Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä. Suomen metsäkeskus Läntinen palvelualue / Pirkanmaa Elinkeinopäällikkö Ari Lähteenmäki
|
|
- Kristiina Hiltunen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Suomen metsäkeskus Läntinen palvelualue / Pirkanmaa Elinkeinopäällikkö Ari Lähteenmäki
2 Palvelualueet 1. Pohjoinen palvelualue 2. Itäinen palvelualue 3. Läntinen palvelualue 4. Kaakkoinen palvelualue 5. Eteläinen palvelualue Pääkonttori Lahdessa
3 Metsäkeskuksen organisaatio Suomen metsäkeskus 3
4 Metsäkeskus lyhyesti Suomen metsäkeskus edistää metsien hoitoa ja käyttöä, metsien monimuotoisuutta sekä metsiin perustuvia elinkeinoja Palvelut Metsään.fi-asiointipalvelu metsänomistajille ja toimijoille Metsätiedon tuottaminen ja metsätietotuotteet Metsälakien valvonta Kemera-tuet Neuvontaa ja koulutusta metsänomistajille, yrityksille ja yhteisöille Vaikuttaminen metsäelinkeinojen ja kestävän metsätalouden puolesta Toteuttamalla kehittämishankkeita Metsäkeskuksella on laaja alueellinen toimipisteverkosto Metsäkeskus on osa välillistä valtiohallintoa Toimintaa ohjaa, rahoittaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö Metsään.fi : Suomen metsäkeskus 4
5 5 Tiedä, mitä omistat. Tunne, mitä kasvatat Suomen metsäkeskus
6 6 Metsään.fi-palvelun periaatteet Metsäkeskuksen metsävaratieto metsänomistajien ja toimijoiden käytössä, molemmilla tietojen päivitysoikeus Metsäkeskus päivittää tiedot metsänkäyttö- ja Kemera-ilmoitusten pohjalta sekä puusto kasvatetaan ja simuloidaan kerran vuodessa Metsänomistaja hallinnoi tietojaan metsätietolain mukaisesti, antaa toimijoille suostumuksia omien tietojensa käyttöön. Toimija näkee samat tiedot kuin suostumuksen antanut metsäomistaja. Metsänomistaja ja toimija voivat tehdä palvelussa metsänkäyttö-, työkohde- ja palveluilmoituksia. Metsänomistaja tunnistautuu pankkitunnisteilla tai mobiilivarmenteella, toimija Katso-tunnisteilla Metsänomistajille maksuton, toimijoille kuntakohtainen maksu, 60 /kunta Palvelu käytössä suomeksi ja ruotsiksi, asiakastuki auttaa arkisin ma-ti klo 8-18, ke-to klo Ruotsinkielinen asiakastuki arkisin klo
7 7 Metsään.fi-palvelu lukuina 10,6 milj.hehtaaria metsätietoa palvelussa metsänomistajaa on käynyt palvelussa 320 toimijayritystä palvelussa mukana toimijaa käyttää palvelua 2,4 miljoonaa ha toimijoiden saatavilla suostumusta toimijoiden saatavilla
8 8 Palvelun käyttäjät Kiinteistön omistaja Kuolinpesän osakas Yhteismetsän edustaja Hallinto-oikeuden haltija Edunvalvoja, alaikäisen lapsen vanhempi Asiointiluvan haltija Osakeyhtiön toimitusjohtaja tai muu edustaja
9 9 Metsänomistajan näkymä
10 10 Metsänomistajan päänäkymä Sisäänkirjautumisen jälkeen löydät palvelun etusivulta tiedot omasta metsästäsi
11 11 Käytössä on myös koko näytön kokoinen kartta, jossa mittaustyökalut sekä tulostustoiminto
12
13 13 Toimijan näkymä
14
15 15 Löydä kiinnostavat kohteet Voit tallentaa hakusi suosikeiksi, joita on helppo käyttää myöhemmin
16 16 Metsätilat listana ja kartalla Näet niiden tilojen tiedot, joihin olet saanut metsänomistajalta suostumuksen. Voit katsella tiloja myös kartalla. Tiloista voit koostaa yhteenvetoja tai viedä tiedot laskentataulukkoon
17 17 Maasto- ja ilmakuvakohtaiset kartat
18
19 Kansallinen metsästrategia 2025 VISIO: Metsien kestävä hoito ja käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde. 1. Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille. 2. Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat. 3. Metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ja monipuolisessa käytössä. Suomen metsäkeskus 19
20
21
22 Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat perustuvat metsälakiin ja - asetukseen Ohjelmat kattavat ohjelmakauden Maakunnallisten metsäneuvostojen tulee laatia ja hyväksyä alueellinen metsäohjelma mennessä. Laaditaan 14 alueelle, jotka vastaavat maakunnallisten metsäneuvostojen alueita Metsäala: laaja näkökulma Ohjelmalla tuetaan taloudellista, sosiaalista, kulttuurista ja ekologista kestävyyttä, alueen tasapainoista kehittymistä ja koko valtakunnan metsäsektorin menestymistä. Sisällössä tulee korostua kunkin alueen kehittämistavoitteet ja toimenpiteet.
23 Pirkanmaan metsäohjelma (työ käynnistyi toukokuussa 2015) - metsien nykytila ja inventointitulokset - 3 työryhmää (Wood, NonWood, Environment) -> kaksi työkokousta + sähköistä viestintää ja luonnostelua Suomen metsäkeskus 23
24 Pirkanmaan metsäneuvosto hyväksyi metsäohjelman Suomen metsäkeskus 24
25 Pirkanmaan metsäohjelma Visio: Pirkanmaan hyvin hoidetut, monimuotoiset ja ekologisesti rikkaat talousmetsät tarjoavat työtä, hyvinvointia ja toimeentuloa väestölle, raaka-ainetta biotaloudelle sekä suotuisan toimintaympäristön metsäklusterille Suomen metsäkeskus 25
26 Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä metsätalous Suomen metsäkeskus 26
27 Pirkanmaan metsäohjelma Tavoitteita: Hakkuumääriin 25 %:n lisäys Metsänhoitotöihin % lisäys Toimenpiteitä: 1. Hakkuiden lisääminen suurimman kestävän hakkuumäärän tasolle. 2. Puurakentamisen lisääminen maakunnassa 3. Metsänhoitotöiden määrien huomattava lisääminen.. 4. Metsätalouden kannattavuuden parantaminen. 5. Logistiikka ja infra parantaminen 6. Sähköisten palveluiden ja digitalisaation edistäminen 7. Metsäbiotalouden ja energiantuotannon edistäminen 8. Kehitetään luontomatkailua ja turvataan metsien virkistyskäyttömahdollisuudet 9. Ylläpidetään riistan- ja metsänhoidon välistä tasapainoa Pirkanmaalla 10. Lisätään tietoisuutta luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista 11. Varmistetaan ammattitaitoisen työvoiman saanti 12. Aktivoidaan metsänomistajia metsäomaisuuden hoitoon 13. Kehitetään metsäviestintää 14. Lisätään ja kehitetään monimuotoista metsänhoitoa 15. Luonnonhoidon toteutusohjelma 16. Paikkaan sidotun luontotiedon hyödyntäminen 17. Metsätalouden vesistöhaittojen vähentäminen 18. Luontolaadun parantaminen Suomen metsäkeskus 27
28 LUONNOS, painopisteet Hakkuiden lisääminen suurimman kestävän hakkuumäärän tasolle, turvataan teollisuuden ja energialaitosten raakaaineen tarve (suurin kestävä, VMI 11; 5,3 milj. m3): 2. Metsänhoitotyömäärien huomattava lisääminen, laadun, tuottavuuden, ja uusien tekniikoiden kehittäminen, erityisesti taimikonhoidossa. 3. Metsätalouden kannattavuuden parantaminen (tilakoko, metsänomistusrakenne, sukupolvenvaihdokset ja kaavoitus) 4. Logistiikka ja infra (julkinen tiestö, yksityistiet, sillat, terminaalit ja lastauspaikat.) 6. Luontolaadun parantaminen, kehitetään monimuotoista metsänhoitoa 7. Varmistetaan ammattitaitoisen työvoiman saanti Suomen metsäkeskus 28
29 Maakunnallisia kärkihankkeita Ison maakunnallisen terminaalialueen perustamis- ja rahoitusneuvottelujen käynnistäminen. Mahdollisia sijoituspaikkoja tässä vaiheessa muun muassa Kolmenkulma(Nokia), Tarastejärvi (Tre-Kangasala). Uusien raideliikenteeseen liittyvien lastausalueiden kehittäminen. Esitetyt kehittämiskohteet Metsäkansan (Valkeakoski), Akaan ja Karhen (Ylöjärvi) lastauspaikat Suomen metsäkeskus 29
30 Uudet tavoitteet ja seuranta Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 30
31 1000 hehtaaria Kasvatushakkuiden pinta-ala Muut Kasvatushakkuut Ensiharvennukset Ylispuiden poisto harvennukset* yhteensä Tavoite Tulos Tulos Tulos Tulos Tulos Tulos *sis. eri-ikäisrakenteisen metsänhakkuun Suomen metsäkeskus 31
32 1000 hehtaaria Uudistushakkuiden pinta-ala Luontaisen uudistamisen hakkuut Avohakkuut Muut hakkuut Uudistushakkuut yhteensä Tavoite Tulos Tulos Tulos Tulos Tulos Tulos Suomen metsäkeskus 32
33 1000 ha / vuosi Hakkuupinta-ala Kasvatushakkuut yhteensä Uudistushakkuut yhteensä Hakkuupinta-ala yhteensä Tavoite Tulos Tulos Tulos Tulos Tulos Tulos Suomen metsäkeskus 33
34 Suomen metsäkeskus 34
35 1000 m3 / vuosi Ainespuun hakkuukertymän rakenne Tukkipuu Kuitupuuu Hakkuumäärä yhteensä Tavoite Tulos Tulos Tulos Tulos Tulos Tulos Suomen metsäkeskus 35
36 1000 m3 / vuosi Energiapuun käyttö Metsähake Kuori, puru, jätepuu yms. Tavoite Tulos Tulos Tulos Tulos Tulos Tulos Suomen metsäkeskus 36
37 Metsänhoito ja metsänparannus Suomen metsäkeskus Läntinen palvelualue / Pirkanmaa
38 Suomen metsäkeskus 38
39 kilometriä / vuosi Metsätiet Metsäteiden perusparannus Uudet metsätiet Tavoite Tulos Tulos Tulos Tulos Tulos Tulos Suomen metsäkeskus 39
40 Monimuotoisuus ja ympäristö Suomen metsäkeskus Läntinen palvelualue / Pirkanmaa
41 hehtaaria Metson toteutus YM:n maanosto ha/v YM:n määräaikaiset sopimukset ha/v Yksityismaiden luonnonsuojelualue ha/v Metsätalouden ympäristötuki ha/v Yhteensä Tavoite Tulos Tulos Tulos Tulos Tulos Tulos Suomen metsäkeskus 41
42 Suomen metsäkeskus 42
43 Suomen metsäkeskus 43
44 Metsänkäyttöilmoitusten mukaan eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuita suunniteltiin Pirkanmaalla noin prosentilla kasvatushakkuiden pinta-alasta vuonna 2014: Hakkuut ha kpl Poimintahakkuita Pienaukkohakkuita Yhteensä Suomen metsäkeskus 44
45 Bulkkia vai syvällistä jalostusta MOLEMPIA TARVITAAN Suuret bulkkituotteita maailmalle syytävät tehtaat ovat Suomen vahvuus. Niiden kilpailukykyinen tuotanto on avain metsäteollisuuden menestykseen. kartonkia ja sellua tarvitaan vielä pitkään. Kartonkia, koska erilainen pakkaamisen tarve vain lisääntyy. Ja sellua, koska se taas on bioenergian tuotannon avaintuote. Sahatuotteilla ja jopa erikois- ja painopapereillakin on merkitystä myös jatkossa. Keskittyminen kannattaviin bulkkituotteisiin on ollut Suomessa juuri oikea linjaratkaisu. Metsäalan huippukonsultti Rainer Häggblom Suomen metsäkeskus 45
46
47
48 Suomen metsäkeskus 48
49 Suomen metsäkeskus 49
50 Suomen metsäkeskus 50
51 Metsäteollisuuden toimipaikkoja Pirkanmaalla Suomen metsäkeskus 51
52 Suomen metsäkeskus 52
53 Suomen metsäkeskus 53
54 Sellu, paperi ja kartonki Kuitupuunkäyttö keskittynyt Suomessa suurille tehdasintegraateille Pirkanmaalla kuitupuun käyttö vähäistä Pirkanmaan kuitupuuvirrat liikkuvat suurille selluja paperitehtaille Raumalle ja Jämsänjokilaaksoon. Muita kohteita mm. Pietarsaari, Kaskinen, Kirkniemi, Äänekoski, Kymi... Pirkanmaalla on sellua ja mekaanista massaa käyttävää paperi- ja kartonkiteollisuutta, osa kuitupuusta tulee takaisin selluna, paperina tai kartonkina jatkojalostettavaksi Suomen metsäkeskus 54
55 Mekaaninen metsäteollisuus Tukkipuun käyttö 1,7 milj.m3 kuusitukkeja 1,1 milj.m3, mäntytukkeja 0,6 milj.m3 Keskittynyt Ylä-Pirkanmaalle Metsä Wood, Vilppulan saha, tuotanto m3 UPM Korkeakoski, tuotanto m3 Keskisuuria sahoja JPJ-Wood, Juupajoella, tuotanto m3 Kinnaskoski Vilppulassa, tuotanto m3 Luoman saha Parkano? Suomen metsäkeskus 55
56 PAPERI, KARTONKI JA JALOSTEET, v SAHA- JA LEVYTEOLLISUUS Metsä Group UPM Metsä Group Kyro, Kyröskoski m3 Vilppulan saha Metsä Tissue, Mänttä Tako, Tampere Raflatac, Tampere BillerudKorsnäs Finland Oy SCA Tissue Sonoco-Alcore Tervasaaren tehtaat, Valkeakoski Tervasaari, Valkeakoski Nokia UPM Kinnaskoski Oy JPJ-Wood Kwellick Oy Formica-IKI Riga Wood Sastamala Korkeakosken saha Vilppulan saha Korkeakoski Vammala Kolho Ruovesi Luoman saha Parkano Adara-pakkaus Oy Sekä useat piensahat ympäri maakuntaa, vuonna 2010 yli 100 kpl Valkeakoski DS Smith Packaging Tampere Walki Group Oy Valkeakoski Suomen metsäkeskus 56
57 Pirkanmaalla hyvälaatuinen kuusitukki, runsaasti sahoja, onko puru täyskäytössä, jos Suomen metsäkeskus 57
58 Koko maa Pirkanma a Koko maa, m Pirkanmaa, m Metsähakkeen lämpö- ja voimalaitoskäyttö Suomessa ja Pirkanmaalla vuosina Lähde: Metsäntutkimuslaitos/Metinfo 0 58
59 Tuhkan hyötykäyttö Pirkanmaalla Laitos Tuhkamäärät, tn/vuosi Onko tuhka analysoitu Lentotuhka Pohjatuhka Seostuhka lannoitekäyttöön? Adven oy/sastamala 1000 on, soveltuu Juupajoen lämpö oy 600 on, soveltuu MG Hämeenkyrö on, soveltuu teoriassa MG Vilppula 1800 on, soveltuu Mäntän energia oy ei pitkään aikaan Tampereen sähkölaitos oy on, soveltuu teoriassa UPM Korkeakoski käynnissä UPM Valkeakoski on, ei sovellu Yhteensä Suomen metsäkeskus 59
60 Lopuksi Pirkanmaan metsien kasvua ja puuntuotanto pystytään edelleen lisäämään hyvällä metsänhoidolla, 20 %? Pirkanmaalla keskeinen sijainti teollisuuteen nähden, infrasta pidettävä huolta, rataverkko, lastauspaikat, sillat, yleinen tieverkko, yksityistiet. Pirkanmaa on edelleen myös metsäteollisuusmaakunta, vaikka uusia investointeja ei olekaan viime vuosina juurikaan tehty sahateollisuutta lukuun ottamatta. Hakkuiden lisääminen miljoonalla kuutiolla toisi kaivattua piristystä etenkin maakunnan työllisyyteen ja aluetalouteen. Kun kantorahojen päälle lasketaan puun korjuu ja jalostus sekä energiapuu = n. 350 milj. ja kun lisätään vielä metsäalaan läheisesti liittyvä konepaja- ja paperikoneteollisuus = 700 milj.. Puuenergian käytössä, käytön kasvussa ja lämpöyrittäjätoiminnassa Pirkanmaa on ollut maakunnista edelläkävijänä. Jos huomioidaan kaikki maakunnassa käytettävä puuperäinen energia, niin puuta käytetään energiantuotantoon Pirkanmaalla lähes 2 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. KOLME POINTTIA!!! Puulla pitää olla käyttöä, kysyntää ja tarjontaa Suomen metsäkeskus 60
61 Kiitos Suomen metsäkeskus 61
Pirkanmaan metsäbiotalous
Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on
Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa
Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa 26.1.2018 AMO toimenpiteiden päivitys Tehtävä AMOjen toimenpiteiden tarkastaminen vastaamaan mahdollisimman hyvin ohjelmien
Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos
Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko
Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat
Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus
Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group
Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2
PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja
PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää
Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen
Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden
Kainuun metsäohjelma
Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä
Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi
Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut
Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä
Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta
Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta Puu matkailurakentamisessa seminaarit Kemi 23.5, Levi 24.5 Sisältö 1. Metsäbiotaloutta Lapissa 2. Hakkuut ja teollisuuspuun käyttö Lapissa 3. Pohjois-Suomen biojalostamohankkeet
Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020
Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat
Sahojen merkitys metsäteollisuudelle
Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)
Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät
Metsien käytön aktiivisuudessa suurta alueellista vaihtelua vuonna 2013 Vuoden 2013 seurantatilastot osoittavat, että metsien käytön aktiivisuudessa oli huomattavia eroja eri osissa maata. Itäisessä Suomessa
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä
Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa
Metsävaratiedoista apua luonnontuotteiden keruuseen
1 Metsävaratiedoista apua luonnontuotteiden keruuseen Arvopilotti -Kohti luonnonraaka-aineiden arvoketjujen pilotointia Kaustinen 28.3.2017 Tatu Viitasaari 2 Metsätaloudesta mallia luonnonraakaaineiden
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
Metsäohjelmien seuranta
Metsäohjelmien seuranta Koko maa Seppo Leinonen, Lahti 1.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja puun käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet
Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:
Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu
Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto
Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet
Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Lounais-Suomi Tapio Nummi, elinkeinopäällikkö Pori 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kaakkois-Suomi Jouni Väkevä, elinkeinopäällikkö 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?
Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä
Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?
Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata
ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus
ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.
KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA Metsäteollisuuden näkökulmia metsien hiilinieluihin Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö ahti.fagerblom@metsateollisuus.fi Metsäteollisuus ry 2 EU:ssa vähähiilisiä
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pirkanmaa Ari Lähteenmäki, elinkeinopäällikkö Tampere 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö
Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014
Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian
Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group
Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät 28-29.1.2016 Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group Avainluvut METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 800 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys
Suomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma
en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kainuu Tuomo Mikkonen, elinkeinopäällikkö Kajaani 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Luonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Karjala Leena Leskinen, elinkeinopäällikkö Joensuu 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun
Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen
Suomen metsäkeskus Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Esityksen sisältö Metsään.fi palvelu Uusi metsälaki 28.11.2012 Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu Palvelu avattu metsänomistajille
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Häme 11.10.2018 Elinkeinopäällikkö Jouni Rantala, Lahti Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä
Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Tapion seminaari Helsinki 26.4.2017 MHY Pirkanmaa ry - avainlukuja Metsäomistajien yhdistys 6098 jäsentä 174 000 hehtaaria metsää Hakkuusuunnite 1,2 Mm3 Myyntimäärä
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
Metsäpolitiikkaa puun myyjän näkökulmasta. Päättäjien Metsäakatemia Jan Slotte
Metsäpolitiikkaa puun myyjän näkökulmasta Päättäjien Metsäakatemia 23.9.2015 Jan Slotte Sisällysluettelo Metsänhoitoyhdistyksen esittely Toimintaympäristö Metsälain muutokset ja puunhankinta Energiapuun
Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet
Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen
Metsäsektorin avaintilastoja 2016
18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,
Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä
Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Martin Lövdahl, Vaasa 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja puun käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt Nuoren metsän
Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi
Metsähallituksen metsätalous Lapissa
Bioenergian tuotanto valtion metsistä 9.10.2014 Samuli Myllymäki Metsähallituksen metsätalous Lapissa Metsähallituksen hallinnoimia maita 6,2 milj.ha Talousmetsiä 1,7 milj. ha, taloustoiminnan piirissä
Häme Uusimaan metsäohjelman seuranta 2013 Hakkuut ja puuvarojen käyttö
Häme Uusimaan metsäohjelman seuranta 213 Hakkuut ja puuvarojen käyttö Suomen Metsäkeskus Häme Uusimaa 17.8.21 Seppo Leinonen 212-215 seuranta Kasvatushakkuut 35 3 1 hehtaaria 25 2 15 1 5 Ylispuiden poisto
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Lappi Ulla Huusko, elinkeinopäällikkö Rovaniemi 27.5.219 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA
KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ tilaisuus 26.3.2015 Esa Korhonen Aluejohtaja, Itä-Suomi UPM, Puunhankinta
Äänekosken biotuotetehdas
Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa
Tervetuloa Metsään peruskurssille!
Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja
Maailma tarvitsee Metsää
Maailma tarvitsee Metsää Maailman väestö kasvaa ja vaurastuu. Energiasta ja luonnonvaroista kilpaillaan kiivaasti. Vaikka maailma on entistä digitaalisempi myös metsää tarvitaan. Metsä Group on vastuullisen
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kainuu Tuomo Mikkonen, elinkeinopäällikkö Kajaani 29.4.2019 Sisältö Metsänhoitotyöt Luonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013
Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten
Mitä nyt Baltia? 22.1.2009
Hannu Alarautalahti 22.1.2009 1 Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 METSÄTALOUS BALTIASSA JA METSÄLIITON PUUNHANKINNASTA BALTIASSA Metsäliitto Osuuskunta Hannu Alarautalahti Baltian puunhankinnan johtaja Hannu
Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat.
Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Hoida metsäasiat verkossa - maksutta. KIRJAUTUMINEN JA ASIAKASTUKI ASIONTI JA SUOSTUMUKSET LUONTO Astu peremmälle metsääsi www.metsään.fi Metsään.fi on Suomen
Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa
Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa Toimintaympäristö Väkiluku 1.1.2017 148 975 Etelä-Savon pinta-ala n. 19 130 km 2, josta maapinta-alaa n. 14 257 km 2 ja sisävesiä n. 4 874 km 2 Väestöntiheys/km
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy
Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden
Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Mikkeli 5.6.2015 Etelä-Savon
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 19/2014 Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus 16.5.2014 Jukka Torvelainen Martti Aarne Metsäteollisuuden raakapuun käyttö nousi 64,5
Ajankohtaista puumarkkinoilta
Ajankohtaista puumarkkinoilta Jukka Hujala metsäasiantuntija MTK metsälinja Karstula-Kyyjärven mhy 12.9.2015 Metsäpolitiikan ohjaus kohti vuotta 2050 Kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäpoliittinen selonteko
2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT
OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600
Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut
Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta
Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan
Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja
Metsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila
Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti
Keski-Suomen metsäbiotalous
Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi
Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja
30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus
Näkymiä puunkäyttöön ja investointeihin
Näkymiä puunkäyttöön ja investointeihin Valtakunnalliset Mhy-päivät 20.-21.3.2018 Finlandia-talo, Helsinki tutkimuspäällikkö Erno Järvinen, MTK Puheenvuoroni käsittelee: Taustaa investoinneista ja puun
Metsä Groupin biotuotetehdas
Metsä Groupin biotuotetehdas 12.4.2017 Martti Asunta Metsä Group METSÄ GROUP Liikevaihto 4,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 104 000 suomalaista metsänomistajaa
Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik
Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta
Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala
Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää
Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu
Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2.
Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja aamuseminaari 17.2.216 Kartonki on Metsä Boardin ydinliiketoimintaa Metsä Board lyhyesti Euroopan
Metsien maakunta Pohjois-Savo. Tuottoa ja iloa metsistä
Metsien maakunta Pohjois-Savo Tuottoa ja iloa metsistä Pohjois-Savon metsien nykytila Pohjois-Savossa 83 prosenttia pinta-alasta on metsätalouden maata 9,5 miljoonaa kuutiometriä puuston vuotuinen kasvu
Satakunnan metsäbiotalous
Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus
Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet
Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Kuopio 1 Metsäsuunnittelu
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen
BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre
BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre 1 Biotalous keskiössä, mutta fossiilitalous heräämässä henkiin Metsäliitto perustetaan Petrokemian lähtölaukaus Äänenkosken
Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005
Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,
Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus
Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025
RAAKA-AINETTA BIOTALOUSINVESTOINNEILLE MITEN SE VARMISTETAAN? Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen vuosikokous, 18.11.2015
RAAKA-AINETTA BIOTALOUSINVESTOINNEILLE MITEN SE VARMISTETAAN? Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen vuosikokous, Sami Pastila, Principal, Pöyry Management Consulting Oy RAAKA-AINEEN TURVAAMINEN SUUNNITELLUILLE