OAJ & yliopisto2015. Korkeakouluille tiekartta

Transkriptio

1 OAJ & yliopisto2015 Henkilöstö mukaan kehittämiseen 2 Opetuksen ja tutkimuksen yhteys vaarassa 6 Yt-neuvotteluissa kannattaa olla aktiivinen 7 Korkeakouluille tiekartta Hallitus vaatii yliopistoilta etenemistä nopeammin, korkeammalle ja rohkeammin. Työrauhan saavuttamiseksi korkeakoulut tarvitsevat tiekartan. 5

2 Ajankohtaista LEENA KOSKELA etupainotteisia. Toivon, että yliopistot ottavat kuitenkin päätöksenteon pohjaksi omat strategiansa, jotta säästötoimet eivät osu niihin aloihin ja toimintoihin, jotka ovat laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden kannalta keskeisimpiä. Joitakin rahoitusinstrumentteja yliopistojen uudistustyön tukemiseen on käytettävissä: kärkihankerahoitus, Suomen Akatemialle tuleva 30 miljoonaa euroa sekä uuden pääomittamiskierroksen vastinrahakriteerit. Myös rahoitusmallilla on tärkeä rooli. Ministeriö on lokakuussa lähettänyt yliopistoihin neuvotteluja kos- Henkilöstöpolitiikalla laatua Henkilöstö pitää ottaa tiiviisti mukaan tulevaisuuden suunnitteluun, opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen kannustaa yliopistoja. Anita Lehikoisen mukaan meillä on kansainvälisesti arvioiden aika jäykkä järjestelmä. Opiskelijoiden liikkuvuutta on voitava lisätä koko korkeakoululaitoksen sisällä. Kevään tulosneuvotteluihin parhaillaan valmistautuviin yliopistoihin kohdistuu merkittäviä rahoitusleikkauksia. Ne vaikuttavat perustehtäviin, opetukseen ja tutkimukseen. Lehikoinen myöntää, että tilanne on yliopistojen näkökulmasta hankala, koska säästöt ovat kevan ohjekirjeen. Siinä on kerrottu tavallista laajemmin OKM:n näkemys nykytilanteesta ja kehittämisen tarpeesta. Lehikoisen mukaan odotettavissa on rakenteiden ja toimintatapojen uudistamista. Rahaa on järjestelmässä edelleenkin aika lailla, kun kaikki julkiset rahoituslähteet Uudistumista pitää tapahtua kaikilla tasoilla. otetaan huomioon. Jakajia järjestelmän eri tasoilla on liikaa. Työnjaolla tähdätään vahvojen yksiköiden luomiseen. Yliopistojen ehdotusten tulee perustua niiden itseymmärrykseen siitä, millä aloilla ne ovat kansallisesti tai kansainvälisesti merkittäviä. Uudistumista pitää tapahtua kaikilla tasoilla: yliopistojen sisällä ja niiden välillä, mutta myös yo-amk-akselilla. Ministeriö vastaa kokonaisuuden hallinnasta, se on selvä. Olemme korostaneet yliopistoille hyvän henkilöstöpolitiikan merkitystä. Ilman sitä ei synny laatua eikä tulosta. OAJ & YLIOPISTO AJANKOHTAISTA KORKEAKOULUISSA JULKAISIJA Opetusalan Ammatti järjestö OAJ KOONNUT Hanna Tanskanen TAITTO Pia Koivisto KANNEN KUVA Veikko Somerpuro PAINOPAIKKA Forssa Print Lakien arviointi YLIOPISTO- JA AMK-LAIT arvioidaan vuosien aikana. Yo-lain arviointi on käynnistynyt yliopistokentän kuulemisella ja valmistuu kesäkuussa Arvioinnin toteuttaa Owal Group Oy. KOTUMO HANKE TÄHTÄÄ korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämiseen. OKM vastaa prosessista yhteistyössä tutkimuslaitoksia tulosohjaavien ministeriöiden kanssa. tutkimuslaitosuudis tus. wordpress.com RAKE-hankkeet SUOMEN YLIOPISTOT UNIFI koor dinoi yliopistojen koulutusalakohtaisia rakenteellisen kehittämisen hankkeita. Kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen raportti on juuri valmistunut. unifi.fi/toiminta/rake 2 OAJ & YLIOPISTO/2015

3 Puheenjohtaja Leikkauksista huolimatta yliopistojen tehtäviä ei ole vähennetty. Tiedettä ja korkeaa osaamista tarvitaan enemmän kuin koskaan Mitä ammatteja ja millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Yhteiskunta muuttuu yhä kiihtyvään tahtiin. Tiedämme varmasti oikeastaan vain sen, että osaamisen, erityisesti huippuosaamisen ja tieteen, merkitys tulee vain kasvamaan. Korkealaatuinen koulutus ja kyky tuottaa uutta tietoa ovat keskeisessä roolissa menestyksen avaimia haettaessa. Siksi hallituksen valitsema koulutus- ja tutkimusleikkausten linja ihmetyttää ja on ehdottoman väärä. Näillä toimenpiteillä ja mahdollisilla kelpoisuuksien alentamisilla hallitus osoittaa vähättelyä tieteellisen tarkastelutavan merkitystä kohtaan. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että koulutus ja tutkimus ovat investointeina erittäin kannattavia. Moni talouden asiantuntija ja yritysjohtaja on kritisoinut, että leikkaukset hidastavat talouskasvua. Ilmassa on liikaa huolestuttavia merkkejä siitä, että päättäjät eivät luota tieteelliseen tietoon. Lähes puolen miljardin leikkaukset yliopistoilta vaikuttavat varmasti tutkimukseen ja opetukseen. Ne myös haastavat henkilöstön voimavarat ja jaksamisen ja johtavat muun muassa siihen, että opiskelijat saavat entistä vähemmän ohjausta. Kilpailu tutkimusrahoituksesta kiristyy. Yliopistonlehtorit, yliopistotutkijat ja professorit tulevat tekemään entistä enemmän hallintotyötä sen sijaan, että käyttäisivät ja kehittäisivät osaamistaan opetukseen ja tutkimukseen, mikä on heidän ydintehtäväänsä ja tuloksellisuuden sekä tuottavuuden kannalta oleellisinta. Leikkauksista huolimatta yliopistojen tehtäviä ei ole vähennetty. Tarve profilointiin ja yhteistyön tekemiseen kasvaa. Yliopistokoulutuksen tehtävä ei kuitenkaan ole vain valmiiseen ammattiin kouluttaminen ja työelämän tarpeisiin vastaaminen vaan se, että opiskelija hallitsee valmistuttuaan tieteellisen tiedon tuottamisen, käsittelemisen, tiedon arvioinnin ja kriittisen ajattelun taidot. Tuolta pohjalta syntyy se laaja-alaisuus, jota yhä suuremmassa määrin työelämäkin edellyttää. Emme kuitenkaan saa unohtaa kansallisen, yhteisöllisen ja yksilöllisen sivistyksen rakentamistehtävää, jonka on oltava yliopistoilla jatkossakin keskeinen. Koulutusohjelmien kehittäminen ja opetusmenetelmien uudistaminen esimerkiksi digitalisaation avulla vaativat selkeitä panostuksia henkilöstön osaamiseen. Tätä korostetaan äskettäin uusituissa eurooppalaisen korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen periaatteissa. Opetuksen merkitystä yliopistoissa arvostetaan luomalla sille suotuisat edellytykset. Yliopistotyönantajien tulee myös pitkäjänteisesti kannustaa opetushenkilöstöään tieteelliseen toimintaan. Suomen talous on laskusuhdanteessa, mutta samaan aikaan kohtaamme aivan toisen mittaluokan haasteita. Levottomuuksista johtuvat ihmisvirrat, köyhyys, ilmastonmuutos ja korjaamattomat ympäristötuhot ovat globaaleja ilmiöitä, jotka voidaan ratkaista vain koulutuksen ja tutkimuksesta saatavan tiedon ja siitä kumpuavien innovaatioiden kautta, olivatpa ne teknologisia tai sosiaalisia. Nykyinen suuntaus, tieteen vähättely, on käännettävä. Tieteen tuloksista ja tiedon tuottamisen prosesseista on kerrottava entistä laajemmassa mittakaavassa. Tiede on äärimmäisen hyväksi hiottu tiedonhankintajärjestelmä, ja siksi sitä kannattaa yhteiskunnassa hyödyntää. Erityisesti poliitikkojen. Olli Luukkainen OAJ & YLIOPISTO/2015 3

4 Altius Citius Citius, Altius, Fortius Altius Fortius FortiUS Citius, Altius, Fortius Citius Altius Citius, Altius, Fortius Fortius Fortius 4 OAJ & YLIOPISTO/2015

5 Hallituksen selviytymisstrategiana ovat rajut leikkaukset yliopistosektorilta. Korkeakouluilta odotetaan merkittäviä kehittämistoimia olympialiikkeen hengessä : nopeammin, korkeammalle ja rohkeammin. HANNA TANSKANEN Enemmän ja paremmin? Edellisen laman aikana 90-luvulla poliittiset päättäjät näkivät tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostamisen olevan portti ulos lamasta kansallinen selviytymisstrategiamme. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöresurssit eri sektoreilla kasvoivat vuosina yhteensä yli 70 prosenttia. Uusi hallitus on lähtenyt toiselle tielle: tekemään valuvikaa. Leikkaustoimina esitetään yliopistoindeksien jäädyttämistä hallituskauden ajaksi, hallinnon rationalisointia ja yliopistoverkoston supistamista 50 miljoonalla eurolla. Näiden lisäksi sekä Suomen Akatemian että Tekesin rahoituksen myöntövalmiutta leikataan, ja erityisesti Tekesin leikkaukset kohdistuvat paljolti teknillisen ja lääketieteen alan yliopistotutkimukseen ja -tuotekehitykseen. Koko maan innovaatiotoiminnan kannalta nämä Tekesin leikkaukset voivat osoittautua hyvin vahingollisiksi ja siten talouskehitystä hidastaviksi. Tekesin pääjohtaja on arvioinut, että leikkausten vuoksi jää vuosittain noin 250 patenttia tulematta ja parisataa uutta tuotetta syntymättä. Akatemian rahoitusleikkaukset puolestaan purevat välttämätöntä perustutkimusta, innovaatioiden kivijalkaa. Leikkaukset tarkoittavat kaikkiaan noin 500 miljoonan euron vähennystä. Henkilöstömenojen osuus yliopistoissa on lähes 70 prosenttia, joten leikkaukset kohdistuvat vääjäämättä eri henkilöstöryhmiin. Summa vastaa yliopistotyöpaikkaa vuoteen 2019 mennessä. Vuoden 2005 jälkeen tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa työskentelevien määrä on vähentynyt kaikilla sektoreilla (sis. julkinen sektori, korkeakoulutus, teollisuus) yhteensä yli 7 prosenttia, teollisuudessa yli 20 prosenttia. Näissä luvuissa eivät ole mukana vuoden 2013 jälkeen tapahtuneet tai tulossa olevat tutkimusväen irtisanomiset. KOULUTUS JA OSAAMINEN on yksi hallituksen ns. kärkihankkeista. Valitettavasti kärkihankkeet, kuten myös yliopistojen pääomittamisen lisääminen, ovat luonteeltaan kertasuorituksia, eikä niiden mittaluokka lähellekään korvaa yliopistoihin ja tutkimukseen kohdistuvia leikkauksia. Esimerkiksi ns. digiloikan tekemiseen tarvitaan luonnollisesti kohdennettua rahoitusta, mutta leikkaukset vievät samalla volyymia perustoiminnoista ja tekevät merkittävän valuvian, innovaatio- ja tutkimustoiminnan sekä aivovuodon kadon. Muotti rikkoutuu; uuden muotin ja valun tekeminen ottaa aikansa. Hallitus on heittänyt vaikean pallon autonomisille yliopistoille. Yliopistot eivät toimi kuten yritykset, niiden ansaintalogiikka on eri. Yliopistot valmistautuvat sopimuskautta koskeviin ensi kevään tulosneuvotteluihin alati pienentyvällä rahoituskehyksellä. Huolimatta jo edellisen hallituksen tekemistä leikkauksista, on Helsingin yliopisto onnistunut parantamaan sijoitustaan mm. Shanghain ja Times Higher Education -ranking eissa. Tutkimukseen vahvasti panostaviin muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomen tilanne on kuitenkin huolestuttava. Suomen asema muihin maihin verrattuna heikkenee väistämättä jatkossa. TOIMINNAN VAKAUTTAMISEKSI ja työrauhan saavuttamiseksi korkeakoulut tarvitsevat ajallisesti pitkän aikavälin suunnan; tiekartan, jossa määritellään laajalla valmistelulla suomalaisen huippututkimuksen ja koulutuksen tahtotila. Tilannekuva on paikallaan sekä taloudellisista ja toiminnallisista edellytyksistä että ala- ja aluekohtaisista koulutusvastuista ja osaamisprofiileista. On vältettävä liian äkkipikaiset ja sirpaleiset toimet, sillä rakenteellinen uudistuminen ottaa oman aikansa. Keskinäinen työnjako tapahtuu korkeakoulujen asiantuntemuksen kautta. OAJ kannattaa ns. kahden koulutusväylän mallia toisen ja korkea-asteen koulutuksessa. Korkeakouluilta ja niiden hallituksilta tarvitaan rohkeita rakenteellisia aloitteita ja toimia sekä opetus- ja kulttuuriministeriöltä vahvaa johtamista ja työtä yhteisen vision luomiseksi. Suomen hallitus ei myöskään voi vetäytyä vastuustaan. Sen on ensi tilassa annettava korkeakouluille sekä tämän hetken ja tulevaisuuden työntekijöille ja työnantajille selkeä strateginen näkemys Leikkausten vuoksi jää vuosittain noin 250 patenttia tulematta ja parisataa uutta tuotetta syntymättä. siitä, kuinka tutkimusta ja innovaatiopolitiikkaa kehitetään. Korkeakoulujen on myös opittava tekemään entistä enemmän yhdessä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin rintamalla. On Suomen etu, että korkeakoulujen kilpailu kohdistuu enemmän kansainvälisille areenoille kuin kapealla resursoinnilla toimivien korkeakoulujemme välille. Tämä on huomioitava myös korkeakoulujen ohjauksessa. Yhteistyö on nähtävä voimavarana, jolla löydetään uusia ratkaisuja ja vahvuuksia. Tarvitaan isompia tutkimus, kehittämis- ja innovaatioyhteisöjä, ammattimaisesti johdettuja korkeakoulujen yhteisiä yrityshautomoja, työelämän ja korkeakoulujen kohtaamispaikkoja, siis enemmän yhdessä tekemistä alan sisällä ja alojen välillä. Rohkeammin, osaamista vaalien ja kannustaen. Suomalainen sivistys ja osaaminen ovat kovimman haasteensa edessä vuosikymmeniin. On kysymys koko Suomen tulevaisuudesta maana, joka nojaa sivistykseen, korkeaan osaamiseen ja kor keaan jalostusarvoon sekä tietoon perustuvaan päätöksentekoon. Suomi tarvitsee innovaatioita, työpaikkoja, tuottavuutta ja hyvinvointia. Tässä yliopistot ovat avainasemassa. OAJ & YLIOPISTO/2015 5

6 Opetus Opetuksen ja tutkimuksen yhteys vaarassa Yliopistolain mukaan yliopistot antavat tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Usein tilanteessa, jossa asioita joudutaan perustelemaan lainsäädännöllä, on jokin perusoikeus tai perustehtävä uhattuna. Tästä on näkyvissä merkkejä nytkin. Maan hallituksen arvovalinnoista on tullut ennakoimaton, mutta todellinen ongelma koulutukselle. Yliopistouudistuksen yhteydessä rahoituksen vakaus kirjattiin lakiin. Sen jälkeen koulutuksen rahoitusta on kerta toisensa jälkeen vähennetty, vaikka vaihtoehtoisia säästökohteita on riittämiin myös laskusuhdanteessa. Olisi toivottavaa, että hallitusta mm. kiinnostaisi tulojen lisääminen kitkemällä uskottavasti ja systemaattisesti verovälttelyä ja harmaata taloutta. Leikkausten yhteydessä yliopistoissa puhutaan yhä enemmän tulovirroista ja ansaintalogiikasta. Valtaosa tutkijoista juoksee rahoituksen oravanpyörässä. Taloudelliset reunaehdot ohjaavat yliopistoja keskittymään vahvuuksien hyödyntämiseen, ei epämukavuusalueille tai tulovirran näkökulmasta tehottomilla alueilla operoimiseen. Yt-neuvotteluissa tehtäviä henkilöstövähennyksiä suunnitellaan kompensoitavaksi kasvattamalla opettavan henkilöstön jo ennestään korkeita opetusmääriä. Toinen säästökohde on tuntiopetus. Opetusintensiivisillä aloilla tuntiopetuksen tuomat joustot ovat mahdollistaneet keskittymisen tutkimukseen edes vähäisessä määrin. Myös resurssien pieneneminen opintohallinnossa valuttaa hallinnon työtä opettajien ja tutkijoiden tehtäväksi. Maan hallituksen korulauseet laadun parantamisesta ja kehittämisestä lähinnä ärsyttävät ja osoittavat etääntymistä koulutuksen järjestämisen ja oppimisen haasteista. Miksi tutkimuksen ja opetuksen yhteys sitten on niin tärkeä? Mikäli tutkimus ja opetus erotetaan toisistaan, muuttaa yliopisto olemustaan. Yliopistojen tehtävä on sivistää, opettaa kriittistä ajattelua ja kouluttaa lähestymään ilmiöitä tutkimuksellisen lähestymistavan kautta. Yliopistoihin kuuluu ensisijaisesti vapaa perustutkimus. Vaikka poliitikkojen määrittämät strategisesti keskeiset tutkimusalat ovat tärkeitä, eivät yliopistot ole luonteeltaan strategisia innovaatiokeskuksia. Yliopistolaiselle omakohtaisen tutkimuksen tekeminen on tärkeää alasta riippumatta. Sillä on merkitystä sekä opetuksen sisältöjen vuoksi että tutkimuksellisen otteen ylläpitämisen näkökulmasta. Opettajathan ohjaavat opiskelijoita tieteen tekemiseen. Yliopistojen toiminnan ei pitäisi olla sidottuna kvartaaleihin, eikä kovin voimakkaasti edes talouden suhdanteisiin. Tarvitsemme myös taloudellisesti huonoina aikoina tutkimusta, sivistystä, koulutusta sekä vahvistusta henkisen ja taloudellisen kasvun edellytyksille. Nykyisissäkin olosuhteissa yliopistojen johto lopulta vastaa yliopistojen strategian toteutumisesta sekä tehdyn työn laadusta ja vaikuttavuudesta. Niihin vaikuttaa oleellisesti tieteellisen toiminnan ja koulutuksen välisen yhteyden vahvistaminen. Seppo Sainio YLL palkitsee opetuksen kehittäjiä YLL PALKITSEE OAJ:N Yliopistopäivillä kaksi yliopisto-opetuksen kehittäjää. Stipendin saavat musiikin didaktiikan yliopistonlehtori Ari Poutiainen Helsingin yliopistosta ja tietojärjestelmätieteen lehtori Panu Moilanen Jyväskylän yliopistosta Poutiainen on kehittänyt luokan- ja lastentarhaopettajakoulutukseen kohdennetun kitarasäestyksen oppimateriaalikokonaisuuden Kaikki keikalle. Opas julkaistaan internetissä, jolloin se on kaikkien ulottuvilla. Moilasen hankkeessa on kehitetty maisterivaiheen alkuorientaation ja -ohjauksen työmuotoja. Ohjaus toteutetaan joustavasti, mobiilisti ja monipaikkaisesti. Kukin opiskelija kohdataan yksilönä ja opiskelijoiden välille muodostuu siteitä ja suhteita, jotka tukevat opintojen etenemistä auttavaa ryhmäytymistä. Stipendin saajat ovat hyviä esimerkkejä YLL:n jäsenistä. He ovat asiantuntevia opetuksen kehittäjiä ja digiloikkakin on otettu, toteaa stipenditoimikunnan puheenjohtaja, YLL:n 1. varapuheenjohtaja Kirsti Vainio. Organisaatiomuutokset heikentävät työhyvinvointia KUN YLIOPISTOISSA tarvitaan sopeuttamistoimia resurssien vähentymisen vuoksi, työnantajan on keskusteltava niistä laajasti ja avoimesti henkilöstön ja henkilöstön edustajien kanssa. Vain siten päästään parhaaseen lopputulokseen. Työterveyslaitos on tutkinut eurooppalaisessa hankkeessa organisaatiomuutoksia ja niiden vaikutuksia työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Tulokset osoittivat, että organisaatiomuutokset heikensivät työtyytyväisyyttä ja lisäsivät koettua työuupumusta tai henkistä väsymystä. Hyvää muutosta ei saada aikaan ilman yhteistoimintaa ja yhteistoimintalakien henkeä; vaihtoehdoista pitää keskustella, muutostarve pitää perustella ja tavoitteita pitää määritellä yhteisesti yksimielisyyttä hakien. Sekä yksilön, työryhmän, johdon että koko organisaation kannalta olennaiset avaintekijät hyvinvoivan muutoksen läpiviemisessä ovat viestintä, osallistuminen ja tuen saatavuus. Hyvin tehty muutos voi myös lisätä henkistä hyvinvointia, työtyytyväisyyttä ja innovatiivisuutta. Kuka tahansa voi tarvittaessa olla yhteydessä työsuojeluvaltuutettuun ja luottamusmieheen. Työterveyshuollon pitää selvittää ja arvioida myös muutoksista aiheutuva kuormitus. Työterveys huollosta löytyy tarvittaessa keskustelu- ja arviointiapua ylikuormittaviin ja uupumustilanteisiin. Työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden jaksamisesta. Pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut sekä myös yt- ja työsuojelutoimikuntien jäsenet ovat olennaisessa roolissa käsittelemässä yhteistoiminnassa kaikkia töihin ja organisaation muutoksiin liittyviä asioita. Riina Länsikallio 6 OAJ & YLIOPISTO/2015

7 Ajankohtaista Aktiivinen ytneuvotteleminen kannattaa TYÖANTAJAN PITÄÄ KÄYDÄ yhteistoimintaneuvottelut, jos se suunnittelee henkilöstömäärään vaikuttavaa organisaatiomuutosta tai silloin, jos työnantajan taloudellinen tilanne on heikentynyt niin, että toimintaa ja henkilöstöä joudutaan supistamaan. Neuvottelut pitää käydä ennen päätöksentekoa ja mahdollisia henkilöstön vähentämistoimia. Yt-neuvotteluiden yhteydessä työntekijöiden kannattaa olla aktiivisia ja miettiä vaihtoehtoisia säästökeinoja, jotta työvoiman vähentämisiin ei tarvitsisi ryhtyä tai tarve olisi ennakoitua pienempi. Työnantaja saattaa kartoittaa myös halukkuutta vapaaehtoisiin järjestelyihin, mm. osa-aikatyöhön. Opetusministeriltä kirje korkeakouluille OPETUS- JA kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen patistaa julkaistussa avoimessa kirjeessään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johtoa tekemään isoja rakenteellisia ja pienempiä On hyvä muistaa, että vapaaehtoiset järjestelyt johtavat tavallisesti työttömyysturvan menettämiseen. Ennen kuin työnantaja voi vähentää henkilöstöä sen pitää kartoittaa, onko työntekijälle tarjolla muuta soveltuvaa työtä. Työnantajan on myös tarjottava työntekijälle uusien tehtävien edellyttämä kohtuullinen koulutus. Työnantajalla on tämän lisäksi takaisinottovelvollisuus yhdeksän kuukautta Yt-neuvotteluissa työntekijöiden kannattaa olla aktiivisia ja miettiä vaihtoehtoisia säästökeinoja. toiminnallisia uudistuksia. Seuraavan sopimuskauden valmistelun pohjaksi ministeri on kysynyt jokaiselta yliopistolta kaksi kysymystä: Millä aloilla yliopistonne on tutkimuksen kansainvälisessä kärjessä vuonna 2025? Millä aloilla yliopistonne tutkimus on laadultaan ja laajuudeltaan kansallisesti merkittävää? Grahn-Laasosen mukaan työsuhteen päättymisestä. Jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä samaan tai samankaltaiseen työhön, jota irtisanottu oli tehnyt ja hän on työnhakijana TE -toimistossa, työtä pitää tarjota irtisanotulle. Jos työntekijä joutuu irtisanotuksi, hänellä on irtisanomisaikana oikeus palkalliseen työllistymisvapaaseen esimerkiksi työn hakua varten. Työllistymisvapaan pituus riippuu irtisanomisajan pituudesta. Eija Mali Lue OAJ:n verkkosivuilta lisää mm. neuvottelujen kestosta, käsiteltävistä asioista ja laajuu desta. Jäsensivut Virka- ja työsuhde Yhteistoimintamenettely Laki yhteistoiminnasta yrityksissä. yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjaon selkeytymistä, poisvalintoja, yhdistymisiä ja muuta rakenteellista kehitystä valmistaudutaan tukemaan mm. strategisella rahoituksella. Lue lisää: Verkkouutiset/2015/10/ avoinkirje.html SATUNNAISLUVUT 18 % Yliopistoon kohdistuvien leikkausten osuus niiden kokonaisrahoituksesta (ml. ulkopuolinen rahoitus). Hallituskaudella yliopistojen rahoitus pienenee lähes 500 miljoonalla eurolla mrd. Lisäpääomaan tarvittava miljardimäärä, jos sillä korvattaisiin yliopistojen käyttömenoista leikattavat miljoonat. Laskettu yliopistojen keskimääräisellä pääoman tuotolla, joka on ollut noin 3 %. 2,9 mrd. Yliopistoleikkausten aiheuttama yhteiskunnan taloudellinen menetys. Yliopistoon sijoitettu euro tuottaa sitä ympäröivän yhteiskunnan talouteen 5,88 euroa. Tiedot: Economic Contribution of the LERU Universities KOONNUT LAURI KURVONEN JA HANNA TANSKANEN MIKSI YLIOPISTOLAISEN KANNATTAA OLLA OAJ:N JÄSEN? Neuvottelut OAJ NEUVOTTELEE opettajien palvelussuhteen ehdoista ja on JUKOn suurin jäsenyhdistys. Edunvalvonta OAJ ON VAHVA vaikuttaja ammatillisessa edunvalvonnassa ja koulutuspolitiikassa. Jäsenetuja OSAAVAT ja kokeneet pää- ja luottamusmiehet jäsenen tukena yliopistoissa TOIMISTON apu palkka- ja palvelussuhdeepäselvyyksissä ja muissa työhön liittyvissä ongelmissa RUNSAASTI rahanarvoisia etuja, mm. laaja vakuutuspaketti JÄSENLEHDET: Opettaja ja Acatiimi (YLL:n kautta) Lue lisää: jäsenyys Ota yhteyttä YLIOPISTOASIAMIES Hanna Tanskanen, hanna.tanskanen@ oaj.fi tai puh PALVELUSSUHTEEN ehdot puh OIKEUSTURVA-ASIAT puh OAJ & YLIOPISTO/2015 7

8 Ajankohtaista YPE-opinnot Oman opetuksen kehittämistä YLIOPISTOPEDAGOGISET opinnot on velvoite opetus- ja tutkimushenkilöstölle Jyväskylän yliopistossa, varsinkin heille, joilla ei ole aiempia pedagogisia opintoja. Velvoitteena on 10 opintopisteen laajuinen jakso, jota on mahdollisuus täydentää 15 opintopisteen opinnoilla perusopintokokonaisuudeksi. Tätä täydennyspakettia järjestetään vähintään joka toinen vuosi. Osa perusopinnot suorittaneista jatkaa 35 opintopisteen laajuisiin aikuiskouluttajan pedagogisiin opintoihin (APO). Tärkeää on, että työskentelytavat kytkeytyvät jokaisen omaan opetukseen ja sen kehittämiseen. Osallistujat pitävät tärkeänä myös monipuolista keskustelua ja tutustumista yli laitos- ja tiedekuntarajojen. Opintojen suorittajissa on mukana sekä vanhoja konkareita että nuoria opettajia ja post doc -tutkijoita. Vuoden 2010 jälkeen, jolloin yliopistopedagogiset opinnot mainitaan ohjesäännön kelpoisuusehdoissa, opintoja on suorittanut yli 230 työsuhteessa olevaa: professoreita, tutkijoita, opettajia ja tohtorikoulutettavia. Yliopistopedagogiikan arvostuksesta kertoo myös opintojen vastuuopettajan, lehtori Anita Malisen palkitseminen kehittäjäopettajan palkinnolla Jyväskylän yliopiston yliopistopäivien yhteydessä Hän on keskeinen henkilö yliopistopedagogisten opintojen kehittäjänä yhdessä vakiintuneen tiimin kanssa. Erja Kosonen ja Anita Malinen Active employee negotiations produce results AN EMPLOYER MUST engage in employee cooperation negotiations if it is planning an organisational change which affects the number of personnel or if the employer s financial position has deteriorated so that it needs to reduce its operations or lay off its employees. Negotiations need to be completed before any final decisions and any discharge of employees. During employee cooperation negotiations, employees should be active and consider alternative ways of producing savings, in order to avoid or minimise any lay-offs. The employer may also identify the willingness of its employees to accept voluntary arrangements, such as part-time employment. However, it should be remembered that voluntary arrangements usually lead to the loss of unemployment security. Before the employer can discharge its employees, it must identify whether or not other suitable work can be offered to employees. Furthermore, the Opettajien akatemia palkitsee HELSINGIN YLIOPISTON Opettajien akatemian jäsenyys on yliopiston korkein tunnustus opettajan opetusansioista ja oppineisuudesta opetuksessa. Opettajien akatemia muodostaa monitieteisen verkoston, joka jakaa pedagogista osaamistaan ja toimii aktiivisesti During employee cooperation negotiations, employees should be active. employer must provide employees with the reasonable training required to start working in a new position. In addition, the employer has a re-employment obligation for nine months after the end of employment. If the employer needs to fill up the same or a similar position from which an employee was discharged and the specific employee is registered as a job-seeker at the TE office, the employer must offer the job to the discharged employee. If an employee is discharged, they are entitled, during the period of notice, to take paid leave in order to find a new job. The duration of job-seeking leave depends on the period of notice. Read more about the duration and scope of negotiations and matters to be discussed from the OAJ website (in Finnish only): Jäsensivut (Members) Virka- ja työsuhde (Official and employment relationship) Yhteistoimintamenettely (Cooperation proceedings) Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (Act on Co-operation within Undertakings) oppimisen ja yliopisto-opetuksen kehittämiseksi. Opettajien akatemia on myös kansainvälisesti ainutlaatuinen huippuopettajien verkosto. Sen tavoitteena on vahvistaa yliopistoopetuksen arvostusta ja asemaa sekä mahdollistaa meritoituminen ja tunnustuksen anto opetusansioiden perusteella. Valinta on yhteisöllinenkin ele: valittu tuo tunnustuksen ja määrärahan myös omalle yksikölleen. YLL KYSELY Suurin osa YLL kyselyyn vastanneista (84 %) työskentelee toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Opetuspainotteisissa tehtävissä (lehtori, yliopistonlehtori, yliopistonopettaja) osuus oli 91 % vastanneista. Palkka vastaa tehtäviä, kertoo noin puolet opetuspainotteisissa tehtävissä työskentelevistä kyselyssä. Kun vastaajia pyydettiin arvioimaan palkkausjärjestelmän toimivuutta viiden viime vuoden aikana, tyytyväisiä omaan palkkaansa oli noin viidennes, tyytymättömyyttä koki noin puolet. Olen harkinnut siirtymistä pois yliopistosektorilta kahden viime vuoden aikana, toteaa lähes puolet (49 %) opetustehtävissä työskentelevistä. Oma työpaikka on turvattu, kokee kolme viidesosaa (62 %) vastaajista. Lehtoreista ja yliopistonlehtoreista noin viidennes kokee työpaikkansa olevan uhattuna työpaikan uudelleenjärjestelyjen takia. YLL kysely toteutettiin kesä syyskuussa 2015, ja siihen vastasi 22,5 % jäsenistä. Tarkemmat tiedot kyselyn tuloksista julkaistaan vuoden 2016 alussa. Verkosto levittää yliopisto-opetuksen parhaita käytäntöjä sekä yliopiston sisällä että kansainvälisesti tutkimusten, vierailujen, seminaarien ja julkaisujen kautta. Akatemia kaipaa vielä rinnalleen opettajien uramallia osoituksena yliopiston kahden päätehtävän yhtäläisestä arvostuksesta. Yliopisto-opetus on yhtä keskeistä akateemista osaamista kuin tutkimus. Inkeri Ruokonen KOONNUT VESA ILVES JA HANNA TANSKANEN 8 OAJ & YLIOPISTO/2015