Lapsi päihdeperheessä. Riihimäki Minna Veistilä

Transkriptio

1 Lapsi päihdeperheessä Riihimäki Minna Veistilä

2 Tänään Ennen kahvitaukoa käymme läpi käsitteellistä ja teoreettista ajattelua pohdimme omia toimintamallejamme harjoittelemme lapsen kanssa työskentelyä Kahvitauon jälkeen teemme palvelupolkuharjoituksen

3 Oma suhteemme päihteisiin Varhaiset kokemuksemme alkoholista voivat vaikuttaa siihen, miten me tänä päivänä asennoidumme alkoholiin tai humaltuneisiin ihmisiin. Jos työssämme kohtaamme alkoholismia, niin silloin on erityisen tärkeätä pysähtyä miettimään omia tunnekokemuksia ja muistoja. Muuten voimme tiedostamattamme projisoida omia asenteitamme, uskomuksiamme tai tunteitamme asiakkaaseen. Kohtaaminen voi olla henkisesti uuvuttavaa, jos ei ole sinut omien tunnekokemustensa kanssa. Samalla asiakkaan erityislaatuisuutta voi olla vaikea nähdä, kun hänet asettaa tiettyyn lokeroon alkoholistina. Pirita Särmä, nuorisokouluttaja, Myllyhoitoyhdistys ry

4 Käsitteet Lapsi: tarkoitan tässä alle 18-vuotiasta. Päihdeperhe: en pidä käsitteestä, vaikka se on hyvin yleinen. Perheille on aina monia muitakin määritteleviä tekijöitä kuin päihteet. Omassa tutkimuksessani äidit halusivat heistä käytettävän käsitettä päihteitä käyttäneet äidit. Perheet, joissa päihteet ovat tai ovat olleet läsnä arjessa lienee lähinnä sitä, mitä tässä tarkoitetaan. Palvelun kehittäminen: rakenteellista / sisällöllistä?

5 Lapsen kasvu ja kehitys Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys Temperamentti ja persoonallisuus Stressi Riskit ja suojaavat tekijät

6 Lapsen selviytymiseen vaikuttavat Yksilölliset tekijät: osin geneettinen tausta: terveys, temperamentti, aktiviteettitaso, sosiaaliset taidot, ongelmanratkaisutaidot, älykkyys Hyvät tunnesiteet: vanhemmat, perhe, suku, ystävät mahdollisuus tukeen kriisitilanteissa Ulkopuoliset tukijärjestelmät: koulu, työ, harrastukset, seurakunta merkityksellisyyden ja sisäisen kontrollin tunne lapselle kehittyy hyvin selviytymiseen vaikuttavia kykyjä: kyky käsitellä asioita, copingtaito, sopeutumiskeinot, reippaus, sitkeys, palautumiskyky, positiiviset illuusiot

7 Perhe Systeeminen näkökulma Perheen tehtävät ja kehitysvaiheet Parisuhde ja sen merkitys Suku, laajennettu perhe

8 Päihteet 96 % suomalaisista käyttää Käyttö ei ole koko ajan samanlaista / samalla tavoin lasta vahingoittavaa Vanhemman ja lapsen käsitys lasta vahingoittavasta päihteiden käytöstä voi olla hyvin erilainen

9 Päihdeperheen lasten roolit Vastuunkantaja, sankari Ongelmalapsi, syntipukki Näkymätön lapsi, sopeutuja Maskotti, tasapainottaja o Taitto 2002 Millaista tukea nämä lapset tarvitsevat? Mitä heille ei missään tapauksessa tulisi sanoa/tehdä? Pohdi parin kanssa ja tule kirjoittamaan fläpille.

10

11 Mitä lapset kertovat tarvitsevansa? apua vanhemmalle, jotta tämä itse puuttuisi päihdeongelmaansa. aitoa kunnioittamista, rehellistä kohtaamista ja omana itsenä hyväksymistä, sitä ettei lasta syyllistetä vanhemman ongelmista eikä edellytetä hänen ratkaisevan niitä, sitä ettei vanhempia arvostella tai haukuta lapselle, sitä että lähellä on joku aikuinen johon voi luottaa ja joka toimii hyvän aikuisen mallina, käytännön apua, perustarpeista huolehtimista, ja hienovaraisuutta.

12 Millaista osaamista ammattilaiset kertovat tarvitsevansa? Kohtaamiseen liittyvää opetusta pidetään tärkeimpänä: Kuinka tuoda lapsen näkökulmaa esille keskusteluissa vanhempien kanssa? Kuinka käsitellä, keskustella lapsen kanssa päihteiden käytön tilanteista? Miten lapsen kanssa keskustellaan? Mitä lapsi tarvitsee? Mikä auttaa lasta selviytymään? Kuinka tunnistaa lapsen tarpeet, ongelmat? Puhutaanko juomisesta ilmiönä vai sen seurauksista vai lapsen tunteista?

13 Dialogi tulee kreikan kielestä, kantasanat ovat dia, joka tarkoittaa läpi, ja logos, joka tarkoittaa merkitystä. Merkitys virtaa siis puheen läpi tai kautta. avointa ja suoraa keskustelua, jossa tavoitellaan yhteistä ymmärrystä - synnytetään tila, jossa tilannetta tutkitaan yhdessä. Kummankin dialogiin osallistuvan todellisuus saa olla olemassa ja molempien kiinnostuksen kohteena. Keskustelu ei välttämättä ole kuuntelevaa, jos molemmat osapuolet käyvät vain kahdenvälistä yksinpuhelua tai ammattilainen käyttää asiakkaan kanssa asiantuntijakieltä.

14 Harjoitus Miten minä työskentelen päihteitä käyttävien vanhempien ja heidän lastensa kanssa? Tietoni: Taitoni: Asenteeni: Mikä toimii, mitä pitäisi lisätä? Mikä ei toimi, mitä pitäisi muuttaa? Pohdi ensin itse ja kirjaa paperille. Keskustele sitten parin kanssa. Lopuksi halutessasi voit jakaa muiden kanssa.

15 Päihdeongelmaisten vanhempien lasten tukipalvelujen varmistaminen Työryhmän raportti, STM Selvityksiä 2011:14 Pääehdotukset: 1. Lapsen tuen tarve tulee aina selvittää jos vanhemmalla on päihdeongelma. Lapsella tulee olla oikeus tukeen riippumatta siitä, onko vanhempi hoidon piirissä. Raskaana oleville päihdeongelmaisille on järjestettävä tukipalvelut. 2. THL:n tulee koordinoida, kehittää ja tukea lasten hyväksi tehtävää työtä: asenteiden, toimintatapojen ja rakenteiden muutosta.

16 Jatkuu 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatus- ja opetustoimen työntekijöiden osaamista lasten tunnistamisessa, kohtaamisessa ja oikeaaikaisessa auttamisessa on vahvistettava. Henkilöstön määrä on turvattava. 4. Lasten ja nuorten on saatava kehitystasoonsa soveltuvaa tietoa päihteiden käytöstä, lasten oikeuksista, avun hakemisen mahdollisuuksista ja palveluista vuorovaikutteisesti arjessaan. 5. Kaikkien vanhempien tietoisuutta oman päihteiden käyttönsä vaikutuksista lapsiin on lisättävä.

17 Haaste Miten me toteutamme nämä tavoitteet? Mitä minä voin tehdä?

18 Pelko Voimme opetella tunnistamaan pelon ja myöntämään sen olemassaolon. Jos kerromme pelostamme toiselle ihmiselle, se ei ole enää salaisuus joka pitää otteessaan. Se on tunne, jonka voi opetella voittamaan ja jota voi tarkastella ikään kuin ulkopuolisena. Voimme opetella toimimaan toisin kuin aikaisemmin. Jos pelko saa jähmettymään, voimme mennä pelkoa päin. Jos olemme tottuneet pakenemaan pelon tunteen takia jostain tilanteesta, voimme kokeilla mitä tapahtuu jos jäämme paikoillemme. Jos kritiikkiä saadessamme olemme tottuneet hyökkäämään tai puolustautumaan, voimme kokeilla miten käy jos myönnämmekin virheemme. Tärkeintä on, ettemme jää pelon vangiksi. Osasta pelkoja voi oppia luopumaan. Joidenkin pelkojen kanssa voi oppia elämään ja jotkut peloista ovat meille vain hyväksi. o Pirita Särmä, nuorisokouluttaja, Myllyhoitoyhdistys ry

19 Harjoitus Lapsi, aikuinen, tarkkailija roolit Ole lapsen roolissa läsnä sinulle tutun aikuisen seurassa. Kuuntele ja koe, tunnustele tunteita sen verran kuin pystyt ja haluat. Jos sinulle on vaikeaa olla roolissa, etäännytä itsesi siitä välillä. Ota aikuisen roolissa lapsen kanssa puheeksi vanhempien päihteiden käyttö. Keskustele aiheesta lasta ja perhettä kunnioittaen ja päätä keskustelu toivoa herättävällä ja silti realistisella tavalla. Tutki tarkkailijan roolissa keskustelua ja keskustelijoiden olemista. Mikä lasta auttaa? Mikä aikuista auttaa? Purkakaa roolit ja keskustelkaa kokemuksistanne yhdessä. Mitä opitte? Kertokaa oppimastanne

20 Harjoitus Tutustu jaossa oleviin esitteisiin. Oletko käyttänyt niitä päihteitä käyttävien vanhempien kanssa? Miten? Millä kokemuksilla? Miten voisit ajatella käyttäväsi esitteitä?

21 Lisäksi voitte, jos haluatte, kuvata yhdessä vielä yhden vapaavalintaisen palvelupolun (esim. toivomanne mielenterveysongelmainen, kotiin jäävä nuori). Riihimäen palvelupolut Jakaudumme 4-5 henkilön ryhmiin kuvaamaan toisen seuraavista palvelupoluista ryhmän valitsemalla tavalla: joko lasta odottava perhe, jossa epäily päihteiden lapselle haitallisesta käytöstä, tai 12-vuotias, joka tulee toista kertaa päihtyneenä kouluun, perheessä epäily lapselle haitallisesta päihteiden käytöstä.

22 Palvelupolku Miten asiakas kohdataan? Miten hänen tarpeensa määritellään? Miten palvelut suunnitellaan? Kuka omistaa palveluprosessin? Miten palvelut toteutetaan? Miten palveluja arvioidaan ja tarvetta tarkistetaan? Miten palvelut päätetään?