Lapsen oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Pohjois-Suomen varhaiskasvatuspäivät Oulussa

Transkriptio

1 Lapsen oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi Maria Kaisa Aula Pohjois-Suomen varhaiskasvatuspäivät Oulussa

2 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 20 vuotta Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä voimavaroista Provision Osallistuminen Participation 2

3 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat kaikille alle 18-vuotiaille Lapsella on oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehitykseen - omaan yksilölliseen tahtiinsa ja täysimääräisiin mahdollisuuksiinsa Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä kaikista häntä koskevista asioista Lapsen paras - Lapsen etu tulee asettaa etusijalle kaikissa lapsia koskevissa toimissa 3

4 Oikeus osallistua ja vaikuttaa art. 12 Lapselle joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä on taattava oikeus vapaasti ilmaista ne kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa tai hallinnollisissa toimissa. -yksilönä -lasten ryhmänä 4

5 Oikeus vastaanottaa ja levittää tietoa (art 13,17) - sananvapaus Lapsella on mielipiteidensä ilmaisemiseksi oikeus hakea, vastaanottaa ja levittää tietoa ja ajatuksia vapaasti, kunhan se ei loukkaa muiden oikeuksia tai yleistä järjestystä Oikeus tulla suojelluksi kehityksensä ja hyvinvointinsa kannalta haitalliselta tiedolta 5

6 Lapsen etu (art 3) Kaikissa toimissa, jotka koskevat lapsia on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu lapsi yksilönä lapset ryhmänä -> päätösten lapsivaikutusten arviointi Lapsen edun määrittely on aikuisen vastuulla Se edellyttää lapsen/lasten mielipiteen selvittämistä 6

7 Suomen perustuslaki 6 (1995/1999) Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. 7

8 Muu lainsäädäntö tukee osallistumista Nuorisolain (2006) mukaan Nuorille (0-29 v!) tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Myös lastensuojelulaki (2008) korostaa lapsen osallistumista asiakkaana että lasten mielipiteiden huomioimista palveluiden kehittämisessä Kuntalaki tai hallintolaki eivät rajaa täysi-ikäisiin velvoitetta tiedottaa (kunnan) asioista, selvittää (kuntalaisten) mielipiteitä tai järjestää neuvontaa palveluista Perusopetuksen OPS:n perusteet tukevat osallistumista (oppilaskuntien velvoite lukiossa ja toisella asteella) Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (1983) Mutta entä laki lapsen päivähoidosta. 8

9 Missä lapsen pitäisi voida osallistua? Kotona Päivähoidossa Koulussa Sijaishuollossa Terveydenhuollossa Harrastuksissa ja vapaa-ajan toiminnassa. liikunnassa Lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentämisessä Oikeudellisissa ja hallinnollisissa menettelyissä Julkisuudessa ja järjestöissä 9

10 Mitä osallistumisella tarkoitetaan? vuorovaikutusta ja välittämistä pienen lapsen ensimmäinen kokemus siitä mihin hän voi vaikuttaa tulee suhteesta hänen hoivaajaansa Osallistumisen ulottuvuudet itsensä ilmaiseminen ja sen tuki kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen vaikuttaminen ja siihen liittyvän tiedon saaminen sekä prosessin ymmärtäminen (palaute) päättäminen Perustuu lapsen kunnioitukseen ja arvostukseen Ei ole erillisiä hankkeita vaan jatkuvaa toimintaa 10

11 Lapset asiakkaina, asiantuntijoina ja kansalaisina Oppilaana/potilaana/ asiakkaana Yksittäisen lapsen kohtaaminen niin, että hän tulee kuulluksi : aika ja vuorovaikutustaidot Asiantuntijana Lasten ja nuorten kokemusten kerääminen ja hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä keskustelut, käyttäjäkyselyt, ympäristön arviointi, kuvallinen ilmaisu, sadutus, vertaisryhmät Kansalaisena Nuorisovaltuustot, lasten parlamentit ja oppilaskunnat lasten ja nuorten mielipiteen kokoajina sekä vuorovaikutuksen foorumeina lasten ja päättäjien kesken 11

12 Lapset ovat erilaisia (vrt. Kiili 2006) muutoshaluiset: sukupolvien välinen yhteistyö tärkeää, oma lähiyhteisö ja isot asiat mielessä kriittiset: arkipäivän asiat tärkeitä, lasten oma asiantuntemus, odottaa nopeita ratkaisuja toiminnalliset: haluaa ensisijaisesti toimia ja tehdä lapsikeskeiset: tärkeintä toimia lasten kesken, suhtautuu varauksella aikuisiin 12

13 Do children feel their views are taken seriously? (SUOMI) In the Media Lawyers and Judges Child care workers in residential care institutions Administration (municipal or parliament) Your doctor or health worker Always Most of the Time Sometimes Hardly Ever Never I'm not sure Teachers/College Lecturers Parents/Carers 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

14 Do children feel they have influence over decisions made in different settings? (SUOMI) In the Media Lawyers and Judges Child care workers in residential care institutions Administration (municipal or parliament) Your doctor or health worker Always Most of the Time Sometimes Hardly Ever Never I'm not sure Teachers/College Lecturers Parents/Carers 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

15 Lasten osallistumisen esteitä aikuisten kiire ja vuorovaikutustaitojen puutteet perehtyminen lapselle ominaiseen ilmaisuun ja tapaan toimia ennakkokäsitykset lapsista ja heidän tietonsa laadusta aikuinen tietää aina paremmin, mitä lapsi tarvitsee tulee kysyä lapsilta myös suoraan arvon antamista lasten omalle tärkeysjärjestykselle epäily, että lapsen oikeuksien korostaminen murentaa aikuisten auktoriteettia tai siirtää valtaa vääriin käsiin kasvattajalla ja päättäjällä on vastuunsa tavoitteena ei ole vallansiirto vaan parempi tieto päätösten perustaksi annetaan palautetta lapsille 15

16 Osallistumisen haasteita Suomessa Lait ja rakenteet eivät riitä: aikuisten toimintakulttuuri ja asenteet ratkaisevat koulutus ja vuorovaikutustaidot aikuisille Palveluista ei tiedoteta lapsille ymmärrettävästi osallistumisen tulee olla osa kuntastrategiaa tai kunnan lasten hyvinvointisuunnitelmaa maahanmuuttajat, vammaiset tai muuten haavoittuvassa asemassa olevat lapset huomioitava sijaishuollon yksiköiden osallistumisrakenteet ja -tavat pienillä lapsilla vähän mahdollisuuksia osallistua kodin ulkopuolella 16

17 Kuulluksi tuleminen varhaiskasvatuksessa 17 mahdollisuus ilmaista omia tunteitaan, saada lohdutusta ja läheisyyttä lapsen toiminnan ja leikin havainnoinnin kautta dokumentoimalla arkea ja kertomalla siitä myös vanhemmille käyttämällä monipuolisesti ilmaisutapoja lasten kaverisuhteiden tukeminen sekä toisen mielipiteiden kunnioittamisen oppiminen

18 Vanhemmat kumppaneina ja tukena 18 myös vanhemmille sujuvampia tapoja saada pulmatilanteissa tietoa (kunnan) palveluista perhepalveluiden kokonaisuus voi olla vaikeasti hahmotettava - > perhekeskukset käytetään paljon ammattikäsitteitä vanhempien osallistumisen edistäminen koulussa ja päivähoidossa, seurakunnassa vanhempainyhdistykset, vertaisryhmät Lasten näkökulmien sanoittaminen vanhemmille: yhteinen puuhailu ja lyhyet hoitopäivät lasten toiveita Siitä on niinko haittaa mullekki ku äitillä on semmoset työvuorot ja isi tullee vasta viieltä hakkeen Taina Kyrönlampi-Kylmänen (2008)

19 Tietävätkö lapset oikeuksistaan? 19 Mutta lapset eivät välttämättä tiedä omia oikeuksiaan ja mahdollisuuksiaan saada apua esim. kuritusväkivalta tai alkoholinkäyttö perheessä, kiusaaminen Lasten on tarpeen tietää mitä hyvään vanhemmuuteen kuuluu 4-6 v lapsi tuskin ymmärtää, että se (kuritusväkivalta) on kiellettyä ja että lapsella on oikeus saada apua

20 Miksi lapsi ei kerro? Väkivallasta puhutaan toki paljon, mutta lapsille ei kerrota tarpeeksi mitä pitää tehdä jos joutuu itse uhriksi tai miten asia etenee. Joutuminen pois kotoa, ajatus tuntemattomista ihmisistä pelottaa lapsia, eivätkä he uskalla kertoa asiasta Kertominen jollekin vähän tuntemattomalle aikuiselle voi olla pelottavaa ja ei välttämättä tiedä voiko henkilöön luottaa sataprosenttisesti 20

21 Kuulevatko aikuiset mitä lapset yrittävät sanoa? Itse ihmettelen aina uudelleen ja uudelleen, että kuinka koulussa ei huomattu jatkuvaa väsymystäni. Kävin yläasteen alkuaikoina jopa paljon terkkarilla valittamassa yhtä sun toista vaivaa ja olisin silloin vaan toivonut että joku olisi kysynyt suoraan kuinka voin ja mitä meillä tapahtuu (Nimim. Miranda 2007) lähde: Maritta Itäpuisto: Pullon pohjimmaiset

22 Miten lapset määrittelevät laatua? Palveluiden laadun kriteereissä huomioitava lasten, vanhempien ja ammattilaisten erilaiset painotukset Millainen on lasten mielestä hyvä päiväkoti, koulu, sairaala tai vapaa-aika? Saadaan selville vain kysymällä lapsilta Lapset kokemusasiantuntijoina 22

23 Koulu: parannettavaa (Asiaa Aikuisille 2008) 23 Parempaa ruokaa voisi tulla. Perunoita voisi kypsentää paremmin (alakoululainen) Oppilaille valitetaan että he eivät käy välitunnilla ulkona mutta siellä ei ole mitään tekemistä niin miksi sinne kukaan haluaisi mennä? (yläkoululainen) Maalatkaa koulu pirteämmäksi eikä sellaiseksi kuin sairaala!!! (yläkoululainen) Voisi puuhata muiden luokkien kanssa että kaikki oppisi tuntemaan toisensa paremmin (alakoululainen)

24 Lapset tuntevat parhaiten oman ympäristönsä Vanhasta kiipeilytelineestä saimme aikaan pitkän listan remonttia varten. Ope lupasi toimittaa asian eteenpäin koulun vahtimestarille. Tässä kuvassa näkyy, että askelman väli on ihan liian pitkä, koska siitä on irronnut askelmapuu. Puuosat ovat monesta kohti kuluneet, jolloin on vaarana saada esimerkiksi tikkuja sormiin Nilsiän koulun 2 lk 2008 Lapsiasiavaltuutetun Sisukissan kiertueelta 24

25 Lasten näkökulmat hyvään kouluun painottavat 1) viihtyisää, kaunista, siistiä ja terveyttä tukevaa fyysistä ympäristöä (tilojen ja pihan pienet tärkeät asiat) 2) koulupäivän hengähdyshetkiä (ruokailu, välitunnit ja niiden toiminnallisuus) 3) kiusaamisen vähentämistä ja koulun hyvää ilmapiiriä (tasapuoliset opettajat, ryhmäytyminen, tutustuminen toisiin oppilaisiin, mukavia tapahtumia) 4) lasten ja nuorten omien mielipiteiden selvittämistä ja vaikutusmahdollisuuksia koulun arjessa 25

26 Lasten näkemyksiä laadukkaasta sairaanhoidosta (Pelander 2008) 26 Lapset odottivat hoitajien olevan kivoja, hauskoja, luotettavia sekä käyttävän värikkäitä vaatteita Lapset toivoivat hoitajien auttavan, kuuntelevan, olevan läsnä, tekevän toimenpiteitä, selittävän ja ohjaavan mitä sairaalassa tapahtuu sekä erityisesti leikkivän ja pelaavan lasten kanssa hyvän hoidon tunnusmerkkinä Vanhemmiltaan lapset odottivat sairaalassa turvallisuutta ja viihdyttämistä Hyvässä sairaalassa lapset toivovat olevan myös tekemistä, kavereita ja omaa rauhaa Lapset toivoivat enemmän ohjausta ja tietoa koskien kotihoitoa, kouluun ja harrastuksiin menoa Lapset pystyivät hyvin arvioimaan omaa hoitoaan jos tiedon keruun tavat on sovitettu lapsen kehitystasoon

27 27 Lapset päivähoidon laadun määrittäjinä (Virkki 2008) Lasten kokemukset päivähoidon arjesta päivähoitoon tulemisen kokemus lasten ja aikuisten sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus leikkiympäristön kokeminen päivittäiset lepohetket ja ruokailutilanteet Onko lapsilla mahdollisuus vaikuttaa omaan päivähoitoarkeensa? toiminnan suunnitteluun voiko muokata leikkiympäristöä voiko leikkiä rauhassa onko mahdollisuus vertaistukeen Onko päivähoito lasten mielestä laadukasta? lasten ja aikuisten välinen vuorovaikutus lasten keskinäinen vuorovaikutus onko päivähoidolla lasten mielestä heihin myönteisiä vaikutuksia

28 28 Mitkä asiat lasten kokemaan laatuun vaikuttavat palveluissa? Ihmissuhteet: tunnetaanko työntekijöitä vaihtuvuus tavoitettavuus Onko aikuinen kiinnostunut lapsesta kokonaisena ihmisenä Tilojen kauneus ja värit Ilmapiiri Onko lapsilla ylipäätään tietoa palveluista? Aikuisten vuorovaikutustaidot Aikuisten perustelut päätöksille Usein lasten tärkeät asiat ovat pieniä mutta vaativat hoksaamista Hyvä ruoka

29 Miksi lasten pitäisi osallistua varhaiskasvatuksessa? on lapsen oikeus antaa uutta ja aikuisille yllättävääkin tietoa, jonka ansiosta he voivat parantaa palveluita kiinnittää yhteisöön > tunne: Olen tärkeä! kasvattaa kansalaiseksi voimaannuttaa lapsia opettaa toisten huomioon ottamista ja itsensä ilmaisua aktivoi myös vanhempia 29

30 Mitä se vaatii? jokaisen ammattilaisen omaa vastuuta sekä organisaation johdon sitoutumista ja lapsia arvostavaa toimintakulttuuria Parhaimmillaan: Lasten osallistuminen osaksi kunnan/kaupungin strategiaa 30

31 Kiitos! Valokuvat Porin ja Satakunnan lastenkulttuuri verkosto Vähäx valottaa -festivaali Romanilasten kuvat Hannu Rahikainen Saamelaislapset Pekka Antikainen 31