KRANNILAN ALUEEN KADUT JA VESIHUOLTO POHJARAKENNUSTÖIDEN TYÖKOHTAINEN TYÖSELI- TYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennustapaselostus Päivämäärä Viite KRANNILAN ALUEEN KADUT JA VESIHUOLTO POHJARAKENNUSTÖIDEN TYÖKOHTAINEN TYÖSELI- TYS

2 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Roosa Hakkarainen Reino Heikinheimo, Turo Auvinen Jani Lepistö Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P

3 SISÄLLYS YLEISTÄ 1 Rakennuttaja 1 Geosuunnittelija 1 Rakennuskohde 1 Tekniset vaatimukset 1 Rakennustyön yleinen laatutaso 1 Rakennuskohteen mittaukset Maa-, pohja- ja kalliorakenteet 2 Rakennuskohteen maaperätutkimukset ja maaperäkuvaus OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Poistettavat, siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Arinarakenteet Kiviainesarinat Teräslevyarinat POHJARAKENTEET Vahvistetut maarakenteet Pilaristabiloidut rakenteet MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Maaleikkaukset Maaleikkaukset, erittelemätön Maaleikkauksen tekeminen Maakaivannot Putki- ja johtokaivannot Putki- ja johtokaivantojen tekeminen Kaivannon tukirakenteet PENKEREET JA TÄYTTÖTYÖT Penkereet Maapenkereet Maapenkereen materiaalit Maapenkereen tekeminen Valmis maapenger Kevennetyt penkereet Vaahtolasimurskepenkereet ja rakenteet Vaahtolasimurskepenkereen materiaalit Vaahtolasimurskepenkereen rakentaminen Vaahtolasimurskepenkereen kelpoisuuden osoittaminen Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen tekemisen ympäristövaikutukset Kaivantojen täytöt Asennusalustat Asennusalustojen materiaalit Asennusalustojen alusta Asennusalustojen tekeminen Valmis asennusalusta Alkutäytöt Alkutäyttöjen materiaalit Alkutäyttöjen tekeminen Valmis alkutäyttö Salaojan ympärystäytöt 9

4 Kaapeleiden alkutäytöt Lopputäytöt Lopputäyttöjen materiaalit Lopputäytön tekeminen Valmis lopputäyttö Johtokaivantojen virtaussulut PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Suodatinrakenteet Suodatinkankaat Suodatinkankaan materiaalit Suodatinkankaan asentaminen Siirtymärakenteet Siirtymäkiilat 10

5 YLEISTÄ Rakennuttaja Nurmijärven kunta Yhteyshenkilö: Anu Roimela puh Geosuunnittelija Ramboll Finland Oy Yhteyshenkilö: Roosa Hakkarainen puh Rakennuskohde Tämä rakennustapaselostus käsittää Nurmijärven kunnassa sijaitsevan Krannilan alueen katujen ja vesihuollon pohjarakennustyöt seuraavilla kohteilla: Vehnäpellontie, Kaurapellontie, Riihipellontie, Ruispellontie Jkpp-tiet Kaurapellontieltä sekä Ruispellontieltä Erillinen sadevesilinja Toimenpidealueelle rakennettavista rakenteista on laadittu erilliset rakennussuunnitelmat sekä työselostukset, joita tämä työselostus täydentää pohjarakentamisen osalta. Tekniset vaatimukset Rakennustyöt suoritetaan tämän Nurmijärven kunnan hyväksymän työkohtaisen työselostuksen ja suunnitelmapiirustusten sekä seuraavien yleisten työselostusten ja ohjeiden mukaan: Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1: Väylät ja alueet (Infra RYL 2010) Syvästabilointiohje 1991, STO-91 (Rakennusaineteollisuus) Syvästabiloinnin laadunvalvontaohjeet 1992 (Tielaitos) Kaivanto-ohje, Suomen Rakennusinsinöörien Liiton julkaisu RIL Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, Suomen Rakennusinsinöörien Liiton julkaisu RIL paikalliset rakentamisesta annetut määräykset sekä viranomaisten antamat yleiset määräykset, voimassa olevat rakentamisesta annetut lait, asetukset ja määräykset viranomaisen, rakennuttajan ja suunnittelijan työn aikana antamat kirjalliset ja suulliset määräykset ja ohjeet Työselityksen litterointi on Infra RYL 2010:n mukainen. Rakennustyön yleinen laatutaso Työssä tulee käyttää ensiluokkaisia ja uusia rakennusaineita, hyväksi tunnettuja työtapoja, pätevää johtoa ja työntekijöitä siten, että työn tulos on asiakirjoissa esitetyn vaatimustason mukainen. Erikseen mainitsemattomat työtavat, rakenteet ym. on valittava siten, että työn tulos täyttää hyvän laatutason vaatimukset. Erityistä huolellisuutta tulee kiinnittää suunnitelman maastoon merkitsemisessä sekä korkeustasoissa niin, että suunnitelmien mukaiset kaltevuudet ja korkeustasot toteutuvat. 1

6 Rakennuskohteen mittaukset Rakennuskohteen pohjakartta ja kaava on saatu Nurmijärven kunnalta. Mittaukset on suoritettu koordinaattijärjestelmässä ETRS-GK25 ja korkeusjärjestelmänä on N MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET Rakennuskohteen maaperätutkimukset ja maaperäkuvaus Maanpinta vaihtelee alueella noin tasolla Alue on nykyään peltoa. Maan pohjasuhteet ovat painokairausten perusteella tutkituilla kaduilla seuraavanlaiset: Maan pinnassa on ohuen humuskerroksen (noin 0,2 m) alla kuivakuori, jonka paksuus vaihtelee noin 1,0 3,5 m. Kuivakuoren alla on pehmeästä sitkeään savea. Savikerros on ohuimmillaan Vehnäpellontien paaluvälillä , missä paksuus vaihtelee noin 0,5-3 m. Tässä kohtaa kallio todennäköisesti nousee ylemmäs. Muualla savikerros on paksumpi, noin 3-14 m. Alin maakerros on hiekkaa, soraa tai moreenia. Kairaukset ovat päättyneet 6,8 19,2 m syvyydessä kiveen, lohkareeseen tai kallioon. Kairaustulokset on esitetty pituusleikkauksissa. Pohjavesiolosuhteet Pohjavesi havaittiin väliaikaisesta pohjavesiputkesta (piste 204) 1,2 m syvyydessä maanpinnasta tasolla ( ) OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Hyötypuuksi kelpaamaton kasvillisuus ja raivausjätteet käsitellään asianmukaisesti. Rakennuskohteen ulkopuolella oleva puusto ja kasvillisuus on säilytettävä ja suojattava rakennustyön aikana siten, että maanpäälliset tai maanalaiset osat eivät vahingoitu. Puusto ja kasvillisuus suojataan InfraRYL 2010 ohjeiden mukaisesti Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Ennen rakennustyön aloittamista on selvitettävä alueella olevien kaapeleiden, putkien, johtojen ja muiden rakenteiden sijainti sekä pyydettävä näyttö kunkin rakenteen omistajalta. Siirrettävät sähkö- ja tietoliikennekaapelit siirretään omistajatahon ohjeiden ja suunnitelmien mukaisesti. Johtojen suojaus tai siirto on sovittava laitteiden omistajien kanssa ennen töiden aloittamista. Nykyinen vesihuoltolinja Kaurapellontiellä on olemassa nykyinen vesihuolto ja kaivon kannet korotetaan uuden tasauksen mukaisesti, kuten piirustuksissa on esitetty. Nykyinen vesihuoltolinja on perustettu teräslevyarinan päälle. Linja risteää Vehnäpellontien noin paalulla 180. Vesihuoltolinja säilytetään paikallaan. Tehtäessä kaivutöitä säilytettävien johtojen, putkien ja kaapeleiden sivulla tai alapuolella johdot, putket ja kaapelit tuetaan siten, että ne eivät pääse haitallisesti liikkumaan rakennustyön aikana. Rakennettujen putkien, johtojen, laitteiden ja rakenteiden läheisyydessä kaivetaan kunkin putken omistajan ohjeiden ja turvaetäisyyksien edellyttämällä tavalla. Maassa olevan johdon ja putken päällä on oltava vähintään johdon ja putken peitesyvyyttä vastaava suojakerros työmaaliikennettä varten Poistettavat, siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Alueelta tulee poistaa humuspitoiset pintamaat ennen rakennekerrosten rakentamista. Rakenteisiin kelpaamattomat maa-ainekset poistetaan ja kuljetetaan maankaatopaikalle. 2

7 13000 PERUSTUSRAKENTEET Koko alueella vesihuolto- ja viemärilinjat perustetaan pilaristabiloidun pohjamaan/ stabiloimattoman pohjamaan päälle tehdyn paksuudeltaan vaihtelevan kiviainesarinan tai teräslevyarinan ja asennusalustan 150 mm varaan. Kiviainesarina rakennetaan Infra RYL 2010 luvun mukaisesti, teräslevyarina luvun ja asennusalusta luvun mukaisesti. Perustusrakenteet ovat putkijohtolinjoilla katukohtaisesti seuraavanlaiset (merkitty myös pituusleikkauksiin): Vehnäpellontie PL 20 55: ei vesihuoltoa, katurakenteen kevennys PL : teräslevyarina + asennusalusta 150 mm + täytöt kevennettynä PL : stabiloitu pohjamaa, kiviainesarina 300 mm + asennusalusta 150 mm PL : ei vesihuoltoa, stabiloitu pohjamaa Kaurapellontie PL 0-20 stabiloitu pohjamaa, kiviainesarina 300 mm + asennusalusta 150 mm PL 20-> vesihuolto rakennettu jo aiemmin teräslevyarinan + asennusalustan 150 mm varaan, päälle rakennettavan katurakenteen kevennys Ruispellontie stabiloitu pohjamaa, kiviainesarina 300 mm + asennusalusta 150 mm Riihipellontie stabiloitu pohjamaa, kiviainesarina 300 mm + asennusalusta 150 mm Jkpp Kaurapellontieltä Jkpp Riihipellontieltä teräslevyarina + asennusalusta 150 mm + täytöt kevennettynä (PL 56 saakka) ei vesihuoltoa, katurakenteen täytöt kevennettynä SV-linja PL 0-70: stabiloitu pohjamaa + kiviainesarina 300 mm + asennusalusta 150 mm PL : teräslevyarina + asennusalusta 150 mm + täytöt kevennettynä Arinarakenteet Kiviainesarinat Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset seuraavin tarkennuksin. Arina tehdään murskeesta, jonka rakeisuus on 0/32. Arina ympäröidään suodatinkankaalla, käyttöluokka N3. Arinan päälle tulee asennusalusta. Arinarakenne on suunnitelmapiirustusten mukainen ja rakentaminen tehdään InfraRYL 2010 vaatimusten mukaisesti Teräslevyarinat Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset. Teräslevyarinan kiviainesmateriaalina käytetään ohjeiden mukaista kivetöntä hiekkaa, soraa tai hiekkamoreenia, samoin kuin arinan ulkosivun ja kaivannon reunan välisen tilan täyttämiseen. Tasauskerros tiivistetään kevyesti ja tasataan suunniteltuun korkeustasoon ja kaltevuuteen. Putket tuetaan tukikerroksella, joka painellaan putken alle ja sivuille. 3

8 14000 POHJARAKENTEET Vahvistetut maarakenteet Pilaristabiloidut rakenteet Stabiloinnin materiaalivalinnat on tässä alustavasti tehty 28 päivän tulosten perusteella. Materiaalivalintoja tarkennetaan, mikäli myöhemmin saatavien 60 päivän testitulosten lujuudet poikkeavat merkittävästi alustavista tuloksista. Tarvittaessa sideainemäärää ja lujittumisaikaa tarkennetaan Pilaristabiloinnin materiaalit Sideaine ja sideainemäärät Sideaineina käytetään kalkkia ja sementtiä. Kalkkina käytetään kovaksi poltettua sammuttamatonta kalkkia, jonka CaO-pitoisuus on vähintään 80 %. Kalkki on rakeisuudeltaan mm siten, että vähintään 80 % aineksesta läpäisee seulakoon 0.2 mm. Maksimiraekoko on 1.0 mm. Sementtinä käytetään sementtistandardin SFS-EN mukaista normaalisti kovettuvaa portlandseossementtiä Plussementtiä (CEM II / B-M (S-LL) 42,5 N). Pilareissa käytettävän sideaineen määrän on oltava 31 kg / pilarimetri tai enemmän (110 kg/m 3 ) ja sideaineessa on oltava kalkkia ja sementtiä painon mukaisessa suhteessa 30 % / 70 %. Sideainemäärän sallittu alitus on enintään 1 kg / pilarimetri. Urakoitsijan tulee valita työmenetelmä ja sideainemäärä niin, että lopputulos on pilareiden pituus- ja poikkisuunnassa tasalaatuinen ja vaaditut lujuudet saavutetaan viimeistään (4) viikossa. Alueella tehtyjen syvästabilointien perusteella esitetyllä minimisideaine-määrällä tavoitelujuus on saavutettavissa koko pilarointisyvyydellä Pilaristabiloinnin työalusta Ennen varsinaista stabilointityötä tehdään esityöt, joita ovat raivaustyöt, työalueen tasaus ja pintakuivatus Pilaristabiloinnin tekeminen Pilarointityö Syvästabilointi tehdään pohjanvahvistuspiirustusten, katujen pituusleikkausten ja paalukohtaisten poikkileikkausten sekä tämän työselostuksen mukaisesti. Lisäksi noudatetaan soveltuvin osin Infrarakentamisen yleisiä laatuvaatimuksia (InfraRYL 2010) sekä Tiehallinnon julkaisua "Syvästabiloinnin laadunvalvontaohjeet (-92)". Syvästabilointi tehdään käyttäen läpimitaltaan 600 mm pilareita. Pohjanvahvistus-kartoissa on esitetty pilarivälit ja stabilointikaaviot. Karttaan on merkitty mm. pilarikenttien uloimpien pilaririvien taitekohtien pilareiden keskipisteiden koordinaatit. Lisäksi kartassa, katujen pituusleikkauksissa ja paalukohtaisissa poikkileikkauksissa on esitetty pohjatutkimusten perusteella arvioitu pehmeän saven paksuus nykyisestä maanpinnasta mitattuna. Pilarointikartta luovutetaan urakoitsijalle myös dwg-tiedostona. Urakoitsijan tulee täydentää pilarointikarttaa pilaroinnin muutoksilla sekä merkitä karttaan pilareiden pöytäkirjanumerot ja käytetyn sideainesäiliön numero. Lisäksi urakoitsija mittaa toteutuneiden pilarikenttien kulmapisteiden koordinaatit ja laatii pilaroinnista dwg-muodossa olevan toteutumapiirustuksen ja luovuttaa sen työn lopussa rakennuttajalle. Yläpäästään pilarit ulotetaan maanpintaan, jolloin sideaineen syöttö lopetetaan 0,3 metrin syvyydellä maanpinnasta. Jotta pilarit saadaan hyvälaatuisina ulottumaan riittävän ylös, on luonnontilaisilla alueilla tarpeellista jättää humuskerros poistamatta pilarointityön ajaksi, jolloin se toimii stabiloinnin tarvitsemana vastapainona. Mikäli työn aikana havaitaan savikerroksen paksuudessa olennaisia eroja pohjatutkimuksiin nähden, on työn suorittajan otettava välittömästi yhteys rakennuttajaan. 4

9 Valmis pilaristabilointi Yksittäinen pilari ja kahden vierekkäisen pilarin ja/tai pilaririvin etäisyys (k/k-mitta) saa poiketa suunnitelmasta enintään 200 mm (putkilinjojen kohdalla enintään 100 mm). Sijaintipoikkeamien keskiarvon tulee olla pienempi kuin 100 mm (putkilinjojen kohdalla enintään 80 mm). Mikäli työn aikana havaitaan suurempia poikkeamia, täydennetään pilarointia urakoitsijan kustannuksella niin, että koko alueelle tulee suunnitelman edellyttämä pilaritiheys. Pilarien suurin sallittu kaltevuuden poikkeama suunnitelmaan nähden on 20 mm/m Pilaristabiloinnin kelpoisuuden osoittaminen Pilarointipöytäkirja Pilarointityöstä pidetään Infra RYL 2010 kappaleen mukaista pöytäkirjaseurantaa. Urakoitsijan on valvojan vaatiessa pidettävä pilarointipöytäkirjaa, johon merkitään vähintään metrin välein mitattu sideaineen menekki sekä pilarointikoneen vaa'an lukema ennen ja jälkeen pilarin teon. Kopiot pöytäkirjoista ja maanpinnan tarke-mittauksista toimitetaan rakennuttajalle työn hyväksymistä varten. Pilaroinnin laadunvalvonta Pilareiden valvontakairauksia varten urakoitsija merkitsee valvojan osoittamat koestettavat pilarit pilarin keskikohtaan asennettavilla merkkiseipäillä. Seipäisiin merkitään pilarin numero, pilarin pituus ja valmistusajankohta. Merkkiseipäiden x-, y- ja z -koordinaatit mitataan. Urakoitsija vastaa merkintöjen säilymisestä pilarointi- ja laadunvalvontatyön ajan. Urakoitsija huolehtii laadunvalvontatoimenpiteistä ja osoittaa rakennuttajalle pilarointityön ja pilareiden kelpoisuuden. Urakoitsija laatii laadunvalvontasuunnitelman ja hyväksyttää sen rakennuttajalla. Pilarointityöstä urakoitsija suorittaa laadun-valvontatoimenpiteinä jokaista alkavaa 400 pilaria kohden vähintään neljä (4) valvontakairausta (kolme KPO-86:n mukaista pilarikairausta ja yhden pilari-siipikairauksen). Laadunvalvontakairausten onnistumiseksi on suositeltavaa käyttää putkitusta. Mikäli laadunvalvontakairaus ei pysy pilarissa, uusintakairaus on tehtävä samasta pilarista. Urakoitsija voi halutessaan tehdä ylimääräisiä näytteenottoja sekä pilarikairauksia ja ottaa tulokset mukaan laskettaessa pilarointityön keskiarvotuloksia. Rakennuttaja voi teettää syvästabilointialueella valvontakairauksia. Pilareiden lujittumiseen on varattava aikaa vähintään neljä (4) viikkoa, jonka kuluessa laadunvalvontatoimenpiteet on suoritettava. Pilareiden on saavutettava tavoite-lujuudet ennen pilarikentän täysimääräistä kuormitusta. Pilareiden lujuustutkimuksista urakoitsija laatii tutkimusraportin, jossa esitetään kairaustulokset x-, y- ja z-koordinaattitietoineen, kairaustulosten perusteella saatavat yksittäisten pilareiden leikkauslujuudet /puristinvoimat, leikkauslujuuksien ja puristin-voimien keskiarvot ja vaihtelu sekä lujuuspoikkeamat vaadittuun lujuuteen verrattuna. Valvontakairaukset luovutetaan rakennuttajalle Tekla- tai CityCAD-formaatissa. Pilarikenttien lujuusvaatimukset Pilareiden pilarisiipikairalla ja puristinkairalla mitatun keskimääräisen leikkauslujuuden tulee olla vähintään 100 kpa ja yksittäisen pilarin minimilujuuden vähintään 80 kpa ja pilaripuristinkairalla mitatun keskimääräisen puristinvoiman tulee olla vähintään 10 kn ja yksittäisen puristinvoiman vähintään 8 kn. Mikäli syvästabilointipilarit eivät saavuta keskimääräistä leikkauslujuutta 100 kpa tai pilaripuristinkairauksen 10 kn puristinvoimaa neljässä (4) viikossa, pidättää rakennuttaja arvonalennusta pilarointityöstä seuraavasti: Keskimääräinen leikkauslujuuden/ puristivoiman poikkeama Arvonalennus koko pilarointityöstä 5

10 kpa/ kn % > 20 kpa/ >2 kn pilarointityö hylätään Mikäli yksittäinen pilari ei saavuta minimileikkauslujuutta 80 kpa tai pilaripuristinkairauksen 8 kn puristinvoimaa neljässä (4) viikossa koko pilarin pituudelta (havainnot vähintään metrin välein), pidättää rakennuttaja arvonalennusta pilari-hinnasta siten, että yksi valvontakairaus edustaa 100 kappaletta pilareita. Pilarisiipikairausta tai pilaripuristinkairausta kohden sallitaan yksi (1) leikkauslujuuden /puristinvoiman alitus. Seuraavasta alittavasta havainnosta arvonalennusta pidätetään seuraavasti: Leikkauslujuuden/ puristin- Arvonalennus tehtyä voiman poikkeama 100 kpl:tta kokonaista 80 kpa:sta/ 8 kn:sta pilaria kohden kpa/ kn % > 20 kpa/ >2 kn ko. työsuoritus hylätään ja se on uusittava Pilaristabiloinnin tekemisen ympäristövaikutukset Sideaineen haitallinen leviäminen ympäristöön estetään MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Maaleikkaukset Maaleikkaukset, erittelemätön Maaleikkauksen tekeminen Maaleikkaustyöt tehdään siten, että varmuus sortumista vastaan säilyy kaikissa olosuhteissa. Maanleikkaustyöt tehdään piirustuksissa esitettyjä korkeustasoja ja kaltevuuksia noudattaen ja huomioiden rakennekerroksen vaatima tila ja työvarat. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota pohjan tasaukseen ja kaltevuuteen, ettei pohjamaahan jää vettä kerääviä painanteita. Koska pohjamaa on savea, maaleikkauksissa ja kaivannoissa pohjamaan ja täyttökerrosten väliin asennetaan aina suodatinkangas N3. Teräslevyarinan kanssa ei tarvita suodatinkangasta Maakaivannot Putki- ja johtokaivannot Johtokaivannon maatöissä noudatetaan Infra RYL 2010 määräyksiä ja Suomen Rakennusinsinööriliiton julkaisua RIL Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, RIL Kaivanto-ohje sekä Työsuojeluhallituksen ohjetta Kapeat kaivannot Putki- ja johtokaivantojen tekeminen Kaivannon pohja tasataan ja kivet poistetaan ennen asennusalustan ja alkutäytön rakentamista. Kaivannon pohjalla mahdollisesti olevat vesi, lumi ja jää poistetaan ennen kerrosten rakentamista. Kaivannon minimimitat on esitetty InfraRYL2010, kuvassa 16210:K1-K4. Kaivantojen rakentamisessa noudatetaan tämän työohjeen mukaisia luiskankaltevuuksia. Putkikaivannon luiska ei saa olla jyrkempi kuin 2:1. Kaivumaita ei saa läjittää kaivantojen reunoille ja koneella työskennellään kaivannon päästä. Kaivumaiden sijoitus tulee tehdä RIL Kaivanto-ohje taulukon 7.6 mukaan Kaivannon tukirakenteet Kaivannon tuennalla varmistetaan putkien turvallinen asentaminen ja estetään kaivannon seinämien sortuminen ja maa-ainesten putoaminen. 6

11 16310 Elementtituet Sadevesilinjalla PL 70 eteenpäin kaivanto on yli 2 m syvä ja kaivantojen tuentaan savisessa pohjamaassa käytetään tuentaelementtejä. Kaivu tehdään tuentaelementin sisältä, ja kaivun edetessä tuentaelementtiä painetaan syvemmälle maahan. Teräsponttiseinä Vaihtoehtoisesti voidaan elementtituen sijaan käyttää teräspontteja (Larssen 600 tai vastaava). Yksittäisten ponttilankkujen pituus vähintään 5 m. Ponttilankkuja ei tarvitse lyödä lukkoon. Kaivannot tuetaan sisäpuolisia tukia käyttäen (HE 180B, poikkituet k/k 3 m). Kaivannon kuivanapito ja pohjavedenalennustarve Vehnäpellontiellä noin plv savikerros on ohuempi ja pohjavedenalennukseen tulee varautua. Ennen kaivua tarkastetaan pohjavedenpinnantaso. Mikäli pohjavesi on ylempänä kuin tuleva kaivutaso, on se alennettava. Tarvittaessa pohjavettä tulee alentaa ennen kaivua vähintään 0,5 m kaivutason alapuolelle ennen kaivua kaivannon ulkopuolelta imukärjillä pumppaamalla. Koepumppaukset ovat erittäin suositeltavia. Kaivannot pidetään tarvittaessa kuivana sade- ja pintavesistä kaivantojen sisäpuolelta pumppauskuopista pumppaamalla. Pumppauskuopat on eroosiosuojattava. Kaikki kaivannot Kaivupohja on häiriintymisherkkää savea. Jokaisessa kaivannossa välittömästi kaivun jälkeen kaivupohjalle tulee asetta suodatinkangas/ murskearina/ teräslevyarina ja tehdä suunnitellut mursketäytöt. Tämä tarkoittaa sitä, että paljaalla kaivupohjalla ei liikuta, eikä sitä jätetä auki, vaan arinan materiaalin pitää olla valmiina työmaalla silloin, kun kaivu ulotetaan lopulliseen kaivutasoon PENKEREET JA TÄYTTÖTYÖT Penkereet Maapenkereet Maapenkereen materiaalit Pengermateriaali ei saa sisältää lunta, jäätä eikä jäätyneitä maakokkareita tai materiaaleja. Materiaalit InfraRYL 2010 ohjeiden mukaiset Maapenkereen tekeminen Penkereet tehdään "InfraRYL2010" ohjeiden mukaisesti Valmis maapenger Tiiviysvaatimus on 92 % parannetun Proctor-kokeen arvosta. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on D 90 % Kevennetyt penkereet Vaahtolasimurskepenkereet ja rakenteet Vaahtolasimurskepenkereen materiaalit Katupenkereitä ja vesihuoltokaivantojen täyttöjä kevennetään #10/60 vaahtolasimurskeella suunnitelmapiirustusten mukaisilta osuuksilta Vehnäpellontiellä, Kaurapellontiellä, jkpp:llä Kaurapellontieltä, jkpp:llä Riihipellontieltä sekä sadevesilinjalla. Vaahtolasimurskepenkereen ympärille asennetaan suodatinkangas N3, suodatinkankaat tulee limittää 0,5 m matkalta. Alkutäytöissä käytettävän vaahtolasimurskeen rakeisuus voi olla #10/20 tai #10/ Vaahtolasimurskepenkereen rakentaminen Vaahtolasimurskekerroksen levittämiseen ja tiivistämiseen käytetään tavanomaista maarakennuskalustoa. Vaahtolasimurske levitetään koneellisesti ja esitiivistetään telakoneella yliajaen tai tärylevyllä kerroksittain InfraRYL 2010 taulukossa 18145:T2 esitetyllä tavalla. Esitiivistys on riit- 7

12 tävä, kun pinta on tasainen ja teloista ei jää painumajälkiä vaahtolasimurskekerroksen pintaan. Ennakkokorotus on rakenteesta ja tavoitetiiviydestä riippuen % tiivistämättömän vaahtolasimurskekerroksen paksuudesta. Ennen esitiivistystä on heikosti kantavalle pohjamaalle (pehmeä savi) rakennettaessa huolehdittava siitä, että alimman tiivistyskerroksen paksuus on riittävä (> 300 mm), jotta ei aiheutettaisi pohjamaan häiriintymistä. Varsinainen tiivistys tehdään 200 mm paksun sora- tai murskekerroksen päältä käyttäen täryjyrää (1- tai 2-valssinen). Kerroksessa käytetään samaa materiaalia, kuin muussa vaahtolasimurskekerroksen yläpuolisessa kerroksessa. Tiivistyskaluston sekä yliajokertojen valinnassa on otettava huomioon vaahtolasimurskekerroksen paksuus sekä pohjamaan kantavuus. Tiivistämisen jälkeen rakennetaan muut vaahtolasimurskeen yläpuoliset päällysrakennekerrokset Vaahtolasimurskepenkereen kelpoisuuden osoittaminen Vaahtolasimurskekerroksen paksuutta seurataan kerroksen ylä- ja alapuolelta tehtävin mittauksin. Vaahtolasimurskerakenteen tiiveyden laadunvarmistus toteutetaan materiaalin menekkitarkastelulla sekä työmenetelmätarkkailulla. Vaadittu tiivistyssuhde katurakenteessa on 1,2 ja se kuvaa tiivistämättömän ja tiivistetyn kerrospaksuuden suhdetta. Riittävä tiivistyminen voidaan todeta mittaamalla vaahtolasimurskekerroksen paksuus ennen ja jälkeen tiivistämisen. Tiivistymiskerroin saa alittaa esitetyn arvon enintään 0,05 yksikköä. Lopullinen tiiviys saavutetaan murskekerroksen päältä tehdyn varsinaisen tiivistyksen jälkeen. Vaahtolasimurskekerroksen toteutunut moduuli tarkistetaan kantavuusmittauksin, jotka tehdään tiivistämisen jälkeen vaahtolasimurskekerroksen päälle rakennetun murskekerroksen päältä. Mittaukset tehdään 20 m välein Loadmania tai pudotuspainolaitetta käyttäen. Murskekerroksen päältä mitatun moduulin tulee olla noin MPa vaahtolasimurskekerroksen paksuudesta riippuen Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen tekemisen ympäristövaikutukset Vaahtolasimurskepölyn leviäminen ympäristöön estetään kastelulla KAIVANTOJEN TÄYTÖT Asennusalustat Asennusalustojen materiaalit Asennusalustan materiaalina käytettävän luonnonkiviaineksen suurin sallittu raekoko on 10 % putken nimellismitasta kuitenkin siten, että putkille DN <200 suurin sallittu raekoko on 20 mm. Murskeen käyttö on sallittu putkien DN>100 asennusalustaan ja murskeen suurin sallittu raekoko on 16 mm Asennusalustojen alusta Asennusalusta tulee teräslevyarinan päälle tai murskearinan päälle, jonka ympärillä suodatinkangas, käyttöluokka N3. Teräslevyarinan päällä suodatinkangasta ei tarvita Asennusalustojen tekeminen Asennusalustojen asennus ja laadunvalvonta tehdään InfraRYL2010 ohjeiden mukaisesti Valmis asennusalusta Tiiviysvaatimus on 90 % parannetun Proctor-kokeen arvosta. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on D 88 % Alkutäytöt Alkutäyttöjen materiaalit Täyttömateriaali on samaa kuin asennusalustan materiaali. Osassa kaivantoja alkutäyttöinä käytetään vaahtolasimursketta #10/20 tai #10/60. 8

13 Alkutäyttöjen tekeminen Alkutäyttö ulotetaan kaikille putkille 300 mm putken laen yläpuolelle. Alkutäyttö tehdään ja tiivistetään aina kerroksittain. Ensimmäisen alkutäyttökerroksen paksuus on tiivistettynä enintään puolet putken läpimitasta silloin, kun putken sisähalkaisija on enintään 600 mm. Ensimmäisen tiivistyskerroksen jälkeen alkutäyttö tiivistetään mm vaakasuorina kerroksina samanaikaisesti putken molemmilta puolilla. Putken päällä olevaa maakerrosta voidaan tiivistää koneellisesti vasta kun maakerros on vähintään 300 mm paksu. Alkutäytön ja perusmaan väliin asennetaan suodatinkangas, käyttöluokka N Valmis alkutäyttö Alkutäytön tiiviysvaatimus on 95 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on D 92 % Salaojan ympärystäytöt Salaojan ympärystäyttönä käytetään salaojasoraa, jonka rakeisuuskäyrä on kuvan 18320:K1 (InfraRYL 2010) mukainen Kaapeleiden alkutäytöt Kaapeleiden ja putkitusten alkutäytön materiaalina käytetään hiekkaa, jonka rakeisuuskäyrä on 18320:K2 (InfraRYL 2010) mukainen Lopputäytöt Lopputäyttöjen materiaalit Lopputäyttömateriaalin kivien ja lohkareiden suurin sallittu läpimitta on 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta, kuitenkin enintään 400 mm. Lopputäyttö tehdään täyttömateriaalilla, joka on tiivistämiskelpoista ja vastaa routimisominaisuuksiltaan kaivannosta poistettua materiaalia. Viheralueilla ja vastaavilla lopputäytöt voidaan tehdä kaivumaista. Liikennöitävällä alueella lopputäyttö tehdään sijainnin mukaan pengermateriaalista tai ympärillä olevan rakennekerroksen materiaalista. Osassa kaivantoja lopputäyttömateriaalina käytetään vaahtolasimursketta #10/ Lopputäytön tekeminen Liikennöitävällä alueella lopputäyttö ulotetaan rakennekerrosten alapintaan. Liikennöitävän alueen ulkopuolella lopputäyttö ulotetaan ympäröivään maanpintaan. Lopputäyttö tehdään kaivojen, palopostien ja sulkuventtiilien sivuilla vähintään 0,4 metrin päähän niiden ulkopinnasta. Lopputäytön asennus ja laadunvalvonta tehdään InfraRYL2010 ohjeiden mukaisesti Valmis lopputäyttö Liikennöitävällä alueella lopputäyttö ulotetaan rakennekerrosten alapintaan jolloin lopputäytön tiiviysvaatimus on 90 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on D 88 % Johtokaivantojen virtaussulut Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset. Virtaussulut tehdään linjoille 50 m välein kun kaivannot ovat savimaassa. Virtaussulkuja tehdään yhteensä noin 17 kpl. Virtaussulkujen ohjeelliset sijainnit on merkitty pituusleikkauksiin. Kaivannon ollessa huonosti vettä läpäisevässä maalajissa on veden virtaus tasauskerroksessa ja täyttömateriaaleissa estettävä. Kaivantoon rakennetaan yhden metrin pituisia sulkuja vedenläpäisevyydeltään samanarvoisesta maalajista kuin ympäröivä maaperä. Virtaussulku voidaan tehdä savesta. Sulun kohta tiivistetään mahdollisimman hyvin alkutäytön tiivistystä vastaavaksi. Vaihtoehtoisesti virtaussulut voidaan tehdä bentoniittimatto- tai bentoniittimaarakenteena Infra- RYL 2010 mukaisesti. 9

14 20000 PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Suodatinrakenteet Suodatinkankaat Suodatinkankaan materiaalit Suodatinkankaan käyttöluokkana käytetään N3. Materiaalilla tulee olla CE- merkintä Suodatinkankaan asentaminen Suodatinkangas asennetaan aina, kun perusmaata vasten tehdään rakennekerroksia, kaivantojen täyttöjä tai pengerretään. Suodatinkangas asennetaan "InfraRYL 2010" ohjeiden mukaisesti SIIRTYMÄRAKENTEET Siirtymäkiilat Siirtymäkiila (pitkittäinen ja/tai poikittainen) rakennetaan uuden katurakenteen liittyessä nykyiseen katurakenteeseen sekä InfraRYL2010:ssa mainittuihin kohtiin InfraRYL2010 ohjeiden mukaisesti. Siirtymäkiilan syvyys on 1,8 m ja kaltevuus 1:5. Siirtymäkiilan materiaalina käytetään mursketta. Kevennysrakenteiden siirtymäkiilat tulee tehdä samoin 1:5. Lahdessa 30. päivänä kesäkuuta 2014 RAMBOLL FINLAND OY Jani Lepistö yksikön päällikkö Roosa Hakkarainen suunnittelija, DI 10