Kokoustiedot. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (38) Kaupunginvaltuusto. Aika maanantai klo 18:00-19:50

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (38) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 18:00-19:50 Paikka Valtuusto-virastotalo, valtuustosali, Suokatu 42 Saapuvilla olleet jäsenet Markku Rossi, puheenjohtaja (Suomen Keskusta) Sari Raassina, 1. varapuheenjohtaja (Kansallinen Kokoomus) Irja Sokka, 2. varapuheenjohtaja (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Sirpa Alho-Törrönen (Kansallinen Kokoomus) Iris Asikainen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Harri Auvinen (Vihreä liitto) Marja Berg (Vihreä liitto) Erkki Björk (Vihreä liitto) Björn Cederberg (Suomen Kristillisdemokraatit) Aleksi Eskelinen (Suomen Keskusta) Pirjo Eskelinen (Perussuomalaiset) Ritva Hakulinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue), varajäsen Upi Heinonen (Kansallinen Kokoomus), varajäsen Pirjo Hentelä-Aho (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Atik Ismail (Vasemmistoliitto) Isto Huttunen (Perussuomalaiset) Markku Huttunen (Suomen Kristillisdemokraatit) Pekka Kaartinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Tiina Kaartinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Hannu Kananen (Suomen Keskusta) Pekka Kantanen (Kansallinen Kokoomus) Veijo Karkkonen (Suomen Keskusta) Kalevi Kauhanen (Kalevi Kauhasen valtuustoryhmä) Kalle Keinänen (Vasemmistoliitto) Markku Kiljander (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Antti Kivelä (Suomen Keskusta) Kimmo Kivelä (Perussuomalaiset) Hilkka Kontiainen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Riitta Korhonen (Kansallinen Kokoomus) Allu Koskinen (Kansallinen Kokoomus) Jaakko Kosunen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Mikko Lankinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Sanna Mertanen (Vihreä liitto) Matti Niiranen (Suomen Keskusta) Anna Olkkonen (Suomen Keskusta) Anne Paulo-Tuovinen (Vihreä liitto) Pirkko-Liisa Piironen (Kansallinen Kokoomus), varajäsen Esa Pitkänen (Suomen Keskusta) Pekka Pollari (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Varpu Puskala (Suomen Keskusta) Ilkka Raninen (Kansallinen Kokoomus) Minna Reijonen (Perussuomalaiset) Pauli Ruotsalainen (Perussuomalaiset) Hetti Rytsy (Suomen Keskusta)

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (38) Julkinen Olli-Pekka Ryynänen (Kansallinen Kokoomus) Kaija Räsänen (Perussuomalaiset) Neeta Röppänen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Annu Saukko (Suomen Keskusta) Jukka Savolainen (Kansallinen Kokoomus) Leila Savolainen (Suomen Keskusta) Markku Söderström (Vasemmistoliitto) Tero Taipale (Kansallinen Kokoomus) Veikko Tiihonen (Kansallinen Kokoomus) Tapio Tolppanen (Suomen Keskusta) Taisto Toppinen (Kansallinen Kokoomus) Matti Vanhanen (Perussuomalaiset), varajäsen Erkki Virtanen (Vasemmistoliitto) Keijo Voutilainen (Suomen Keskusta) Eero Wetzell (Kansallinen Kokoomus) Poissa olivat esteen ilmoittaen seuraavat jäsenet Nelli Berg-Väänänen Sirpa Kulin Pekka Niiranen Jukka Pulkkinen Puheenjohtaja oli kutsunut heidän tilalleen seuraavat esteettömät varajäsenet Upi Heinonen Matti Vanhanen Pirkko-Liisa Piironen Ritva Hakulinen -Krista Rönkkö estynyt - Pirjo Simonen estynyt Muut saapuvilla olleet Petteri Paronen Jarmo Pirhonen Markku Tervahauta Pekka Vähäkangas Sirpa Karjalainen Raija Korhonen Heikki Vienola kaupunginjohtaja palvelualuejohtaja palvelualuejohtaja palvelualuejohtaja kaupunginhallituksen jäsen viestintäpäällikkö kaupunginsihteeri, pöytäkirjanpitäjä Asiat 74-83

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (38) Julkinen Allekirjoitukset Markku Rossi puheenjohtaja Heikki Vienola pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, kaupunginkansliassa Hetti Rytsy Veijo Karkkonen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopiossa, kaupunginkansliassa Heikki Vienola Pöytäkirjanpitäjä Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei kunnallisvalitusta voi tehdä :ien ja osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Valitusosoitukset Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien osalta liite K seuraava valitusosoitus :ien 80 osalta liite L

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (38) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko 1 74 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos Juankosken ja Kuopion kaupunkien kuntaliitos Maa-alueiden ostaminen Savilahdesta * Kuopion kaupungin kävelykeskustan puhtaanapidon ottaminen kaupungin huolehdittavaksi Asemakaavaehdotus / Keilanrinne - Matkusniemi, itäosa (Keilanranta ja Matkusniemi) 8 81 Valtuustoaloite katuvalojen laittamiseksi lenkkeilypolulle ja hiihtoladulle Kirveslahden uimarannan alueella Valtuustoaloite liikenteen uudelleenjärjestely Haapaniemenkadulla tavaratalo Sokoksen ja torin välisellä alueella Kokouksessa jätetty valtuustoaloite / Kaupungin yhteistyö eri tapahtumajärjestäjien ja suurempien urheiluseurojen kanssa ilmaisen joukkoliikenteen tarjoamiseksi tapahtumaan/otteluihin tulijoille Muutoksenhaku Liite K kuntalain mukainen valitusosoitus Liite L kaupunginvaltuusto / valitusosoitus kaava-asiat 37 Sivu

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (38) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus ehdotus ehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi Kokous todettiin yksimielisesti laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (38) Pöytäkirjantarkastajat ehdotus Puheenjohtaja Kv. valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan kaupunginvaltuuston pöytäkirjan. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin yksimielisesti valtuutetut Veijo Karkkonen ja Hetti Rytsy.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (38) Asianro 7127/ /2013 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos Kaupunginhallitus : Kehittämisjohtaja Heikki Helve Sidosryhmä- ja kaupungin edunvalvontapalvelut Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymisselvitys on luontainen jatkumo osapuolten tiivistyneelle yhteistyölle. Merkittävä palvelutuotannon yhteistyö alkoi jo vuonna 2009, josta alkaen Kuopion kaupunki on tuottanut Tuusniemelle terveydenhuollon palvelut isäntäkuntana. Tämän jälkeen yhteistyö on laajentunut kattamaan mm. Tuusniemellä tuotetut Kansalaisopistoja kirjastopalvelut. Nykyisen valtuustokauden alussa vuonna 2013 alkaneet keskustelut yhdistymisselvityksen toteuttamisesta yhdistymisen vaikutusten saamiseksi käytävän keskustelun pohjaksi johtivat siihen, että osapuolten kaupungin- ja kunnanjohtaja valmistelivat esityksen hallituksille prosessista, kuinka tehtävä yhdistymisselvitys toteutettaisiin. Tuusniemen kunnanhallitus hyväksyi esityksen selvitysprosessin toteuttamisesta ja Kuopion kaupunginhallitus Tehty esitys yhdistymisselvityksen tekemisestä hyväksyttiin kummankin osapuolen toimesta yksimielisesti. Hyväksytty selvitysprosessi käsitti selvitystä ohjaavat arvot, kuntalaisten osallistamisen, työn poliittisen ohjauksen, viranhaltijatyön ohjauksen, henkilöstön osallistamisen, viestinnän sekä selvitysprosessin ajallisen etenemisen ja keskeiset vaiheet. Tehty selvitystyö on noudattanut näitä määriteltyjä periaatteita, toimintatapoja ja aikataulua. Selvitystyötä ohjannut hallitusten asettama poliittinen ohjausryhmä kokoontui 4 kertaa. Ohjausryhmän lisäksi hallitukset nimesivät yhdistymissopimusta valmistelevan sopimusneuvotteluryhmän, joka kokoontui prosessin aikana 5 kertaa. Valtuustojen yhteistapaaminen järjestettiin ennen selvityksen päätöskäsittelyä. Tärkeän osana selvitystyötä muodostivat kuntalaisten kuulemiset. Selvitystyön aluksi toteutettiin avoin kuntalaisilta, johon osallistui runsaasti tuusniemeläisiä. Selvitystyön tuloksista pidettiin avoin kuntalaisilta, jossa esille nousseisiin kysymyksiin oli vastaamassa valmistelusta vastanneet työryhmien edustajat. Jokaiseen talouteen Tuusniemellä jaettiin tiedote selvitystyön keskeisimmistä tuloksista. Selvitystyöhön liittyen on kuunneltu ja keskusteltu eri sidosryhmien kanssa sekä huomioitu lähidemokratiaan liittyvä aktiivinen keskustelu ja toimintamallien kartoitus. Käytössä on ollut verkkosivut, josta on ollut saatavilla valmisteluun ja kokouksiin liittyvää aineistoa. Verkkosivuilla on myös voinut käydä keskustelua yhdistymisselvitykseen liittyen.

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (38) 76 Yhdistymisselvitys käsittää yhdistymissopimuksen, palvelukokonaisuuksittain laaditut selvitykset, niiden yhteenvedon ja toimintaympäristön kuvauksen. Aineisto kokonaisuudessaan on julkaistu henkilöstölle ja avoimella verkkosivustolla , jotta kaikilla henkilöstöön kuuluvilla ja kaupunkien asukkailla on mahdollisuus siihen perehtyä. Kuntarakennelain 7 ;n mukaan kunnanhallituksen on varattava kunnan asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskettavan itseään, tilaisuus tehdä huomautus ehdotuksesta kuntien yhdistymiseksi. Huomautus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun huomautusta koskeva kuulutus on kunnassa julkaistu siten kuin kunnalliset ilmoitukset julkaistaan. Kunnanhallitus antaa huomautuksesta lausunnon ja tekee kuntien yhdistymisestä ehdotuksen valtuustolle. Tuusniemen ja Kuopion yhdistymisselvitys on ollut julkisesti nähtävillä välisenä aikana. Nähtävillä olon aikana ei ole jätetty yhtään huomautusta. Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymisen ajankohdaksi esitetään sopimuksessa Ajankohtaan ajoittuu myös lainsäädännön uudistamista koskien mm. kuntavaalien järjestämistä. Mikäli lainsäädännön uudistaminen muuttaisi kuntavaalien ajankohtaa tai jättää niiden järjestämiseen vaihtoehtoja, tulee vaalien järjestäminen toteuttaa niin, että kuntien yhdistyminen esitettynä ajankohtana on toteutettavissa joustavasti ja ensisijaisesti ilman valtuustojen yhdistämistä. Esitys Esitän, että Kuopion kaupunginhallitus hyväksyy ja esittää edelleen Kuopion kaupunginvaltuustolle 1. Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimuksen hyväksymistä ja Tuusniemen kunnan liittämistä Kuopioon alkaen 2. seuraavien kuntavaalien toteuttamistavasta päätetään erikseen kun valmisteilla olevan lainsäädännön sisältö on tiedossa Kuntaliitoksen selvitysaineisto löytyy sivuilta Valmistelija Heikki Helve puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi ehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle kehittämisjohtajan esityksen hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (38) 76 Liitteet /2013 Tuusniemen kunnan ja Kuopio kaupungin yhdistymissopimus /2013 Yhdistymisselvitys Kuopio Tuusniemi, talous, henkilöstö hallinto ja päätöksenteko /2013 KYP Palveluverkosto Kuopio Tuusniemi /2013 KYP Tuusniemi Kuopio lähtötiedot /2013 KYP Tuusniemi Kuopio loppuraportti /2013 Lopullinen yhteenveto /2013 Tuusniemi-Kuopio Hyvinvointipalvelut (kulttuuri+liikunta) /2013 Tuusniemi-Kuopio Kasvun ja oppimisen palvelualue /2013 Tuusniemi-Kuopio Perusturva ja terveydenhuolto /2013 Toimintaympäristö /2013 Tuusniemi-Kuopio Vetovoimaisuuden palvelualue ehdotus Kaupunginhallitus Kv. 1. hyväksyy Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimuksen ja Tuusniemen kunnan liittämisen Kuopioon alkaen 2. päättää, että seuraavien kuntavaalien toteuttamistavasta päätetään erikseen kun valmisteilla olevan lainsäädännön sisältö on tiedossa. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on kokouksessaan peruuttanut tekemänsä päätösehdotuksen. Asia poistettiin kaupunginvaltuuston esityslistalta.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (38) Asianro 1950/ /2013 Juankosken ja Kuopion kaupunkien kuntaliitos Kaupunginhallitus : Kehittämisjohtaja Heikki Helve Sidosryhmä- ja kaupungin edunvalvontapalvelut Juankosken kaupungin ja Kuopion kaupungin yhdistymisselvitys on jatkumo prosessille, jossa Juankosken kaupunki on joutunut hakemaan ratkaisuja taloutensa tasapainottamiseen. Taloudentilan voimakas heikkeneminen on seurausta alueen voimakkaasta elinkeinorakenteen muutoksesta. Kaupungit ovat jo pitkään tunteneet toisensa ja tilanne, jossa oma-aloitteinen selvitystyö aloitettiin, ei ole tullut yllätyksenä. Palvelutuotannon yhteistyöstä on keskusteltu kuluneella vuosikymmenellä säännöllisesti. Nykyisin Kuopion kaupunki tuottaa Juankosken kaupungille kirjasto- ja kansalaisopistopalvelut. Yhteistyötä tehdään myös elinkeinojen kehittämisessä. Nykyisen valtuustokauden alussa vuonna 2013 alkaneet keskustelut yhdistymisselvityksen toteuttamiseksi johtivat siihen, että osapuolten kaupunginjohtajat valmistelivat esityksen hallituksille prosessista, kuinka tehtävä yhdistymisselvitys toteutettaisiin. Juankosken ja Kuopio kaupunginhallitukset hyväksyivät esityksen selvitysprosessin toteuttamisesta Tehty esitys yhdistymisselvityksen tekemisestä hyväksyttiin kummankin osapuolen toimesta yksimielisesti. Hyväksytty selvitysprosessi käsitti selvitystä ohjaavat arvot, kuntalaisten osallistamisen, työn poliittisen ohjauksen, viranhaltijatyön ohjauksen, henkilöstön osallistamisen, viestinnän sekä selvitysprosessin ajallisen etenemisen ja keskeiset vaiheet. Tehty selvitystyö on noudattanut näitä määriteltyjä periaatteita, toimintatapoja ja aikataulua. Selvitystyötä ohjannut hallitusten asettama poliittinen ohjausryhmä kokoontui 4 kertaa. Ohjausryhmän lisäksi hallitukset nimesivät yhdistymissopimusta valmistelevan sopimusneuvotteluryhmän, joka kokoontui prosessin aikana 4 kertaa. Valtuustojen yhteistapaaminen pidettiin Tärkeän osan selvitystyötä muodostivat kuntalaisten kuulemiset. Selvitystyön aluksi toteutettiin avoin kuntalaisilta, johon osallistui runsaasti juankoskelaisia. Selvitystyön tuloksista pidettiin avoin kuntalaisilta, jossa esille nousseisiin kysymyksiin oli vastaamassa valmistelusta vastanneet työryhmien edustajat. Jokaiseen Juankosken talouteen jaettiin tiedote selvitystyön keskeisimmistä tuloksista.

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (38) 77 Selvitystyöhön liittyen on kuunneltu ja keskusteltu eri sidosryhmien kanssa sekä huomioitu lähidemokratiaan liittyvä aktiivinen keskustelu ja toimintamallien kartoitus. Käytössä on ollut verkkosivut, josta on ollut saatavilla valmisteluun ja kokouksiin liittyvää aineistoa. Verkkosivuilla on myös voinut käydä keskustelua yhdistymisselvitykseen liittyen. Yhdistymisselvitys käsittää yhdistymissopimuksen, palvelukokonaisuuksittain laaditut selvitykset, niiden yhteenvedon ja toimintaympäristön kuvauksen. Aineisto kokonaisuudessaan on julkaistu henkilöstölle ja avoimella verkkosivustolla , jotta kaikilla henkilöstöön kuuluvilla ja kaupunkien asukkailla on mahdollisuus siihen perehtyä. Kuntarakennelain 7 :n mukaan kunnanhallituksen on varattava kunnan asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskettavan itseään, tilaisuus tehdä huomautus ehdotuksesta kuntien yhdistymiseksi. Huomautus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun huomautusta koskeva kuulutus on kunnassa julkaistu siten kuin kunnalliset ilmoitukset julkaistaan. Kunnanhallitus antaa huomautuksesta lausunnon ja tekee kuntien yhdistymisestä ehdotuksen valtuustolle. Juankosken ja Kuopion yhdistymisselvitys on ollut julkisesti nähtävillä välisenä aikana. Nähtävillä olon aikana ei ole jätetty yhtään huomautusta. Juankosken ja Kuopion kaupunkien yhdistymisselvityksen yhteydessä on tullut esille nykyisen Kuntarakennelain muutostarpeita taloudellisten kriisikuntien nykyistä oikeudenmukaisemmaksi huomioimiseksi sekä kuntarakenteiden muuttamisen kannusteiden selkeyttämiseksi. Tähän liittyen on Kuopion kaupunginhallitus tehnyt esityksen Valtioneuvostolle Kuntarakennelain muuttamiseksi kuntien yhdistymisten ns. ketjuttamiseksi katsottavan menettelyn tarkentamiseksi sekä taloudellisten kriisikuntien avustamisesta ja käsittelystä yhdessä vapaaehtoisesti tapahtuvien kuntien yhdistymisen kanssa. Valtioneuvoston kantaa esitykseen ei ole tällä hetkellä tiedossa. Juankosken ja Kuopion kaupunkien yhdistymisen ajankohdaksi esitetään sopimuksessa Ajankohtaan ajoittuu myös lainsäädännön uudistamista koskien mm. kuntavaalien järjestämistä. Mikäli lainsäädännön uudistaminen muuttaisi kuntavaalien ajankohtaa tai jättää niiden järjestämiseen vaihtoehtoja, tulee vaalien järjestäminen toteuttaa niin, että kaupunkien yhdistyminen esitettynä ajankohtana on toteutettavissa joustavasti ja ensisijaisesti ilman valtuustojen yhdistämistä. Kuntaliitosaineisto löytyy osoitteesta: Esitys Esitän, että Kuopion kaupunginhallitus hyväksyy ja esittää edelleen Kuopion kaupunginvaltuustolle 3. Juankosken kaupungin ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimuksen hyväksymistä ja Juankosken kaupungin liittämistä Kuopioon alkaen 4. seuraavien kuntavaalien toteuttamistavasta päätetään erikseen kun valmisteilla olevan lainsäädännön sisältö on tiedossa.

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (38) 77 ehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle kehittämisjohtajan esityksen hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen. Liitteet /2013 Juankosken ja Kuopion kaupunkien yhdistymissopimus /2013 Talous, henkilöstö, hallinto /2013 KYP lähtötiedot /2013 KYP palveluverkosto /2013 Toimintaympäristö /2013 Yhteenveto /2013 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue /2013 Kaupunkiympäristön palvelualue /2013 Kasvun ja oppimisen palvelualue /2013 Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet /2013 Vetovoimaisuuden palvelualue ehdotus Kaupunginhallitus Kv. 1. hyväksyy Juankosken kaupungin ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimuksen ja Juankosken kaupungin liittämisen Kuopioon alkaen 2. päättää, että seuraavien kuntavaalien toteuttamistavasta päätetään erikseen kun valmisteilla olevan lainsäädännön sisältö on tiedossa. hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen päätösehdotuksen.

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (38) Asianro 4539/ /2014 Maa-alueiden ostaminen Savilahdesta Kaupunginhallitus : Kaupunkirakennelautakunta : Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Suomen valtio omistaa Savilahdessa entisen Neulamäen asevarikon alueen ja Savilahden rantaan rajoittuvia alueita. Näitä valtion maanomistuksia hallinnoi Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen kanssa on neuvoteltu kiinteistökauppa, joka käsittää noin 70 hehtaarin suuruiset alueet. Neuvoteltuun kauppaan kuuluvat mm. entisellä varikkoalueella olevat rakennukset ja kallioluolat. Kokonaiskauppahinta on 5,8 miljoonaa euroa. Neuvoteltu kauppakirjaluonnos on esityslistan liitteenä. Kaupan kohteena olevat alueet on esitetty oheisissa kartoissa. Kartta 1. Kaupan kohteena olevat alueet on rajattu karttaan punaisella. Kaupungin maanomistus on esitetty vihreällä rasterilla.

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (38) 78 Kartta 2. Kaupan kohteena olevat alueet on esitetty punaisella rajauksella nähtävillä olleen osayleiskaavaehdotuksen kartalla. Kiinteistökaupan perustelut Kaupungin vetovoima, kilpailukyky ja kasvu ovat yksi kaupungin strategian painopisteistä. Savilahden alue on yksi kaupungin yhdyskuntarakentamisen kasvusuunnista. Kasvualueiden maanhankinta, kaavoitus, kunnallistekniset investoinnit ja muodostuva tonttivaranto vaikuttavat ratkaisevasti strategisten tavoitteiden saavuttamismahdollisuuksiin. Neuvotellun kiinteistökaupan piiriin kuuluvien alueiden saaminen kaupungin omistukseen on tärkeää, jotta alueita voidaan alkaa asemakaavoittamaan. Alueelle on laadittu osayleiskaavaehdotus, joka on ollut kaupunginhallituksen käsittelyssä Neuvotellun kiinteistökaupan kohteena olevat alueet muodostavat merkittävän osan osayleiskaavaehdotuksessa osoitetuista Savilahden rakentamismahdollisuuksista. Alueita on osoitettu mm. asuinkerrostaloille (AK), toimitilarakentamiselle (TP) ja pientaloille (AP).

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (38) 78 Kaupungin maapoliittisena perusperiaatteena on, että maa-alueet hankitaan kaupungin omistukseen ennen niiden asemakaavoittamista. Kiinteistökauppa mahdollistaa alueiden ohjelmoidun ja hallitun toteuttamisen kaupungin ohjauksessa. Lisäksi kiinteistökauppa osaltaan mahdollistaa Savisaaren ottamisen osayleiskaavaehdotuksen mukaiseen rakentamiskäyttöön, koska rakennettava katuyhteys kulkee hankittavien alueiden läpi. Yleiskaavajohtajalta saadun tiedon mukaan Savilahden osayleiskaavaehdotus on tarkoitus saattaa hyväksymiskäsittelyyn tänä vuonna. Kaavoituskatsauksen mukaan valtiolta ostettavan alueen asemakaavoituksen on tarkoitus käynnistyä syksyllä. Tavoitteena on, että alueelle päästään rakentamaan asuntoja viimeistään vuonna Lisäksi pyritään mahdollistamaan oppilaitosten sijoittuminen alueelle. Alueiden hankinnasta aiheutuu kauppahinnan lisäksi muita jäljempänä aiheutuvia menoja. Maa-alueet alkavat tuottaa maanluovutustuloja tonttien luovutuksen käynnistymisestä lähtien. Alueen kaavataloudellisuutta on tutkittu karkein tuottolaskelmin vertailemalla alustavia arvioituja kunnallistekniikan investointikustannuksia ja osayleiskaavan mitoituksen perusteella arvioituja maanluovutustuottoja. Ostettaville alueille jyvitetyt kunnallistekniikan menot ja osayleiskaavaehdotuksen mitoituksen mukaisten laskennallisten rakennusoikeuksien arvot vastaavat suunnilleen toisiaan. Investointimenot ja maanluovutustulot ovat riippuvaisia alueelle kaavoitettavan rakennusoikeuden määrästä, joten lopullinen kaavataloudellinen tulos määräytyy osayleiskaavassa ja myöhemmissä asemakaavoissa osoitettavien rakentamismahdollisuuksien mukaan. Kaavataloudelliseen tulokseen vaikuttavat mm. korttelialueiden käyttötarkoitukset ja rakentamisen määrän mitoitus. Osayleiskaavaehdotuksen mukainen mahdollinen rakennussuojelu aiheuttaa suojeltavien rakennusten osalta rakennusten korjaus- ja ylläpitokustannuksia ja vähentää uudisrakentamismahdollisuuksia huonontaen näin suoraa kaavataloudellista tulosta. Kun otetaan huomioon se, että maakauppa osaltaan mahdollistaa osayleiskaavaehdotuksen mukaisen rakennusoikeuden sijoittamisen Savisaareen, on kokonaisuus alustavien arvioiden mukaan kaavataloudellisesti investoinnit ja maanluovutustulot huomioiden kannattava. Rakennukset ja luolastot Kauppaan kuuluvilla alueilla sijaitsee 66 kpl mm. entiseen varikkotoimintaan liittyneitä rakennuksia ja lisäksi muutamia inventoimattomia rakennuksia. Alueella sijaitsee myös kahdeksan kallioluolaa, joiden yhteispinta-ala on noin m². Kaupungin omistukseen siirtyvä runsas rakennuskanta aiheuttaa erilaisia kustannuksia. Rakennukset ovat pääosin purettavia ja purkaminen tapahtuu kaupungin kustannuksella. Arvioidut alustavat purkukustannukset ovat noin 1,5 miljoonaa euroa. Asevarikkoalueen ylläpitokustannukset ovat noin euroa vuodessa. Senaatti-kiinteistöt on vuokrannut alueelta rakennuksia ja vuokrasopimukset siirtyvät kauppakirjaluonnoksen mukaisesti kaupungin vastuulle. Vuokratulot, jotka ovat noin euroa vuodessa, eivät

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (38) 78 riitä kattamaan ylläpitokuluja. Rakennusten ylläpitoon tarvitaan tältä osin lisärahoitusta ja Tilakeskus tekee tästä erillisrahoitusesityksen vuoden 2015 talousarvion kohtaan varaus Tilakeskuksen ostopalveluihin. Myös rakennusten purkamiseen on varattava määräraha tulevien vuosien talousarvioissa. Osayleiskaavaehdotuksen mukaan eräät varikkoalueen rakennukset tulisi säilyttää. Säilyttämistä selvitetään tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Huonokuntoisten rakennusten korjaamiseen ja ylläpitoon on varattava rahoitus, mikäli kaavoituksessa päädytään rakennusten säilyttämiseen. Kalliosuojatilojen muuttamista rauhanajan käyttöön ja kriisiajan yhteisväestönsuojaksi selvitetään. Yrityspalvelun hankkiman alustavan arvion mukaan alueen suurimman kallioluolan (n m²) muutostyö yhteisväestönsuojaksi maksaa noin 2,6 miljoonaa euroa. Maaperäselvitykset Varikkoalueen maaperää on tutkittu ja kunnostettu vuosina alueen varikkokäytön lakkauttamisen jälkeen. Savilahden puoleista aluetta on tutkittu maakauppaneuvotteluita varten keväällä Tiedossa olevat pilaantuneet kohdat ja riskit mahdollisista uusista pilaantuneista kohteista on huomioitu kauppakirjaluonnoksessa. Kaupunki kunnostaa varikkoalueella tiedossa olevat pilaantuneet kohdat, mikä on otettu huomioon kauppahinnassa. Kaupungin vastuu mahdollisista uusista ilmenevistä pilaantuneista maaalueista aiheutuvista maaperän kunnostuskustannuksista rajautuu kauppakirjaehtojen mukaan euroon, jonka ylittävistä kustannuksista vastaa myyjä. Maanhankinnan määrärahat antoi päätöksellään luvan hankkia maata enintään 5 miljoonalla eurolla vuoden 2014 talousarviossa maanhankintaan varatun 2 milj. euron määrärahan lisäksi mennessä maanhankintaan on käytetty noin 3,5 miljoonaa euroa. Valmiiksi neuvoteltuja maakauppoja on päätetty tai tulossa päätöksentekoon noin 1,7 miljoonan euron arvosta. Lisäksi neuvotteluiden alla on useita muita maakauppoja, jotka toteutunevat kuluvan vuoden aikana siten, että 7 miljoonan euron hankintavaltuutus tulee käytettyä. Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehtävän kiinteistökaupan kauppahinta on tarkoitus maksaa kuudessa erässä eri budjettivuosina. Koko kauppahinta on kirjattava kuitenkin menoksi kuluvan vuoden maanhankintamäärärahasta, koska kaupan kohteena olevien kiinteistöjen omistus- ja hallintaoikeus siirtyy kaupungille vuonna Mainituista syistä johtuen Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehtävää kiinteistökauppaa varten esitetään, että edellisen määrärahapäätöksen lisäksi maanhankintaan myönnettäisiin tarvittava lisämääräraha 5,8 miljoona euroa vuodelle Tällöin maanhankintavaltuutus on 12,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 tehtyjen kiinteistökauppojen luovutusvoitto on yksityishenkilöille ja kuolinpesille verotonta tuloa, mikäli ostajana on kunta. Tämä määräaikainen verovapaus on kiihdyttänyt maakauppaa. Neuvottelutilanne on positiivinen ja neuvotteluja käydään kaupungille tulevaisuudessa tarpeellisista alueista. Neuvottelujen onnistuessa maanhankintavaltuus täyttyy ja siten saattaa tulla tarve lisävaltuuksille.

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (38) 78 Saadun tiedon mukaan Senaatti-kiinteistöjen hallitus on osaltaan päättänyt Savilahden kiinteistökaupan tekemisestä. Valtion osalta asia etenee valtioneuvoston päätettäväksi. Vaikutusten arviointi esityksen mukainen maanhankinta on kaupungille strategisesti tärkeää. Maanhankinnan mahdollistava osin kaupunkirakenteen sisällä tapahtuva kaavoitus ja rakentaminen eheyttävät kaupunkirakennetta ja on siten ilmastopoliittisten tavoitteiden mukaista. Maanhankinta mahdollistaa positiiviset yritysvaikutukset sitten, kun alueelle päästään rakentamaan. Lisätietoja antavat kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen puh ja tonttipäällikkö Jarkko Meriläinen puh Esitys 1. Kaupunkirakennelautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle esitetään kiinteistökaupan tekemistä Suomen valtion / Senaatti-kiinteistöjen kanssa esityslistan liitteenä olevan kauppakirjaluonnoksen mukaisin ehdoin. Kauppakirjaan saadaan tehdä tarpeelliset teknisluontoiset korjaukset ja lisäykset kansliatoimenpitein. Kauppakirjan liitteet saadaan lisätä kansliatoimenpitein. 2. Kaupunkirakennelautakunnalle, kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle esitetään, että valtuusto antaa kaupunginhallitukselle valtuutuksen hankkia maata enintään 10,8 miljoonalla eurolla vuoden 2014 talousarviossa maanhankintaan varatun 2 miljoonan euron määrärahan lisäksi. Mahdollinen talousarvion ylittävä maanhankintamäärärahojen käyttö tuodaan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi talousarviomuutoksina tilivuoden aikana. Valmistelija Jarkko Meriläinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi ehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kiinteistöjohtajan esityksen. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. ehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. 1. hyväksyy kaupunkirakennelautakunnan esityksen mukaisesti kiinteistökaupan Suomen valtion / Senaatti-kiinteistöjen kanssa esityslistan liitteenä olevan kauppakirjaluonnoksen mukaisin ehdoin. Kauppakirjaan saadaan tehdä tarpeelliset teknisluontoiset korjaukset ja lisäykset kansliatoimenpitein. Kauppakirjan liitteet saadaan lisätä kansliatoimenpitein ja

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (38) esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto antaa kaupunginhallitukselle valtuutuksen hankkia maata enintään 10,8 miljoonalla eurolla vuoden 2014 talousarviossa maanhankintaan varatun 2 miljoonan euron määrärahan lisäksi. Mahdollinen talousarvion ylittävä maanhankintamäärärahojen käyttö tuodaan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi talousarviomuutoksina tilivuoden aikana. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen. Liitteet /2014 kauppakirja Senaatti-kiinteistöt ehdotus Kaupunginhallitus Kv. päättää antaa kaupunginhallitukselle valtuutuksen hankkia maata enintään 10,8 miljoonalla eurolla vuoden 2014 talousarviossa maanhankintaan varatun 2 miljoonan euron määrärahan lisäksi. Mahdollinen talousarvion ylittävä maanhankintamäärärahojen käyttö tuodaan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi talousarviomuutoksina tilivuoden aikana. hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen päätösehdotuksen.

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (38) Asianro 8715/ /2013 Kuopion kaupungin kävelykeskustan puhtaanapidon ottaminen kaupungin huolehdittavaksi Kaupunginhallitus : Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen ja kunnossapidon palvelut Taustaa Kuopion kaupungin kauppatorin ja kävelykeskustan rakentaminen aloitettiin vuonna 2010 ja molemmat alueet ovat pääasiassa valmiita ja otetaan käyttöön tänä vuonna, myös sulanapitojärjestelmän osalta. Keskustaa leimaa kuitenkin ajoittainen epäpuhtaus ja roskaantuminen varsinkin viikonloppuaamuisin. Puhtaanapitovelvoite jakaantuu usealle kiinteistölle, jotka huolehtivat puhdistamisesta eri tavoilla. Esityksen liitteenä on kaupunkirakennelautakunnassa esitelty aineisto, asianro 8715/ /2013 Kaupunkirakennelautakunta päätti, että asia laitetaan yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja lähetetään toimenpidealueen kiinteistöille kommentteja varten. Kuopion kaupungin kävelykeskustan puhtaanapidon ottamisesta kaupungille pidettiin tiedotustilaisuus valtuusto-virastotalolla. Tämän jälkeen asia oli julkisesti nähtävänä ajalla Asia tuodaan nyt uudelleen kaupunkirakennelautakuntaan päätöksen tekoa ja jatkokäsittelyä varten. Keskitetyn puhtaanapidon alueiden määrittely ja puhtaanapitoalueet Kuopion keskustan katualueiden puhtaanapidon ottamisella kaupungin huolehdittavaksi on tarkoitus poistaa ydinkeskustan puhtaanapidon tason epätasaisuus, joka johtuu siitä, että keskustan katualueet ovat pääasiassa yksityisten kiinteistöjen puhtaanpitovelvoitteisiin kuuluvia alueita ja kiinteistöillä ei ole yhteisesti sovittuja hoitotasoja katualueilla. Käytännössä puhtaanapito tarkoittaa puhtaanapitoa käsin (roskan keruu, roska-astioiden tyhjentäminen, puiden lehtien poisto ym. jätteen poisto) ja koneellista puhtaanapitoa mm. imulakaisuautolla. Puhtaanapito on ympärivuotista toimintaa. Ottaessaan puhtaanapidon huolehtiakseen kaupunki hoitaisi työn määräalojen ja hoitoluokitusten mukaisesti esitetyllä alueella ja laskuttaisi keskitetyn puhtaanapidon alueella olevia kiinteistöjä syntyneiden kustannusten perusteella. Hoitotasot Kävelykeskustan katujen alueella puhtaanapidon taso on jaettu kahteen hoitotasoon liitekartan mukaisesti: hoitotaso 1 (oranssi) ja hoitotaso 2 (vihreä). Alueet on esitetty liitteenä olevassa kartassa. Hoitotasot on esitetty kaupunkirakennelautakunnassa.

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (38) 79 Kustannukset ja niiden jakautuminen Nähtävillä oloajan kommentit Vaikka kaupunki ottaisi huolehtiakseen keskustan kävelykatujen puhtaanapidon, se ei poista katualueilla toimivien yritysten puhtaanapitovelvoitetta muina aikoina, jos toiminta aiheuttaa roskaamista. Kiinteistöille voi jäädä myös tontilla sijaitsevia välittömästi katualueeseen rajoittuvia alueita, joiden puhtaanapito kuuluu kiinteistölle. Kaupunkiympäristön palvelualueen kunnossapito on arvioinut keskustan katualueiden puhtaanapidon kustannuksia pyytämällä hinta-arvion Kuopion kuntatekniikkaliikelaitokselta. Kuntatekniikkaliikelaitoksella on työhön soveltuva erikoiskalusto ja henkilöstöresurssit. Alkuperäisen esityksen mukaan työn suorittaja olisi Kuopion kaupunki kuntatekniikkaliikelaitos ja työ tehtäisiin ja laskutettaisiin toteutuneilla kustannuksilla. Hoitotason 1 mukaisilta alueilta hinta-arvio on noin euroa ja hoitotason 2 mukaisilta alueilta noin euroa. Yhteensä noin euroa. Arvioidut keskimääräiset neliöhinnat ovat hoitotaso 1:ssä 5,82 euroa ja hoitotaso 2:ssa 1,57 euroa. Esityksen liitteenä on kartta puhtaanapitoalueista ja arvio kustannuksien jakautumisesta kiinteistöille. Karttaan on merkitty tonttikohtaisesti puhtaanapitoneliöiden jakautuminen hoitoluokittain. Kustannukset jakautuvat: kokonaispuhtaanapitokustannus euroa jaettuna kiinteistökohtaisilla puhtaanapitoneliöillä (hoitotason mukaan, samalla kiinteistöllä voi olla eri hoitotasoja). Kiinteistöltä perittävät kustannukset määräytyvät hoitotason perusteella ja laskutetaan toteutuneilla kustannuksilla. Esityksessä ovat mukana alueella sijaitsevat kaupungin kiinteistöt, puistot ja kauppatori. Kuopion kaupungin kävelykeskustan puhtaanapidon ottamisesta kaupungille pidettiin tiedotustilaisuus valtuusto-virastotalon valtuustosalissa. Tilaisuus oli avoin yleisötilaisuus ja tilaisuuteen oli kutsuttu puhtaanapitoalueen kiinteistöjen edustajat. Keskustelussa tuli esille hoitotasojen ja kustannusvaikutuksien lisäksi esille työn kilpailuttaminen. Nähtävillä oloajalla palautetta antoivat seuraavat tahot: Asunto Oy Kuopion Metropol, Kiinteistö Oy Kuopion Rengastalo, As Oy Kauppakatu 49, Kauppakeskus H-talo, Asunto Oy Kuopion Vuorikatu Kiinteistöjen palautteet koskivat pääasiassa kustannuksia, hoitotasoa sekä kiinteistöjen alueiden puhtaanpidon päällekkäisyyttä. Lisäksi palautetta antoi Ari Paanala, Kuopion Hyötypyöräilijät. Esityksen liitteenä on kooste saadusta palautteesta ja alkuperäiset taloyhtiöiden kommentit. Tämän jälkeen asiaa on käyty läpi myös joidenkin paikallisten kiinteistönhoitoyritysten kanssa. Kommenttien ja keskustelujen perusteella on päädytty ehdottamaan keskustan keskitetyn puhtaanapidon käynnistämistä kahden vuoden koeajalla.

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (38) 79 Vaikutusten arviointi Kävelykeskustassa sijaitsevalle yritystoiminnalle arvioidaan olevan positiivisia vaikutuksia paremman viihtyvyyden vuoksi. Keskitetty puhtaanapito muuttaa kiinteistöpalveluita tarjoavien yritystoimintaa alueella ja voi merkitä joidenkin yritysten osalta lyhytaikaisia menetyksiä. Vaikutukset rajautuvat kuitenkin varsin suppealle alueelle. Puhtaanapidon ottaminen saattaa avata näille yrityksille uusia mahdollisuuksia jatkossa, kun toiminnan jatkamisesta päätetään. Yhtenäinen puhtaanapito parantaa kävelykeskustan yleistä viihtyvyyttä. Yhtenäisellä puhtaanapidolla on myös ilmastollisia vaikutuksia, kun puhtaanapidosta vastaa pääsääntöisesti yksi toimija. Paremmalla puhtaanapidolla on myönteisiä vaikutuksia kaupungin imagoon ja kaupunkikuvaan. Edelleen asialla on myönteisiä terveysvaikutuksia. Kaupungin riskinä on mahdollisten puhtaanapitoon liittyvien vahingonkorvausten siirtyminen kaupungille. Riski on kuitenkin vähäinen hyvän puhtaanapitotason vuoksi. Esitys Kaupunkirakennelautakunnan päätöksessä on päätetty, että kävelykeskustan puhtaanapidon ottaminen kaupungille tuodaan yleisen nähtävillä olon ajan (30 pv) ja kommenttien jälkeen uudelleen kaupunkirakennelautakuntaan päätöksen tekoa varten. Esitän, että kaupunkirakennelautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että kaupunki ottaa esityksen mukaisesti kävelykeskustan puhtaanapidon kaupungin huolehdittavaksi vuoden 2015 alusta alkaen kahden vuoden koeajalle. Koeajalla työn suorittaa Kuopion kaupunki kuntatekniikkaliikelaitos, jolla on työhön soveltuva erikoiskalusto ja henkilöstöresurssit. Keskustan keskitetyn puhtaanapidon jatkosta päätetään koeajan aikana. Valmistelija Hannele Kauppinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi ehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kaupungininsinöörin esityksen. Merkitään, että puheenjohtaja Iris Asikainen, varapuheenjohtaja Keijo Voutilainen ja Jaakko Kosunen poistuivat esteellisinä kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Tämän asian osalta puheenjohtajana toimi Pekka Pollari.

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (38) 79 Esittelijä täydensi esitystä lisäyksellä: Saatujen kokemusten perusteella tilanne arvioidaan uudelleen koeajan jälkeen myös kilpailutuksen näkökulmasta. Täydennetty päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. ehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle kaupunkirakennelautakunnan esityksen hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen. Merkittiin, että kaupunginhallituksen jäsen Neeta Röppänen poistui esteellisenä kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Liitteet /2013 Kustannuslaskelma /2013 Kiinteistökustannuskartta /2013 Katuosuuksien määräalat /2013 Nähtävänäoloaikana saadut lausunnot ja niiden yhteenveto Viiteaineisto /2013 Kaupunkirakennelautakunnan päätös ehdotus Kaupunginhallitus Kv. päättää, että kaupunki ottaa esityksen mukaisesti kävelykeskustan puhtaanapidon kaupungin huolehdittavaksi vuoden 2015 alusta alkaen kahden vuoden koeajalle. Koeajalla työn suorittaa Kuopion kaupunki kuntatekniikkaliikelaitos, jolla on työhön soveltuva erikoiskalusto ja henkilöstöresurssit. Keskustan keskitetyn puhtaanapidon jatkosta päätetään koeajan aikana. Saatujen kokemusten perusteella tilanne arvioidaan uudelleen koeajan jälkeen myös kilpailutuksen näkökulmasta. hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen päätösehdotuksen.

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (38) Asianro 2359/ /2012 Asemakaavaehdotus / Keilanrinne - Matkusniemi, itäosa (Keilanranta ja Matkusniemi) Kaupunginhallitus : Kaupunkirakennelautakunta : Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Tiivistelmä: Saaristokaupunkiin kaavoitetaan uutta asuntoaluetta. Keilanrinteelle sijoittuu kerros- ja rivitaloalueet ja Matkusniemeen sekä kanavan rannoille pientaloalueet. Paloniemeen on varattu koko Saaristokaupunkia palveleva uimaranta ja kanavan varrelle venesatama. Alueella on lisäksi laaja viher- ja virkistysalue ulkoilureitistöineen. Suunnittelualueelle on arvioitu tulevan noin 2100 asukasta ja tuhat asuntoa. Asemakaavaehdotusta on muutettu alueella sijaitsevan luonnontilaisen noron vuoksi. Itä-Suomen aluehallintovirasto hylkäsi hakemuksen, jossa haettiin luonnontilaisen noron muuttamista Keilanrinne - Matkusniemen alueella. Ehdotus on ollut nähtävänä ja siitä on saatu lausunnot ja viisi muistutusta. Ehdotusta on muutettu myös muistutusten johdosta. Paloniemen länsirannan alue on rajattu asemakaavan ulkopuolelle. Kaavakarttaa ja kaavaselostusta on täydennetty ja siihen on tehty teknisiä korjauksia. Muutokset ovat olennaisia, joten kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäväksi. Kaupunkirakennelautakunnalle esitetään, että se hyväksyy ehdotuksen ja siihen liittyvän sitovan tonttijaon nähtäville asetettavaksi. Kaava-alue Käsittelyvaiheet Suunnittelualue sijaitsee Lehtoniemen Matkusniemessä ja Rautaniemessä Keilankanavan etelärannalla noin seitsemän kilometrin päässä Kuopion torilta etelään. Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen Ehdotus on ollut MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä Aineisto on lähetetty tiedoksi mahdollista lausuntoa varten Pohjois-Savon aluepelastuslautakunnalle sekä ympäristö- ja rakennuslautakunnalle, lisäksi aineisto lähetettiin tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. Lausunnot on saatu Kuopion Vedeltä sekä Saaristokaupungin asukasyhdistykseltä. Ehdotuksesta jätettiin viisi muistutusta. Lausunnot ja muistutus Kaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset sekä niihin annetut vastineet ovat esityslistan liitteenä.

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (38) 80 Muutokset asemakaavaehdotukseen Asemakaavaehdotusta on muutettu alueella sijaitsevan noron vuoksi. Kaupunki haki Itä-Suomen aluehallintovirastolta poikkeamista luonnontilaisen noron muuttamiseen Kuikkalampi - Lehtorinteen ja Keilanrinne - Matkusniemen alueilla. Hakemusta täydennettiin ja alueille tehtiin maastokatselmukset hakemukseen saatiin , jossa Itä-Suomen aluehallintovirasto jätti tutkimatta Kuikkalampi - Lehtorinnettä koskevan hakemuksen mutta hylkäsi Keilanrinne - Matkusniemeä koskevan hakemuksen. Päätöksestä johtuen asemakaavaa on muutettu siten, että Keilanrinteenkatua on siirretty pohjoisemmaksi sekä alueelle suunniteltujen kerrostalokortteleiden tilalle on kaavoitettu puisto. Puistoalueella luonnontilainen noro säilyy luonnonolosuhteiltaan ennallaan. Asemakaavassa alue on säilytetty merkinnällä s-11 (=Alueella sijaitsee luonnontilainen noro, jonka säilymistä luonnontilaisena ei saa vaarantaa). Lisäksi Paloniemen länsirannan alue on rajattu asemakaavan ulkopuolelle käytyjen neuvottelujen pohjalta. Muutoksia on selostettu tarkemmin kaavaselostuksessa, jota on täydennetty ja päivitetty sekä siihen on tehty teknisiä korjauksia. Vaikutusten arviointi Alueen rakentaminen edistää kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämistä tiivistämällä ja täydentämällä kaupunkirakennetta. Alueen rakentaminen vähentää nykyisen yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle suuntautuvan asuntorakentamisen paineita. Hanke on kestävän kehityksen mukaista kaupunkirakennetta ja alueen rakentaminen parantaa joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen toimintaedellytyksiä. Kustannussäästöä tulee liikenteen kustannuksiin, energian kulutukseen sekä haitallisiin ilmastopäästöihin. Näin ollen hankkeen ilmastopoliittiset vaikutukset ovat positiivisia. Alueen rakentaminen tukee Saaristokaupungin elinvoimaisuutta, lisää alueen asukaslukua ja sitä kautta lisää palvelutarjontaa ja kysyntää. Alueen rakentaminen tarjoaa uusia työpaikkoja. Hankeen yritysvaikutukset ovat positiiviset. Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy asemakaavaehdotuksen asetettavaksi MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi. Samalla asetetaan nähtäväksi asemakaavaehdotuksen yhteydessä sitovalla tonttijaolla muodostuvan Kuopion kaupungin 33. kaupunginosan Lehtoniemi korttelien 22, 30, 41, 42 ja 43 tonttien tonttijaot sekä 37. kaupunginosan Rautaniemi korttelien 136, 137 ja 150 korttelien tonttijaot. Mikäli ehdotukseen ei muistutuksissa tai lausunnoissa esitetä muutoksia, kaavaehdotus esitetään edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Ehdotusaineisto toimitetaan tiedoksi mahdollista lausuntoa varten ympäristöja aluepelastuslautakunnille sekä alueelliselle rakennuslautakunnalle. Lisäksi aineisto lähetetään tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristövastuualueelle. Asiakirjoissa: selostus liitteineen, asemakaavakartta 1:2000, havainneaineisto, kaupunkirakennelautakunnan päätös , ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset, asemakaavoituksen esitys liitteineen, kuulutus nähtävänäolosta

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (38) 80 Valmistelija Ulla Korhonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi ehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy suunnittelujohtajan esityksen. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Esitys suunnittelujohtaja Tapio Räsänen kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavan muutosehdotuksen käsittelyvaiheet Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen Ehdotus oli MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä Aineisto lähetettiin tiedoksi mahdollista lausuntoa varten Pohjois-Savon aluepelastuslautakunnalle sekä ympäristö- ja rakennuslautakunnalle, lisäksi aineistosta tiedotettiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat vastuualuetta. Lausunnot saatiin Kuopion Vedeltä sekä Saaristokaupungin asukasyhdistykseltä. Ehdotuksesta jätettiin viisi muistutusta. Kaavaehdotuksen nähtävänäolon jälkeen alueelta löydettiin noro. Kaupunki haki Itä-Suomen aluehallintovirastolta poikkeamista luonnontilaisen noron hävittämiseen Kuikkalampi-Lehtorinteen ja Keilanrinne- Matkusniemen alueilla. Hakemusta täydennettiin ja alueille tehtiin maastokatselmukset Itä-Suomen aluehallintovirasto yllättäen hylkäsi päätöksellään Keilanrinne-Matkusniemeä koskevan poikkeamishakemuksen. Päätöksestä johtuen asemakaavaehdotusta muutettiin ja kaavaehdotus käsiteltiin toistamiseen kaupunkirakennelautakunnassa Ehdotus oli MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä Aineisto lähetettiin tiedoksi mahdollista lausuntoa varten Pohjois-Savon aluepelastuslautakunnalle sekä ympäristö- ja rakennuslautakunnalle sekä tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle. Toisen nähtävänäolon jälkeen Keilanrinteen alueelta Lehtoniementien länsipuolelta löytyi uusia liito-oravan papanoita, jonka takia asemakaavoitusta on ko. alueen osalta jälleen muutettu. Jotta pitkään jatkunut kaavaprosessi Keilanrannan ja Matkusniemen osalta saadaan päätökseen, Keilanrinne- Matkusniemen asemakaava on jaettu kahteen osaan ja itäosa viedään hyväksymiskäsittelyyn erillisenä kaavatyönä.

26 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (38) 80 Lausunnot ja muistutukset Toisessa vaiheessa kaavaehdotuksesta ei jätetty lausuntoja eikä muistutuksia. Muutokset asemakaavan muutosehdotukseen Uudelleen rajattuun kaavaehdotukseen ei ole tehty muutoksia. Muut toimenpiteet Vaikutusten arviointi Asemakaavoitettavan alueen yksityisten maanomistajien kanssa tehdään sopimus MRL 12 a luvun mukaisesta, yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvauksesta. Alueen rakentaminen edistää kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämistä tiivistämällä ja täydentämällä kaupunkirakennetta. Alueen rakentaminen vähentää nykyisen yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle suuntautuvan asuntorakentamisen paineita. Hanke on kestävän kehityksen mukaista kaupunkirakennetta ja alueen rakentaminen parantaa joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen toimintaedellytyksiä. Kustannussäästöä tulee liikenteen kustannuksiin, energian kulutukseen sekä haitallisiin ilmastopäästöihin. Näin ollen hankkeen ilmastopoliittiset vaikutukset ovat positiivisia. Alueen rakentaminen tukee Saaristokaupungin elinvoimaisuutta, lisää alueen asukaslukua ja sitä kautta lisää palvelutarjontaa ja kysyntää. Alueen rakentaminen tarjoaa uusia työpaikkoja. Hankkeen yritysvaikutukset ovat positiiviset. Esitys Kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle esitetään, että se hyväksyy kaavaehdotuksen ja siihen liittyvän sitovan tonttijaon. Ehdotukseen ei ole tehty muutoksia, joten kaavaehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville. Valmistelija Ulla Korhonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Asiakirjoissa: OAS, valmisteluvaiheen lausunnot ja mielipiteet, päätösasiakirja ehdotusaineisto: selostus liitteineen, asemakaavakartta 1:2000, havainneaineisto, kaupunkirakennelautakunnan päätös , ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset, asemakaavoituksen esitys liitteineen, kuulutus nähtävänäolosta 2. ehdotusaineisto kaavakartta 1:2000 ja selostus liitteineen, kuulutus nähtävänäolosta ehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle asemakaavan muutoksen sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon hyväksyttäväksi.

27 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (38) 80 Asia viedään kv:n käsiteltäväksi sen jälkeen kun asiaan liittyvät maankäyttösopimukset on allekirjoitettu Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen. Merkitään, että asiaan liittyvät maankäyttösopimukset on allekirjoitettu 11.6., ja Liitteet /2012 selostus /2012 liitteet liitteet liitteet /2012 liitteet /2012 kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen Valmistelija etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi ehdotus Kaupunginhallitus Kv. hyväksyy asemakaavan muutoksen ja siihen liittyvän sitovan tonttijaon. hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen päätösehdotuksen.

28 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (38) Asianro 835/ /2014 Valtuustoaloite katuvalojen laittamiseksi lenkkeilypolulle ja hiihtoladulle Kirveslahden uimarannan alueella Kaupunginhallitus : Valtuustoaloite Pirjo Eskelinen ja 10 muuta valtuutettua: Syksyisin, jolloin näkyvyys pimeällä on erittäin huonoa ja talviaikaan pimeällä katuvalottomalla alueella on turvatonta, koska siellä kulkee pimeän aikaan ihmisiä kävellen ja pyöräillen ja usein he myös ulkoiluttavat koiriaan. Pikkuteillä, joilla on katuvalot tuovat pimeään aikaan hyvää lisäturvaa. Katuvalot esim. auttavat tienaidalla ihmistä kohti tulevien toisten ihmisten, valaisemattomien polkupyörien ja koirien havaitsemista tarpeeksi ajoissa. Syksy ja talvi aamuisin ja iltaisin pimeään aikaan pikkutien valaistuksella hiihtäjien ja muiden liikkujien turvallisuutta parannetaan. Pikkutiet voivat olla laaja-alaista jääkenttää, kuten esim. viime syksynä. Liukkailla teillä kaatumiset ovat yleisiä ja murtumien hoito on vaativaa ja kallista. Valaistu tie lisää turvallisuutta silloin kun on pimeää ja tienpinnat liukkaita. Valaistus voi estää kaatumisen kun näkyvyys tienpintaan paranee ja liikkujan varovaisuus sen myötä lisääntyy. Valaisematonta pikkutietä ei suolata eikä hiekoiteta. Turvallisuus on yksi hyvinvointia ja elämänlaatua parantava osatekijä. Pikkutie, joka sijaitsee osaksi Kirveslahden rantaviivan tuntumassa ja osaksi Pirtinkoulun ja Orsitien välissä, on erittäin mutkainen ja loivia pikkumäen nyppylöitä on useita. Alueella asuvien ihmisten liikkuminen lisääntyy pikkutien valaisemisen myötä, ja esim. työssä käyvät voivat töiden jälkeen käydä pimeän aikana iltaisin hiihtämässä kun hiihtolatu on valaistu. Liikunnan myötä yleiskunto kohoaa joka edistää ihmisten toimintakykyä, oppimista, terveyttä ja hyvinvointia. Liikunnalla on merkittävä rooli kroonisten sairauksien ennaltaehkäisyssä. Kirveslahden rannalla sijaitsee myös Petosen talviuimareiden uintipaikka, ja pikkutien valaistuksella lisätään myös talviuimareiden turvallisuutta. Pikkutien valaistuksella nostetaan myös alueen arvoa ja lisätään alueen viehättävyyttä. Lausunto omatoimisen hyvinvoinnin palvelut palvelupäällikkö Hannu Pöllä: Kirveslahden uimarannan ja Pirtinlahdentien alikäytävän välinen murskesorapintainen tie on sulan maan kauden aikaan kevyttä liikennettä palveleva puistokäytävä ja lumikaudella niiltä osin, kun sillä ei ole talvikunnossapitoa, se toimii latupohjana. Sulan maan aikaan puistokäytävän kunnossapidosta on vastannut kaupunkiympäristön palvelualue ja lumikauden aikana ladun kunnossapidosta hyvinvoinnin edistämisen palvelualue. Käyttäjien tulee ottaa