Tutkimustulosten analysointi, johtopäätösten tekeminen ja raportointi

Transkriptio

1 Betonirakenteiden korjaaminen 2019 Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Mikko Rauhanen, SiltaExpert Oy Tutkimustulosten analysointi, johtopäätösten tekeminen ja raportointi 3/18/2019

2 Kuntotutkimuksen vaiheet Analysointi Esiselvitykset Tavoitteiden selvittäminen Asiakirjojen tarkasteleminen Silmämääräinen katselmus kohteella Rakenneratkaisujen ja rakenteiden toiminnan selvittäminen, potentiaaliset ongelmat Tutkimussuunnitelman laatiminen Varsinaiset tutkimukset ja mittaukset Alkuperäiset suunnitelmat ja rakenneratkaisut Rakenteiden silmämääräinen havainnointi kohteella Kenttätutkimukset Näytteenotto Laboratoriotutkimukset Johtopäätökset ja raportointi Turvallisuutta ja terveellisyyttä heikentävät tekijät Korjausvaihtoehdot ja niiden tarkastelu Kustannusarvio Lisä- ja jatkotutkimustarve Betonirakenteiden korjaaminen 2019

3 Kuntotutkimustulosten analysointi

4 Kuntotutkimustulosten analysointi Keskeisin ja vaativin osa kuntotutkimusta huolellinen analyysi sisältää yksittäisten tietojen tarkastelun, tulkinnan ja muokkaamisen käytännön johtopäätöksiksi. Johtopäätöksenä pyritään yleensä esittämään arvio tutkittujen rakennusosien korjaustarpeesta (korjaustapa ja -ajankohta) sekä vaurioiden vaikutuksesta asukkaiden ja muiden ihmisten turvallisuuteen (lyhyellä ja pitkällä aikavälillä). Kustakin vauriotavasta on yleensä paljon erilaisia tietoja, jotka voivat olla yksistään riittämättömiä, luotettavuudeltaan erilaisia ja mahdollisesti myös ristiriitaisia. Myös havaintojen ja tulosten hajonta voi olla suuri. Mikäli päätelmän pohjana oleviin tietoihin sisältyy epävarmuutta, on johtopäätös tehtävä riittävällä turvallisuusmarginaalilla siten, että päätelmää voidaan soveltaa ilman suurta riskiä, vaikka lähtötiedot eivät olisikaan tarkkoja. Myös esimerkiksi korjaustapaa koskeviin johtopäätöksiin on sisällytettävä riittävä turvallisuusmarginaali, ja vaihtoehtoisten korjaustapojen riskit myös on aina tuotava selkeästi esille.

5 Analyysin läpivieminen 1. Rakennekokonaisuus kerrallaan 2. Rakennetyyppi kerrallaan 3. Vauriotyyppi kerrallaan Eri menetelmillä kerättyjen tietojen kokoaminen ja tarkastelu: luotettavuus ja riittävyys, ristiriidat: vauriotavan olemassaolo ja laajuus (paikallinen, laaja-alainen) vaurioiden sijainti (erit. kantavuuden kannalta kriittiset osat) vaurioaste (alkava, pitkälle edennyt tms.) vaurioiden syy (esimerkiksi korroosion osalta karbonatisoituminen/kloridit, kosteusolosuhteet jne.) vaurioiden vaikutukset (turvallisuus, korjattavuus) ja eteneminen (kiihtyvä, hidastuva tms.). Tarvittaessa korjattava päätelmää tai hankittava lisää tietoa 4. Vauriotyyppikohtainen osajohtopäätös Korjaustarve (ajankohta, laajuus) ja soveltuvat korjaustavat 5. Rakennetyyppikohtainen osajohtopäätös 6. Rakennekokonaisuutta koskeva kokonaisjohtopäätös

6 Korroosiovaurioiden analysointi Korroosion laajuustarkastelu suoritetaan vertailemalla peitepaksuusjakaumaa karbonatisoitumissyvyyksiin Tulosten keskiarvolla ei mitään käyttöä! Syvyysalue (mm) >25 yht Osuus peitepaksuushavainnoista % 3 % 7 % 11 % 18 % 25 % 36 % 100 % Osuus karbonatisoitumissyvyyksistä % 80 % 20 % Korroosiotilassa 3,0 % 2,6 % 1,1 % 6,7 % Korroosiotilan laskenta 3 % syvyydellä 0-4 olevista raudoitteista korroosiotilassa 20% + 0,5 *80% syvyydellä 5-9 olevista raudoitteista korroosiotilassa 0,5 * 20 % syvyydellä olevista raudoitteista korroosiotilassa Yht 6,7%

7 Korroosiovaurioiden laajenemisen arviointi Karbonatisoitumisen etenemisestä johtuvaa korroosiovaurioiden määrän kasvua voidaan arvioida laskennallisesti karkeasti neliöjuurimallin (x = k t ) avulla Lasketaan kutakin karbonatisoitumissyvyyshavaintoa vastaava karbonatisoitumiskerroin ja Edelleen arvio siitä, kuinka syvälle karbonatisoituminen on edennyt tarkasteluajanjakson päätyttyä Näin saaduista arvoista voidaan tehdä karbonatisoitumissyvyysjakautumat ja siten ennustaa aktiivisen korroosion määrää. karbbissyvyys 25 v iässä (mm) karbbiskerroin (mm/ vuosi) karbbissyvyys 35 v iässä (mm) karbbissyvyys 35 v iässä (mm) karbbissyvyys 35 v iässä (mm) / 25 = = 11, = 13,4, = 14,8 18 3,6 21,3 24,1 26,7 13 2,6 15,4 17,4 19,3

8

9 Kloridikorroosio Kloridipitoisuus Betonin kriittinen kloridipitoisuus raudoitteiden korroosion kannalta on betonin laadusta riippuen 0,03-0,07 % betonin painosta happoliukoisena määritettynä. Kohonneet pitoisuudet pitää pohtia ovatko ne ulkoisesta lähteestä johtuvia vai betonin valmistuksessa käytetyistä lisäaineista Kloridivyöhykkeitä pitää verrata mitattuihin betonipeitepaksuuksiin Betonirakenteiden korjaaminen 2019

10 Kloridikorroosio Kloridipitoisuus mitä muuta pitää huomioida betonin karbonatisoituminen vapauttaa klorideita ja kiihdyttää kloridikorroosiota kloridit nopeuttavat myös karbonatisoitumisen käynnistämää korroosiota merkittävästi Betonirakenteiden korjaaminen 2019

11 Pakkasrapautumistilanteen arviointi On näkyviä rapautumavaurioita? EI Onko betoni pakkasenkestävää? EI Onko alkavaa rapautumaa rasitetuimmissa kohdissa? ON ON Rapautumisen laajuus / aste / sijainti Vaikutukset ja eteneminen

12 Pakkasrapautumistilanteen arviointi Onko betoni pakkasenkestävää? Ohuthietutkimus Suojahuokossuhteen määritys Pakkasenkestämättömyys selviää yleensä jo muutamalla näytteellä, mutta pakkasenkestävyyden varmistaminen edellyttää yleensä useampia näytteitä jokaisesta tutkittavasta rakennetyypistä. Esiintyykö rapautumaa ja missä sitä esiintyy? Ohuthietutkimus Vetokokeet Vasarointi Pakkasrapautumista on pystyttävä arvioimaan jo paikanpäällä tehtävien kenttätutkimusten aikana, jotta näytteenotto voidaan kohdentaa siten, että johtopäätöksien tekeminen eri tilanteiden vaatimalla tavalla on mahdollista.

13 Pakkasrapautumistilanteen arviointi - erityiskohtia Hoikat rakenteet, esim. pilarit pakkasrapautumisen esiintyminen johtaa yleensä ainakin osittaisiin purkukorjauksiin, lukuun ottamatta juuri alkavaa ja riittävän ajoissa havaittua pakkasrapautumaa. Parvekepielet onko rapautumista muualla kuin aivan pielien etu- tai yläreunassa Onko rapautuminen edennyt syvemmälle kuin elementin pintaosiin

14 Pakkasrapautumistilanteen arviointi - erityiskohtia Silta P-lukumassat pakkasrapautuu / muodostaa pinnan suuntaista halkeilua. Sisämassoissa ulkotiloissa halkeilu ei ole niin selvää. Vaarallinen ilmiö mutta selviää tutkimuksissa esim. vetokokeet.

15 Pakkasrapautumistilanteen arviointi - erityiskohtia Ulkoseinäelementit rapautumisen aste ja laajuus eteneminen ja hidastamismahdollisuudet Rapautuman sijainnilla yksittäisissä elementeissä ei ole suurta merkitystä Käytännössä aivan alkavaa rapautumista lukuun ottamatta, pakkasrapautuminen johtaa lähes poikkeuksetta joko peittäviin tai purkukorjauksiin rakenne voidaan käyttää loppuun ja rapautumisen etenemistä pyrkiä hidastamaan alentamalla kosteusrasitusta Pakkasrapautumisen etenemistä voidaan seurata jatkossa määräajoin tehtävin lisäkokein (esim. vetokokeet).

16 Pakkasrapautumistilanteen arviointi - erityiskohtia Sillat Korjaus suojaamalla esim. impregnointi Korjaus valamalla esim. kuorivalu Järeä valukorjaus

17 Kantavuuden arviointi Analyysivaiheessa on aina otettava kantaa rakenteen kantavuuteen, ainakin karkealla tasolla (kantavuus selvästikin riittävä / kantavuus mahdollisesti heikentynyt / kantavuus selkeästi riittämätön). Analyysissä otettava huomioon nykyinen kuormitustaso, jota verrataan alkuperäiseen suunnittelukuormitukseen. Ei lasketa mutta arvioidaan. Silloissa työryhmässä on mukana aina rakenneasiantuntija, joka viime kädessä muodostaa johtopäätelmän sillan kantavuudesta.

18 Kantavuuden arviointi, esim. verhokäyrä

19 Yhteisvaikutusten analysointi Kun tarkasteltavan rakennetyypin kaikki potentiaaliset ja oleelliset vauriotavat on käyty lävitse, tarkastellaan kaikkien eri vauriotapojen yhteisvaikutusta rakennetyypin korjattavuuteen ja turvallisuuteen. Usein yksittäinen vauriotapa on määräävä. Tällöin muu vauriotilanne jää usein suhteellisen merkityksettömäksi. Yhteisvaikutuksen analysointi on syytä aloittaa kunnon kannalta määräävimmistä vauriotavoista. Monissa tapauksissa seuraavassa esitetyn järjestyksen mukaan suoritettu analysointi on toimiva:

20 Yhteisvaikutusten analysointi Voidaanko rakenne säilyttää vai joudutaanko se purkamaan joko kokonaan tai osittain? Purkavaan korjaamiseen voivat johtaa Rakenteen kiinnitykset tai kantavuus heikentyneet merkittävästi, ja lisäkiinnittäminen tai tuenta ei ole mahdollista tai muuten mielekästä. Betonissa niin laajaa ja pitkälle edennyttä rapautumaa, että vanha betonirakenne ei kelpaa korjatun rakenteen osaksi, esim. ei sovellu peittävän korjauksen alustaksi Rakenteessa niin laajoja korroosiovaurioita, että paikkauskorjaus ei ole enää taloudellisesti mielekäs eikä verhouskorjausta tai muuta vauriota pysäyttävää keinoa voida käyttää. Ulkoseinän eristetilan mikrobiongelma etenkin, jos homeiden kulkua sisätiloihin ei pystytä estämään. Kuva: A-Insinöörit Oy

21 Yhteisvaikutusten analysointi Voidaanko rakenne säilyttää vai joudutaanko se purkamaan joko kokonaan tai osittain?

22 Yhteisvaikutusten analysointi Voidaanko rakenne korjata ulkonäkö säilyttäen vai onko valittava ns. peittävä korjaus.? Peittävään korjaamiseen voivat johtaa Rakenneosia joudutaan lisäkiinnittämään tai tukemaan, eikä kiinnittämistä voida toteuttaa ulkonäkösyistä ilman pinnan verhoilemista. Näkyviä korroosiovaurioita on syntynyt tai on syntymässä niin runsaasti, että paikkauskorjaus ei ole enää taloudellisesti mielekäs. Rakenteissa on sellaista pakkasrapautumaa, että rakenteen lujuus on jo selkeästi alentunut, rakenteessa on haitallisen suuria muodonmuutoksia (esimerkiksi kaareutumia) tai vaurioita ei pystytä enää pysäyttämään muulla tavoin. Rakenteessa on klorideja betonimassaan sekoitettuna. Kuva: A-Insinöörit Oy

23 Yhteisvaikutusten analysointi Voidaanko rakenne korjata ulkonäkö säilyttäen? Rakenteen kiinnitys ja kantavuus ovat kunnossa. Betonissa ei ole pitkälle edennyttä pakkasrapautumaa. Mikäli betonissa on aivan alkuvaiheessa olevaa rapautumaa, voidaan joissakin tapauksissa soveltaa rasitustason alentamista ja ns. suojaavien pinnoitteiden yhteisvaikutusta. Rakenteessa ei ole laajoja näkyviä tai syntymässä olevia raudoitteiden korroosiovaurioita. Betonissa ei ole klorideja.

24 Yhteisvaikutusten analysointi Voidaanko rakenne korjata ulkonäkö säilyttäen? Kustannustaloudellisesti järkevin vaihtoehto Impregnointi tässä tapauksessa suojaa ja antaa lisää elinkaarta reunapalkille

25 Yhteisvaikutusten analysointi Voidaanko edetä niin, ettei korjata lainkaan vaan käytetään rakenne ns. loppuun? vaurioita, jotka johtavat selkeästi perusteelliseen korjaukseen, mutta rakenne on vielä esteettisesti hyväksyttävissä eikä rakenteen vaurioituminen aiheuta turvallisuusriskejä. rasitustasoa voidaan alentaa kevyillä parannustoimilla siten, että vauriot kehittyvät mahdollisimman hitaasti, ja korjaustarve siirtyy mahdollisimman paljon eteenpäin. Vielä korjattavissa oleva rakenne (esimerkiksi parvekelaatta) joudutaan uusimaan lähitulevaisuudessa huonokuntoisten parvekkeiden pieliseinien uusimisen yhteydessä. Pienen sillan peruskorjauksen kustannus lähes sama kuin uusiminen.

26 Suositeltavien korjaustapojen valinta Jokaisen vaihtoehdon yhteydessä on pyrittävä arvioimaan Suositeltavaa korjausajankohtaa rakenteen kunnon kehittymisen perusteella. Hidastaako korjaus riittävästi vaurioiden etenemistä? Voiko korjaus saavuttaa riittävän pitkän käyttöiän, kun alustana on tutkittava (mahdollisesti vaurioitunut) rakenne? Poistaako korjaus vaurioiden jo aiheuttamat haitat (turvallisuus, terveellisyys, ulkonäkö, muut)? Voidaanko korjaustapaan mahdollisesti liittyvät riskit ja epävarmuustekijät hyväksyä? Onko korjaustapa arkkitehtonisesti mahdollinen? Onko korjaustapa taloudellisesti mielekäs?

27 Suositeltavien korjaustapojen valinta Kuntotutkimuksen tarkastelu on lähinnä tekninen Korjaustavan valintaan vaikuttavat monet muutkin tekijät, kuten esim. arkkitehtoniset seikat, viranomaismääräykset ja kustannustekijät. Koulutuspäivä 3.

28 Kuntotutkimuksen raportointi

29 Kuntotutkimuksen raportointi Kuntotutkimusraportin sisältö pääkohdittain: Tarkoitus välittää tutkimuksen tulokset tilaajan käyttöön tallentaa kaikki tarpeelliset tiedot tulevaa käyttöä (korjaussuunnittelua ja kunnossapitoa) varten Tiivistelmä, jossa tutkimuksen keskeisimmät lopputulokset Sisällysluettelo Kohteen tunniste- ja yleistiedot Tutkimuksen sovitut tavoitteet ja rajaukset Tutkimuksen luotettavuuden arviointi Tutkittujen vaurioiden lyhyt esittely Kuntotutkimuksessa suoritetut toimenpiteet ja käytetyt tutkimusmenetelmät Havainnot ja mittaustulokset yms. sekä niiden tarkastelu Johtopäätökset rakenteiden kunnosta Liitteet Turvallisuutta ja terveellisyyttä heikentävät tekijät Soveltuvat toimenpidevaihtoehdot tarkasteluineen Lisä- ja jatkotutkimustarve (tarvittaessa)

30 Kuntotutkimuksen raportointi Tiivistelmä (1 s) Kansankielinen lukijana muita kuin rakennusalaan ja erityisesti korjausrakentamiseen perehtyneitä Oleelliset tutkimustulokset merkittävimmät havainnot ja korjaustarvetta aiheuttavat tekijät Kunto ja korjaustarve Kohteen tunniste- ja yleistiedot Tutkimuskohde: talot ja rakenteet, joita tutkimus koskee Kohdekuvaus ( talo vs. infra omanlaisensa) kerrosluku sijainti (mm. rasitustason arvioimiseksi) ikä rakennetyyppi yleisesti, rasitusolosuhteet jne Tutkimuksen tarkoitus / tavoite ja rajaukset

31 Kuntotutkimuksen raportointi Tutkimuksen luotettavuuden arviointi Erittäin tärkeä osa Jäikö jokin rakenne / osa tutkimatta Jäikö jokin vauriotapa tutkimatta Tutkittujen vaurioiden lyhyt esittely muutaman sivun mittainen, betonijulkisivujen ja parvekkeiden vaurioita esittelevä tekstiosuus. lyhyesti, mitä kukin vauriotapa tarkoittaa, mitkä sen vaikutukset ovat, ja miksi sitä on tärkeää selvittää kuntotutkimuksen avulla.

32 Kuntotutkimuksen raportointi Suoritetut toimenpiteet ja käytetyt tutkimusmenetelmät lähtötiedot (mitä asiakirjoja oli käytettävissä ja mistä ne saatiin) vaurioiden silmämääräinen kartoitus (kartoituksen laajuus ja tarkkuustaso, esim. maasta kiikarein, nostokorista tms.) kenttätutkimustoimenpiteet, kuten mittaukset ja näytteenotto (käytetyt laitteet ja menetelmät sekä kenttätutkimusten laajuus ja mittausten yms. kohdentaminen) laboratoriotutkimukset (käytetyt menetelmät ja laajuus).

33 Kuntotutkimuksen raportointi Havainnot ja mittaustulokset sekä niiden tarkastelu Havainnot ja tulokset esitetään selkeästi ja järjestelmällisesti. Asioita voi esittää yhteenvetona, tarkat tulokset liitteisiin Tarkastellaan kutakin rakennetyyppiä ja vauriotapaa kerrallaan (esimerkiksi sandwich-elementit, raudoitteiden korroosio) Silloissa tarkastelu päärakenneosittain Kustakin tarkasteltavasta asiasta tehdyt havainnot ja mittaustulokset esitetään jaoteltuina piirustuksista löytyneisiin tietoihin, rakennetta silmämääräisesti tarkastelemalla tehtyihin havaintoihin, kenttätutkimuksissa saatuihin tuloksiin ja laboratoriotutkimustuloksiin. Havaintoihin ei tulisi liittää vielä johtopäätöksiä.

34 Kuntotutkimuksen raportointi Johtopäätökset rakenteiden kunnosta Tutkimustuloksiin ja lähtötietoihin perustuvat päätelmät kunnosta, puutteista, vaurioista ja vioista Kerro selkeästi, mihin tulokseen /havaintoon päätelmä perustuu (muiden on voitava tehdä sama johtopäätös) esimerkiksi: julkisivuissa on odotettavissa laajoja raudoitteiden korroosiovaurioita johtuen raudoitteiden pienistä peitepaksuuksista Vaikutukset korjaustarpeeseen esimerkiksi: rakennetta ei voida enää korjata paikkaamalla, vaan se on peitettävä päälle tehtävällä verhouksella Vaikutukset turvallisuuteen ja/tai terveellisyyteen esimerkiksi: parvekkeiden pieliseinien rapautumisen jatkuminen voi aiheuttaa turvallisuusriskin. Johtopäätöksissä on syytä välttää rakenteiden kuntoa kuvaavia laatusanoja kuten ilmausta: parvekkeiden kunto on tyydyttävä, koska tällaiset ilmaukset ovat lukijan kannalta liian epämääräisiä.

35 Kuntotutkimuksen raportointi Turvallisuutta ja terveellisyyttä heikentävät tekijät pyrittävä huomioimaan kaikki riskit, esim. betonikappaleiden tai pintatarvikkeiden putoaminen ajoneuvojen törmäykset esimerkiksi kantaviin parvekepieliin tai pilareihin kosteus- ja homevaurioriskit haitta-aineet kaiteiden heikko kiinnitys isot purkautumat päällysteissä jne

36 Kuntotutkimuksen raportointi Suositeltavat toimenpidevaihtoehdot ja niiden tarkastelu Korjaustoimenpiteet periaatetasolla Jos vaihtoehtoja, kerro kunkin keskeisimmät ominaisuudet edut ja haitat odotettavissa oleva käyttöikä huollon tarve syntyvät kustannukset (budjettitasolla esim. yksikkökustannusten avulla /m² tai /m) riskit ja epävarmuustekijät. Suositeltavat korjausajankohdat eri vaihtoehdoille, kiireellisyysjärjestys Mitä tapahtuu, jos ei korjata?

37 Kuntotutkimuksen raportointi Lisä- ja jatkotutkimustarve Mikä jäi epäselväksi? Kuntotutkimuksen aikana saattaa ilmetä uusia seikkoja, joiden selvittäminen ei sisälly tutkimukseen. Mitä tutkitaan myöhemmin? Kaikkea ei kannata selvittää kuntotutkimuksessa (esimerkiksi tietyt rakenteiden avaukset), vaan ne on järkevintä siirtää korjausten yhteydessä suoritettaviksi. Vaurioiden kehittyminen, jos ei korjata esimerkiksi korjausten lykkäämisen vaikutus turvallisuuteen / soveltuviin menetelmiin.

38 Kuntotutkimuksen raportointi Liitteet Liitteisiin kannattaa sisällyttää yleensä mm: kaikki yksittäiset havainnot ja mittausarvot yms. näytteenottokartat alihankintana teetettyjen laboratoriotutkimusten tutkimusselostukset kopioita tärkeimmistä rakennepiirustuksista valokuvia esimerkiksi rakennedetaljeista ja vaurioista. Liitteisiin voi siirtää myös Tutkittujen vaurioiden lyhyt esittely Käytetyt tutkimusmenetelmät lyhyt esittely

39 Kuntotutkimuksen tulosten esittely Esittelytilaisuus Tilaisuudessa esitellään lopputuote Kansankielisesti, koska osa tilaajista ei ole alan ammattilaisia Varattava riittävästi aikaa Kysymyksiin osattava antaa perustellut vastineet tutkimuksiin pohjautuen

40 Hyviä raportin laatimishetkiä!