Arvonlisäveroreformien tulonjakovaikutukset. Marja Riihelä, VATT

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvonlisäveroreformien tulonjakovaikutukset. Marja Riihelä, VATT"

Transkriptio

1 Arvonlisäveroreformien tulonjakovaikutukset Marja Riihelä, VATT Muistio Valtiovarainministeriön verotyöryhmälle Muistio Valtiovarainministeriön verotyöryhmälle (tekstiliite)

2 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Aineisto ja menetelmä Aineisto Tarkasteltavat veroreformit 6 3 Tulojen, kulutuksen ja verojen kehitys Tulojen ja kulutuksen kehitys Veroasteiden kehitys Kulutuksen rakenteen kehitys 12 4 Arvonlisäveroreformien tulonjakovaikutukset 15 5 Loppupäätelmät 19 Lähteet 20 Liitteet 21 Tekstiliite 26

3 1 Johdanto Julkinen sektori kerää veroja monin eri tavoin menojensa rahoittamiseksi. Verotuksella vaikutetaan aina talouden toimijoihin ja veroreformeilla halutaan usein vaikuttaa mm. työntarjontaan, säästämiseen, investointeihin, kulutukseen tai sen rakenteeseen. Veron keventäminen yhden veromuodon osalta johtaa usein verojen kiristämiseen toisaalla. Hyvällä verojärjestelmällä on katsottu olevan kaksi perustavoitetta: tehokkuus ja oikeudenmukaisuus. Tehokkuustavoite liittyy julkisen sektorin toiminnan rahoittamiseksi keräämien verojen vääristäviin vaikutuksiin. Tehokas verojärjestelmä aiheuttaa mahdollisimman pieniä vääristymiä. Tehokkuustavoitteen lisäksi verotuksella pyritään vaikuttamaan myös tulonjakoon. Optimaalinen hyödykeveroteoria kiinnittää huomion sekä verotuksen tehokkuuteen että oikeudenmukaisuuteen. Pelkästään tehokkuusnäkökulmasta voidaan päätyä erilaiseen tulokseen kuin jos hyväksytään tehokkuustappioita oikeudenmukaisemman tulonjaon vuoksi. Tässä selvityksessä tarkastellaan empiirisesti välillisen verotuksen tulonjakovaikutuksia Suomen aineistolla. Eri hyödykkeiden arvonlisäveroasteet eroavat toisistaan muun muassa tulonjakotavoitteiden vuoksi. Esimerkiksi välttämättömyyshyödykkeistä elintarvikkeille on asetettu alennettu veroaste. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alennusta 17 prosentista 12 prosenttiin vuonna 2009 perusteltiin myös tulonjakotavoitteilla (HE114/2008). Tässä selvityksessä tarkastellaan alennettujen veroasteiden merkitystä tulonjakoon. Lisäksi tarkastellaan, mitä vaikutuksia tulonjakoon olisi, jos siirryttäisiin arvonlisäverotuksessa yhden vakioveroasteen käytäntöön. Selvityksessä tutkitaan kuuden arvonlisäveroreformin tulonjakovaikutuksia Tilastokeskuksen Kulutustutkimuksella vuodelta Kaikkia reformivaihtoehtoja verrataan vuoden 2009 alun arvonlisäveron perusteisiin 1. Ensimmäinen tarkasteltava reformi on vuodelle 2010 esitetty reformi, jossa ravintolapalvelujen veroastetta lasketaan 22 prosentista 13 prosenttiin, elintarvikkeiden arvonlisäveroprosentti laskee 17 prosentista 13 prosenttiin ja muita veroasteita nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Toinen reformi koskee vuonna 2009 toteutettua elintarvikkeiden arvonlisäveroprosentin laskua 17 prosentista 12 prosenttiin. Kolmannessa reformissa muutetaan vuoden 2010 reformin arvonlisäveroprosentteja nostamalla jokaista arvonlisäprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä. Neljäs reformi asetetaan siten, että kaikki alennetut veroasteet poistetaan ja kaikkia veronalaisia hyödykkeitä verotetaan samalla veroasteella siten, että verotuotot eivät muutu. Loput reformit kiinnittävät huomion verotuksen painopisteen muutokseen enemmän hyödykeverotuksen suuntaan. Verotuksen painopisteen siirtämistä tuloveroista kulutuksen verotukseen on perusteltu työllisyysvaikutuksilla. Alentamalla työn verotusta ja samalla nostamalla kulutuksen verotusta, työntarjonta kasvaa ja vääristymät työmarkkinoilla vähenevät. Halutut työlli- 1 Vuoden 2009 arvonlisäveroperusteet on valittu vertailutilaksi muun muassa siksi, että se vastaa vuoden 2006 veroperusteita ja reformilaskelmien pohjana oleva aineisto on vuodelta 2006.

4 2 syysvaikutukset ovat kuitenkin jääneet useissa simulointitutkimuksissa vähäisiksi (Crawford et al., 2008). Toinen tehokkuusargumentti koskee kulutusveron rakennetta. Optimaalisen veroteorian mukaan progressiivisen tuloverotuksen vääristymiä voidaan korjata eriytetyllä kulutusverolla, jos hyödykkeiden kulutus on riippuvainen työn tarjonnasta. Atkinson-Stiglitz (1976) tuloksen perusteella eriytettyä hyödykeveroa ei tarvita, jos hyödykkeiden kulutus ei ole riippuvainen työn tarjonnasta. Jos ehto ei toteudu, kannattaa sellaisia hyödykkeitä verottaa ankarammin, joita kulutetaan vapaa-ajan yhteydessä. Crawford et al. (2008) ovat todenneet empiirisissä kulutustutkimuksissa, että on löydettävissä hyödykkeitä, jotka ovat komplementaarisia vapaa-ajan kulutuksen kanssa. Tulokset ovat kuitenkin sen verran pieniä, että eriytettyä hyödykeveroa ei suositella muun muassa hallinnollisten kustannusten vuoksi. Ainoa poikkeama yhtenäisestä hyödykeverosta ovat ympäristö- ja muut ns. syntiverot. Kuten hyödykeveroilla niin myös ympäristöveroilla on tulonjakovaikutuksia. Myös näiden verojen osalta hallinnolliset syyt puoltavat keskittymään ulkoisvaikutuksiin ja siirtämään tulonjakovaikutukset muille politiikan lohkoille. Koska välillinen verotus on regressiivinen vero (pienituloiset maksavat välillisiä veroja suhteessa tuloihinsa enemmän kuin suurituloiset), on välillisten verojen alennettuja verokantoja perusteltu muun muassa tulonjakonäkökulmasta. Koska alennetuista verokannoista hyötyvät kaikki kuluttajat, alennettujen verokantojen käyttö tulojen tasaajana on katsottu tehottomaksi vaihtoehdoksi kumoamaan hyödykeverotuksen aiheuttamia epäsuotuisia tulonjakovaikutuksia, varsinkin jos on olemassa muita kohdennetumpia tapoja tulonjakotavoitteiden toteuttamiseen (Crawford et al., 2008). Välillistä verotusta tutkittaessa kotitalouksien kulutuksen rakenteen tunteminen antaa viitteitä siitä, kuinka verotuksen muutokset kohdistuvat eri kotitalouksille. Silti vasta kotitalouksien kulutuskäyttäytymisen parempi tunteminen mahdollistaa sen, että saadaan paremmin selville veromuutoksen vaikutus valtion verokertymään, kotitalouksien hyvinvointiin ja tulonjakoon. Veron muutos muuttaa hyödykkeiden suhteellisia hintoja ja muuttaa kulutuksen rakennetta. Muutoksen suuruus ja suunta ovat riippuvaisia hyödykkeiden kysynnän tulo- ja hintajoustoista. Se, miten voimakkaasti kuluttajat reagoivat hinnanmuutoksiin on keskeistä arvioitaessa muutoksia hyödykeverotuksessa. Suomessa ei ole vielä tällä hetkellä käytettävissä reformien simulointimallia, jonka avulla välillisten verojen vaikutuksia voitaisiin tarkastella ottamalla huomioon myös kulutuskäyttäytyminen. 2 2 Välillisen verotuksen reformimalleja on tehty mm. Englannissa jo 1980-luvulta lähtien. Niissä tarvittava kulutuskäyttäytyminen on estimoitu kotitalouskohtaisilla kulutustutkimuksien aikasarjoilla. Malleista voidaan mainita Kingin TRAP-malli (Tax Reform Analysis Package, 1983) ja Symonsin and Walkerin SPIT-malli (Simulation Program for Indirect Taxation, 1990). Myös Suomessa ovat toteuttaneet vastaavanlainen reformimallittelun Sullström ja Riihelä (1994), jota ovat soveltaneet Sullström (1996) ja Riihelä (1996). Kysyntäanalyysiä mikroaineistoilla Suomessa ovat tehneet mm. Riihelä ja Sullström (1993), Suoniemi ja Sullström (1995) sekä Sullström (1995).

5 3 Tässä selvityksessä tarkastellaan, mitä vaikutuksia eri veroasteiden muutoksilla on tulonjakoon ja miten alennettujen veroasteiden poisto vaikuttaa siihen. Tarkastelu perustuu kulutusrakenteiden tarkasteluun ja on siinä mielessä staattista tarkastelua. Siinä ei siis oteta huomioon veron aiheuttaman hinnanmuutoksen vaikutusta kotitalouksien kulutuskäyttäytymiseen. Luvussa 2 esitellään aineisto ja tarkasteltavat arvonlisäveroreformit. Luvussa 3.1 kuvataan käytettävissä olevien tulojen ja kulutusmenojen kehitystä vuodesta 1985 vuoteen Luvussa 3.2 tarkastellaan sekä välittömien että välillisten verojen keskimääräisten veroasteiden kehitystä ja niiden tuloja tasaavaa vaikutusta. Koska arvonlisäveroreformien vaikutus on riippuvainen kulutuksen rakenteesta, luvussa 3.3 tarkastellaan kotitalouksien kulutuksen rakenteessa tapahtuneita muutoksia eri desiileissä. Luvussa 4 esitetään kuuden eri arvonlisäveroreformin tulonjakovaikutuksia vuoden 2006 Kulutustutkimuksen avulla. Luvussa 5 esitetään loppupäätelmät. Erillisessä tekstiliitteessä on tarkasteltu lisäksi hinnanmuutoksen vaikutusta sosiaaliturvan tasoon.

6 4 2 Aineisto ja menetelmä 2.1 Aineisto Aineistoina laskelmissa käytetään vuosien 1985, 1990, , 1998, 2001 ja 2006 Tilastokeskuksen Kulutustutkimuksia. Kulutustutkimukset ovat edustavia otosaineistoja, joiden otoskoko vaihtelee 4007 (vuonna 2006) kotitaloudesta 8258 (vuonna 1990) kotitalouteen. Kulutustutkimukset sisältävät kotitalouskohtaista tietoa noin 900 hyödykkeestä. Hyödykemenojen lisäksi Kulutustutkimuksissa on tietoa kotitalouden tuloista ja veloista, kvalitatiivista tietoa kestotavaroiden omistuksesta sekä asumisesta että kotitalouden taustamuuttujista. Tieto on kerätty kotitalouksien täyttämistä päiväkirjoista, haastattelemalla ja kymmenestä hallinnollisesta rekisteristä. Vuosittaiset poikkileikkaukset on tehty mahdollisimman hyvin vertailukelpoisiksi. Kotitalouden käytettävissä olevat tulot ja kulutusmenot on muutettu reaalisiksi elinkustannusindeksillä. Perusvuosi on Vaikka aineistossa tulot ja menot ovat kotitalouskohtaisia, laskelmissa kotitalouden tulot ja menot jaetaan kotitalouden jäsenten lukumäärällä. Kotitalouden kaikille jäsenille muodostuu siis yhtä suuret tulot ja kulutus. Yleensä hyvinvointia kuvaavissa analyyseissä käytetään ns. ekvivalenssiskaaloja, joissa mm. otetaan huomioon kulutuksessa saatava skaalahyöty. Ekvivalenssiskaalan valinta vaikuttaa jonkin verran tuloksiin. Tarkastelu tehdään käytettävissä olevien tulojen mukaisissa desiiliryhmissä. Tulot ja kulutus on esitetty henkeä kohden jakamalla kotitalouden tulot ja kulutus kotitalouden jäsenten määrällä. Desiiliryhmä on muodostettu siten, että kussakin desiilissä on yhtä monta henkilöä. Alimpaan desiiliin kuuluvat väestön pienituloisimmat 10 prosenttia. Seuraavaan desiiliin kuuluvat seuraavat pienituloisimmat 10 prosenttia. Väestö on näin jaettu kymmeneen väestöosuudeltaan yhtä suureen ryhmään. Jokaisessa desiilissä on noin 500 tuhatta henkilöä. Kulutustutkimusten aineistoista saadut käytettävissä olevien tulojen ja kulutusmenojen rahamääräiset arvot eroavat tasoltaan jonkin verran Kansantalouden tilinpidon vastaavista luvuista. Vuoden 2006 Kulutustutkimuksen perusteella arvioidut kulutusmenot olivat 87 prosenttia Kansantalouden tilinpidon vastaavasta summasta. 3 Ero Kansantalouden tilinpitoon on kasvanut vuodesta Erot kansantalouden tilinpitoon vaihtelevat suuresti hyödykeryhmästä riippuen. Elintarvikkeet ovat olleet kulutustutkimuksissa pääsääntöisesti samansuuruiset kansantalouden tilinpidon tietojen kanssa. Vuonna 2006 on nähtävissä eroja myös elintarvikkeiden osalta. 3 Tilastokeskus (2009): Kulutustutkimus Käyttäjän käsikirja. Käsikirjoja 46.

7 5 Myös kulutusosuudet vaihtelevat jonkin verran Kulutustutkimuksen ja Kansantalouden tilinpidon välillä (Liitetaulukko 1). Kulutusosuuksien kehitys on ollut kuitenkin samansuuntaista näissä kahdessa aineistossa, kulutuksen tasojen vaihtelusta huolimatta. Vuoden 2006 Kulutustutkimuksessa elintarvikkeiden kulutusosuus oli 13,3 ja Kansantalouden tilinpidossa 12,3. Kummassakin aineistossa kulutusosuus on laskenut hieman vuodesta 2001vuoteen Samat kulutusosuuksien erot on nähtävissä molempina vuosina. Esimerkiksi alkoholin ja tupakan kulutusosuus on puolet pienempi Kulutustutkimuksessa kuin Kansantaloudentilinpidossa. Kulutustutkimukset ovat kuitenkin ainoat aineistot, joiden avulla jakaumatarkasteluja voidaan tehdä. Taulukko 1 Kulutustutkimuksien vastaavuus kansantalouden tilinpitoon Kulutustutkimuksen tietojen osuus kansantalouden tilinpidon tiedoista % % % Kulutusmenot yhteensä Elintarvikkeet ja alkoholijuomat Alkoholijuomat, tupakka ja huumeet Vaatetus ja jalkineet Asuminen, vesi, kaasu ja muut polttoaineet Sisustus, kotitalousvälineistö ym Terveys Kuljetus Tietoliikenne Virkistys ja kulttuuri Koulutus Ravintolat ja hotellit Sekalaiset tavarat ja palvelut Lähde: Tilastokeskus (2009) Kulutustutkimus ei sisällä tietoa välillisistä veroista, ne liitetään aineistoon panos-tuotos tutkimuksesta saaduista tiedoista. Vuoden 2006 tietona käytetään 2005 veroprosentteja, koska ko. tietoa ei ole vielä saatavissa. Reformilaskelmissa käytetään vuoden 2009 tietoa arvonlisäveroasteista, jotka liitetään Kulutustutkimuksen kulutusryhmille. Kulutus ryhmitellään viiteen pääryhmään arvonlisäveroprosenttien perusteella. Ryhmät ovat 1) veroton kulutus, 2) 0-veron kulutus, 3) 8 prosentin, 4) 17 prosentin, 5) 22 prosentin veroasteen kulutus. Lisäksi erotellaan omaksi ryhmäkseen ravintolapalvelut sekä parturija kampaamopalvelut.

8 6 2.2 Tarkasteltavat veroreformit Arvonlisäveron muutoksien tulonjakovaikutuksia arvioidaan muutoksena käytettävissä olevien tulojen ostovoimaan. Arvioissa ei oteta huomioon käyttäytymisvaikutuksia hinnanmuutoksista. Kuluttajan oletetaan siis ostavan samat hyödykkeet reformin jälkeen kuin ennen reformia. Lisäksi arvonlisäveron muutokset oletetaan siirtyvän täysimääräisinä hintoihin. Tässä selvityksessä tarkastellaan arvonlisäveron muutosten tulonjakovaikutuksia kuuden eri reformin avulla. Vertailutilanne on vuoden 2009 alun verokäytäntö. Tällöin laskelmien lähtötilanteessa on parturi- ja kampaajapalveluilla alennettu 8 prosentin ja elintarvikkeilla 17 prosentin veroaste. Reformit ovat 1) voimaantuleva arvonlisämuutos, jossa yleinen arvonlisäverokanta korotetaan 22 prosentista 23 prosenttiin. Elintarvikkeisiin ja rehuihin sovellettava verokanta korotetaan 12 prosentista 13 prosenttiin sekä ravintola- ja ateriapalveluihin sovellettava verokanta alennetaan 22 prosentista 13 prosenttiin. Kirjoihin, lääkkeisiin, liikuntapalveluihin, henkilökuljetuksiin, majoituspalveluihin, televisiolupatuloihin, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksiin, tekijän suorittamiin taideesineiden myynteihin, kaikkien taide-esineiden maahantuontiin, tekijänoikeusjärjestöjen saamiin tekijänkorvauksiin, parturi- ja kampaamopalveluihin sekä eräisiin pieniin korjauspalveluihin sovellettava verokanta korotettaan 8 prosentista 9 prosenttiin. 2) voimaan tullut elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus 17 prosentista 12 prosenttiin. 3) Reformi noudattaa vuoden 2010 reformia rakenteeltaan, mutta kaikkia veroasteita nostetaan yhden prosenttiyksikön verran. 4) Reformi, jossa sama verotuotto kerättäisiin vakioveroasteella. Lähes sama verotuotto saadaan verottamalla nykyisiä veronalaisia hyödykkeitä 19 prosentin veroasteella. 5) Reformi, jossa poistetaan alennetut veroasteet ja vakioveroaste on 22 prosenttia. 6) Reformi, jossa poistetaan alennetut veroasteet ja veroaste nostetaan 25 prosenttiin. Ensimmäinen reformi tarkastelee vuonna 2010 voimaan tulevaa reformia ja toinen vuonna 2009 toteutettua elintarvikkeiden arvonlisäveron alennusta. Kolmas reformi noudattaa 2010 reformin rakennetta, jossa ravintolapalvelut laskevat 14 prosenttiin, elintarvikkeet laskisivat 17 prosentista 14 prosenttiin ja kaikki muutkin veroprosentit nousevat vastaavasti yhdellä prosentilla. Reformit 4, 5 ja 6 perustuvat yhteen veroasteeseen, jolloin kaikki alennetut veroasteet poistetaan. Tarkoituksena on lähinnä tutkia, kuinka verotuksen painopisteen siirtäminen vaikuttaa tulonjakoon. Tarkastelu on täysin staattinen. Sitä, miten reformien tuotot käytetään tai kustannukset rahoitetaan, ei tässä yhteydessä käsitellä.

9 7 3 Tulojen, kulutuksen ja verojen kehitys 3.1 Tulojen ja kulutuksen kehitys Kotitalouksien keskimääräiset jäsentä kohti lasketut reaaliset käytettävissä olevat tulot, bruttotulot, kulutusmenot ja välilliset ja välittömät verot on esitetty kuviossa 1. Kun tässä luvussa tarkastellaan keskimääräisiä veroasteita 4 sekä suorien (välittömien) että välillisten verojen osalta, muutokset voivat johtua kulutuksen ja sen rakenteen muutoksista tai bruttotulojen muutoksesta tai itse verokäytännöissä tapahtuvista muutoksista. Keskimääräiset käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet nopeammin kuin bruttotulot ja edelleen bruttotulot ovat kasvaneet nopeammin kuin kulutusmenot vuodesta 1985 vuoteen Kulutukseen sisältyy joukko veronluontoisia maksuja, jotka erottavat kuvion 1 esitetyt kaksi kulutuskäsitettä. Jatkossa käytetään suppeampaa kulutuskäsitettä. Kotitalouksien maksamien välillisten verojen osuus on alle puolet kotitalouksien maksamista suorista veroista 5. Vuonna 1985 suhde on 49 prosenttia, vuonna 1995 suhde laski 38 prosenttiin ja vuonna 2006 se nousi jälleen 45 prosenttia. Muutokset välillisissä veroissa heijastelee toisaalta veroasteiden muutoksia ja toisaalta kulutuksessa tapahtuneita muutoksia. Esimerkiksi välillisten verojen lasku vuodesta 1990 vuoteen 1995 johtuu osaksi siitä, että lama laski kokonaiskulutus (vielä enemmän kuin bruttotuloja), mutta myös siitä, että veroasteet laskivat siirryttäessä liikevaihtoverosta arvonlisäveroon. Kulutuksen rakennetta tarkastellaan vuoden 2009 alun välillisten veroasteiden määrittämässä luokituksessa (ks. Liitetaulukko 2). Hyödykkeet jaetaan verottomaan 6, 0- veroprosentin, 8-prosentin, 17-prosentin ja 22-prosentin veroasteiden kulutukseen. Lisäksi erotetaan ravintolapalveluiden kulutus omaksi ryhmäkseen siihen suunnitellun verokohtelun muutoksen vuoksi. Yleisen verokannan, 22 prosentin, kulutus on selvästi suurin kulutuserä. Laman aikana 1990-luvun alkupuoliskolla sen kulutus laski, kuten muidenkin veroasteiden kulutukselle kävi. Laman jälkeen yleisen veroasteen kulutus on kasvanut verottoman ja 8 prosentin veroasteen kulutuksen ohella. Elintarvikkeiden, 17 veroasteen, kulutus on reaalisesti laskenut vuodesta 1985 vuoteen Ravintolaruuan kulutus on kasvanut vain vähän. 4 Keskimääräiset veroasteet määritellään kotitalouksien maksamien verojen suhteena bruttotuloihin. 5 Suorat verot sisältävät ansiotuloveron, omaisuustuloveron ja veron luonteiset maksut. 6 Veroton kulutus on kulutusta, joka ei kuulu arvonlisäveron piiriin. Se eroaa 0-verokannan kulutuksesta siinä, että se ei kuulu vähennysjärjestelmän piiriin.

10 8 Kuvio 1 Keskimääräiset tulot, kulutus ja verot vuosina , 2006 hinnoin Euroa Bruttotulot Käytettävissä olevat tulot Kokonaiskulutus Kulutus ilman veronluontoisia maksuja 5000 Välittömät verot Välilliset verot Aineisto: Kulutustutkimus , Tilastokeskus. Kuvio 2 Kulutus välillisten verojen verokantojen perusteella vuosina , 2006 hinnoin 7000 Euroa veroaste Veroton kulutus veroaste 8-veroaste Ravintolakulutus 0-veroaste Aineisto: Kulutustutkimus , Tilastokeskus.

11 9 3.2 Veroasteiden kehitys Välittömien verojen veroasteet (maksetut välittömät verot ja veron luontoiset maksut / bruttotulot) kasvoivat tarkasteluperiodin alusta 1990-luvun puoliväliin asti. Sen jälkeen välittömien verojen osuus bruttotuloista on laskenut (Kuvio 3). Välillisten verojen veroasteet laskivat siirryttäessä liikevaihtoverojärjestelmästä arvonlisäverojärjestelmään vuonna 1994 (ks. myös liitekuvio 1). Vuonna 1998 alennetut 6 ja 12 prosentin verokannat yhdistettiin 8 prosenttiin. Vuoden 1998 jälkeen keskimääräisissä välillisten verojen veroasteissa ei ole tapahtunut suurta muutosta. Välittömien verojen keskimääräisten veroasteiden lasku 1990-luvun puolivälin jälkeen tapahtui selvimmin ylemmissä desiileissä 7. Alimmassa desiilissä veroasteessa ei laskua tapahtunut. Välittömien verojen progressiivisuus on laskenut. Keskimääräisten veroasteiden kehitykseen on vaikuttanut siirtyminen ansiotuloissa eriytettyyn verojärjestelmään ja verotaulukoiden muutokset. (Kuvio 4) Kuvio 3 Välittömien ja välillisten verojen osuus bruttotuloista vuosina Keskimääräiset veroasteet, % ,6 4,6 8,0 7,1 25,9 25,0 4,1 4,3 4,0 6,5 6,8 6,9 27,4 26,5 25,4 3,9 6,9 23, Vuosi Välittömät verot Arvonlisävero Muut välilliset verot Välilliset verot ovat luonteeltaan regressiivisiä, pienituloiset maksavat välillisiä veroja suhteessa tuloihinsa enemmän kuin suurituloiset. Keskimääräiset välilliset veroasteet ovat laskeneet kaikissa desiileissä vuodesta 1985 vuoteen 1995 ja lasku johtui lähinnä 7 Desiilit on määritelty tässä yhteydessä bruttotulojen perusteella.

12 10 arvonlisäveron muutoksista (Liitekuvio 2) luvun puolivälistä lähtien välilliset verot ovat kasvaneet ylintä desiiliä lukuun ottamatta. Välillisen ja välittömän veron yhteenlasketusta vaikutuksesta havaitaan, että keskimääräiset veroasteet ovat pysyneet jotakuinkin samalla tasolla alimmissa desiileissä ja ylimmissä desiileissä ne ovat laskeneet (Kuvio 5). Tästä on seurannut, että kokonaisverotuksen progressio on pienentynyt tarkasteluperiodilla. Progression pieneneminen on tapahtunut lähes kokonaan suorien verojen kautta. Edelleen suorat verot muodostavat suuremman osan kotitalouksien maksamista veroista kahta alinta desiiliä lukuun ottamatta. Kuviossa 6 tarkastellaan tulojen jakautumista myös perinteisen eriarvoisuusmitan, Ginikertoimen, avulla. Suorat verot tasaavat tulonjakoa. Tuloja tasaava vaikutus on kuitenkin vähentynyt 1990-luvun puolivälistä lähtien (ks. myös Riihelä, 2009). Kun tulonmuodostuksessa välilliset verot otetaan huomioon, osa suorien verojen tuloja tasaavasta vaikutuksesta häviää. Välilliset verot ovat luonteeltaan regressiivisiä, koska alemmat tuloluokat kuluttavat suuremman osan tuloistaan. Kuvio 4 Välittömien ja välillisten verojen osuus bruttotuloista bruttotulojen desiileissä vuosina 1985, 1990, 1995, 1998, 2001 ja Välittömät verot 35 Muut välilliset verot Arvonlisävero Keskimääräinen veroaste, % Keskimääräinen veroaste, % Desiili Desiili

13 11 Kuvio 5 Välittömien ja välillisten verojen osuus bruttotuloista desiileittäin vuosina 1985, 1990, 1995, 1998, 2001 ja Muut välilliset verot Arvonlisävero Välittömät verot 40 Keskimääräinen veroaste, % Desiili Kuvio 6 Gini-kertoimet eri tulokäsitteille vuosina 1985, 1990, 1995, 1998, 2001 ja Gini-kertoimet, % Bruttotulot Käytettävissä olevat tulot Käytettävissä olevat tulot - alv Käytettävissä olevat tulot - kaikki välilliset verot

14 Kulutuksen rakenteen kehitys Kulutuksen rakenne vaikuttaa siihen, miten välillisen verotuksen reformit muuttavat tulonjakoa. Seuraavassa käydään läpi kulutuksen rakennetta eri desiileissä viimeaikaisten veroreformien kannalta mielenkiintoisten hyödykekokoelmien avulla. Kokonaiskulutus on jaettu hyödykeryhmiin vuoden 2009 alussa käytettyjen veroasteiden perusteella (Liitetaulukko 2). Lisäksi on erotettu ravintolapalvelut sekä parturi- ja kampaamopalvelut omaksi ryhmäkseen. Hyödykkeet eivät siirry ryhmästä toiseen tarkasteluajanjakson aikana. Kuvio 7 Budjettiosuudet välillisten veroasteiden perusteella desiileissä vuosina 1985, 1990, 1995, 1998, 2001 ja Budjettiosuudet Desiilit Veroton 0-veroaste 17-veroaste 8-veroaste 22-veroaste Ravintolakulutus Taulukko 2 Budjettiosuuksien muutokset vuodesta 1985 vuoteen 2006 Desiili Veroton 0 % 17 % 8 % 22 % ravintola 1 7,29-0,40-9,84-0,59 3,91-0,38 2 8,88-0,20-9,11 0,62-0,12-0,06 3 7,92-0,20-9,09 0,50 0,62 0,25 4 7,17-0,17-8,65 0,24 1,75-0,34 5 8,99-0,08-8,89 1,25-0,65-0,63 6 9,16-0,12-7,88 0,11 0,13-1,39 7 7,60-0,11-7,30 0,67 0,13-0,99 8 8,21-0,12-6,76 0,64-0,35-1,63 9 7,52-0,14-6,54 0,68 0,56-2, ,71-0,27-5,15 0,93-0,72-2,49 Kaikki 8,07-0,17-7,66 0,60 0,34-1,18

15 13 Kulutuksen rakenne on muuttunut jonkin verran viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Verottoman kulutuksen osuus on kasvanut keskimäärin 8 prosenttiyksikköä (Taulukko 1). Sen osuus kulutuksesta oli vuonna 2006 keskimäärin 33 prosenttia (Kuvio 7). Veroton kulutus on kasvanut kaikissa desiileissä vuodesta 1985 vuoteen 2006 (Liitekuvio 3). Vuokrat ja omistusasumisen laskennalliset asumismenot kattavat suurimman osan verottomasta kulutuksesta. Niiden osuus kokonaiskulutuksesta oli vuonna 2006 noin 25 prosenttia. Osuus oli verraten samansuuruinen kaikissa desiileissä. Mitä alhaisempi desiili, sitä suurempi osa asuntomenoista on vuokraa. Alemmissa desiileissä vuokrat ovat 14 prosenttia kulutusmenoista. Ylemmissä desiileissä vuokrat ovat alle 2 prosenttia kulutusmenoista. Muutos verottomassa kulutuksessa näkyy asumisen osuuden kasvuna. Muun verottoman kulutuksen osuudet ovat kasvaneet vain vähän. Sen sijaan niiden osuus eroaa desiileittäin. Vuonna 2006 ylimmässä desiilissä muun kuin asumiseen liittyvän verottoman kulutuksen osuus kokonaiskulutuksesta oli 10 prosenttia ja alimmassa 6 prosenttia. Nolla-veroasteen hyödykkeiden osuus kokonaiskulutuksesta on hieman laskenut. Vuonna 2006 se oli 1,3 prosenttia. Nolla-veroasteiden hyödykkeisiin kuuluvat sanoma- ja aikakauslehtien tilaukset. 8 8-veroasteen hyödykkeiden kulutusosuus on pysynyt melko muuttumattomana, keskimäärin viidessä prosentissa. Elintarvikkeiden arvonlisäveroprosentti on 17. Niiden budjettiosuudet ovat laskeneet eniten. Laskua on kaikissa desiileissä, mutta suurin lasku on alimmissa desiileissä (Kuvio 7, Taulukko 2). Keskimäärin elintarvikkeiden kulutusosuus on laskenut 7,7 prosenttiyksikköä vuodesta 1985 vuoteen Alimmassa desiilissä lasku oli lähes 10 prosenttiyksikköä ja kulutusosuus vuonna 2006 oli 16 prosenttia (Kuvio 8a). Ravintolapalveluiden (pl. alkoholi), joiden veroaste on 22, osuus kokonaiskulutuksesta on keskimäärin laskenut 3 prosenttiin. Lasku on ollut suurinta ylimmissä desiileissä. Ravintolapalveluiden kulutusosuus oli keskimäärin 3 prosenttia. Yleisen 22 prosentin veroasteella verotettavien hyödykkeiden kulutusosuus on pysynyt keskimäärin melko muuttumattomana. Tosin alimmassa desiilissä sen osuus on kasvanut vuodesta 1985 vuoteen 2006 lähes neljä prosenttiyksikköä. Veromuutokset kohdistuvat veropohjassa oleviin hyödykkeisiin. Veroton kulutus kasvaa pääsääntöisesti ylempiin desiileihin siirryttäessä. Ero alimman ja ylimmän desiilin välillä oli 4 prosenttiyksikköä vuonna 2006 (Kuvio 8a, Liitekuvio 3). Näin ollen kulutusosuudet muuttuvat hieman, jos kulutusta tarkastellaan vain verotettavan kulutuksen osalta (Kuvio 8b). 8 Kulutustutkimuksessa ei ole erotettu lehtien tilauksia ja irtonumeroiden ostoa. Lehtien tilaukset kuuluvat 0-verokantaan ja irtonumerot 22-verokannan ostoihin.

16 14 Kuvio 8a Budjettiosuudet arvonlisäveron veroasteiden perusteella jaetuille hyödykkeille vuonna Parturit ja vaatteiden korjaukset % 70 Budjettiosuus Ravintolakulutus 17 % 8 % Kaikki 0 % Veroton Lähde: Kulutustutkimus 2006,Tilastokeskus Kuvio 8b Budjettiosuudet veropohjassa oleville hyödykkeille arvonlisäveron veroasteiden perusteella jaetuille hyödykkeille vuonna Parturi ja vaatteiden korjaus Budjettiosuus % Ravintolakulutus 17 % Kaikki 8 % 0 % Lähde: Kulutustutkimus 2006,Tilastokeskus

17 15 4 Arvonlisäveroreformien tulonjakovaikutukset Arvonlisäveron muutosten tulonjakovaikutuksia tarkastellaan i) eri tuloluokkien saaman veroedun suhteellisella määrällä ja ii) arvonlisäveron jälkeisten käytettävissä olevien tulojen Gini-kertoimen avulla. Arviointi tehdään vuoden 2006 Kulutustutkimuksen aineistolla. Arvonlisäveron alennuksesta (nostosta) kuluttajan saama etu (kustannus) lisätään arvonlisäverolla korjattuihin käytettävissä oleviin tuloihin ja tulkitaan näin ostovoiman lisäyksenä (vähentymisenä). Kuluttajan oletetaan ostavan samat hyödykkeet reformin jälkeen kuin sitä ennen. Jos hyödykkeen arvonlisävero laskee, kulutusmenot pienenevät saman verran ja arvonlisäveron jälkeisten tulojen ostovoima lisääntyy. Selvityksessä toteutetut reformit on esitetty luvussa 2.2. Kolmessa ensimmäisessä reformissa on vakioveroasteen lisäksi useita alennettuja veroasteita. Loput reformeista on yhden vakioveroasteen reformeja, jolloin alennetut veroasteet on poistettu. Kaikissa reformeissa vertailukohta on vuoden 2009 alun arvonlisäveron perusteet. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen 17 prosentista 12 prosenttiin (Reformin 2) hyödytti kaikkia tuloluokkia. Se lisäsi kotitalouksien jäsenten käytettävissä olevien tulojen ostovoimaa keskimäärin 77 euroa (Taulukko 3), joka on noin puoli prosenttia niiden käytettävissä olevista tuloista (Taulukko 4). Euromääräisesti etu oli suurempi ylemmissä desiileissä, mutta suhteessa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin, etu oli suurempi pienituloisille (Taulukko 4). Koska elintarvikkeiden osuus kulutusmenoista on suurempi pienituloisille kuin suurituloisille, hyödyttää se suhteellisesti enemmän pienituloisia. Koska arvonlisäveron alennus 17 prosentista 12 prosenttiin on kokonaisuuden kannalta kuitenkin pieni muutos, ei sillä ole kovin suuria tulonjakovaikutuksia. Gini-kertoimella mitattuna tuloerot pienenevät 30,54 prosentista 30,45 prosenttiin eli noin 0,1 prosenttiyksikköä (Taulukko 5). Taulukko 3 Veroetu keskimäärin, euroa Desiili Reformi 1 Reformi 2 Reformi 3 Reformi 4 Reformi 5 Reformi Kaikki Reformi 1: Vuoden 2010 esitetty reformi Reformi 2: Vuonna 2009 voimaan tullut elintarvikkeiden veroprosentin alennus 12 prosenttiin Reformi 3: Vuoden 2010 esitetty reformi lisättynä 1 % Reformi 4: Vakioveroaste 19 prosenttia Reformi 5: Vakioveroaste 22 prosenttia Reformi 6: Vakioveroaste 25 prosenttia

18 16 Reformi 1 ei aiheuta vertailutilanteeseen nähden suuria tulonjakovaikutuksia. Pienituloiset hyötyvät suhteellisesti enemmän elintarvikkeiden arvonlisäveron laskusta, mutta vakioverokannan nosto 22 prosentista 23 prosenttiin kumoaa elintarvikkeiden veroasteen laskusta saadun tulonjakoa tasoittavan vaikutuksen. (Kuvio 9). Ravintolapalvelujen alennuksen suhteellinen etu on lähes yhtä suuri eri tuloluokissa. Taulukko 4 Veroetu /käytettävissä olevat tulot, % Desiili Reformi 1 Reformi 2 Reformi 3 Reformi 4 Reformi 5 Reformi Kaikki Reformi 1: Vuoden 2010 esitetty reformi Reformi 2: Vuonna 2009 voimaan tullut elintarvikkeiden veroprosentin alennus 12 prosenttiin Reformi 3: Vuoden 2010 esitetty reformi lisättynä 1 % Reformi 4: Vakioveroaste 19 prosenttia Reformi 5: Vakioveroaste 22 prosenttia Reformi 6: Vakioveroaste 25 prosenttia Taulukko 5 Gini-kertoimet ennen ja jälkeen reformien Gini-kerroin Arvonlisäveron jälkeiset käytettävissä olevat tulot Reformi 1 Vuoden 2010 reformi Reformi 2 Elintarvikeet 12 % Reformi 3 Vuoden 2010 reformi lisättynä 1 % Reformi 4 Yleinen veroaste 19 % Reformi 5 Yleinen veroaste 22 % Reformi 6 Yleinen veroaste 25 % 30.97

19 17 Kuvio 9 Veroetu /käytettävissä olevat tulo eri hyödykeryhmissä, % (Reformi 1) 0.80 Veroetu/käytettävissä olevat tulot Elintarvikkeet 13 % Ravintola 13 % Vaatteiden korjaus Parturit Veroaste 9% Veroaste 23 % Desiili Elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus vuonna 2009 tasoittaa hieman tulonjakoa. Gini-kerroin on 30,51, joka on vain 0,04 prosenttiyksikköä pienempi kuin lähtötilanne vuonna Vuonna 1985 elintarvikkeiden kulutusosuuksissa oli vielä suuret erot eri tuloluokkien välillä, jolloin elintarvikkeiden alennetulla veroasteella oli suurempi merkitys tulonjakoon kuin vuonna Eriytettyjen veroasteiden käyttö tulonjakotavoitteiden saavuttamiseksi on tässä mielessä vähentynyt ajan myötä. Reformi 4, jossa siirryttäisiin verotuloneutraaliin ja yhden vakioveroasteen käytäntöön ei aiheuta juuri mitään tulonjakovaikutuksia (Taulukko 4 ja 5). Tämä johtuu nimenomaan siitä, että hyödykkeistä osalla hinta nousee ja osalla laskee, jolloin vaikutukset kumoavat toisiaan. Arvonlisäveroprosentiksi muodostuu tässä verotuloneutraalissa reformissa 19. Gini-kerroin on liki samansuuruinen kuin lähtötilanteessa ja on verrattavissa tulonjakonäkökulmasta reformiin 1. 8-veroasteen nosto 19 prosenttiin nostaa kotitalouksien maksamia veroja kaikissa desiileissä enemmän kuin 17 veroasteen nosto 19 prosenttiin (Kuvio 10). 22-veroasteen hyödykkeiden veroasteen lasku 19 prosenttiin kumoaa muiden veroasteiden kasvun vaikutukset. Yleinen johtopäätös on, että arvonlisäveroasteiden muutoksilla, jossa samanaikaisesti toisia veroasteita nostetaan ja toisia lasketaan, ei ole juuri vaikutusta tulonjakoon (reformit 1 ja 4), etenkään silloin kun reformi pyritään saamaan verotuloneutraaliksi. Verotuksen painopisteen siirtäminen kulutusveroihin arvonlisäveroa nostamalla (reformit 3, 5 ja 6) aiheuttaa sen sijaan suurempia tulonjakovaikutuksia, koska pienituloiset kuluttavat tuloihinsa nähden suhteellisesti enemmän.

20 18 Kuvio 10 Veroetu /käytettävissä olevat tulo eri hyödykeryhmissä, % (Reformi 4: Vakioveroprosentti 19) Veroetu/käytettävissä olevat tulot Desiili 22 % hyödyke Ravintola Parturit ja korjaus Elintarvikkeet 8 % hyödyke

21 19 5 Loppupäätelmät Tässä selvityksessä tarkasteltiin välillisten ja välittömien verojen vaikutuksia tulonjakoon. Lisäksi analysoitiin arvonlisäveron alennettujen veroasteiden merkitystä tulonjakoon ja tutkittiin, miten siirtyminen yhden vakioveroasteen käytäntöön vaikuttaisi tulonjakoon. Analyysi perustui kulutusrakenteiden tarkasteluun ja oli luonteeltaan staattista. Kotitalouden kulutuskäyttäytymistä ei otettu huomioon. Aineistona käytettiin Tilastokeskuksen tuottamia Kulutustutkimuksia vuosilta 1985, 1990, 1995, 1998, 2001 ja Reformilaskelmat tehtiin vuoden 2006 aineistolla. Arvonlisäveron alennuksesta kuluttajan saama etu lisättiin arvonlisäverolla korjattuihin käytettävissä oleviin tuloihin ja tulkitaan näin ostovoiman lisäyksenä. Kuluttajan oletetaan ostavan samat hyödykkeet reformin jälkeen kuin sitä ennen. Suorat verot tasaavat tulonjakoa. Tuloja tasaava vaikutus on kuitenkin vähentynyt luvun puolivälistä lähtien. Kun tulonmuodostuksessa välilliset verot otetaan huomioon, osa suorien verojen tuloja tasaavasta vaikutuksesta häviää. Välilliset verot ovat luonteeltaan regressiivisiä, koska alemmat tuloluokat käyttävät suuremman osan tuloistaan kulutukseen. Kulutuksen rakenne on jonkin verran muuttunut vuodesta 1985 vuoteen Muutos vaikuttaa myös välillisten verojen jakautumiseen. Elintarvikkeiden kulutusosuuksien lasku yleisesti ja kulutusosuuksien erojen kaventuminen pieni ja suurituloisten välillä on vähentänyt elintarvikkeiden alennetun veroasteen merkitystä tulonjaon tasoittajana. Elintarvikkeiden budjettiosuuden lasku on kanavoitunut verottoman kulutuksen kasvuksi ja erityisesti alimmassa desiilissä 22-veroasteen hyödykkeiden kulutusosuudet ovat kasvaneet. Vuonna 2009 toteutetulla elintarvikkeiden arvonlisäveron alennuksella 17 prosentista 12 prosenttiin oli tulonjakoa tasoittava vaikutus, joskaan ei kovin suuri. Suunniteltu vuonna 2010 voimaan tuleva arvonlisäverouudistus, jossa ravintolapalveluiden arvonlisäveroa lasketaan 22 prosentista 13 prosenttiin ja muiden hyödykkeiden arvonlisäveroprosentteja nostetaan yhdellä prosentilla, kumoaa vuoden 2009 toteutetun elintarvikkeiden arvonlisäveroprosentin alennuksen tulonjakovaikutukset. Pienituloisilla elintarvikkeiden laskusta saatu suhteellinen etu oli suurempi kuin suurituloisille, mutta etu kumoutui 22 prosentin veroasteen noustessa 23 prosenttiin. Yksittäisillä arvonlisäveroasteiden muutoksilla ei ole juuri vaikutusta tulonjakoon silloin, kun reformi pyritään saamaan verotuloneutraaliksi. Eriytettyjen arvonlisäverojen merkityksen vähäisyyttä kuvastaa se, että reformin, jossa poistettiin alennetut veroasteet ja reformi oli verotuloneutraali, tulonjakovaikutukset jäivät erittäin pieniksi. Sen sijaan verotuksen painopisteen siirtäminen kulutusveroihin arvonlisäveroa nostamalla kasvattaa tuloeroja, koska pienituloiset kuluttavat tuloihinsa nähden suhteellisesti enemmän kuin suurituloiset. Koska suuri osa sosiaalieduista on sidottu jollakin tavoin hinnanmuutoksiin, arvonlisäveron regressiivinen vaikutus hieman pienenee. Tätä vaikutusta tarkastellaan erillisessä muistiossa (ks. tekstiliite). Viimekädessä arvonlisäveron noston vaikutus tulonjakoon on riippuvainen siitä, miten saadut verotulot käytetään muun muassa julkispalveluihin tai kompensoidaanko välillisten verojen nostoa korottamalla joitakin sosiaalietuuksia.

22 20 Lähteet Atkinson, A.B, Stiglitz J. (1976): The design of tax structure: Direct versus indirect taxation, Journal of Public Economics, Vol. 6, Crawford, I., Keen M. and Smith S. (2008): Value-Added Tax and Excises, The Institute for Fiscal Studies, Jäntti, M. (2009): Välillisten verojen kohtaannon kehityksestä Suomessa , Talous & Yhteiskunta 2/2009. King, M. A. (1983): Welfare Analysis of Tax Reform Using Household Data. Journal of Political Economy 21, Riihelä, M. (2009): Essays on income inequality, poverty and the evolution of top income shares. VATT-Publications 52. Government Institute for Economic Research, Helsinki Riihelä, M. (1996): Energiapanosten verotuksen vaikutus kotitalouksien välillisen energian kulutukseen ja hyvinvointiin. VATT Tutkimuksia 37. Helsinki Riihelä, M. ja Sullström, R. (1993): Kotitalouksien kysyntäkäyttäytymisestä Suomessa. Poikki- ja aikasarja-aineistoon perustuva ekonometrinen analyysi, Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitoksen tutkimuksia, no. 67, Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö (2009): Sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA) ehdotukset sosiaaliturvan uudistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:62 Sullström, R. (1995): Liikenteen tulo- ja hintajoustot. Kotitaloustiedustelujen aineistosovellus. Liikenneministeriön mietintöjä ja muistioita B:3/95. Suoniemi, I. ja Sullström R. (1996), The Structure of Household Consumption in Finland, VATT-Tutkimuksia 27. Sullström, R. ja Riihelä M. (1996): Välilliset verot osana Suomen verojärjestelmää: Analyysi verojen vaikutuksesta kotitalouksien tulojakaumaan vuosina VATT-Keskustelualoitteita 120. Sullström, R. ja Riihelä, M. (1994): Välillisen verotuksen harmonisoinnin vaikutukset kulutuksen rakenteeseen, valtion verokertymään ja kotitalouksien hyvinvointiin, Kauppa- ja teollisuusministeriö. Prof. Erkki Koskelan ja prof. Matti Tuomalan johtaman projektin loppuraportti, 171 s (teksti) + 40 s (tekstiliitteet) s (Gaussohjelma) + 88 s (aineistoliitteet). Tilastokeskus (2004): Kulutustutkimus Laatuselvitys, Katsauksia 2004/5. Tilastokeskus (2009): Kulutustutkimus Käyttäjän käsikirja. Käsikirjoja 46. Tuomala, M. (2009): Julkistalous. Gaudeamus 2009.

23 21 Liitteet Liitetaulukko 1 Kotitalouksien kulutusosuudet kulutustutkimuksessa ja kansantalouden tilinpidossa vuosina 2001 ja 2006 Kulutusosuus Kulutus- Kansanta- Kulutus- Kansantatutkimus louden tp. tutkimus louden tp Kulutusmenot yhteensä Elintarvikkeet ja alkoholijuomat Alkoholijuomat, tupakka ja huumeet Vaatetus ja jalkineet Asuminen, vesi, kaasu ja muut polttoaineet Sisustus, kotitalousvälineistö ym Terveys Kuljetus Tietoliikenne Virkistys ja kulttuuri Koulutus Ravintolat ja hotellit Sekalaiset tavarat ja palvelut Lähde: Tilastokeskus (2009, 2004) Liitetaulukko 2 Hyödykkeet arvonlisäverokannoittain 0 % -veroaste A0952 Sanoma- ja aikakauslehdet 8 % -verokanta A06111 Lääkkeet ja vitamiini- ym. valmisteet A073 Kuljetuspalvelut pl. muut ostetut kuljetuspalvelut ja verottomat matkat A Urheilukilpailut ja ravit x A Tanssit, diskot, iltamat x A Huvipuistot, sirkus, tivoli, puuhapaikat ym. x A Uimahalli-, hiihtohissi- ja pelivuoromaksut x A09421 Elokuvat, teatterit, konsertit A09422 Museot, eläinpuistot, messut ym. A Televisiolupa A0951 Kirjat A112 Majoituspalvelut A1211 Kampaamot ja kauneushoitolat A0314 Vaatteiden pesu, valmistus ja vuokraus 17 % -veroaste A01 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat

24 22 22 % -veroaste A02 Alkoholijuomat ja tupakka A03 Vaatteet ja jalkineet pl. korjaus A043 Vuokralaisen tekemät korjaukset A044 Vesi ja muut asumispalvelut A045 Sähkö, kaasu ja muut polttoaineet A05 Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet A06112 Lääkinnälliset tarvikkeet A06113 Silmälasit, kuulolaitteet, pyörätuolit ym. A071 Ajoneuvojen hankinta A072 Yksityisajoneuvojen käyttö pl. kuljettajatutkinto ja rekisteri-ilmoittautumismaksu A08 Tietoliikenne A091 Audiovisuaaliset laitteet ja tietokoneet A092 Muut suuret vapaa-ajan välineet A093 Muut virkistys- ja harrastusvälineet A0941 Urheilu- ja vapaa-ajan palvelut pl. 8 verokannan hyödykkeet ks. yllä A09423 Katselumaksut, videovuokrat ym. pl. TV-luvat A09424 Muut kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut A0953 Muut painotuotteet A0954 Kirjoitus- ja piirustustarvikkeet A096 Valmismatkat pl. valmismatkat ulkomaille A1014 Muut koulutuspalvelut A111 Ateriapalvelut A121 Puhtaus ja kauneudenhoito pl. kampaamot ja kauneushoitolat A122 Henkilökohtaiset tavarat A126 Muut palvelut Veroton kulutus A041 Vuokra A042 Asunnon arvioitu vuokra, brutto A062 Lääkäri, laboratorio, fysioterapia ym. A063 Sairaala- ja poliklinikkapalvelut A Kuljettajatutkintomaksut A0730 Ulkomaan matkojen matkaliput A0736 Ajoneuvo luontoisetuna A0943 Rahapelit A09611S1 Valmismatkat ja risteilyt ulkomaille A1012 Perus- ja keskiasteen oppilaitokset A1013 Yliopistot ja korkeakoulut A123 Sosiaalipalvelut A124 Vakuutukset A125 Pankki- ja taloudelliset palvelut

25 23 Liitekuvio 1 Välillisten verojen osuus bruttotuloista vuosina ,0 12,0 Keskimääräiset veroasteet, % 10,0 8,0 6,0 4,0 4,6 8,0 4,6 7,1 4,1 4,3 4,0 3,9 6,5 6,8 6,9 6,9 2,0 0, Vuosi Arvonlisävero Muut välilliset verot

26 24 Liitekuvio 2 Arvonlisäverojen ja muiden välillisten verojen osuus bruttotuloista vuosina Muut valmisteverot Keskimääräinen veroaste, % Arvonlisäverot Keskimääräinen veroaste, %

27 25 Liitekuvio 3 Arvonlisäveroton kulutus desiileittäin vuosina Veroton kulutus 30 Budjettiosuus Desiili Sosiaalipalvelut, vakuutukset, pankkipalvelut Koulutus Rahapelit Valmismatkat ulkomaille Ajoneuvo luontoisetuna, kuljettajatutkintomaksu, ulkomaan matkojen matkaliput Lääkäri-, sairaala- ja poliklinikkapalvelut Omistusasunnon laskennallinen vuokra Vuokrat Arvonlisäverosta vapaata (verotonta) kulutusta oli vuonna 2006 noin 33 prosenttia kotitalouksien kokonaiskulutuksesta. Se on kasvanut noin 8 prosenttiyksikköä vuodesta Suurin osa verottomasta kulutuksesta liittyy asumiseen. Vuokran ja laskennallisen asumismenojen osuudet kulutuksesta ovat likimain yhtä suuret eri desiileissä.

28 26 Tekstiliite Muistio Arvonlisäveroreformien vaikutus hintaindeksiin ja sosiaalietuuksien tasoon Johdanto Arvonlisäveron muutokset vaikuttavat hyödykkeiden hintoihin. Myös useimmat sosiaalietuudet on sidottu hinnanmuutokseen johonkin indeksin kautta (elinkustannus-, hinta-, ansiotaso- tai TEL-indeksiin). Tällä pyritään varmistamaan etuuksien reaaliarvon säilyminen. Indeksisuojan ulkopuolella on ollut useita perusturvaetuuksia, kuten minimisairas- ja vanhempainpäiväraha, kuntoutusraha, lapsilisät sekä kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki. Vuoden 2011 alusta myös edellä mainitut etuudet sidotaan kuluttajahintojen muutosta kuvaavaan indeksiin. Tässä selvityksessä tarkastellaan arvonlisäveroreformien vaikutusta hintaindeksiin ja sitä kautta sosiaalietuuksien tasoon. Selvitys pohjautuu kiinteästi edellä esitettyyn arvonlisäveroreformien tulonjakovaikutuksia selvittävään muistioon. 9 Arvonlisäveron muutos oletetaan siirtyvän kokonaisuudessaan hintoihin. Tässä selvityksessä tarkastellaan yhden arvonlisäveroreformin hintavaikutuksia sosiaalietuuksiin tapauksessa, jossa alennetut verokannat poistettaisiin ja yleinen arvonlisäverokanta olisi 25 (Reformi 6). Vertailutilanne on vuoden 2009 alun arvonlisäveron veroperusteet. Hinnan muutos Tarkastelluissa reformeissa hintaindeksin arvo voi joko nousta tai laskea. 10 Hinnan p muutos esitetään seuraavasti 1 0 t i ti p wi 0 i 1 ti missä w i on hyödykkeen i budjettiosuus, t 0 1 i on arvonlisäveroaste lähtötilanteessa ja t i veroaste reformin jälkeen. 9 Riihelä: Muistio Arvonlisäveroreformien tulonjakovaikutukset (Valtiovarainministeriön verotyöryhmälle ). 10 Tilanteissa, joissa hintatason laskun vuoksi jouduttaisiin kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien laskuun, on säädetty laki (HE 148/2009), jossa poikkeuksellisesti käytetään samaa pistelukua vuonna 2010 kuin edellisenä vuonna.

29 27 Taulukko L1 Arvonlisäveron muutoksien vaikutus hintaindeksiin (verrattuna vuoden 2009 alun tilanteeseen) Budjettiosuus Hintaindeksin muutos, % % Reformi 1 Reformi 2 Reformi 3 Reformi 4 Reformi 5 Reformi 6 Veroton kulutus veroasteen kulutus veroasteen kulutus Ravintolapalveluiden kulutus veroasteen kulutus veroasteen kulutus Kokonaishintaindeksin muutos Reformi 1: Vuoden 2010 esitetty reformi Reformi 2: Vuonna 2009 voimaan tullut elintarvikkeiden veroprosentin alennus 12 prosenttiin Reformi 3: Vuoden 2010 esitetty reformi lisättynä 1 % Reformi 4: Vakioveroaste 19 prosenttia Reformi 5: Vakioveroaste 22 prosenttia Reformi 6: Vakioveroaste 25 prosenttia Aineisto: Kulutustutkimus 2006, Tilastokeskus. Taulukossa L1 on esitetty eri arvonlisäreformien vaikutukset hintoihin. Esimerkiksi Reformissa 3 arvonlisäveron lasku elintarvikkeiden kohdalla 17 prosentista ja ravintolapalvelujen 22 prosentista 14 prosenttiin laskee elintarvikkeiden hintoja 2,6 prosenttia ja ravintolapalveluiden 6,6 prosenttia. 22-veroasteen nousu 24 prosenttiin nostaa tähän ryhmään kuuluvien hyödykkeiden hintoja 1,6 prosenttia. Kokonaishintaindeksin arvoon vaikuttaa suhteellisesti eniten 22-prosentin hyödykkeiden muutokset, koska niiden osuus kulutuksesta on suurin (44 prosenttia kokonaiskulutuksesta). Ko. reformin kokonaisvaikutus hintaindeksiin jää pieneksi, koska reformi sekä nosti että laski hyödykkeiden hintoja. Tästä syystä selvityksessä tarkastellaan vain reformin 6 vaikutuksia sosiaalietuuksien määrää. Etuuksien indeksointi Hintaindeksin muutos vaikuttaa eri lailla eri sosiaaliturvaetuuksiin, sillä ne on sidottu eri indekseihin (Taulukko L2). Koska Kulutustutkimuksessa ei ole saatavissa etuuksia kovin yksityiskohtaisella tasolla ja etuudet ovat suurimmalta osalta verollista tuloa, tehdään laskelmat Tulonjakoaineistolla. Verotuksen vaikutus etuuksiin lasketaan TUJAmallilla. 11 Tuloksia verrataan Kulutustutkimuksesta saatuihin tuloksiin arvonlisäveron vaikutuksista kotitalouksien ostovoimaan. 11 Etuuksien verotuksen on tehnyt Heikki Viitamäki TUJA-mallilla.

30 28 Taulukko L2 Kotitalouksien saamat tulonsiirrot Indeksi Veroton etuus Yleiset sosiaaliturvaetuudet KELAVE Kelan vanhuuseläke KEL KELATK Kelan työkyvyttömyyseläke KEL KELATY Kelan työttömyyseläkkeet KEL KELASTU Eläkkeensaajien asumistuki KEL x KELLAPS Kansaneläkkeen lapsikorotus NOL x RILI Rintamalisä KEL x RIYL Ylimääräinen rintamalisä KEL x HLEPE Leskeneläkkeen perusmäärä KEL HLETO Leskeneläkkeen täyd. määrä KEL HLEAS Leskeneläkkeen asumistuki KEL x HLAKE Lapseneläke KEL HKKURA Kuntoutusraha, KELA:n ATI HMKURA Kuntoutusraha, muu ATI HKUTO Kuntoutustoiminnan tuki KHI HSAIPRVA Sairauspäiväraha vakuutetulle KEL HAIPRVA Vanhempainraha vakuutetulle KEL Työperusteiset etuudet HTYOEL Yksityisen sektorin eläkkeet TEL HVIREL Julkisen sektorin eläkkeet TEL TSUURPU Edustuston puolison erityiskorvaus TEL KUNTOUTU Kuntoutusraha työeläk-etuutena TEL TTAPEL Tapaturma-ja liikennevak.eläke TEL TPOTEL Lakisäät. potilasvak. eläke TEL TTAPPR Tapaturma- ja liiken.vak. päiväraha TEL VAKLIS Verovapaat vak. korvaukset ja eläkkeet TEL x HTKAPR Täydennyspäivärahat TEL x HTYOTPRT Ansiosid. työttömyyspäiväraha mukaeltu HERORA Eroraha ATI x AMSTIPE Ammattitutkintostipendi ATI Sosiaaliavustukset LLMK Lapsilisä KEL x AITAV Äitiysavustus - x HKOTIHM Erittelemätön lasten kotihoidontuki KEL KTHR Hoitoraha KEL KTHL Hoitolisä KEL KTKU Kunnallinen kotihoidon tuki KEL OSHR Osittainen hoitoraha KEL HKELTU Elatustuki ATI x HSOTAV Sotilasavustus KEL x HTOIMTUK Toimeentulotuki KEL x HASTUKI Yleinen asumistuki - x HWMKY Sairaan lapsen hoitoavustus KEL OPIRAKE Opintoraha, keskiaste KEL OPIRAKO Opintoraha, korkeakoulut KEL HASULI Opiskelijoiden asumislisä - x APURAHA Apuraha tai opiskeluavustus KHI HTYOTPER Työttömän peruspäiväraha KEL TTYOLTUK Yrittäjän työllistämistuki KEL TMTUKIMK Työmarkkinatuki KEL TKOULTUK Työllisyyskurssituki ATI HSOTVKOR Sotilasvammalain korvaukset TEL x HVAMTUK Vammaistuki KEL x HLAHO Lapsen hoitotuki KEL x RVEM Keliakia-korvaus, kansaneläkkeena KHI x RVVM Keliakia-korvaus, vammaistukena KHI x MAMUTUKI Maahanmuuttajan erityistuki KHI x KORAV Kelan opintolainan korkoavustus KHI HASEPR Asevelvollisen päiväraha KHI x Muut tulonsiirrot ELASA Saatu elatusapu KHI x RAHSA Koulutusavustus KHI x MUASTULO Laskennallinen asuntoetu toiselta kotitaloud. ATI x KHI Kuluttajahintaindeksi LASSA Maksetut laskut KHI x TEL Työeläkeindeksi TLAKKO Lakkoavustus, veronalainen - KEL Kansaneläkeindeksi HLAKAV Lakkoavustus, verovapaa KHI x ATI Ansiotasoindeksi TULKEL Eläke ulkomailta, veronalainen - MUULKTU Eläke ulkomailta, verovapaa ATI x

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Indeksit: muodostus ja käyttö Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Sisältö 1. Indeksin määritelmä ja esimerkkejä 2. Erilaisia indeksejä, Tilastokeskuksen tuottamat

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta 2 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

Kolme näkökulmaa kulutuksen muutoksiin. - trickle down - vuoden 2008 kulutuksen jakautumia - kulutus päästöinä

Kolme näkökulmaa kulutuksen muutoksiin. - trickle down - vuoden 2008 kulutuksen jakautumia - kulutus päästöinä Kolme näkökulmaa kulutuksen muutoksiin - trickle down - vuoden 2008 kulutuksen jakautumia - kulutus päästöinä Kulutuksen jakautumisen pitkä trendi Kansantalouden tilinpidon mukaan Kulutuksen jakautumisen

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007. Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009

Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007. Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009 Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007 Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009 Suomessa eriarvoisuuden kasvu viimeisen kymmenen vuoden aikana oli poikkeuksellista

Lisätiedot

Mikä indeksissä muuttui

Mikä indeksissä muuttui Mikä indeksissä muuttui 17.2.2006 Mikä indeksissä muuttui! Perusvuosi! Kansallisen kuluttajahintaindeksin painorakenne! Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenne! Omistusasumisen mittaamistapa!

Lisätiedot

HE 137/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvonlisä- ja vakuutusmaksuverokantoja. Yleinen arvonlisäverokanta ehdotetaan korotettavaksi

HE 137/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvonlisä- ja vakuutusmaksuverokantoja. Yleinen arvonlisäverokanta ehdotetaan korotettavaksi Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain, Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b :n ja eräistä vakuutusmaksuista

Lisätiedot

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan

Lisätiedot

Kulutus tekstiiliin ja muotiin Suomessa. Syyskuu 2017

Kulutus tekstiiliin ja muotiin Suomessa. Syyskuu 2017 Kulutus tekstiiliin ja muotiin Suomessa Syyskuu 2017 Kulutus tekstiiliin ja muotiin Suomessa / sisällysluettelo Keskeiset huomiot 1. Mihin suomalainen käyttää rahansa? Koko kulutus asukasta kohden eri

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Nostiko euro hintoja? Hintojen todellinen ja koettu nousu

Nostiko euro hintoja? Hintojen todellinen ja koettu nousu Nostiko euro hintoja? Hintojen todellinen ja koettu nousu Studia Monetaria Samu Kurri 1 Käsiteltäviä aiheita Koettu inflaatio ja kuluttajien hintatietoisuus Koettu inflaatio 1996-2006 Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot

KULUTUSTUTKIMUS 2006

KULUTUSTUTKIMUS 2006 KULUTUSTUTKIMUS 2006 Juhlatutkimus Ensimmäisestä kulutustutkimukseksi tulkitusta selvityksestä tulee kuluneeksi 100 vuotta vuonna 2008! Vera Hjelt: "Tutkimus ammattityöläisten toimeentuloehdoista Suomessa

Lisätiedot

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 1 Teemu Lehtinen 9.1.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.900 /v (3192

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

1. Yleinen hallinto. TVL ja siihen liittyvä verotus. ym. saamien eräiden korvausten verovapaus, 2. Maanpuolustus. 3. Opetus, tiede ja kulttuuri

1. Yleinen hallinto. TVL ja siihen liittyvä verotus. ym. saamien eräiden korvausten verovapaus, 2. Maanpuolustus. 3. Opetus, tiede ja kulttuuri Eritellyt tiedot taloudellisesti merkittävistä verotuista valtion talousarvion tehtäväalueen ja veromuodon mukaan Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki miljoonaa euroa Huomautuksia 1. Yleinen hallinto

Lisätiedot

Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen

Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena Elina Pylkkänen Hallitus asettaa itselleen tavoitteet Valtionvelka suhteessa kokonaistuotantoon kääntyy laskuun hallituskaudella Valtiontalouden

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Kotitalouksien tuotanto ja kulutus Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Mikä tilinpito? Kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien palveluiden arvo (esim. ateriat).

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista. Tilitoimistoinfot 2012

Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista. Tilitoimistoinfot 2012 Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista Tilitoimistoinfot 2012 Laskuja koskeviin vaatimuksiin muutoksia 1.1.2013 alkaen Muutosten tausta Neuvoston direktiivi 2010/45/EU direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

16145 0, 19 = 3067, 55 euroa. Kirkkoon henkilö ei kuulu, joten kirkollisveroa ei makseta. Sairausvaikutusmaksu

16145 0, 19 = 3067, 55 euroa. Kirkkoon henkilö ei kuulu, joten kirkollisveroa ei makseta. Sairausvaikutusmaksu Talousmatematiikka Kotitehtävät 2 - Pakollisten tehtävien ratkaisut 1. Laske valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu taulukon jokaisen rivin tilanteessa. Laske myös kuinka

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

HE 114/2008 vp. ja rehuihin sovellettava verokanta alennetaan sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2009.

HE 114/2008 vp. ja rehuihin sovellettava verokanta alennetaan sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2009. HE 114/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvonlisäverolakia siten, että elintarvikkeisiin

Lisätiedot

Markus Jäntin mielestä suomalainen verokeskustelu on liiaksi keskittynyt tuloveroihin. Tavaroiden ja palveluiden regressiivisten verojen tarkastelu

Markus Jäntin mielestä suomalainen verokeskustelu on liiaksi keskittynyt tuloveroihin. Tavaroiden ja palveluiden regressiivisten verojen tarkastelu Markus Jäntin mielestä suomalainen verokeskustelu on liiaksi keskittynyt tuloveroihin. Tavaroiden ja palveluiden regressiivisten verojen tarkastelu viittaa siihen, ettei verotuksen painopistettä pitäisi

Lisätiedot

Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia

Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia LIITE Perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehtojen esiselvitykseen Pertti Honkanen & Miska Simanainen Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia Maaliskuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 89/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain, Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b :n ja eräistä vakuutusmaksuista

Lisätiedot

Halpa vesi vai hyvä palvelu? Tampereen yliopisto 11.5.2012

Halpa vesi vai hyvä palvelu? Tampereen yliopisto 11.5.2012 Halpa vesi vai hyvä palvelu? Tampereen yliopisto 11.5.2012 Hämeenlinnan veden hinta kotitalouksille 2011 euroiksi muutettuna Tampere 1.1.2012 talousvesi 1,11 /m 3 jätevesi 1,70 /m 3 yhteensä 2,81 /m 3

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin, Statistics Estonian ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä kahteen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015

PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 1 27.11.2013 1) Palkka 2) Verotus 3) Hinnat PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.745 /v (3180 /kk) vuosittainen

Lisätiedot

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Sanni Kiri 1. huhti 21 10:42

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Sanni Kiri 1. huhti 21 10:42 huhti 21 10:42 Sanni Kiri 1 huhti 21 10:42 Sanni Kiri 2 huhti 21 10:42 Sanni Kiri 3 huhti 21 10:43 Sanni Kiri 4 Valtion tuloveroasteikko 2015 Vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain

Lisätiedot

Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset

Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset Ilmastotohtorin vastaanotto Kampin kauppakeskuksessa Tieteen päivät 9-10.1.2013 Ari Nissinen, erikoistutkija Marja Salo, tutkija Maija Mattinen, tutkija Suomen

Lisätiedot

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot. Vuoden 2013 vero- ja etuusperusteiden muutosten vaikutukset kotitalouksiin

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot. Vuoden 2013 vero- ja etuusperusteiden muutosten vaikutukset kotitalouksiin Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot 32 Vuoden 2013 vero- ja etuusperusteiden muutosten vaikutukset kotitalouksiin Heikki Viitamäki Muistiot 32 huhtikuu 2013 VATT MUISTIOT 32 Vuoden 2013 vero-

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Julkisten menojen hintaindeksi

Julkisten menojen hintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Julkisten menojen hintaindeksi 2015, 1. vuosineljännes Valtion menojen hintaindeksi nousi 0,3 ja kuntatalouden prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Untitled.notebook. April 16, 2015. laakso jarno. huhti 21 10:42

Untitled.notebook. April 16, 2015. laakso jarno. huhti 21 10:42 huhti 21 10:42 huhti 21 10:42 huhti 21 10:42 huhti 21 10:43 Verotettava ansiotulo, euroa Valtion tuloveroasteikko 2015 Vero alarajan kohdalla, euroa 16 500 24 700 8 6,5 Vero alarajan ylittävästä tulon

Lisätiedot

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on

Lisätiedot

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 Perusturvan riittävyyden arviointityöryhmä 1.3.2011 3.3.2011 1 Tausta Joulukuussa 2010 kansaneläkeindeksistä annettuun lakiin lisättiin säännös joka neljäs

Lisätiedot

Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010

Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010 Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010 20.4.2011 ARI PELTONIEMI Tutkimuksen taustaa VEROMUUTOS Ravintoloiden ruokapalveluiden alv 22 prosentista 13 prosenttiin 1.7.2010.

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

1(6) VM/BO/RY. Kuva 1: Käytettävissä olevat vuositulot sekä talousarvioesityksen tuoma muutos tuloihin tulokymmenyksittäin

1(6) VM/BO/RY. Kuva 1: Käytettävissä olevat vuositulot sekä talousarvioesityksen tuoma muutos tuloihin tulokymmenyksittäin 1(6) 18.9.2017 VM/BO/RY TAE 2018 tulonjakovaikutukset Tähän muistioon on koottu arvioita vuoden 2018 talousarvioesityksessä esitettyjen uudistusten tulonjakovaikutuksista, niiltä osin kuin niitä on pystytty

Lisätiedot

Suomessa kulutusverot ovat

Suomessa kulutusverot ovat artikkeli Tuomas kosonen Tutkimusjohtaja palkansaajien tutkimuslaitos tuomas.kosonen@labour.fi Kuvat maarit kytöharju Alennetuille alv-kannoille ei ole hyviä perusteluja Suomessa ja maailmalla kulutusveroja

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Etelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia. Muut maat. 1 900 e 3 800 e 4 500 e 3 000 e. Yksinhuoltajakorotus 95,75 105,80 135,01 154,64 174,27 48,55

Etelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia. Muut maat. 1 900 e 3 800 e 4 500 e 3 000 e. Yksinhuoltajakorotus 95,75 105,80 135,01 154,64 174,27 48,55 Äitiysavustus Määrä: Hakija saa valintansa mukaan joko äitiyspakkauksen tai 140 euron verottoman rahasumman. Äitiysavustuksia saa kaksi toista ja kolme kolmatta samalla kertaa syntynyttä lasta kohden eli

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

Vastaus Pohjoismaiden neuvoston kysymykseen rajaesteistä ja asumiskustannuksista (E 12/2008)

Vastaus Pohjoismaiden neuvoston kysymykseen rajaesteistä ja asumiskustannuksista (E 12/2008) Ruotsin ulkoasiainministeriö Pohjoismaiden neuvostolle Vastaus Pohjoismaiden neuvoston kysymykseen rajaesteistä ja asumiskustannuksista (E 12/2008) Anita Knakkergaard (Tanskan kansanpuolue) on esittänyt

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Älykkäät keltaiset sivut ( Intelligent Web Services ( IWebS ) )

Älykkäät keltaiset sivut ( Intelligent Web Services ( IWebS ) ) Älykkäät keltaiset sivut ( Intelligent Web Services ( IWebS ) ) Ongelma Palveluntarpeet Palvelut t1 p1 t3 tk t4 t2 p3 p4 pn p2 p6 p5 1 Palveluntarpeet Ongelma IWebS Palvelut t1 täsmäytys1 p1 t2 täsmäytys2

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa. Elina Pylkkänen

Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa. Elina Pylkkänen Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa Elina Pylkkänen Mikrosimulointimallit Mitä on mikrosimulointi? Mitä hyötyä mikrosimulointimalleista päätöksenteossa? Miten valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Uusi sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimalli. Olli Kannas 21.11.2012

Uusi sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimalli. Olli Kannas 21.11.2012 Uusi sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimalli Olli Kannas 21.11.2012 Esityksen sisältö Mitä mikrosimuloinnilla tarkoitetaan? Mikrosimulointihankkeen esittely Mallin toimintaympäristö ja etäkäyttö

Lisätiedot

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta 1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

Laskelmia RKP:n vaihtoehtobudjetin reformien vaikutuksista

Laskelmia RKP:n vaihtoehtobudjetin reformien vaikutuksista Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas Muistio 25.10.2017 Laskelmia RKP:n vaihtoehtobudjetin reformien vaikutuksista Kysymys Mikä on alla mainittujen muutosten vaikutus tulonjakoon suhteessa vuoden

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI 1(2) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 135/2016 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN 2017 TULOVEROASTEIKKO-

Lisätiedot

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä Kelan etuudet numeroina 2013 Äitiysavustus Oikeus: Suomessa asuva odottava äiti, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja joka on käynyt neuvolassa tai lääkärissä terveystarkastuksessa ennen 4.

Lisätiedot

Avaintiedot 2015. Puhelinetu 2015. Palkan sivukuluprosentit 2015. Pääomatulovero

Avaintiedot 2015. Puhelinetu 2015. Palkan sivukuluprosentit 2015. Pääomatulovero Avaintiedot 2015 Pääomatulovero Pääomatulon verokanta on 30 prosenttia, mutta siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30.000 euroa, verokanta on 33 prosenttia. Yhteisövero

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Miten metsänomistus vaikuttaa pysyvään kunnalliseen hoitoon joutuvien henkilöiden hoitomaksuihin ja erilaisiin Kelan maksamiin sosiaalietuuksiin

Miten metsänomistus vaikuttaa pysyvään kunnalliseen hoitoon joutuvien henkilöiden hoitomaksuihin ja erilaisiin Kelan maksamiin sosiaalietuuksiin Miten metsänomistus vaikuttaa pysyvään kunnalliseen hoitoon joutuvien henkilöiden hoitomaksuihin ja erilaisiin Kelan maksamiin sosiaalietuuksiin Polvelta Toiselle messut, Rovaniemi 18.3.2017 Antti Pajula,

Lisätiedot

Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto

Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto PIEKSÄMÄKI, HUONO-OSAISUUSTUTKIMUKSEN SEMINAARI 10.6.2015 TOPIAS PYYKKÖNEN JA ANNE SURAKKA Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Elina Ahola, Pertti Honkanen ja Marina Sirviö Hallitusohjelma ja eläkeläisten toimeentulo

Elina Ahola, Pertti Honkanen ja Marina Sirviö Hallitusohjelma ja eläkeläisten toimeentulo Työpapereita 77/2015 Elina Ahola, Pertti Honkanen ja Marina Sirviö Hallitusohjelma ja eläkeläisten toimeentulo KELAN TUTKIMUSOSASTO Kirjoittajat Elina Ahola, FM, tutkija Kelan tutkimusosasto etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Kiinteistöverojen kannustinvaikutukset ja kohtaanto

Kiinteistöverojen kannustinvaikutukset ja kohtaanto Kiinteistöverojen kannustinvaikutukset ja kohtaanto Teemu Lyytikäinen Kiinteistöverotuksen kehittämishankkeen seminaari 11.12.2017 1 Johdanto Kiinteistöverotuksen merkitys on kasvussa Kiinteistöverojen

Lisätiedot

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla 55 10.2.2009 Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla Jaana Kurjenoja TIIVISTELMÄ Julkaisussa tarkastellaan eläkkeensaajan verotusta ja ostovoimaa kuudella eläketasolla. Kahdella alimmalla eläketasolla

Lisätiedot

Miten päätöksenteon vaikutusarviointia tulisi kehittää

Miten päätöksenteon vaikutusarviointia tulisi kehittää Miten päätöksenteon vaikutusarviointia tulisi kehittää Suomi 100 köyhyyden kehitys -seminaari. Eduskunta 22.11.2017 Pertti Honkanen, johtava tutkija, Kelan tutkimus Välineitä vaikutusarviointiin Tuloaineistoa

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 1 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 2 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 3 huhti 21 10:43 Suvi Ilvonen 4 Valtion tulovero vuonna 2015 Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla,

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen 2.9.2014 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 Verottajat, verot

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS

TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS HTSY Verohallinto 3.5.2016 2 (5) TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS Harmaan talouden selvitysyksikössä on tutkittu tupakkaveroon liittyvää harmaata taloutta ja tupakkaveroluvallisten

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2017 27.7.2017 1 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI VALTIOVERONALAISET TULOT, MUKAAN LUKIEN VEROVAPAAT OSINGOT JA KOROT. LÄHDE: TILASTOKESKUS, VERONALAISET TULOT Veronalaiset tulot ml. verovapaat 2005

Lisätiedot