Jokineuvottelukunnat ja rahastot vesienhoidon edistäjänä. Toiminnanjohtaja Eeva-Kaarina Aaltonen Vaasa

Transkriptio

1 Jokineuvottelukunnat ja rahastot vesienhoidon edistäjänä Toiminnanjohtaja Eeva-Kaarina Aaltonen Vaasa

2 Asiantuntija- ja yhteistyöorganisaatio Toiminta-alueena kolme Pohjanmaan maakuntaa Jokivesistöt ja rannikkoalueet sekä pohjavesialueet Tavoitteena vesien- ja ympäristönsuojelun ja -hoidon edistäminen toiminta-alueella PVY:n tilaustyöt, rahastot ja hankkeet palvelevat em. varsinaisen toiminnan tavoitetta!

3 Neuvottelukunnat ja rahastot Yhteistyötä ja vesienhoitoa jokilaaksoittain

4 Lapuanjoen neuvottelukunta Kaikki toimijat mukana, ei taloudellisia velvoitteita eikä juridinen henkilö Lapuanjokirahasto/ jäsenet Alajärvi (Lehtimäki) Alavus Kuortane Lapua Seinäjoki (Nurmo) Kauhava Uusikaarlepyy Jeppo Kraft Andelslag VUOSIMAKSU Rahaston johtoryhmä -Kaikki kuntajäsenet ja ELY edustettuina Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Lapuanjokityöryhmä Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Y) Edustajat mm: kunnat Maakuntien liitot Maatalouden edustajat (Ely, MTK ja ProAgria) Metsäkeskus kalastusalueet Pohjanmaan v&y (pj) EPO-ELY Y (sihteeri)

5 Neuvottelukuntien toiminta-ajatus Jokikohtaiset neuvottelukunnat ja muut yhteistyöryhmät ovat syntyneet vesistöalueen yhteistoiminnan tarpeista ja siten ne toimivat vesienhoidon suunnittelussa luontevana ja luonnollisena linkkinä valumaalueiden toimijoihin vuorovaikutusta lähes ruohonjuuritasolla! Kaikissa neuvottelukunnissa on tavoitteena edistää valuma alueen toimijoiden välistä yhteistoimintaa, virkistyskäyttöä sekä parantaa vesien ja kalakantojen tilaa eri sanamuodoin ilmaistuna. Neuvottelukunnat ovat kaikille avoimia keskustelufoorumeita, joilla pohditaan vesistöalueen kehittämistarpeita sekä syvennetään ja laajennetaan tietoa omasta vesistöstä. Kokouspaikka kiertää, kerran vuodessa, puheenjohtaja isäntäkunnasta. Neuvottelukunnan kokouksia valmistelee työryhmä, ELYn panos! Vesienhoidon suunnittelun myötä neuvottelukunnat ovat saaneet lisää vastuuta alueensa vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman tekijänä ja toteuttajana lisää kiinnostusta!

6 Neuvottelukunta- ja rahastotoiminnan kattavuus Tällä hetkellä neuvottelukuntia on toiminnassa Lestijoella, Perhonjoella, Luodon-Öjanjärven valumaalueella (Ähtävänjoki, Kruunupyynjoki, Purmonjoki, Kovjoki), Lapuanjoella, Kyrönjoella, Isojoen- Teuvanjoella, Närpiönjoella ja Ähtärin reitillä. Pohjavesien ja rannikkoalueiden vesienhoidon suunnittelua varten on perustettu työryhmät. Rahastot toimivat Ähtävänjoella, Lapuanjoella, Kyrönjoella ja Perhonjoella, Lestijokirahaston perustaminen on vireillä

7 Jokirahastot toimivat neuvottelukuntien resurssina Aloite kunkin jokirahaston perustamisesta on tullut jokineuvottelukunnista ja niiden tarkoituksena on edistää toteuttaa osarahoittaa jokineuvottelukuntien tavoitteiden mukaisia hankkeita. Jokaisella neuvottelukunnalla on oma perustamishistoriansa, esim Ähtävänjoella säännöstelyn yhteensovittaminen, Kyrönjoella Lex Kyrönjoen avaamat uudet yhteistyön mahdollisuudet, Lapuanjoella halu saada samaa kuin mitä naapurijokilaaksoissa jo oli. Rahastot on perustettu vaihtelevalla viiveellä neuvottelukuntien jälkeen.

8 Tapaus Ähtävänjoki Ensimmäinen neuvottelukunta perustettiin Lappajärven kansanpadon jälkimainingeissa v 1981 Ähtävänjoen vesistöalueelle säännöstely-kysymysten ympärille. Opittiin tuntemaan jokivarren toimijoita, ajatuksia, toimintamalleja yli oman ammattikunnan ja jopa yli kielirajan, oltiin yhteiseksi mielletyn vesistön äärellä, jolloin myös yhteiset tavoitteet tulivat puheeksi luvulle tultaessa säännöstelyn lisäksi monet muutkin vesiasiat alkoivat koskettaa, kiinnostaa ja puhuttaa asukkaita ja toimijoita. Lappajärven tila, kalakannat, jokihelmisimpukan selviäminen ja Pietarsaaren vedenoton edellytykset huolestuttivat. Sanoista tekoihin johonkin piti ryhtyä, eikä valtio enää silloin avannut rahahanoja ilman omaa panostusta. Yhteisen rahoituksen kerääminen tuotti ongelmia, jolloin syntyi ajatus Ähtävänjokirahaston perustamisesta 1993

9 Rahastojen toimintatapa Jokirahastot ovat juridisesti osa PVY:n toimintaa ja PVY hallinnoi rahastoja omakustannusperiaatteella Rahastoilla on omat, jäsenkuntien ja ELY-keskuksen edustajista koostuvat johto-ryhmänsä, jotka päättävät rahan käytöstä Rahastojen avustuksia voi hakea vapaamuotoisesti erilaisiin, vesienhoitoa ja -suojelua edistäviin sekä vesien tilaa parantaviin hankkeisiin Hakemusten tulee olla kirjallisia ja hyvin perusteltuja, kustannusrakenteen on oltava selvillä Rahastot ovat osarahoittajia (maks %)

10 Kunnat ovat sitoutuneet vuosimaksuihin, koska kokevat että rahastojen rahat palautuvat joustavasti ja järkevinä kokonaisuuksina nimenomaan oman joen/ vesistöalueen hyväksi. Kuntien omiin tai kuntalaisten hankkeisiin. ELY osallistuu asiantuntijana jokirahastojen johtoryhmien työskentelyyn, mutta ei rahoitukseen. Rahastot eivät hallinnoi eivätkä hae hankkeita, vaan ne myöntävät avustuksia jokivarren toimijoilta tulevien hakemusten perusteella. Avustuspäätöksiin kirjataan ehdot ja maksu laskua vastaan pääsääntöisesti vasta työn/hankkeen päätyttyä.

11 Pohjanmaan jokirahastot Vuosikertymät Ähtävänjokirahasto Kyrönjokirahasto Lapuanjokirahasto Perhonjokirahasto