Vastaus Pohjoismaiden neuvoston kysymykseen rajaesteistä ja asumiskustannuksista (E 12/2008)

Transkriptio

1 Ruotsin ulkoasiainministeriö Pohjoismaiden neuvostolle Vastaus Pohjoismaiden neuvoston kysymykseen rajaesteistä ja asumiskustannuksista (E 12/2008) Anita Knakkergaard (Tanskan kansanpuolue) on esittänyt Islannin, Norjan, Ruotsin ja Suomen hallituksille seuraavat kysymykset: 1. Mitkä ovat a) kiinteistöveroa ja b) asuntojen myynnin verottamista koskevat säännöt? 2. Mitkä ovat a) asumistukea ja b) vuokratukea tai asumislisää koskevat säännöt? 1. Kysymys a) kiinteistöveroa ja b) asuntojen myynnin verottamista koskevista säännöistä Suomi a) Kiinteistövero Kunnanvaltuustot asettavat erilliset veroprosentit tonteille ja kiinteistöille. Asuinkiinteistöjen veroprosentin tulee olla vähintään 0,22 ja enintään 0,50 prosenttia. Verotusarvo lasketaan jälleenhankinta arvosta, joka puolestaan perustuu rakennuksen teknisiin ominaisuuksiin. b) Asuntojen myynnin verotus Kiinteistön myynnistä saatava voitto (luovutusvoitto) lasketaan siten, että luovutushinnasta vähennetään omaisuuden hankintamenon ja voiton hankkimisesta aiheutuneiden menojen kokonaissumma. Vähennettävä summa on aina vähintään 20 prosenttia luovutushinnasta ja jos luovutettava kiinteistö on ollut luovuttajalla vähintään 10 vuotta, vähennys on vähintään 40 prosenttia luovutushinnasta. Luovutusvoitto verotetaan pääomatulona, jonka veroprosentti on 28. Luovutusvoitto on verotonta, jos luovuttaja on käyttänyt asuntoa tai rakennusta omana tai perheensä vakituisena asuntona vähintään kaksi vuotta sen omistusaikana. Postadress Telefonväxel E-post Stockholm Besöksadress Telefax Fredsgatan

2 2(8) Islanti a) Kiinteistövero Kunnat perivät kiinteistöistä asunnon arvosta maksettavaa veroa (egendomsvärdeskatt). Vero on tietty prosenttiosuus talojen ja tonttien arvosta (0,225 % 0,625 % vuonna 2007). Kiinteistön arvosta perittävän veron lisäksi peritään muita kiinteistömaksuja, kuten tonttiveroa, vesimaksua, jätteidenkäsittelymaksua ja vastaavia maksuja. b) Asuntojen myynnin verotus Pääomatuloveroa peritään esimerkiksi korkotuloista, osakevaihdosta, myyntivoitoista ja vuokratuloista. Pääomatulovero on 10 prosenttia. Niiden henkilöiden, jotka eivät ole elinkeinonharjoittajia tai muuten verovelvollisuudesta vapautettuja toimijoita, tulee maksaa pääomatuloveroa. Oikeushenkilöt ja elinkeinonharjoittajat eivät maksa pääomaveroa toimintaan kuuluvista tuloista. Heitä verotetaan muita tuloja koskevien yleissääntöjen mukaisesti. Poikkeuksia myyntivoittoa koskevaan veroon voidaan myöntää enintään kaksi vuotta myyntipäivän jälkeen. Jos henkilö ostaa uuden asunnon tai alkaa rakentaa uutta asuntoa tämän ajan sisällä, lasketaan verotettavaa myyntivoittoa uuden kiinteistön verotusarvoa vastaavan summan verran. Edellytyksenä on, että ostettu tai rakenteilla oleva asunto ja henkilön asuinpaikka ovat Islannissa. Norja a) Kiinteistövero Omistuskiinteistöistä peritään omaisuusveroa ja kiinteistöveroa. Omaisuusvero perustuu kiinteistön verotusarvoon. Asuntojen verotusarvo on korkeintaan 30 prosenttia markkina arvosta. Verotusarvo määritellään uudisrakentamisen yhteydessä ja sitä muutetaan yleistarkistuksin joka kymmenes vuosi. Kiinteistövero on kiinteistöistä perittävä vapaaehtoinen kunnallinen vero, eli jokainen kunta voi päättää, halutaanko kiinteistöveroa periä vai ei. Kiinteistöveron määrä päätetään paikallisesti ja se on riippumaton verotusarvosta. Summan tulee vastata nimellisarvoa, mutta kunta voi myös päättää pienemmän maksun perimisestä. b) Asuntojen myynnin verotus Yli vuoden henkilön omistuksessa olleen asunnon myyntivoitto on verovapaata, jos henkilö on käyttänyt sitä asuntonaan vähintään yhden vuoden kahden myyntiä edeltävän vuoden aikana. Jos omistaja

3 3(8) työn, terveydentilan tai vastaavien syiden vuoksi estyy käyttämästä asuntoa, lasketaan kyseinen aika asumisajaksi. Edellytyksenä on, ettei myyjä asunnon oston yhteydessä ollut tietoinen siitä, ettei voisi asua siellä. Mahdollinen myyntitappio on vähennyskelpoinen sillä edellytyksellä, että vastaava voitto olisi ollut veronalaista. Muussa tapauksessa veroprosentti on 28 myynnin yhteydessä. Oman asunnon verotulot voivat olla verottomia kahdessa tapauksessa. Jos omistaja käyttää vähintään puolta asunnostaan itse, voidaan pienempi puolisko vuokrata verovapaana, jolloin vuokraaikaa ja summaa ei ole rajoitettu. Jos koko asunto tai yli puolet siitä vuokrataan, alle Norjan kruunun vuotuiset vuokratulot ovat verottomia. Muussa tapauksessa vuokratulojen veroprosentti on 28. Kiinteistön myynnin yhteydessä peritään niin kutsuttu asiakirjamaksu (dokumentavgift), joka on 2,5 prosenttia kiinteistön myyntiarvosta. Tämä ei kuitenkaan koske asumisoikeusyhdistyksiä. Ruotsi a) Yksityisasuntojen verotus Ruotsissa sijaitsevista yksityisasunnoista peritään kunnallista kiinteistömaksua. Vuonna 2008 kunnan kiinteistömaksu on Ruotsin kruunua pientalosta, kuitenkin korkeintaan 0,75 prosenttia verotusarvosta ja kruunua asunnosta, kuitenkin korkeintaan 0,4 prosenttia verotusarvosta. Verotusarvo vastaa noin 75 prosenttia kiinteistön markkina arvosta. Kiinteistömaksu indeksoidaan kytkemällä se niin kutsuttuun tuloperusmäärään (inkomstbasbelopp). Hallitus määrittää tuloperusmäärän vuosittain ja sitä korotetaan suhteessa keskimääräiseen palkkakehitykseen. Ruotsiin rakennettavista pientaloista ei makseta kiinteistömaksua viitenä ensimmäisenä kalenterivuotena ja seuraavina viitenä vuotena maksetaan puolet kiinteistömaksusta. Ulkomailla sijaitsevista yksityisasunnoista ei peritä kiinteistömaksua. b) Asuntojen myynnin verotus Yksityisasunnon myynnin pääomavoittoa verotetaan 22 prosenttia (30 prosenttia 22/30:sta). Pääomavoittoveroa voi lykätä tietyin rajoituksin. Myönnetylle lykkäykselle asetetaan korko, joka vastaa 0,5 prosenttia lykkäyssummasta (30 prosenttia 1,67 prosentista). 2. Kysymys a) asumistukea ja b) vuokratukea tai asumislisää koskevista säännöistä Suomi

4 4(8) A) Asumistuki Suomessa asumistukea ja vuokratukea tai asumislisää myönnetään kolmen järjestelmän kautta. Järjestelmät ovat rinnakkaisia, ja jokainen suomalainen kuuluu yhden järjestelmän piiriin: Yleistä asumistukea voidaan myöntää kaikille kotitalouksille. Tukeen oikeutettuja asumismuotoja ovat vuokra asunnot, omistusasunnot sekä asumisoikeusasunnot. Yleisen asumistuen suuruus määritellään tulojen ja asumiskulujen välisen suhteen perusteella. Tuki on harkinnanvaraista ja se määritellään kotitalouden henkilömäärän, sen yhteenlaskettujen bruttotulojen, asunnon sijainnin, varustetason ja iän perusteella. Tukea myönnetään vain kohtuullisiin asumismenoihin ja ne määritellään (kotitalouden henkilömäärää kohti) kohtuullisen pinta alan sekä neliömetriä kohti aiheutuvien kohtuullisten asumismenojen (asunnon sijainti, koko, varustetaso ja ikä) pohjalta. Tuen suuruus lasketaan seuraavasti: (kohtuulliset asumismenot perusomavastuu) * 80 %. Tukiprosentti on 80. Eläkkeensaajilla on oma asumistukijärjestelmänsä. Opiskelijat, joilla on lapsia tai jotka asuvat omistusasunnoissa, ovat oikeutettuja yleiseen asumistukeen. Muut opiskelijat saavat opintotuen asumislisää (ks. alla). 2. Eläkkeensaajien asumistukea myönnetään eläkkeensaajille ja heidän puolisoilleen. Tukeen oikeutettuja asumismuotoja ovat vuokra ja omistusasunnot, asumisoikeusasunnot, vanhusten vuokra tai palvelutalot, vanhainkodit, täysihoitolat, sairaskodit ja yömajat. Tukiprosentti on Opiskelijoiden asumislisää myönnetään lapsettomille ja vuokra asunnossa asuville täysipäiväisille opiskelijoille, joilla on oikeus opintotukeen. Asumislisä sisältyy opintotukeen (ks. alla). Tuen enimmäistuloraja on euroa yhdeksän kuukauden aikana (2008). Kutakin asumislisäkuukautta kohti opiskelijalla saa olla korkeintaan 660 euron tulot ja korkeintaan euron tulot niinä kuukausina, kun lisää ei nosteta. Asumisoikeusasunnossa asuvat opiskelijat ovat oikeutettuja yleiseen asumistukeen (ks. yllä). Tukiprosentti on 80. Tuen määrä perustuu kotitalouden henkilömäärään, tuloihin ja omaisuuteen sekä asumismenoihin ja asunnon sijaintiin.

5 5(8) b) Vuokratuki tai asumislisä Opiskelijan asumismuoto ja perhesuhteet ratkaisevat oikeuden asumislisään. Opintotuen asumislisää myönnetään lapsettomille ja vuokra asunnossa asuville täysipäiväisille opiskelijoille, joilla on oikeus opintotukeen. Asumislisää myönnetään siihen asuntoon, jossa opiskelija asuu opiskeluaikana ja se perustuu tulotasoon. Avio tai avoliitossa asuvan opiskelijan tukeen vaikuttavat myös puolison tulot. Jos puolison vuositulot ylittävät euroa, asumislisä laskee 10 prosenttia kustakin euroa ylittävästä 680 eurosta. Vanhempien tulot otetaan huomioon alle 18 vuotiaiden opiskelijoiden kohdalla. Vanhempien yhteenlaskettujen tulojen enimmäistuloraja on euroa. Asumislisä vähenee viisi prosenttia kustakin euroa ylittävästä eurosta. Islanti A) Asumistuki Vuokra asunnoissa vakituisesti asuvat henkilöt ovat oikeutettuja asumistukeen. Tuen määrä perustuu vuokratasoon, tuloihin, nettoomaisuuteen ja mahdollisten lasten elatukseen. Vakituisesti Islannissa asuvilla muiden maiden kansalaisilla on yhtäläinen oikeus asumistukeen. Opiskelijoiden kohdalla on poikettu vakituisen asunnon vaatimuksesta. Tuen perusmäärä asuntoa kohti on Islannin kruunua. Ensimmäisestä lapsesta tukea saa lisää Islannin kruunua, toisesta lapsesta ja kolmannesta lapsesta kruunua kuukaudessa. Lisäksi tukea korotetaan 15 prosenttia vuokrasumman ja Islannin kruunun välisestä osuudesta. Asumistukea maksetaan korkeintaan kruunua kuukaudessa, kuitenkin niin, ettei tuki ylitä 50 prosenttia vuokrasummasta. Asumistuki on verotonta, mutta siitä tulee ilmoittaa veroviranomaisille. Kunnat voivat päättää maksavansa mainitun summan ylittävää asumistukea. b) Vuokratuki tai asumislisä Henkilö on oikeutettu niin kutsuttuun korkolisään (räntetillägg), jos hän maksaa ostolainan korkoa, asunnon käyttölainan korkoa tai kiinteistön rakennuslainan korkoa. Sama koskee asumisoikeusasunnon hankintaa. Korkolisä lasketaan kunkin lainasta ja korkomenoista antamien tietojen perusteella.

6 6(8) Vuonna 2008 perheettömien enimmäiskorkolisä on , yksinhuoltajien sekä avo ja aviopuolisoiden lisä Islannin kruunua. Korkomenot saavat olla korkeintaan viisi prosenttia asunnon hankintavelasta. Korkolisä laskee perheettömän nettovarallisuuden ylittäessä tai avo ja avioparien varallisuuden ylittäessä Islannin kruunua. Korkolisäoikeus raukeaa, jos perheettömän varallisuus ylittää kruunua tai jos pariskunnan varallisuus ylittää kruunua. Norja A) Asumistuki Asumistukeen ovat oikeutettuja: alle 18 vuotiaat tai yli 65 vuotiaat henkilöt tiettyihin sosiaalietuuksiin oikeutetut henkilöt (ks. alla) henkilöt, joiden ainoana tulonlähteenä on ollut sosiaalituki vähintään yhden vuoden ajan. Seuraavat sosiaalietuudet oikeuttavat asumistukeen: vanhuus, työkyvyttömyys tai leskeneläke tai muu julkinen eläke tai jonkin muun Eta maan vastaava eläke sotaeläke sairausetuudet tai työvammakorvaukset uudelleenkoulutustuki, kuntoutustuki tai määräaikainen vammaistuki maahanmuuttajien kotouttamis ja koulutustuki. Kotitalouksien yleiset edellytykset: Jokaisen kotitalouden jäsenen tulee olla kirjoilla asunnossa. Mahdollisten sosiaalietuuksien (ks. yllä) tulee olla vahvistetut. Hakijan tulee olla 18 vuotias (lukuun ottamatta niitä henkilöitä, joilla on omia lapsia). Vuokra asunnossa asuville eläkkeensaajille, joiden eläke on 30 prosenttia enemmän kuin vähimmäiseläke, on erityiset vaatimukset. Vuokra asunnon tulee olla vähintään 40 m 2 ja siinä tulee olla oma sisäänkäynti, keittiö ja kylpyhuone. Pääsääntöisesti vuokra asunnon tulee olla Husbankenin 1 rahoittama tai kunnallisessa omistuksessa. Muille ryhmille ei yleensä aseteta erityisvaatimuksia. b) Vuokratuki tai asumislisä Asumislisä on harkinnanvarainen kertaluonteinen tuki, joka on jaettu kolmeen luokkaan: 1 Husbanken on asuntojen rakentamiseen lainoja myöntävä valtionrahasto.

7 7(8) Asunnon ostotuki kattaa prosenttia ostokuluista ja se myönnetään usein kunnan antaman niin kutsutun starttilainan yhteydessä. Starttilaina on tarkoitettu henkilöille, joilla on eri syistä vaikeuksia saada jalansijaa asuntomarkkinoilla. Sopeuttamislisä on asunnon sopeuttamiseen myönnettävä pienehkö tuki (korkeintaan Norjan kruunua) ikääntyneille ja henkilöille, joilla on toimintarajoitteita. Vuokra asuntojen asumislisää jakaa Husbanken. Sekä yksityiset toimijat että kunnat voivat anoa asumislisää. Keskimääräinen tukisumma vuonna 2007 oli Norjan kruunua vuokra asuntoa kohti. Ruotsi A) Asumistuki Asumistukea voidaan myöntää lapsiperheille ja vuotiaille nuorille. Nuorille myönnetään ainoastaan tukea asumiskustannuksiin. Lapsiperheille myönnetään toisaalta tukea asumiskustannuksiin, toisaalta niin kutsuttua erityistukea ja tapaamistukea (umgängesbidrag). Elleivät lapset ole päivähoidossa, perheelle voidaan myöntää tukea asumiskustannuksiin ja erityistukea. Vanhemmat voivat saada tukea asumiskustannuksiin ja tapaamistukea, jos heidän lapsensa asuvat toisinaan tai vuorotellen toisen vanhemman luona. Asumistuki on harkinnanvaraista. Tuen määrä perustuu asumiskustannuksiin suhteessa tuloihin, omaisuuteen, asunnon kokoon, lasten määrään ja siihen, onko kellään kotitalouden jäsenistä toimintarajoitetta. Tukisumma on esimerkiksi pienempi, jos asunto on suuri ja jos siinä harjoitetaan yritystoimintaa. Jos asunnon ostoon on otettu lainaa, osa korkokuluista lasketaan mukaan asumiskuluihin, joiden pohjalta tuki lasketaan. Asumistukea myönnetään ainoastaan Ruotsissa asuvalle Ruotsin väestörekisterissä olevalle henkilölle ja ainoastaan siihen asuntoon, jossa henkilö rekisterin mukaan astuu. b) Vuokratuki tai asumislisä Vuokratuki on tuloihin perustuva vanhuuseläkkeen (65 ikävuodesta lähtien), leskeneläkkeen, sairauskorvauksen ja vastaavien EUeläkkeiden lisä. Enimmillään lisää myönnetään 93 prosenttia Ruotsin kruunun alle jäävistä asumiskuluista yksinasuvaa vanhuuseläkkeen saajaa kohti kuukaudessa. Naimisissa olevan enimmäisraja on kruunua kuukaudessa. Alle 65 vuotiaille

8 8(8) naimattomille myönnetään korkeintaan 91 prosenttia kruunun alle jäävistä asumiskuluista. Naimisissa oleville vastaava summa on kruunua. Jos vuositulot ylittävät verovapaan tulon rajan, vuokratukea pienennetään suhteessa ylittävään osuuteen. Vanhuuseläkkeen saajien vapaan tulon raja on Ruotsin kruunua vuonna 2008 ja sairauskorvauksen saajien on kruunua. Vuokratukea maksetaan ainoastaan Ruotsin väestörekisteriin kuuluville henkilöille, joilla on pysyvä asuinpaikka Ruotsissa. Islannin, Norjan, Ruotsin ja Suomen hallitusten puolesta Cristina Husmark Pehrsson pohjoismainen yhteistyöministeri yhteistyöministerien puheenjohtaja