Jännittäminen häiriö vai luonnollinen osa elämää? Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET Toukokuu 2015

Transkriptio

1 Jännittäminen häiriö vai luonnollinen osa elämää? Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET Toukokuu 2015

2 Jännittäminen näkyy ihan liikaa Apua! Mitähän ne minusta ajattelevat?!

3 Normaali vs. ongelmallinen jännittäminen On täysin normaalia jännittää haastetilanteissa. Tällöin jännityksestä ei tarvitse vapautua. Tavoitteena on oppia sietämään sitä. Jännittämisen jännittämisestä voi vapautua. Toimintakyvyn kohentumisen kannalta se on usein tarpeellistakin. Voimakkaaseen jännittämiseen tarvitaan apua. Se ei välttämättä mene itsellään ohi.

4 Kuinka yleistä jännittäminen on? Yleisintä nuorilla aikuisilla. 75 %:lla kehittyy 15 vuoden ikään mennessä. 90 %:n osalta 23. ikävuoteen mennessä. Jännittäminen toiseksi yleisin psyykkinen ongelma korkeakouluopiskelijoilla (stressi yleisin). Kolmannes jännittää esiintymistä. 10 %:lla jännittäminen hidastaa opintoja. 1 %:lla voivat opinnot keskeytyä.

5 Jännittämisen yleisyys 1 % estynyt persoonallisuus 2-3 % yleistynyt sosiaalisten tilanteiden pelko 5 % kapea-alainen sosiaalisten tilanteiden pelko 70 % esiintymisjännitys 20 % ei jännitä lainkaan 3-4 % ei tunnu missään

6 Jännittämisen syyt

7 Lapsuudessa jännitystä laukaisevia tilanteita siirtymätilanteet kiire ero vanhemmista päivähoitoon tuotaessa, yökylässä, retkillä laulutilanteet liikuntatilanteet ruokailutilanteet wc:ssä käyminen uudet tilanteet uuteen ryhmään meneminen poissaolon jälkeinen paluu tuttuunkin ryhmään vieraat aikuiset, vieraat lapset esittäytyminen keskipisteenä oleminen päivittäiset tilanteet, joissa on paljon ihmisiä hammaslääkärin ja lääkärin vastaanotto ympäristön/aikuisten vaatimukset lapsen voimakas itsenäistäminen

8 Lapsuudessa ja nuoruudessa jännitystä laukaisevia tilanteita vastaaminen tunnilla esiintyminen ryhmätyöt koetilanteet vieraalla kielellä puhuminen oman vuoron odottaminen arvostelutilanne taululle kirjoittaminen ääneen lukeminen puhuminen auktoriteetin kanssa ikätovereiden kanssa puhuminen puhelimella soittaminen julkisissa paikoissa liikkuminen käytävällä käveleminen juhlat, kutsut, kylässä käyminen treffit uudet tehtävät ja tilanteet keskustelun aloittaminen spontaani osallistuminen arkitilanteet: bussilla matkustaminen, kassalla jonottaminen, ostoksilla käynti, kadun ylittäminen facebookstatuksen päivittäminen

9 Perimä vai ympäristö? Temperamenttityyppi herkkyys, introverttius, ujous, arkuus, estyneisyys erityisesti: miten on suhtauduttu Autonomisen hermoston herkkä reagointi perinnöllistä ja opittua puutteelliseksi jääneet itsensä rauhoittamisen taidot

10 Muutostilanteet Sopeutumisvaikeudet haasteellisissa muutostilanteissa muutto, murrosikä, vanhempien ero vaatisivat enemmän aikaa ja tukea kuin mitä on tarjolla

11 Traumaattiset kokemukset 70 %:lla sosiaalisten tilanteiden peloista kärsivällä nuorella taustallaan kiusatuksi tuloa vanhemman alkoholismi ylivoimaiseksi koetut haastetilanteet: esimerkiksi häpeälliseksi koettu esiintyminen

12 Ihmissuhdekokemukset Ihmissuhteissa olemisen tavat perheessä, koulussa, vertaisten, opettajien, harrastusohjaajien ym. kanssa Perheen malli: tunne-elämä, sosiaalisuus, suhtautuminen ystäviin, pelkokäyttäytyminen jne. Vanhemmuuden tyylit Ylihuolehtiva: Maailma on vaarallinen. Varon etten tee virheitä. Vaativa ja kriittinen: Vaikka miten ponnistelen, se ei riitä. Yksin pärjäämistä korostava: Olen reipas ja pystyvä. Mitätöivä: Ei tätä kannattaisi jännittää, ei tässä ole mitään ihmeellistä. Laiminlyövä: Jos pidän huolta, huolehdin muista, mutta en itsestäni.

13 Suhtautumistavat yksilö, yhteisö, kulttuuri Rohkeasti vain! Ei uskoisi, että sinä jännität! Minkä värinen on paloauto? Ei tässä ole mitään jännitettävää! Ei kannata lainkaan hävetä! Esiintymisesi oli muuten hyvä, mutta jännittämisesi näkyi aivan liikaa.

14 Kukaan muu ei jännitä Jännittäjä ottaa kantaakseen erilaisuuden taakan, kun yhteisö ei pysty käsittelemään kokemuksiaan.

15 Suhtautumistavat yksilö, yhteisö, kulttuuri Jännittäminen opitaan peittämään, koska yhteisön on vaikea sietää ja käsitellä sitä. Siitä ei puhuta ja sen näkymistä pelätään. Toisten jännittämistä ei välttämättä näe päälle. Jännittäjän haaste: suvaita oma jännittämisensä. Yhteisön haaste: suvaita se, että jännittämistä ON.

16 Jännittämisen seuraukset

17 Välittömät seuraukset: oireet / vireytyminen Fyysisiä tuntemuksia Psyykkisiä muutoksia ylivireytyminen pulssin kiihtyminen hengityksen tihentyminen hikoilu punastuminen tärinä ja vapina äänen väriseminen, änkytys suun kuivuminen pahoinvointi, mahaoireet tarve oksentaa, ulostaa, virtsata erilaiset säryt, lihaskivut huimaus jne. keskittymiskyvyn muutokset huomion kiinnittyminen itseen pelko siitä, mitä muut ajattelevat pelko huomion kohteeksi joutumisesta (ja toive tulla nähdyksi) halu päästä nopeasti pois tai paeta tilanteesta ahdistuneisuus häpeän tunne jne.

18 Jännittämisen haitallisia seurauksia (lapsilla ja nuorilla) Leikin, juttelun ja muun toiminnan aloittamisen ja ylläpitämisen vaikeus. Tutustumisen, uusien ystävyyssuhteiden luomisen vaikeus, seurusteluarkuus. Kanssakäymisen välttely, jolloin ei harjaannu sosiaalisissa taidoissa eikä epäonnistumisessa. Viittaamisen, suullisen vastaamisen, puheenvuorojen ottamisen välttäminen, jolloin potentiaalit eivät tule esille.

19 Voimakkaan jännittämisen seurauksia Heikentää koulu- ja opiskelumenestystä. Vaikeuttaa työuran käynnistymistä ja työelämässä etenemistä. Luo demokratiaongelman: ne, jotka eivät uskalla esittää mielipiteitään, jäävät ilman edustusta. Muut puolestaan eivät pääse osallisiksi heidän kokemuksistaan. Voi johtaa muihin mielenterveyden häiriöihin, esim. masennukseen. Kapeuttaa ja köyhdyttää sosiaalista elämää. Voi johtaa yksinäisyyteen, syrjäytymiseen, eläköitymiseen.

20 Esiintymisjännitys

21 Esiintymisjännitys Kouluissa harjoitellaan esiintymistä paljon enemmän kuin aiemmin. Esiintymisjännityksen määrä ei ole juurikaan vähentynyt miksi?

22 Esiintyminen on vuorovaikutusta mutta pelkkä harjoittelu ei riitä Esiintyminen on vuorovaikutusta miksi ei harjoitella riittävästi yleisötaitoja? Miten tulla sinuiksi oman ja muiden jännittämisen kanssa, ellei sen kanssa selviytymistä harjoitella? Esiintymisen harjoittelun ja palautteen antamisen tavat voivat tuottaa jännitystä. Kaikkien ei tarvitse olla hyviä esiintyjiä, mutta kaikki tarvitsevat vuorovaikutustaitojen harjoittelua. Pienin askelin eteneminen. Vaihtoehtoisia ja joustavia tapoja pitää puheenvuoronsa. Ei blokkeja opintojen etenemiselle. Nollatoleranssi kiusaamiselle (esiintymistilanteissa).

23 Jännittäjän toimintatapojen kanssa työskentely

24 Jännittäjän suhtautumis- ja toimintatavat Vaikeus rauhoitella itseä. Vaikeus suhtautua myötätuntoisesti itseä kohtaan. Vaikeus asettaa rajoja ja pitää puoliaan. Näitä taitoja voidaan oppia hyväksyvässä ja tilaa antavassa vuorovaikutuksessa.

25 Jännittäjän suhtautumis- ja toimintatavat Välttely Auttaa liiankin tehokkaasti, mutta... Ei kartu kokemusta onnistumisista ja epäonnistumisista. Voimistaa jännittämistä, koska sopeutumista ei tapahdu. Ei opita arkisia selviytymiskeinoja. Kokemuksen hankkiminen, harjoittelu. Pienin askelin, tuetusti kohti pelkoja.

26 Jännittäjän suhtautumis- ja toimintatavat Vaativuus kielteinen ja vaativa minäkuva (ja kuva toisista) kokemus siitä, ettei yllä tavoitteisiin kokemus siitä, ettei yllä samaan kuin vertaiset tavallinen / mikään ei riitä häpeä, huonommuuden tunteet itsetunto-ongelmat itsemyötätunnon kanssa työskentely hellittäminen, riman laskeminen, riittävän hyvä riittää

27 Jännittäjän suhtautumis- ja toimintatavat Tunneilmaisu Pyrkimys tukahduttaa, peittää, niellä tunteita. Ei tiedosta/hyväksy/uskalla ilmaista tunteita: kiukkua, häpeää, pelkoja, epävarmuutta jne. Liiallinen kiltteys, erimielisyyden ja loukkaantumisen nielaiseminen, ei uskalla pitää puoliaan. Myös myönteiset tunteet saatetaan peittää. Ymmärretään jännittäminen tapana suojautua/selviytyä. Harjoitellaan tunteiden ilmaisua, toisen auttamista, kiittämistä ja muuta vuorovaikutuksessa oloa.

28 Jännittämisen hoito

29 Ennaltaehkäisy ja hoito Tärkein ennaltaehkäisyn paikka on kodeissa, päiväkodeissa, kouluissa ja harrastuspiireissä. Miten asennoitumistapoja näissä muutetaan? Julkinen keskustelu ja tiedon lisääminen. Ammattihenkilöiden koulutus. Jännittämisen parissa tehtävä työ on suvaitsevaisuuden, hyväksyvyyden, myötätuntoisuuden lisäämistä yhteiskunnassa.

30 Ennaltaehkäisy ja hoito Tarpeenmukainen hoito riittävän ajoissa ennaltaehkäisee vakavampia häiriöitä. Erilaisia hoitotapoja yhdistettävä yksilölle sopivalla tavalla.

31 Mistä apua jännittäjälle? Normaali jännittäminen Psyykkinen häiriö Puheviestintää "normaaliryhmille" Puheviestintää jännittäjille ja ujoille Lyhytkestoista psykoterapiaa (yksilö-/ryhmä) Pitkäkestoista psykoterapiaa (yksilö-/ryhmä)

32 Jännittäjäryhmä Psykofyysis-kognitiivinen työskentely Itsensä rauhoittaminen ja kehotietoisuuden lisääminen Selviytymiskeinojen löytäminen ja harjoittelu Toiminnalliset harjoitukset, turvallinen leikkiminen Kotitehtävät Mielikuvien käyttö apuna Omaan taustaan tutustuminen Vertaistuki ja itsemyötätunto

33 Jännittäjäryhmä 1. Tutustuminen, odotukset, tavoitteet 2. Oireet, jännitystä aiheuttavat tilanteet 3. Stressi, voimavarat ja rentoutuminen 4. Toimintatavat ja selviytymiskeinot 5. Jännityshistoria 6. Mielikuva itsestä 7. Sosiaaliset suhteet 8. Kertaus, jäähyväiset, palaute

34 Mikä auttaa, mikä muuttuu? Tärkeintä ryhmässä on vuorovaikutus ja vertaistuki. Keskustelu tukea ja kannustusta antavassa turvallisessa ilmapiirissä. Ryhmän jäsenet ja ohjaaja esimerkkeinä. Ryhmässä syntyy uudenlaisia, korjaavia kokemuksia. Muutokset minäkuvassa. On ok jännittää, olla ujo, tuntea epävarmuutta. Vaativuus vähenee, myötätuntoisuus lisääntyy.

35 Mikä auttaa, mikä muuttuu? Itsereflektiokyky paranee Itsensä rauhoittaminen ja itsemyötätunto perustana. Oikeaan osuvampaa havainnointia. Tulkinnat oireita, muita ihmisiä ja itseä koskien realistisempia ja rauhallisempia.

36 Mikä auttaa, mikä muuttuu? Itsesäätelykyvyt paranevat Kyky ilmaista tunteita ja tarpeita Kyky rauhoitella itseä Hengityksen Kehotietoisuusharjoitusten Pariharjoitusten avulla Oppimalla käyttämään tietoista, myötätuntoista sisäistä dialogia

37 Jännittäjäryhmätoiminnan tulokset

38 SPIN-FIN The Social Phobia Inventory = SPIN, Davidson Suomennos 2000 Klaus Ranta, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, psykologi. 17 kysymyksen itsearviointilomake sosiaalisten tilanteiden pelon oireiden voimakkuuden arvioimiseksi. Mittaa pelkoja, välttämiskäyttäytymistä ja somaattisia ahdistuneisuusoireita sosiaalisissa tilanteissa.

39 1. Pelkään määräävässä asemassa olevia ihmisiä. 2. Toisten ihmisten edessä punastuminen vaivaa minua. 3. Minua pelottavat kutsut ja tapahtumat, joissa on ihmisiä. 4. Vältän puhumasta ihmisille, joita en tunne. 5. Arvostelluksi tuleminen pelottaa minua paljon. 6. Nolostumisen pelko saa minut välttämään joidenkin asioiden suorittamista tai puhumista toisille ihmisille. 7. Hikoileminen toisten ihmisten edessä aiheuttaa minulle ahdinkoa. 8. Vältän kutsuille osallistumista. 9. Vältän tekemisiä, joissa olen huomion keskipisteenä. 10. Tuntemattomille puhuminen pelottaa minua. 11. Vältän joutumasta pitämään puheita. 12. Tekisin mitä tahansa välttääkseni arvostelluksi tulemisen. 13. Sydämen tykytys vaivaa minua ollessani ihmisten lähellä. 14. Pelkään tehdä asioita, kun ihmiset saattaisivat katsella. 15. Nolostuneeksi tuleminen tai tyhmältä vaikuttaminen kuuluvat pahimpiin pelkoihini. 16. Vältän puhumasta kenellekään määräävässä asemassa olevalle. 17. Vapiseminen tai täriseminen muitten edessä aiheuttaa minulle ahdinkoa.

40 vuotiaat suomalaiset peruskoululaiset 0-18 pistettä = normaali 19 pistettä = koholla % vuotiaista saa 19 pistettä tai yli, joukossa paljon jännittäjiä joilla ei ole toimintakykyä alentavaa ahdistuneisuutta. 24 pistettä = korkea 9-10 % vuotiaista saa 24 pistettä tai yli, joukossa jo merkittävästi myös sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsiviä nuoria pistettä = hyvin korkea 4-5 % vuotiaista saa 29 pistettä tai yli, joukossa paljon sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsiviä, viittaa häiriöön.

41 Tuloksia jännittäjäryhmistä Tutkimusryhmä: jännittäjäryhmiin YTHS:llä ja Turun ammatti-instituutissa osallistuneet opiskelijat. SPIN-FIN pisteet laskivat kurssin aikana (36 > 29 pistettä). Parannus jatkui toisen ja kolmannen mittauksen välillä (29 > 25 pistettä). Vaikutukset tilastollisesti merkitseviä.

42 Tuloksia jännittäjäryhmistä Kuvaaja 1. Spin-Fin pistemäärät ennen interventiota, sen päättymisen jälkeen ja seurannassa.

43 Tuloksia jännittäjäryhmistä Suurimalla osalla SPIN-FIN pisteet laskevat kurssin aikana. Joillakin SPIN-FIN pisteet kuitenkin nousevat kurssin aikana. Kurssista saatu hyöty korreloi ahdistuneisuuden kanssa. Mitä korkeammat ahdistuneisuuspisteet ensimmäisellä mittauskerralla, sitä pienempi hyöty kurssilla saavutettiin.

44 Tuloksia jännittäjäryhmistä Kuvaaja 2. Mitä korkeampi ahdistuneisuus esimittauksessa, sitä pienempi muutos Spin-Fin -pistemäärissä.

45 Tuloksia puheviestinnän kurssilta Tutkimusryhmä: Esiintymisvarmuuden kehittäminen TY kielikeskus, 6 kurssia. 29,1 > 22,1 Erotus 7 Verrokkiryhmä: Puheviestinnän normaaliryhmä TY kielikeskus, 2 kurssia. 17,1 > 12,3 Erotus 4,8

46

47 Yhteenveto tuloksista Sekä verrokkien että jännittäjäkurssilaisten pistemäärät laskivat kurssin jälkeen tilastollisesti merkitsevästi. Jännittäjillä lasku oli selvästi nopeampaa kuin verrokeilla, heillä pistemäärät ylipäätään olivat korkeammalla, joten oli mistä parantua. Jännittäjät eivät laskeudu verrokkiryhmän tasolle kurssin jälkeenkään, vaan ero säilyy jälkimittauksessa.

48 Johtopäätökset Ryhmätoiminta vaikuttaa merkitsevästi sosiaaliseen ahdistuneisuuteen liittyvien oireiden kokemiseen > oireet lievenevät. Sosiaalisen ahdistuneisuuden lievittyminen vaikuttaa elämänlaatuun. Ryhmä erityisen tärkeä opiskelijoille, joilla sosiaaliset tilanteet aiheuttavat toistuvaa/jatkuvaa kärsimystä. Toisille jännittäjien/ujojen kurssit riittävät, osalle hyvä alku pidemmälle prosessille. Jatkotyöskentelyn mahdollisuutta ja merkitystä tärkeä muistaa korostaa. Jatkohoidon kehittäminen tärkeää sekä opetuksessa että terveydenhoidossa.

49 Aina voi kuitenkin hengittää

50 Tasapainoinen hengitys Vastaa kehon aineenvaihdunnallisia tarpeita. Työskentelyhengitys on tarkoituksenmukaisesti rytmitettyä. Lepohengitys on taukojen rytmittämää. Tällöin hengitys tasapainottaa mieltä ja ruumista: tarpeistamme riippuen elävöittää tai rauhoittaa. On virtaavaa liikettä mielessä ja ruumiissa. Ilmentää sujuvuutta vuorovaikutuksessa. Tuntuu miellyttävältä ja sujuvalta.

51 Tasapainoinen ja epätasapainoinen Tasapainoinen hengitys yhteydessä rentouteen, turvallisuuden ja tasapainon kokemukseen, kykyyn ymmärtää, mitä itsessä ja toisessa tapahtuu. Epätasapainoiset hengitystavat liittyvät stressiin, ahdistukseen, pelkoihin, häpeään, jännittyneisyyteen, kipuun yms. vaikeisiin kokemuksiin sekä itsensä ymmärtämisen vaikeuksiin.

52 Rauhoittava toinen Tarve toisen tyynnyttävään läsnäoloon säilyy läpi elämän. Ahdistuksen sietäminen, itserauhoittelu ja itsemyötätunto voidaan oppia toisen kanssa. Omat yhdessä ja yksin rauhoittumisen kokemukset ovat edellytys sille, että voi edelleen rauhoittaa toista.

53 Hengityksen ohjaamisesta Ei ohjata oikeaa hengitystapaa tai -tekniikkaa. Ei opeteta, miten palleaa tai muita lihaksia tulisi käyttää. Ei tiedetä paremmin toisen puolesta. Ei tahditeta tai rytmitetä ulkoapäin. Ei ohjata toisen hengitystä.

54 Hengityksen ohjaaminen

55 Hengityksen ohjaaminen Tuetaan ohjattavan kykyä havainnoida itseään. Oman hengitysrytmin tunnistaminen ja kunnioittaminen. Annetaan lupa ja vapaus hengittää omalla tavallaan. olemassaoloon omanlaisena. ihmetellä, kummastella ja antaa mielen liikkua. Ei tarvitse rentoutua, keskittyä, osata, ymmärtää, hallita hengitystä.

56 Kiitos!