J a a n a L e i n o n e n j a A n t t i S y v ä j ä r v i T H L, MAAKUNTIEN HYTE-VALMISTELIJOIDEN VERTAISFOORUMI

Transkriptio

1 J a a n a L e i n o n e n j a A n t t i S y v ä j ä r v i Kypsyysanalyysin hyödyntäminen hytetyön arvioinnissa ja kehittämisessä T H L, MAAKUNTIEN HYTE-VALMISTELIJOIDEN VERTAISFOORUMI Muu logo

2 TUTKIMUSHANKE PROMEQ Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hankkeen tavoite Lisätä ymmärrystä hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuudesta Kehittää keinoja erityisryhmien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sosiaalista markkinointia hyödyntäen Kehittää mittareita edistämistoimien vaikuttavuuden arvioimiseksi Tukea terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen strategiatyötä Työpaketissamme: Selvitämme terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen nykytilaa ja edistämisen strategisuutta Tutkimme edistämisen strategiatyötä ja sen yhteistyö- ja tietoperustaisuutta kuntien ja alueiden hallinnossa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Laadimme tulevaisuuden strategioita ja politiikkasuosituksia

3 Kypsyysanalyysi (maturity analysis) Kypsyydessä kyse organisaation kyvykkyydestä tuottaa systemaattisten toimintaprosessien avulla laadukkaita, vaikuttavia lopputuotoksia esim. kuntalaisille terveyttä ja hyvinvointia Kypsyysanalyysissa kuvataan ja arvioidaan jonkin asian, ilmiön tai toiminnon kehittyneisyyttä (Van Looy 2013; Wendler 2012) tunnistetaan ja määritellään keskeisimpiä organisatorisiin toimintoihin ja prosesseihin liittyviä kehittämiskohteita (yleensä 4-6 portainen kypsyysasteikko) rakennetaan kartta / polku oman toiminnan kehittämiseksi seuraaville kypsyystasoille siirtyminen Tässä tutkimuksessa arvioitu kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen strategiatyön kypsyyttä Aineistona kuntien laajat hyvinvointikertomukset, hyvinvointistrategiat Keski-Suomen, Etelä- ja Pohjois-Karjalan kunnat (N=46) Viisi kriteeriä, neljä kypsyystasoa

4 Kriteeri I Hyvinvointikertomuksen laadinnan osallisuus ja sen laajuus ketkä tekevät strategian? Strategiatoimijat, jotka hyvinvoinnin edistämisen strategiaa, sisältöä, linjauksia ja tavoitteita ovat määrittämässä (vrt. Jarzabkowski ym. 2007) esimerkiksi kunnanjohtaja, toimialojen edustus, poliittisen toimielimen edustajat, edustajat kunnan eri sidosryhmistä Pyrkimys monitahoisen ja tasoisen tiedon ja asiantuntijuuden hyödyntämiseen Kriteeri Alkava Kehittyvä Hyvä Optimaalinen Osallisuus Määrittelemätön Epäselvä Erittäin suppea Määritelty Rajoittunut Kapeaan asiantuntijuuteen kiinnittyvä Poikkihallinnollinen Organisaatioperustainen Laaja-alaisemman osallisuuden tunnistava Monitahoinen Monitasoinen Laajalti tieto- ja kokemusperustainen

5 Kriteeri II Käsitys hyvinvoinnista elämänlaadun ulottuvuudet Suppea/laaja terveyspainotteisesta käsityksestä kokonaisvaltaisempaan hyvinvointikäsitykseen Elämänlaatu (Quality of Life; Vaarama ym. 2014; ) hyvinvointi yksilön fyysisenä ja psykologisena hyvinvointi sosiaalisena (osallistuminen, sosiaalisten verkostojen rakentamisen mahdollisuudet) hyvinvointi ympäristöllisenä (elinympäristö ja sen turvallisuus ja viihtyisyys, palvelurakenne, palvelujen saatavuus ja toimivuus) Kriteeri Alkava Kehittyvä Hyvä Optimaalinen Elämänlaadun ulottuvuudet Puuttuva Yksiulotteinen Suppea Kaksiulotteinen Hajanainen Epäsymmetrinen Laajempi - moniulotteinen Merkityksellinen Pyrkimyksellinen Kokonaisvaltainen Tavoitteet ja toimenpiteet läpileikkaava Yhdistävä Symmetrinen

6 Kriteeri III Eriarvoisuuden huomiointi Terveyden ja hyvinvoinnin erityishaasteet ja riskit Erityisväestöryhmien tarpeiden tunnistaminen ja huomiointi Tavoitteellisuus eriarvoisuuden vähentämisessä eriarvoisuuden vähentämiseen tähtäävät strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Kriteeri Alkava Kehittyvä Hyvä Optimaalinen Eriarvoisuuden huomiointi Ei tunnistettu / ei raportoitu Suppeasti kuvaava Ei-tavoitteellinen Tunnistettu/raportoitu pääpiirteittäin Viitteitä tavoitteellisuudesta Tavoitteiltaan ja toimenpiteiltään epäjohdonmukainen Tunnistettu ja raportoitu Tavoitteellinen Tavoitteiltaan ja toimenpiteiltään johdonmukainen Strategisesti asemoitu Hallittu Systemaattinen

7 Kriteeri IV Yhteistyö ja kumppanuusperustaisuus Millaisella yhteistyöllä tehdään Ketkä tekevät yhteistyökäytännöt ja kumppanuudet Miten tehdään - omaehtoisesti / jaetusti Yhteistyön tavoitteet ja toimenpiteet Kriteeri Alkava Kehittyvä Hyvä Optimaalinen Yhteistyö ja kumppanuusperusteisuus Ei tunnistettu / ei määritelty Olematon Eriytynyt Määritelty Siilomainen Professioperustainen Passiivinen Jaetun vastuullinen Organisatorinen Tasavertainen Mahdollistava ja kannustava Kumppanuksellinen ja verkostomainen Aktiivinen Synerginen

8 Kriteeri V Edistämisen strateginen orientaatio Strategiset valinnat ja strategisten tavoitteiden asettaminen kuntalaisten terveydessä ja hyvinvoinnissa Reaktiivisuus vai Proaktiivisuus - tiettyihin yhteisesti hyväksyttyihin hyvinvoinnin tahtotiloihin pyrkiminen Kriteeri Alkava Kehittyvä Hyvä Optimaalinen Strateginen orientaatio Olematon Ylimalkainen Asemoimaton / suuntaamaton Suppea ja pelkistetty Reaktiviinen Operatiivinen Sinnittelevä Analyyttinen Sopeuttava Johdonmukainen Ennakoiva Proaktiivinen Tulevaisuussuuntautuva Yhteistoiminnallinen Ohjaava

9 Kypsyysanalyysin tuloksia dokumentit 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Osallisuus Eriarvoisuus Elämänlaadun ulottuvuudet Yhteistyö/kumppanuus Strateginen orientaatio Alkava Kehittyvä Hyvä Optimaalinen

10 Kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kehittämiseksi tarvitaan Yhteisesti jaettua laajaa käsitystä hyvinvoinnista, hyvinvoinnin haasteista, hyvinvoinnin edistämisestä yhteisesti hyväksytty hyvinvointikäsitys tukee ja rohkaisee mm. eri toimialoja paremmin tiedostamaan oman roolinsa hyvinvoinnin edistäjinä yhteisen strategisen identiteetin muodostaminen Moniäänistä yhteistyötä ja sen johtamista Rajojen rikkominen, yhteistyön merkityksen oivaltaminen ja yhteistyöhön kiinnittymisen tukeminen ja kannustaminen Eri toimijoiden aktivoimista / roolin vahvistamista strategian tekemisessä Kuntalaisten ääni mukaan edistämiseen strategiatyölle uusia foorumeita toimintatapojen muutos hallintokeskeisyydestä yhteistoiminnallisuuteen (Narayanan, Zane & Kemmerer 2011; Vaara & Whittington 2012; Jarzabkowski, Balogun & Seidl 2007)

11 Kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kehittämiseksi tarvitaan lisäksi Tavoitteellista, hyvinvoinnin eriarvoisuuden tunnistavaa strategiatyötä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen strategiset edistämisen painopisteet vielä liian laajoja Hyvinvointistrategioiden yhteys ja merkitys käytännön hyvinvoinnin edistämiseen ei täysin toteudu irrallisuus, paperinmakuisuus Ne pitäis olla selkeämmin ja tiivistetymmin ne tavotteet, mitä siellä on. Keskittyä nii ku johonki kunnolla eikä kerätä liikaa asioita mitä kukaan ei nii ku muista, että mitkä ne on loppujen lopuks ne painopisteet.

12 Kiitos! ulapland.fi