SUONENJOEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖRAPORTTI Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖPANOKSET YLEISTÄ HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA PALVELUSSUHTEEN LUONNE TYÖLLISTÄMISTYÖ HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA TYÖAIKASUHDE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ TOIMIALOITTAIN HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE HENKILÖSTÖN SUKUPUOLIRAKENNE PALKAT JA MUUT HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET PALKKAKUSTANNUKSET TOIMIALAKOHTAISET PALKKAKUSTANNUKSET TYÖLLISTÄMISTYÖN PALKKAKUSTANNUKSET ELÄKEASIAT TYÖHYVINVOINTI TERVEENÄ TÖISSÄ TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT TYÖKYKY JA TERVEYS TYÖSUOJELU HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 20

3 1 JOHDANTO Kädessäsi on Suonenjoen kaupungin vuoden 2018 henkilöstöraportti, jossa kuvataan erilaisten tunnuslukujen avulla henkilöstövoimavarojen rakennetta ja muutoksia sanoin, kuvin ja taulukoin. Henkilöstöraportti antaa tietoa henkilöstövoimavarojen tilasta ja käytöstä niin päättäjille, johdolle, esimiehille, henkilöstölle kuin kuntalaisillekin. Se on kuvaus lähihistoriasta, mutta myös apuväline tulevalle henkilöstösuunnittelulle ja päätöksenteolle. Raportti on toteutettu Kuntatyönantajan suositusten mukaisesti (Henkilöstövoimavarojen arviointi, Suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen, KT, 2013) ja sen määrälliset tunnusluvut on kerätty siten, että ne ovat vertailukelpoisia muiden kuntien vastaavien lukujen kanssa. Laadullisia ominaisuuksia ja vaikuttavuutta on kuvattu enemmän kaupungin oman strategian ja henkilöstöstrategisten linjausten näkökulmasta. Henkilöstöraportin tilastotiedot perustuvat Pegasos-henkilöstönohjauksen ja taloudenohjauksen tietojärjestelmiin. Tietojen toimittamisesta ovat vastanneet toimistosihteeri Hanna Heikkilä, hallintojohtaja Maikki Rouvinen, kirjanpitäjä Merja Malinen sekä palkkahallinnon henkilöstö. Henkilöstöhallinnon näkökulmasta merkittäviä muutoksia olivat kaikille toimialoille syksyn 2017 tai alkuvuoden 2018 aikana hyväksytyt, uudenmuotoiset henkilöstösuunnitelmat, Sisä-Savon kansalaisopiston laajeneminen kattamaan myös Leppävirran alueen sekä varhaiskasvatuksessa palvelusetelin käyttöönotto. Vuosi sisälsi myös harvinaisen paljon työehtosopimuksissa sovittuja palkkaukseen tai mm. työaikamuotoihin liittyviä toimenpiteitä. Yksittäiselle työntekijälle muutokset ovat näyttäytyneet hyvin eri tavoin sen mukaan ovatko ne koskettaneet hänen omaa työtään. Palveluorganisaatiossa työ perustuu paljolti henkilöstön toimintaan ja työskentelyyn kuntalaisten hyvinvoinnin ja arjen toimivuuden eteen. Lämmin kiitos jokaiselle Suonenjoen kaupungin henkilöstön jäsenelle tästä omasta työpanoksesta kuntalaisten palveluiden tuottamisessa vuonna Henkilöstö on edelleen tärkein voimavaramme ja teemme töitä löytääksemme aina parempia tapoja huolehtia hyvinvoinnista. Henkilöstöraportti on luettavissa sähköisenä Suonenjoen kaupungin internetsivuilla Juha Piiroinen, kaupunginjohtaja Maikki Rouvinen, hallintojohtaja 1

4 2 HENKILÖSTÖPANOKSET 2.1 Yleistä Tässä luvussa kuvattu palvelussuhteiden lukumäärä esitetään tilanteen mukaan eli mukana laskennassa ovat kaikki työntekijät ja viranhaltijat, joilla on ollut voimassa oleva palvelussuhde kaupunkiin kyseisenä päivänä. Lukumäärässä ei ole huomioitu, onko vakinaisessa virkatai työsuhteessa oleva henkilö tilastointihetkellä työssä. Henkilöstön määrän kehitystä on tarkastelu palvelussuhteen luonteen eli vakinaisuuden ja määräaikaisuuden näkökulmasta sekä työaikasuhteen eli kokoaika- ja osa-aikatyön näkökulmasta. Kansalaisopiston sivutoimiset tuntiopettajat on otettu kumpaankin tarkasteluun erillisenä ryhmänä. Työaikasuhderyhmittelyn yhteydessä on myös tarkasteltu niin sanottua työsuhteen aktiivisuutta eli ryhmittelyyn on eroteltu omaksi ryhmäkseen henkilöstö, joka on tarkasteluhetkellä pitkällä vapaalla (perhevapaa, vuorotteluvapaa, pitkään jatkunut terveysperusteinen poissaolo). 2.2 Henkilöstön määrä Taulukossa 1 on kuvattu henkilöstömäärän kehitys vuosina Suonenjoen kaupungin vakinaisen henkilöstön määrä on kasvanut edellisvuoden tarkastelusta 32 henkilöllä. Kokonaisuutta tarkasteltaessa suurin määrän kasvu edellisvuoteen on tapahtunut sivutoimisen henkilöstön määrässä (22), mutta myös vakinaisen henkilöstön määrä on lisääntynyt 19 palvelussuhteessa olevalla. Määräaikaisen henkilöstön määrä väheni kahdeksalla. Kun tarkastelusta otetaan pois sivutoimiset tuntiopettajat, henkilöstömäärä kasvoi kahdeksalla työntekijällä. Taulukko 1. Palvelussuhteiden lukumäärä palvelussuhteen luonteen mukaan Palvelussuhteen luonne Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Sivutoimiset Yhteensä

5 2.3 Henkilöstön määrä ja palvelussuhteen luonne Vuoden 2018 lopussa 65 % (2017: 65 %) kaupungin henkilöstöstä työskenteli vakinaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisessa palvelussuhteessa työskenteli 16 % (2017: 19 %) ja noin 2 % (2017: 2 %) määräaikaisessa työllistämistukityössä tai oppisopimuskoulutuksessa. Suurin muutos oli sivutoimisesti työskentelevien määrän lisääntyminen yli 20 henkilöllä Sisä-Savon kansalaisopiston laajentumisen myötä. Sivutoimisessa palvelussuhteessa työskenteli 17 % henkilöstöstä kun vuonna 2017 osuus oli 14 % henkilöstöstä. (Kuva 1) Jos vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrää tarkastellaan ilman kansalaisopiston sivutoimisia tuntiopettajia, on vakinaisen henkilöstön osuus 79 % (2017: 76 %) ja määräajaksi palkatun henkilöstön osuus 20 % (2017: 24 %). Määräaikaisuuksien määrä väheni edellisestä tarkasteluvuodesta kahdeksalla henkilöllä. Samalla sijaisuudenhoitaminen määräaikaisuuden perusteena oli aiempaa yleisempi. Määräaikaisessa palvelusuhteessa työskentelevistä 87 henkilöstä 60 työskenteli poissaolevan henkilön sijaisena. Tämän lisäksi määräaikaisia palvelussuhteita on solmittu osana uusien toimintamuotojen kokeilemista kuten vanhuspalveluiden sijaispooli, avoinna olevan toimen tai viran täyttämisen ajaksi, projektiluontoisiin työtehtäviin sekä yllättävän palvelutarpeen ilmaantuessa. Kuva 1. Henkilöstön jakautuminen prosentteina palvelussuhteen luonteen mukaan 3

6 2.4 Työllistämistyö Vuoden 2018 aikana Suonenjoen kaupungin palveluksessa työskenteli yhteensä 21 (2017: 22) työllisyysvaroin palkattua henkilöä ja heidän yhteenlaskettu työpanoksensa oli 132 (2017: 119) kuukautta. Työsuhteet olivat pääsääntöisesti kuuden kuukauden mittaisia. Palkkatukityöllistämisessä kaupungin rooli on ollut viime vuosina pitkäaikaistyöttömyyden kasvun hillitsemisessä, TYP-työssä ja velvoitetyöllistämisessä. Tämän lisäksi työllistymistä edistäviä uusia toimintamalleja, kuten ryhmäohjausta on kehitetty yhteistyössä paikallisten yritysten ja työllisyyttä tukevien yhdistysten, kuten ViaDia ja Tehdään itse ry, kanssa. Kaupungin tarjoama nuorten työllisyysseteli otettiin käyttöön erittäin hyvin. Setelillä työllistyi kesätöihin 74 (2017:26) nuorta kahdeksaantoista eri yritykseen. Kaupunki työllisti kesätöihinsä yhteensä 35 nuorta (2017:34). Kesätöiden tavoitteena on tarjota mahdollisimman monelle nuorelle ensimmäinen mahdollisuus saada työkokemusta. 2.5 Henkilöstön määrä ja työaikasuhde Suurin osa kaupungin henkilöstöstä työskentelee kokoaikatyössä. (Taulukko 2) Taulukko 2. Palvelussuhteiden lukumäärä työaikasuhteen mukaan Työaikasuhde Kokoaikainen Poissa Osa-aikainen Sivutoiminen Yhteensä Työaikasuhteen tarkasteluun on vuodesta 2013 alkaen otettu mukaan otantahetkellä työstä pitkään poissaolevien lukumäärä, sillä näiden henkilöiden työtehtäviä hoitaa yleensä sijainen poissaolon aikana ja henkilöstön kokonaismäärän näkökulmasta yksi tehtävä näkyy kahtena henkilönä ja todellinen työtä tekevä joukko on henkilöstömäärää pienempi. Prosentuaalisesti 96 % (2017: 97 %) henkilöstöstä oli otantahetkellä ns. aktiivisesti työssä, sillä vakinaisessa palvelusuhteessa olevasta henkilöstöstä oli vuonna 2018 otantahetkellä poissa työstä 23 henkilöä eli 4 % henkilöstöstä esim. perhevapaan, opintovapaan, vuorotteluvapaan tai sairauden vuoksi. Osa-aikaista työtä henkilöstöstä teki 6 % (2017: 6 %) ja sivutoimisista tuntiopetustyötä 17 % (2017: 14 %). Osa-aikatyö on pääsääntöisesti henkilön oman toiveen mukainen ja yleensä osa-aikatyön peruste on osa-aikaeläke tai osittainen hoitovapaa. Noin 4

7 kolmannes on työn luonteeseen liittyviä osa-aikaisuuksia kuten henkilökohtaisen ohjaajan työaika. (Kuva 2) Poissaolevien määrä on edellisiä vuosia suurempi, mikä tarkoittaa mahdollisesti suurempaa määräaikaisen henkilöstön tarvetta. Kuva 2. Henkilöstön määrä prosentteina työaikasuhteen mukaan 2.6 Henkilöstön määrä toimialoittain Suonenjoen kaupungin organisaatio jakautuu toiminnallisesti neljään toimialaan: elinvoima- ja hallintopalvelut, koulutuspalvelut, sosiaalipalvelut ja tekniset palvelut. Henkilöstömäärältään suurimmat toimialat ovat koulutuspalvelut (188 henkilöä), joka vastaa varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta ja elinvoima- ja hallintopalvelut (182 henkilöä), joka sisältää hallinnon ja talouden palvelut, ruoka- ja siivouspalvelut sekä vapaa-aikatoimen ja Sisä-Savon kansalaisopiston. Sosiaalipalveluissa, joka sisältää sosiaalityön, kehitysvammapalvelut ja vanhustenhuollon työskentelee 134 henkilöä. Teknisissä palveluissa 30 henkilöä maankäytön ja suunnittelun, kiinteistöjen ja kunnallistekniikan palveluissa. (Taulukko 3) 5

8 Taulukko 3. Kaupungin henkilöstö toimialoittain Toimiala Elinvoima- ja hallintopalvelut* Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Kansalaisopisto Sivutoimiset Koulutuspalvelut** Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Kansalaisopisto Sivutoimiset Sosiaalipalvelut Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Tekniset palvelut Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Vapaa-aikatoimi*** Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä * Vuosien lukuun on lisätty vapaa-aikatoimen henkilöstö. ** Tiedot eivät ole vertailukelpoisia vuosiin Sisä-Savon kansalaisopiston päätoiminen henkilöstö on vuosien tiedoissa koulutuspalveluissa. 6

9 Henkilöstön määrän suurin lisäys tapahtui elinvoima- ja hallintopalveluissa. Rakenteellisena muutoksena merkittävä oli Sisä- Savon kansalaisopiston laajeneminen vuoden 2018 alusta kattamaan myös Leppävirran alueen. Muutoksen myötä opiston henkilöstö kasvoi 84:stä 107:än työntekijään. Vakinaisen henkilöstön määrä kasvoi kahdella kokoaikaisella ja kahdella osa-aikaisella määräaikaisen henkilöstön vähentyessä kolmella. Sivutoimisten tuntiopettajien määrä kasvoi 22 opettajalla, joiden työpanos vaihtelee muutamasta viikkotunnista enintään viiteentoista viikkotuntiin. (Kuva 3) Elinvoima- ja hallintopalveluissa on uusina toimina nuoriso-ohjaajan ja etsivän nuorisotyön tekijän toimet sekä määräaikainen projektityöntekijä. Etsivä nuorisotyö hankittiin aikaisemmin palveluntuottajalta. Ruokapalveluissa on muutettu yksi määräaikaisen siivoajan toimi vakinaiseksi yhdistelmätyöntekijäksi. Muuten elinvoima- ja hallintopalveluiden muutoksissa on ollut kyse vuonna 2017 täyttämättä olleista tai määräaikaisella henkilöstöllä täytetyistä vakinaisista toimista, jotka on täytetty vuonna Koulutuspalveluiden henkilöstömäärä on vähentynyt edellisen vuoden tarkastelusta yhdellä työntekijällä varhaiskasvatuksessa (yht. 76) ja yhdellä koulutuspalveluissa (yht.112). Perusopetuksessa ja lukiolla määräaikaista henkilöstöä väheni erityisesti tuntiopettajan tehtävissä (7 vähemmän). Vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyi neljällä työntekijällä pääasiassa opetustehtävissä. Varhaiskasvatuksessa vakinaistettiin henkilöstösuunnitelmaan perustuen kolme perhepäivähoitajaa perhepäivähoidon henkilöstömäärän pysyessä kokonaisuudessaan ennallaan. Päiväkodeissa vakinaisen henkilöstön määrä väheni kahdella ja määräaikaisen henkilöstön määrä pysyi ennallaan verrattuna edellisvuoden vaihteeseen. Sosiaalipalveluiden henkilöstön määrä kasvoi viidelle hengellä, josta vakinaisen henkilöstön osuus oli kaksi niin, että vakinaisen henkilöstön määrä väheni vanhuspalveluissa yhdellä ja lisääntyi sosiaalityössä kolmella henkilöllä. Vakinaisella henkilöstöllä vahvistettiin perhepalveluiden toimivuutta. Teknisissä palveluissa henkilöstön kokonaismäärä väheni edellisvuoden tarkastelusta yhdellä henkilöllä niin, että vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyi kahdella ja määräaikaisen henkilöstön määrä väheni kahdella. Muutoksissa on ollut kyse vuonna 2017 vakinaisesti täyttämättä olleista vakinaisista toimista, jotka on täytetty vuonna

10 Kuva 3. Henkilöstön määrä prosentteina toimialoittain 2.7 Henkilöstön ikärakenne Kunta-alan työntekijöiden keski-ikä oli vuonna ,8 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keskiikä on valtakunnallisesti määräaikaista henkilöstöä korkeampi (lähde: Kuntatyönantaja). Suonenjoen kaupungin henkilöstön keski-ikä on noussut jatkuvasti tarkasteluvuodesta 2014 (46,0 vuotta) ollen nyt 48,0 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-iässä (47,2 v.) on pieni lasku jatkunut vuodesta 2016 lähtien. (Taulukko 4) Taulukko 4. Henkilöstön ikärakenne vuonna 2018 Vuonna 2018 Miehet Naiset Keski-ikä Koko henkilöstö 48,6 v. 47,4 v. 48,0 v. Vakinainen henkilöstö 46,3 v. 48,0 v. 47,2 v. Taulukko 5. Henkilöstön ikärakenne vuonna 2017 Vuonna 2017 Miehet Naiset Keski-ikä Koko henkilöstö 47,5 v. 47,4 v. 47,4 v. Vakinainen henkilöstö 46,7 v. 48,3v. 47,5 v. 8

11 Taulukko 6. Henkilöstön ikärakenne vuonna 2016 Vuonna 2016 Miehet Naiset Keski-ikä Koko henkilöstö 47,9 v. 46,7 v. 47,3 v. Vakinainen henkilöstö 47,6 v. 47,7 v. 47,7 v. 2.8 Henkilöstön sukupuolirakenne Miesten (18,9 %) ja naisten (81,1, %) suhteellinen osuus on pysynyt ennallaan verrattuna edellisvuoteen. Vakinaisessa palvelussuhteessa työskentelevästä henkilöstöstä naisia oli 371 ja miehiä 71. (Taulukko 7) Taulukko 7. Henkilöstön sukupuolirakenne vuonna 2018 Muu henkilöstö Sivutoimiset tuntiopettajat Yhteensä %-osuus Naiset ,1 % Miehet ,9 % 9

12 3 PALKAT JA MUUT HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 3.1 Palkkakustannukset Tässä luvussa kuvatuilla palkkakustannuksilla tarkoitetaan työnantajan palveluksessa olevalle henkilöstölle maksamaa korvausta tehdystä työstä. Kustannukset sisältävät säännöllisen ansiotulon lisäksi lisä- ja ylityökorvaukset, lomarahat ja lomapalkat, palkallisen poissaoloajan palkkakustannukset sekä muut tehtyyn työhön liittyvät palkkakustannukset. Suonenjoen kaupungin palkkakustannukset olivat vuonna 2018 yhteensä noin 14,3 (2017: 13,2) miljoonaa euroa. Palkkakustannukset nousivat edellisvuodesta euroa. Palkkojen noususta noin euroa (n %) syntyi työehtosopimusten mukaisista palkankorotuksista ja kertaerästä ja kansalaisopiston laajenemisesta noin euroa (n. 19 %). (Kuva 4) Kuva 4. Henkilöstön palkkakustannusten kehitys (milj. euroa) Kaupungin palkkoja ei ole aikaisemmin tarkasteltu palkkaryhmittäin. Tässä on tehty palkkaryhmittäistä tarkastelua, ja sitä lukiessa on hyvä huomata, että palkkakulujen kirjaamisessa palkkaryhmälle voi olla vaihtelevuutta ja osiota on syytä lukea suuntaa antavana. 10

13 Kaupungin tasolla palkkaryhmittäin tarkasteltaessa voi todeta, että palkkakulut ovat kasvaneet työsuhteisten työntekijöiden palkoissa noin euroa, tuntiopettajien palkoissa (Sisä-Savon kansalaisopisto n euroa) sekä erilliskorvauksissa lähes euroa. Sairauslomasijaisuuksien ja opettajien sijaisten kulut laskivat yhteensä noin euroa, joka on merkittävä asia. Samanaikaisesti vuosiloma- ja muiden sijaisuuksien kulut kasvoivat yli eurolla. Näissä menoissa on syytä huomioida se, että samanaikaisesti varsinainen työntekijä on joissain tapauksissa palkattomalla vapaalla. Tämä näkynee siinä, että viranhaltijoiden palkkakulut olivat vähentyneet edellisestä vuodesta lähes euroa, vaikka varsinaisia muutoksia virkarakenteessa ei pitäisi olla tapahtunut. Luottamushenkilöpalkkiot ja henkilöstön kokouspalkkiot ovat kasvaneet yhteensä noin eurolla. Varsinaisten palkkakustannusten lisäksi työnantaja maksaa lakisääteisiä henkilöstösivukuluja. Kun nämä otetaan mukaan laskentaan, vuoden 2018 henkilöstökulut olivat yhteensä n. 17,4 miljoonaa euroa. 3.2 Toimialakohtaiset palkkakustannukset Koska toimialarakenne muuttui vuoden 2017 aikana siinä määrin, ettei vertailu pidemmälle taaksepäin antaisi mielekästä kuvaa palkkakustannusten kehityksestä, on taulukossa 8 kuvattu ainoastaan palkkakustannusten muutosta vuosien 2016 ja 2017 välillä. Tämän lisäksi taulukkoon otettu mukaan toimialatasoa tarkempi palvelualuekohtainen tarkastelu. Viimeinen sarake kuvaa palkkakustannusten muutosta vuodesta 2017 vuoteen Koko kaupungin palkkamenojen kasvusta 41 % syntyi elinvoima- ja hallintopalveluissa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 17 %. Työsuhteisten kuukausipalkat nousivat noin euroa, minkä lisäksi muutosta oli opettajien palkoissa muissa sijaisuuskuluissa. Muiden sijaiskulujen kasvu näkyi viranhaltijoiden palkkojen pienenemisenä. Suurinta kasvu oli hyvinvoinnin- ja vapaa-ajan palvelualueella (28 %), jossa kansalaisopiston laajenemisen vaikutuksen lisäksi ( euroa) kasvua oli nuorisopalveluissa. Hallinnon ja talouden palvelualueen kasvu (17 %) tapahtui sijaiskuluissa ja kuukausipalkkaisten palkkakuluissa. Ruoka- ja puhtaanapitoalueen kasvu tapahtui palkkakulujen kasvun lisäksi sijaisuuskulujen kasvun myötä (6 %). (Taulukko 8) Koulutuspalveluiden toimialan palkkakulut kasvoivat 5 prosenttia. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palvelualueiden palkkakustannukset kasvoivat perusopetuksessa prosenttia ja lukiolla 5 prosenttia. Varhaiskasvatuksen palvelualueen palkkakustannukset nousivat 7 prosenttia. Palvelualueella pieneni työsuhteisten palkat sekä opettajien sijaiskulut (yht. n ). Viranhaltijoiden ja tuntiopettajien palkat kasvoivat yhteensä noin eurolla. Sairasloma ja muiden sijaisuuksien kulut nousivat noin eurolla. (Taulukko 8) 11

14 Taulukko 8. Palkkakustannusten muutokset ( ) / 2016 / 2017 / 2018 Muutos Elinvoima- ja hallintopalvelut Hyvinvoinnin ja vapaa-ajan palvelualue Ruoka- ja puhtaanapitopalvelualue Hallinnon ja talouden palvelualue Koulutuspalvelut Varhaiskasvatuksen palvelualue Perusopetuksen palvelualue Lukiokoulutuksen palvelualue Sosiaalipalvelut Sosiaalityön palvelualue Kehitysvammahuollon palvelualue Vanhustenhuollon palvelualue Tekniset palvelut Maankäytön ja suunnittelun palvelualue Kiinteistöjen palvelualue Kunnallistekniikan palvelualue Sosiaalipalveluiden osalta palkkakulut kasvoivat noin 8%:a. Eniten kasvava palkkaryhmä oli työsuhteisten palkat (n ) viranhaltijapalkkojen laskiessa noin eurolla. Sairauspoissaoloista aiheutuneet sijaiskulut laskivat yli eurolla muiden sijaiskulujen noustessa noin eurolla. Erilliskorvausten kasvu oli merkittävää erityisesti vanhustenpalveluissa (n , 12 % kasvu). (Taulukko 8) Teknisissä palveluissa kasvua edellisvuoteen oli 10 prosenttia. eniten kasvua syntyi tuntipalkkaisten osalta. Toimialan sairauspoissaolojen sijaisuudet vähenivät yli eurolla. Teknisten palveluiden toimialan palkkojen kasvusta (10 %) suurin osa syntyi kunnallistekniikan palvelualueella. Toimialalla on täytetty aiemmin täyttämättömänä olleita toimia. (Taulukko 8) 12

15 3.3 Työllistämistyön palkkakustannukset Vuoden 2018 työllisyydenhoidon kustannukset olivat (Taulukko 9). Suurin osa budjetoidusta rahasta ( euroa) käytetiin palkkatukityöllistämiseen. Tämän lisäksi työllistämistyöhön varatusta rahasta maksetaan työllisyyspalveluohjaajan palkka sekä kesätöihin palkattujen koululaisten palkkakustannukset (noin euroa). Taulukko 9. Työllisyystoiminnan kustannukset vuosina ( ) Vuosi Työllisyystoiminnan kustannukset Valtionosuus Nettomenot Valtion osuus kuluista (%) ,7 % ,6 % ,0 % ,9 % ,9 % ,5 % 13

16 4 ELÄKEASIAT Suonenjoen kaupungin henkilöstöstä 9 henkilöä siirtyi vuonna 2018 kokoaikaiselle eläkkeelle. Määrä on vaihdellut viime vuosina 6-15 hengen eläkkeelle jäämisen verran. (Taulukko 9) Osa-aikaeläkkeellä siirtyneet ovat mukana henkilöstölukumäärissä eikä heitä raportoida erillisenä ryhmänä henkilötietosuojasyistä. Samasta syystä alla olevassa taulukossa eläkkeelle siirtyneiden määrä on ilmoitettu vain yhtenä ryhmänä eläkkeelle siirtymisen syystä riippumatta. Taulukko 10. Eläkkeelle siirtyneet työntekijät vuosina Vuosi Eläkkeelle siirtyneet Lähivuosina vanhuuseläkeiän saavuttavien työntekijöiden määrä on kuvattu taulukossa 10. Eläkelain muutoksen myötä vanhuuseläkeikä nousee kaikille vuoden 1954 jälkeen syntyneillä, joten tämä tilasto on vain suuntaa antava. Lähivuosina eläkkeelle siirtyvien määrä tullee kuitenkin olemaan suhteellisen suuri erityisesti hallinnollisissa toimistotehtävissä työskentelevien keskuudessa ja tähän on hyvä varautua osaamisen ja hiljaisen tiedon siirtämisellä uusille työntekijöille, sillä kunta-alan hallintotehtäviä ei suoraan kouluteta missään, vaan ne opitaan työn kautta. Taulukko 11. Arvio vanhuuseläkkeelle siirtyvän henkilöstön määrästä vuosina Vuosi Arvio

17 5 TYÖHYVINVOINTI Työhyvinvoinnin keskeisiä tekijöitä työn mielekkyyteen, johtamiseen, työn määrään ja työyhteisöön liittyvät tekijät. Työssä jaksamista on tuettu aktiivisesti varhaisen tuen mallin avulla eli tarkastelemalla jaksamiseen liittyviä ongelmia mahdollisimman pikaisesti niiden ilmaannuttua. Tässä edesauttaa työntekijöiden ja esimiesten luottamukselliset välit. Kaupunkitasolla yhteishengen syntymistä on tuettu 10 euron TYHY-rahalla, joka tulee käyttää johonkin yhdessä tekemiseen. Lisäksi Suonenjoen kaupunki on ryhtynyt entistä aktiivisemmin luomaan mahdollisuuksia työntekijöiden omaehtoisen työssä jaksamisen tukemiseen. Henkilöstöltä paljon kiitosta saaneita 4,5 euron kerta-arvoista uimahalli- ja kuntosalikortteja käytettiin yhteensä 1066 kertaa. Lisäksi tarjottiin mahdollisuus yhteen ilmaiseen vapaavalintaiseen kansalaisopiston kurssiin. Kurssin arvo oli 60 euroa ja etua hyödynsi 162 henkilöstöön kuuluvaa. Henkilöstölle tehtiin kysely työhyvinvointitoiminnan kehittämisen toiveista ja kyselyyn saatiin 100 vastausta. Kyselyn tulokset jakautuivat siinä mielessä, että osa toivoi enemmän mahdollisuuksia koko kaupungin yhteisiin toimintoihin ja osa toimintaan oman työyksikön kesken. Kokonaisuudessaan henkilöstö oli idearikasta ja toivoi monimuotoista toimintaa. TYHY-toiminnan kehittämiseen nimetään työryhmä, joka sekä ideoi, että ratkaisee järjestämiseen liittyviä käytännön asioita. Vuonna 2017 pilotoitua hyvinvointikyselyä ei saatu toteutettua koko henkilöstölle vuoden 2018 aikana. Esimiesten työssäjaksamista on tuettu esimiesiltapäivillä, joissa on käsitelty ajankohtaisia esimiestyöhön liittyviä asioita. 5.1 Terveenä töissä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman vuosittaisen Työolobarometri 2016:n ennakkotietojen mukaan entistä useampi työntekijä on ollut poissa töistä sairauden vuoksi. 5.2 Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta, työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset palkalliset ja palkattomat poissaolot lasketaan Kuntatyönantajien ohjeistuksen mukaisesti kalenteripäivinä. Kuntatyöntekijöillä oli vuonna 2016 keskimäärin 16,7 sairauspoissaolopäivää. (Kunta10-tutkimus) Suonenjoen kaupungilla oli vuonna 2018 terveysperusteisia poissaolopäiviä kalenteripäivinä yhteensä 6851 päivää. Näistä 5134 (2017: 5843) oli työpäiviä. Poissaolot ovat vähentyneet 15

18 vuodesta 2017 noin 13 prosentilla ollen alle vuoden 2017 sairauspäivien tason. Terveysperusteisten poissaolojen määrä (12,8 kalenteripäivää / työntekijä) on edelleen alhaisempi kuin kunta-alalla yleensä (16,7 kalenteripäivää / henkilötyövuosi vuonna 2017). Terveysperusteisten poissaolopäivien jakautumista poissaolon pituuden mukaan on kuvattu taulukossa 12. Lisäksi kuvassa 5 on kuvattu graafisesti poissaolojen vaihteluja vuosina Taulukko 12. Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivinä vuodesta 2015 vuoteen 2018 Poissaolon pituus päivinä Kalenteripäivät 2015 Kalenteripäivät 2016 Kalenteripäivät 2017 Kalenteripäivät 2018 Muutos Yhteensä Kuva 5. Terveysperusteiset poissaolot graafisesti 16

19 Pitkiä, yli kolme viikkoa kestäviä terveysperusteisiä poissaoloja oli vuoden 2018 aikana 47 henkilöllä (2017: 90 henkilöllä). Näin pitkiin poissaoloihin liittyy usein terveydellisiä rajoitteita, joiden myötä työtehtäviä joudutaan järjestelemään uudelleen tai jopa etsimään uusia sopivia työtehtäviä. Kaikkien yli kolme viikkoa kestäneiden sairauspoissaolojen määrä väheni vähintään 8 prosentilla. Suurinta vähennys oli hyvin yli 180 päivää kestävissä poissaoloissa. On hyvä huomioida, että Suonenjoen kaupungin kokoisessa suhteellisen pienessä organisaatiossa yksittäisen henkilön pitkä sairausloma vaikuttaa lukuihin suuresti ja luvut voivat vaihdella vuosittain paljon. Lyhyiden 1-3 päivää kestävien poissaolojen määrässä väheneminen on pienintä (5 %). (Taulukko 12) Vuonna 2018 terveysperusteiset poissaolot aiheuttivat (2017: ) euron sijaiskustannukset. Summa on euroa pienempi kuin edellisenä vuonna, mikä tuo oli arvioitavissakin sairauspoissaolojen vähenemisen myötä. On syytä selvittää millä tekijöillä sairauspoissaoloihin on pystytty vaikuttamaan. Mutta jokainen työstä, työolosuhteista, työssäjaksamisesta ja asenteista aiheutuva terveysperusteinen poissaolo on harmi ja tavoitteemme on edelleen huolehtia jokaisen työntekijämme työoloista siten, että terveysperusteisten poissaolojen suunta pysyy vähenevänä. 5.3 Työkyky ja terveys Työkyvyn ylläpitämistä tukeva varhaisen tuen malli on muotoutunut vuodesta 2014 alkaen kaupunkiorganisaation toimintamalliksi työkyvyn heikkenemistilanteissa. Varhaisen tuen mallin tarkoituksena on, nimensä mukaisesti, havaita mahdolliset ongelmat työkyvyssä mahdollisimman varhain. Varhaisen tuen mallin avulla on pyritty entistä enemmän estämään pitkälle sairauspoissaololle ajautumista. Tämä on vaatinut muutosta niin esimiesten asenteissa ja toiminnassa kuin myös koko työyhteisön toimintatavoissa, kun työtehtäviä on kevennetty tai järjestelty uudelleen siten, että heikentyneen työkyvyn kanssa kamppailevan työntekijän työssä pysymistä on pystytty tukemaan. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaiset työpaikkaselvitykset tehtiin vuonna 2018 päiväkeskuksessa, kotihoidossa, Veljeskodilla ja Joenrannan kodilla sekä sosiaalityössä. Työnterveyspalvelu Verson toimesta tehtiin suunnitelman mukaiset terveystarkastukset kirjaston, Sisä-Savon kansalaisopiston, teknisten palveluiden sekä ruokapalveluiden henkilöstölle. Lisäksi aikaistettiin osan varhaiskasvatuksen yksiköiden terveystarkastuksia. Uutena toimintamallina testattiin sähköistä terveystarkastusta esimiehille ja opettajille. Kun työkyvyn heikentyminen on jo aiheuttanut pidemmän poissaolon työstä, on työhön paluun tukena käytetty edelleen ammatillisen kuntoutuksen prosesseja yhteistyössä työterveyshuollon 17

20 ja Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) kanssa sekä Kelan tukemaa osa-aikaista sairauslomaa. Näiden toimien kautta on haettu sopivaa työtehtävää ja sopivaa työmäärää. Yrityksistä huolimatta uusien työtehtävien löytäminen suhteellisen pienessä organisaatiossa ei ole kovin helppoa ja kaikesta tehdystä työstä huolimatta Varhe-maksut ovat nousseet vuodesta 2015 lähtien. (Taulukko 12) Varhe-maksu on maksu, jonka työnantaja maksaa eläkevakuutusyhtiölle, kun työntekijä jää ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilöidylle varhaiseläkkeelle, työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle tai alkaa saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Taulukko 13. Varhe-maksut vuosina Työsuojelu Työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja toimia myös ennaltaehkäisevästi ja siten tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä. Suonenjoen kaupunki panostaa ennakoivaan työsuojeluun ja pyrkii puuttumaan riskitekijöihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Henkistä, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia heikentävät tekijät pyritään poistamaan heti niiden ilmaannuttua. Työsuojelu on jatkuva prosessi, jossa työympäristön tilaa tarkkaillaan, muutosten vaikutukset ennakoidaan ja epäkohdat korjataan. Tehokas työsuojelu on järjestelmällistä ja perustuu työpaikan vaarojen arviointiin ja yhteistyössä tehtyihin suunnitelmiin. Esimies vastaa oman toimialueensa työsuojelutoiminnasta. Jokainen toimipiste kartoittaa omassa työpaikkakokouksessaan ne asiat, joihin on tehtävä parannuksia tai muutoksia, jotta ne eivät vaaranna työkykyä. Vastuu työsuojelusta kuuluu esimiehelle, mutta jokaisen työntekijän velvollisuus on tuntea oman työnsä ja työympäristönsä vaarat ja huolehtia työssään sekä omasta että muiden työtekijöiden turvallisuudesta. Jokainen työntekijä on velvollinen noudattamaan työpaikalla laadittuja työsuojeluohjeita ja toimintamalleja, käyttämään annettuja turvavarusteita, ottamaan huomioon vaaratekijät ja ilmoittamaan työympäristössään havaitsemistaan vaaroista ja epäkohdista esimiehelle. Työsuojelun yhteistoiminnasta vastaa työsuojelutoimikunta, jonka muodostavat työsuojeluvaltuutetut, työsuojelupäällikkö ja kaupunginhallituksen nimeämä työnantajan edustaja, Pia Pentikäinen. Työsuojelun ohjenuorana toimii lainsäädännön lisäksi kaupunginhallituksen hyväksymä Työsuojelun toimintaohjelma. Työntekijän näkökulmasta keskeisiä työsuojelutoimijoita ovat esimiehen lisäksi työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet. Henkilöstöjaosto hyväksyi maaliskuussa 2018 kaupungille uuden työsuojeluohjelman. 18

21 Työtapaturmien näkökulmasta vuosi 2018 oli aikaisempaa vähätapaturmainen. Työtapaturmia sattui 33 (2017: 47) ja työmatkatapaturmia oli 9, joka on saman verran kuin vuonna Tapaturmista noin puolet tapahtui sosiaalipalveluissa ja näistä noin puolet oli tullut asiakkaan kanssa työskenneltäessä. Sähköisen vakuutusasioinnin myötä työtapaturmatilannetta on nyt aiempaa helpompaa seurata. 19

22 6 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Suonenjoen kaupunki on työnantajana kannustanut henkilöstöä kehittämään ammattitaitoaan arjen työn rinnalla. Esimies vastaa omien alaistensa ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä lakisääteisen täydennyskoulutuksen järjestämisestä, mutta myös työntekijä itse on vastuussa oman osaamisensa ylläpitämisestä. Henkilöstöpäällikkö huolehtii koko henkilöstölle suunnatusta koulutuksesta, oppisopimuskoulutuksista sekä työsuojeluun ja henkilöstöjärjestötyöhön liittyvistä koulutuksista. Koulutustarpeita kartoitetaan mm. kehityskeskusteluissa. Alati muuttuvassa toimintaympäristössä on tärkeää, että opitaan joka sektorilla uusia työmenetelmiä ja pidetään ammattitaitoa yllä. Työbarometri 2017 mukaan työnantajan maksamaan koulutukseen osallistui 54 prosenttia palkansaajista. Suonenjoen kaupungilla koulutuksiin osallistuneen henkilöstön osuus oli 50 % (2017: 34 %), ilman kansalaisopiston sivutoimisia opettajia osuus on 60 % (2017: 40 %) henkilöstöstä. Kaupungin henkilöstöllä oli vuonna 2018 yhteensä 1186 (2017: 681) koulutuspäivää. Kokonaan ilman koulutuspäiviä olleen henkilöstön määrän vähenemiseen on vaikuttanut muun muassa sisäiset koko henkilöstölle suunnatut koulutukset. Noin neljännes henkilöstöstä kouluttautui 1-3 päivän verran vuonna Yli kymmenen päivää kouluttautuneissa oli Sisä-Savon kansalaisopiston kansainvälisiä koulutuksia, teknisten palveluiden lakisääteisten koulutusten kasautumisia samoille työntekijöille sekä sosiaalipalveluiden muutosjohtamisen ja muutosvalmennuksen sekä kirjaamisen koulutuksia. (Taulukko 14) Taulukko 14. Henkilöstö koulutuspäivien mukaisesti vuonna 2018 (henkilöä) Ei koulutuspäiviä 2018 (2017) Ei koulutuspäiviä ilman SV* 2018 (2017) 1-3 päivää 2018 (2017) 4-9 päivää 2018 (2017) 10- päivää 2018 (2017) Koko henkilöstö 269 (374) 178 (281) 141 (127) 97 (46) 27 (14) *Ei koulutuspäiviä ilman sivutoimisia tuntiopettajia Vuoden 2014 alusta alkaen työnantajalla on ollut oikeus saada taloudellista tukea henkilöstön ammatillisesta kehittämisestä. Kunnille tuki maksetaan vähennyksenä seuraavan vuoden työttömyysvakuutusmaksusta. Korvausta on mahdollista saada kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohti. Suonenjoen kaupunki sai vuoden 2018 koulutuksista korvausta 8 457,23 euroa. 20