JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 24/ Sivu 325 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 24/ Kaupunginhallitus Aika klo 15:00-17:05 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupungintalo Käsitellyt asiat Sivu 325 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Yksityisen päivähoidon päiväkoteja koskevan palvelurahan tarkistaminen alkaen Itä-Suomen Rahasto Oy:n ylimääräinen yhtiökokous Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakeminen Kolmassijalainan myöntäminen Joensuun Kodit Oy:lle Sepänkatu 38 rakennushankkeen rahoittamiseen Lausunto kuntalakiluonnoksesta Lausunto ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus KEHA:n sijoittamisselvitykseen 333 Vastaus valtuutettu Petteri Tahvanaisen ynnä muiden valtuustokysymykseen Joensuun kaupungin kesätyöntekijöiden työsopimuksista 334 Vastaus valtuutettu Marjatta Rädyn ynnä muiden valtuustokysymykseen Siilaisen terveyskeskuksen henkilöstöpolitiikasta 335 Vastaus valtuutettu Hannes Rossin ynnä muiden valtuustoaloitteeseen valtuustohiihtojen perinteen jatkamiseksi Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Ilmoituksia lähiajan tapahtumista ja tilaisuuksista Tiedoksi merkittäviä 37

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 24/ Kaupunginhallitus Läsnä Kauppinen Markku puheenjohtaja Heikura Aino jäsen Heinonen Eila jäsen Järvinen Anni jäsen Keskisalo Pentti jäsen Paukku Saara jäsen Räty Heino jäsen Räty Marjatta jäsen Tahvanainen Roope jäsen Törmälä Anssi jäsen Wihonen Jussi jäsen Pippuri Arto kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mustonen Juha kaupunginvaltuuston 2. saapui klo varapuheenjohtaja Karjalainen Kari kaupunginjohtaja saapui klo Horttanainen Jari kaupunginsihteeri, pöytäkirjanpitäjä Poissa Mäkisalo-Ropponen Merja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Allekirjoitukset Markku Kauppinen puheenjohtaja Jari Horttanainen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Aino Heikura pöytäkirjan tarkastaja Heino Räty pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä konsernihallinnon hallintoyksikössä (Rantakatu 20, Joensuu) klo 9.00 alkaen. Pöytäkirjanpitäjä Jari Horttanainen

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 24/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH 325 Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Totesi. Kokouksen alussa kuultiin Riikinvoima Oy:n toimitusjohtaja Juha Räsäsen ja Puhas Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Junttasen tilannekatsaus ekovoimalaitoshankkeesta.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 24/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta KH 326 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Aino Heikuran ja Heino Rädyn. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 24/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Kaupunginhallitus Yksityisen päivähoidon päiväkoteja koskevan palvelurahan tarkistaminen alkaen 3295/ /2014 VARKOLK Kaupunki myöntää joensuulaisille yksityisen päivähoidon käyttäjille pal ve lu rahan, jolla perheet hankkivat päivähoidon yksityisiltä palveluntuottajilta. Pal ve lura hal la toimivia päiväkoteja on tällä hetkellä 13, perhepäivähoitajia 7 ja lisäksi 1 ryh mä per he päi vä ko ti. Yksityisessä päivähoidossa on laskennallisia päi vä hoi topaik ko ja 242. Palvelurahan tarkistuksilla pyritään turvaamaan nykyisten päivähoitoyritysten toi min ta ja mahdollistamaan myös nykyisten päivähoitoyrittäjien toiminnan laajen ta mi nen sekä uusien yritysten perustaminen. Kaupungin vuonna 2011 hyväksytyissä hyvän valmistelun ohjeissa viitataan myös yritysvaikutusten arvioin nin tarpeellisuuteen päätöksenteon taustalla. Tässä esitettävän ratkaisun yri tys vai ku tuk set ovat suorat ja merkittävät yrityksille positiivisessa mer ki tykses sä. Yksityiset päiväkodit ovat esittäneet korotusta erityisesti alle 3-vuotiaiden pal velu ra haan. Korotusta on perusteltu sillä, että alle 3-vuotiaiden ryhmissä kas va tusvas tuul lis ten aikuisten ja lasten välinen suhdeluku (1:4) on pienempi kuin yli 3-vuo tiai den ryhmissä (1:7). Päivähoidossa on tehty vertailua eri kaupunkien ja kuntien välillä siitä min kä laisia palveluraha-/palvelusetelikertoimia vertailukaupungeissa on käytössä. Alle 3-vuo ti aan palvelurahakertoimena käytetään yleisimmin kerrointa 1,6. Joensuun ny kyi ses sä mallissa tämä kerroin on ollut 1,2. Käytännössä alle 3-vuotiaita on ohjau tu nut yksityisiin päiväkoteihin verraten vähän, koska heistä maksettavan palve lu ra han suuruus on ollut yksityisen hoidon järjestäjien kannalta taloudellisesti erit täin haasteellinen. Jos lapsi on ollut poissa hoidosta koko kuukauden, palvelurahaa ei ole maksettu. Jos lapsi on ollut hoidossa yhdenkin päivän kuukaudesta, on maksettu 75 % palve lu ra has ta. Sama 75 %:n sääntö on ollut voimassa myös hoitosuhteen alussa ja lo pus sa, vaikka lapsi olisi ollut vain yhden päivän kuukaudesta hoidossa. Pal ve lura ha on maksettu 11 kuukaudelta, koska päivähoitomaksua yleensä perheiltä saa daan vain 11 kuukaudelta. Esitettävässä mallissa alle 3-vuotiaan palvelurahan kerroin tulisi olemaan 1,6 päivä ko ti hoi dos sa ja palveluraha maksetaan 12 kuukaudelta edellyttäen, että ko. yk sik kö on tosiasiallisesti auki kaikki 12 kuukautta. Mikäli päiväkoti on auki kuukau des sa 11 päivää tai vähemmän, palveluraha maksetaan suhteutettuna ko. kuu kau den hoitopäivien määrän. Esim. yli 3-vuotias 780 : 21/ pv= 37,14 /pv. Mal lien kustannusvertailu käy ilmi pykälän liitteistä. Muutos nostaa yksityisen päivähoidon kustannuksia, mutta yksityinen päi vä hoito säilyy edelleen kustannuksiltaan kilpailukykyisenä suhteessa kaupungin omaan palvelutuotantoon. Kertoimen 1,6 käyttöönotto sekä palvelurahan mak-

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 24/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Kaupunginhallitus sa mi nen 12 kk:lta nostaa kaupungin kustannuksia nykyisellä lapsimäärällä noin euroa vuodessa. Nyt esitettävä palvelurahan taso on verrokkikaupunkien tasolla, aiemmin eri tyises ti alle 3-vuotiaiden palveluraha on ollut Joensuussa pieni muihin kau pun keihin verrattuna. Joensuussa yli 3-vuotiaan kokopäivähoidossa palvelurahan suuruus on 780 /kk, Kuopiossa vastaava luku on 816 /kk ja Jyväskylässä 731 /kk. Al le 3-vuotiaiden kokopäivähoidon palvelurahan suuruudeksi Joensuussa esi tetään /kk, Kuopiossa vastaava luku on /kk ja Jyväskylässä /kk. VARKOLK Valmistelija: Päivähoidon johtaja Päivi Liuski Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan ehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, et tä alkaen yksityisen päivähoidon alle 3-vuotiaiden palvelurahaa ko ro tetaan päiväkotien osalta kertoimella 1,6 yli 3-vuotiaiden palvelurahaan nähden - yksityisen päivähoidon palvelurahaa maksetaan päiväkotien osalta 12 kuu kaudel ta, edellyttäen, että ko. yksikkö on tosiasiallisesti auki kaikki 12 kuukautta. Mi kä li päiväkoti on auki kuukaudessa 11 päivää tai vähemmän, palveluraha makse taan suhteutettuna ko. kuukauden hoitopäivien määrään. Myöskin silloin, jos lap sen hoitosuhde päivähoidossa alkaa tai päättyy kesken kalenterikuukauden, pal ve lu ra ha maksetaan suhteutettuna hoitopäivien määrään. Esitetyt ko ro tukset ja palvelurahan myöntämisehdot ovat yksityiskohtaisesti liitteessä. Jos lapsen hoitosuhteessa tapahtuu muutos, se astuu voimaan seuraavan ka len te ri kuukau den alusta. - Muutoksen vaikutukset huomioidaan vuoden 2015 talousarviossa. Päätös: Lautakunta päätti jättää asian pöydälle esittelijän tekemän muutosehdotuksen mukaisesti. Valmistelija: päivähoidon johtaja Päivi Liuski Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan päätösehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, et tä alkaen yksityisen päivähoidon alle 3-vuotiaiden palvelurahaa ko ro tetaan päiväkotien osalta kertoimella 1,6 yli 3-vuotiaiden palvelurahaan nähden - yksityisen päivähoidon palvelurahaa maksetaan päiväkotien osalta 12 kuu kaudel ta, edellyttäen, että ko. yksikkö on tosiasiallisesti auki kaikki 12 kuukautta.

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 24/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Kaupunginhallitus Mi kä li päiväkoti on auki kuukaudessa 11 päivää tai vähemmän, palveluraha makse taan suhteutettuna ko. kuukauden hoitopäivien määrään. Myöskin silloin, jos lap sen hoitosuhde päivähoidossa alkaa tai päättyy kesken kalenterikuukauden, pal ve lu ra ha maksetaan suhteutettuna hoitopäivien määrään. Esitetyt ko ro tukset ja palvelurahan myöntämisehdot ovat yksityiskohtaisesti liitteessä. Jos lapsen hoitosuhteessa tapahtuu muutos, se astuu voimaan seuraavan ka len te ri kuukau den alusta. - Muutoksen vaikutukset huomioidaan vuoden 2015 talousarviossa. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Ennen pykälän käsittelyä kokouksen alussa kuultiin tilaajajohtaja Janna Puumalaista ja päivähoidon johtaja Päivi Liuskia. Mari Ojalammi ei esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon ja poistui paikalta täksi ajaksi. KH 327 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää, että alkaen yksityisen päivähoidon alle 3-vuotiaiden palvelurahaa ko ro tetaan päiväkotien osalta kertoimella 1,6 yli 3-vuotiaiden palvelurahaan nähden - yksityisen päivähoidon palvelurahaa maksetaan päiväkotien osalta 12 kuu kaudel ta, edellyttäen, että ko. yksikkö on tosiasiallisesti auki kaikki 12 kuukautta. Mi kä li päiväkoti on auki kuukaudessa 11 päivää tai vähemmän, palveluraha makse taan suhteutettuna ko. kuukauden hoitopäivien määrään. Myöskin silloin, jos lap sen hoitosuhde päivähoidossa alkaa tai päättyy kesken kalenterikuukauden, pal ve lu ra ha maksetaan suhteutettuna hoitopäivien määrään. Esitetyt ko ro tukset ja palvelurahan myöntämisehdot ovat yksityiskohtaisesti liitteessä. Jos lapsen hoitosuhteessa tapahtuu muutos, se astuu voimaan seuraavan ka len te ri kuukau den alusta. - Muutoksen vaikutukset huomioidaan vuoden 2015 talousarviossa. Päätös: Keskustelun aikana Pentti Keskisalo esitti päätösehdotuksesta poiketen, että kerroin olisi 1,4. Eila Heinonen kannatti Keskisalon esitystä. Puheenjohtajan esityksestä päätettiin suorittaa asiasta kättennostoäänestys siten, että ne jotka kannattavan kaupunginjohtajan päätösehdotusta äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat Keskisalon ehdotusta äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 0 JAA -ääntä ja 11 EI -ääntä (kaikki kaupunginhallituksen jäsenet).

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 24/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus päätti siten hyväksyä kaupunginjohtajan päätösehdotuksen muutettuna Kesksisalon esityksen mukaisesti. Tilaajajohtaja Janna Puumalainen oli kokouksessa kuultavana ennen päätöksentekoa. Liitteet Liite 1 Palvelurahan tarkistuksen aiheuttamat kustannukset Liite 2 Yksityisen päivähoidon päiväkoteja koskevan palvelurahan tarkistaminen alkaen Jakelu Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskus

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 24/ Kaupunginhallitus Itä-Suomen Rahasto Oy:n ylimääräinen yhtiökokous / /2014 KH 328 Itä-Suomen Rahasto Oy:n ylimääräinen yhtiökokous pidetään kello 9.00 alkaen Pohjois-Savon Osuuspankin toimitiloissa, osoitteessa Pui jon katu 25, Kuopio Kokuksessa päätetään Itä-Suomen Rahasto Oy:n ja Indekon Oy:n su lau tu mi sesta. Itä-Suomen Rahasto Oy:n hallitus on syksystä 2013 alkaen neuvotellut yh teistyös tä Kaakkois-Suomessa toimivan Indekon Oy -nimisen pääomarahaston kans sa. Indekon Oy:n pääomat ovat n. 4,1 M ja sen sijoitusstrategia on sa mansuun tai nen Itä-Suomen Rahaston kanssa. Hallitusten välisissä neuvotteluissa on pää dyt ty rahastojen keskinäiseen fuusioon. Suunnitteilla olevalla fuusiolla ra hasto jen hallitukset tavoittelevat entistä parempia taloudellisia ja toiminnallisia resursseja pk-yrityksiin kohdistuvaan rahas to jen si joi tus stra te gian mukaiseen sijoitustoimintaan. Sulautumisessa on kyseessä kombinaatiofuusio, jossa Itä-Suomen Rahasto Oy ja In de kon Oy sulautuvat uudeksi yhtiöksi, jonka nimeksi esitetään Saimaa Ca pi tal Oy:tä. Saimaa Capital Oy:n on suunniteltu jatkavan pk-yrityksiin kohdistuvaa pää oma si joi tus toi min taa alueella, joka kattaa kummankin sulautumiseen osal listu van yhtiön nykyiset toimialueet. Sulautumissuunnitelman mukaan Itä-Suomen Rahasto Oy:n omistajat saisivat 72,46 % ja Indekon Oy:n omistajat 27,54 % uuden yhtiön osakkeista. Suun ni telman mukaan uuden yhtiön taseen loppusummaksi tulisi noin 15,7 M ja su lau tumi nen astuisi voimaan Joensuun kaupunki omistaa Itä-Suomen Rahasto Oy:n osakkeita kap palet ta ja saisi fuusiossa saman määrän uuden yhtiön osakkeita. Näin ollen Jo ensuu un kaupungin omistusosuus uudesta yhtiöstä olisi 4,67 %. Uuden yhtiön suurin omistaja on Veraventure Oy 36,03 %:n omistusosuudella. Sulautumisuunnitelman mukaan uuden yhtiön hallituksen jäseniksi valitaan Kari Man ni nen, Martti Leskinen, Ari Pöntinen, Seppo Tyynelä, Erkki Välttilä, Lauri Ker man ja Pekka Nuutinen.Hallituksen puheenjohtajaksi ehdotetaan Kari Mannis ta. Uuden yhtiön toimitusjohtajaksi tulee Mikko Kuparinen. Osakeyhtiölain 16 luvun 13 mukaan sulautuvan yhtiön osakkeenomistaja voi su lau tu mi ses ta päättävässä yhtiökokouksessa vaatia osakkeidensa lu nas ta mista. Yhtiökokousasiakirjat ovat nähtävillä kaupunginhallituksen kokouksessa. Valmistelija: kaupunginlakimies Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 24/ Kaupunginhallitus nimetä edustajansa yhtiökokoukseen ja antaa hänelle tarpeelliset toi min ta ohjeet. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus nimesi yhtiökokousedustajaksi kaupunginsihteeri Jari Horttanaisen tai määräämänsä. Jakelu Yhtiökokousedustaja

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 24/ Kaupunginhallitus Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakeminen 3597/ /2014 KH 329 Kunnan valtionosuutta voidaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta an netun lain 30 :n mukaan korottaa hakemuksesta harkinnanvaraisesti, jos kunta en si si jai ses ti poikkeuksellisten tai tilapäisten talousvaikeuksien vuoksi on tuen tar pees sa. Valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suun ni tel man taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Suun ni tel ma tulee liittää valtionosuuden korotusta koskevaan hakemukseen. Hakemukset on toimitettava valtiovarainministeriöön mennessä. Joensuun kaupungin vuoden 2013 tulos oli 2,6 milj. ylijäämäinen. Taseessa on ku mu la tii vis ta ylijäämää 15,4 milj.. Kaupungilla ei ole ollut tarvetta laatia kirjees sä tarkoitettua talouden tasapainottamisohjelmaa. Vaikka talouden hal linnan kanssa joudutaankin ponnistelemaan, Joensuun kaupungilla ei ole käy tännös sä mahdollisuutta saada harkinnanvaraista valtionosuuden ko ro tus ta. valmistelija: talous- ja strategiajohtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää olla hakematta harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 3 Ohje kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakemiseksi vuonna 2014 Jakelu Talous- ja strategiayksikkö

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 24/ Kaupunginhallitus Kolmassijalainan myöntäminen Joensuun Kodit Oy:lle Sepänkatu 38 rakennushankkeen rahoittamiseen KH 330 Joensuun Kodit Oy hakee Joensuun kaupungilta euron kol mas si jalai naa vuokratalokohteen Sepänkatu 38 rakentamisen rahoittamiseen. Koh tee seen tulee 44 vuokra- ja erityisasuntoa. Joensuun Kodit Oy:n hallitus hyväksyi kohteen Sepänkatu 38 raken ta mi sen rahoitussuunnitelman. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on euroa. Lainahakemuksessa esitetty rahoitussuunnitelma on seuraava: Vuokra-asunnot: Omat varat Valtion korkotukilaina 41 v Kolmassijalaina Yhteensä Erityisasunnot: Omat varat 225 Valtion korkotukilaina Valtion investointiavustus Yhteensä Molemmat yhteensä Joensuun Kodit Oy on Joensuun kaupungin täysin omistama kiin teis tö osake yh tiö. Yhtiö omistaa, hallitsee ja rakennuttaa vuokrataloja ja vuokra-asun to ja. Yhtiö toteuttaa osaltaan kaupungin kehittämisstrategian mukais ta asuntopolitiikkaa. Yhtiön tehtävänä on tarjota kysyntään vastaten koh tuu hin tai sia, laadultaan hyvätasoisia ja asiakkaidensa elä män ti lan teeseen soveltuvia vuokra-asuntoja. Kaupungin antamat omavelkaiset takauk set yhtiön lainoille per ,2 milj. euroa. Yhtiön lainakanta per oli 154,0 milj. euroa ja liikevaihto oli vuonna ,9 milj. eu roa ja taseen loppusumma 175,7 milj. euroa. Kaupungin aiemmin Joensuun Kodit Oy:lle myöntämien kolmassijalainojen saldo per oli 11,9 milj. euroa. Yhtiön hallituksen päätös lainan ottamisesta sekä velkakirjaluonnos ovat liit tee nä. Talousarviossa kolmassijalainoihin varattua määrärahaa on riit täväs ti käytettävissä. Talous- ja strategiayksikkö esittää, että Joensuun Kodit Oy:lle myönnetään euron määräinen kolmassijalaina liitteenä olevan luonnoksen mu kai ses ti laadittavalla velkakirjalla ilman vastavakuutta. valmistelija: kaupunginkamreeri Ilpo Huurinainen Kaupunginjohtajan päätösehdotus:

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 24/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus päättää että Joensuun Kodit Oy:lle myönnetään euron määräinen kol massi ja lai na liitteenä olevan luonnoksen mukaisesti laadittavalla velkakirjalla ilman vastavakuutta. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 4 Kolmassijalainan myöntäminen Joensuun Kodit Oy:lle Sepänkatu 38 rakennushankkeen rahoittamiseen Jakelu Joensuun Kodit Oy Talous- ja strategiayksikkö

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 24/ Kaupunginhallitus Lausunto kuntalakiluonnoksesta 1335/ /2013 KH 331 Valtiovarainministeriö pyytää mennessä lausuntoa kun ta la ki luon nokses ta. Kuntalain kokonaisuudistuksen tavoitteena on uudistaa kuntalaki siten, et tä siinä otetaan huomioon kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä ja uu sista kuntahalliinnon rakenteista aiheutuvat muutostarpeet. Esityksen pääsasiallinen sisältö. "Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi kuntalaki, joka korvaisi vuoden 1995 kun ta lain. Kuntalaki olisi edelleen kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Laissa otettaisiin huomioon kuntien toi min ta ym päris tön ja kuntahallinnon rakenteiden sekä lainsäädännön muuttuminen. Lain raken net ta ja käsitteitä uudistettaisiin. Yleisissä säännöksissä säädettäisiin lain tarkoituksesta, kunnan toi min ta-aja tukses ta, lain soveltamisalasta sekä keskeisistä määritelmistä. Kuntalain tar koi tukse na olisi edistää kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vai kut tamis mah dol li suuk sien toteutumista sekä kunnan toiminnan suun ni tel mal li suut ta ja taloudellista kestävyyttä. Laissa otettaisiin käyttöön uusi kunnan toi min nan käsite, joka sisältäisi juridisen kuntakonsernin lisäksi kuntien yh teis toi min nan, kunnan omistukseen perustuvan toiminnan sekä ostopalvelut. Kun ta la kia sovellettaisiin kunnan talouden ja hallinnon järjestämiseen ja kunnan toi mintaan, jollei lailla toisin säädetä. Konserninäkökulma otetaan laissa erityisesti huomioon johtamista ja taloutta kos ke vas sa sääntelyssä. Laissa säädettäisiin yleisellä tasolla kunnan toimialasta ja tehtävistä. Uusia säännök siä ehdotetaan kunnan järjestämisvastuusta ja palvelujen tuot ta mi ses ta. Valtion ja kunnan suhdetta koskevissa säännöksissä uudistettaisiin valtion ja kun tien neuvottelumenettelyä. Neuvottelumenettely liitettäisiin osaksi uutta jul ki sen talouden ohjausjärjestelmää. Nykyisen peruspalveluohjelman ja -bud jetin korvaisi kuntatalousohjelma, joka kattaisi kuntatalouden kokonaisuudessaan ja sisältäisi myös julkisen talouden suunnitelman edellyttämät yksilöidyt toi menpi teet kuntatalouden tasapainottamiseksi. Laissa säädettäisiin kuntavaaleista ja valtuuston kokoonpanosta sekä teh tä vis tä. Valtuusto olisi edelleen asemaltaan kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä toi mielin. Kunta voisi päättää valtuuston koosta siten, että laissa säädettäisiin ai noastaan valtuutettujen vähimmäismäärästä asukasluvultaan erilaisissa kun nis sa. Kuntavaalien siirtyessä keväälle valtuuston toimikauden ehdotetaan alkavan kesä kuun alusta. Laissa säädettäisiin kunnan asukkaiden äänioikeudesta, äänestysoikeudesta, aloi te oi keu des ta ja kansanäänestysaloiteoikeudesta. Säännöksiä kunnan käy tettä vis sä olevista keinoista asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamisoikeuksien edistä mi sek si täydennettäisiin. Lakiin koottaisiin vaikuttamistoimielimiä kos ke va

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 24/ Kaupunginhallitus sääntely. Kunnalla olisi uusi velvollisuus asettaa nuorisovaltuusto sekä ny kyis tä sääntelyä vastaavasti vanhusneuvosto. Kunta voisi asettaa alueellisia toi mi elimiä, joiden kokoonpanosta ja tehtävistä säädettäisiin laissa. Lisäksi osal lis tu misja vaikuttamismahdollisuuksia tuettaisiin säätämällä viestinnästä sekä tie to jen saatavuudesta yleisessä tietoverkossa. Kunnan toimielimiä, toimielinten kokoonpanoa sekä kunnan johtamista kos kevat säännökset vastaisivat perusperiaatteiltaan nykyisiä säännöksiä. Kunnan toimi eli miä ja johtamista koskevat säännökset jaettaisiin omiin lukuihinsa. Kun nan pakollisia toimielimiä valtuuston lisäksi olisivat kunnanhallitus ja tar kas tus lau takun ta. Muutoin luottamushenkilöorganisaatio olisi valtuuston pää tet tä vis sä. Luottamushenkilöiden asemaa päätöksenteossa vahvistavina malleina laissa tuo tai siin esille valiokunta- ja puheenjohtajamallit. Valtuusto voisi myös päät tää, että toimielinten puheenjohtajat toimivat päätoimisena tai osa-aikaisena luot tamus hen ki lö nä. Kunnan johdon tehtäviä ja työnjakoa pyritään selkiyttämään. Laissa sää det täisiin kuntastrategiasta, jolla valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista ja jonka mukaisesti kuntaa johdetaan. Kun nan hal li tuksen tehtävistä säädettäisiin nykyistä yksityiskohtaisemmin. Kuntaa johtaisi kunnan hal li tuk sen alaisena kunnanjohtaja tai pormestari. Myös kunnanhallituksen pu heen joh ta jan tehtävistä säädettäisiin. Kunnan ja kunnanjohtajan välillä olisi teh tä vä johdon työnjakoa selkiyttävä johtajasopimus. Kunnan toiminnan ko konais oh jauk sen vahvistamiseksi lakiin ehdotetaan uusia säännöksiä omis ta ja ohjauk ses ta sekä kunnan tytäryhteisöjen toiminnasta ja konserniohjeista. Luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä parannettaisiin laajentamalla oikeut ta saada vapaata luottamustoimen hoitamista varten. Päätoimisella luot tamus hen ki löl lä olisi oikeus virka- tai työvapaaseen sekä vuosiloma- ja muut vastaa vat oikeudet. Luottamushenkilön tietojensaantioikeutta koskevaa sääntelyä sel key tet täi siin. Luottamustoimeen valitseminen edellyttäisi aina henkilön suostu mus ta. Vaalikelpoisuussäännöksiä täydennettäisiin estämällä tilanteet, jois sa henkilö toimisi päätöksenteon tai valvonnan kannalta kaksoisroolissa. Pää töksen teon riippumattomuutta ja läpinäkyvyyttä edistettäisiin myös sää tä mäl lä keskeisten luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden uudesta vel vol li suu des ta ilmoittaa sidonnaisuuksistaan. Puoluerahoituksen läpinäkyvyyden edis tä mi sek si kuntien tulisi ilmoittaa tilinpäätöksessään valtuustoryhmille maksetun tuen ja puolueille tilitettyjen luottamushenkilöpalkkioiden määrä. Kuntien yhteistoiminnan muotoina säädettäisiin kuntayhtymästä, yhteisestä toimi eli mes tä, yhteisestä virasta ja sopimuksesta viranomaistehtävän hoi ta mi sesta. Kuntien luottamushenkilöiden asemaa yhteistoimintaa koskevassa pää töksen teos sa pyrittäisiin vahvistamaan säätämällä nykyistä yk si tyis koh tai sem min yhteistoimintaorganisaatioiden toimielimistä ja yhteistoimintasopimusten si sällös tä. Säännökset kunnallisten liikelaitosten johtamisesta ja toimielimistä vastaisivat voi mas sa olevaa lakia. Kunnallisten liikelaitosten talouteen ehdotetaan so vel letta vak si kunnan taloutta koskevia säännöksiä eräin poikkeuksin. Lakiin sisältyisivät voimassa olevaa lakia vastaavat säännökset henkilöstöstä. Lain päätöksenteko- ja hallintomenettelyä koskevissa säännöksissä kunnan hal-

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 24/ Kaupunginhallitus lin to sään nön merkitystä ja sisältöä ehdotetaan laajennettavaksi. Asian ot ta minen ylemmän toimielimen käsiteltäväksi (otto-oikeus) rajattaisiin ainoastaan kun nan hal li tuk sen käytettäväksi. Laissa mahdollistettaisiin sähköinen kokous ja säh köi nen päätöksentekomenettely sekä kunnan ilmoitusten julkaiseminen yleises sä tietoverkossa. Kunnan toiminnan taloudellista kestävyyttä pyrittäisiin turvaamaan vah vis tamal la alijäämän kattamisvelvollisuuden sitovuutta ja ulottamalla alijäämän katta mis vel vol li suus myös kuntayhtymiin. Kunnan ja kuntayhtymän taseeseen kerty nyt alijäämä tulisi kattaa enintään neljän vuoden määräajassa. Jos alijäämää ei katettaisi määräajassa, kunta tai kuntayhtymä voisi joutua ar vioin ti me net te lyyn. Arviointimenettely vastaisi erityisen heikossa taloudellisessa asemassa ole van kunnan arviointimenettelyä, jota koskevat säännökset kunnan pe rus pal ve lu jen valtionosuudesta annetusta laista ehdotetaan siirrettäväksi osaksi kun ta lain taloussääntelyä. Kuntayhtymien arviointimenettelyä koskevat sään nök set olisivat kokonaan uusia. Muutoin kunnan taloutta koskevat säännökset vas tai sivat pääosin voimassa olevaa lakia. Hallinnon ja talouden tarkastusta koskevissa säännöksissä täydennettäisiin erityi ses ti tarkastuslautakuntaa koskevaa sääntelyä. Tarkastuslautakunnalla olisi ar vioin ti teh tä viä, tilintarkastukseen liittyviä ja muita valmistelutehtäviä. Ti lin tarkas tus ta koskevat säännökset vastaavat pääosiltaan voimaan olevaa lakia, mutta tilintarkastajana voisi jatkossa toimia vain tilintarkastusyhteisö. Kuntalakiin sisältyisivät myös säännökset kunnan toiminnasta markkinoilla. Kun nan yhtiöittämisvelvollisuudesta, poikkeuksista yh tiöit tä mis vel vol li suu des ta ja hinnoittelusta markkinoilla toimittaessa säädettäisiin voimassa olevaa la kia vastaavasti. Kunnan takauksia, kiinteistön luovutusta ja julkisen palvelun vel voitet ta koskevat menettelysäännökset olisivat uusia. Niillä selkiytettäisiin eri tyises ti kansallisen sääntelyn suhdetta EU-sääntelyyn. Oikaisuvaatimusta ja kunnallisvalitusta koskevissa säännöksissä tuotaisiin esille suh de yleislainsäädäntöön. Päätösten tiedoksiannossa kunnan jäsenille tulisi ottaa käyttöön pöytäkirjojen julkaiseminen yleisessä tietoverkossa. Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutoksia kielilakiin, kuntarakennelakiin sekä eräi siin muihin lakeihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta Kunnan toimi eli miä ja johtamista sekä luottamushenkilöitä koskevia uusia säännöksiä ehdo te taan sovellettavaksi osin vasta vuonna 2017 ensimmäisen lain voi maan tu lon jälkeen valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien. Alijäämän kat ta mis velvol li suut ta ja arviointimenettelyjä koskeviin säännöksiin ehdotetaan siir ty mäsään nök siä. Lisäksi lakiin sisältyisivät voimassa olevaa lakia vastaavat yh tiöit tämis vel vol li suut ta koskevat siirtymäsäännökset." Hallituksen esitysluonnos kokonaisuudessaan löytyy valtiovarainministeriön www-si vuil la osoitteessa fi ja on luettavissa myös luot tamus hen ki löi den verkkopalvelussa. Hallituksen esitysluonnos sisältää edellä kirjoitetun pääasiallisen sisällön lisäksi seu raa vat lukukonaisuudet: - kuvaus kuntien toimintaympäristön muutoksista - nykytila ja sen arviointi

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 24/ Kaupunginhallitus kuntalain uudistamisen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset - esityksen vaikutukset - asian valmistelu - riippuvuus muista esityksistä - yksityiskohtaiset perustelut - lakiluonnos Valtiovarainministeriö pyytää lausuntopyynnön jakelussa mainituilta tahoilta lau sun toa kuntalakiluonnoksesta. Erityisesti pyydetään lausumaan seuraavista ky sy myk sis tä: - kunnan toiminnan käsitteestä (6 ) - kunnan tehtäviä, järjestämisvastuuta ja palvelujen tuottamista koskevista ehdo tuk sis ta (7-9 ) - kuntatalousohjelmasta (12 ) - kuntavaalien ja valtuuston toimikauden alkamisen ajankohdan muuttamisesta (15 ) - valtuuston kokoa koskevasta sääntelystä (16 ) - osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä vaikuttamistoimielimiä kuten nuo ri so val tuus toa koskevista ehdotuksista (5 luku); - kunnan toimielinorganisaation ja johtamisen vaihtoehtoisista or ga ni soin ti tavois ta (31,34 ja 38 ) - alueellisia toimielimiä koskevista ehdotuksista (37 ) - kuntastrategiasta (39 ) - kunnanhallituksen ja kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävistä (40 ja 41 ) - johtajasopimuksesta (43 ) - omistajaohjausta ja kuntakonsernin johtamista koskevista ehdotuksista (6, ) - kuntien yhteistoimintaa koskevista ehdotuksista (8 luku) - luottamushenkilöiden vaalikelpoisuuteen ehdotetuista muutoksista, erityisesti kun nan hal li tuk sen osalta tytäryhteisöjen hallituksen jäseniä ja pu heen joh ta jistoa koskevista ehdotuksista (74 1 ja 4 mom.) - päätoimisen ja osa-aikaisen luottamushenkilön asemaa ja luottamushenkilön oi keut ta saada vapaata työstään koskevista ehdotuksista (81 ja 82 ) - sidonnaisuuksien ilmoittamisesta (85 ) - kunnallisen puoluerahoituksen läpinäkyvyyttä koskevista ehdotuksista (19 2 mom. ja 83 3 mom.) - otto-oikeuden rajaamisesta kunnanhallitukselle (93 ) - toimielinten sähköisiä päätöksentekotapoja koskevista ehdotuksista ( ) sekä kunnan ilmoitusten, kunnan toimintaa koskevien tietojen ja pöy tä kir jo jen julkaisemisesta tietoverkossa (109 ja 110, 141 ) - alijäämän kattamisvelvollisuudesta määräajassa ja alijäämän kat ta mis vel vol lisuu den ulottamisesta kuntayhtymiin (111 ) - erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan ja kuntayhtymän ar vioin ti me net te lyis tä (119 ja 120 ) - tarkastuslautakuntaa koskevista ehdotuksista (122 ) - tilintarkastuksesta (123 ) - tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajien tietojensaantioikeudesta (125 ) - kunnan toimintaa markkinoilla koskevista ehdotuksista kuten kunnan myön tämien lainojen, takausten sekä vakuuksien rajoittamisesta, kunnan kiinteistön luo vu tuk ses ta ja julkisen palvelun velvoitteesta (15 luku) sekä - lakiluonnoksen rakenteesta ja siirtymäsäännöksistä.

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 24/ Kaupunginhallitus Lausuntoa antavien kuntien toivotaan sisällyttävän omiin lausuntoihinsa kunnas sa toimivien nuorisovaltuustojen tai muiden nuoria edustavien tahojen nä kemyk siä. Valmistelija: kaupunginsihteeri ja talous- ja strategiajohtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää todeta lausuntonaan kuntalakiluonnoksesta seu raavaa: Kunnan toiminnan käsitteestä (6 ) Kuntakonsernin määrittely on selkeä ja perustuu voimassa olevaan lain sää däntöön. Pykälän 2 momentissa määritelty uusi kuntakonsernia laajempi käsite kunnan toiminta käsittäisi kunnan ja kuntakonsernin toiminnan lisäksi kunnan osallis tu mi sen kuntien yhteistoimintaan sekä kunnan muun omistukseen, so pi mukseen ja rahoittamiseen perustuvaan toimintaan.määrittelyn voidaan katsoa vastaa van kunnan toiminnan tapahtunutta monimuotoistumista ja ver kos toi tu mista ja tukevan tämän johtamiselle tuomia uusia haasteita. Kunnan tehtäviä, järjestämisvastuuta ja palvelujen tuottamista koskevista eh do tuk sis ta (7-9 ) 7 vastaa sisällöltään pääosin voimassa olevaa kuntalakia. Tehtävät jaetaan la kisää tei siin, yleiseen toimialaan kuuluviin sekä toimeksiantotehtäviin. Yleisten toi mi alan määrätymisperusteita on määritelty aiemmin ja määriteltäisiin edelleen oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa. Toimeksiantotehtävien osalta toiminnan tulee edelleen perustua osapuolten väli seen sopimukseen ja siinä määriteltyihin tehtävän hoitamisen ehtoihin ja täyteen korvaukseen kunnalle kuulumattomien tehtävien hoi dosta.toimeksiantotehtävänä ei tule velvoittaa/pakottaa kuntia ottamaan hoi det tavak seen jollekin muulle julkisyhteisölle kuuluvia tehtäviä vaan tehtävien hoito pitää perustua molemmin puolin harkittuun tarkoituksenmukaisuuteen ja yh teises ti sovittuihin sopimusehtoihin. Pykälässä 8 säädetaään kunnan lakisääteisten tehtävien ja kuntien la ki sää teiseen yhteistoimintaan kuuluvien tehtävien järjestämisvastuusta sekä tehtävien jär jes tä mi seen liittyvästä rahoitusvastuusta. Säännökset olisivat kuntalaissa uusia. Järjestämisvastuun sisällön määrittely on perusteltua sekä toiminnan että asiak kaan näkökulmasta. Laajempana kysymyksenä tulee pohdittavaksi miten suuri osa kunnan teh tä vis tä on tarkoituksenmukaista siirtää toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle ja toi saal ta miten pitkälle vastuukunta voidaan velvoittaa ottamaan jär jes tä mis vas tuu muiden kuntien lakisääteisistä tehtävistä. Kunnan tulee vastata tehtäviensä rahoituksesta täysimääräisesti, vaikka jär jes-

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 24/ Kaupunginhallitus tä mis vas tuu on siirretty toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. 9 :ään sisältyisi kunnan lakisääteisten palvelujen tuottamista ja palvelujen hank ki mis ta koskeva perussäännös. Tältä osin lakiesitykseen ei ole huo mau tetta vaa. Kuntatalousohjelmasta (12 ) Kuntatalousohjelma olisi nykyistä peruspalveluohjelmaa laajempi ja mo ni puo lisem pi. Ohjelmalla pyritään parantamaan edellytyksiä arvioida kuntien tehtävien ja niiden rahoituksen tasapainoa. Kuntasektorin huolellinen kuuleminen val miste lun yhteydessä on ohjelman toimivuuden kannalta välttämätöntä. Kuntavaalien ja valtuuston toimikauden alkamisen ajankohdan muut ta mises ta (15 ) Kunnallisvaalien nimen muutos kuntavaaleiksi on kannatettava. Ehdotuksen mu kaan kuntavaalit toimitettaisiin huhtikuussa ja valtuuston toimikausi alkaisi ke sä kuus sa. Vaalien ajankohdan muutos mahdollistaisi uuden valtuuston osal listu mi sen seuraavan vuoden talousarvion ja talousuunnitelman val mis te lu pro sesiin ja uusi valtuusto tekisi niitä koskevat päätökset. Esitetty muutos on toi minnal li ses ti mahdollinen ja siirtymäsäännöksillä määriteltäisin nykyisten val tuu tettu jen toimikausi ja vuoden 2017 kuntavaalien järjestäminen. Valtuuston kokoa koskevasta sääntelystä (16 ) Valtuutettujen lukumäärästä päättäisi lakiluonnoksen mukaan valtuusto lain sal li mis sa rajoissa. Sääntely jättäisi kunnille harkintavaltaa valtuuston koon suhteen. Joensuun kaupungilla ei ole lakiehdotukseen tältä osin huo mau tet ta vaa. Kaupunki voisi harkintansa mukaan tehdä päätöksen valtuutettujen lu ku mää rän säilyttämisestä nykyisellään tai myös muusta vähimmäismäärän ylit tä väs tä vaihtoehdosta. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä vaikuttamistoimielimiä kuten nuorisovaltuustoa koskevista ehdotuksista (5 luku) Lakiluonnoksen 22 :ssä säädetään yleisistä osallistumis- ja vai kut ta mis mah dolli suuk sis ta kunnassa. Pykälän sisältö vastaa pääosin voimassa olevan lain 27 :ää. Verrattuna voimassa olevan lain sanamuotoon 1 momentissa ko ros tet taisiin asukkaiden oikeutta monipuolisiin osallistumismahdollisuuksiiin. Oikeudet kos ki si vat kaikkia kunnan asukkaita ja niiden toteuttaminen käytännössä ta pahtui si koko kunnan organisaatiossa. Valtuuston tehtävänä olisi vastata osal lis tumis mah dol li suuk sien kokonaisuudesta. Pykälän 2 momentissa olsii esimerkkiluettelo osallistumis- ja vai kut ta mis ta voista. Onkin edelleen perusteltua jättää harkinta käytännön toimintamuodoista kun nal le, koska kuntakoko, tarpeet ja odotukset asiaan liittyen vaihtelevat. Täl lä alueella on hyvä kannustaa kuntia luovuuteen myös uusien osallistumis- ja vaikut ta mis muo to jen hakemisessa. Laajentuneiden kuntien eri alueilla on myös erilai sia odotuksia ja tarpeita osallistumismuotoihin liittyen ja kunnalla pitää ol la mahdollisuus harkita myös erilaisia keinoja eri alueilla, kokeilla eri toi min ta muo-

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 24/ Kaupunginhallitus to ja ja kehittää toimintaa paikallisista olosuhteista lähtien. Käytännön ta sol la osallistumis- ja vaikuttamismuotojen aktiivinen kehittäminen edelllyttää usein myös lisäresurssointia. Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kirjaaminen lakiin on kanna tet ta vaa.joensuussa nuorisovaltuusto on toiminut jo 15 vuotta ja kokemukset toiminnasta ovat olleet hyvin myönteisiä. Nuorisovaltuuston mahdollisesti antamat kommentit kuntalakiehdotukseen liitetään tähän lausuntoon ja toimitetaan valtiovarainministeriölle. Muilta osin Joensuun kaupungilla ei ole huomauttamista lakiluonnoksen 5 lukuun. Kunnan toimielinorganisaation ja johtamisen vaihtoehtoisista or ga ni soin tita vois ta (31,34 ja 38 ) Toimielinorganisaation osalta lakiluonnos on mahdollistava eli valtuusto voi päät tää otetaanko jokin mainituista malleista kunnassa käyttöön. Liian yk si tyiskoh tais ta säätelyä ei voidakaan pitää perusteltuna. Kuntien organisaatiot voivat si ten jatkossakin vaihdella paikalliseen harkintaan perustuen. Voidaan pitää myös perusteltuna valtuuston oikeutta päättää, että valtuuston pu heen joh ta ja, kunnanhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä lau ta kun tien ja valiokuntien puheenjohtajat toimivat päätoimisina tai osa-ai kaisi na luottamushenkilöinä. Tältäkin osin kuntakoko ja olosuhteet vaihtelevat ja pai kal li nen harkintamahdollisuus tulee näin kirjata. Alueellisia toimielimiä koskevista ehdotuksista (37 ) Alueellisten toimielinten asetttaminen olisi lakiluonnoksen mukaan edelleen valtuus ton harkinnassa. Valtuuston harkinnassa olisi myös, otetaanko toi mi eli miä käyttöön koko kunnan alueella vai osassa kuntaa. Tämä paikalliseen har kin taan perustuva toimintamalli on hyvä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin alueellisen toimielimen tehtävistä ja roo lista. Toiminnan perusajatuksena olisi kunnan osa-alueen asukkaiden vai ku tusmah dol li suuk sien edistäminen. Hallintosäännössä määriteltäisiin tarkemmin asia ko ko nai suu det, joita koskevaan valmisteluun alueelliselle toimielimelle tu lee järjestää mahdollisuus osallistua ja joihin alueelliselle toimielimelle tulee va ra ta vaikuttamismahdollisuudet. Alueellisen toimielimen muista tehtävistä ja toi mival las ta määrättäisiin hallintosäännössä. Joensuun kaupungilla ei ole huomautettavaa tältä osin lakiluonnokseen. Kuntastrategiasta (39 ) Pykälä on kuntalaissa uusi. Kuntastrategian ei tule olla oikeudellisesti sitova tai va li tus kel poi nen asiakirja.lakiluonnoksen 111 :ssä säädetään kuntastrategian kyt key ty mi ses tä talousarvioon ja taloussuunnitelmaan.

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 24/ Kaupunginhallitus Kunnanhallituksen ja kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävistä (40 ja 41 ) Pykälässä säädettäisiin kunnanhallituksen tehtävistä nykyistä yk si tyis koh taisem min. Pykäläluonnoksen mukaan kunnanhallitus mm. edustaa kuntaa työnan ta ja na ja vastaa kunnan henkilöstöpolitiikan toteuttamisesta. Myös omis ta jaoh jaus on kirjattu kunnanhallituksen tehtäviin.omistajaohjauksesta säädetään tar kem min lakiluonnoksen 47 :ssä. Kunnanhallituksen tehtävien yk si tyis koh taisem pi sääntely vastaisi kuitenkin asiasisällöltään pääosin voimassa olevan kunta lain 23 :ää. Uusi kunnanhallituksen puheenjohtjan tehtäviä koskeva pykälä 41 vastaa hyvin ta pah tu nut ta kehitystä ja kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävien li sään tymis tä. Tarkempi määrittely tapahtuisi hallintosäännössä. Johtajasopimuksesta (43 ) Johtajasopimuksen kirjaaminen lakiin on perusteltua ja selkiinnyttää jo ole mas sa olevaa käytäntöä. Johtajasopimukseen on hyvä kirjata myös kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan työnjako. Omistajaohjausta ja kuntakonsernin johtamista koskevista ehdotuksista (6, ) Omistajaohjaus tarkoittaa toimenpiteitä, joilla kunta omistajana tai jäsenenä vai kut taa yhtiön ja muun yhteisön toimintaan ja hallintoon. Pykälä olisi uusi ja sen tarkoituksena on ohjata kuntia käyttämään omistajaohjauksellisia keinoja. Ky sy myk ses sä on tärkeä täydennys kuntalakiin ottaen huomioon kunnan toimin nan laaja-alaisuus ja johtamisen työkalujen turvaaminen. Omis ta ja oh jauk sen keinoja tulee kunnissa käyttää nykyistä aktiivisemmin ja laajemmin ja tähän uu si lakiluonnos toimintaa ohjaa. Myös kunnan tytäryhteisöjen toimintaa ja konserniohjeita koskeva pykälä olisi kun ta lais sa uusi. Pykälän 1 momentin mukaan omistajaohjauksella tulee huo lehtia siitä, että kunnan tytäryhteisön hallituksen toiminnassa otetaan huo mi oon kuntakonsernin kokonaisetu. Yhteisön hallituksen tuee ottaa toi min nas saan ja päätöksenteossaan huomioon yhteisön asema osana kuntakonsernia. La ki luonnok seen kirjattu maininta tytäryhteisöjen hallituksen kokoonpanosssa huo mioita vis ta asioista on myös perusteltu. Kuntien yhteistoimintaa koskevista ehdotuksista (8 luku) Luvussa kuntien yhteistoimintaa koskevia säännöksiä on voimassa olevaan la kiin verrattuna täydennetty ja täsmennetty. Voimassa olevasta laista poiketen kunta yh ty män jäsenkunnat voisivat sopia perussopimuksen muuttamisen edel ly tyksis tä toisin kuin laissa säädetään. Esityksen mukaan jäsenkunnilla on oikeus sopia perussopimuksessa laissa edellytettyä tiukemmista tai väljemmistä edel lytyk sis tä perussopimuksen muuttamiselle. Luottamushenkilöiden vaalikelpoisuuteen ehdotetuista muutoksista, eri tyises ti kunnanhallituksen osalta tytäryhteisöjen hallituksen jäseniä ja pu heen-

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 24/ Kaupunginhallitus joh ta jis toa koskevista ehdotuksista (74 1 ja 4 mom.) Lakiluonnoksen 74 :n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallituksen ei olisi mm. hen ki lö, joka on kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön hallituksen tai siihen rinnnastettavan toimielimen jäsen. Sääntely liittyy kon ser ni joh ta miseen, henkilö ei voisi olla samaan aikaan konsernijohtoon kuuluvassa kun nan halli tuk ses sa ja konserniyhtiön hallituksessa. Konsernijohto vastaisi kun ta kon ser nin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Konsernijohtamisen nä kö kulmas ta ei perustelujen mukaan olisi asianmukaista, että sama henkilö oli si vastuullinen sekä konsernijohdossa että tytäryhteisön hallituksessa. Uusi määräys muuttaisi esim. Joensuun kaupungin kohdalla vallitsevaa ti lan netta merkittävästi. Toisaalta muutoksen voidaan ajatella selkiinnyttävän kon ser nijoh don asemaa ja suhdetta tytäryhteisöihin, toisaalta voidaan miettiä hei ken tyykö tosiasiallinen tiedonkulku konsernijohdon ja tytäryhteisön välillä. Muu tokseen pystyttäisiin sopeutumaan siirtymäajan puitteissa, mikä lakiluonnoksessa onkin huomioitu. 74 :n 4 momentin mukaan vaalikelpoinen kunnanhallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei olisi kunnan tai kunnan määräysvallassa olevan yhtei sön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö. Ehdotusta voidaan pitää pe rus teltu na. Päätoimisen ja osa-aikaisen luottamushenkilön asemaa ja luot ta mus hen kilön oikeutta saada vapaata työstään koskevista ehdotuksista (81 ja 82 ) Joensuun kaupungilla ei ole huomauttamista tältä osin lakiluonnokseen. Sidonnaisuuksien ilmoittamisesta (85 ) Joensuun kaupungilla ei ole huomauttamista tältä osin lakiluonnokseen. Si donnai suuk sien ilmoittaminen Joensuussa on jo otettu käyttöön. Kunnallisen puoluerahoituksen läpinäkyvyyttä koskevista ehdotuksista (19 2 mom. ja 83 3 mom.) Joensuun kaupungilla ei tältä osin ole huomauttamista lakiluonnokseen. Otto-oikeuden rajaamisesta kunnanhallitukselle (93 ) Nykyisestä laista poiketen asia voitaisiin ottaa vain kunnanhallituksen kä si tel täväk si. Nykyinen laki mahdollistaa asian ottamisen myös lautakunnan ja joh tokun nan käsiteltäväksi. Otto-oikeus olisi merkittävä poikkeus kun nal lis hal lin nossa pääsääntönä olevasta toimivaltarajojen jäykkyydestä. Käytännössä hallintosäännössä tulisi tarkemmin määritellä ot to-oi keus me net telyyn liittyvät asiat. Todennäköisesti otto-oikeutta koskevat päätökset ovat jatkos sa kin kohtuullisen harvinaisia, joten laki ei tältä osin ilmeisesti mer kit tä väs ti lisäisi kunnanhallituksen tehtäviä. Muutoksena asia on kuitenkin merkittävä. Toimielinten sähköisiä päätöksentekotapoja koskevista ehdotuksista ( ) sekä kunnan ilmoitusten, kunnan toimintaa koskevien tietojen ja pöy-

23 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 24/ Kaupunginhallitus tä kir jo jen julkaisemisesta tietoverkossa (109 ja 110, 141 ) Sähköistä kokousta ja sähköistä päätöksentekomenettelyä koskevat la ki luonnok sen pykälät ovat mahdollistavia ja asiassa eteneminen olisi edelleen pai kal lises sa harkinnassa. Tietojärjestelmät ja tietotekniset valmiudet tähän ovat ke hitty mäs sä ja menettely voi kuntakohtaiseen harkintaan perustuen tulla piankin ajan koh tai sek si. Valtuuston kokoukset on aivan oikein rajattu 101 :n so vel ta misen ulkopuolelle. Pykälien 109, 110 ja 141 osalta Joensuun kaupungilla ei ole huomautettavaa. Alijäämän kattamisvelvollisuudesta määräajassa ja alijäämän kat ta mis velvol li suu den ulottamisesta kuntayhtymiin (111 ) Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan ja kun ta yh ty män arviointimenettelyistä (119 ja 120 ) Tarkastuslautakuntaa koskevista ehdotuksista (122 ) Tilintarkastuksesta (123 ) Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajien tietojensaantioikeudesta (125 ) luku 13 Kunnan talous ja luku 14 Hallinnon ja talouden tarkastus Alijäämän kattamisvelvollisuuden ulottaminen kuntayhtymiin on kan na tet ta vaa. Säännös korostaa myös kuntayhtymien talouden hallinnan merkitystä, vaik kakin on niin, että usein jäsenkunnat joutuvat lopulliseen vastuuseen ali jää mis tä. Alijäämäisen talouden tasapainotus on rajattu tehtäväksi enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena. Kuntalakiluonnokseen on nyt sisällytetty erityi sen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely ja me net te lyn käynnistävät kriteerit, mikä terävöittää talouden tarkkailua. Ar viointi me net te ly, jossa on mukana myös valtion edustaja, voidaan käynnistää myös sen vuoksi, ettei alijäämää ole pystytty kattamaan enintään neljän vuoden suunnit te lu kau te na. Tasapainotusta ei enää voida lykätä suunnitelmasta toiseen. Kunnan talouden tasapainon määrittelyä ei ainakaan lakitasolla ole muutettu. Ny kyi nen tasapainomäärittely on ongelmallinen, sillä tuloslaskelman mukaan ta lou del li ses ti tasapainossa olevat kunnat ovat pääsääntöisesti velkaantuneet vuo si toisensa perään ja jopa kiihtyvällä tahdilla. Hallinnon ja talouden tarkastuksen osalta säännösmuutokset ovat vähäisiä. Tarkas tus lau ta kun nan tehtäviin on lisätty lain 85 :ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoit ta mis vel vol li suu den noudattamisen valvominen ja ilmoitusten saat ta mi nen valtuustolle tiedoksi. Kunnan toimintaa markkinoilla koskevista ehdotuksista kuten kunnan myöntämien lainojen, takausten sekä vakuuksien rajoittamisesta, kunnan kiinteistön luovutuksesta ja julkisen palvelun velvoitteesta (15 luku) Joensuun kaupungilla ei tältä osin ole huomauttamista lakiluonnokseen.

24 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 24/ Kaupunginhallitus Lakiluonnoksen rakenteesta ja siirtymäsäännöksistä. Joensuun kaupungilla ei ole huomautettavaa lakiluonnoksen rakenteesta eikä siirtymäsäännöksistä. Päätös: Jätettiin yksimielisesti viikoksi pöydälle. Liitteet Liite 5 Lausuntopyyntö kuntalain esitysluonnoksesta Jakelu Valtiovarainministeriö

25 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 24/ Kaupunginhallitus Lausunto ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus KEHA:n sijoittamisselvitykseen 3854/ /2014 KH 332 Työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti toukokuussa alueellistamisen koor di naa tioryh mäl le vireillä olevasta ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hal linto kes kuk sen perustamisesta sekä pyysi alueellistamisen koordinaatioryhmältä val tion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta annetun ase tuk sen (567/2002) mukaista lausuntoa sijoittamisselvitykseen valittavista sijoi tus paik ka vaih to eh dois ta. Työ- ja elinkeinoministeriö esitti, että ELY-keskusten ja TE-toimistojen ke hit tämis- ja hallintokeskus KEHA:n sijoittamiselvitykseen valittaisiin paikkakunniksi Hel sin ki, Joensuu, Kouvola, Mikkeli, Oulu, Tampere ja Turku. Alueellistamisen koordinaatioryhmä puolsi kokouksessaan ministeriön esitys tä. Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää kaupunkien lausuntoa ELY-keskusten ja TE-toi mis to jen kehittämis- ja hallintokeskuksen sijoittamisesta mennes sä. Joensuun kaupungilla ja Pohjois-Karjalan maakunnalla on pitkä kokemus ja hyvät näytöt tuloksekkaasta keskitetyn hallinto- ja palvelukeskustyön sekä yh teyskes kus toi min to jen sijoittumisesta alueelle. Toimintaympäristömme mah dol listaa kyseisten toimintojen kasvattamisen tarjoten TEM -konsernille kil pai lu ky kyisen paikkakunnan sijoittumiselle. Joensuussa on motivoitunutta ja osaavaa työvoi maa hyvin saatavilla ja henkilöstön vaihtuvuus on maan keskiarvoa vä häi sempää. Koulutusorganisaatiomme ovat valmiita tarvittaessa räätälöimään kou lutus ta kehittämis- ja hallintokeksuksen tarpeiden mukaan. Perustettavan hal linto kes kuk sen tarvitsema tilaratkaisu on järjestettävissä Pohjois-Karjalan ELY-kes kuk sen olemassa olevien toimitilojen yhteyteen. Valmistelija: kaupunginsihteeri Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa asiassa edellä esitetyn ja liitteenä olevassa muistiossa esitettyjen pe rus telu jen mukaisen lausunnon ja esittää Työ- ja elinkeinoministeriölle ELY-keskusten ja TE-toimistojen ke hit tämis- ja hallintokeskuksen (KEHA) keskuspaikan sijoittamista Joensuuhun. Joensuun kaupunki on osaltaan valmis tarvittaessa neuvottelemaan tarkemmin keskuksen sijoittamiseen liittyvistä yksityiskohdista. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.