Oulun seudun joukkoliikenne strategia Oulun joukkoliikenne

Transkriptio

1 1 Oulun seudun joukkoliikenne strategia 2030 Oulun joukkoliikenne

2 Esipuhe 2 Joukkoliikennematkustus on kasvanut Oulun seudulla 25 % kolmen viime vuoden aikana. Samalla joukkoliikenteen toimintaympäristö on suuressa muutoksessa. Ihmisten arvojen muutos lisää kestävien kulkumuotojen käyttöä, mutta toisaalta myös asettaa uusia vaatimuksia yksilöidymmille palveluille. Viranomaisten rooli suhteessa liikkumispalveluihin ja jakamistalouteen sekä lainsäädännön muutokset ovat vauhdittaneet tätä kehitystä. Ilmastonmuutoksen hillintä ja kuntien päästövähennystavoitteet edellyttävät joukkoliikenteen käyttövoimien uudistamista. Automaattiajoneuvot tulevat, on vain ajan kysymys milloin. Mahdolliset yksilölliset sähkökäyttöiset ajoneuvot voivat vastata ihmisten liikkumisen tarpeisiin ja ilmastonmuutoksen haasteisiin, mutta eivät välttämättä vastaa ajoneuvojen edellyttämän tilan haasteeseen. Työn tuloksena on laajassa yhteistyössä valmisteltu Oulun joukkoliikenteen strategia, joka sisältää vision ja kehittämistä ohjaavat tavoitteet vuodelle Kehittäminen perustuu työssä koottuihin onnistumisen kannalta keskeisiin arvoihin. Lisäksi työssä on määritetty halutun kehityksen edellyttämät toimenpiteet. Keskeisenä tavoitteena Oulun seudulla on lisätä kestävien kulkutapojen käyttöä ja tuottaa joukkoliikenne aiempaa ympäristöystävällisemmin. Työssä on toteutettu asukaskysely, haastateltu kuntapäättäjiä ja sidosryhmiä, sekä järjestetty seudun toimijoiden ja sidosryhmien kanssa työpajoja joukkoliikenteen kehittämistarpeiden kartoittamiseksi. Lisäksi työtä varten on käyty läpi seudun kuntien strategiat, seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä keskeiset joukkoliikennettä ja muita liikkumispalveluita koskevat suunnitelmat ja selvitykset. Raportissa kuvataan joukkoliikenteen nykytilanne ja muuttuva toimintaympäristö, tiivistetään lähtökohdat kuntastrategioista, kootaan asukaskyselyn sekä kuntapäättäjien kyselyn tulokset, kuvataan joukkoliikenteen visio ja strategia sekä lopuksi laaditaan toimenpideohjelma strategian toteuttamiseksi. Raportin tavoitteena on toimia Oulun joukkoliikenneviranomaisen työkaluna strategian toteuttamisessa. Raportin tehtävä on myös kuvata Oulun joukkoliikenteen kehittäminen selkeänä ja tiiviinä pakettina seudun päätöksentekoon sekä laajasti eri toimijoiden käyttöön. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Edwin t Lam, pj. Eelis Rankka Mika Kynsilehto Aino-Kaisa Manninen Sanna Pakanen Oulun kaupunki, joukkoliikennepäällikkö Kempeleen kunta Iin kunta Oulun seudun joukkoliikennejaosto Oulun seudun joukkoliikennejaosto Työhön on osallistunut projektiryhmä, johon ovat kuuluneet: Edwin t Lam Oulu joukkoliikennepäällikkö (pj.) Anu Eloranta Oulu Pasi Heikkilä Oulu Hannu Honkanen Oulu Anna-Sofia Hyvönen Oulu Riku Hämeenniemi Oulu Erkki Martikainen Oulu Sami Puuperä Oulu Saija Räinä Oulu Teemu Savela Oulu Päivi Sivonen Oulu Mika Uolamo Oulu Eelis Rankka Kempele Mika Kynsilehto Ii Juha Valta/Asko Lampinen Muhos Janne Jokelainen/Ari Korkala Lumijoki Katja Vuorinen Liminka Tuomo Perälä Tyrnävä Tarja Haapapuro Utajärvi Ari Hoppania POP ELY Marjo Paavola POP ELY Työn ovat tehneet WSP Finland Oy:ssä: Susanna Kaitanen Mikko Suhonen Juhani Bäckström Olli Kanerva Simo Airaksinen Antti Kataja Katjatuulia Järvenpää Ilari Jounila Niina Liuska

3 Sisältö 3 Sanasto Lähtökohdat Nykytila Muuttuva toimintaympäristö Kuntastrategiat ja kuntajohdon haastattelut Kehittämistarpeet Matkustajamäärät Joukkoliikenteen ja maankäytön suunnittelu Joukkoliikenteen infra Matkaketjut ja solmupisteet Maksu-, lippu- ja informaatiojärjestelmä Ympäristöystävällisyys Brändi, viestintä ja markkinointi Yhteistyö ja rahoitus Arvot, visio ja tavoitteet Arvot ja visio Tavoitteet Toimenpideohjelma Toimenpiteet, toteutus ja mittarit Roadmap...32 Lähteet... 33

4 Sanasto 4 Digitransit Digitransit on Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL), Väyläviraston ja TVV LMJ Oy:n yhteinen hanke, jossa toteutetaan avoin kansallinen reittiopas. Hinku-hanke "Kohti hiilineutraalia kuntaa" Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hanke on vuonna 2008 alkanut Suomen ympäristökeskuksen koordinoima hanke, jossa kunnat, yritykset, asukkaat ja asiantuntijat ideoivat ja toteuttavat yhdessä ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi. Ideana on, että kunnat toimisivat ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöinä ja loisivat samalla liiketoimintamahdollisuuksia energia- ja ympäristöalan yrityksille. Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Liikenne palveluna (Mobility as a Service, MaaS) Liikenne palveluna tarkoittaa yleisesti ajattelutapaa siitä, että liikennejärjestelmässä erilaisten liikenteen palveluiden käyttö lisääntyy ja yleistyy. Yksittäisenä palvelumuotona MaaS viittaa eri palveluntarjoajien liikkumispalveluista koottuihin palvelukokonaisuuksiin, joita käyttäjä hallitsee puhelimen tai jonkin muun kannettavan laitteen sovelluksen kautta. Liikennepalvelulain käsitteistössä MaaS-palvelu kuuluu yhdistämispalveluihin. LMJ TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy (LMJ) on kuntien yhteinen IT-palvelu- ja hankintayhtiö, joka tarjoaa lippu- ja matkustusjärjestelmäpalveluita joukkoliikenteen toimivaltaisille viranomaisille. LMJ hallinnoi ja ylläpitää Waltti -lippu- ja maksujärjestelmää ja sen toiminta kattaa yli 20 keskeisintä kaupunkiseutua ympäri Suomea. Oulun kaupunki on LMJ:n osakas. Park & Ride Liityntäpysäköinti, jossa kulkuneuvo (yleensä auto tai pyörä) pysäköidään yleensä tätä varten järjestetylle pysäköintialueelle, kun matkaa jatketaan julkisilla liikennevälineillä. Tieliikenteen toimivaltainen viranomainen Palvelusopimusasetuksen mukainen viranomainen tai viranomaisten ryhmittymä, jolla on valtuudet toimia tie- ja rautatieliikenteen alalla tietyllä maantieteellisellä alueella. Suomen tie- ja rautatieliikenteen toimivaltaiset viranomaiset määritellään liikennepalvelulaissa. Seudulliseen toimivaltaiseen viranomaiseen kuuluvat kunnat on määritelty myös liikennepalvelulaissa. Seudulliseen viranomaiseen voivat kuulua kaupunkiseudun ulkopuoliset kunnat, joiden kanssa on asiasta tehty sopimus ja jotka on määritelty laissa liikkumisen palveluista. Oulun kaupunki toimii tieliikenteen toimivaltaisena viranomaisena Oulun kaupungin, Iin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kuntien alueella. Toimijasta käytetään nimitystä Oulun joukkoliikenne. Solmupiste Matkustajaterminaali, pysäkki, asema tai muu paikka, jossa vaihdetaan liikennevälineestä tai -palvelusta toiseen. Matkakeskukset, rautatie- ja lentoasemat sekä linja-autoasemat ovat merkittäviä liikenteen solmupisteitä. Solmupisteitä voidaan luokitella niiden liikenteellisen merkittävyyden perusteella. Esimerkiksi tiheän joukkoliikennepalvelun laatukäytävissä ja taajamien runkolinjojen varrella solmupisteiden ja pysäkkien varustetaso on korkeampi kuin laatukäytävien ulkopuolella liikennöivien joukkoliikennelinjojen tai maaseudun joukkoliikenteen runkoyhteyksien reiteillä. Terminaali Liikennejärjestelmän solmukohta, kuten rautatieasema, linja-autoasema tai matkakeskus. Henkilöliikenteen terminaalissa matkustajat voivat vaihtaa liikennevälineestä tai liikennemuodosta toiseen. Waltti Waltti on valtakunnallinen matkakortti ja LMJ:n tarjoama lippu- ja maksujärjestelmä. Sanaselitteissä on hyödynnetty Henkilöliikenteen palveluiden sanastoa (Liikenneviraston oppaita 1/2018).

5 5 1. Lähtökohdat Nykytilakuvauksessa luodaan katsaus Oulun joukkoliikenteen eri osa-alueiden tilanteeseen. Muuttuva toimintaympäristö ja tavoitteet kuntastrategioista muodostavat lähtökohdat käsillä olevaan strategiatyöhön.

6 1.1 Nykytila 6 Tieliikenteen toimivaltaisesta viranomaisesta käytetään nimitystä Oulun joukkoliikenne. Sen toimialueena on Oulun seutu eli Iin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun ja Tyrnävän muodostama alue. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on toimivaltainen viranomainen muissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa. Oulun seutuun kuuluvassa seitsemässä kunnassa asuu noin 62 % maakunnan väestöstä eli asukasta, josta Oulun kaupungissa asuu asukasta. Väestötiheys Oulun kaupunkiseudulla on 37,7 as/km² ja Oulun kaupungissa 67,9 as/km². Vuodesta 2015 vuoteen 2018 joukkoliikennematkustus on kasvanut Oulun joukkoliikenteessä 27 %. Tällä hetkellä joukkoliikenteessä tehdään vuosittain 9,1 miljoonaa matkaa. Matkoista 40 % tehdään neljällä runkolinjalla, jotka liikennöivät minuutin vuorovälillä, laajoilla liikennöintiajoilla ja mahdollisimman suorilla reiteillä. Ne tarjoavat kilpailukykyisen vaihtoehdon henkilöautolle. Oulun joukkoliikenteellä on jo hyvin erottuva ilme, joka tukeutuu Oulun kaupungin brändiin. Ilmettä hyödynnetään bussien värityksessä, Oulun joukkoliikenteen internetsivuilla ja pääsääntöisesti sovelluksissa esimerkiksi mobiililipussa. Hyödyntäminen ei kaikilta osin ole vielä yhtenäistä. Pääosassa Oulun seudun kuntia maankäyttöä ohjataan joukkoliikennereittien varrelle. Painopiste on kunta- ja aluekeskuksissa, joissa on myös paras joukkoliikennetarjonta. Haasteena ovat haja-asutusalueet, joissa perinteiselle joukkoliikenteelle ei ole riittävästi käyttäjiä. Oulun kaupunkikeskusta on uudistunut vahvasti ja kestävien kulkumuotojen edellytyksiä on parannettu. Infra tarjoaa melko hyvät toimintaedellytykset joukkoliikenteelle. Kaikki Oulun linja-auto- ja rautatieasemaa sivuavat, Ratakatua kulkevat bussilinjat jatkavat keskustan tärkeimmille joukkoliikennekaduille, Saaristonkadulle ja Torikadulle. Linjat yhdistävät siten Toripakan keskustapysäkit terminaaleihin. Saaristonkatu on yksi keskustan ruuhkaisista kaduista, joilla pysäkkikapasiteetti on tiukoilla. Oulun keskustan linja-autoliikenteen läpäisevyys on huono, mikä näkyy pitkinä matka-aikoina ja matalina keskinopeuksina. Tämä myös nostaa huomattavasti liikennöintikustannuksia. Ruuhkissa seisominen vähentää myös linja-autoliikenteen houkuttelevuutta. Tilan puute heikentää keskustan pysäkkien kapasiteetin nostoa. Ilman henkilöautoliikenteen rajoittamista, ei voida myöskään toteuttaa joukkoliikenteelle omia kaistoja. Seudulla olevat joukkoliikenteen pysäkit sekä pysäkkikatokset ovat ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Niiden ikä ja kunto vaihtelevat, samoin omistuspohja. Oulun joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä perustuu LMJ:n toimittamaan Waltti-korttiin, sen taustajärjestelmään ja vyöhykepohjaiseen lippujen hinnoitteluun. Korttiteknologia ja lippuvalikoima ovat perinteisiä. Myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ostamassa liikenteessä käy Waltti-kortti maksuvälineenä. Oulun joukkoliikenteen nykyinen informaatiojärjestelmä on ollut käytössä jo vuodesta Järjestelmä tarjoaa matkustajille reaaliaikaista informaatiota pysäkkien näyttötauluilla sekä oulunliikenne.fi -internetpalvelun ja karttakäyttöliittymäpohjaisen reittioppaan kautta. Informaatiota tarjotaan myös avoimien rajapintojen kautta (mm. Google Maps, Digitransit). Oulun päästöraportin (CO2-raportti 2018) mukaan vuosina tieliikenteen (sekä paikallinen liikenne että läpiajoliikenne) osuus päästöistä oli 59 %. Liikenteen päästöt ovat kasvaneet tarkasteluajanjaksolla 2 %. Ympäristöasiat ja päästöjen vähentämisen tarve ovat olleet viime vuosina hyvin esillä seudun kunnissa ja niiden osalta selkeitä tavoitteita on jo asetettu. Joukkoliikenteen tarjontaa on lisätty vuodesta 2015 lähtien. Joukkoliikenteen järjestämisen kustannukset ovat kuitenkin nousseet vain hyvin maltillisesti. Vuonna 2018 nettokustannukset olivat noin 8 milj.., bruttokustannukset 26 milj. ja tulot 18 milj.. Vuosina kilpailutetaan uudelleen noin 80 % koko joukkoliikenteen tarjonnasta. Oulun joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma on hyväksytty keväällä Joukkoliikenteen tarjontaa lisätään vuoteen 2023 mennessä arviolta siten, että tarjonnan lisäyksestä aiheutuvat bruttokustannukset ovat kokonaisuutena 2,7 milj. /vuosi (tarjonta vuonna 2017: 9,7 milj. linja-km; vuoteen 2023 mennessä: 11,0 milj. linja-km). Lipputulot huomioiden joukkoliikenteen nettokustannukset kasvavat siten koko tarjonnan toteuduttua arviolta 1,4 milj. /vuosi. Joukkoliikenteen tarjonnan parantamista on kohdennettu uuden runkolinjan perustamiseen, uusien asuin- ja työpaikka-alueiden palveluun ja moottoritien kautta kulkevien nopeampien yhteyksien muodostamiseen, joista merkittävimpänä

7 7 on yhteyksien parantaminen Linnanmaalle. Lisäksi iltaja viikonloppuliikennettä parannetaan muun muassa tihentämällä runkolinjojen vuorotarjontaa. Yhteistyötä joukkoliikenteen hankinnoissa tehdään ELY-keskuksen kanssa Hailuodon ja Utajärven kuntien osalta. Niitä palvelevilla linjoilla käy Waltti. Oulun seudun parhaillaan päivitettävän liikennejärjestelmäsuunnitelman 2030 tavoitteena on seudun kehittäminen koko liikennejärjestelmän näkökulmasta. Siinä keskeisenä osana on henkilöautoliikenteen kasvun pienentäminen ja monipuolinen keinovalikoima. Joukkoliikenteen osalta suunnitelma tähtää joukkoliikenteen tarjonnan lisäämiseen siellä, missä on paras matkustuspotentiaali. Muilla alueilla turvataan peruspalvelutaso. Maankäytön suunnitelmissa varaudutaan raideliikenteen kehittämiseen kaupunkiseudun sisäisessä liikkumisessa. Matkailu kasvaa globaalisti keskimäärin nopeammin kuin bruttokansantuote ja Pohjoismaissa kasvu on ollut vielä tätä nopeampaa. Oulu on merkittävä liikematkamatkakaupunki. Oulussa on päiväkävijöitä noin vuodessa. Oulun lentoasema on maan toiseksi vilkkain. Matkailun saavutettavuuden kehittäminen perustuu suorien lentoyhteyksien avaamiseen Oulusta Keski-Eurooppaan sekä rautatieyhteyksien kehittämiseen pääradalla. Joukkoliikenteen kannalta merkittävää on lento- ja rautatieaseman saavutettavuus. Kunnat rahoittavat joukkoliikenteen lisäksi sosiaali- ja opetustoimen kuljetuksia. Henkilökuljetusten kustannukset ovat joukkoliikenteen kustannuksia selvästi suuremmat. Oulun kaupungin matkapalvelukeskus (MPK) sijoittuu kaupungin joukko- ja henkilöliikennetiimiin ja hoitaa nykyisellään sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain matkoja ja niiden yhdistelyä Oulussa. Joukko- ja henkilöliikennetiimi vastaa myös koulukuljetusten järjestämisestä Oulun kaupungin alueella. Muissa seudun kunnissa on oma järjestelmänsä. Käynnissä olevan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun yhteydessä pyritään kehittämään toimintamalleja ja tehostamaan julkisesti tuettua henkilöliikennettä.

8 1.2 Muuttuva toimintaympäristö 8 Sekä liikennejärjestelmä, että ihmisten liikkuminen ovat murroksessa useiden samaan aikaan tapahtuvien muutosten ja megatrendien takia. Joukkoliikenne on yksi kehittyvien kaupunkiseutujen tärkeimmistä keinoista tiukentuviin ympäristöhaasteisiin vastaamisessa. Joukkoliikenteessä tapahtuneen myönteisen kehityksen jatkuminen edellyttää joukkoliikenteen suunnittelua aktiivisena osana toimintaympäristön muutosta. Tieliikenteen toimivaltainen viranomainen voi lisäksi toimia uusien markkinaehtoisten palvelujen mahdollistajana. Megatrendit ja muutosvoimat, jotka vaikuttavat joukkoliikenteen asiakkaisiin ja liikkumispalveluiden järjestäjien toimintaan Asiakkaat Joukkoliikenteen arvostus kasvaa Joukkoliikenteen käytön potentiaali kasvaa Vaihtoehtoisten palveluiden tarjonta kasvaa Muutosvoimat ja megatrendit Lainsäädännön rajoitteet vähenevät ja kilpailu lisääntyy Organisatoriset muutokset mahdollistavat yhteistyön julkisen henkilöliikenteen järjestämisessä Viranomainen mahdollistajana Hiilineutraalius, päästöttömyys Kaupungistuminen Muutokset työnteossa ja palveluissa Älyliikenne: digitalisaatio, automaatio Suhtautuminen auton omistamiseen, jakamistalous Kehitys 24/7 yhteiskuntaan (ei enää 8-16) Palvelujen järjestäjät Joukkoliikennettä ja henkilökuljetuksia pyritään tehostamaan Yhteistyö palvelujen tarjoajien, viranomaisten ja kuntien kesken korostuu Yksityiset liikkumisen palvelut täydentävät tarjontaa Tieto henkilöliikenteen liikkumispalveluista on avointa ja ajantasaista Lippu- ja maksujärjestelmät ovat yhteentoimivia

9 1.3 Kuntastrategiat ja kuntajohdon haastattelut 9 Ii 2025 strategiassa kestävä kehitys ja liikkumisen vähäpäästöisyys ovat keskeisiä liikenteen näkökulmia. Tavoitteena ovat suorat joukkoliikennelinjat sekä uudet liikkumisen palvelumallit. Kempeleen Uusi Kempele -sopimuksessa (2018) tavoitellaan kestävää kasvua, jossa uutta asuntotuotantoa ohjataan joukkoliikennevyöhykkeelle ja joukkoliikennettä kehitetään matkustajamäärien kasvattamiseksi. Limingan 2025 strategia nostaa esiin joukkoliikennereittien vahvistamisen ja monipuolisen maankäytön ohjaamisen reittien varteen. Nostoja ovat matkaketjujen ja eri kulkumuotojen yhteiskäyttö, sekä tulevaisuuden uudet liikennemuodot. Lumijoen kuntastrategiassa 2025 nostona liikenteen osalta on infratoimenpiteiden tarve. Joukkoliikennettä ei esiinny toimenpiteissä. Muhoksen elinkeinostrategia 2025 nostaa hyvät liikenneyhteydet joukkoliikenteellä yhdeksi kunnan kriittiseksi menestystekijäksi. Oulun 2026 kaupunkistrategiassa taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen kestävyys sekä sujuvat ja monipuoliset liikenneyhteydet nähdään vahvasti luomassa elinvoimaa. Tyrnävän strategia 2020 nostaa toimivat peruspalvelut yhdeksi keskeisistä tavoitteista sekä esim. liikkumisen ratkaisut. Tyrnävä toteuttaa vähäpäästöisyyttä mm. pyrkimällä parantamaan kiinteistöjen energiatehokkutta. Joukkoliikenne ei nouse strategiasta esiin. Ii, Liminka, Muhos ja Tyrnävä ovat Hinku-kuntia. Joukkoliikenne on tärkeä osa liikennejärjestelmää ja kestävää kehitystä lähes kaikkien kuntien strategioissa. Ohjaamalla maankäyttöä joukkoliikennereittien varteen pyritään saamaan lisää joukkoliikenteen käyttäjiä. Kaikki haastatellut viittaavat hyväksyttyyn tai valmistumassa olevaan kuntastrategiaan. Strategiat ovat tuoreita ja vastaavat tämänhetkisiä ajatuksia tulevaisuuden painotuksista. Oulun seudun vahvaa IT-osaamista tulisi hyödyntää matkaketjujen toimivuudessa ja reaaliaikaisessa tiedottamisessa. Matka-ajan nopeus ja hinnoittelun dynaamisuus nähdään tärkeiksi joukkoliikenteen vetovoimatekijöiksi. Joukkoliikenteen käyttäjien kuuleminen ja palautteen perusteella tehdyt päätökset ovat tärkeitä. Matkaketjujen kehittäminen nähdään tärkeäksi ja se edellyttää myös pyöräverkon ja talvipyöräilyn toimenpiteitä. Raideliikenteen kehittäminen on usealla kunnalla strategiatason tavoite. Haastatelluista seitsemästä kunnasta viidellä on raideliikenteen seisake alueellaan. Näistä Oulussa, Kempeleessä ja Muhoksella juna pysähtyy. Ii ja Liminka kaipaavat Oulun junien pysähtymistä asemillaan. Muhokselta kaivataan lisää junayhteyksiä Ouluun erityisesti työmatka-aikoina. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden nostamiseen tarvitaan konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä. Tavoitteiden toivotaan olevan haasteellisia, mutta realistisia. Tavoitteille on tärkeää asettaa mittarit. Vähäpäästöisyys on kuntien keskeinen tavoite: Joukkoliikenteen tulee toimia ekologisemmalla käyttövoimalla kuin fossiilinen diesel. Joukkoliikenteen rahoituksen koetaan olevan tällä hetkellä pääosin sopivalla tasolla. Tavoitteena on tarjota parempaa palvelua ja sitä kautta saada lisää joukkoliikenteen käyttäjiä.

10 10 2. Kehittämistarpeet Joukkoliikenteen matkustajamäärien toteutunut kasvu on merkki onnistuneesta palvelusta.

11 2.1 Matkustajamäärät 11 Joukkoliikenne turvaa kaupunkien kestävää kehittymistä ja luo edellytyksiä ihmisten erilaisiin liikkumistarpeisiin tasavertaisesti. Joukkoliikenteen suosio on kasvanut useilla Suomen kaupunkiseuduilla niiden panostettua joukkoliikenteeseen. Matkustajamäärät ovat kääntyneet kasvuun, myös Oulussa kasvu on ollut vahvaa (v ,6 %, v ,3 %, v ,4 %). toteutetussa kyselyssä yli 80 % vastaajista piti Oulun joukkoliikenteen palveluja erittäin hyvinä tai melko hyvinä. Eniten kehitettävää tuolloin nähtiin reiteissä ja aikatauluissa. Konkreettiset matkustajamäärätavoitteet ja niille asetettavat mittarit edistävät Oulun joukkoliikenteen viranomaisen työtä. Tavoitteen tulee olla haasteellinen, mutta saavutettavissa. Toteutetun asukaskyselyn mukaan suosituimpia joukkoliikenteen käyttöä lisääviä toimenpiteitä olisivat suosituimmuusjärjestyksessä: lippujen hintojen tuntuva alentaminen (esimerkiksi 20 % nykyisestä), (ääniä 55,7 %) joukkoliikenteen nopeuttaminen (bussikaistat, liikennevaloetuuksien parantaminen, suoremmat yhteydet) (ääniä 42,7 %) nykyisten linjojen vuorovälien tihentäminen (ääniä 40,7 %) bussimatkan maksaminen helpottaminen (esimerkiksi lähimaksaminen) (ääniä 35,1 %). Joukkoliikenteessä tavoitellaan lisää matkustusta ja korkeampaa kulkutapaosuutta. Siirtymää tavoitellaan henkilöautoilun puolelta. Asukaskyselyn perusteella suurin osa vastaajista oli joukkoliikenteen suosimisen (esimerkiksi joukkoliikenteen etuudet) kannalla. Myös ne henkilöautoilijat, jotka eivät käytä joukkoliikennettä, kallistuivat vastauksissaan siihen, että joukkoliikennettä tulisi suosia, vaikka se tapahtuisikin henkilöautoilun kustannuksella. Hyvän joukkoliikenteen merkki on korkea asiakastyytyväisyys. Joukkoliikenteessä tehdään kaksi kertaa vuodessa asiakastyytyväisyyskysely. Vuonna 2017

12 2.2 Joukkoliikenteen ja maankäytön suunnittelu 12 Tehokkaan ja houkuttelevan joukkoliikenteen edellytykset luodaan maankäytön suunnittelussa. Kaupunkisuunnittelu on kokonaisuus, jossa liikkuminen ja saavutettavuus ovat keskeisessä roolissa. Maankäytön vahvistaminen keskeisten yhteysvälien ns. runkoyhteyksien varrella tasokkaalla bussitarjonnalla ja potentiaalisesti kaupunkiraideliikenteellä luo edellytyksiä joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvulle. Lähijunaliikenteen kehittäminen vahvistaa keskeisiä seudullisia yhteyksiä sillä edellytyksellä, että asemien ympäristön maankäyttö tukee paikallisjunaliikenteen käyttöä. Oulun uudessa yleiskaavassa painotetaan täydennysrakentamista keskeisillä kehittämisvyöhykkeillä. Monipuolinen asuin- ja elinkeinorakentaminen tukee parhaiten joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä sijoittuessaan joukkoliikennereittien varrelle. Kaavoituksen ja joukkoliikennesuunnittelun yhteistyötä ja yhteensovittamista tuleekin entisestään lisätä. Esimerkiksi linjastosuunnitteluun liittyy keskeisesti katuverkon yhdistävyys ja alueiden rakentuminen kokoojakatujen varteen. Oululla ja seutukunnilla on uusia laajennusalueita. Joukkoliikennetarjontaan ulottuvien uusien alueiden osalta pyritään toimivaan joukkoliikenteeseen heti niiden rakennuttua. Joukkoliikenne ei toimi kaikilla alueilla, eikä ole siten aina oikea ratkaisu kulkuyhteyksien järjestämiseen. Haja-asutusalueilla tarjotaan alueen luonteesta riippuen koulu-, opiskelu- ja työmatkayhteyksiä.

13 2.3 Joukkoliikenteen infra 13 Joukkoliikenteen infratoimenpiteillä tuetaan eri käyttäjäryhmien joukkoliikenteen käytettävyyttä ja siten parannetaan sen helppokäyttöisyyttä. Infraan liittyvä yhdenmukaistaminen (selkeys) ja palvelutaso lisäävät myös joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Asukaskyselyn perusteella joukkoliikenteen nopeuttamistoimet esimerkiksi bussikaistat, liikennevaloetuuksien parantaminen ja suoremmat yhteydet saavat selkeän kannatuksen (toiseksi suosituin toimenpide, ääniä 42,7%). Vaihtojen parantaminen (ääniä 27,4%) on seuraavaksi korkeimmalle sijalle noussut infraan liittyvä toimenpide sisältäen vaihdon bussista toiseen, bussista junaan sekä liityntäpysäköinnin pyörällä tai henkilöautoilla. Joukkoliikenteen nopeuteen vaikuttavat eniten liikenteen häiriöttömyys ja pysäkkiväli. Myös väyläinfralla ja mitoitustekijöillä on keskeinen merkitys (muun muassa katujen poikkileikkaus, hidasteet ja pysäkkien mitoitus). Lisäksi sujuvuuteen vaikuttaa väylän toimivuus koko liikenteen kannalta ja miten joukkoliikenne-etuuksia on toteutettu. Bussikaistojen toteuttamiseen liittyy usein rajoitteita, koska katutila jaetaan kaikkien liikennemuotojen kesken. Joissakin tilanteissa muu ajoneuvoliikenne voidaan kieltää, jolloin kadusta tehdään joukkoliikennekatu. Kaupungeissa on toteutettu joukkoliikennekatuja, joilla on suosittu joukkoliikennettä eri tavoin, esimerkkinä Oulusta on Torikatu. Joukkoliikenteen toimivuutta voidaan usein parantaa kustannustehokkaimmin antamalla liikennevaloetuuksia, mutta etuuksien vahvuuteen vaikuttavat liikennepoliittiset valinnat. Asukaskyselyn perusteella liikennevaloetuudet saavat selkeän kannatuksen. Oulussa keskustan läpikulku joukkoliikenteellä on hidas. Tämä kasvattaa matka-aikoja myös kauempaa tuleville merkittävästi heikentäen joukkoliikenteen kilpailukykyä. Samalla kärsii joukkoliikenteen luotettavuus, joka on tärkein joukkoliikenteen koettu laatutekijä (LVM 66/2007). Matka-ajan hidastuminen on nostanut operoinnin kustannuksia merkittävästi, jopa luokkaa %. Pidentyneet matka-ajat ja liikennöinnin epäluotettavuus puolestaan vähentävät joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja siten lipputuloja. Oulun keskustan keskeinen joukkoliikenteen infrahanke on Asemakeskus, joka on suunnitteluvaiheessa. Asemakeskuksen on tarkoitus toimia keskustan keskeisenä joukkoliikenteen solmupisteenä, jossa yhdistyvät raide- ja linja-autoliikenne. Se palvelee valtakunnallista, maakunnan rajat ylittävää, sekä seudullista ja paikallista linja-autoliikennettä. Tuleva asemakeskus sijaitsee linnuntietä n. 700 metriä Torikadusta. Välillä on Oulun liikekeskusta ja sen palvelut, joista molempien solmupisteiden Toripakan ja tulevan asemakeskuksen saavutettavuus on kävellen hyvä. Joukkoliikenteen nopeuteen voidaan vaikuttaa myös esimerkiksi väylien talvikunnossapidon toteuttamisessa, sen oikea-aikaisuudella ja erityisesti pysäkkien kunnossapidolla (esimerkiksi auraus ja liukkaudenesto). Keskeisten yhteysvälien, kuten Kontinkangas keskusta Linnanmaa, merkitys ja vuorotarjonta kasvavat lähitulevaisuudessa. Niissä on infraa kehittämällä mahdollisuus tehdä lähtökohtaisesti joukkoliikenteellä hyvin toimivia ratkaisuja. Kuten toteuttamalla joukkoliikennekaistoja keskeisille reittikaduille. Pysäkit ovat osa joukkoliikenteen yhdenmukaista ja laadukasta ilmettä. Pysäkkien laatutasoa ja varustelua tulee yhtenäistää ja kehittää systemaattisesti sekä niiden käytön esteettömyys on varmistettava. Tässä välineenä voi toimia pysäkkiohjelma, jossa määritetään ja priorisoidaan toimenpiteet.

14 2.4 Matkaketjut ja solmupisteet 14 Selkeillä solmupisteillä ja vaihtopaikoilla luodaan edellytykset matkaketjujen toimivuudelle niin Oulun kaupungin sisäisillä matkoilla, seudulla kuin kaukoliikenteessäkin. Toimivat matkaketjut edellyttävät hyvää informaatiota ja opastusta matkan epäjatkuvuuskohdissa. Tuleva asemakeskus kokoaa kaukoliikenteen linja-autot ja junat yhdistyen paikallis- ja seutuliikenteeseen. Toripakkaa ja asemakeskusta kehitetään keskustan keskeisinä solmupisteinä, joiden roolit tulee määrittää. Lisäksi luodaan toimivat yhteydet ja opastus näiden solmupisteiden välille. Solmupisteiden tunnistaminen ja seudulliset kehittämistoimet voidaan kytkeä esimerkiksi pysäkkien kehittämisohjelmaan. Oulun keskustan liikenteen tulevaisuuden ja muutosten hallitsemista tukee parhaiten keskustan kattava pitkän aikavälin liikennejärjestelmäsuunnitelma, jossa on mahdollista täsmentää eri kulkumuotojen roolit ja yhteen kytkentä Oulun keskustan eri alueilla sekä suunnitella saumaton ja toimiva kokonaisuus. Tulevassa suunnittelussa laadukkaita liityntäpysäköintipaikkoja on mahdollista suunnitella kaupallisten palvelujen yhteyteen. Oulun seudulla voisivat toimia Park & Ride -mallit, esimerkiksi matkaketjut auto-bussi tai ratikka-bussi. Kävely ja pyöräily suunnitellaan kiinteäksi osaksi joukkoliikenteen matkaketjuja. Oulussa kehitetään vahvasti pyöräverkkoa ja parannetaan talvipyöräilyn edellytyksiä. Vuonna 2019 otetaan kaupunkipyörät käyttöön. Niiden vuokraus onnistuu myös Waltti-kortilla. Koko seudulla lisätään pyöräpysäköintiä (telineitä ja katoksia) pysäkkien yhteyteen.

15 2.5 Maksu-, lippu- ja informaatiojärjestelmä 15 Maksu-, lippu- ja informaatiojärjestelmä ovat keskeisiä matkaketjun osia. Ne määrittävät matkanteon helppouden ja jopa sen, toteutuuko matka joukkoliikenteellä vai henkilöautolla. Järjestelmien ja niiden pohjalta rakennettujen palveluiden, tuotteiden ja ohjeiden tulee olla selkeitä, riittävän yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä. Esimerkiksi aikataulujen on oltava helposti hahmotettavia. Näin ne toteuttavat parhaiten esteettömyyden vaatimuksia. Informaatiojärjestelmään ollaan pääosin tyytyväisiä (ääniä 9,4%). Sen helpottaminen tai laadun parantaminen ei nouse kehittämisen painopistealueiden joukkoon. Bussimatkan maksamisen helpottamista sen sijaan toivotaan (ääniä 35,1%). Lipun hintojen tuntuva alentaminen nousee suosituimmaksi toimenpiteeksi joukkoliikenteen käytön lisäämisessä (ääniä 55,7%). Sidosryhmät toivovat edistyksellistä teknologiaa hyödynnettävän joukkoliikennepalveluissa, esimerkiksi matkaketjujen toimivuudessa ja reaaliaikaisessa tiedottamisessa. Lisäksi maksu- ja hinnoittelujärjestelmää toivotaan kehitettävän. Ne palvelevat myös matkailijoita. Kehittämisen keinot liittyvät mm. lipputyyppeihin ja hinnoitteluun sekä saatavilla olevaan tietoon matkustamisen hinnasta. Esiinnostettuja tavoitteita seudulle ovat edulliset lipputuotteet sekä niiden ostamisen ja maksamisen helpottaminen eri käyttäjäryhmien kannalta. Informaation tulee olla reaaliaikaista ja helposti saatavilla. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on kokonaisjärjestelmä, joka pystyy tarjoamaan matkustajalle tiedon hänen yksilöityihin tarpeisiinsa sopivasta matkasta ja sen edullisimmasta hinnasta. Hinta voi muodostua eri kulkumuodoista koostuvasta matkasta. Häiriötiedotuksen parantaminen tukee reaaliaikaista tiedonsaantia ja sen luotettavuutta. Teknisen kehityksen keskeinen periaate on se, että viranomainen tekee pohjatyön eli tarjoaa ajantasaista tietoa avoimien rajapintojen kautta ja kaupalliset toimijat voivat hyödyntää tietoa omissa palveluissaan. Hyvät liikkumispalveluiden sovellukset parantavat matkustajainformaatiota. Liikennepalvelulain myötä eri toimijat voivat myydä lippuja, ja sama lippu kelpaa vähitellen eri ajoneuvoissa läpi matkaketjun. Samalla mahdollistuu palveluiden paketointi, esimerkiksi yhteistyö- ja tapahtumaliput.

16 2.6 Ympäristöystävällisyys 16 Suomen kansallinen päästövähennystavoite kasvihuonepäästöjen osalta vuoteen 2030 mennessä on 39 % vuoden 1990 päästötasosta. Hiilineutraalisuus edellyttää, että yhteiskunta tuottaa ilmakehään vain sen verran hiilipäästöjä kuin se pystyy sitomaan ilmakehästä. Viime vuodet päästöt ovat lisääntyneet eikä taitekohtaa ole vielä saavutettu. Käyttäjien siirtymä henkilöauton pääasiallisesta käyttäjästä joukkoliikenteeseen on haastavaa, mutta sitäkin tärkeämpää ympäristötavoitteiden kannalta. Ympäristötavoitteet ja hiilineutraalius liikenteessä edellyttävät panostusta kaikkiin kestäviin kulkumuotoihin sekä matkaketjujen toimivuuteen. Seudun joukkoliikenteen vähäpäästöisempi kalusto saa vahvan kannatuksen sidosryhmien taholta. Käynnissä olevissa kilpailutuksissa edellytetäänkin jo Euro 6 -päästönormin mukaista kalustoa. Oulun joukkoliikenteen tavoitteena on, että linja-autoliikenteen päästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Tavoite saavutetaan, kun vuodesta 2025 alkaen edellytetään kokopäiväautoihin uusia käyttövoimia. Uusilla käyttövoimilla, joita ovat uusiutuva diesel, biokaasu tai sähkö, elinkaaripäästöt (nk. well-to-wheel) ovat vain % fossiiliseen dieseliin nähden. Lisäksi tavoitteena on, että vähintään 15 % linja-autoliikenteestä kulkee sähköllä vuonna Uusia käyttövoimia on tavoitteena ottaa käyttöön, kun vuosina 2019 ja 2020 alkavat liikennöintisopimukset päättyvät eli vuosina Käyttövoimaselvityksessä (Oulun linja-autoliikenteen käyttövoimaselvitys, Raportti 2018) suositeltu etenemispolku on seuraava: Kaupunkialueen linjojen kokopäiväautoja liikennöidään sähköbusseilla jos kyseessä olevaa kalustoa on saatavilla sähköbusseina. Muiden linjojen kokopäiväautoja liikennöidään joko uusiutuvalla biodieselillä tai biokaasulla. Pitkälle ulottuvilla linjoilla, kuten Ii ja Liminka, voidaan liikennöidä uusiutuvalla biodieselillä, ellei biokaasun jakeluverkkoa ole alueilla. Ennen kilpailutuksia liikennöitsijöiden kanssa käydään aktiivista vuoropuhelua etenkin, jos aiotaan edellyttää uusien käyttövoimien käyttöä. Etenemispolkua voidaan päivittää ja tarkentaa uusien tietojen ilmentyessä.

17 2.7 Brändi, viestintä ja markkinointi 17 Joukkoliikenteen palvelukokemus on ollut useiden kaupunkien kiinnostuksen kohteena jo lähes vuosikymmenen ajan. Käyttäjälähtöisen suunnittelun tuominen joukkoliikenteeseen on mahdollistanut sen, että joukkoliikennetoimija pystyy hallitsemaan kokonaismielikuvaa eli brändiä tarjottavasta palvelusta (LVM 2008). Asiakaslähtöinen ajattelu ja käyttäjälähtöinen suunnittelu ovat muodostuneet tärkeiksi joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämisen keinoiksi. Osa viime vuosina saavutetusta lisääntyneestä joukkoliikennematkustamisesta on tulosta tästä laajentuneesta joukkoliikenteen kehittämistoimenpidevalikoimasta. Oulun joukkoliikenteen uudistettu ilme noudattaa Oulun kaupungin ilmettä. Oulun joukkoliikenteen nimen ja ilmeen muutos on saanut ympäryskuntien kannatuksen. Joukkoliikenteen erottuessa selvästi katuverkolla, se houkuttelee uusia matkustajia. Potentiaalisten käyttäjien tulee myös pystyä selvittämään helposti, miten seudun joukkoliikennettä voi käyttää. Viestintä voi olla myös markkinointiviestintää, joka on pitkäjänteistä ja jatkuvaa työtä uusien asiakkaiden saamiseksi joukkoliikenteeseen ja esimerkiksi nykyisten asiakkaiden palkitsemista. Kohderyhmiä voi olla useita, esimerkiksi asiakkaita, yrityksiä tai yhteistyökumppaneita. Joukkoliikenteen markkinointi voi pitää sisällään myös kampanjoita. Viestintää ja markkinointia tukee erityiskohteena paremman laatutason linjat. Runkolinjojen parempaa tarjontaa, korkeampaa matkanopeutta, tiheämpiä vuorovälejä ja laajempia liikennöintiaikoja voidaan hyödyntää markkinoinnissa. Runkolinjojen tarjonnan kehittämisellä ja linjojen brändäyksellä on saavutettu noin % matkustajamäärien kasvu. Runkolinjat voidaan brändätä erillisellä nimellä esimerkiksi joissakin Keski-Euroopan kaupungeissa runkolinjoja kutsutaan MetroBus:ksi. Joukkoliikenteen asiakaspalautteen huomiointi on myös tärkeää. Laadukas ja ammattimainen lähestymistapa markkinointiin, palvelun myyntiin ja viestintään edellyttää riittäviä resursseja. Parempi resursointi mahdollistaa myös esimerkiksi jo käytössä olevien erilaisten lipputyyppien markkinoinnin. Oulun seudun joukkoliikenteen nykyilme (2018) Erityisen tärkeää joukkoliikenteen ilmeen esittäminen on niissä solmupisteissä, joissa kaupunkiin tuleva kohtaa ensimmäistä kertaa joukkoliikenteen, eli lento-, rautatie- ja linja-autoasemalla. Ilmeen tulee olla yhtenevä kaikessa palveluketjun matkustajainformaatiossa, myös nettisivuilla. Joukkoliikenteen perusviestintä kattaa asiakkaiden tarvitsemaa tietoa matkustamisesta, kuten esimerkiksi aikataulut, linjakartat ja lipunostoon liittyvät tiedot. Tärkeää on, että tieto on helposti ymmärrettävässä muodossa, se on ajantasaista ja luotettavaa. Perusviestintä ei kuitenkaan vielä takaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta.

18 2.8 Yhteistyö ja rahoitus 18 Yhteistyö Asiakkaat ja asiakasymmärryksen lisääminen ovat keskeisessä roolissa joukkoliikenteen kehittämisessä. Erilaiset asiakasprofiilit mahdollistavat strukturoitujen kyselyjen toteuttamisen keskeisille erityisryhmille (esimerkiksi esteettömiä palveluita tarvitsevat henkilöt tai opiskelijat, joille pyöräilyn edistäminen ja kaupunkipyörät ovat tärkeitä tai henkilöt, jotka eivät käytä joukkoliikennettä). Kyselyiden perusteella on mahdollista saada uusia käyttökelpoisia ideoita ja toteuttaa rohkeita kokeiluja. Oulun joukkoliikenteen kehittäminen on seudun kuntien yhteinen tavoite. Tiivis, jatkuva yhteistyö mahdollistaa joukkoliikenteen kehittämisen siellä, missä on käyttäjäpotentiaalia ja toisaalta kehittää toimivia ratkaisuja sinne, missä perinteisemmällä joukkoliikenteellä ei saavuteta riittäviä tuloksia. Eri kunnissa tarpeet ja ratkaisut voivat poiketa toisistaan. Yhteistyöhön liittyy kiinteästi myös kuntien maankäytön suunnittelu ja sen tavoitteet joukkoliikenteen yhteistyössä muun muassa eri hankkeiden ja kaavojen osalta. Parhaat edellytykset kestävälle liikkumiselle luodaan riittävän aikaisessa vaiheessa maankäytön yhteistyössä. Erilaiset foorumit, työpajat ja ideariihet ovat liikenteenharjoittajille hyviä tapoja osallistua Oulun joukkoliikenteen kehittämiseen. Monipuolinen yhteistyö liikenteenharjoittajien ja kaupungin välillä on eduksi. Tarjontaa suunniteltaessa yhteistyö asukkaiden ja liikenteenharjoittajien kanssa on tärkeää. Valmisteilla olevia suunnitelmia tulee olla mahdollisuus kommentoida. Kyselyissä ja erilaisissa käyttäjäselvityksissä voidaan hyödyntää palvelumuotoilua. Eri joukkoliikennemuotojen suunnittelu kokonaisuutena ja toimivien matkaketjujen edistäminen edellyttää yhteistyötä sekä junaliikenteen että lentoliikenteen toimijoihin. Perinteisesti yhteistyötä ei ole ollut kovin paljon. Yhteistyö uusien MaaS-operaattoreiden ja muiden liikkumispalveluita tarjoavien toimijoiden kanssa on mahdollisuus löytää uusia ratkaisuja ja palvelukokokonaisuuksia esimerkiksi ensimmäisen ja viimeisen kilometrin sekä haja-asutusalueiden haasteisiin. Haja-asutusalueiden liikkumispalveluiden kehittäminen on oma kokonaisuus, jonka edistäminen edellyttää lisäksi vahvaa paikallista osallistumista. On mahdollista esimerkiksi koota lähiöistä aktiivisia joukkoliikennettä käyttäviä ihmisiä ja haja-asutusalueiden liikkumisen kehittämisestä kiinnostuneita yhdessä potentiaalisten kuljetuspalveluiden tarjoajien kanssa ideoimaan konkreettisia palveluita. Pohjois-Pohjanmaan liiton tilaamassa selvityksessä POP maakunnan julkisesta henkilöliikenteestä maakuntauudistuksessa on tutkittu vaihtoehtoja julkisen henkilöliikenteen järjestämisen toimivalta-alueista ja ratkaisumalleista, mukaan lukien matkojenyhdistelykeskuksen toiminnasta (POP maakunta 2018). Työn lähtökohtana on ollut julkisen henkilöliikenteen kustannustehokkuuden parantaminen. Esityksessä keskeistä on yhteistyön laajentaminen koko maakunnan alueelle ja sen ulottaminen myös sote-kuljetuksiin. Lisäksi maakuntaan on tehty esitys alueellisten henkilöliikennetyöryhmien perustamisesta. Rahoitus Oulun joukkoliikenteen sopimusliikenne käsittää 9,44 miljoonaa linjakilometriä, lähtöä ja 9,1 miljoonaa matkustajaa. Oulun joukkoliikenteen vuosikustannus on noin 26 milj. ja lipputulot huomioiden nettokustannus on 8,8 milj.. Joukkoliikenteen rahoituksen pääasiallinen tulonlähde on siten lipputulot. Joukkoliikenteen tarjontaan on palvelutasosuunnitelmassa esitetty lisäystä, jonka kustannusvaikutus on kokonaisuutena toteutuessaan vuositasolla noin 1,4 milj.. Palvelutasosuunnitelman tavoitevuosi on Matkamäärien mahdollinen kasvutavoite edellyttää lisätarjontaa ja -rahoitusta. Strategiakaudella uusia rahoitusmalleja ja rahoituspohjan laajentamista on mahdollista hakea esimerkiksi yritysyhteistyön kautta. Suuret työpaikkatoimijat sekä matkailutoimijat voivat olla kiinnostuneita osallistumaan joukkoliikennehankintoihin, mikäli joukkoliikennepalvelu on näin mahdollista järjestää. Joukkoliikenteen markkinoinnin tehtävänä voi olla myös aktiivinen mainostulojen haku, joka muodostaisi tulevaisuudessa uuden tulomomentin. Myös lipunmyynnin mahdollistamisessa ulkopuoliselle taholle on mahdollista etsiä uusia liiketoimintamalleja. Oulun joukkoliikenteen rahoitustarve kasvaa palvelutasosuunnitelman mukaisesti suunnitelmakaudella ja mahdollisesti edellyttää lisärahoitusta myös loppukaudelle.

19 19 Oulun keskustan ja sen lähialueiden liikenteen operointi ja kustannukset ovat erilaisia verrattuna seutukuntien alueiden liikennöintiin. Harvemmin asutuilla alueilla tulee etsiä vaihtoehtoisia liikennepalveluita, jotka palvelevat eri asiakasryhmien tarpeita ja jotka on mahdollista järjestää kustannustehokkaasti. Kustannustehokkuus edellyttää koko julkisen henkilöliikenteen tarkastelua kokonaisuutena (mukaan lukien sote ja Kela). Oulun viranomaisalueen julkisen henkilöliikenteen kokonaismenot ovat v olleet noin 24 milj. eur, josta avoimen joukkoliikenteen osuus on 8 milj. eur, opetustoimen koulukuljetusten osuus 9 milj. eur ja sosiaalitoimen kuljetusten 7 milj. eur. Koko maakunnan menosta kustannukset ovat noin kolmasosa (POP maakunta 2018). VM:n reformihankkeessa julkilausuttiin, että henkilöliikennehankintoja pitää suunnitella suurempina kokonaisuuksina. Samalla on uudistettu henkilö-, tavara- ja postikuljetuksia koskeva lainsäädäntö. Toimilla mahdollistetaan henkilö- ja tavarakuljetusten yhdistäminen ja ketjuttaminen, sekä vahvempi markkinaehtoisuus. Laajemman julkisen henkilöliikenteen kokonaisuuden osalta on vielä mahdotonta arvioida mahdollisia säästöjä tai tulojen ja menojen kohdentumista kuntatai seututasolla. Kokonaisuutena arvioidaan kuitenkin, että uusi toimintamalli, yhteistyö sekä laajemmat suunnittelualueet edesauttavat kustannusten kasvun leikkaamisessa. Kokeilut Liikkuminen palveluna -ratkaisujen avulla syntyy mahdollisuuksia markkinaehtoiselle liikenteelle tuottaa palveluja siellä, missä käyttäjiä on vähän. Ne voivat olla esimerkiksi pienkalustolla toteutettuja yhdistettyjä kuljetuksia. Erilaisia liikkumis- ja kuljettamistarpeita, muun muassa tavarakuljetuksia, yhdistämällä tulee mahdolliseksi palvelutarjonta, jota ei muuten syntyisi. MaaS-palvelut voivat paketoida myös nykyisiä paikallisliikenteen ja pitkämatkaisen joukkoliikenteen palveluita sekä muita liikkumisen palveluita nykyistä houkuttelevammalla ja yksilöidymmällä tavalla. Seudulla voidaan kehittää ja pilotoida haja-asutusalueiden ensimmäisen ja viimeisen kilometrin kutsutaksipalveluita, joita voi tilata ja maksaa digitaalisesti. Oulun joukkoliikenne on esimerkiksi aloittanut marraskuussa 2018 kolme kuukautta kestävän Shotl-kutsuliikennekokeilun, jossa matka tilataan ilmaisella mobiilisovelluksella. Matkailun kasvu luo paremmat edellytykset myös uusien liikkumispalveluiden ja erilaisten paketoitujen palveluiden kehittämiselle. Viranomaisen rooli on tehdä yhteistyötä, toimia mahdollistajana ja olla tukemassa markkinaehtoisten palvelujen käynnistämisvaiheessa.

20 20 3. Arvot, visio ja tavoitteet 2030 Arvot ja visio yhdessä joukkoliikenteen tavoitetilan 2030 kanssa muodostavat strategian ytimen. Tavoitteeseen pääseminen jakautuu osatavoitteisiin, joilla strategia konkretisoituu.

21 3.1 Arvot ja visio Kestävästi Joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä suosien Vähäpäästöisesti ja hiilineutraalisti Taloudellinen kestävyys huomioiden Rohkeasti Hyödyntäen viimeisintä teknologiaa Uudistamalla kokeilujen kautta Avoimella lähestymistavalla Visio 2030 Joukkoliikenne on liikkujan ykkösvaihtoehto Yhdessä Asiakkaiden, sidosryhmien ja palveluiden tuottajien kanssa Palveluita kokonaisuutena suunnitellen Toimien mahdollistajana Fiksusti Resurssiviisaasti toimien: tehden oikeaan aikaan ja oikeita asioita Ammattitaitoisella hankinnalla ja markkinoinnilla

22 3.2 Tavoitteet Tilanne vuonna 2030 Joukkoliikennematkustus on tuplaantunut Yhä useampi on valinnut kulkumuodokseen joukkoliikenteen Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Tavoite 4 Joukkoliikenne on helpompaa, nopeampaa ja fiksumpaa Joukkoliikenne on houkuttelevampi ja halutumpi palvelu Joukkoliikenne ja maankäyttö sovitetaan yhteen Joukkoliikenne tuotetaan resurssiviisaasti ja vähäpäästöisesti Helpompaa: Matkaketjut toimivat solmupisteissä ja vaihtopaikoissa Maksu-, lippu- ja informaatiojärjestelmä on asiakasystävällinen Nopeampaa: Joukkoliikenteen tarjonta vastaa kysyntään Liikennöinti on sujuvaa Houkuttelevampi: Asiakas on keskiössä Lipunhinta on kilpailukykyinen Halutumpi: Joukkoliikenteen viestintä ja markkinointi on ammattimaista Brändi on tuttu ja laadukas Kestävän liikkumisen suunnittelun periaatteet: Joukkoliikenteen ja maankäytön suunnittelu on yhteistyötä Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun tarjonta on kokonaisuus Resurssiviisaasti: Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten suunnittelun sekä hankinnan yhteistyö Uudet yhteistyö- ja rahoitusmallit Vähäpäästöisesti: Kalusto on ympäristöystävällistä Fiksumpaa: Digitalisaatio parantaa palvelua

23 23 4. Toimenpideohjelma Oulun joukkoliikenteen kehittämisen toimenpideohjelma on laadittu joukkoliikennevision ja arvojen sekä muodostettujen tavoitteiden pohjalta. Toimenpideohjelma sisältää osatavoitteittain jaotellut keskeiset toimenpiteet, yhteistyötahot niiden toteuttamiseksi, alustavan toteutusaikataulun ja käytettävät mittarit.

24 4.1 Toimenpiteet, toteutus ja mittarit 24 Toimenpideohjelma koostuu strategiaa toteuttavista keskeisistä toimenpiteistä, jotka on jäljempänä jaoteltu seuraavan neljän osatavoitteen alle. Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Tavoite 4 Joukkoliikenne on helpompaa, nopeampaa ja fiksumpaa Joukkoliikenne on houkuttelevampi ja halutumpi palvelu Joukkoliikenne ja maankäyttö sovitetaan yhteen Joukkoliikenne tuotetaan resurssiviisaasti ja vähäpäästöisesti Tavoite 1: Joukkoliikenne on helpompaa, nopeampaa ja fiksumpaa Helpompaa: Matkaketjut toimivat solmupisteissä ja vaihtopaikoissa Toimenpiteet Yhteistyötaho Aikataulu Mittarit Solmupisteiden ja vaihtopaikkojen suunnittelu osana tunnistettuja matkaketjuja. joukkoliikenne*), kaupunki**), kunnat***), ELY, VR, Väylävirasto Jatkuva työ Toteutettu kyllä/ei Toripakan ja Asemakeskuksen välille luodaan toimivat yhteydet ja opastus. joukkoliikenne, kaupunki, VR, Väylävirasto, Finavia Jatkuva työ Palveluita kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa. joukkoliikenne Jatkuva työ Seudullisen pysäkkien kehittämisohjelman laatiminen. joukkoliikenne, ELY <3 vuotta Toteutettu kyllä/ei Tässä ja kaikissa seuraavien taulukoiden Yhteistyötaho-sarakkeissa: *) joukkoliikenne = Oulun joukkoliikenne **) kaupunki = Oulun kaupunki ***) kunnat = Oulun seudun kunnat

25 25 Helpompaa: Maksu-, lippu-, ja informaatiojärjestelmä on asiakasystävällinen Toimenpiteet Yhteistyötaho Aikataulu Mittarit Matkustajainformaation parantaminen. joukkoliikenne, LMJ <3 vuotta Toteutetut palvelut/kohteet Matkustajainformaation ja häiriöhallinnan tietojen tarjoaminen asiakkaille 24/7. joukkoliikenne, LMJ 4-10 vuotta Toteutettu 24/7 palvelu Matkalippujen maksamisen helpottaminen ja matkanoikeuden validoinnin kehittäminen. joukkoliikenne, LMJ, kolmannen osapuolen sovelluskehittäjät 4-10 vuotta Asiakastyytyväisyys Lippujen saatavuutta parannetaan myyntiverkkoa kehittämällä. joukkoliikenne, kaupunki, kunnat <3 vuotta Asiakastyytyväisyys Kehitetään verkkopalveluita ja mobiilisovellus. joukkoliikenne, LMJ <3 vuotta Nopeampaa: Joukkoliikenteen tarjonta on laadukasta ja vastaa kysyntää Toimenpiteet Yhteistyötaho Aikataulu Mittarit Kehitetään tiheän vuorovälin runkolinjasto. joukkoliikenne <3 vuotta Runkolinjojen matkamäärä Oulun keskustan tehokkaan joukkoliikennejärjestelmän selvittäminen ja suunnittelu. joukkoliikenne, kaupunki 4-10 vuotta Selvityksen ja suunnitelman toteutus Osallistutaan seudulliseen raideliikenneyhteyksien potentiaalia ja toteutusedellytyksiä koskevaan selvitykseen. kaupunki, kunnat, ELY <3 vuotta Selvityksen toteutus

26 26 Nopeampaa: Liikennöinti on sujuvaa Toimenpiteet Yhteistyötaho Aikataulu Mittarit Ajantasauspysäkkien lisääminen linjoille ja ajoaikojen tarkentaminen. joukkoliikenne, liikennöitsijät <3 vuotta Pysäkkiaika keskustassa Etuustoimenpiteiden edistäminen, esimerkkinä joukkoliikennekaistat. joukkoliikenne, kaupunki, kunnat, ELY <3 vuotta Linjan ajoaika tai keskinopeus Keskustan läpäisevyyden parantaminen joukkoliikenteelle. joukkoliikenne, kaupunki <3 vuotta Joukkoliikenteen keskustan läpäisyaika Tarkistetaan joukkoliikenteen reittien kunnossapitoluokat ja tarvittaessa priorisoidaan (myös kävely- ja pyöräily-yhteydet pysäkeille). Kehitetään pysäkkien kunnossapitoa. joukkoliikenne, kaupunki, kunnat, ELY <3 vuotta Tarkistus tehty kyllä/ei, pysäkkien kunnossapidon kehittäminen tehty kyllä/ei Fiksumpaa: Digitalisaatio parantaa palvelua Toimenpiteet Yhteistyötaho Aikataulu Mittarit Liikennevaloetuuksien ja bussilinjojen välisten etuisuuksien priorisoinnin kehittäminen. joukkoliikenne ja kaupunki <3 vuotta Joukkoliikenteen keskinopeudet Selvitetään MaaS-kehitystä ja uusia kysyntäperusteisia ratkaisuja hajaasutusalueilla. joukkoliikenne, kaupunki, kunnat Jatkuva työ Toteutetut ratkaisut/kokeilut

27 27 Tavoite 2: Joukkoliikenne on houkuttelevampi ja halutumpi palvelu Houkuttelevampi: Asiakas on keskiössä Toimenpiteet Yhteistyötaho Aikataulu Mittarit Tunnistetaan nykyiset ja potentiaaliset asiakasryhmät. joukkoliikenne Jatkuva työ Hyödynnetään asiakasryhmät markkinoinnissa ja palvelujen järjestämisessä. joukkoliikenne Jatkuva työ Asiakasryhmän matkustamisen kehitys Asiakkaat otetaan mukaan suunnitteluun. joukkoliikenne, kaupunki, kunnat Jatkuva työ Toteutetut hankkeet tai vakiintunut toimintamalli Houkuttelevampi: Lipunhinta on kilpailukykyinen Toimenpiteet Yhteistyötaho Aikataulu Mittarit Toteutetaan kilpailukykyinen ja houkutteleva hinnoittelu. joukkoliikenne, kaupunki, kunnat Jatkuva työ Matkamäärä Edistetään työsuhdematkalipun käyttöä työpaikoissa. joukkoliikenne Jatkuva työ Työsuhdematkalipun käyttö (kpl)

28 28 Halutumpi: Joukkoliikenteen viestintä ja markkinointi on ammattimaista Toimenpiteet Yhteistyötaho Aikataulu Mittarit Rekrytoidaan uusi asiakkuus-, myynti- ja markkinointiosaaja. joukkoliikenne, kaupunki <3 vuotta Uusi työpaikka Joukkoliikenteen markkinointia kehitetään ammattimaisesti. joukkoliikenne, kaupunki Jatkuva työ Markkinoinnin vaikuttavuus Reaaliaikaiseen ja vuorovaikutteiseen viestintään ja tiedottamiseen panostetaan. joukkoliikenne, kaupunki Jatkuva työ Asiakastyytyväisyys Hyödynnetään markkinoinnissa joukkoliikennettä tukevia kävelyn ja pyöräilyn toimenpiteitä. joukkoliikenne, kaupunki, kunnat Jatkuva työ Markkinointitoimenpiteiden toteuttaminen Halutumpi: Joukkoliikenteen brändi on tuttu ja laadukas Toimenpiteet Yhteistyötaho Aikataulu Mittarit Ouluun luodaan vahva joukkoliikenne brändi, josta tehdään tunnettu. Brändi näkyy yhtenäisenä koko joukkoliikenteen palvelupolussa: kalustossa, pysäkillä, sovelluksissa, internetsivulla, tiedotteissa jne. joukkoliikenne, kaupunki Jatkuva työ Tunnettuus Runkolinjojen ilmettä vahvistetaan esimerkiksi omalla brändäyksellä. joukkoliikenne, kaupunki <3 vuotta Laatulupauksen päivittäminen osaksi seurantaa. joukkoliikenne Jatkuva työ Matkamäärän kehitys runkolinjoilla Ajantasainen dokumentointi (päivitys 2 vuoden välein)

29 Tavoite 3: Joukkoliikenne ja maankäyttö sovitetaan yhteen 29 Kestävän liikkumisen suunnittelun periaate I: Joukkoliikenteen ja maankäytön suunnittelun yhteistyö Toimenpiteet Yhteistyötaho Aikataulu Mittarit Suunnitteluperiaatteiden aukikirjaaminen joukkoliikenteen ja maankäytön yhteistyössä. joukkoliikenne, kaupunki, kunnat Jatkuva työ Kaavojen valmistelussa selvitetään vaikutukset joukkoliikenteeseen. joukkoliikenne, kaupunki, kunnat Jatkuva työ Joukkoliikenne on osa kaavojen liikenneselvitystä Joukkoliikenteen palvelun piiriin rakentuville uusille alueille pyritään tarjoamaan joukkoliikennepalvelu mahdollisimman pian. joukkoliikenne, kaupunki, kunnat Jatkuva työ Palveluverkkosuunnitelmissa selvitetään saavutettavuus joukkoliikenteellä. joukkoliikenne, kaupunki, kunnat Jatkuva työ Saavutettavuus joukkoliikenteellä selvitetty Uusien pysäkkien sijoittamisen määritys osana joukkoliikennesuunnittelun ja kaavoituksen yhteistyötä. joukkoliikenne, kaupunki, kunnat, ELY Jatkuva työ Uusien pysäkkien suunnittelu tapahtuu yhteistyössä. Kestävän liikkumisen suunnittelun periaate II: Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn tarjonta on kokonaisuus Toimenpiteet Yhteistyötaho Aikataulu Mittarit Kävely ja pyöräily suunnitellaan osaksi joukkoliikenteen matkaketjuja. kaupunki, kunnat, ELY Jatkuva työ Uuden pyöräpysäköinnin määrä pysäkeillä (kpl) Eri liikkumispalveluita kehitetään rinnakkain ja toisiaan täydentävinä käyttäjälle yhtenä kokonaisuutena näyttäytyvänä palveluna. joukkoliikenne, kaupunki, kunnat, MaaS-operaattorit, LMJ Jatkuva työ Toteutettu kyllä/ei Kestävien kulkumuotojen roolit ja yhteen kytkentä Oulussa määritetään. Osallistutaan pitkän aikavälin liikennejärjestelmäsuunnitelman (ljs) valmisteluun ja edistetään Oulun keskustan saumatonta ja toimivaa kestävän liikkumisen kokonaisuutta. kaupunki, kunnat, ELY <3 vuotta Suunnitelman toteutus ja kulkumuotojakauman muutos Liityntäpyöräpysäköintiratkaisujen suunnittelu ja toteutus. kaupunki, kunnat, kaupalliset toimijat, ELY <3 vuotta Suunnitelma ja toteutus kyllä/ei

30 30 Tavoite 4 : Joukkoliikenne tuotetaan resurssiviisaasti ja vähäpäästöisesti Resurssiviisaasti: Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten suunnittelun ja hankinnan yhteistyö Toimenpiteet Yhteistyötaho Aikataulu Mittarit Seudullisen suunnittelun ja -hankinnan sekä matkojen yhdistelyn hyötyjen selvittäminen kustannustehokkuuden parantamiseksi ja palvelujen ylläpitämiseksi. Koulukuljetusten suunnittelun ja hankinnan yhteistyö. kaupunki, kunnat, maakunta, joukkoliikenne, henkilöliikenne Jatkuva työ Toteutetut jatkoselvitykset. Yhteistyön lisääntyminen ja kustannussäästö. Hankitaan vain joukkoliikennettä, jolle on riittävä kysyntä. joukkoliikenne, kunnat, ELY Jatkuva työ Matkamäärä/hankinnan kustannukset Resurssiviisaasti: Uudet yhteistyö- ja rahoitusmallit Toimenpiteet Yhteistyötaho Aikataulu Mittarit Rahoituksen varmistaminen palvelutasosuunnitelman mukaisesti joukkoliikenteen kehittämiseksi. Lisäksi rahoituksen jatkuvuuden varmistaminen. joukkoliikenne, kaupunki, kunnat Jatkuva työ Joukkoliikenteen rahoituksen määrä Haetaan uusia yhteistyömalleja liikkumispalveluita tuottavien yritysten kanssa. Yhteistyö työpaikkojen kanssa joukkoliikenteen rahoittamiseksi. joukkoliikenne, kunnat, maakunta; yritykset esim. VR, Finavia, bussiyhtiöt, MaaS-operaattorit ja muut toimijat 4-10 vuotta Uudet yhteistyökumppanit (kpl) ja matkamäärän kasvu

31 31 Vähäpäästöisesti: Kalusto on ympäristöystävällistä Toimenpiteet Yhteistyötaho Aikataulu Mittarit Citylinjojen vuonna 2023 alkavan liikennöintisopimuksen kilpailutuksessa edellytetään sähköistä pienkalustoa. joukkoliikenne <3 vuotta Toteutunut hankinta Eteläisten kuntien liikennettä seuraavan kerran kilpailuttaessa edellytetään uusiutuvan dieselin tai biokaasun käyttöä kokopäiväautoissa. Kohteista sallitaan yhdistelmätarjous, jos käytetään biokaasua. joukkoliikenne 4-10 vuotta Toteutunut hankinta Seuraavilla kilpailuttamiskierroksilla: keskustalinjoilla (esimerkiksi 4, 4A, 48, 7 ja 15) voidaan edellyttää sähköbusseja ja muilla linjoilla uusiutuvan dieselin tai biokaasun käyttöä kokopäiväautoilla. joukkoliikenne 4-10 vuotta Toteutunut hankinta

32 4.2 Roadmap 32 Kuvassa esitetyt kärkitoimenpiteet on tunnistettu keskeiseksi strategian vaikuttavuuden kannalta. Toimenpiteille on esitetty arvio niiden toteuttamisaikataulusta toimenpidekauden aikana. Kärkitoimenpiteiden toteuttaminen vaatii pitkäjänteistä ja päämäärätietoista työtä, sillä moni kärkitoimenpide on käytännössä jatkuvaa kehitystyötä. Toteuttamalla kärkitoimenpiteitä esitetyllä tavalla, voidaan strategian tavoitteet saavuttaa tavoitevuoteen 2030 mennessä.

33 Lähteet 33 CO2-raportti Oulun kasvihuonekaasupäästöt Liikenneviraston oppaita 1/2018, Henkilöliikenteen palveluiden sanasto. LVM 66/2007. Joukkoliikenteen kokonaislaatuun vaikuttavat tekijät, painopisteenä paikallisliikenne. LVM JOTU Brändin kehittämistyökalu kaupunkiseutujen joukkoliikenteelle. Oulun linja-autoliikenteen käyttövoimaselvitys, Raportti Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma POP maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunnan julkisen henkilöliikenteen järjestäminen.

34 34