Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) Aika , klo 17:00-20:50 Paikka Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali Käsitellyt asiat 101 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 102 Pöytäkirjan tarkastus Eron myöntäminen Kimmo Hokkaselle Mikkelin Vesiliikelaitoksen johtokunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valitseminen Eron myöntäminen Martta Kinnuselle hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan varajäsenyydestä ja uuden varajäsenen valitseminen Eron myöntäminen Martta Kinnuselle Etelä- Savon käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä ja uuden lautamiehen valinta Mikkelin kaupungin ohjeistus julkisen taiteen toteutuksesta kaupungissa / Mikkelin taideohjelma 107 Suksimäen päiväkodin peruskorjaus tai uudisrakennus 108 Visulahden pohjoisosan asemakaava ja asemakaavan muutos 109 Selvitykset tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen vuodelta Talouden seuranta 7/2018 ja määrärahaesitykset 111 Mikalo Oy:n lainatakaus 112 Tilapäisen valiokunnan selvitys Otavan Opiston johtokunnan puheenjohtajan luottamuksesta ja esitys jatkotoimista 113 Valtuustoaloite nollatyösopimuksista 114 Valtuustoaloite Mikkeliläisten nuorten 20- vuotispäivän muistaminen Valtuustoaloite: Mikkelin kaupungin on nykyistä enemmän tuettava aluejohtokuntien-, kaupunginosaseurojen- ja kylätoimikuntien toimintaa Valtuustoaloite Mikkelin kaupunginosaseurojen ja aluejohtokuntien puheenjohtajien yhteisestä kehittämispäivästä 117 Valtuustoaloite ikäihmisten nastakenkäavustukseen 118 Valtuustoaloite lasten positiivisten koulukokemusten edistämiseksi 119 Valtuustoaloite lasten koulumatka- aikojen lyhentämiseksi

2 Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) 120 Valtuustoaloite "pyöräilykypäräpakosta" mikkeliläisten lasten koulumatkalle 121 Valtuustoaloite kansainvälisten perintäyhtiöiden käytöstä luopumiseksi Mikkelin kaupungin konsernissa, osakkuusyhteisöissä ja kuntayhtymissä, joissa Mikkelin kaupunki on mukana Lisäpykälät 122 Valtuustoaloite: Mikkelistä HINKU- kunta 123 Valtuustoaloite: Varhaiskasvatuksen henkilöstön nimikkeiden muuttaminen vastaamaan nykyistä lainsäädäntöä 124 Valtuustoaloite: Toisen asteen opiskelun kustannuksia alennettava 125 Valtuustoaloite: Lyseon koulun hiekkapihan kunnostaminen nykyaikaiseksi koulupihaksi

3 Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) Saapuvilla olleet jäsenet Seija Kuikka, puheenjohtaja Oskari Valtola, 1. varapuheenjohtaja Satu Taavitsainen, 2. varapuheenjohtaja Eero Aho, poistui 20:41 Markku Aholainen Liisa Ahonen Paavo Barck Kerttu Hakala Taina Harmoinen Raimo Heinänen, poistui 20:43 Marita Hokkanen Laura Hämäläinen Jatta Juhola Nina Jussi-Pekka Marja Kauppi Heli Kauppinen Outi Kauria Harri Kivinen Jyrki Koivikko, poistui 19:35 Tapani Korhonen Soile Kuitunen Raine Lehkonen Veli Liikanen Toni Maczulskij Jussi Marttinen Olli Miettinen Heikki Nykänen Juhani Oksman, poistui 20:00 Kirsi Olkkonen Petri Pekonen Paavo Puhakka Liisa Pulliainen Minna Pöntinen Jukka Pöyry Pekka Pöyry Risto Rouhiainen Pertti Ruotsalainen Armi Salo-Oksa Arto Seppälä Keijo Siitari Mikko Siitonen, poistui 18:59 Jarno Strengell Petri Tikkanen, poistui 17:40 Hannu Tullinen Jaana Vartiainen Juha Vuori Jaakko Väänänen

4 Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) Noora Ruuth, varavaltuutettu Hannu Toivonen, varavaltuutettu Jukka Rossi, varavaltuutettu Hanne Vainio, varavaltuutettu Jarmo Lautamäki, varavaltuutettu, saapui 18:59 Ulla Leskinen, varavaltuutettu, saapui 17:40 Muut saapuvilla olleet Ari Liikanen, hallintojohtaja, sihteeri Timo Halonen, kaupunginjohtaja Jouni Riihelä, tekninen johtaja Titta Saksa, henkilöstöjohtaja Jukka Savolainen, kaupunginlakimies Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja Heikki Siira, talousjohtaja Mikko Tuovinen, viestintäsuunnittelija Ilkka Tarkkanen, kaavoituspäällikkö, poistui 17:56 Merja Peltonen, toimistosihteeri Poissa Elina Hölttä Markku Kakriainen Mali Soininen Jenni Tissari Katariina Juhakoski, nuorisovaltuuston puheenjohtaja Allekirjoitukset Seija Kuikka Puheenjohtaja Ari Liikanen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Toni Maczulskij Pöytäkirjantarkastaja Jussi Marttinen Pöytäkirjantarkastaja

5 Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) Pöytäkirjan nähtävänäolo Mikkelin kaupungin yleisessä tietoverkossa

6 Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) 101 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty valtuutetuille ja julkaistu kaupungin yleisessä tietoverkossa Lisäksi kokouskutsu on julkaistu Mikkelin Kaupunkilehdessä Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Puheenjohtaja totesi, että kokouskutsu on julkaistu Mikkelin kaupungin verkkosivuilla ja Mikkelin kaupunkilehdessä Suoritetussa nimenhuudossa todettiin, että valtuutetut Markku Kakriainen, Mali Soininen, Elina Hölttä ja Jenni Tissari olivat ilmoittaneet esteestä osallistua valtuuston kokoukseen ja heidän varajäsenikseen oli kutsuttu Noora Ruuth, Hannu Toivonen, Jukka Rossi ja Hanne Vainio. Todennettiin, että nimenhuudossa oli paikalla 47 varsinaista valtuutettua ja 4 varavaltuutettua. Koska kokouskutsu on julkaistu kuntalain edellyttämällä tavalla kaupungin verkkosivuilla ja valtuuston edellyttämällä tavalla valituissa ilmoituslehdissä sekä lähetetty vähintään neljä päivää aikaisemmin valtuutetuille, puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

7 Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) 102 Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan valtuutetut Toni Maczulskij ja Jussi Marttinen.

8 Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) Kaupunginhallitus, 230, Kaupunginvaltuusto, 61, Kaupunginvaltuusto, 88, Kaupunginvaltuusto, 103, Eron myöntäminen Kimmo Hokkaselle Mikkelin Vesiliikelaitoksen johtokunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valitseminen MliDno Kaupunginhallitus, , 230 Valmistelijat / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi hallintojohtaja Mikkelin Vesiliikelaitoksen johtokunnan jäsen Kimmo Hokkanen pyytää saapuneella kirjeelläa eroa Mikkelin Vesiliikelaitoksen johtokunnan jäsenyydestä paikkakunnalta pois muuton vuoksi. Mikkelin Vesiliikelaitoksen kokoonpano toimikaudella on seuraava: Varsinaiset jäsenet: 1. Pöyry Raili, psykologi 2. Rossi Jukka, yrittäjä 3. Korhonen Tapani, kiinteistönhoitaja, eläkeläinen, PJ 4. von Pandy- Seurujärvi Katariina, sairaanhoitaja (AMK) 5. Korhola Anne, myyjä, VPJ 6. Velling Nalle, lippukuntakoordinaattori 7. Pöntinen Vesa, yrittäjä, eläkeläinen 8. Hokkanen Kimmo, henkilöstön edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet: Tiainen Sara, yrittäjä Sensio Jani, toimitusjohtaja Poikolainen Stig, koneenhoitaja, eläkeläinen Toijonen Merja, ennakointiasiantuntija Roivas Jari, varastonhoitaja Lautamäki Jarmo, ympäristöinsinööri Himanen Aija, toimitusjohtaja, eläkeläinen Bergman Anne, henkilöstön edustaja Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto myöntää eron Kimmo Hokkaselle Mikkelin Vesiliikelaitoksen johtokunnan jäsenyydestä ja valitsee uuden jäsenen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

9 Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) Kaupunginvaltuusto, , 61 Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto myöntää eron Kimmo Hokkaselle Mikkelin Vesiliikelaitoksen johtokunnan jäsenyydestä ja valitsee uuden jäsenen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kaupunginvaltuusto päätti siirtää asian seuraavaan kokoukseen. Kaupunginvaltuusto, , 88 Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto myöntää eron Kimmo Hokkaselle Mikkelin Vesiliikelaitoksen johtokunnan jäsenyydestä ja valitsee uuden jäsenen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kaupunginvaltuusto päätti siirtää asian seuraavaan kokoukseen. Kaupunginvaltuusto, , 103 Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto myöntää eron Kimmo Hokkaselle Mikkelin Vesiliikelaitoksen johtokunnan jäsenyydestä ja valitsee uuden jäsenen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kaupunginvaltuusto myönsi eron Kimmo Hokkaselle ja valitsi hänen sijaansa Mikkelin Vesiliikelaitoksen johtokunnan jäseneksi käyttöinsinööri Anne Bergmanin jäljellä olevaksi toimikaudeksi ja valitsi samalla hänen varajäseneksi putkiasentaja Antti Heinosen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Tiedoksi Kimmo Hokkanen, valittu jäsen, valittu varajäsen, Mikkelin Vesiliikelaitoksen johtokunta, luottamushenkilörekisterinhoitaja, Kunnan Taitoa Oy/palkanlaskenta

10 Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) Kaupunginhallitus, 355, Kaupunginvaltuusto, 104, Eron myöntäminen Martta Kinnuselle hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan varajäsenyydestä ja uuden varajäsenen valitseminen MliDno Kaupunginhallitus, , 355 Valmistelijat / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi hallintojohtaja Martta Kinnunen anoo eroa hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan varajäsenyydestä paikkakunnalta pois muuton vuoksi. Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan kokoonpano toimikaudella on seuraava: Varsinaiset jäsenet: Sihvonen Juhani, upseeri, majuri Toivonen Hannu, eversti evp. Juhola Jatta, suunnittelija, YTM, PJ Hämäläinen Reijo, mielenterveyshoitaja Nieminen Aleksi, opiskelija Lipsanen Heino, aluejohtaja, liikuntaneuvos Sihvonen Jari, aluepäällikkö Hämäläinen Laura, opiskelija Pulliainen Liisa, fysioterapeutti Haukijärvi Erja, diplomi- insinööri Jussi- Pekka Nina, lastentarhanopettaja, VPJ Henkilökohtaiset varajäsenet: Nykänen Roope, yrittäjä Leinonen Lotta, opiskelija Kärkkäinen Inka, tarjoilija, matkailuvirkailija Pylvänäinen jaakko, ravintolatyöntekijä Hokkanen Johanna, metsäkoneenkuljettaja Koponen Niina, henkilöstöasiantuntija, tradenomi (YAMK) Hasanen Satu, elämäntaidon valmentaja Jalkanen Jari, kasvatustieteen maisteri, rehtori Pakarinen Antti, DI, ohjelmistosuunnittelija Malinen Tuomo, yrittäjä, opiskelija Kinnunen Martta, opiskelija

11 Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Martta Kinnuselle hänen pyytämänsä eron hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan varajäsenyydestä ja valitsee uuden varajäsenen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa. Kaupunginvaltuusto, , 104 Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto myöntää Martta Kinnuselle hänen pyytämänsä eron hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan varajäsenyydestä ja valitsee uuden varajäsenen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kaupunginvaltuusto myönsi eron Martta Kinnuselle ja valitsi hänen sijaansa hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan varajäseneksi yhteisöpedagogi Iris Damsténin jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Tiedoksi Martta Kinnunen, valittu varajäsen, hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta, luottamushenkilörekisterinhoitaja, Kunnan Taitoa Oy/palkanlaskenta

12 Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) Kaupunginhallitus, 356, Kaupunginvaltuusto, 105, Eron myöntäminen Martta Kinnuselle Etelä- Savon käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä ja uuden lautamiehen valinta MliDno Kaupunginhallitus, , 356 Valmistelijat / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi hallintojohtaja Martta Kinnunen anoo eroa Etelä- Savon käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä paikkakunnalta pois muuton vuoksi. Etelä- Savon käräjäoikeuden lautamiehet toimikaudella ovat seuraavat: Friman Jose, metallimaalari Kuutsuo Jonna, opiskelija Kääriäinen Martti, yrittäjä Varjus Tapani, yrittäjä Hokkanen Outi, työsuojeluvaltuutettu Tomminen Joni, linja- autonkuljettaja Härkönen Jyrki, maanviljelijä Jalkanen Jari, kasvatustieteen maisteri, rehtori Autio Paula, yhteiskuntatieteiden maisteri, toimittaja Strandman Jaana, erityisopettaja, kasvatustieteen maisteri Kaukonen- Ripatti Susanna, herastuomari Gråsten- Tarkiainen Tarja, herastuomari, Venäjä- ekspertti Kultanen Kirsi, sairaanhoitaja, AMK Kuitunen Kari, sisustusmyyjä Kinnunen Martta, opiskelija Jämsen Raimo, merkonomi Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Martta Kinnuselle hänen pyytämänsä eron Etelä- Savon käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä ja valitsee uuden lautamiehen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

13 Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) Kaupunginvaltuusto, , 105 Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto myöntää Martta Kinnuselle hänen pyytämänsä eron Etelä- Savon käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä ja valitsee uuden lautamiehen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kaupunginvaltuusto myönsi eron Martta Kinnuselle ja valitsi hänen sijaansa Etelä- Savon käräjäoikeuden lautamieheksi teologian kandidaatti Vesa Nesslingin jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Tiedoksi Martta Kinnunen, valittu lautamies, Etelä- Savon käräjäoikeus, luottamushenkilörekisterinhoitaja, Kunnan Taitoa Oy/palkanlaskenta

14 Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) Kaupunginhallitus, 305, Kaupunginvaltuusto, 106, Mikkelin kaupungin ohjeistus julkisen taiteen toteutuksesta kaupungissa / Mikkelin taideohjelma MliDno Kaupunginhallitus, , 305 Valmistelijat / lisätiedot: Ilkka Tarkkanen ilkka.tarkkanen@mikkeli.fi kaavoituspäällikkö Mikkelin taideohjelma on opas julkisen taiteen toteutukseen Mikkelissä. Vuosina Taide Elämään! - hankkeessa laadittiin Mikkeliin julkisen taiteen toteutusta ohjaava taideohjelma. Hankkeelle saatiin tukea Opetus- ja Kulttuuriministeriöltä. Hankkeessa analysoitiin Mikkelin nykyisiä julkisen taiteen toteutusmalleja ja arvioitiin, mitä halutaan muuttaa tai toisaalta säilyttää nykyisellään toimivana. Miksi Kolme neljästä suomalaisesta haluaa nähdä taidetta osana arkiympäristöjään. Taiteen koetaan lisäävän paitsi julkisten tilojen viihtyisyyttä myös niiden turvallisuutta. Julkinen taide onkin Suomessa yhä isompi osa kaupunkien viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden rakentamista. Tavoite Taideohjelman tavoite on tukea elävän ja vetovoimaisen julkisen tilan toteutusta kiinnostavan ja monipuolisen julkisen taiteen avulla. Julkisen taiteen tuottamisen, sijoittamisen ja suunnittelun tulee olla helppoa Mikkelistä halutaan kaupunki, joka on julkiselle taiteelle mukava kumppani! Nykytilanne Tällä hetkellä aloitteita käsitellään eri tahojen toimesta kaupungin organisaation sisällä, oppaan avulla selkiytetään toimintamallia ja vastuita suunnittelusta toteutukseen ja lopulta taideteoksen poistamiseen. Opas on tarkoitettu kaupungin organisaatiolle, ammattitaiteiljioille, harrastelijoille ja kaikille, jotka haluavat osallistua taiteen tekemiseen ja vuorovaikutukseen. Periaatteet Pysyväksi tarkoitetut julkisen taiteen teokset käyvät läpi tiheämmän seulan kuin väliaikaiseksi tarkoitetut teokset. Näin pyritään keventämään ja selkeyttämään lupaprosessia erilaisten taidetapahtumien ja väliaikaisten kaupunkitilaa elävöittävien projektien mahdollistamiseksi. Jaottelu pysyviin ja väliaikaisiin teoksiin keskittää resursseja sen varmistamiseen, että kaupunkitilaan pysyvästi jäävät teokset

15 Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) muodostavat eheän, kiinnostavan ja relevantin kokonaisuuden vielä vuosikymmenien kuluttua tarkastellessa. Samalla mahdollistetaan väliaikaisten teosten toteutus kevyesti ja selkeästi yhteisillä lupaperiaatteilla. Taidetyöryhmän kokoonpano ja toiminta Taideohjelman tavoite on, että Mikkelissä on tulevina vuosina ja vuosikymmeninä koettavissa monipuolisesti erilaisia taiteen muotoja siten, että ne kaikki pääsevät oikeuksiinsa. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että jollain taholla on jatkuva kokonaiskuva kaupungissa toteutuvasta julkisesta taiteesta. Tässä ohjelmassa tuoksi tahoksi esitetään poikkihallinnollista taidetyöryhmää. Taidetyöryhmä tuo aiheen parissa työskentelevät tahot yhteen ja tarjoaa puitteet poikkihallinnolliseen päätöksentekoon kaikkien asianomaisten kesken. Se ylläpitää kokonaiskuvaa kaupungin julkisesta taiteesta ja antaa lausunnot pysyvien taideteosten toteutuksista. Lisäksi se ottaa kantaa alueellisten taideohjelmien laatimiseen. Työryhmässä ovat edustettuna taidemuseo, rakennusvalvonta, kaupunkisuunnittelu, viher- ja yleisten alueiden suunnittelu, tilakeskus, kulttuuripalvelut sekä edustaja kulloisestakin kaupunginhallituksesta. Lisäksi ryhmä kuulee tarpeen mukaan ulkopuolisia asiantuntijoita. Luvat Kaikille julkisen tilan teoksille myöntävät lupia edelleen eri hallinnonalat sen mukaan, kenen vastuulla ko. alue on. Keskeinen periaate on jatkossa kuitenkin se, että teosten lupaperiaatteet ovat jatkossa kaikille hallinnon aloille yhtenäiset. Väliaikaisen teoksen luvan voi myöntää suoraan, mikäli hakemuksessa on esitetty riittävällä tasolla perusasiat teoksen toteutukseen liittyen. Pysyvästi kaupunkitilaan jäävään teokseen tarvitaan taidetyöryhmän puoltava lausunto. Poikkeuksen tekee taidemuseo, joka tekee hankinnat kokoelmiinsa itsenäisesti. Alueellinen taideohjelma Kun kaupunkiin suunnitellaan isompaa uutta asuin- tai muuta rakentuvaa aluetta, tutkii taidetyöryhmä tapauskohtaisesti mahdollisuuksia laatia alueelle erillinen, alueellinen taideohjelma. Alueellisessa taideohjelmassa määritellään tietyn alueen tai kaupunginosan julkisen taiteen paikat sekä teosten toteutustapojen, teosten valintaprosessien ja teosten rahoittamisen muodot. Ajankohtainen alueellisen taideohjelman kohde on Mikkelissä esimerkiksi Satamalahden tuleva keskustan laajenemisalue, jonka keskeinen sijainti puoltaa niin ikään taiteen huomioimista alueella. Rahoitus Rahastomalli Alueellisten rakennuskohteiden, kuten uusien asuinalueiden yhteydessä, on viime vuosina Suomessa hyväksi havaittu malli, jossa alueelle muodostetaan oma rahasto alueen taidetta varten. Tällöin alueen taideteokset rahoitetaan, toteutetaan ja aikanaan huolletaan keskitetysti samasta rahastosta. Rahastomallissa alueen rakennuttajilta kerätään tontinluovutuksen yhteydessä kerrosalakohtainen 2 taidemaksu, joka on Suomessa viime vuosina ollut noin 5-10 euroa / kem. Esimerkiksi Satamalahden kilpailuohjelmassa kuvatulla maksimirakennusoikeudella ( kem 2 ) muodostuisi 5 euron kerrosneliökohtaisella maksulla alueelle 1, 88 miljoonan euron taiderahasto. Rahastoitavalla summalla olisi mahdollista kustantaa alueellisen

16 Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) taideohjelman laatiminen sekä sen mukaisten taideteosten hankkiminen ja huolto. Taidemaksun sitominen tontinluovutusehtoihin edellyttää, että maa on kaupungin omistuksessa. Rahastomallia on sovellettu mm. Porvoon Länsirannassa, Sipoon Nikkilässä ja Helsingin Kalasataman alueellisissa taideohjelmissa. Integroitu malli Integroidulla taiteella tarkoitetaan, että teos toteutuu osana julkisen tilan rakenteita. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi muurirakenteen, kalusteiden tai kadun pinnan kuviointia ammattitaiteilijan suunnitelman mukaisena. Integroidusta taiteesta tekee kustannustehokasta se, että taiteilijan suunnittelemat rakenteet korvaavat rakenteita tai kalusteita, jotka tilaan tulisi joka tapauksessa hankkia. Näin teoksen toteutus on mahdollista, sillä budjetilla, joka alueen suunnitteluun ja toteutukseen on varattu normaalitilanteessa tai lisäkustannukset ovat saavutettuun kaupunkikuvalliseen lisälaatuun nähden marginaaliset. Prosenttiperiaate Prosenttiperiaate tarkoittaa periaatetta, jonka mukaan tietty osuus, tavallisesti 0, 5 2% julkisen rakennushankkeen kustannuksista ohjataan taideteoksen hankintaan kohteen yhteydessä. Periaate on ollut käytössä Mikkelissä 70- luvulta lähtien siten, että kohteet, joissa prosenttiperiaatetta noudatetaan, on valittu tapauskohtaisesti. Merkittävä viimeaikainen kohde on esimerkiksi budjetiltaan n. 110 miljoonan euron suuruinen keskussairaalan laajennushanke, jossa sitouduttiin prosenttiperiaatteen noudattamiseen. Muita malleja Muita esimerkkejä ovat esim. yksityisten yritysten osallistuminen taiteen toteutukseen tai lisärakennusoikeuden kytkeminen osaksi julkisen taiteen toteutusta kohteeseen. Erilaisten rahoituskeinojen sopivuutta tulee harkita tapauskohtaisesti. Paikallisuus Taideohjelman tavoite on, että kaupungissa toimivat asunto- osakeyhtiöt ja muut yritykset eri aloilta kiinnostuvat hankkimaan taidetta omiin tiloihinsa. Samalla julkisen taiteen toteuttaminen antaa mahdollisuuden ottaa kaupunkilaiset mukaan vaikuttamaan lähiympäristönsä kaupunkikuvaan. Pilottikohteet Cultural planning on kansainvälisesti tunnettu menetelmä, jolla pyritään strategisen ja kokonaisvaltaisen suunnittelun keinoin integroimaan kulttuuriset resurssit osaksi kaupungin tai alueen kehittämistä. Cultural planning mallia testattiin osana Taide Elämään!- hanketta Laajalammella ja Saimaata kiertävän rantareitin kohdalla. Osallisuus Osallistamismenetelmissä painotetaan pääosin sähköisten kanavien soveltamista nettisivujen, sosiaalisen median sekä mobiiliviestinnän muodossa. Kaikista ajankohtaisista taidehankkeista tiedotetaan kattavasti kaupungin tiedotuskanavissa sekä keskitetysti Mikkelin julkiseen taiteeseen keskittyneellä sivustolla. Alueellista taideohjelmaa laadittaessa kuullaan kaupunkilaisia ja kartoitetaan asukkaiden ympäristössään kokemia arvoja, merkityksiä ja tarpeita. Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja

17 Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) Kaupunginhallitus päättää: hyväksyä Mikkelin taideohjelman ja lähettää sen tiedoksi kaupunginvaltuustolle. perustaa taidetyöryhmän ohjaamaan julkisen taiteen toteutusta Mikkelissä. Taidetyöryhmässä ovat edustettuina taidemuseo, rakennusvalvonta, kaupunkisuunnittelu, viher- ja yleisten alueiden suunnittelu, tilakeskus, kulttuuripalvelut sekä edustaja kulloisestakin kaupunginhallituksesta. Yksiköt nimeävät edustajansa taidetyöryhmään. nimetä kaupunginhallituksen edustajan taidetyöryhmään. Kaupunginhallitus nimesi taidetyöryhmään kaupunginhallituksen edustajaksi Armi Salo- Oksan. Merkitään, että konsultti, arkkitehti Maija Kovari selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Kaupunginvaltuusto, , 106 Liitteet 1 Liite Kv Mikkelin Taideohjelma Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee taideohjelman tiedoksi. Merkitään, että kaaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen selosti asiaa kaupunginvaltuustolle.

18 Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) Kaupunkiympäristölautakunta, 81, Kasvatus- ja opetuslautakunta, 74, Kaupunginhallitus, 330, Kaupunginvaltuusto, 107, Suksimäen päiväkodin peruskorjaus tai uudisrakennus MliDno Kaupunkiympäristölautakunta, , 81 Valmistelijat / lisätiedot: Jarkko Hyttinen jarkko.hyttinen@mikkeli.fi kiinteistöjohtaja Suksimäen päiväkodin käyttäjillä on ollut yksittäisissä tiloissa sisäilmaongelmaan viittaavaa oireilua tai tuntemuksia. Päiväkodille on perustettu kohdekohtainen sisäilmatyöryhmä maaliskuussa Rakennuksessa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu puutteita/vaurioita, jotka voivat vaikuttaa rakennuksen sisäilmaan. Rakennus vaatii joko korjaustoimenpiteitä tai uudet korvaavat tilat. Toteutustavan päättämiseksi on tilapalvelut yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa kartoittaneet Laajalammen alueen päiväkotien tilantarpeet sekä rakennusten teknisen kunnon. Laajalammen alueella toimii tällä hetkellä kolme varhaiskasvatuksen yksikköä; Suksimäen päiväkoti (paikkaluku 55 lasta), ryhmäperhepäiväkoti Piilopirtti (paikkaluku 8 lasta), sekä avoin päiväkoti Punapirtti (paikkaluku 14 lasta). Työryhmä on kartoittanut uudelle päiväkodille sopivan sijaintipaikan taloudelliset ja toiminnalliset näkökohdat huomioiden. Sijaintina on Kattilansillan nuorisotalon takansa sijaitseva Y- tontti. Päiväkodin sijoittamista ehdotetulle paikalle puoltaa mm. valmis kaava, leikkipuiston läheisyys sekä hyvä saavutettavuus eri suunnista. Uuden päiväkodin rakentaminen ennen entisten rakennusten purkamista mahdollistaa prosessin toteuttamisen ilman väistötiloja. Tämä säästää väistötilakustannuksissa (n. 0, 5 M ) sekä helpottaa toiminnan arkea. Nykyisestä paikkaluvusta (77 lasta) poiketen, on uusi päiväkoti suunniteltu 94 lapselle. Syynä lapsimäärän kasvattamiseen on aikuisten ja lasten välisen suhdeluvun muutos varhaiskasvatuksessa 1/7:stä 1/8:aan yli 3- vuotiaiden lasten osalta sekä Punapirtin iltapäiväryhmän muutos sisarusryhmäksi ( > 17 lasta). Päivähoitopaikoista on lisäksi ollut jatkuvasti puutetta. Kaupunkirakenneselvitystyöryhmän esityksen mukaan kaikille lapsille palautetaan yhtäläinen subjektiivinen oikeus kokopäivähoitoon, minkä vuoksi avoimen päiväkoti Punapirtin iltapäiväryhmä muuttuu kokopäiväiseksi toiminnaksi. Näin ollen iltapäivisin toimineen ryhmän työntekijöiden työpanosta ei enää riitä avoimen varhaiskasvatuksen toimintaan ja tarvitaan kolme työntekijää lisää. Vaihtoehtojen kustannusarviot

19 Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) Uuden kerrosalaltaan 1244 m² päiväkodin kustannusarvioksi on laskettu (2424 /brm²). Suksimäen päiväkodin peruskorjauksen kustannusarvioksi on laskettu (1928 /brm²). Avoimen päiväkodin Punapirtin peruskorjauksen kustannusarvioksi on laskettu (2871 /brm²). Ryhmäperhepäiväkoti Piilopirtin peruskorjauksen kustannusarvioksi on laskettu (697 /brm²). Yhteensä kolmen yksikön peruskorjauskustannukset ovat Peruskorjauksessa rakennuksista korjataan vain teknisen käyttöikänsä päässä olevat järjestelmät sekä vialliset rakenteet sekä sisäilmaan vaikuttavat tekijät. Uusi päiväkoti on tarkoitus toteuttaa omana investointina, jaetulla urakkamuodolla. Tämä parantaa paikallisten pk- yritysten osallistumismahdollisuuksia. Varhaiskasvatus puoltaa Suksimäen päiväkodin korvaamista uudisrakennuksella, johon yhdistetään alueen kaksi muuta yksikköä. Toteutusaikataulu Hankeen alustava toteutusaikataulu on niin, että tilat ovat käyttöönotettavissa vuonna Kaupunkirakenneselvityksen periaatteet Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupunkirakenneselvityksen linjaukset. Kaupunkirakenneselvityksen päivitetyissä laskelmissa on huomioitu Suksimäen päiväkodin osalta 3, 5 M investointi talousvaikutuksineen rakennusten peruskorjaamiseen tai uudisrakennukseen. (1, 75 M vuodelle 2019 ja 1, 75 M vuodelle 2020). Vuoden 2019 talousarviokäsittelyn yhteydessä tulee selvittää, voidaanko määrärahaa painottaa vuodelle 2019 rakennusaikataulun nopeuttamiseksi. Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Kaupunkiympäristölautakunta puoltaa Suksimäen päiväkodin tilojen korvaamista uudisrakennuksella, johon yhdistetään alueen kaksi muuta yksikköä. Kaupunkiympäristölautakunta lähettää asian tiedoksi kaupunginhallitukselle. Kasvatus- ja opetuslautakunta, , 74 Valmistelijat / lisätiedot: Pirjo Vartiainen Pirjo.Vartiainen@mikkeli.fi varhaiskasvatusjohtaja

20 Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) Kaupunkirakenneselvityksen esitetyt linjaukset hyväksyttiin Mikkelin kaupunginvaltuustossa Selvityksen mukaan Suksimäen uusi päiväkoti (3, 5 milj. ) rakennetaan vuosina Suksimäen päiväkotiin yhdistettäisiin avointa varhaiskasvatusta tarjoava päiväkoti Punapirtti sekä ryhmäperhepäiväkoti Piilopirtti. Päiväkotiin tulisi tilat noin 100 lapselle + avoimen varhaiskasvatuksen tilat. Mikkelin kaupunkiympäristölautakunta on tehnyt puoltamispäätöksen Suksimäen päiväkodin tilojen korvaamisesta uudisrakennuksella, johon yhdistetään alueen kaksi muuta yksikköä. Sivistysjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja sekä varhaiskasvatusjohtaja puoltavat myös Suksimäen päiväkodin uudisrakennusta, johon sijoittuvat lisäksi ryhmäperhepäiväkoti Piilopirtti sekä avoin päiväkoti Punapirtti. Punapirtin avoimessa päiväkodissa on ollut iltapäiväryhmä ja aamupäivisin avointa varhaiskasvatusta, jolloin päiväkotiin tulee vanhemmat lapsineen. Avoimessa varhaiskasvatuksessa on ohjattua toimintaa ja vertaistuellisia vanhempainryhmiä. Kaupunkirakennetyöryhmän esityksen tavoitteen mukaan kaikille lapsille palautetaan yhtäläinen subjektiivinen oikeus kokopäivähoitoon. Näin ollen kaikilla lapsilla on oltava mahdollisuus kokopäiväiseen varhaiskasvatuspaikkaan iltapäiväryhmän sijasta, jolloin uuteen päiväkotiin on varattava tilat erikseen myös ryhmätoiminnalle avointa varhaiskasvatusta varten. Kattilansillan nuorisotalon taakse sijoittuvan uuden päiväkodin nimeksi tulisi Kattilansillan päiväkoti. Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja Kasvatus- ja opetuslautakunta puoltaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle Suksimäen päiväkodin tilalle uudisrakennusta, jonka nimeksi tulee Kattilansillan päiväkoti. Kaupunginhallitus, , 330 Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Siekkinen Virpi.siekkinen@mikkeli.fi sivistysjohtaja Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Suksimäen päiväkodin tilalle rakennetaan uudisrakennus, jonka nimeksi tulee Kattilansillan päiväkoti.

21 Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) Kaupunginvaltuusto, , 107 Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Suksimäen päiväkodin tilalle rakennetaan uudisrakennus, jonka nimeksi tulee Kattilansillan päiväkoti. Tiedoksi Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualue/virpi Siekkinen, Seija Manninen, Pirjo Vartiainen, tilapalvelut/jarkko Hyttinen

22 Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) Tekninen lautakunta, 72, Kaupunginhallitus, 157, Kaupunkiympäristölautakunta, 9, Kaupunginhallitus, 76, Kaupunginhallitus, 351, Kaupunginvaltuusto, 108, Visulahden pohjoisosan asemakaava ja asemakaavan muutos MliDno Tekninen lautakunta, , 72 Valmistelijat / lisätiedot: Kalle Räinä Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee 28. kaupunginosan (Visulahti) pohjoisosaa, 24. (Oravinmäki) kaupunginosaa ja 17. kaupunginosaa (Tupala) sekä (418) Rämälän kylää. Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 21. päivänä huhtikuuta 2015 päivätyn asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. Suunnittelualue sijaitsee Visulahden pohjoisosassa Suonsaarentien ja Kantatien 72 (Pieksämäentie) varrella. Alueen pinta- ala on noin 100 hehtaaria. Mikkelin keskustaan on matkaa noin neljä kilometriä. Suunnittelun tavoitteena on laatia osayleiskaavan suuntaviivojen mukainen tilaa vaativien yritysten, logistiikan, kaupan- ja teollisuustoimintojen keskittymä valtatien 5 uuden linjauksen pohjoispuolelle. Visulahden kaupunginosan suunnittelualue sopii hyvin väljyyttä ja saavutettavuutta vaativille yritystoiminnoille. Suunnittelualue sijaitsee myös logistisesti merkittävässä solmukohdassa valtakunnallisen pääväylän valtatien 5 ja alueellisen väylän kantatien 72 risteyksessä. Asemakaavan laatimisen tavoitteena on lisätä kaupungin teollisuus- ja yritystonttialueiden tarjontaa. Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi kaupungin omistuksessa. Tiealueet omistaa valtio. Yksityisen maanomistajan m² laajuinen maa- alue sijaitsee asemakaavoitettavalla alueella. Kaavatyö käynnistyi , jolloin ilmoitettiin asemakaavan muutoksen vireille tulosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaupunkisuunnittelun ilmoitustaululla, ja siitä on voinut jättää huomautuksen välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 4 lausuntoa. Kaavatilanne Maakuntakaava (vahv )

23 Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) Suunnittelualue on kaavassa osoitettu (A) taajamatoimintojen alueeksi. Maakuntakaavassa ei ole vähittäiskaupan suuryksiköitä mahdollistavaa merkintää Visulahdessa, mutta maakuntakaava ei ole voimassa yleis- ja asemakaavoitetuilla alueilla. Yleiskaava Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Visulahden osayleiskaava, jonka maankäyttö on suunniteltu perustuen valtatien siirtoon uuteen maastokäytävään. Osayleiskaavassa alueelle on osoitettu (K) liike- ja toimistorakennusten korttelialue, (T) teollisuus ja varastorakennusten korttelialue, (KTY) toimitilarakennusten korttelialue, (KM) liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön sekä (AP) asuinpientalojen korttelialue. Alueelle on osoitettu (V) virkistys- sekä (M) maa- ja metsätalousalueita. Suunnittelualueen pohjoisosassa on myös (MA) maisemallisesti arvokas peltoalue. Liito- oravan elinympäristö jää osayleiskaavan länsilaitaan. Alueelle on osoitettu merkintä (MY) maa- ja metsätalousalue, jolla erityisiä luontoarvoja. Osayleiskaava- alueella ei ole valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita, luonnonmuistomerkkejä tai maakuntakaavan luonnonsuojelualuevarauksia Ajantasakaava: Suunnittelualueen eteläisimmässä osassa on Ympäristöministeriön vahvistama asemakaava. Asemakaavassa alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Kaavaratkaisu Kaava- alueen pinta- ala on noin 100 hehtaaria, josta korttelialueita on 47, 57 hehtaaria ja loput erityis-, suojaviher-, virkistys-, tie- tai katualueita. Korttelialueita muodostuu yhteensä 10 kpl. Kaavan kokonaisrakennusoikeus on k- m2, tästä on Liike- tai ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueilla (KM/TY) yhteensä k- m ² tehokkuuden ollessa e=0, 40. (KM/TY) merkintä sallii joustavasti toteuttaa kortteleita joko kaupan tai teollisuuden tarpeisiin, ensimmäinen rakennuslupa määrittää korttelin käyttötarkoituksen. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueille on osoitettu rakennusoikeutta k- m² tehokkuudella e=0, 50. (KM/TY) alueelle voidaan sijoittaa seudullisen, tilaa vievän, vähittäistavarakaupan suuryksiköitä. Vähittäistavarakaupan suuryksiköksi tulkitaan alue jolla yhteenlaskettu myyntiala ylittää k- m². Voimassa olevassa maakuntakaavassa seudullisen yksikön raja on k- m². Uudessa maakuntakaavassa tavoitteena on nostaa seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön raja k- m². Mikkelin teollisuusalueilla yleisesti käytetty tehokkuuslukua on e=0, 50, asemakaavalla on pyritty vastaavaan tehokkuuteen. Kerroslukuna on käytetty muiden vastaavien kaava- alueiden kerroslukua II. Suunnittelualueelle osoitetaan aluevaraukset ulkoilu- ja virkistysreittiyhteyksille. Virkistysaluetta muutetaan erityisalueeksi (E- 1) metsäkoneiden ajoharjoittelurataa varten yhteensä 2, 6 hehtaaria. Suunnittelussa on kiinnitetty huomioita hulevesien kulkuun ja hallintaan sekä alueiden kunnossapidon toimivuuteen ja taloudellisuuteen.

24 Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) Liito- oravien elinympäristöt ja kulkureitit on otettu kaavassa huomioon. Autopaikkojen vähimmäismäärät - huoltoasemien liiketilat 1 ap / 35 kem² - myymälä- liike ja toimistotilat 1 ap / 50 kem² - teollisuustilat 1 ap / 200 kem² - varastotilat 1 ap / 200 kem² Asemakaavaehdotus liitteineen on luettavissa Mikkelin kaupungin nettisivuilla lautakunta Esittelijä: Jouni Riihelä Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy alustavasti kaupunginosia 28. kaupunginosan (Visulahti) pohjoisosaa, 24. (Oravinmäki) kaupunginosaa ja 17. kaupunginosaa (Tupala) sekä (418) Rämälän kylää koskevan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen / Visulahden pohjoisosa, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot Etelä- Savon maakuntaliitolta, Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Etelä- Savon pelastuslaitokselta, Etelä- Savon Energia Oy:ltä, Suur- Savon Sähkö Oy:ltä, Mikkelin Puhelin Oyj:ltä ja Mikkelin Vesiliikelaitokselta. Kaupunginhallitus, , 157 Tekninen lautakunta Valmistelija / lisätiedot: Kalle Räinä kalle.raina@mikkeli.fi Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee 28. kaupunginosan (Visulahti) pohjoisosaa, 24. (Oravinmäki) kaupunginosaa ja 17. kaupunginosaa (Tupala) sekä (418) Rämälän kylää. Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 21. päivänä huhtikuuta 2015 päivätyn asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. Suunnittelualue sijaitsee Visulahden pohjoisosassa Suonsaarentien ja Kantatien 72 (Pieksämäentie) varrella. Alueen pinta- ala on noin 100 hehtaaria. Mikkelin keskustaan on matkaa noin neljä kilometriä.

25 Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) Suunnittelun tavoitteena on laatia osayleiskaavan suuntaviivojen mukainen tilaa vaativien yritysten, logistiikan, kaupan- ja teollisuustoimintojen keskittymä valtatien 5 uuden linjauksen pohjoispuolelle. Visulahden kaupunginosan suunnittelualue sopii hyvin väljyyttä ja saavutettavuutta vaativille yritystoiminnoille. Suunnittelualue sijaitsee myös logistisesti merkittävässä solmukohdassa valtakunnallisen pääväylän valtatien 5 ja alueellisen väylän kantatien 72 risteyksessä. Asemakaavan laatimisen tavoitteena on lisätä kaupungin teollisuus- ja yritystonttialueiden tarjontaa. Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi kaupungin omistuksessa. Tiealueet omistaa valtio. Yksityisen maanomistajan m² laajuinen maa- alue sijaitsee asemakaavoitettavalla alueella. Kaavatyö käynnistyi , jolloin ilmoitettiin asemakaavan muutoksen vireille tulosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaupunkisuunnittelun ilmoitustaululla, ja siitä on voinut jättää huomautuksen välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 4 lausuntoa. Kaavatilanne Maakuntakaava (vahv ) Suunnittelualue on kaavassa osoitettu (A) taajamatoimintojen alueeksi. Maakuntakaavassa ei ole vähittäiskaupan suuryksiköitä mahdollistavaa merkintää Visulahdessa, mutta maakuntakaava ei ole voimassa yleis- ja asemakaavoitetuilla alueilla. Yleiskaava Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Visulahden osayleiskaava, jonka maankäyttö on suunniteltu perustuen valtatien siirtoon uuteen maastokäytävään. Osayleiskaavassa alueelle on osoitettu (K) liike- ja toimistorakennusten korttelialue, (T) teollisuus ja varastorakennusten korttelialue, (KTY) toimitilarakennusten korttelialue, (KM) liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön sekä (AP) asuinpientalojen korttelialue. Alueelle on osoitettu (V) virkistys- sekä (M) maa- ja metsätalousalueita. Suunnittelualueen pohjoisosassa on myös (MA) maisemallisesti arvokas peltoalue. Liito- oravan elinympäristö jää osayleiskaavan länsilaitaan. Alueelle on osoitettu merkintä (MY) maa- ja metsätalousalue, jolla erityisiä luontoarvoja. Osayleiskaava- alueella ei ole valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita, luonnonmuistomerkkejä tai maakuntakaavan luonnonsuojelualuevarauksia Ajantasakaava: Suunnittelualueen eteläisimmässä osassa on Ympäristöministeriön vahvistama asemakaava. Asemakaavassa alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Kaavaratkaisu Kaava- alueen pinta- ala on noin 100 hehtaaria, josta korttelialueita on 47, 57 hehtaaria ja loput erityis-, suojaviher-, virkistys-, tie- tai katualueita. Korttelialueita muodostuu yhteensä 10 kpl. Kaavan kokonaisrakennusoikeus on k- m2, tästä on Liike- tai ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueilla (KM/TY) yhteensä k- m ² tehokkuuden

26 Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) ollessa e=0, 40. (KM/TY) merkintä sallii joustavasti toteuttaa kortteleita joko kaupan tai teollisuuden tarpeisiin, ensimmäinen rakennuslupa määrittää korttelin käyttötarkoituksen. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueille on osoitettu rakennusoikeutta k- m² tehokkuudella e=0, 50. (KM/TY) alueelle voidaan sijoittaa seudullisen, tilaa vievän, vähittäistavarakaupan suuryksiköitä. Vähittäistavarakaupan suuryksiköksi tulkitaan alue jolla yhteenlaskettu myyntiala ylittää k- m². Voimassa olevassa maakuntakaavassa seudullisen yksikön raja on k- m². Uudessa maakuntakaavassa tavoitteena on nostaa seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön raja k- m². Mikkelin teollisuusalueilla yleisesti käytetty tehokkuuslukua on e=0, 50, asemakaavalla on pyritty vastaavaan tehokkuuteen. Kerroslukuna on käytetty muiden vastaavien kaava- alueiden kerroslukua II. Suunnittelualueelle osoitetaan aluevaraukset ulkoilu- ja virkistysreittiyhteyksille. Virkistysaluetta muutetaan erityisalueeksi (E- 1) metsäkoneiden ajoharjoittelurataa varten yhteensä 2, 6 hehtaaria. Suunnittelussa on kiinnitetty huomioita hulevesien kulkuun ja hallintaan sekä alueiden kunnossapidon toimivuuteen ja taloudellisuuteen. Liito- oravien elinympäristöt ja kulkureitit on otettu kaavassa huomioon. Autopaikkojen vähimmäismäärät - huoltoasemien liiketilat 1 ap / 35 kem² - myymälä- liike ja toimistotilat 1 ap / 50 kem² - teollisuustilat 1 ap / 200 kem² - varastotilat 1 ap / 200 kem² Asemakaavaehdotus liitteineen on luettavissa Mikkelin kaupungin nettisivuilla lautakunta Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy alustavasti kaupunginosia 28. kaupunginosan (Visulahti) pohjoisosaa, 24. (Oravinmäki) kaupunginosaa ja 17. kaupunginosaa (Tupala) sekä (418) Rämälän kylää koskevan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen / Visulahden pohjoisosa, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot Etelä- Savon maakuntaliitolta, Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Etelä- Savon pelastuslaitokselta, Etelä- Savon Energia Oy:ltä, Suur- Savon Sähkö Oy:ltä, Mikkelin Puhelin Oyj:ltä ja Mikkelin Vesiliikelaitokselta. _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Kaupunginhallitus Liite on luettavissa Mikkelin kaupungin kotisivuilta osoitteesta kohdasta Päätöksenteko/kaupunginhallitus/tulevan kokouksen esityslista

27 Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) Esittelijä: Ari Liikanen Kaupunginhallitus hyväksyy alustavasti kaupunginosia 28. kaupunginosan (Visulahti) pohjoisosaa, 24. (Oravinmäki) kaupunginosaa ja 17. kaupunginosaa (Tupala) sekä (418) Rämälän kylää koskevan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen / Visulahden pohjoisosa, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot Etelä- Savon maakuntaliitolta, Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Etelä- Savon pelastuslaitokselta, Etelä- Savon Energia Oy:ltä, Suur- Savon Sähkö Oy:ltä, Mikkelin Puhelin Oyj:ltä, Mikkelin Vesiliikelaitokselta ja Museovirastolta. Merkitään, että Olli Nepponen saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana. Edelleen merkitään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen esitteli asiaa kaupunginhallitukselle. Kaupunkiympäristölautakunta, , 9 Valmistelijat / lisätiedot: Kalle Räinä Kalle.Raina@mikkeli.fi kaavoitusinsinööri Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee 28. kaupunginosan (Visulahti) pohjoisosaa, 24. (Oravinmäki) kaupunginosaa ja 17. kaupunginosaa (Tupala) sekä (418) Rämälän kylää. Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 30. päivänä tammikuuta 2018 päivätyn asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen kaupunkiympäristölautakunnan käsiteltäväksi. Suunnittelualue sijaitsee Visulahden pohjoisosassa Suonsaarentien ja Kantatien 72 (Pieksämäentie) varrella. Alueen pinta- ala on noin 100 hehtaaria. Mikkelin keskustaan on matkaa noin neljä kilometriä. Suunnittelun tavoitteena on laatia Visulahden osayleiskaavan ja Kantakaupungin osayleiskaava luonnoksen 2040 suuntaviivojen mukainen tilaa vaativien yritysten, logistiikan, kaupan- ja teollisuustoimintojen keskittymä valtatien 5 uuden linjauksen pohjoispuolelle. Visulahden kaupunginosan suunnittelualue sopii hyvin väljyyttä ja saavutettavuutta vaativille yritystoiminnoille. Suunnittelualue sijaitsee myös logistisesti merkittävässä solmukohdassa valtakunnallisen pääväylän valtatien 5 ja alueellisen väylän kantatien 72 risteyksessä. Asemakaavan laatimisen tavoitteena on lisätä kaupungin teollisuus- ja yritystonttialueiden tarjontaa. Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi kaupungin omistuksessa. Tiealueet omistaa valtio. Kaavatyö käynnistyi , jolloin ilmoitettiin asemakaavan muutoksen vireille tulosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaupunkisuunnittelun

28 Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) ilmoitustaululla, ja siitä on voinut jättää huomautuksen välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin neljä lausuntoa. Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä välisenä aikana. Kaavaehdotuksesta jätettiin viisi lausuntoa, jotka koskivat lisäselvitystarpeita, kaavamääräyksiä ja niiden suhdetta ylempiin kaavatasoihin. Lisäksi aluerajauksiin ja kaavamerkintöihin esitettiin muutoksia. Lausuntojen perusteella kaavamuutos jäi odottamaan kantakaupungin osayleiskaava 2040 kaavaluonnosta. Kaavaprosessin aikana laadittiin valtatien 5 tiesuunnitelman muutos ja tämän seurauksena kaavaa päivitettiin vastaamaan muuttunutta tilannetta. Tarkistetussa kaavaehdotuksessa suunnittelualueen kokonaispinta- ala on laajentunut maakauppojen ja uuden tiesuunnitelman myötä lisäksi kaavamerkintöihin ja aluevarauksiin on tehty huomattavia muutoksia. Kaavaratkaisu Kaava- alueen pinta- ala on noin 100 hehtaaria, josta korttelialueita on n. 48 hehtaaria ja loput suojaviher-, virkistys-, tie- tai katualueita. Korttelialueita muodostuu yhteensä 9 kpl. Kaavan kokonaisrakennusoikeus on k- m², tästä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueilla (T) yhteensä k- m ² tehokkuuden ollessa e=0, 50. (KM) merkintä sallii tilaa vaativan kaupan tarpeisiin rakennusoikeutta k- m2² tehokkuudella e=0, 50. Alueelle voidaan sijoittaa seudullisen, tilaa vievän, vähittäistavarakaupan suuryksiköitä. Vähittäistavarakaupan suuryksiköksi tulkitaan alue jolla yhteenlaskettu myyntiala ylittää k- m². Voimassa olevassa maakuntakaavassa seudullisen tilaa vaativan yksikön raja on k- m². Mikkelin teollisuusalueilla yleisesti käytetty tehokkuuslukua on e=0, 50, asemakaavalla on pyritty vastaavaan tehokkuuteen. Kerroslukuna on käytetty muiden vastaavien kaava- alueiden kerroslukua II. Suunnittelualueelle osoitetaan aluevaraukset ulkoilu- ja virkistysreittiyhteyksille. Suunnittelussa on kiinnitetty huomioita hulevesien kulkuun ja hallintaan sekä alueiden kunnossapidon toimivuuteen ja taloudellisuuteen. Kaupunginosien Visulahti ja Oravinmäki rajoja muutetaan. Uutta nimistöä alueella ovat Metsurinkatu ja Vesurikatu sekä Metsurinpuisto ja Vesuripuisto. Liito- oravien elinympäristöt ja kulkureitit on otettu kaavassa huomioon. Autopaikkojen vähimmäismäärät huoltoasemien liiketilat 1 ap / 35 kem² myymälä- liike ja toimistotilat 1 ap / 50 kem² teollisuustilat 1 ap / 100 kem² varastotilat 1 ap / 200 kem² Asemakaavaehdotus liitteineen on luettavissa ohessa.

29 Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Kaupunkiympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy alustavasti kaupunginosia 28. kaupunginosan (Visulahti) pohjoisosaa, 24. (Oravinmäki) kaupunginosaa ja 17. kaupunginosaa (Tupala) sekä (418) Rämälän kylää koskevan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen / Visulahden pohjoisosa, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot Etelä- Savon maakuntaliitolta, Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Etelä- Savon pelastuslaitokselta, Etelä- Savon Energia Oy:ltä, Suur- Savon Sähkö Oy:ltä, Mikkelin Puhelin Oyj:ltä ja Mikkelin Vesiliikelaitokselta, Liikennevirastolta, kaupungin infrapalvelualueelta, viher- ja metsäaluepalveluilta, rakennusvalvonta- ja jätehuoltopalveluilta sekä Mikkelin seudun ympäristöpalveluilta. Merkitään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkkanen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen. Kaupunginhallitus, , 76 Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää hyväksyä alustavasti kaupunginosia 28. kaupunginosan (Visulahti) pohjoisosaa, 24. (Oravinmäki) kaupunginosaa ja 17. kaupunginosaa (Tupala) sekä (418) Rämälän kylää koskevan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen / Visulahden pohjoisosa, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot Etelä- Savon maakuntaliitolta, Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Etelä- Savon pelastuslaitokselta, Etelä- Savon Energia Oy:ltä, Suur- Savon Sähkö Oy:ltä, Mikkelin Puhelin Oyj:ltä ja Mikkelin Vesiliikelaitokselta, Liikennevirastolta, kaupungin infrapalvelualueelta, viher- ja metsäaluepalveluilta, rakennusvalvonta- ja jätehuoltopalveluilta sekä Mikkelin seudun ympäristöpalveluilta. Merkitään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus, , 351 Valmistelijat / lisätiedot: Kalle Räinä Kalle.Raina@mikkeli.fi kaavoitusinsinööri

30 Mikkeli Pöytäkirja 7/ ( 100) Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 1. päivänä lokakuuta 2018 päivätyn asemakaava- ja asemakaavan muutoksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaupunginhallitus käsitteli tarkistettua asemakaavan muutosehdotusta ja asetti sen nähtäville ajalle Kaavaehdotuksesta jätettiin 4 lausuntoa. Kaikki lausunnot ja tarkat vastineet niin ovat nähtävissä asemakaavan selostuksen liitteessä 13. Lausunnot Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta: Etelä- Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Etelä- Savon maakuntaliitto, Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus ja Mikkelin kaupungin rakennusvalvonta. Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus toi esille kaavakarttamääräykset ja muutokset niihin. Kaupunki viittasi vastineessaan muokkaavansa kaavamääräyksiä lausunnon mukaisiksi. Etelä- Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus lausui, että kaavassa olevat KM- alueiden rakennusoikeudet poikkeavat Maakuntakaavasta ja kantakaupungin osayleiskaavan luonnoksesta 2040 merkittävästi, ja näin ollen asemakaava ja - muutos katsottiin olevan räikeästi ristiriidassa ylempiin kaavatasoihin nähden. Lisäksi ELY- keskus lausui liito- oravien elinalueesta ja kulkuyhteyksien säilyttämisestä. Kaupunki muuttaa KM- korttelialueiden kaavallisen merkinnän KTY- 1 ja kaavallista mitoitusta pienemmäksi. Vähittäis- ja päivittäiskaupalle annetaan maksimimitoitus k- m². Muutoksilla vastataan hierarkkisesti ylempiä kaavatasoja. Liito- oravien suojelun osalta kaavamääräyksiä täydennettiin. Etelä- Savon maakuntaliitto totesi saman lausunnossaan kuin Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KM- merkinnöistä. Kaupungin vastine maakuntaliitolle on sama. Mikkelin kaupungin rakennusvalvonta lausui korttelialueita koskevista kaavamääräyksistä sekä ehdotti tarkennuksia ja muutoksia niihin. Kaavamääräyksiä muutettiin lausunnon perusteella. Suunnittelualue sijaitsee Visulahden pohjoisosassa Suonsaarentien ja Kantatien 72 (Pieksämäentie) varrella. Alueen pinta- ala on noin 100 hehtaaria. Mikkelin keskustaan on matkaa noin neljä kilometriä. Kaavaratkaisu Kaava- alueen pinta- ala on noin 100 hehtaaria, josta korttelialueita on n. 48 hehtaaria ja loput suojaviher-, virkistys-, tie- tai katualueita. Korttelialueita muodostuu yhteensä 9 kpl. Kaavan kokonaisrakennusoikeus on k- m², tästä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueilla (T) yhteensä k- m² tehokkuuden ollessa e=0, 50. (KTY- 1) Liikerakennusten korttelialue sallii vähittäistavarakaupan suuryksikön sijoittamisen alueella, jonka myyntiala saa olla enintään k- m². Rakennusoikeutta KTY- 1 alueella on k- m² tehokkuudella e=0, 40. Mikkelin teollisuusalueilla yleisesti käytetty tehokkuuslukua on e=0, 50, asemakaavalla on pyritty vastaavaan tehokkuuteen. Kerroslukuna on käytetty muiden vastaavien kaava- alueiden kerroslukua II.