Jokaisen lapsen oikeus hyvään elämään. Kehitysvammaisten tukiliiton juhlaseminaari Tampere

Transkriptio

1 Jokaisen lapsen oikeus hyvään elämään Kehitysvammaisten tukiliiton juhlaseminaari Tampere Maria Kaisa Aula 1

2 Esityksen sisältö Ihmisoikeussopimukset uudistavat hyvän elämän kriteerejä Lasten kokemuksen kuunteleminen uudistaa aikuisten käsityksiä Jokaisen - myös vammaisen - lapsen oikeus olla lapsi 2

3 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 20 vuotta Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä voimavaroista Provision Osallistuminen Participation 3

4 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat kaikille alle 18-vuotiaille Lapsella on oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehitykseen - omaan yksilölliseen tahtiinsa ja täysimääräisiin mahdollisuuksiinsa Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä kaikista häntä koskevista asioista Lapsen paras - Lapsen etu tulee asettaa etusijalle kaikissa lapsia koskevissa toimissa 4

5 Vammaisen lapsen oikeus Vammaisen lapsen paras mahdollinen hoito, kuntoutus ja tuki joka edistää hänen itseluottamustaan ja osallistumistaan 5

6 Oikeus osallistua ja vaikuttaa art. 12 Lapselle joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä on taattava oikeus vapaasti ilmaista ne kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa tai hallinnollisissa toimissa. 6 -yksilönä -lasten ryhmänä

7 Suomen perustuslaki 6 Lapsia on kohdeltava tasaarvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. 7

8 Millainen hyvä elämä? Erilaiset oikeudet? Lapset aikuisten omaisuutena Lapset aikuisten toiminnan kohteena Laitossijoitukset Erityiskoulut Aikuisen kuritusvalta Erilliset työkeskukset Yhdenvertaiset oikeudet? Lapset yksilöinä ja toimijoina Molemminpuolinen kunnioitus ja arvostus Aikuisen vastuu Oikeus vanhempien hoivaan ja kotiin Kaikille yhteinen koulu Kasvatus ilman väkivaltaa Mahdollisuus avoimille työmarkkinoille 8

9 Kaksi erilaista lapsikäsitystä Sijoitus lapsiin ja lapsuuteen on kannattavaa Lapset tulevana työvoimana Lapset tulevina hyödyllisinä aikuisina Lapset toiminnan kohteena Lapset ovat tulevaisuutemme Koulutus, tiedot ja taidot tärkeitä yksilölle Lapset valmennettavina Lasten hyvä elämä on heidän oikeutensa Lapset ovat lapsia tässä ja nyt Lapset ovat tämän päivän kansalaisia ja kuntalaisia Lapset oman elämänsä toimijoina Lapset ovat myös nykyisyys Leikki ja hoiva lapselle tärkeitä Sosiaaliset taidot ja yhteisössä eläminen Lapset päämääränä sinänsä 9

10 Erilaisia lapsia ja nuoria - samat oikeudet 10 Tytöt ja pojat Lapset ja nuoret Lastensuojelun ja sijaishuollon asiakkaat Sairaalassa olevat lapset Kehitysvammaiset lapset Liikuntavammaiset Vankilassa olevien vanhempien lapset Yksin tulevat alaikäiset turvapaikanhakijat Kristityt Islaminuskoiset Uskonnottomat Saamelaiset Romanit Viittomakieliset Ruotsinkieliset Maahanmuuttajat Vilkkaat lapset Rauhalliset lapset

11 Mitä lasten hyvinvointi on? Hyvinvoinnin kokemusta vai ulkopuolisten mittaamaa? Tiedämmekö lasten ilon ja onnellisuuden aiheista? Miten lapset itse määrittävät itselleen tärkeitä asioita - kotona, koulussa, vapaa-aikana? 11

12 Hyviä asioita kotona ja perheessä Minulla on turva, on ruokaa, rakastava perhe ja katto pään päällä. (alakoululainen) Kaikki tulevat hyvin toimeen keskenään ja kaikkien mielipiteet otetaan huomioon. kaikilla on mukavaa yhdessä. Vaikka perhe on iso, huomioidaan tasapuolisesti (yläkoululainen) 12 Saan ruokaa, minusta pidetään huolta ja saan käydä harrastuksissa ja olen turvassa. (alakoululainen)

13 Parantamista kaipaavia asioita perheessä 13 Siihen että äiti ja isä eivät riitelisi, mutta olen huomannut että sitä minun on ihan turha yrittää (alakoululainen) Minä en pidä isäpuolestani, koska hän huutaa minulle välillä ihan turhaan (alakoululainen) Haluaisin että olisi läheisemmät suhteet perheenjäseniin, tekisimme asioita yhdessä ja muuta mukavaa (yläkoululainen) Meidän perheessä on kaikki hyvin mutta minä ja sisko joudutaan yleensä olla kaikki päivät melkein kaksin kun aikuiset ovat töissä myöhään tai jollain tärkeillä asioilla. (alakoululainen)

14 Hyviä asioita vapaa-ajalla Ympäristö on turvallinen ja puhdas. Urheilupaikkoja on riittävästi. Pururatoja on tarpeeksi. Mihinkään harrastukseen ei ole pitkä matka ja harrastuksia on riittävästi. Lähelläni asuu riittävästi kavereita. (alakoululainen) Siihen, että vapaa-aikaa yleensäkään jää koulun ja harrastusten jälkeen (alakoululainen) Että minulla on harrastus, joka ei vie koko ajan harjoituksiin (alakoululainen) Voi olla rauhassa, ei oo kiire. Sulkapallo on kivaa kaverin kanssa (alakoululainen) 14

15 Vapaa-ajalla parannettavaa On pitkät matkat harrastuksiin, jos haluaa harrastaa jotain erityistä Haluaisin että olisi joku kerho missä tehtäis kaikenlaista kivaa Nuorisotilat. Niille pitäisi antaa rahaa. Valkeat seinät, vanha ja kulunut biljardipöytä ja kierot kepit. Sitä me tehdään sen 4-5 tuntia kun nuokkari on auki On vähän liikaa harrastuksia että ei ole välttämättä rentoutumisaikaa Että taloja ei rakennettaisi ihan vieri viereen. Eikä kaadettaisi niin paljon puita että jäisi oikeaa metsää jäljelle ja eläimille asuinalueita 15

16 Koulussa hyvin olevat asiat Opettajiin jotka jaksaa aina tukea (vaikka ne joskus tuntuukin ärsyttäviltä) ja kavereihin joille voi kertoa kaiken. (yläkoululainen) Välitunti on sopivan mittainen (30 min). Kouluruoka on ihan hyvää. (alakoululainen) Koulussa on oma keittäjä ja hän tekee tosi hyvää ruokaa (alakoululainen) Hyvä piha ja nyt koulun pihaan suunnitellaan liikuntapaikkaa, jonka tekoon lapset ovat saaneet osallistua (alakoululainen) Ei kiusata. Voi puhua aikuiselle jos on paha mieli. 16

17 Koulu: parannettavaa Parempaa ruokaa voisi tulla. Perunoita voisi kypsentää paremmin (alakoululainen) Oppilaille valitetaan että he eivät käy välitunnilla ulkona mutta siellä ei ole mitään tekemistä niin miksi sinne kukaan haluaisi mennä? (yläkoululainen) Maalatkaa koulu pirteämmäksi eikä sellaiseksi kuin sairaala!!! (yläkoululainen) Voisi puuhata muiden luokkien kanssa että kaikki oppis tuntemaan toisensa paremmin (alakoululainen) Olis kiva jos olisi jotain miten voisi saada uusia ystäviä ja opettajat olisivat tasapuolisempia (yläkoululainen) 17

18 Parasta lapsuudessa (Asiaa aikuisille kysely 2008) Vapaus, huolettomuus, ei vastuuta Ei rahahuolia, verojen ja laskujen maksamista Ei tarvitse käydä töissä Saa leikkiä ja pelata Saa olla lapsi/nuori On aikaa kavereille Elämä on vielä edessäpäin 18

19 Sosiaaliset suhteet kannattelevat lasta Suurimmalla osalla lapsia on hyvät edellytykset turvalliseen ja virikkeelliseen kasvuun ja oppimiseen kotiin ja perheeseen ollaan tyytyväisimpiä koulunkäynnin mahdollisuuksia arvostetaan Pienellä osalla on elämää varjostavia huolia Sosiaalisten suhteiden suuri merkitys lasten hyvinvoinnille korostuu iloissa ja hyvin olevissa asioissa: vanhemmat, sisarukset, kaverit, koulun ilmapiiri, lemmikit huolissa: riidat, kiusaaminen, epätasapuolinen kohtelu, yksinäisyys vapaa-aikana, kavereiden puute Hyvä ruoka on lapsille tärkeää kotona ja koulussa Etenkin koulun arkeen lapset haluaisivat vaikuttaa enemmän Lapsille tärkeät asiat eivät aina maksa paljon vaan vaativat aikuisen hoksaamista 19

20 Mitkä asiat lasten kokemaan laatuun vaikuttavat palveluissa? 20 Ihmissuhteet: tunnetaanko työntekijöitä vaihtuvuus tavoitettavuus Onko aikuinen kiinnostunut lapsesta kokonaisena ihmisenä Tilojen kauneus ja värit Ilmapiiri Onko lapsilla ylipäätään tietoa palveluista? Aikuisten vuorovaikutustaidot Aikuisten perustelut päätöksille: ymmärrettävyys Hyvä ruoka

21 Huolettoman lapsuuden puolesta! Enemmän Leikkiä Leppoisia harrastuksia Vähemmän Suorittamista Aikuisten läsnäoloa Kavereita ja ystäviä Sopua Hyvää ruokaa Mahdollisuuksia osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi Varhaista tukea vanhempien ongelmiin Yksinäisyyttä Riitelyä Kiirettä Aikuisten välinpitämättömyyttä Ehkäisevien palveluiden karsintaa 21

22 Mitä osallistumisella tarkoitetaan? hyvää lapsen ja aikuisen vuorovaikutusta ja aikuisen välittämistä pienen lapsen ensimmäinen kokemus siitä mihin hän voi vaikuttaa tulee suhteesta hänen hoivaajaansa Osallistumisen ulottuvuudet itsensä ilmaiseminen ja sen tuki kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen vaikuttaminen ja siihen liittyvän tiedon saaminen sekä prosessin ymmärtäminen (palaute) päättäminen Perustuu lapsen kunnioitukseen ja arvostukseen Ei ole erillisiä hankkeita vaan jatkuvaa toimintaa 22

23 Lasten osallistumisen esteitä aikuisten kiire ja vuorovaikutustaitojen puutteet perehtyminen lapselle ominaiseen ilmaisuun ja tapaan toimia ennakkokäsitykset lapsista ja heidän tietonsa laadusta aikuinen tietää aina paremmin, mitä lapsi tarvitsee tulee kysyä lapsilta myös suoraan arvon antamista lasten omalle tärkeysjärjestykselle epäily, että lapsen oikeuksien korostaminen murentaa aikuisten auktoriteettia tai siirtää valtaa vääriin käsiin kasvattajalla ja päättäjällä on vastuunsa tavoitteena ei ole vallansiirto vaan parempi tieto päätösten perustaksi annetaan palautetta lapsille 23

24 Lapset asiakkaina, asiantuntijoina ja kansalaisina Oppilaana/potilaana/ asiakkaana Yksittäisen lapsen kohtaaminen niin, että hän tulee kuulluksi : aika ja vuorovaikutustaidot Asiantuntijana Lasten ja nuorten kokemusten kerääminen ja hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä keskustelut, käyttäjäkyselyt, ympäristön arviointi, kuvallinen ilmaisu, sadutus, vertaisryhmät Kansalaisena Nuorisovaltuustot, lasten parlamentit ja oppilaskunnat lasten ja nuorten mielipiteen kokoajina sekä vuorovaikutuksen foorumeina lasten ja päättäjien kesken 24

25 Vanhemmat ovat lasten tärkein tuki ja turva myös vanhemmille sujuvampia tapoja saada pulmatilanteissa tietoa (kunnan) palveluista perhepalveluiden kokonaisuus voi olla vaikeasti hahmotettava käytetään paljon ammattikäsitteitä etenkin vammaispalveluiden ja kuntoutuksen haaste palveluohjausta lisättävä - myös oikeusturvakeinoista vanhempien osallistumisen edistäminen koulussa ja päivähoidossa, seurakunnassa vanhempainyhdistykset, vertaisryhmät 25

26 26 Tietävätkö lapset oikeuksistaan? Lapset ja nuoret eivät välttämättä tiedä omia oikeuksiaan ja mahdollisuuksiaan saada apua väkivalta tai alkoholinkäyttö perheessä Lapset eivät rohkene kertoa kiusaaminen, syrjintä koulussa, vapaa-aikana hyväksikäyttötilanteet Lasten ja nuorten on tarpeen tietää omista ihmisoikeuksistaan siitä mitä hyvään vanhemmuuteen kuuluu? oikeusturvastaan ja mahdollisuuksistaan saada apua ja tukea huonoon kohteluun myös viranomaisissa

27 Miksi lapsi ei kerro? Väkivallasta puhutaan toki paljon, mutta lapsille ei kerrota tarpeeksi mitä pitää tehdä jos joutuu itse uhriksi tai miten asia etenee. Joutuminen pois kotoa, ajatus tuntemattomista ihmisistä pelottaa lapsia, eivätkä he uskalla kertoa asiasta Kertominen jollekin vähän tuntemattomalle aikuiselle voi olla pelottavaa ja ei välttämättä tiedä voiko henkilöön luottaa sataprosenttisesti 27

28 Jokaisen lapsen oikeus hyvään elämään! Palveluohjaus paremmaksi Vanhemmille enemmän tukea Oikeus kotiin ja perheeseen Erityisen suojelun tarpeet Leikki ja vapaa-aika kuntouttavat Syrjintä ja kiusaaminen kitkettävä Mahdollisuuksia osallistumiseen ja kuulluksi tulemiseen Nuoren oikeus itsenäistyä 28

29 Palveluiden kokonaisuus paremmin hallintaan ja varhainen tuki 29 Lainsäädäntö ja ohjeistus on hajanaista Vanhemmat saavat nyt koota yhteen monien ammattilaisten verkoston ensitiedon merkitys sairaalassa parempaa palveluohjausta tarvitaan Tukea saatava varhaisessa vaiheessa, mistä olisi eniten hyötyä lapsen kehitykselle vanhempien jaksamisen tuki Oman kodin ja vanhempien hoivan ensisijaisuus - perhesijoitukset lastensuojelussa

30 Leikki ja vapaa-aika kuntouttavat 30 Kuntoutus on lapsen tavallisen hyvän arjen rakentumista Leikki on tärkeä myös itseisarvona Enemmän harrastusmahdollisuuksia ja kaverisuhteiden tukea harrastuksia koulun yhteyteen: yhdessä muiden kanssa vertaisryhmätoimintaa kuljetukset sekä avustaja- ja tulkkipalvelut tärkeitä Myönteisen minäkuvan ja itsetunnon tueksi

31 Syrjintä ja kiusaaminen otettava todesta - etenkin koulussa Liian monen vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan lapsen koulukokemuksiin liittyy kiusaamista ja leimaamista Kaikille yhteisen koulun kehittäminen edellyttää erilaisuuden hyväksymistä ja siihen oppimista sekä tarpeeksi pieniä ryhmiä sekä ryhmäytymisen tukea Myös koulun aikuisilla voi olla syrjiviä asenteita 31

32 32 Tuki lapsen omaan osallistumiseen ja vaikuttamiseen Vanhemman on tärkeä antaa lapselle tilaa kertoa omista asioistaan Vammaisen lapsen ja nuoren omat kokemukset tarvitaan mukaan palveluiden kehittämiseen (mm. sairaalat, koulut) Eri ikäiset lapset tarvitsevat osallistumiseen ja kuulluksi tulemiseen erilaista tukea ammattilaisten opittava vuorovaikutukseen edustajatoiminta ja tuettu päätöksenteko Oikeusturvakeinot ja valvonta laitoksissa

33 Aina lapsi? Nuoren oikeus itsenäistyä Vammaisella nuorella on oikeus unelmoida, mitä hänestä tulee isona: käydä koulua ja työllistyä mahdollisuuksien mukaan myös avoimille työmarkkinoille Nuoren itsenäistymisen tukea lisää: esim. tutortoimintaa oppilaitoksiin, tuettu asuminen Nuoren omien koulutustoiveiden huomiointi ja opintojen ohjaus Ikärajoihin sidonnaiset tuet - > alle 18- vuotiaille yhtenäisiksi? 33

34 Jokaisella lapsen oikeus hyvään elämään 34 Lapsen oikeudet suhteessa aikuisiin lapsen tarve erityiseen tukeen ja suojeluun lapsen oikeudet valtavirtaistettava vammaispolitiikkaan paremmin Kehitysvammaisen lapsen oikeus olla lapsi iän mukaisine toiveineen ja iloineen eikä eri ammattikuntien määrittämänä tapauksena, uhrina tai diagnoosina tarvitaan lisää tutkimusta lasten näkökulmasta monialaista - kokonaisvaltaista kehittämistä

35 Kiitos! Valokuvat Porin ja Satakunnan lastenkulttuuri verkosto Vähäx valottaa - festivaali 35