LEPPÄKAARTEEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 LEPPÄKAARTEEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

2 TERVETULOA ESKARIIN! Päiväkotimme sijaitsee Siilinlahden tuntumassa, Leppäkaarteen asuinalueella. Toimintakauden päiväkodissamme toimii seuraavat lapsiryhmät: Leppäkaarteentiellä ovat - alatalossa Mansikat, Mustikat ja Pörriäiset esiopetusryhmät - ylätalossa Tiitiäiset, alle kolmivuotiaiden ryhmä Päiväkoti Pilvilinnassa, Isoharjantie 3 on 3 5 vuotiaiden Piiperoiset- ryhmä. Menninkäiset sisarusryhmä toimii Kotipolku 5. Leppäkaarteen erityisryhmä on suljettu Ryhmien yhteystiedot: Mansikat - esiopetusryhmä puh Menninkäiset sisarusryhmä puh Mustikat esiopetusryhmä puh Pörriäiset - esiopetusryhmä puh Tiitiäiset alle 3 v. puh Piiperoiset 4 5 v. (Päiväkoti Pilvilinna) puh Ryhmäsähköpostiosoite: leppakaarteenpk. ryhmän nimi@siilinjarvi.fi Henkilökunnan nimet ja ammattinimikkeet ovat esillä ryhmien ilmoitustauluilla.

3 Esiopetusaikamme maanantaista perjantaihin klo loma-ajat noudattavat koulujen loma-aikoja. Esiopetuksen lisäksi tarjoamme päivähoitoa huoltajien työn tai opiskelun perusteella. Lisää infoa löytyy / päivähoito ja esiopetus, lisätietoa saa myös päiväkodilta. Arvomme Välittäminen lapsen tarpeista huolehtiminen lapsen ja perheen lämminhenkinen kohtaaminen Turvallisuus lapsen on hyvä olla luotettavan aikuisten hoidossa yhdessä sovitut rajat ja rutiinit luovat turvallisuuden tunnetta jokainen lapsi kokee olevansa oman ryhmänsä arvostettu ja hyväksytty jäsen PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS Arvoja toteutamme toiminta-ajatuksessamme seuraavasti. Meistä päiväkotimme on kuin pieni kylä, jossa eri ryhmät muodostavat yhteisön ja ryhmien jäsenet ovat kylämme asukkaat. Kyläyhteisössämme opetellaan toimimaan monenlaisten ja ikäisten kyläläisten kanssa ja harjoitellaan heidän kanssaan monenlaisia perustaitoja. Meille on tärkeää, että meidän kylällä, opitaan yhdessä, harjoitellaan yhdessä toimimisen taitoja ja koetaan oppimisen iloa. Ajattelemme, että porukalla pärjätään parhaiten. Vanhemmatkin kuuluvat kyläläisiin, jotta voimme yhdessä kehittää, arvioida ja luoda yhteistä hyvinvointia ja yhdessä tekemisen kulttuuria. Toivomme, että kyläläisillämme olisi tahto tehdä yhteistyötä yhteisten tavoitteiden mukaan. Kylämme ei ole täydellinen tai valmis. Aina riittää työtä ja touhua: asioita, joihin pitää puuttua ja joita pitää kehittää. Oppiminen on yhteinen juttumme. Kylässämme saa olla eri mieltä, erilainen ja omanlainen. Yhdessä pärjätään ja palaveerataan yhteisistä asioista. Aikuisten toiminta on lapsille malli yhteisten asioiden hoitamisesta. Pulmatilanteissa käytämme ratkaisukeskeisiä ajatusmalleja ja asenteita. Myönteisyys ei ole vaikeuksien kieltämistä, vaan tapaa kääntää ne oppimishaasteiksi.

4 Kasvattajatiimit huolehtivat oman ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja kouluttautumisesta. Kyläämme johdetaan yhteisten pelinsääntöjen mukaan ammattimaisilla esimiestaidoilla. Myös esimiesten pitää pysyä tiedoissaan ja taidoissaan esimerkillisinä. Tavoitteenamme on, että kylämme elää tätä päivää lapsen ja perheen tarpeet huomioiden laadukkaan esiopetuksen keinoin. Verkostoituminen on meillä yhteistyöväline. Kun lapset lähtevät meiltä maailmalle, kuten on tapana sanoa, kun on aika kohdata uusia haasteita, toivomme, että he pärjäisivät omina itsenään, olisivat yhteistyötaitoisia toimijoita ja valmiita kohtaamaan turvallisin mielin tulevat haasteensa. ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS Kaikki toiminta esikoulussa on suunnitelmallista esiopetusta. Esiopetuksella on tärkeä tehtävä oppimisen tukemisessa ja mahdollisten oppimiseen liittyvien vaikeuksien ennaltaehkäisemisessä. luodaan lapselle mahdollisuudet edetä oppimisessaan oman kehitystasonsa ja edellytystensä mukaisesti. Esiopetus tukee vanhempia heidän kasvatustyössään kasvatuskumppanuuden keinoin. Yhteistyössä luomme perustan lapsen oppimiselle ja kehitykselle. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ ON myönteisten oppimiskokemusten saaminen oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy ja niiden varhainen tunnistaminen. lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen seuranta ja arviointi terveen itsetunnon kehittäminen yhteistyötaitojen harjoitteleminen oppimisedellytysten vahvistaminen Esiopetuksen tavoitteena on tukea yksilöllisyyttä aktiivista oppimista sosiaalista vuorovaikutusta oppimaan oppimisen taitoja

5 Oppimisympäristö: Oppimisympäristö kuvastaa sitä, mitä pidetään tärkeänä ja mitä lapsen halutaan tekevän. Meille on tärkeää toiminnallinen oppimisympäristö, joka tukee monipuolisesti lapsen oppimaan oppimisen taitoja. Koko lapsen eskaripäivän arki muodostaa oppimisympäristön, joka sisältää fyysisten tilojen lisäksi sosiaaliset vuorovaikutussuhteet. Vuorovaikutussuhteet muodostavat pohjan kielen kehitykselle ja sitä kautta myös oppimiselle Esikoulussamme esiopetustilat muuntuvat helposti lasten työpajoiksi mahdollistaen pienryhmätoiminnan pajatyöskentely tukee työskentelyrauhan harjoittelemista ja antaa aikuiselle mahdollisuuden lasten yksilölliseen huomioimiseen. Pajoissa touhutessaan lapsi oppii myös työskentelemään ja leikkimään kaikkia lasten kanssa. opetusmateriaalit ja välineet ovat ryhmätiloissa lasten saatavilla herättämässä mielenkiintoa oppimista ja toimimista toisten lasten kanssa. (Esillä olevat materiaalit ja välineet vaihtuvat teemojen mukaan.) on liikuntaan erinomaiset puitteet: päiväkodin iso, maastoltaan vaihteleva piha tarjoaa mahdollisuuden erilaisiin leikkeihin ja tukee lasten omaehtoista liikkumista. on retkeily- ja luontoleikkikohteet kävelymatkan päässä: ympärillämme on monimuotoinen luonto: metsää ja järven ranta. osallistutaan Liikkuva koulu - hankkeeseen. Tavoitteenamme on liikuttaa lapsia päivittäin niin sisä- kuin ulkotiloissa. Esiopetuksen työtapoja ovat mm. leikki liikunta yksilö- ja ryhmätyöskentely (pajatyöskentely) projektit ESIOPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖALUEET Sisältö-alueet löytyvät Siilinjärven kunnan esiopetussuunnitelmasta, joka on tarkoitettu ohjeeksi ja työvälineeksi. Esiopetusharjoituskirja Esiopetussuunnitelman tavoitteet eivät sisällä lapselle koulumaista oppikirjatyöskentelyä tai säännöllisiä kotitehtäviä, läksyjä. Työkirjan käytöstä esiopettajat päättävät ryhmissä toimikausittain.

6 ESKARILAISEN LEIKKI Ennen kouluikää lapset luovat keskinäiset suhteensa leikkitaitojen perusteella. Leikkitaitojen opettelu on eskarilaiselle myös oppimaan oppimisen taitojen harjoittelua: leikki edistää luovan ajattelun kehittymistä roolileikeissä lapset luovat suunnitelman ja toteuttavat sen yhteistoiminnassa leikkikavereiden kanssa lapsi leikkii mielellään myös sääntö- ja kuvitteluleikkejä lapsi ilmentää leikissä asioita, joita hän ei vielä ymmärrä Lapsen leikin kautta aikuinen saa arvokasta tietoa lapsen kehitystasosta havainnoimalla leikkiä vaikuttaa siihen, miten lapsi leikkii ja kuinka lapsen leikit kehittyvät ohjaaja, tukee lapsen toimintaa ja auttaa lasta luomaan leikkikaverisuhteita leikkii mallina, jos lapsen leikkimisen taidot tarvitsevat tukea luo sisä- ja ulkoleikkiin innostavia leikkipaikkoja lasten kanssa tukee pitkäjännitteisen leikin syntymistä Leikkirauha tarkoittaa keskittymistä ja innostumista sen hetkiseen leikkitoimintaan leikkimistä samasta leikkiaiheesta kiinnostuneiden leikkikavereitten kanssa aikaa rakentaa leikkipaikka tarvittavine välineineen aikaa leikkimiseen ja valitun leikkiaiheen edelleen kehittämiseen mahdollisuutta jatkaa samaa leikkiä tarvittavan pitkään aikuisen ohjaustukea leikin kehittämisen vaatimilla ohjausmenetelmillä OPPILASHUOLTO Yhteistyö vanhempien kanssa Lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehditaan yhdessä huoltajien kanssa. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja heillä on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja hyvinvoinnista. Lapsen osallistuminen esiopetukseen on myös huoltajien vastuulla. Eskarivuosi on henkilökunnan ja vanhempien yhteistyövuosi, jossa yhteinen tavoite on turvata lapselle hyvä koulun aloitus. Vanhemmilta toivomme toimintaamme kehittäviä ideoita ja arviointia. vanhemmilla on mahdollisuus perustaa eskarivuodeksi oma vanhempainryhmä, joka voi ideoida yhteisiä tapahtumia perheille. Ryhmä voi kokoontua päiväkodilla.

7 Yhteisiä tapahtumia: - ennen eskarin alkua vanhempainilta - eskarilaisille tutustumispäivä - ryhmissä järjestetään niin ryhmäkohtaisia kuin ryhmien yhteisiä perheiltoja, jolloin vanhemmilla on mahdollisuus tutustua toisiinsa ja lapsensa kavereihin. Iltojen sisällöt ovat toiminnallisia, joihin on helppo osallistua yhdessä niin lasten kuin aikuistenkin Eskari- iässä on hyvin tavallista, että lasten taitoja kartoitetaan monella tavalla ja hyvin yksilöllisesti. Varhaiskasvatuksessa laadittu lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma siirtää oleellista tietoa lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta esiopettajalle. Esiopetusryhmien muodostettaessa pyrimme huomioidaan etukäteen varhaiskasvatuksessa tiedossa olevat lapsen tuen tarpeet esim. ryhmien koossa tai vaihtoehtoisesti suositellaan huoltajille lapsen esiopetusvuotta erityisryhmässä varhaiserityisopetuksessa. Esiopetushenkilöstöllä on koulutuksensa ja kokemuksensa antama ammatillinen tieto ja taito. Kasvatuskumppanuus periaatteiden mukaan pyritään yhdessä tasavertaisuuteen, luottamukseen, avoimuuteen ja toisen kunnioittamiseen lasten asioiden käsittelyssä. Yhteistyöhön kuuluu myös sopimusten tekeminen kasvatusperiaatteista kotona ja esiopetuksessa. Tavoitteena on lapsen onnistunut koulun aloittaminen. Esiopettajat vastaavat esiopetuksen pedagogiikan toteutumisesta opetussuunnitelman mukaisesti esiopetusryhmissä. He kokoontuvat suunnittelemaan ja arvioimaan toimintaa säännöllisesti ja päivittävät esiopetuksen ohjeistuksia tarvittaessa yhdessä muun esiopetushenkilöstön kanssa. Kiertävä erityislastentarhanopettaja Seija Väätäinen toimii myös esiopetusryhmissä esiopetushenkilökunnan työn tukena. Noudatamme Siilinjärven kunnassa laadittua toimintamallia esiopetuksen oppilashuollolle. Toimintamallit koskevat niin yksittäisen lapsen, perheen kuin koko päiväkotiyhteisön hyvinvoinnista huolehtimista. Esiopetusvuoden alussa lapselle asetetaan kasvua, kehitystä ja oppimista edistävät yksilölliset tavoitteet: Lapsen esiopetussuunnitelma. Tämä yleisen tuen suunnitelma tehdään yhdessä vanhempien kanssa ja sovitaan päivittämisajankohta. Lapsen kehityksen seuranta ja arviointi sekä huoltajien kanssa käydyt keskustelut auttavat löytämään lapsen vahvuudet ja mahdolliset tuen tarpeet. Huolenaiheet otetaan esille tarpeeksi ajoissa ja tarvittavat tukitoimet järjestetään lapsen parhaaksi. Päiväkotimme oppilashuollon vuosikello on kooste oppilashuollon käytännön tukitoimista. Lisää aiheesta voi myös lukea: Siilinjärven kunnan esiopetussuunnitelma, Kasvun ja oppimisen tuki.

8 Esiopetusryhmien henkilöstön yhteistyö on perusta yhteisölliselle oppilashuoltotyölle, joka toteutuu mm. seuraavasti: - viikoittaiset tiimi- ja suunnittelupalaverit - ryhmien opettajien välien yhteistyö/ ryhmien pedagoginen johtaminen - yhteiset tapahtumat ja retket - liikkuva koulu hanke - yhteinen työaikasuunnittelu Yhteistyö vanhempien kanssa Yhteistyö lähikoulun kanssa Esikouluvuoden päätteeksi lapsen oppimisen kannalta oleelliset asiat siirtyvät tulevalle opettajalle - vierailut puolin ja toisin - kummitoiminta - tiedonsiirtopalaverit - oppimisen tuki tiimien kokoontumiset - kouluun lähtevien vanhempainilta Päiväkodin yhteiset työryhmät toimikausittain Arviointi - liikunta/ leikki - turvallisuussuunnitelman päivittäminen - piha- ja sisäsääntöjen päivittäminen - toimintaympäristön arviointi ja pienryhmätoiminnan kehittäminen - lapsen osallisuuden huomiointi ja toimintamallien kehittäminen - lasten itsearvioinnit - palautteet vanhemmilta ja yhteistyömuotojen kehittäminen KOULUUN TUTUSTUMINEN Eskarissa koulun aloittamiseen liittyvistä asioista vanhemmilla on mahdollisuus kysellä erityis- ja luokanopettajalta alkuvuodesta järjestettävässä vanhempainillassa. ( Ajankohta tiedotetaan erikseen.) Kouluun ilmoittaudutaan joko koululla tai sähköisesti kunnan www- sivuilla Siilinlahden koulun alkuopettajat toivovat, että ilmoittautuminen tehtäisiin koululla, paikan päällä. Samalla luodaan pohjaa koulun ja kodin alkavalle yhteistyölle. Kouluun ilmoittautumisajankohta on kunnassamme tammikuussa. Tuleva koulu kutsuu ekaluokkalaisen ja hänen vanhempansa tutustumispäivään, joka aloittaa koulun ja kodin yhteistyön.

9 TIEDOTTAMINEN Esiopetusvuosi sisältää monenlaista tiedotettavaa: jaamme tiedotteita kotiin ilmoitamme yleisiä asioita ryhmien ilmoitustauluilla Maksullisista retkistä ja tapahtumista tiedotamme etukäteen. Retkiin tai tilaisuuksiin tarvittavat matka- tai pääsymaksukustannukset kerätään vanhemmilta. Lapsen osallistuminen on vapaaehtoista. Kuntamme www-sivuilla on päivähoitoon ja esiopetukseen liittyvää ajankohtaista tietoa ja asiakkuuteen liittyviä lomakkeita ja ohjeistuksia. Esiopetuksen työjärjestys ja varhaiskasvatuksen loma-ajat ovat näkyvissä myös www-sivuilla.

10 MAAHANMUUTTAJALAPSET PÄIVÄKODISSAMME Maahanmuuttajalasten määrä vaihtelee toimikausittain. Lapsen esikoulun aloitus voi tapahtua etukäteen suunnitellusti tai yllättäen ennakoimattomasti. Lapsen ja perheen vastaanottavan esikouluryhmän tulee olla varautunut kumpaankin tilanteeseen tukeakseen lasta ja perhettä uudessa elämän tilanteessa. Kotoutuminen Keskeinen asia maahanmuuttajalapsen elämässä on kotoutuminen. Lapsen osallistumisella esiopetukseen on keskeinen merkitys lapsen kotoutumiseen. Tavoitteena on suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutunut kaksikielinen ja kulttuurinen lapsi, joka on ylpeä omasta kulttuuriperinnöstään. Esiopetussuunnitelma on pohjana maahanmuuttajalapsille toteutettavassa hoito-, kasvatus ja opetustoiminnassa. Esiopetuksen tavoitteena on, että lapsi saa riittävästi tukea pystyäkseen osallistumaan esikoulun arkeen tulee ymmärretyksi vuorovaikutustilanteissa (esim. kuvien tuki) saa leikkikavereita hänen omaa äidinkieltään ja perhe- ja kulttuuritaustaansa arvostetaan. Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä on ensisijaisesti perheellä. suomen kielen ja - sanaston hajaannuttaminen sekä puhumaan rohkaiseminen arjessa tutustuu suomalaiseen kulttuuriin. Yhteistyö Kasvatuskumppanuudessa huomioimme perheitten erilaiset kulttuuritaustat ja tutustumme perheen tapaan toimia. Maahanmuuttajavanhemmat kasvattavat lastaan oman kulttuurinsa mallin mukaisesti. Esikoulussa toimimme suomalaisen ja paikallisen kulttuurin mukaisesti. Tärkeää on, että lapsi näiden kulttuurien kohtaamisessa kokee olevansa hyväksytty ja että häneen ja hänen kulttuuriinsa suhtaudutaan arvostavasti.

11 Vuosi mukanaan toi monet hetket iloiset: syksyn, talven, kevään ja kesän leikit parhaat ja muistot suloiset. Tuula Kallioniemi Sanna Metsälä-Kotipelto