Kauppi-Niihaman vertaissuunnitteluryhmän Luontotyypit esitys

Transkriptio

1 1 Kauppi-Niihaman vertaissuunnitteluryhmän Luontotyypit esitys Johdanto Kauppi-Niihama on ainutlaatuinen metsäaluekokonaisuus aivan Tampereen keskustan välittömässä läheisyydessä. Tältä laajalta ja yhtenäiseltä sekä luonnonsuojelullisesti arvokkaalta alueelta löytyy vanhoja kuusivaltaisia metsiä, kalliometsiä, lehtomaisia kankaita ja lehtoja, Pikku-Niihaman järvi, Näsijärven rakentamatonta rantaa sekä korpi- ja rämepainanteita, jopa pari pientä avosuota. Suomen Luonnonsuojeluliitto onkin valinnut Kauppi-Niihaman Suomen 100 luontohelmen joukkoon. Kauppi-Niihama on tamperelaisille tärkeä virkistysalue, jolla on sekä luonnonarvojen että ihmisten viihtyvyyden kannalta valtakunnallista merkitystä. Alueella on urheilupuiston ja valaistujen ulkoilureittien ulkopuolella runsaasti rauhallisia, merkkaamattomia metsäpolkuja enemmän rauhaa kaipaaville. Kuvat 1 ja 2. Valaistujen ulkoilureittien ulkopuolella on paikoin jopa erämainen tuntu. Monimuotoisen metsäluonnon ansiosta Kauppi-Niihama tarjoaa hyvän elinympäristön monille uhanalaisille ja taantuneille lajeille, esimerkiksi liito-oravalle (edellisessä luokituksessa silmälläpidettävä NT, nyt 2019 uhanalainen VU), jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkoja löytyy eri puolilta aluetta. Kuvat 3 ja 4. Liito-oravan papanoita löytää reviireiltä helpoiten keväällä.

2 2 Kauppi-Niihamaan perustettiin vuonna 2011 Soukonvuoren luonnonsuojelualue, joka on pintaalaltaan reilut 45 hehtaaria. Toistaiseksi alueelle ei ole perustettu muita luonnonsuojelualueita, mutta tarve niille olisi suuri. Ryhmämme päälähtökohta on, että Kauppi-Niihaman metsät säilytetään nykyisessä laajuudessaan eikä niitä enää supisteta rakentamisella tai muulla maankäytöllä. Ruotulan maankäyttösuunnitelmat (asuntorakentaminen, golfkentän mahdollinen siirtäminen ja frisbeekentän laajennus, Alasjärven pohjoisrannan aluevaraus leirintäalueelle), luovat selvän uhan alueen metsille. Hakkuut eivät ole perusteltuja Kauppi-Niihaman kaltaisessa virkistysmetsässä. Alueella viime vuosinakin toteutetuissa hakkuissa on noudatettu talousmetsistä tuttuja malleja, kuten puuston kaavamaisia harvennuksia sekä lehti- ja lahopuiden poistoa. Metsien käsittelyn hakkuukeskeisestä nykytavasta tulisi luopua ja antaa luonnon kehittyä omaan tahtiinsa. Kuvat 5 ja 6. Talousmetsistä tutut metsänkäsittelytavat eivät sovi virkistysmetsiin. Kaavasuojelun lisäksi tarvitaan pysyvämpiä lainsäädännöllisiä toimenpiteitä luontoarvojen turvaamiseksi perustamalla luonnonsuojelualueita arvokkaille kokonaisuuksille. Tampereen kansallinen kaupunkipuisto tarjoaa hyviä mahdollisuuksia ja työkaluja Kauppi-Niihaman suojeluun ja virkistyskäytön kehittämiseen. Kauppi-Niihama tulisikin kokonaisuudessaan rajata mukaan kaupunkipuistoon. Kulutuksen lisääntyessä käyttöpaine tulee ohjata opastein ja merkinnöin ensisijaisesti kulutusta kestäville alueille. Myös liikuntarajoitteisuus voidaan huomioida niin, että muutamalle edustavalle alueelle taataan esteetön kulku. 2a. Metsänkäsittelyt Esitämme, että nykyisenkaltaisesta metsänkäsittelystä Kauppi-Niihaman alueella tulee luopua. Alueella on tehty vuosittain harvennuksia, jotka heikentävät luontoarvoja. Vuosikymmenien kuluessa metsät ovat monin paikoin kehittyneet liian tasaikäisiksi eikä kerroksellisuutta ole samaan tapaan kuin luonnollisesti kehittyneissä metsissä. Kaupungilla ei ole taloudellisia tuottotavoitteita virkistysmetsien hakkuille, joten niillä hakkuut eivät ole perusteltavissa. Ahkerassa käytössä olevien reittien varsilla vaarallisiksi arvioituja puita voitaisiin maltillisesti poistaa, mutta rungot jätettäisiin metsään lisäämään lahopuun määrää.

3 3 Kuva 7. Tasaikäiseksi käsitellystä metsästä puuttuu metsän luontainen kerroksellisuus. Kaupungin metsäsuunnitelmaa, jota ei ole päättävissä elimissä koskaan vahvistettu, ollaan uusimassa ja nykyisistä metsänkäsittelytoimista luopumisesta Kauppi-Niihamassa tulisi näkyä siinä. Metsälajien taantuminen koko Suomessa osoittaa, että käytäntöjen on muututtava. Kuvat 8 ja 9. Ahkerassa käytössä olevien reittien varsilta vaarallisiksi koetut puut ja pahimmat esteet voidaan maltillisesti poistaa, mutta rungot jätetään paikoilleen lisäämään lahopuun määrää. Kuntien virkistys- ja muiden metsien lisäsuojelulla ja maltillisella hoidolla voidaan parantaa merkittävästi monien harvinaistuneiden metsäisten elinympäristöjen tilaa. Samalla voidaan parantaa myös lukuisien uhanalaisten ja taantuneiden lajien elinmahdollisuuksia ja turvata sitä kautta luonnon monimuotoisuutta. Kunnilla on velvollisuus (LSL 6 ) edistää luonnonsuojelua alueillansa. Tähän voidaan katsoa sisältyvän (LSL 47 ) esimerkiksi erityisesti suojeltavien lajien ja uhanalaisten luontotyyppien (LSL 29 ) suojelun edistäminen, sekä laajempien luontokokonaisuuksien ja ekologisten yhteyksien vaaliminen.

4 4 Kuntametsien sijainti, käyttö ja yksityisiä talousmetsiä suuremmat pinta-alat tekevät niistä kokonaispinta-alaansa merkittävämpiä niin virkistyskäytön kuin luonnonsuojelunkin näkökulmasta. Noin kolmannes kuntametsistä on ulkoilu- ja virkistysmetsiä. Termit "hallittu hoitamattomuus" tai "hallittu luonnontila" soveltuisivat jatkossa kuvaamaan Kauppi- Niihaman metsien käsittelyn periaatteita niillä alueilla, joista ei perusteta luonnonsuojelualueita. Kyseiset termit kuvaavat tilannetta metsissä, jotka kehittyvät kulloisenkin paikan luonnollisen sukkession mukaisesti, mutta joissa pienin harkituin toimenpitein minimoidaan riskit esimerkiksi kävijöiden turvallisuudelle ja väylien toimivuudelle. Koska puuntuotanto ei ole virkistysalueiden tehtävä, ei metsätaloudessa vallitseva kiertoaika-ajattelu sovi lähtökohdaksi mahdollista käsittelyä suunniteltaessa. Kuvat 10 ja 11. "Hallittu hoitamattomuus" lisää luonnon monimuotoisuutta. Metsätalous on tutkitusti merkittävin lajiemme uhanalaisuuden syy. Luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset metsäiset elinympäristöt ovat metsätalouden ja muun maankäytön seurauksena vähentyneet suuresti koko maassa, niin myös Kauppi-Niihaman alueella. Muun muassa lahopuu on olennainen osa metsäluontoa. Jopa neljännes Suomen metsissä elävistä lajeista (noin ) on suoraan riippuvaisia lahopuusta. Kauppi-Niihaman metsissä lahopuuta, erityisesti arvokasta järeää kuusilahopuuta, on enemmän kuin esimerkiksi Etelä-Suomessa keskimäärin, mutta lisää tarvittaisiin. Kuvat 12 ja 13. Lahopuu on oleellinen osa metsän luontaista kiertoa ja monimuotoisuutta.

5 5 Lahopuun määrää voitaisiin järjestelmällisesti lisätä esimerkiksi juuri hallitun hoitamattomuuden keinoin. Lahopuun merkityksestä metsäluonnossa voitaisiin laatia joitain opastauluja eri puolille aluetta, jotta lahopuuta opittaisiin arvostamaan metsän keskeisenä rakennepiirteenä eikä sitä pidettäisi esimerkiksi vain maisemahaittana. Taajamametsiä uhkaa sirpaloituminen asunto- ja tierakentamisen myötä. Sirpaloituminen lisää myös jäljelle jäävien metsien kulumista. Metsän erirakenteisuutta suosimalla edistetään metsän uudistumista ja säilymistä. Väärät metsänkäsittelymenetelmät, kuten Kauppi-Niihamassakin toteutetut talousmetsätyyliset harvennukset, voivat vaarantaa taajamametsien ekologiset yhteydet ja jatkuvuuden. Taajamametsien virkistyskäyttö on runsasta ja maaperän tallaantumista ja kulumista edistää helppokulkuisuus. Kun metsät harvennetaan ja raivataan hävittäen luontainen kerroksellisuus, eikä maahan jätetä kaatuneita tai kaadettuja puita, ulkoilijat liikkuvat metsän joka kolkassa. Siellä missä virkistyskäyttö on runsasta, luontainen uusiutuminen onnistuu parhaiten tallausta haittaavien esteiden vierillä. Tällaisia esteitä ovat mm. tiheiköt, puut, kivet ja kaatuneet puunrungot. Kaupungin viher- ja virkistysalueilla yleisesti käytössä olevasta luonnon "siistimisestä" tulisi Kauppi-Niihamassa siis luopua. Merkityillä ulkoilureiteillä liikkuminen voidaan ohjata kulutusta paremmin kestäville alueille. Huonosti suunniteltuina ja toteutettuina ulkoilureitit voivat kuitenkin turmella virkistys- ja luonnonarvoja sekä altistaa alueen entistä suuremmalle kulutukselle. Polkuja tai reittejä ei tulisi ohjata suhteellisen häiriöttömiin metsiin eikä luonnonsuojelullisesti herkille alueille. Tällaisia ovat muun muassa korvet, kalliometsät ja rantametsät. Kuvat 14 ja 15. Kulutukselle herkimmät alueet tulisi jättää merkittyjen reittien ulkopuolelle. Kauppi-Niihaman metsien merkitys lisääntyy tulevaisuudessa, kun virkistyskäyttö oletettavasti yhä lisääntyy. Yksi merkittävä seikka on se, että aluetta käyttävät jatkossa myös mielenterveyspotilaat ja - kuntoutujat, kun Pirkanmaan sairaanhoitopiiri siirtää Nokian Pitkäniemen sairaalan toiminnot Taysin alueelle, aivan Kauppi-Niihaman kupeeseen. Metsillä ja yleensäkin luonnolla on suuri arvo mielenterveyden hoidossa, mikä pitää ottaa huomioon Kauppi-Niihamaa koskevissa suunnitelmissa täysimääräisesti. Pyrimme jatkamaan Kauppi-Niihaman lajisto- ja muita luontoselvityksiä maastokaudella Toimitamme kaupungille tietoa sitä mukaa, kun saamme haalittua sitä kasaan.

6 6 2b. Ennallistamiskohteet ja seurantakohde Esitämme, että Kauppi-Niihaman alueella ennallistetaan sellaisia nuoria tai nuorehkoja (varttuneita metsiä), jotka ovat rakenteeltaan yksipuolisia ja varsin kaukana luonnonmetsästä. Tällaisia kohteita voivat olla viimeisen 50 vuoden aikana avo- tai muuten päätehakatut metsikkökuviot, joille on pääasiassa istutettu yhtä puulajia (mäntyä tai kuusta). Ennallistaminen voisi olla puuston kaulaamista lahopuun tuottamiseksi ja mahdollisesti pienaukkojen tai valikoivien harvennuksien tekemistä. Ennallistamishakkuilla pyrittäisiin saamaan puuston tilajakauma satunnaisemmaksi ja puusto vähitellen erirakenteisemmaksi ja monilajisemmaksi. Ennallistettavat kohteet voisivat sijoittua arvokkaimpien osa-alueiden, mieluiten suojeluesityskohteidemme, väliin. Emme ole ehtineet kartoittaa tarkkaan sopivimpia ennallistamiskohteita, mutta mahdollisesti sopivia voisivat olla esimerkiksi Tuomikallio-Näsijärven ja Soukonvuoren laajennuksen välissä, Pirunvuoren tuntumassa sijaitsevat nuorehkot mäntyvaltaiset metsät, kuten metsikkökuvio 266. Toinen mahdollinen kohde voisivat olla nuoret metsät Soukonvuoren laajennukseksi esittämällämme alueella, nykyisen suojelualueen ja sen pohjoispuolisen luonnonsuojeluohjelman muun kohteen välissä. Tällä tarkoitamme muun muassa metsikkökuvioita 20, 31 ja 32. Kukin ennallistettava kohde tulee arvioida erikseen ja tehdä sille oma ennallistamissuunnitelmansa. Esitämme myös, että nykyisen Soukonvuoren luonnonsuojelualueeseen rajautuva, vuonna 2005 avohakattu alue (metsikkökuviot 69 ja 77) otetaan seurantakohteeksi, jolla havainnoidaan, seurataan ja dokumentoidaan metsän kehittymistä avohakkuun jälkeen ilman metsänkäsittelytoimia luonnonmetsäksi. Tämä olisi ympäristökasvatuksellisestikin merkittävää. Kohde voitaisiin myöhemmin liittää Soukonvuoren luonnonsuojelualueeseen. Kuvat 16 ja 17. Vasemman puoleisessa kuvassa on Soukonvuoren tuore avohakkuu keväällä Silloin paikalta kaadettiin 100-vuotiasta metsää. Oikealla on sama alue keväällä a. Suojelu Esitämme, että kaupunki tekee Kauppi-Niihaman alueelle lisää lajistoselvityksiä. Erityisesti vaatelias kääväkäs-, sammal- ja jäkälälajisto tulisi kartoittaa.

7 7 Kauppi-Niihamassa on tällä hetkellä Soukonvuoren luonnonsuojelualue sekä Alasjärven pohjoispuolella sijaitseva noin 8 hehtaarin kokoinen Lahnakallion alue, joka on esitetty Tampereen luonnonsuojeluohjelmassa luonnonsuojelulailla rauhoitettavaksi. Kaavasuojelu ei riitä varmistamaan tärkeiden alueiden säilymistä koskemattomina. Niitä uhkaavat vähintäänkin metsänhoidolliset toimenpiteet, mutta myös kasvavan kaupungin paineet. Luonnonsuojelulain turva on tässä mielessä tärkeä. Kaupungin tulisikin kartoittaa yhdessä luontojärjestöjen kanssa parhaiten suojeluun soveltuvat alueet ja käynnistää rauhoitusprosessit. Luontokartoittajien Olli Manninen ja Heikki Pesu löydöt toukokuulta 2018 Soukonvuoren luonnonsuojelualueen ja Alasjärven väliseltä alueelta ovat selvä osoitus siitä, että Kauppi-Niihama on luontoarvoiltaan monimuotoisempi mitä on oletettu. Kuva 18. Toukokuussa 2018 tehtyjä havaintoja uhanalaisuusryhmittäin. Värikoodit Alasjärvessä. VM-ind = vanhan metsän/metsän luonnontilaisuuden indikaattori, NT=silmälläpidettävä laji, RT=alueellisesti uhanalainen laji, CR=äärimmäisen uhanalainen laji. Liito-oravan status muuttui 2019 silmälläpidettävästä uhanalaiseksi VU. Tarkemmat lajitiedot on luovutettu kaupungille. Kauppi-Niihaman alueelle olisikin perusteltua tehdä nyt paljon yksityiskohtaisemmat sekä myös päivitetyt luontoselvitykset. Lahopuihin liittyvät luontoarvot (mm. vaatelias kääväkäs-, sammal- ja jäkälälajisto) olisi ehdottomasti kartoitettava. Kaupungin ympäristönsuojeluyksikön aiemmin tekemä Soukonvuoren suojelualue-ehdotus esitettiin laajempana ulottuen golfkentän rajalta aina Näsijärven rantaan asti. Se ei kuitenkaan mennyt sellaisenaan läpi, vaan aluekoko supistui lähes puolella. Luontoselvitysten mukaan esitetty alue olisi ollut kokonaisuudessaan merkittävä. Taustalla olivat kaupungin maankäyttöön liittyvät muut suunnitelmat. Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelmassa Soukonvuoren noin 33 hehtaarin laajuinen pohjoispuolinen alue on määritelty arvometsäksi mm. liito-orava-, kasvillisuus- ja kääpähavaintojensa

8 8 perusteella. Soukonvuoren eteläpuolisen alueen uusimmat lajilöydökset sekä liito-oravien reviirit puhuvat nekin suojelualueen laajentamisen puolesta. Myös Tuomikallion kalliometsäalue on merkitty luonnonsuojeluohjelmassa arvoalueeksi, mutta on selvää, että reilun neljän hehtaarin alue on riittämättömän kokoinen suojeltavaksi ja siksi olisikin perusteltua rauhoittaa paljon laajempi alue. 3b. Uudet suojeluesitykset Esitämme seuraavia kolmea aluetta luonnonsuojelualueiksi: 1. Tuomikallio-Näsijärvi Esitetyn alueen pinta-ala on 75,9 hehtaaria ja sisältää Tuomikallion luonnonsuojeluohjelman muun kohteen (4,1 ha). Kokonaan uutta suojelua tulisi 71,8 hehtaaria. Kuvat 19 ja 20. Tuomikallion eteläistä mahtikuusikkoa ja Näsijärven rannan läheistä metsää. Alueella on runsaasti vanhoja metsiä, muun muassa laajalti reheviä kuusivaltaisia, runsaslahopuustoisia metsiä. Tämän lisäksi sieltä löytyy kalliometsiä, lehtoja ja lehtipuuvaltaisia metsiä. Näsijärven rakentamaton, luonnontilaisen kaltainen ranta on alueen keskeinen osa. Alueella ei ole tehty tarkkoja lajistoselvityksiä, mutta siellä elää muun muassa liito-orava (VU) ja sieltä löytyy useita vanhojen metsien indikaattorikääväkkäitä. 2. Soukonvuoren laajennus Esitetyn alueen pinta-ala on 198,2 hehtaaria ja sisältää se Soukonvuoren luonnonsuojelualueen (45,5 ha), Lahnakallion tulevan luonnonsuojelualueen (7,8 ha) sekä Soukonvuoren pohjoispuolisen luonnonsuojeluohjelman muun kohteen (33,1 ha). Kokonaan uutta suojelua tulisi 111,8 hehtaaria.

9 9 Alue koostuu Soukonvuoren nykyisestä luonnonsuojelualueesta, Lahnakallion tulevasta luonnonsuojelualueesta, Soukonvuoren pohjoispuolisesta luonnonsuojeluohjelman muusta kohteesta sekä näitä yhdistävistä ja laajentavista osa-alueista. Alueella on muun muassa kuusivaltaisia, runsaslahopuustoisia vanhoja metsiä, lehtoja ja rakentamatonta Näsijärven rantaa. Kuvat 21, 22 ja 23. Soukonvuoren luonnonsuojelualueen laajennuksella suojeluun saataisiin uusia arvokkaita alueita Alasjärven pohjoispuolelta (21) aina Näsijärven rantaan saakka (22, 23). Vuonna 2018 alueella tehtiin lajistoselvityksiä, joissa löytyi runsaasti uhanalaisia ja muita vaateliaita lajeja, erityisesti kääväkkäitä, jäkäliä ja sammalia. Löytyneiden lajien joukossa on muun muassa lahokaviosammal (EN), joka on luonnonsuojelulain nojalla erityisesti suojeltava laji. Kyseessä on lajin ainoa tiedossa oleva esiintymä Pirkanmaalla. 3. Hepovuori-Isosuo Esitetyn alueen pinta-ala on 57,7 hehtaaria, joka on kokonaan uutta suojelua. Alueella on maisemallisesti hieno Hepovuoren kalliometsä sekä Kauppi-Niihaman ainoa avosuo; ojittamaton Isosuo. Isosuolla on avoimien suotyyppien (mm. saraneva) lisäksi myös puustoisia soita (esim. erityyppisiä korpia). Alueella on myös muun muassa kuusivaltaista, runsaslahopuustoista vanhaa metsää ja erityyppisiä lehtoja. Isosuon tuntumassa kasvaa jonkin verran metsälehmusta. Isosuon länsiosa ja sen lähialueet sijaitsevat yksityismaalla, jonka mukaan rajaaminen on tarkoituksenmukaista ja perusteltua esimerkiksi suon vesitalouden säilymisen kannalta. Kuvat 24 ja 25. Hepovuoren kallioita peittää kulutukselle arka jäkälä- ja sammalmatto. Isosuo on alueen ainoa avosuo, jonka vesitalous tulee turvata. Alueella ei ole tehty tarkkoja lajistoselvityksiä, mutta siellä elää muun muassa liito-oravia (VU) ja kasvaa raidankeuhkojäkälää (NT, RT) sekä useita vanhojen metsien indikaattorikääväkkäitä.

10 10 Yhteensä suojelualue-esitykset kattavat 331,8 hehtaaria, josta kokonaan uutta suojelua on 241,3 hehtaaria. Kuvat 26 ja 27. Ehdotetut suojelualuerajaukset peruskartta- ja satelliittikuvassa.

11 11 Rajaukset perustuvat ennen kaikkea siihen, että alueiden metsät ovat luonnonsuojelullisesti arvokkaita ja laajalti luonnontilaisen kaltaisia, muun muassa runsaslahopuustoisia. Ne täyttävät pääpiirteissään METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet, jotka ovat nykyisin keskeisessä asemassa metsäisten alueiden luonnonsuojeluarvoa määritettäessä. Lisäksi Soukonvuoren laajennusalueella on tehty vapaaehtoisvoimin pikaisia lajistoselvityksiä, joissa löytyneet uhanalaiset ja muut vaateliaat lajit korostavat alueen arvoa. Kaikesta päätellen myös muilta suojeluesitysalueilta löytyisi merkittävää lajistoa, jos niillä vain tehtäisiin esimerkiksi kääväkäs-, jäkälä- ja sammalselvityksiä. Tämä pätee myös Kauppi-Niihaman muihin osiin, sillä suojeluesitykset eivät suinkaan kata alueen kaikkia luonnonsuojelullisesti arvokkaita metsiä. On erittäin tärkeää, että kaikki Kauppi-Niihaman metsät jätetään jatkossa kokonaisuudessaan hakkuiden ja muiden metsänkäsittelytoimien ulkopuolelle lukuun ottamatta ennallistamista ja mahdollisia ns. vaarallisten puiden poistoja. Tällaisetkin puut pitäisi kuitenkin jättää maastoon lahoamaan. 4. Kansallinen kaupunkipuisto Kaupunginhallitus hyväksyi Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvityksen ja päätti, että Tampere etenee kohti kansallisen kaupunkipuiston hakuvaihetta sekä käynnistää kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelun. Kuva 26. Hepovuoren laelta voi seurata kaupungin muuttuvaa silhuettia. Kansallinen kaupunkipuiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö kaupungin hakemuksen pohjalta. Kaupunki laatii alueelle sen kehittämistä ohjaavan hoito- ja käyttösuunnitelman, jonka ympäristöministeriö hyväksyy. Kaupunkipuiston on täytettävä ympäristöministeriön asettamat

12 12 vaatimukset. Alueella pitää olla kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä luonnonalueita, Suomen tai kaupungin oman historian kannalta merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksineen ja puistoarkkitehtonisesti tai esteettisesti huomattavia viheralueita. Kansallisen kaupunkipuiston täytyy lisäksi alkaa ydinkeskustasta tai heti sen läheisyydestä. Kaupunkipuiston on oltava myös riittävän laaja ja eheä, ja alueiden tulee olla kaavoituksella turvattuja. Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan Tampereen kansallinen kaupunkipuisto - hanketta. Päätöksenään se - vertaissuunnitteluryhmille yllätyksenä kesken vapaaehtoisvoimin tehtävän vertaisuunnittelun prosessin - supisti aluetta merkittävästi rajaamalla mm. Niihama- Ruotula-Alasjärvi -alueen valmistelun ulkopuolelle ja osoitti Kaupin urheilupuiston optioalueeksi. Kokouspöytäkirjan mukaan, alueen maankäyttöratkaisujen ollessa avoinna, nyt poisrajattua aluetta olisi voitu esittää optioalueena, mutta toistaiseksi kokonaisuus jätettiin valmistelun ulkopuolelle. Syinä poisjättämiselle ovat Ruotulan avoin maankäyttöratkaisu, raitiotie ja leirintäalue. Tavoitteena on tuoda hakuvaiheen rajausehdotus kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi keväällä Samalla rajausehdotus esitetään asetettavaksi nähtäville asukkaiden ja osallisten palautteenantoa varten. Mielipiteitä esitetään kerättäväksi karttakyselyn ja keskustelutilaisuuden avulla. Nähtävilläolon jälkeen mielipiteet kootaan, niiden vaikutuksia arvioidaan ja päätetään mahdollisista muutostarpeista aluerajaukseen ja Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakemuksen sekä hoito- ja käyttösuunnitelman valmisteluun. Osallistamisen ja mahdollisten rajausmuutosten jälkeen käynnistetään hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelu. Valmistelu tehdään yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa varmistaen hakemuksen riittävyys MRL:iin ja YM:n asettamiin arviointikriteereihin. Tavoitteena on jättää ympäristöministeriölle hakemus Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta vuoden 2020 aikana. Ryhmämme mielestä Kauppi-Niihama-Alasjärvi-alue muodostaa Tampereen kansallisen kaupunkipuiston metsien ytimen ja lisää kaupunkipuiston kiinnostavuutta, edustavuutta ja luonnonsuojelullista arvoa monipuolisilla metsäluontotyypeillään ja lajistollaan. Tästä syystä nyt poisrajattu alue olisi tullut merkitä vähintään optioalueeksi, kunnes maankäyttöratkaisut on vakautettu. Lisäksi poisrajattu alue on laaja, mikä herättää kysymyksiä kuinka suurelle alueelle maankäyttömuutoksia oikeasti ollaan tekemässä. Toivomme, että kaupunkilaisten mielipide on nyt poisrajatun alueen puolella ja se voidaan jatkossa liittää kansallinen kaupunkipuisto-hakemukseen. Pilkkomaton laaja Kauppi-Niihaman alue osana kansallista kaupunkipuistoa tulee olemaan oleellinen osa myös Tampereen brändiä luontoa arvostavana kaupunkina. Myös kaupungin vuosien takainen tunnuslause "ympäristönsuojelun ykköskaupunki" edellyttää tätä. 5. Näsijärven rantapolku Näsijärven ranta on kaupungissa harvinaiseksi jäänyt keinovaloton ja hiljainen luonnontilainen alue. Esitämme, että Kaupinojalta itään Näsijärven rantaa seuraileva rantapolku tulee jättää nykytilaansa, jolloin ihmiset voivat kulkea rannassa sen ominaispiirteitä kunnioittaen ja niistä nauttien.

13 13 Huolestuneet tamperelaiset nostivat syksyllä 2012 keskusteluun Kauppi-Niihaman Näsijärven rannan pyörätiehankkeen. Toteutuessaan leveä, valaistu pyörätie olisi vienyt ranta-alueiden luonnonrauhan ja turmellut luontoarvoja arvokkaassa metsässä, jossa täyttyvät hyvinkin METSO-suojeluohjelman kriteerit. Niin Aamulehdessä kuin sosiaalisessa mediassa hanke tyrmättiin lähes yksimielisesti. Tamperelaiset haluavat säilyttää Kauppi-Niihaman ranta-alueet nykyisellään. Kuvat 27, 28 ja 29. Vasemmassa kuvassa syyskuussa 2011 pyörätien väylä oli valmiiksi merkitty maastossa. Hanke ei toteutunut, vaan ranta ja rantapolku jäivät ennalleen. Polun varrella sijaitsee ainakin kaksi uhanalaisen liito-oravan elinympäristöä. Kauppi-Niihaman rannat ovat myös tärkeitä lepakkoalueita. Luonnonsuojelulaki ja EU:n luontodirektiivi kieltävät yksiselitteisesti liito-oravan ja lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen tai heikentämisen. 6. Maankäyttöhankkeet Kauppi-Niihaman metsäalue on saanut kokea eri rakennushankkeiden seuraukset, esimerkkeinä sairaala-alueen ja yliopiston laajennukset massiivisine avoparkkialueineen, Ruotulan golfkenttä Näsijärven rannassa sijaitsevine pumppaamoineen, runkovesilinjan maastotyöt, urheilupuiston laajennus, koiraurheilukeskus sekä uusin vuonna 2018 perustettu frisbeegolfrata. Kuvat 30 ja 31. Sairaala-alue uusine katuineen ja laajoine pysäköintialueineen on lohkaissut jo suuren osan metsästä.

14 14 Kuvat 32 ja 33. Golfkentän itäpuolelle 2018 tehty frisbeerata lohkaisi myös osansa. Sen sanottiin rakennetun alueen vanhoille pelloille. Alasjärven pohjoispuolelle suunniteltu leirintäalue olisi jatke edellä mainittuun listaan. Kauppi-Niihama -alueen sisälle ja sen reunoille ei tule osoittaa enää minkäänlaista uutta rakentamista vaan kokonaisuutena alueen käyttösuunnitelmat pitää vakauttaa nykyiselleen. 6a. Asuinrakentaminen ja golfkenttä Esitämme, että Ruotulan golfkenttä pysyy nykyisellä paikallaan eikä alueelle osoiteta uutta asuinrakentamista. Keväällä 2018 Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) Pirkanmaan piiri ry, SLL:n Tampereen yhdistys ry ja Luonto-Liiton Hämeen piiri ry laativat adressin Kauppi-Niihaman metsän puolesta. Adressin laatijat vaativat, että Tampereen kaupunki säästää Kauppi-Niihaman ulkoilu- ja virkistysmetsäalueen rakentamiselta sekä golfkentän laajentamiselta/siirtämiseltä. Adressin allekirjoitti 7500 ihmistä. Adressin laatimisen takana on hanke, jossa suunnitellaan Ruotulan nykyisen golfkentän muuttamista asuinalueeksi ja golfkentän siirtämistä uuteen paikkaan, esimerkiksi pohjoisemmaksi Kauppi- Niihaman metsäalueelle. Vaikka golfkentän toiminta lakkautettaisiin, alueelle suunnitellaan tuhansien asukkaiden, jopa asukkaan asuinaluetta. Senkin tieltä jouduttaisiin kaatamaan useita hehtaareja metsää. Paras ratkaisu golfkentän suhteen on sen säilyttäminen nykyisellä paikallaan ja asuinrakentamisesta luopuminen. Golfkentästä ja siihen kuuluvasta klubitalosta on mahdollista kehittää ympärivuotinen eri harrastajaryhmiä, liikuntaa ja ulkoilua palveleva toiminnallinen kokonaisuus. Talvella golfkenttä toimisi avoimena ulkoilu- ja virkistysalueena. Kentän huoltoteitä voitaisiin talvisin käyttää latupohjina. Paikka on helposti saavutettavissa julkisilla kulkuvälineillä ja autoille on runsaasti parkkipaikkoja. Alueelta on suora yhteys Kauppi-Niihaman ulkoilureiteille. Klubitalolla toimii jo nyt kahvila ja sieltä löytyvät mm. saniteettitilat. Kaupungilla olisikin nyt hyvä mahdollisuus lähteä kehittämään aluetta yhdessä Tammer-Golfin kanssa. Tällä hetkellä Kaupin urheilupuisto toimii ainoana liikuntakeskittymänä ja on varsin ruuhkautunut.

15 15 Kuvat 34 ja 35. Googlen satelliittikuvat golf- ja frisbeekentän sekä urheilupuiston alueista. Golfkenttää ympäröivissä metsissä on merkittäviä luonnonarvoja ja runsaasti polkuja, jotka ovat ulkoilijoiden aktiivisessa käytössä. Golfkentän siirtäminen Kauppi-Niihaman metsään olisi myös uuden Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040:n vastaista. Golfkentän siirron uhkaamalla alueella on osin jopa yhtä arvokasta metsää kuin viereisellä Soukonvuoren luonnonsuojelualueella. Siellä elää monia uhanalaisia lajeja, kuten luontokartoittajien Olli Manninen ja Heikki Pesu työ toukokuulta 2018 osoitti. Soukonvuoren luonnonsuojelualueen ja Alasenjärven väliseltä alueelta ja sen liepeiltä löytyi muun muassa äärimmäisen uhanalaista, erityisesti suojeltavaa lahokaviosammalta sekä useita alueellisesti uhanalaisia kääpä- ja sammallajeja. Golfkenttää ympäröivältä metsäalueelta löytyy runsaasti liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Lajilöydöt osoittavat, että kyseessä on luonnoltaan erittäin merkittävä alue, jota ei missään tapauksessa pidä hävittää rakentamisella tai golfkentällä. Löydöt kertovat myös, että Kauppi- Niihamassa on paljon sellaisia luonnonarvoja, joita ei aiemmin ole tunnettu ja tiedostettu. Kuva 36. Vanhoista haavoista kannattaa etsiä liito-oravalle soveltuvia koloja.

16 16 Oletettavasti Kauppi-Niihaman muistakin osista löytyisi runsaasti lahopuilla elävien uhanalaisten ja vaateliaiden lajien esiintymiä, jos alue tutkittaisiin kunnolla. Esimerkiksi Tampereen kaavoitukseen liittyvissä luontoselvityksissä lahopuilla elävää lajistoa tai vaikkapa Metso-ohjelman luonnontieteellisten valintaperusteiden mukaisten elinympäristöjen esiintymistä ei juuri tutkita, mikä on vakava puute ja voi pahimmillaan johtaa erittäin arvokkaiden alueiden rakentamiseen. On selvää, että rakentamisen vaikutukset ulottuvat myös kaava-alueen ulkopuolelle hulevesien, lisääntyneen liikenteen (päästöt, melu), valon, roskaantumisen, viheralueiden käyttöpaineen (mm. eliölajien häiriintyminen, maaston kuluminen) jne. myötä. Kauppi-Niihaman alueen kestokyvyn rajat uhkaavat ylittyä sinne kohdistettujen kasvuodotusten myötä. Kaupungin kasvupaineet on asetettava toissijaisiksi, kun on kyse niin luonnon sietokyvystä ja luonnonarvojen säilymisestä kuin ihmisten virkistystarpeistakin. Kaupungin viihtyisyyttä mitataan sen asukkaiden viihtyisyydellä. Viheralueiden merkitys on siinä keskeinen. Viihtyvyys on myös osa peräänkuulutettua kaupungin vetovoimaa. 6b. Leirintäalue Esitämme, ettei Kauppi-Niihamaan sijoiteta leirintäaluetta. Kantakaupungin yleiskaavassa on Alasjärven pohjoispuolelle merkitty leirintäaluevaraus. Alue sijoittuisi Tampereen Seurakuntayhtymän omistamalle metsäalueelle, jonka kaupunki on jo käsittääksemme ostanut itselleen. Mielestämme Härmälän leirintäaluetta ei tulisi siirtää Alasjärvelle tai muuallekaan Kauppi-Niihamaan. Järvi on pieni ja jo nykyisellään kuormittunut. Laaja leirintäalue toisi mukanaan merkittävää kuormitusta mm. hulevesien muodossa. Leirintäalueen paikaksi suunniteltu alue on myös luonnonsuojelullisesti arvokasta metsää ja osa laajempaa kokonaisuutta. Vertaissuunnittelun yhteisissä tilaisuuksissa on leirintäalueen vaihtoehtoiseksi paikaksi esitetty Aitolahden Juoponlahden eteläpuoleista niemeä. Leirintäalueelle paikka olisi ihanteellinen ja helposti ohikulkutieltä ulkopaikkakuntalaistenkin saavutettavissa. Laaja, koko Tampereen matkailun tarpeita palveleva leirintäalue ei mielestämme sovi Kauppi-Niihamaan. Kuvat 37 ja 38. Leirintäalueelle on esitetty vaihtoehtoiseksi paikaksi Aitolahden pohjukasta Juoponlahden eteläpuolista niemeä. Niihaman majan alueella voisi olla pienimuotoinen "päiväalue".

17 17 Vaatimattomampaa ja lyhytaikaista käyttöä ajatellen ehdotamme, että kaupunki selvittää, voisiko Niihaman majan yhteyteen perustaa pienen, Kauppi-Niihaman käyttäjiä palvelevan leirintäalueen, jonka tieltä ei tarvitsisi hakata metsiä tai edes kaataa puita. 7a. Reitistö Kaupunki kasvaa jatkuvasti ja uusia asuinalueita rakennetaan. Väkimäärän kasvun aiheuttama rakentaminen, viheralueiden supistuminen ja luontoliikunnan suosio lisäävät Kauppi-Niihaman käyttöpainetta entisestään. Tämän myötä myös liikuntaharrastusten mahdollisuutta erityisesti Kaupin urheilupuiston alueella kasvatetaan. Hiihtoreittejä on levennetty menneinä vuosina entisestään niin, että maisemallisetkin arvot ovat pahasti kärsineet. Perusteluiksi on sanottu mm. latujen neulasroska ja riittämätön lumen sadanta puiden katveessa. Lisäksi reittien varsia ei ole käsittelyn jäljiltä maisemoitu. Kuvat 39, 40 ja 41. Hiihtolatujen pohjia on levennetty jatkuvasti. Kuva 39 on vuodelta 2011, kuva 40 syksyltä 2018 ja kuva 41 keväältä Hiihtolatuja on alueella runsaasti ja niitä on levennetty jo tarpeettomankin paljon. Tästä toiminnasta tulee jatkossa luopua eikä uusia levennyksiä tule tehdä. Hiihtoladut eivät saa myöskään toimia ylitysesteinä merkityillä reiteillä. Alueen virkistyskäyttäjien määrät ovat kasvaneet harrastusten (mm. retkeilyn, maastopyöräilyn, suunnistuksen ja polkujuoksun) suosion lisääntyessä, mikä aiheuttaa kulumista ja synnyttää herkästi uusia polkuja. Ensisijaista on, ettei Kauppi-Niihamaan rakenneta enää uusia reittejä vaan kehitetään nykyistä polkuverkostoa hallitusti luontoarvot huomioiden. Näsijärven rantapolku jätetään. Luonnossa liikkujille tulee osoittaa ja merkitä erikseen heidän käyttötarkoituksiinsa, muun muassa maastopyöräilyyn, soveltuvat selkeät pääreitit. Tärkeimmille ja arimmille luontokohteille ei ohjata liikkumista ja tällaisten alueiden läpi kulkevilla poluilla kehotetaan opastein pysymään merkityllä pääreiteillä. Näitä monimuotoisuudeltaan arvokkaita ja kulutukselle arkoja kohteita tulee reittisuunnittelun yhteydessä kartoittaa. Luonnonsuojelualueilla tulee noudattaa erikseen niille asetettuja rauhoitusmääräyksiä. Kauppi-Niihama ei sovellu eri urheilulajien suurten kilpailujen tai muiden massatapahtumien kohteeksi juuri kulumisherkkyyden takia. Muun muassa pienempien suunnistustapahtumien (esim. iltarastien) kohdalla tulee radan suunnittelussa kiinnittää huomiota siihen, ettei kuormitusta synny liikaa herkästi kuluville arvokkaille luontoalueille. Nämä alueet tulee merkitä selkeästi karttapohjalle,

18 18 jotta iltarasteja voitaisiin suunnitella luontoa kunnioittaen. Sama pätee myös muiden lajien kuten maastopyöräilyn ja polkujuoksun kilpailutoimintaan. Näistä asioista kaupungin ja eri lajien harrastajien välillä on käytävä keskustelu. Kuvat 42 ja 43. Kulutusherkkyytensä vuoksi Kauppi-Niihaman metsät eivät sovellu suurten massatapahtumien pitopaikaksi. Toistaiseksi Kauppi-Niihama on saavutettavissa julkisella liikenteellä, mutta alueen saavutettavuus hankaloituu reuna-alueille suunnatun rakentamisen myötä. Mitä enemmän tulee esteitä Kauppi- Niihaman luonnon ja reuna-alueiden asutuksen väliin, sitä enemmän lisääntyy pysäköinnin tarve itse Kauppi-Niihamassa, koska etäisyydet alueelle kasvavat ja sitä mukaa myös yksityisautoilun tarve. Alue on hyvin saavutettavissa polkupyörällä, mutta opasteissa ja pyöräparkeissa on parantamisen varaa. Pyöräparkkeja tulisi rakentaa esimerkiksi Rauhaniemeen, Kaupin urheilupuistoon, Alasjärvelle, Niihamajärvelle, golfkentän yhteyteen ja itäosan ysitien alikulkuväylien tuntumaan. Niihaman majan saavutettavuutta voi parantaa joukkoliikennevälinein. Käsittääksemme Niihamankadun risteyksestä Niihaman majalle joinakin erikoispäivinä liikennöineestä pikkubussista on hyviä kokemuksia. Tästä voi tehdä pysyvän käytännön esimerkiksi viikonloppuisin. Alueesta kertovat opastaulut ja -kyltit sekä selkeästi merkityt, maltillisen kokoiset P-alueet ohjaisivat käyttäjät oikeaan suuntaan. Jopa nykyisille bussipysäkeille voi laittaa kartat alueesta ja sinne pääsemisestä. Nykyteknologia mahdollistaa sen, että kaikki tuo tieto saadaan tarvittaessa käyttöön myös älypuhelinten kautta. Yhteenvetona; Kauppi-Niihamaan ei rakenneta enää uusia reittejä, vaan ainoastaan kehitetään nykyistä polkuverkostoa hallitusti luontoarvot huomioiden. Näsijärven rantapolku jätetään nykyiselleen. Luonnossa liikkujille tulee osoittaa ja merkitä erikseen heidän käyttötarkoituksiinsa soveltuvat selkeät pääreitit. Kauppi-Niihamassa ei tule järjestää eri urheilulajien suuria kisoja tai muita massatapahtumia. Alueen saavutettavuutta tulee parantaa. Nykyisiä hiihtolatuja ei levennetä eivätkä ne saa toimia ylitysesteinä merkityltä reitiltä toiselle. Pyöräparkit Opastaulut ja kyltit Älypuhelinsovellukset

19 19 7b. Esteetön liikkuminen Ehdotamme Kauppi-Niihaman alueen kehittämistä saavutettavammaksi ja esteettömämmäksi sekä esitämme muutamia konkreettisia toimia. Tampereen kaupungilla olisi nyt hyvä mahdollisuus ryhtyä esteettömän luonnossa liikkumisen edelläkävijäksi. Kauppi-Niihama on niin lähellä keskustaa, että se on jo tällä hetkellä varsin hyvin saavutettavissa. Lisäämällä joukkoliikenneyhteyksiä lähemmäs keskeisiä ulkoilureittejä tilanne kohenisi entisestään. Ryhmämme ehdotukset tarkentuvat vielä vertaissuunnittelutyön päätyttyä, kun saamme koottua erilaisille käyttäjäryhmille (esim. vammaisjärjestöille) suunnatun kyselyn tulokset. Kyselyä ei ehditty vapaaehtoisvoimin toteuttaa vielä ennen vertaissuunnitteluprosessin loppua, mutta työn on tarkoitus jatkua yhteistyössä eri toimijoiden, järjestöjen ja muiden esteettömyyden asiantuntijoiden kanssa. Tapasimme työtämme varten varavaltuutettu ja aktivisti Amu Urhosen, Tampereen seudun näkövammaiset ry:stä palveluohjaaja Annamari Tuomisen, liikuntajaoston jäsenet Sari Keskisen ja Markku Runtin sekä Tampereen kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies Hanna Karojärven. Kyselyn tavoitteena on kartoittaa esteettömään luonnossa liikkumiseen liittyviä tarpeita, toiveita ja kehitysehdotuksia. Siinä tarkastellaan esteettömyyttä useasta eri tulokulmasta; eri aistit, kielitaito, liikkumisen esteet ja ikä. Kysely laaditaan yhteistyössä järjestötoimijoiden kanssa ja jaetaan erilaisille kohderyhmille. Tällaisia voivat olla esimerkiksi eri tavoin vammaiset, lapsiperheet, ikäihmiset ja maahanmuuttajat. Luonnossa liikkumisen tulisi olla perusoikeus niille, jotka luontoon haluavat. Luonnon hyvinvointia lisäävä vaikutus jää kuitenkin monen ulottumattomiin. Toistaiseksi Tampereen luonto- ja ulkoilualueiden esteettömyyteen ei tunnu kiinnitetyn juurikaan huomiota. Yhdenvertaisuus on perustuslakiinkin kirjattu periaate. Myös vuonna 2015 voimaan tullut uudistettu yhdenvertaisuuslaki määrää kohtelemaan kaikkia ihmisiä yhdenvertaisesti ja esimerkiksi kieltää henkilön asettamisen muita epäedullisempaan asemaan. Tampereen kaupunki on myös yhdenvertaisuussuunnitelmassaan sitoutunut näihin tavoitteisiin (Tampereen kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma ), joiden toteutumista edistäisi osaltaan ottamalla saavutettavuus ja esteettömyys yhdeksi Kauppi-Niihaman alueen suunnittelun teemaksi. Kaikkien reittien ei tarvitse olla täysin esteettömiä eivätkä ne voikaan sitä olla. Olennaista on tuottaa tietoa alueen reiteistä ja tehdä tieto ja sitä kautta alue saavutettavaksi. On tarkoituksenmukaista sekä reittien kunnossapidon että luontoarvojen kannalta, että pääasiallista kulkua ohjataan tietyille, jo olemassa oleville reiteille selkein opastein. Sora- ja kivituhkapohjaisten reittien pitäminen tasaisena riittää monelle kulkijalle. Esteettömien reittien ja levähdyspaikkojen suunnittelussa tuleekin pyrkiä ensisijaisesti jo olemassa olevien reittien, rakenteiden ja teiden hyödyntämiseen, jotta tarpeetonta luonnon raivaamista ei tarvita.

20 20 Pyörätuolilla ja rollaattorilla vaivattomasti kuljettavia reittejä ehdotamme rakennettavaksi vanhojen reittien pohjalle UKK-instituutin lähistössä ja Niihaman majalla huolella suunnitellen ja luontoarvojen ehdoilla. Kuvat 44 ja 45. UKK-instituutin lähistön valmiista reittipohjaa (44). Myös Niihaman majan ympäristössä on hyvät valmiudet laajentaa toimintoja esteettömän liikunnan tarpeisiin (45). Esteettömyyden huomioiva rantapaikka laavuineen ja nuotiopaikkoineen voisi olla myös Tampereen Veden runkovesilinjan työmaa-alueella. Se sijaitsee Toimelantien päästä jatketun rakennusaikaisen tien päässä. Toistaiseksi alue on maisemoimaton ja rujo ja vaatii ehdottomasti kohennuksen. Alueelle mahtuu pysäköimään muutaman ajoneuvon. Ranta-alue sopii muotojensa puolesta myös vesiltä esimerkiksi kanootilla saapuvien maihinnousupaikaksi. Kuvat 46, 47 ja 48. Kunnostamalla Tampereen Veden työmaa-alue, paikalle saataisiin Näsijärven rantaan esteetön virkistäytymis- ja maihinnousupaikka. Olennaista luonnossa liikkumisen esteettömyydessä on paikkatieto, jonka avulla selviäisi helposti, millaisia ja minkä tasoisia reittejä alueella on. Reiteistä on oltava selkeät kuvaukset, jotta esimerkiksi pyörätuolin käyttäjä pystyy itse arvioimaan, sopiiko reitti hänelle. Reitit on merkittävä havainnollisilla symboleilla. Reittien esteettömyystiedot tulisivat kätevästi ilmi luokittelemalla reitit erilaisiin vaativuusluokkiin esteettömyyden toteutumisen tai puutteiden mukaan, ja tämän tiedon tulisi olla helposti saavutettavissa. Yhteenvetona: Saavutettavuuden parantaminen; etenkin kulkureitit, paikkatieto ja laadukas kartta-aineisto Reittien kartoitus ja kunnossapidon arvottaminen esteettömyyden tulokulmasta opiskelijatyönä? Yhteistyö erilaisten käyttäjäryhmien kanssa Reittikuvaukset Reittiluokitukset

21 21 Opasteet; reittien merkintä eri aistit huomioiden selkeät, yksiselitteiset ja yhdenmukaiset symbolit ja tekstit, ääniopasteet tarkoituksenmukaisissa paikoissa jne. Karttasovellus; mobiilikartta, joka kertoo reiteistä ja luontokohteista Mobiilisovellus; paikkatietoon sidottu audio-luontopolku 8. Ysitien levennys Tiesuunnitelman mukaan Valtatie 9 on moottoritie noin kilometrin matkalla Alasjärven eritasoliittymästä pohjoiseen. Moottoritien päättymiskohdan jälkeen valtatie on nyt 7,5/12,5 leveää moottoriliikennetietä Aitovuoren eritasoliittymään asti, mutta tiesuunnitelman mukaisesti moottoritieosuutta tullaan jatkamaan. Tiehankkeesta on valmistunut ympäristövaikutusten arviointi, YVA ja yleissuunnitelma. Niiden mukaan valtatien leventäminen ei kohdistu luonnonolosuhteiltaan arvokkaille alueille eikä aiheuta välittömiä haitallisia muutoksia luonnonympäristöön. Vaikka suunnitelmien mukaan tiehankkeen tavoitteena on turvata elinympäristön viihtyisyys, terveellisyys, turvallisuus ja toimivuus ottamalla huomioon alueen luonnon maiseman ja kulttuuriympäristön sekä suojelukohteiden arvo ja erityispiirteet, Kauppi-Niihamalle se merkitsee aluemenetystä Alasenjärven-Olkahisenlahden suun välillä. Suoja-alueen leveys on moottoritiellä 30 metriä ja 4-kaistaisella osuudella 30 metriä mitattuna lähimmän ajoradan keskeltä. Rampeilla ja risteävillä teillä suoja-alue on 20 metriä tien keskilinjasta. Koko uudella tieosuudella ja varsinkin Tasanteen eritasoliittymän ja Kuokkamaan upean kalliomuodostuman kupeeseen tulevan rampin alle jää niin vanhaa metsää kuin edustavia pienimuotoisia kosteikkoja. Kuvat 49 ja 50. Ysitien laajennus moottoritieksi vie vanhaa metsää ja pienimuotoisia kosteikkoja. Suunnitelmien mukaan tien muodostama liikkumiseste eläimille lisääntyy sekä tiealueen leventymisestä että liikenteen lisääntymisestä johtuen. Eläinten kulkuyhteyksien turvaamiseksi on suunniteltu ekologisia yhteyksiä yhdistämään valtatien eri puolet. Tasanteen kohdalla suunnittelussa on otettu huomioon erityisesti liito-oravan liikkumismahdollisuus. Laadukas ekosilta turvaa hyvin Halimasjärven ja Kaupin välisen viher- ja virkistysyhteyden.

22 22 Vaikka suunnitelmat lupaavat, että viihtyisyyden kannalta olosuhteet parantuvat Tampereella selvimmin Atalan, Tasanteen ja Olkahistenlahden alueilla, luonnon kannalta Kauppi Niihamassa käy juuri päinvastoin. Aluemenetys korostaa entisestään muualla Kauppi-Niihaman moninaisten biotooppien merkitystä. 9. Vertaissuunittelusta Vertaissuunnittelu on ollut hyvä uusi tapa ottaa kaupunkilaisia mukaan oman kaupunkinsa kehittämiseen. Toteutuksessa olisi kuitenkin ollut parantamisen varaa. Alkuvaiheessa ryhmäämme hämmensi se, ettei hankkeen tavoitteita esitetty riittävän selkeästi ja konkreettisesti, mikä haittasi suunnittelutyön hahmottamista ja etenemistä. Vuodenaika oli ryhmämme kannalta huonoin mahdollinen, sillä talvella ei maastokäyntejä päästy tekemään, vaan jouduttiin turvaamaan jo olemassa olevaan, kuitenkin rajalliseen, tietoon. Toisaalta kaupungilla on omassa käytössään jo valmiina laajat paikkatietoaineistot, joihin on kirjattu alueen luontotietoja, kuten lajihavaintoja. Ei voida olettaa, että luontoharrastajat pystyisivät vapaaehtoisvoimin automaattisesti tekemään erityisosaamista vaativia lajistokartoituksia ja hankkimaan uutta tietoa kaupungin käyttöön. Annetut työvälineet olivat myös esitettyihin toiveisiin nähden riittämättömiä. Suunnitteluryhmien yhteisissä kokoontumisissa ryhmät esittelivät tuotoksiaan, mutta varsinaista suunnitteluapua jatkoon ei juurikaan saatu. Eri suunnitteluryhmillä oli erilaista tietotaitoa ja ohjelmia muun muassa graafisen materiaalin tuottamiseen. Ryhmämme olisikin kaivannut karttaohjelmistoa kaupungin metsäaineistojen avaamiseen ja omien karttojen tuottamiseen. Ryhmämme olisi toivonut prosessin aikana enemmän avoimuutta kaupungin suunnasta. Monelle vertaissuunnitteluryhmälle tuli yllätyksenä, että kaupunginhallituksen kokouksessa kansallisen kaupunkipuiston rajauksesta jätettiin ulkopuolelle iso osa Kauppi-Niihaman aluetta. Emme saaneet päätöksestä mitään ennakko- ja jälkitietoa. Vertaissuunnittelusta kuitenkin sanotaan, että: Vertaissuunnittelu liittyy hyväksytyn kantakaupungin yleiskaavan ohjeellisen keskuspuistoverkoston kehittämistarvealue -merkintään. Yleiskaavan valmistelussa tunnistettiin tarve laatia tarkempi kokonaissuunnitelma keskuspuistoverkoston osa-alueelle Kauppi-Niihamaan, ja se on myös osoitettu kaavassa aluetta koskevana määräyksenä. Siten vertaissuunnittelu liittyy keskeisesti kantakaupungin yleiskaavan ja keskustan strategisen yleiskaavan toteuttamiseen sekä Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakuvaiheen valmisteluun. Kysymysmerkeiksi jäivät myös muun muassa leirintäalueen suunnittelutilanne sekä vuonna 2018 valmistuneen frisbeegolfkentän etenemisprosessi. Toivomme, että kaupunki jatkaa eri osallistamistapojensa kehittämistä ja pyrkii läpinäkyvämpään suunnitteluun ja päätöksentekoon. Kaupungin asukkaiden on voitava luottaa päättäjien ja virkakoneiston toimivuuteen ja luotettavuuteen sekä koettava, että he tulevat kuulluksi ja huomioiduksi heitä koskevissa asioissa. Toivomme, että nyt vertaissuunnittelussa aikaan saatu työmme tuottaa tulosta ja luonnon monimuotoisuuden suojelu Kauppi-Niihaman alueella etenee konkreettiseen suuntaan. Tampereella Vertaissuunnitteluryhmä Luontotyypit

23

24