kansi Luku 9 Järvien ja jokien maa KM Suomi Luku 9
|
|
- Hannele Kinnunen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 kansi Luku 9 Järvien ja jokien maa
2 Sisällysluettelo Veden kierto Suomen sisävedet (tiivistelmä) Vesistö (kuva 44B) Suomen vesistöt (kuva 44A) Suurimmat joet Suurjärvet Vesistöjen tila Suurimmat kuormittajat Veden kulutus Suomessa Pohjavesi (tiivistelmä) Pohjaveden synty Rehevöitymisen kierre Valokuvia sisävesistä Keskeiset käsitteet Ennakkokäsityksiä Kotitalouksien vedenkäyttö Miksi järven vesi pilaantuu? Osaatko? Oppikirjan tehtävät Avainnimistö Nimeä vesistöt Avainnimistö kartalla Linkit ja videot Kuvat
3 Ennakkokäsityksiä 1. Mikä on järvi? 2. Miksi Suomessa on paljon järviä? 3. Millaisia järviä Suomessa on?
4 Miten vesi kiertää?
5 Suomen sisävedet Suomessa on lähes yli 500 m²:n kokoista järveä. Järvet, joet ja niiden valuma-alueet muodostavat vesistöjä. Vedenjakajat rajaavat vesistöjä. Suomen runsasjärvisyyden syitä ovat kostea ja viileä ilmasto, painanteet ja murroslaaksot sekä vettä läpäisemätön maa- tai kallioperä. Suomen järvet ovat matalia ja vähävetisiä sekä herkästi rehevöityviä. Maaperän läpi suodattunut pohjavesi on hyvää talousvettä.
6 Tehtävä 1 Lappajärvi Etsi seuraavasta linkistä tietoja: Miten Lappajärvi on saanut alkunsa? Koska Lappajärven arvellaan syntyneen? Mitä tapahtuisi tänä päivänä, jos tapahtuisi vastaava ilmiö?
7 Lappajärvi Miten Lappajärvi on saanut alkunsa? Meteoriitin iskusta Koska Lappajärven arvellaan syntyneen? 73 miljoonaa vuotta sitten Mitä tapahtuisi tänä päivänä, jos tapahtuisi vastaava ilmiö? Suuri osa Etelä-Suomen ihmisistä kuolisi.
8
9 Vesistö Kuva 44B Vesistö tarkoittaa järvien ja jokien muodostamaa vesialuetta, jolla on yhteinen laskujoki.
10 Suomen vedenjakajat ja vesistöt Kuva 44A Oulujoen vesistö Kymijoen vesistö
11 Nimeä vesistöt Vedenjakajat 1 ja 2, järvet 3 9 ja joet
12 Kilpisjärven vedenjakaja-alue Skandien vuoristo jakaa vedet pienellä alueella Käsivarressa. Tämän puron vesi virtaa Lätäsenon kautta Muonionjokeen, Tornionjokeen ja Perämereen.
13 Kitkajoki virtaa murroslaaksossa Kuusamo, Juuma
14 Tornionjoki on rajajoki Ylitornio, Aavasaksa
15 Asutus levinnyt rannikolta sisämaahan Suomen muinainen asutus levisi rannikolta vesistöjä pitkin sisämaahan. Vesistöjä pitkin oli helppo kuljettaa tavaroita ja talot rakennettiin veden äärelle. Myös myöhempi teollisuus keskittyi vesistöjen viereen. Pellot raivattiin vesistöjen viereen Kalastus oli tärkeä ravinnon lähde Myllyt ja sahat saivat energiaa Puita uitettiin vesistöjä pitkin Järvillä ja joilla on edelleen tärkeä merkitys mm. virkistysalueina ja talousvedenlähteenä.
16 Suurimmat joet Virtaama m³/s Pituus km Vuoksi Kemijoki Tornionjoki Kymijoki Oulujoki Pielisjoki Kokemäenjoki Muonionjoki Iijoki Tenojoki Paatsjoki Ounasjoki
17 Suurjärvet Järvi Pinta-ala km² Rantaviivan pituus km Suur-Saimaa Iso-Kalla Inari Päijänne Puulavesi Iso-Pielinen Keitele Iso-Längelmävesi
18 Kemijoki, Isohaaran voimala Kemi
19 Kalatie Kemijoki, Isohaaran voimalaitos
20 Vantaanjoen Pitkäkoski tärkeä ulkoilu- ja virkistyskalastusalue Pitkäkoski sijaitsee Vantaan ja Helsingin rajalla. Kosken rannat ovat luonnonsuojelualuetta.
21 Porvoonjoen venepaikkoja
22 Tammerkoski Koski on tilapäisesti tyhjä padon korjaustöiden vuoksi.
23 Aurajoen alajuoksua
24 Saimaan kanava Saimaan kanava yhdistää Saimaan Lappeenrannasta Viipurin kautta Suomenlahteen.
25 Sisävesiristeilijöitä Savonlinna
26 Ranta-asutus Ranta-asukkaita koskevat tarkat jätevesisäädökset.
27 Matonpesupaikan jätevedet johdetaan viemäriin ja jätevedenpuhdistamolle Liperi
28 Vesistöjen tila
29 Suurimmat kuormittajat Millä keinoilla kuormitusta mielestäsi voitaisiin vähentää?
30 Rehevöitymisen kierre ravinteita lisää kasveja ja leviä lisää kuluttajia lisää ravinteita lisää hajottajia kalakuolemia, fosforia pohjasta happikato hapen kulutus kasvaa Miksi rehevöitymisen kierrettä on vaikea katkaista?
31 Miksi järven vesi pilaantuu? (KB Sisävedet, kuva 102) Mitä asioita kuvassa voisi korjata? Mitkä asiat kuvassa sujuvat hyvin?
32 Rehevä järvi Rehevän järven kasvillisuus on runsasta. Tämä pieni järvi on kasvamassa umpeen. Karjalohja, Koijärvi.
33 Karu järvi Karun järven vesi on kirkasta, pohja hiekkaa, soraa tai kiviä. Eläin- ja kasvilajeja ja yksilöitä on vähemmän kuin rehevässä järvessä. Karjalohja, Seljänala.
34 Vedenpuhdistamo Kuva: Helsingin vesi
35 Veden kulutus Suomessa Juomavesi 2 litraa/vrk/henkilö. Talousvesi 155 litraa/vrk/henkilö. Piilovesi litraa/vrk/henkilö! Piilovedellä tarkoitetaan tuotteen kasvatuksen ja tuotannon aikana kulutettua vettä.
36 Kotitalouksien vedenkäyttö 1. Pitäisikö vedenkulutusta mielestäsi pyrkiä alentamaan? Miksi? 2. Miten sinä voisit vähentää vedenkulutustasi?
37 Keskeisiä käsitteitä Järvi on sellainen vesialue, jonka koko on vähintään 500 m². Vedenjakaja on ympäristöään korkeammalla oleva alue, joka jakaa vedet kulkemaan eri suuntiin. Suomen päävedenjakajat ovat Maanselkä ja Suomenselkä. Valuma-alue, sadealue on alue, josta vedet kertyvät vesistöön tai mereen. Esim. Kokemäenjoen tai Itämeren valuma-alue. Vesistö on järvien ja jokien muodostama vesialue, jolla on yhteinen laskujoki. Esim. Oulujoen vesistö. Rehevöityminen tarkoittaa ravinteiden, etenkin typen ja fosforin lisääntymistä vedessä. Ilmenee mm. vesikasvien runsastumisena. Pohjavesi on maaperässä ja kallioperän halkeamissa olevaa vettä, joka täyttää maan huokoset. Sillä on selvä ylä- ja alapinta, se virtaa hitaasti järviin ja mereen.
38 Pohjavesi Pohjavesi on maan pinnan alaista vettä. Se on laadultaan parempaa kuin pintavesi, koska vesi suodattuu maakerrosten läpi valuessaan. Pohjavesi on paremmin suojassa kuin pintavesi, mutta pohjavettä uhkaavat monet tekijät: teiden suolaus, huoltoasemat, kaatopaikat, puunkyllästämöt, hiekan- ja soranotto, jätevedet ja ravinnepitoiset vedet. Liikennemerkki kertoo pohjavesialueesta.
39 Pohjaveden synty
40 Avainnimistö Vedenjakajat: 1. Suomenselkä 2. Maanselkä Järviä: 3. Inarijärvi 4. Oulujärvi 5. Pielinen 6. Saimaa 7. Päijänne 8. Lokka 9. Porttipahta Jokia: 10.Tenojoki 11. Tornionjoki 12. Kemijoki 13. Oulujoki 14. Kokemäenjoki 15. Kymijoki 16. Vuoksi
41 Oppikirjan tehtävät 1. Tarkastele sivun 43 maisemaa Kyrönjoelta. Kuvaa alueen a) pinnanmuotoja, b) asutuksen sijaintia, c) maanteiden sijaintia, d) peltojen ja metsien osuutta maisemassa. 2. Mistä johtuu, että maassamme on paljon järviä? 3. Mihin vedet virtaavat a) Maanselältä, b) Suomenselältä? 4. a) Mitkä ovat kolme Suomen laajinta vesistöä? b) Mistä osista vesistö muodostuu? 5. Luettele, mitkä seikat aiheuttavat sisävesiemme pilaantumista. 6. Miksi pohjavesi on hyvin puhdasta vettä? 7. a) Missä kotiseudullasi on juomavettä tuottava vedenpuhdistuslaitos? b) Käytetäänkö kotonasi pinta- vai pohjavettä?
42 Linkit ja videot Suomen ympäristökeskus, Rehevöityminen Suomen ympäristökeskus, Happikato Suomen ympäristökeskus, Vesien tila Suomen ympäristökeskus, Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito (Ympäristöopas 2010) Järvien tila vuonna 1999 (video, kesto 7:24 min.) Yle, OpettajaTV, Kestävä kehitys: Suomen vesistöjen suojelu Yle, OpettajaTV, Jätevedenpuhdistus Kalatalouden keskusliitto Järviwiki
43 Kuvat
44
45
46
Ulla Sonck SYKE/ Viestintä. Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus
Ulla Sonck SYKE/ Viestintä Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus Järvilaskenta 1986: Kokonaismäärä 187 888 Pinta-alan alaraja viisi aaria Yli hehtaarin kokoisia 56 012 Yli neliökilometrin kokoisia 2 609 Yli 100
LisätiedotVaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotVantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ
Vantaanjoen vesistö RIIHIMÄKI Hirvijärvi HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi LOPPI VIHTI Kytäjärvi Sääksjärvi Lepsämänjoki HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI ESPOO Luhtajoki Ridasjärvi Vantaanjoki Palojoki Tuusulanjärvi
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotSuomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun
Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015
Lisätiedotkansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa KM Suomi Luku 1
kansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa Suomen sijainti Mitkä a) leveyspiirit b) pituuspiirit rajaavat Suomea? Mitkä valtiot luetaan pohjoismaihin? Suomi, Ruotsi, Islanti, Tanska ja Norja. Fennoskandia on laaja
LisätiedotVesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus
Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen
LisätiedotLoimijoen alueen veden laatu
Loimijoen alueen veden laatu Hanna Alajoki 27.3.2019 Yleistä Loimijoki on suuri savimaiden joki, joka saa alkunsa Tammelan järviylängöltä ja laskee Kokemäenjokeen Huittisten kohdalla Valuma-alueen pinta-ala
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotSATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä
SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT
LisätiedotYMPÄRISTÖAKATEMIAN KENTTÄSEMINAARI Hämeenlinna VESIENSUOJELUMYÖNTEINEN KEURUU. kaupunginjohtaja Timo Louna
YMPÄRISTÖAKATEMIAN KENTTÄSEMINAARI 3.9.2013 Hämeenlinna VESIENSUOJELUMYÖNTEINEN KEURUU kaupunginjohtaja Timo Louna KUNTA Suomi jakautuu kuntiin, joiden asukkaiden itsehallinto on turvattu perustuslaissa.
LisätiedotUrpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu
Sivu 1 18.3.2014 Sivu 2 18.3.2014 Urpalanjokialue: Toteutusalue sijaitsee Kaakkois- Suomessa Luumäen, Miehikkälän ja Lappeenrannan alueella. Urpalanjoen valuma-alue on pintaalaltaan 557 km 2, josta Suomen
LisätiedotEsa Sirkiä, dipl.ins. / MKL Väylänpito Itä-Hämeen liiton vesiliikenneseminaari 2008 Heinola
Sisävesiliikenne ja väylät näkymät ja mahdollisuudet Esa Sirkiä, dipl.ins. / MKL Väylänpito Itä-Hämeen liiton vesiliikenneseminaari 2008 Heinola 6.5.2008 Sisältö Sisävesi-infrastruktuuri Liikenne sisävesillä
LisätiedotPIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys
PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotVesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Vesistökunnostusverkoston seminaari 2016 Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus/Visa Niittyniemi 1 Kunnostustoiminnan
LisätiedotKOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja
KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja Marjut Mykrä Piirrokset: Susanna Alakarhu ja Henna Latvala Valokuvat: Katja Haukilehto, Unto Tapio, Susanna Alakarhu, Varpu Rajala ja
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti
LisätiedotLevähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta
Levähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta Mika Marttunen & Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Marttusten sukupäivä, Villähde 13.8.2011 Tuusulanjärvi 12.8.2011 Työpaikkani: Suomen
LisätiedotTulvat, kokeellinen oppilastyö, kesto n. 2 h. 1. Johdatus aiheeseen
Tuuli Rissanen Helsingin yliopiston tiedekasvatuskeskus 2018 Tulvat, kokeellinen oppilastyö, kesto n. 2 h Työn motivointi - Ilmastonmuutos tulee todennäköisesti lisäämään sateiden määrää ja intensiteettiä
LisätiedotUusi kalatalousaluejako, yhteistyöryhmien esitykset
Uusi kalatalousaluejako, yhteistyöryhmien esitykset Kalastuslakipäivät 1.12-2.12.2016 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, Lapin ELY-keskus Suomessa on 10 yhteistyöryhmää Kaikki yhteistyöryhmät ovat tehneet
LisätiedotVesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,
Vesistö ja keskivedenkorkeus Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, 7.4.2017 Sisältö Vesistö Rantaviiva Keskivesi Näiden keskinäiset yhteydet 2 Vesistö Vesilain 1. luvun
LisätiedotKokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotVesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi
Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen
LisätiedotKitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa
Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.
LisätiedotRiver-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen
River-specific spawnerrecruit models Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit Migratory Fish Forum, workshop 3.2.2016 docent Harri Helminen Esityksen (30 min) sisältö: Johdanto ja tausta Pohjoisten
LisätiedotMINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon
LisätiedotGasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen
Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen Ympäristövaikutusten arviointiselostus Yleisötilaisuus Inkoossa 19.8.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Finngulf LNG, LNG-terminaali Inkooseen LNG-terminaali
Lisätiedot40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus
tila paranee vaikkakin hitaasti Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus kuormitus (tonnia/vuosi) 10 000 Suomenlahteen tuleva fosfori- fosforipitoisuus on kuormitus on vähentynyt 4 merkittävästi, typpikuormituksen
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä
Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Kirsti Lahti Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 1 Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 2 TAUSTA Vantaanjoen vesiensuojelun
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesienhoito
Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot
LisätiedotEU:N LIIKENNESTRATEGIA. Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv Veikko Hintsanen
EU:N LIIKENNESTRATEGIA Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv. 2006-2012 Veikko Hintsanen Suomalainen ulkomaan liikenteen selkeä toimintamalli vuodelta 2006 Suomi = Saari jonka
LisätiedotMaanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta
Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Materiaalit Metsätalouden vesiensuojelusuositusten kouluttajanaineisto sekä koulutuspäivien materiaalit löytyvät Tapion ja TASO-hankkeen sivuilta: Metsätalouden
LisätiedotVeden käytön ja vesistökuormituksen nykytila
Veden käytön ja vesistökuormituksen nykytila Vesiviisautta kiertotalouteen Kohti vesiviisasta kiertotaloutta hankeen loppuseminaari 14.2.2017 Photo: Riku Lumiaro Jani Salminen, Jari Koskiaho, Sarianne
LisätiedotOnko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?
Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,
LisätiedotUusi lainsäädäntö, uusia työkaluja. Johanna Kallio Suomen ympäristökeskus LINKKI 2017-hankkeen loppuseminaari
Uusi lainsäädäntö, uusia työkaluja Johanna Kallio Suomen ympäristökeskus LINKKI 2017-hankkeen loppuseminaari 27.3.2018 Aiheita 1. Jätevesilainsäädäntö pähkinänkuoressa 2. Alle vai yli 100 metriä vesistöön?
LisätiedotVaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus
Luontopolitiikka-kärkihanke Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus Sidosryhmäseminaari Kemijoen vesistöalueen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi Rovaniemi 19.9.2017 Jouni
LisätiedotLohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kiitokset Anne Laine Aki Mäki-Petäys Timo P. Karjalainen Esa Laajala Arto Hirvonen Timo
LisätiedotKunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
LisätiedotViemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)
Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet
LisätiedotEuran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotSuomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus
Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden
LisätiedotLOUNAIS-HÄMEEN JÄRVIEN TILANNE JA TOIMET. Forssan Soroptimistien tilaisuus Jouko Lindroos, Hamk ja TPKSY
LOUNAIS-HÄMEEN JÄRVIEN TILANNE JA TOIMET Forssan Soroptimistien tilaisuus 23.1.2018 Jouko Lindroos, Hamk ja TPKSY LOIMIJOEN VALUMA-ALUE Kokemäenjoen yläjuoksulla Lounais-Hämeessä sijaitseva Loimijoen alue
LisätiedotEuran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3648/216 13.2.217 Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.
LisätiedotÄhtärinjärven tila ja kuormitus
Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen
LisätiedotKalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet
Momentti 30.40.31 Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet Kuuleminen eduskunnan ympäristövaliokunnassa
LisätiedotPohjanlahden lohikantojen tila
Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä
LisätiedotPohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä
Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu
LisätiedotValuma-alueen karttatutkimus. Valuma-alueen rajaus. Valuma-alueen korkeussuhteet
Valuma-alue - vesi valuu ja virtaa Kun sadepisara tipahtaa maan pinnalle, se joko haihtuu, imeytyy maahan tai jatkaa matkaansa valumalla alamäkeen. Jos matkalla tulee kuoppa vastaan, pisaroita kertyy siihen
LisätiedotMustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry.
Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari 8.10.2019 Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry. Mustijoki Mustijoki saa alkunsa Mäntsälän luoteiskolkasta Sulkavanjärvestä.
LisätiedotLestijärven tila (-arvio)
Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-
LisätiedotPuhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.
Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten
LisätiedotJÄTEVESI-INFO SÄKYLÄ ETELÄ-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖTOIMISTO & PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI
JÄTEVESI-INFO SÄKYLÄ 13.3.2019 ETELÄ-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖTOIMISTO & PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI JÄTEVESI-INFO VESIENSUOJELU, HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYLLE ASETETUT VAATIMUKSET JA MÄÄRÄAJAT, POIKKEAMINEN,
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotKuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke
Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena
LisätiedotHydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö
Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50
LisätiedotJuojärven erityisyys. Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola
Juojärven erityisyys Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola Juojärvi Pohjois-Savon maakuntajärvi Pinta-ala - Juojärvi ja Rikkavesi yhteensä 220 km² 283 km2 Korkeus merenpinnasta 101 m Suurin
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotErkki Haapanen Tuulitaito
SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta
LisätiedotUusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom
Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /
LisätiedotSierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa
Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa ET:n kevätseminaari Rovaniemellä 13.5.2016 Tuomas Timonen ja Timo Torvinen 13.5.2016 1 Sisältö Kemijoen ajankohtaiset kuulumiset Sierilän voimalaitosprojekti
LisätiedotNeuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry
Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä Henri Virkkunen LUVY ry Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Puolueetonta ja laadukasta jätevesineuvontaa Länsi-Uudenmaan haja-asutusalueilla
LisätiedotKulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen
Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen Avainsanat: kulutus, kestävä kulutus, luonnonvara, millainen kuluttaja sinä olet?, halu ja tarve Mitä kulutus on? Kulutus on jonkin hyödykkeen käyttämistä
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotKehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro
Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen Alustajana J.Erkinaro VIIME VUOSIEN TUTKIMUSTEEMOJA RAKENNETTUJEN JOKIEN VAELLUSKALOJEN HOITO KUTU MÄDIN
LisätiedotJätevesilainsäädäntö ja -järjestelmät
Jätevesilainsäädäntö ja -järjestelmät Valajärven Suojeluyhdistyksen Muikkubileet Lauri Sillantie 25.8.2018 Lainsäädännön tilanne - Ranta- ja pohjavesialueilla järjestelmät oltava kunnossa 31.10.2019 mennessä
LisätiedotTulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus
Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit
LisätiedotVaelluspoikasten alasvaellusongelmat: Potentiaalisia ratkaisuvaihtoehtoja
Vaelluspoikasten alasvaellusongelmat: Potentiaalisia ratkaisuvaihtoehtoja Kuva: A. Lamberg Alasvaellustyöpaja, Helsinki 5.12.2018 Panu Orell, Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Yläkanava-voimalaitos-alakanava
LisätiedotYhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja
Yhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja 2016-2021 Vesienhoidon yhteistyöryhmä 8.5.2014 23.5.2014 Toimenpiteiden ja ohjauskeinojen perusteista Toimenpiteisiin sisältyvät merkittävimmät
Lisätiedot- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen
LisätiedotMitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin. Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus
Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus eeva.k.nuotio@espoo.fi Sisältö Mitä hulevedet ovat? Miksi hulevesien hallintaa? - Pohjavedet -
LisätiedotLumetuksen ympäristövaikutukset
Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet
LisätiedotVesien tila ja vesiluvat
Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on
LisätiedotLuonnonolosuhteista lisäarvoa kotimaiselle kalalle (sisävesien muikku, silakka ja kasvatettu kirjolohi)
Luonnonolosuhteista lisäarvoa kotimaiselle kalalle (sisävesien muikku, silakka ja kasvatettu kirjolohi) 8.11.2017 Turku Anu Reinikainen, Luke, Uudet liiketoimintamahdollisuudet MUIKKU Muikku on siikojen
LisätiedotVesienhoidolla kohti parempaa vesien tilaa
Vesienhoidolla kohti parempaa vesien tilaa Joutsa 31.5.2010 Ansa Selänne Keski-Suomen ELY-keskus Työ perustuu: Mitä vesienhoidolla tarkoitetaan? Vesienhoidossa pyritään EU:n alueella yhteisiin tavoitteisiin:
LisätiedotPintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella
Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella Vesienhoidon tavoitteena vesien hyvä tila 16.5.2017 I luokittelu 2008 (2000-2007) II luokittelu 2013 (2006-2012) III luokittelu 2020 (2013-2017) - rannikkovedet
LisätiedotTURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri
LisätiedotVesienhoidon rahoituslähteistä
Vesienhoidon rahoituslähteistä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.2.2017 Arto Seppälä 13.2.2017 Valtion osallistumisesta vesistökunnostushankkeiden avustamiseen säädetään valtioneuvoston asetuksessa
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI. 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja. yhteystiedot
UIMAVESIPROFIILI 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Tornion kaupunki, Suensaarenkatu 4, 95400 Tornio, puh. 016-432 11 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja Tornion kaupunki, puistotoimi, Verkkotehtaankatu
LisätiedotLUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä
LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma
LisätiedotKansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen
Kansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen Iijoki Foorumi 19.9.2018, Kierikkikeskus Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto Mitä vesistöaluekohtaisella vesi- tai vesistövisiolla tavoitellaan? Kokonaisvaltaista
LisätiedotMiten metsätalouden vaikutus näkyy vesistöissä? Miina Fagerlund Kymijoen vesi ja ympäristö ry Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa -hanke
Miten metsätalouden vaikutus näkyy vesistöissä? Miina Fagerlund Kymijoen vesi ja ympäristö ry Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa -hanke Esityksen sisältö Metsätalouden kuormituksen merkitys vesistöille
LisätiedotHavaintoja kotimaanliikenteen matkustaja-alusten turvallisuudesta. Esa Pasanen Erityisasiantuntija Merikapteeni
Havaintoja kotimaanliikenteen matkustaja-alusten turvallisuudesta Esa Pasanen Erityisasiantuntija Merikapteeni Kotimaan vesiliikenteen matkustajamäärä alueittain 2017, rannikko Suomenlahti 2 959 672 josta
LisätiedotMuutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute. Annukka Puro-Tahvanainen
Muutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute Annukka Puro-Tahvanainen 13.5.2015 Tarkennukset riskiarviointiin ja vesistöihin Tila hyvä tai erinomainen: tilassa on heikkenevä
LisätiedotRehevöityneen järven kunnostamisen haasteet
Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta
LisätiedotKESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo
LisätiedotTausta ja tavoitteet
Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/
LisätiedotVaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen
Hallituksen kärkihanke LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Kalastuslakipäivät 1.- 2.12.2016, Helsinki Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto
LisätiedotRanta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet Sarsalanaukon Musta-aukon rantaaluesuunnittelun yleisötilaisuus 21.8.12 Saaren kartano, Mietoinen Terhi Ajosenpää projektikoordinaattori VELHO-hanke Varsinais-Suomen
LisätiedotVesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille ja muuta ajankohtaista
Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille 2022-2027 ja muuta ajankohtaista Helsingin pienvesitapaaminen 24.5.2018 Tiina Ahokas, Uudenmaan ELY-keskus Vesienhoidon suunnitteluprosessi Vesienhoito Uudellamaalla
LisätiedotKasvinsuojeluainelainsäädännön ajankohtaiskuulumiset
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Kasvinsuojeluainelainsäädännön ajankohtaiskuulumiset Pauliina Laitinen Ylitarkastaja Teemat Pintavesien suojelu Tuulikulkeuma, pintavalunta Usein kysyttyä Meri, lähde,
Lisätiedot1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla
KYRÖNJOEN TULVATYÖPAJA III 31.1.2014, KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla VE1 Pengerrysalueiden muutos 1/50 1/100 1/250 hyvä hyvä/ koht huono Muut alueet
Lisätiedot