Osaprojekti 1 LAPSEN OIKEUKSIA JA TIETOPERUSTAISUUTTA VAHVISTAVA TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS

Transkriptio

1 1 Osaprojekti 1 LAPSEN OIKEUKSIA JA TIETOPERUSTAISUUTTA VAHVISTAVA TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS 1. YLEISESTI HANKKEESTA (tiivistelmä) Hankkeessa työskenteli 100 % työajalla projektityöntekijä, Katja Hakola, ajalla Projektityöntekijä toimi Soiten LAPE-tiimissä ja kokonaishankkeen yhteisissä toiminnoissa. Hankkeen toimintaa ohjasi Kokkolan LAPE työryhmä, Kokkolan nuorisotoimenjohtaja, LAPE-tiimi ja maakunnallinen LAPE työryhmä. Hankkeella ei ollut omaa jaostoa, vaan hankkeen tavoitteet, toimenpiteet ja organisaatioiden sitoutuminen sovittiin hankkeen alkaessa keväällä 2017 kuntien ja Soiten johtoryhmissä ja ohjausryhmissä. Tapaamisten jälkeen täsmennettiin hankesuunnitelmaan sovittujen toimintojen mukaisiksi. Syksyllä 2017 aloitettiin toimenpiteitä hankkeen tavoitteiden mukaisesti kuten lapsiystävällisyyttä edistäviä toimenpiteitä Kannuksessa ja lapsivaikutusten arvioinnin kehittäminen Kokkolassa. Perheystävällinen työpaikka esimiesvalmennukset sovittiin Työterveyslaitoksen kanssa Kokkolan hankintapäätöksellä. Syksyn valmennukset markkinoitiin maakuntiin kunnille ja yrityksille, mutta peruuntuivat vähäisten ilmoittautumisten vuoksi. Peruuntuneet valmennukset siirrettiin keväälle Projektityöntekijä työskenteli syksyllä erityisesti toimintakulttuurin muutoksen sekä tiedolla johtamisen edistämiseksi eri tavoin yhteistyössä koko LAPE tiimin sekä maakuntauudistuksen valmistelijoiden kanssa. Hankkeen ohjaus ja tuki heikkeni tilapäisesti ajalle syksy 2018-syksy 2018 Kokkolan kaupunkiorganisaatiossa tapahtuneiden henkilövaihdosten johdosta. Lisäksi hankkeen toimintaa hidasti työntekijän sairasloma vuoden 2017 lopulla, jonka vuoksi toimintoja jouduttiin siirtämään seuraavalle vuodelle. Kevään 2018 aikana hankkeen toimintoja jouduttiin rajaamaan projektityöntekijän resurssien riittämättömyyden vuoksi sekä osittain siirtämään syksylle Projektityöntekijän toimitilat vaihtuivat useamman kerran. Kevään aikana hanke edisti erityisesti lapsivaikutusten arvioinnin kehittämistä, josta näyttönä on Suomen ensimmäinen sote-toimijan lapsivaikutusten arviointi Soiten lasten ja nuorten päivystyksestä. Lapsiystävällisyyden edistämiseksi on hyödynnetty paikallisten kahden asiantuntijanuoren/nuorisoagentin näkyvää osallistumista ja aktiivisuutta niin kuntien valtuustojen tapaamisissa, maakunnallisissa sekä kansallisissa tilaisuuksissa yhteistyössä projektityöntekijän ja muutosagentin kanssa. Perheystävällinen työpaikka toimenpiteenä toteutettiin keväällä kaksi esimiesvalmennusta (yritykset ja kunnat sekä kaupanalan konserni KPO) ostopalveluna Työterveyslaitokselta. Syksyn 2018 aikana toteutettiin toinen Soiten ja aloitettiin kaksi Kokkolan lapsivaikutusten arvioinnin prosessia. Toteutettiin useamman kunnan nuoret ja päättäjät kohtaaminen sekä maakunnallinen nuoret ja päättäjät kohtaaminen, jolla tuettiin maakunnallisen nuorisovaltuuston rakentumista. Lisäksi toteutetaan (marras-joulukuussa) Kokkolan kaupungin lapsiystävällisen kuntamallin (UNICEF) alkukartoitus ja päätetään kehittämistoimenpiteet.

2 2 2. LAPSIYSTÄVÄLLISEN HALLINNON TOIMINTAMALLI (lapsiystävällisyyden edistäminen) Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet: Kokkolan hakeutuu mukaan UNICEF:n lapsiystävällinen kunta malliin, sen kaikki toimialat sitoutuvat kehittämään lapsiystävällistä hallintoa ja Kokkolan kaupunki saavuttaa hankekauden aikana lapsiystävällisen kunta tunnustuksen. Tämän lisäksi Kokkola edistää lapsiystävällisyyttä (mallien) käyttöä muissa hankealueen kunnissa. Hanketyötekijän tehtävänä on toimia Keski-Pohjanmaan yhteyshenkilönä ja asiantuntijatukena mallin toteuttamisessa ja lapsen oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Hankehenkilön tehtäviin kuuluu myös, yhteistyössä Unicefin kanssa, koordinoida lapsen oikeuksiin liittyvää koulutusta ja tukimateriaalien käyttöä kuntaorganisaatioissa. Sen lisäksi, että Kokkolan kaupunki Keski-Pohjanmaan LAPE hankkeen myötä sitoutuu Lapsiystävällinen kunta - mallin käyttöönottoon, sitoutuu hankealue myös projektisuunnitelman mukaisiin, eri hankealueiden yhteisiin tavoitteisiin: 1) Laaditaan ohjeistus lapsenoikeusperustaiseen toimintakulttuuriin. Ohjeistusta voidaan soveltaa paikallisesti sekä hallinnon eri tasoilla. Kannustetaan ohjeistuksen käyttöön; 2) Laaditaan indikaattorit toimintakulttuurin lapsenoikeusperustaisuuden arvioimiseksi ja seuraamiseksi; sekä 3) Lisätään koulutuksen keinoin ja tukimateriaalia tarjoamalla tietoisuutta lapsen oikeuksista sekä lapsenoikeusperustaisesta toimintakulttuurista. HANKKEEN TOTEUMA JA TULOKSET Lapsiystävällisyyttä ja toimintakulttuurin muutosta on edistetty hankkeen aikana monen eri tavoin niin Soitessa kuin kuntakohtaisesti vaikuttamalla yleisiin asenteisiin ja toimintatapoihin eri tilanteissa sekä tilaisuuksissa. Toimintakulttuurin muutoksen tueksi hanke esimerkiksi organisoi syksyllä 2017 LAPE tiimin, Kokkolan perusopetuksen ja oppilashuollon yhteisen työpajan teemalla koulusta kieltäytyjät Kokkolan esi- ja perusopetuksen koulutuspäivään. Työpajan tuloksena syntyi oma koulupilotti koulupoissaoloihin perusopetuksen, oppilashuollon ja perhetyön/lastensuojelun yhteistyönä (kirjattuna varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena loppuraporttiin). Hankkeessa toimi kaksi palkkioperustaista asiantuntijanuorta/nuorisoagenttia (Oliver Pietilä ja Eemeli Valli), jotka olivat mukana niin valtakunnallisissa tapahtumissa kuin muutosagentin ja toimintakulttuurin projektityöntekijän työparina maakunnissa. Nuorisoagenttien osallistumisia olivat esimerkiksi useat kansalliset LAPE päivät ja konferenssit, paikallinen STM:n ja maakunnan Keski-Pohjanmaan Hyvinvoinnin ja terveyden aluekierros sekä useammat kuntien valtuustokierrokset yhdessä muutosagentin kanssa. Nuorisoagenteilla oli selkeä rooli olla mukana viemässä LAPE viestiä maakunnassa aikuisille eri tahoilla kuin myös tuoda nuorten ääntä esille niin paikalliseen kuin kansalliseenkin LAPE työhön (pyydetyillä puheenvuoroilla ja esiintymisillä). Tuomalla itse nuoret heidän palveluitaan koskeviin tilaisuuksiin ja kehittämisverkostoihin edisti hanke toimintakulttuurin muutosta lapsi-/nuorisoystävällisemmäksi esimerkiksi Kokkolan nuoret ja päättäjät kohtaamisen 2018 tuloksena nuoret ja kouluterveydenhoitajat pitivät oman kehittämistapaamisensa (kirjattuna varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena loppuraporttiin). Lapsen oikeuksista tiedottamista ja lapsiystävällisyyttä on edistetty eri toimintojen sisällä kuten yleisissä tilaisuuksissa lapsen oikeuksien päivänä/viikkona (yli 100 osallistujaa) ja (n. 380 ammattilaista ja n. 320 vanhempaa ja n. 200 lasta) perhetapahtumissa, lapsivaikutusten arviointiprosesseissa sekä maakunnallisessa lapsivaikutusten arviointi tilaisuudessa ja koulutuksessa Erityisesti lapsivaikutusten arviointiprosessien kautta on lisätty ymmärrystä ja taitoa tunnistaa sekä arvioida lapsen oikeuksien toteutumista. Kokkolan lapsiystävällisen kunta mallin alkukartoitus on nostanut esille arviointia tehneiden johtoryhmien/työryhmien/yksiköiden koko toiminnan suhteessa lapsen oikeuksien toteutumiseen. Paikallisesti ei laadittu hankkeessa erikseen ohjeistusta lapsenoikeusperustaiseen toimintakulttuuriin, sillä Keski-Pohjanmaa osallistui LAPE:n aikana UNICEF:n pilottiin, jossa laadittiin kansallinen ohjeistus kohti lapsiystävällisiä maakuntia. Tätä ohjeistusta käsiteltiin maakunnallisessa nuoret ja päättäjät kohtaamisessa Kokkolassa.

3 3 2.1 KOKKOLAN LAPSIYSTÄVÄLLISYYDEN EDISTÄMINEN Kokkola haki kaupunginhallituksen päätöksellä Unicefin lapsiystävällinen kunta malliin keväällä 2017 ja tuli hyväksytyksi mukaan. Toiminta aloitettiin mallin mukaisesti pitämällä UNICEF:n alkukoulutus koordinaatioryhmälle Yhteyshenkilö osallistui verkostotapaamiseen Rovaniemellä ja toiseksi yhteyshenkilöksi projektityöntekijän työpariksi perehdytettiin nuorisopalveluiden osallisuuskoordinaattori Sanna Immonen alkuvuodesta Projektityöntekijä ja Sanna Immonen tarkensivat suunnitelmia mm. aikataulun osalta useamman kerran sekä konsultoivat ja neuvottelivat UNICEF:n kanssa prosessien kriteereistä ja sisällöistä useampaan kertaan. Lapsiystävällisyyttä nostettiin esiin ja edistettiin omatoimisesti Immosen toimesta kaupungin eri ryhmien/tilaisuuksien/toimenpiteiden kautta. Immonen osallistui vahvasti myös LAPE:n varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitoksen nuoren hyvinvoinnin tukena osa-alueeseen, jossa edistettiin Kokkolan nuorten osallistuvaa roolia oppilas- ja opiskelijahuollon sekä yhdyspintatyön kehittämiseen. Lapsiystävällisyys kirjattiin vuoden 2017 aikana Kokkolan kaupungin strategiaan (vuosille ), sivistystoimen kehityssuunnitelmaan (vuosille ), varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden kehittämissuunnitelmaan (vuosille ) sekä myös keväällä 2018 valmistuneeseen kaupungin hallinnolle suunnattuun osallisuusohjelmaan. Kevään 2018 aikana LAPE:ssa todettiin, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tulee päivittää (voimassa vuoden 2019 loppuun). Kokkolan osalta tehtiin suunnitelmaa lapsiystävällisen kunta mallin sitomista hyvinvointisuunnitelman laadintaan, josta neuvoteltiin myös UNICEF:n kanssa. Sanna Immonen osallistui lapsiystävällinen kunta verkoston tapaamiseen Helsingissä Immonen osallistui syksyn aikana myös Jyväskylässä järjestettyyn lapsiystävällinen kunta koordinaattoritapaamiseen , josta haettiin muiden kuntien hyviä käytäntöjä lapsiystävällisyyden edistämiseen ja koordinointiin liittyen. Kokkolan LAPE osion sekä lapsiystävällisen kunta mallin edistymistä käsiteltiin kaupungin hyvinvointityöryhmässä , jossa keskusteltiin lapsiystävällisen kunta mallin jatkosta, vastuista ja haasteista LAPE hankkeen jälkeen. Syksyn 2018 aikana todettiin, että LAPE:n aika ei riitä laadukkaasti laatia sekä maakunnallinen sekä kunnalliset lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat, jonka vuoksi laadinnat siirrettiin kokonaisuudessaan vuodelle 2019 muutosagentin tehtäviin. Lapsiystävällinen kunta mallin alkukartoitus suunniteltiin uusiksi ja aloitettiin marraskuussa 2018 kiertämällä eri johtoryhmissä/työryhmissä tekemällä alkuarviointi haastattelemalla: Soiten perhepalveluiden johtoryhmä 6.11., Soiten johtoryhmä , Kokkolan kaupunkiympäristön johtoryhmä , nuorisopalveluiden henkilökuntakokous , varhaiskasvatuksen-opetuksen edustajien kokous Lasten ja nuorten kanssa alkuarviointi toteutettiin seuraavasti: yläkoulujen oppilaskuntien hallituksien koulutuspäivissä (koulutus/hallitus) toteutettiin arviointi, alakoulujen oppilaskuntien sekä toisen asteen opiskelijakunnille lähetettiin kysely. Järjestötoimijoille tehtiin oma arviointikysely. Pikku lapsia ja vanhempia kuultiin lapsen oikeuksien perhetapahtuman yhteydessä sekä kyselylinkki julkaistiin kaupungin nettisivuille ja kohdennetusti Facebook-ryhmiin kuten Kokkolan mammat. Näiden arviointien pohjalta kasataan joulukuussa alkuarviointi, jonka pohjalta Kokkolan lapsiystävällinen kunta koordinaatioryhmä päättää kehittämiskohteet. Toimenpidesuunnitelmat kehittämiskohteista laaditaan keväällä 2019 ja sen laadinnasta ottaa vastuun Kokkolan nuorisopalvelut yhdessä kehittämiskohteiden toimijoiden kanssa. UNICEF tarkastaa toimintasuunnitelman ja toteutus on suunniteltu lukuvuodelle , jolloin Kokkola voi saada tunnustuksen aikaisintaan syksyllä 2020 (joka on Kokkolan 400vjuhlavuosi).

4 4 2.2 KUNTIEN NUORET JA PÄÄTTÄJÄT KOHTAAMISET, LAPSI- JA NUORISOPARLAMENTTITOIMINTA Lapsi- ja nuorisoystävällisyys prosessit sovittiin kuntien johto- ja LAPE-ryhmissä Kannukseen, Veteliin, Toholammille, Lestijärvelle ja Halsualle. Ensimmäinen kuntaprosessi aloitettiin Kannuksessa syksyllä Vetelin prosessi toteutettiin keväällä 2018, Toholammin ja Lestijärven prosessit toteutettiin syksyllä Halsuan prosessin toteuttamiseen ei riittänyt projektityöntekijät resurssit eikä aika. Alla on kuvattu jokainen kuntaprosessi omanaan. Prosessien tavoitteena oli edistää kuntien lapsi- ja nuorisoystävällisyyttä tukemalla osallisuusrakenteiden kehittämistä. KANNUS Kannuksen oppilashuollon johtoryhmässä käsiteltiin Kannuksen lasten ja nuorten osallisuutta , jossa asetettiin kehittämisnäkökulmia Kannuksen lapsiystävällisyyden ja osallisuuden edistämiseksi. Kannuksen oppilaskunnan ohjaaville opettajille järjestettiin yhteinen kehittämisiltapäivä jonka pohjalta Kannuksen lapsiparlamentin toiminnan kehittämissuuntia asetettiin yhteistyössä lapsiparlamentin ohjaajan kanssa. Kannuksen lapsiparlamentin kokouksen jälkeen lähetettiin siihen osallistuneille lapsille/nuorille, heidän ohjaajille ja päättäjille oma palautekysely. Kyselyn tulokset ja kehittämiskohteet käsiteltiin lapsiparlamentin ohjaajan ja palveluohjaajan kanssa. Jatkokehittämistyö siirtyi lapsiparlamentin ohjaajan vastuulle. Lapsiparlamentin nimi muutettiin lasten ja nuorten parlamentiksi, sillä toiminnassa on yläkoululaisia ja lukiolaisia. Lasten ja nuorten parlamentin kokouksessa projektityöntekijä teki intervention ja ohjasi työskentelyä lasten ja nuorten osallisuutta tukevampaan työskentelytapaan. Nuorisosihteerin kanssa ja Kannuksen LAPE ryhmässä on yhdessä arvioitu parlamentin toimintaa ja tarpeita Kannuksen osallisuuden lisäämiseksi yhteistyössä Soiten hyvinvointikoordinaattorin ja LAPEn Silva Sevolan kanssa avustettiin Kannusta lanseeraamaan uudenlainen tapa käsitellä ja työstää kouluterveyskyselyn tuloksia yhdessä koulun oppilaiden, vanhempien ja henkilöstön kanssa. Tämä toteutui Kannuksen yläkoulun ja lukion yhteisellä vanhempainillalla, johon myös nuoret osallistuivat. Kouluterveyskyselyn tuloksia käsiteltiin ja pohdittiin kehittämisideoita rastityöskentelyllä hyödyntäen QR-koodia ja padlettia. Projektityöntekijä osallistui iltaan alustamalla osallisuusteemasta sekä koostamalla padletista ideat ja tekemällä rehtorin kanssa yhteisen purun ehdotuksista illan päätteeksi. Näitä toimintoja arvioitiin ja projektityötekijän osalta prosessi päätettiin Kannuksen oppilashuollon johtoryhmässä VETELI Vetelin nuorisovaltuustolle projektityöntekijä piti lyhyen perehdytyksen Yhteinen koulutuspäivä nuorisovaltuustolle ja oppilaskunnan hallitukselle järjestettiin projektityöntekijän toimesta , jossa valmisteltiin tulevan nuoret ja päättäjät kohtaamisen teemoja. Vetelin nuorisovaltuuston kanssa pidettiin kolme valmistelukokousta nuoret ja päättäjät kohtaamista varten ( , ja ). Kohtaamisen toteutusaika ja sisältöjä valmisteltiin tapaamalla sivistysjohtaja nuorisovaltuuston puheenjohtajiston kanssa. Vetelin nuoret ja päättäjät kohtaaminen toteutui illalla , johon osallistui osa nuorisovaltuustosta ja muutama oppilaskunnan hallituksen edustaja sekä kymmenisen luottamushenkilöä ja muutama virkamies. Kohtaamisen puheenjohtajana toimi sivistysjohtaja ja sihteerinä nuorisovaltuuston ohjaaja. Kohtaamisessa käsiteltiin ja ratkaistiin seuraavia asioita: poikien liikkumattomuus, nuorisotilan siirto, nuorten tapahtumat ja yrittäjyys. Palaute kohtaamisesta oli myönteistä ja seuraavaa kohtaamista esitettiin keväälle Kohtaamisesta pidettiin arviointipalaveri nuorisovaltuuston kanssa , jossa nuoret arvioivat kohtaamisen toimineen ihan ok, mutta paikka voisi olla toinen seuraavalla kerralla. LESTIJÄRVI Lestijärven lapsiystävällisyys prosessi aloitettiin nuorisovaltuuston kokouksessa , jossa valmisteltiin teemoja. Tärkeäksi nähtiin kuulla koko koulua teemoista. Projektityöntekijä valmisteli

5 5 koko koulua koskevan kuulemisen, joka toteutettiin yhteistyössä nuorisovaltuuston ohjaajan ja koulun opettajien kanssa (3.-9.luokkalaisille yhteensä 53 oppilasta). Koulun oppilaiden kuulemisen tulokset käsiteltiin nuorisovaltuuston kanssa ja kohtaamisessa nostettavat asiat tarkennettiin. Kohtaamisen ajankohta sovittiin sivistysjohtajan kautta, siten että kohtaaminen olisi juuri ennen kunnanvaltuuston kokousta. Lestijärven nuoret ja päättäjät kohtaaminen toteutui illalla Kohtaamiseen osallistui lähes koko nuorisovaltuusto sekä kymmenisen luottamushenkilöä ja muutama virkamies. Kohtaamisen puheenjohtaja toimi nuorisovaltuuston ohjaaja ja sihteerinä sivistysjohtaja. Kohtaamisessa käsiteltiin ja ratkaistiin seuraavia asioita: kouluruoka ja välipala, nuorten päihteiden käyttö, nuorten tilat ja paikat. Palaute kohtaamisesta oli myönteistä ja esitettiin että kohtaamisia voisi olla kolmen kuukauden välein. Seuraava kohtaaminen olisi helmi-maaliskuussa 2019, jolloin voisi jatkaa keskustelua samoista aiheista sekä katsoa mitä on tapahtunut siihen mennessä. Kohtaamisen jälkeen pidettiin nuorten kanssa palautekeskustelu, jossa nuoret arvioivat, että kokemus kohtaamisesta oli hyvä, vaikka oli jännittänytkin. Hyvänä apuna oli koettu edelliskokouksessa koottu apulista asioista teemojen osalta. Seuraavassa kohtaamisessa tulisi nuorten mielestä olla enemmän aikaa keskustella aiheista sekä nuorisovaltuusto voisi itse valmistautua vielä paremmin keskustelemaan. TOHOLAMPI Toholammin lapsiystävällisyys prosessi aloitettiin neuvottelulla nuorisovaltuuston ohjaajan kanssa Toholammin nuorisovaltuuston kanssa pidettiin kolme valmistelukokousta nuoret ja päättäjät kohtaamista varten ( , ja ). Toholammin nuoret ja päättäjät kohtaamisen ajankohta ja kutsut sovittiin sekä toimitettiin luottamushenkilöille yhteistyössä Toholammin hallinnon kanssa. Toholammin nuoret ja päättäjät kohtaaminen toteutettiin päivällä Kohtaaminen oli suunnitellusti ennen kunnanvaltuuston kokousta. Kohtaamiseen osallistui koko nuorisovaltuusto sekä parikymmentä luottamushenkilöä ja virkamiestä. Kohtaamisen puheenjohtaja toimi nuorisovaltuuston puheenjohtaja ja sihteerinä nuorisovaltuuston ohjaaja. Kohtaamisessa käsiteltiin ja ratkaistiin seuraavia asioita: nuorten tilat ja paikat, kunnan julkiset tilat ja ympäristö, nuorille suunnattu toiminta sekä nuorten omat jutut sekä eläminen. Palaute kohtaamisesta oli myönteistä ja esitettiin että seuraava kohtaaminen olisi huhtikuussa 2019 nuorisovaltuuston kutsumana. Kohtaamisen jälkeen pidettiin nuorten kanssa palautekeskustelu, jossa nuoret arvioivat, että kohtaaminen oli sujunut hyvin, vaikka aika ei aivan riittänyt. Nuoret pohtivat paljon miten seuraava kohtaaminen tulisi järjestää ja erityisesti paikan tulisi olla toinen/toimivampi ja että nuorisovaltuusto voisi itse valmistautua vielä paremmin sekä käytössä tulisi olla ns. apulista sanottavista asioista. KOKKOLA Kokkolan nuoret ja päättäjät kohtaaminen on ollut vuodesta 2012 lähtien käytössä säännöllisesti kerran vuodessa. Vuoden 2017 (6.9.) ja vuoden 2018 kohtaamisessa (16.5.) käsiteltiin erityisesti hyvinvoinnin ja oppilas-/opiskelijahuollon teemoja. Molempien kohtaamisten tuloksena on rakentunut erilaisia nuorten ja sote-toimijoiden esim. terveydenhoitajien yhteisiä kehittämistilaisuuksia (kirjattuna varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena loppuraporttiin) MAAKUNTAVALMISTELU JA LAPSIYSTÄVÄLLINEN MAAKUNTA Keski-Pohjanmaan maakuntavalmistelussa projektityöntekijä on tehnyt yhteistyö osallisuuden, tiedolla johtamisen ja lapsiystävällisyyden edistämiseksi maakuntavalmistelijoiden kanssa. Projektityöntekijä oli mukana kehittämissä asiakasraatitoiminnan käyttöönottoa Soitessa ja toimimalla lapsi- ja perheidenpalveluiden asiakasraadin vetäjänä ajan 5/2017-7/2018. Asiakasraatitoiminnan mallintaminen ja vetäminen toi mahdollisuuksia projektityöntekijälle olla mukana muuttamassa Soiten toimintakulttuuria osallistavammaksi sekä luoda asiakasraadille roolia

6 6 esimerkiksi lapsivaikutusten arvioinnissa. Asiakasraatitoiminnan ollessa uutta, vei sen mallintaminen ja vakiinnuttaminen aikaa enemmän kuin projektityöntekijällä oli siihen aikaa käytettävissä, jonka vuoksi tuli tehtävästä vetäytyä alkusyksystä Soiten hyvinvointikoordinaattorin kanssa projektityöntekijä valmisteli lasten ja nuorten tietopohjarakennetta sekä oli mukana käsittelemässä sitä Keski-Pohjanmaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierroksella, tiedolla johtamisen työpajassa. Lasten ja nuorten tietopohjarakenne kuten tiedolla johtamisen rakenne maakuntavalmistelussa on osoittautunut haasteelliseksi. Vuoden 2018 aikana käsiteltiin myös useaan otteeseen kuntien hyvinvointikertomuksia ja niissä olevia lasten ja nuorten indikaattoreita (minimitietosisältö) sekä tarvetta laatia uusi maakunnallinen sekä kunnalliset lasten ja nuorten hyvinvointikertomukset. Tavoitteena oli yhdistää ohjaavien asiakirjojen tietotaustaa sekä kehittämiskohteita sekä tuoda keskiöön LAPE sisällöt, joita kunnat ja maakunta ovat sitoutuneet kehittämään pitkällä aikavälillä kuten sivistys ja sote yhdyspintatyö. Esimerkkiä haettiin Päijät- Hämeen laadintaprosessista LAPE:n sisällä. Syksyllä 2018 todettiin kuitenkin ajan olevan liian tiukka LAPE:n osalta lähteä laatimaan muutamassa kuukaudessa uusia lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmia, joten niiden laadinta siirrettiin vuodelle 2019 muutosagentin tehtäväksi. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten ja Keski-Pohjanmaan LAPE hakivat ja lähtivät mukaan Unicefin lapsiystävällisen maakunnan kehittämispilottiin ajalle Projektityöntekijä nimettiin yhdyshenkilöksi pilottiin. Lapsiystävällisen maakunnan pilotin sopimus tehtiin keväällä 2017 UNICEF:n kanssa ja aloitusneuvottelu pidettiin , jossa pääkehittämiskohteiksi nostettiin osallisuus ja lapsivaikutusten arviointi. Pilotoinnin tavoitteita käsiteltiin niin Soiten kuin maakunnan johtoryhmässä. Lapsiystävällisen maakunnan koulutus maakunnan virkamiesjohdolle ja poliittisille luottamushenkilöille pidettiin Osana lapsiystävällistä maakuntaa on rakennettu maakunnallisen nuorisovaltuuston toimintaedellytyksiä järjestämällä yhteisiä tapaamisia maakunnan nuorisovaltuustoille. Ensimmäinen tapaaminen järjestettiin Kokkolassa, jossa päätettiin aloittaa maakuntien nuorisovaltuustojen tapaamiset. Ensimmäisessä tapaamisessa eivät olleet kaikki nuorisovaltuustot edustettuna Keski- Pohjanmaan maakunnasta. Seuraava tapaaminen järjestettiin koulutuspäivänä Kaustisella, jonne osallistui jokaisen kunnan nuorisovaltuuston edustajia sekä heidän ohjaajansa. Lapsiystävällinen maakuntapilotissa otettiin tavoitteeksi järjestää maakunnallinen nuoret ja päättäjät kohtaaminen, jossa käsitellä UNICEF:n tuottama ohjeistus sekä arvioida sen avulla nykytila, löytää kehittämiskohteet sekä luoda maakunnallisen nuorisovaltuuston toimintaperiaatteita. Kohtaamisen ajankohdaksi sovittiin , josta lähetettiin kutsu asiaa koskeville ja muutosagentti yhdessä projektityöntekijän kanssa kävivät esittelemässä asiaa maakunnan poliittisessa ohjausryhmässä Kohtaaminen jouduttiin perumaan päättäjien vähäisen ilmoittautumisen vuoksi. Seuraavaa toteutusajankohdaksi tavoiteltiin syksyä Projektityöntekijä laati maakuntavalmisteluun ensimmäisen maakunnallisen nuorisovaltuuston ohjeistuksen 6/2018 pohjautuen Nuva ry:n selvitykseen maakunnallisista nuorisovaltuustoista, alueuudistuksen sivuilta löytyvään maakunnallisen nuorisovaltuuston oppaaseen sekä projektityöntekijän omaan osaamistaustaan ja edustuksellisen osallisuuden kehittämistyöhön nuorten kanssa. Syksylle 2018 tavoiteltiin uudelleen maakunnan nuoret ja päättäjät kohtaamisen toteuttamista, josta päävastuun otti muutosagentti. Kohtaaminen toteutui (kirjattuna muutosagentin loppuraporttiin). Osana lapsiystävällisen maakunnan kehittämistä oli lapsivaikutusten arvioinnin kehittäminen, jossa ensimmäisenä Suomessa toteutettiin sote-toimijan lapsivaikutusten arviointi keväällä 2018 Soiten lasten ja nuorten päivystyksestä.

7 7 3. PÄÄTÖSTEN LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI (LAVA) Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet: Kokkolan kaupungin sivistystoimi on resursoinut työpanosta sekä opetustoimen että nuorisopalvelujen osalta vaikutusten arviointiin. Resursoinnista huolimatta, on yhdeksi keskeiseksi haasteeksi osoittautunut riittävän työajan löytäminen laadukkaan prosessin läpiviemiseksi. LAPE hankkeen myötä, toivotaan kehittämispanosta sekä LAVA prosessin toimivuuden ja sujuvuuden osalta. Hanketyötekijän tehtävänä ei tule olemaan lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tekeminen käytännössä, vaan pikemminkin vaikutusten arvioinnin tärkeyden esiin tuominen ja prosessiin lähtemiseen motivointi. Hankkeen yhtenä tavoitteena on luoda ohjeistus sille, minkälaisissa hallinnollisissa caseissä lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi tehdään, mitä arviointiprosessin tulee sisältää ja minkä tahojen tulisi arviointiin ottaa osaa. Arviointiohjeistus pyritään tekemään koko kaupunkiorganisaatiota velvoittavaksi ja levittää sitä muihin alueella oleviin kuntiin. HANKKEEN TOTEUMA JA TULOKSET Hankkeessa aloitettiin tutustumalla kansallisesti lapsivaikutusten arviointien malleihin ja kokemuksiin. Projektityöntekijä kutsui yhteen eri kuntien ja maakunnallisten LAPE hankkeiden osaajia jakamaan LAVA-osaamistaan sekä näkemyksiä sen kehittämistarpeista Hämeenlinnaan Tapaamiseen osallistuivat Kokkola, Jyväskylä, Lahti, Hämeenlinna, Porvoo sekä maakuntia LAPE:n toimintakulttuurin muutos yhdyshenkilöitä ja UNICEF:n edustus. Kansallista materiaalia varsinaisista lapsivaikutusten arvioinneista oli niukasti ja mallintaminen edellytti omakohtaista kokemusta LAVA-prosessin toteutuksesta. Lapsivaikutusten arvioinnin kehittäminen nostettiin Keski-Pohjanmaan lapsiystävällinen maakunta pilotin yhdeksi tavoitteeksi ja sitä aloitettiin kehittämään sekä Kokkolan kaupungin että Soiten kohteilla. Projektityöntekijä teki LAPE ajan yhteistyötä erityisesti Jyväskylän LAVA-asiantuntijan kanssa, joka kutsuttiin Kokkolaan/Keski- Pohjanmaalle esittelemään Jyväskylän kokemuksia KOKKOLAN LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINNIT Kokkolan kaupunki on sitoutunut LAPE:n kanssa kehittämään lapsivaikutusten arviointia omien LAVA-kohteidensa kautta. Syksyn 2017 aikana Kokkolan kaupunginvaltuuston edellyttämänä toteutettiin yhteistyössä LAPE:n kanssa neljä lapsivaikutusten arviointia liittyen Kokkolan kouluverkkoselvitykseen: 1) Alaviirteen koulun LAVA 2) Rödsön ja Vitsarin koulujen LAVA 3) Länsipuiston koulun LAVA ja 4) Ykspihlajan koulun LAVA, joka löytyy koulun omilta nettisivuilta fi_fi/ykspihlajan_kouluhanke/. LAVA:t 1-3 käsiteltiin Kokkolan kaupunginvaltuustossa loppuvuodesta. Ykspihlajan LAVA valmistui joulukuussa ja se julkaistiin alkuvuodesta Kokkolan lapsivaikutusten arvioinnit työstä opettaja Veli-Matti Erkkilä, jolla oli aikaisempi kokemus myös muista Kokkolan lapsivaikutusten arviointien toteutuksesta. Projektityöntekijä, Erkkilä ja nuorisopalveluiden osallisuuskoordinaattori Sanna Immonen tarkastelivat Kokkolan lapsivaikutusten arviointien tilaa ja hahmottelivat LAVA-prosessia. Kevään 2018 aikana ei Kokkolassa ollut LAVAtarpeita, jolloin projektityöntekijä keskittyi Soiten LAVA-pilotointiin. Syksyllä 2018 aloitettiin Kokkolassa keskustelut Isokylän monitoimitalon/-koulun LAVA-päivityksestä yhtenäiskoulu näkökulmasta. Kyseinen LAVA oli valmistunut vuonna 2013, ja kevään 2017 aikana koulu oli toteuttanut itsenäisesti seurantalavan. Isokylän koulu muuttuu lukuvuonna varsinaiseksi yhtenäiskouluksi, jonka vuoksi haluttiin ns. päivittää alkuperäistä LAVAa tai tehdä uusi yhtenäiskoulun näkökulmasta. Isokylän koulun LAVA-työ aloitettiin suunnittelemaan lokakuussa ja

8 8 se valmistuu alkuvuodesta 2019 Erkkilän toimesta. Erkkilä aloitti syksyllä myös Kokkolan perusopetuksen käyttöön suunnitellun LAVA-mallin työstön. Kokkolan nuorisotyön resurssien kohdentamisen ja nuorisotilaverkon LAVA suunnittelu aloitettiin syksyllä ja käynnistettiin marraskuussa nuorisotoimenjohtajan (Djupsund), osallisuuskoordinaattori (Immonen) ja projektityöntekijän toimesta. Projektityöntekijä on mukana ainoastaan ohjausryhmän ja ydinryhmän prosessien aloituksessa, sillä LAVA valmistuu maaliskuussa 2019 nuorisopalveluiden itsenäisellä toteutuksella LASTEN JA NUORTEN PÄIVYSTYKSEN LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Suomen ensimmäinen sote-toimijan lapsivaikutusten arviointi on toteutettu hankkeessa keväällä 2018: Soiten lasten ja nuorten päivystyksen LAVA. Laaja LAVA ja sen prosessi toteutettiin työparityöskentelynä Teija Roihan kanssa, joka toimi LAPE:ssa erityisen ja vaativimman tason palveluiden kehittämisessä. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymässä Soitessa käynnistettiin lasten ja nuorten päivystyksen pilotti osana LAPE-muutosohjelmaa lokakuussa Pilottijakson päätyttyä lasten päivystystä päätettiin jatkaa määräaikaisesti ja samalla päätettiin toteuttaa lapsivaikutusten arviointi, jotta päivystyksen vaikutuksista saataisiin vertailtavaa tietoa päätöksenteon tueksi. Valmis asiakirja löytyy osoitteesta: Soiten lasten ja nuorten päivystyksen lapsivaikutusten arviointi esiteltiin Soiten johtoryhmässä 17.4., Soiten hallituksessa 7.5., Soiten valtuustossa 18.6., Soiten perhepalveluiden asiakasraadissa ja Soiten perhepalveluiden johtoryhmässä Kyseinen LAVA prosessi on kuvattu THL:n julkaisuun: Lapsiin kohdistuvien vaikutuksien arviointi, joka löytyy osoitteesta: Syksyllä 2018 kyseinen LAVA esiteltiin kansallisilla LAPE päivillä sekä käsiteltiin johtamisen näkökulmasta lasten ja nuorten päivystyksen esimiestason kanssa ja sovittiin seurantalavan toteutus vuodelle LASTEN JA NUORTEN NEUROPSYKIATRISTEN PALVELUIDEN LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Syksyllä 2018 päätettiin toteuttaa toinen Soiten lapsivaikutusten arviointi kohteesta lasten ja nuorten neuropsykiatriset palvelut, jonka kehittäminen oli osana LAPE:n NEPSY tiimin tehtävää. Soiten NEPSY LAVA prosessista vastasi projektityöntekijä ja LAPE:n Teija Roiha yhteistyössä NEPSY tiimin työntekijöiden (Mäkelä ja Rinne) kanssa. LAVA tilatiin Soiten perhepalveluiden johtoryhmästä ja kunnat sitoutuivat maakunnallisen LAPE ryhmän kautta. LAVA:n ohjausryhmänä toimi NEPSY tiimin moniammatillinen ohjausryhmä, josta koostettiin ydinryhmä viemään prosessia eteenpäin. Sekä ohjaus- että ydinryhmä koostuivat sivistyksen ja soten ammattilaisista ja edustivat yhdyspintatyöryhmää. Kummallekin määritettiin rooli sekä kolme kokousta prosessin sisälle. Ohjausryhmä kokoontui 5.9., ja Ydinryhmä kokoontui 21.9., ja Suunnitteluvaiheessa kuultiin myös nepsylasten vanhempien vertaistukiryhmiä (2 ryhmää). Tiedonkeruuvaihe painottui marraskuulle, jolloin tietoa kerättiin kyselyiden kautta lapsilta ja nuorilta (7-25v); vanhemmilta; sivistyksen kasvatus- ja opetushenkilöstöltä sekä Soiten ammattilaisilta. Kuntien sivistysjohtajilta pyydettiin LAVA varten tutkimuslupa sekä tilastoja. Lisäksi toteutettiin erään kunnan nepsykoordinoinnin ja valmennuksen vaikuttavuuden arviointi. Soitelta kerättiin kattavasti tilastoja aiheesta. Laadulliset ja määrälliset tiedot käsitellään lääkäreiden kokouksessa sekä ohjausryhmän kokouksessa , jossa tehdään analyysi vaikutuksista. Soiten lasten ja nuorten neuropsykiatristen palveluiden lapsivaikutusten arviointi valmistuu joulukuun alussa (tätä kirjoittaessa marraskuu) ja se esitellään Soiten perhepalveluiden johtoryhmässä ja Soiten johtoryhmässä

9 MALLIN LUOMINEN LAVA-mallin luominen aloitettiin hankkimalla tietoa kansallisista kokemuksista ja materiaaleista sekä hankkimalla itse kokemusta LAVA-prosesseista. Projektityöntekijä ja LAPE:n Teija Roiha tekivät yhteistyötä LAVA-mallin kehittämisessä THL:n ja UNICEF:n kanssa esim. kehittämiskokouksessa Kokkolassa, jossa käsiteltiin Soiten lasten ja nuorten päivystyksen LAVA sekä sen hetkinen LAVA-materiaalit ja malli. Yhteistä LAVA kehittämistyötä jatkettiin Kokkolassa LAPE:n, UNICEF:n ja Jyväskylän kaupungin näkökulmista. Projektityöntekijä vieraili tutustumassa Jyväskylän LAVA-asiantuntija (Rädyn) työhön ja kutsui Jyväskylän kaupungin LAVA-asiantuntijan esittelemään heidän LAVA kohteitaan ja ohjeistuksiaan Kokkolaan tilaisuuteen ( ), jonne kutsuttiin Soiten ja kuntien virka-, toimi- ja luottamushenkilöitä (osallistujia oli yhteensä 21 henkilöä kuudesta kunnasta ja Soitesta). LAVA-mallin työstössä tehtiin yhteistyötä myös Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Centrian kanssa. Syksylle 2018 oli tarkoitus järjestää yhteistyössä Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin kanssa nuorisotyöntekijöiden verkostopäivät, jossa tavoitteena oli työstää kansallisesti nuorisotyöntekijöiden kanssa LAVA-mallin prosessia ja nuorisotyön roolia siinä. Vähäisen ilmoittautujamäärän vuoksi verkostopäivät jouduttiin perumaan. Syksyn 2018 aikana projektityöntekijä ja Roiha vierailivat Päijät-Hämeen LAPE:ssa kuulemassa kokemuksia heidän LAVAkiihdyttämöstä. Lisäksi syksyn aikana työstettiin erotyöryhmän kanssa suunnitelmaa ero- ja perheoikeudellisten palveluiden lapsivaikutusten arvioinnista, joka kirjattiin Soiten perhepalveluiden toimintasuunnitelmaan vuodelle Kyseiseen toimintasuunnitelmaan on kirjattu jatkettavan systemaattisesti lapsivaikutusten arviointeja Soiten perheiden palveluissa. Maakunnallinen LAVAkoulutus järjestettiin Kaustisella, jossa käsiteltiin maakunnallinen LAVA-malli ja käytiin keskustelua maakunnallisen EVA/LAVA-verkoston toiminnasta. Osallistujien palaute koulutuksesta oli myönteistä ja osallistujat kokivat se tuki lapsivaikutusten arviointien käyttöönottoa. Maakunnallista LAVA-mallia vielä hiotaan NEPSY-LAVAn myötä. Valmis LAVA-malli jaetaan joulukuussa Keski- Pohjanmaan LAPE on esittänyt tuotoksenaan lapsivaikutusten arviointia (malli) tuleviin LAPEakatemioihin vuodelle VÄLINEET LAPSILÄHTÖISEEN BUDJETOINTIIN Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet: Tavoite on lapsibudjetoinnin budjettianalyysin mallin luominen kunnallishallinnon tasolla. Luotua budjettianalyysin mallia lähdetään levittämään ja juurruttamaan kuntiin osana lapsibudjetoinnin kokonaisuutta, jossa myös lasten ja nuorten osallisuus sekä laaja-alaisempi lapsivaikutusten arviointi korostuvat. Projektisuunnitelmassa määritellään, että projektin päätteeksi on luotu lapsilähtöisen budjettianalyysin kunnallisesti sovellettava malli. Mallia on pilotoitu kolmessa tai useammassa kunnassa, ja sen toimivuutta on arvioitu tieteellisen tutkimuksen avulla. Tavoitteen saavuttamisen osalta on perusteltua, että pilotointiin osallistuvat sellaiset kunnat, joissa lapsibudjetointi on Kokkolaa pidemmällä. Mallin kehittämiseen tuodaan kuitenkin tarvittaessa keskipohjalaista näkökulmaa. Hanketyöntekijän tehtäväksi jää informoida kuntia mallin etenemisestä, ja luoda edellytyksiä kehitettävän mallin käyttöönottamiselle tulevaisuudessa. HANKKEEN TOTEUMA JA TULOKSET Projektityöntekijän tekemien kuntien johtoryhmien ja LAPE ryhmien kierroksilla tuli esille, etteivät Keski-Pohjanmaan kunnat kokeneet tarpeelliseksi lapsibudjetoinnin kehittämistä tai pilotointia. Kansallisella tasolla LAPE:ssa osoittautui lapsibudjetointi haastavimmaksi kokonaisuudeksi toimintakulttuurin muutoksessa, sillä siihen ei ollut työvälineitä eikä siten ollut riittävästi tukea paikalliselle tasolle. Projektityöntekijä perehtyi sote-tietopakettien käyttöönottoon eri kansallisissa tilaisuuksissa ja SITRA:n asiantuntija (Lukkarinen) vieraili esittelemässä asiaa Soiten johtoryhmässä Projektityöntekijä tutustui Pohjois-Pohjanmaan LAPE:n lapsibudjetoinnin Oulun malliin

10 10 sekä Heinolan lasten ja nuorten palvelukarttaan. Projektityöntekijä toi kansallista tietoa lapsibudjetoinnin tilanteesta esille maakunnallisen LAPE-ryhmän kokouksissa. Soitessa on keskusteltu sote-tietopakettien edellytyksistä. 5. PERHEYSTÄVÄLLINEN TYÖPAIKKA Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet: Kokkolan kaupunki sitoutuu osallistumaan sekä motivoi muita Keski-Pohjanmaan kuntia osallistumaan Väestöliiton perheystävällinen työpaikka -ohjelmaan tai muuhun vastaavalla sisällöllä tarjottavaan ohjelmaan. Kokkolan kaupunki sitoutuu toteuttamaan omassa organisaatiossaan ohjelman mukaisesti alkukartoituksen, henkilöstökyselyn, kehittämistoimien läpiviennin sekä muita ohjelmasisällön mukaisia asioita. Hanketyöntekijä toimii koordinoijana ja valmistelee mahdolliset ostopalvelusopimukset toteuttajatahon kanssa. Hanketyöntekijän tehtäväksi tulee myös rekrytoida paikallisia yrityksiä mukaan perhemyönteisiksi työnantajiksi. Yritysten rekrytoinneissa huomioidaan, projektisuunnitelman mukaisesti, erityisesti miesvaltaiset työpaikat sekä kaupanalan työpaikat. Hankkeen talousarvioon varataan määrärahoja koulutukseen sekä muiden ohjelmasisältöjen läpiviemiseen. Varsinaista perheystävällisyyttä edistävää ohjelmaa valittaessa kiinnitetään erityistä huomiota ohjelman vaikuttavuuteen ja sen mahdollisuuteen juurtua osaksi osallistuvan organisaation perustoimintaa. HANKKEEN TOTEUMA JA TULOKSET Hankkeen aikana sitouduttiin ja toteutettiin maakunnassa työterveyslaitoksen esimiesvalmennuksia joihin osallistuivat kuntien ja yrityksien edustajia. Yritysrekrytoinnin koulutuksiin hoiti STM:n palkkaama yritysrekrytoija Ari Koivuniemi, jonka kanssa projektityöntekijä laati oman toimintasuunnitelman perheystävällinen työpaikka sisältöön hankkeessa. Työterveyslaitoksen kanssa neuvoteltiin useamman esimieskoulutuksen järjestämisestä ja hankintapäätös tehtiin 3-4 valmennuksen ostosta työterveyslaitoksen jättämän tarjouksen perusteella syksyllä Samaisen syksyn aikana markkinoitiin kahta valmennusta maakunnassa, mutta vähäisen ilmoittautujamäärän vuoksi siirrettiin ne keväälle Yhteistyöllä projektityöntekijä ja yritysrekrytoija saivat markkinoitua keväällä 2018 esimiesvalmennukset siten että toinen valmennuksista oli avoin ja toinen oli suunnattu STM:n luvalla maakunnan isolle kaupanalan konsernille. Avoimeen esimiesvalmennukseen osallistui niin kuntien kuin yrityksien toimihenkilöitä (12 henkilöä) ja toinen esimiesvalmennus toteutettiin Keski-Pohjanmaan osuuskaupan esimiehille (12 henkilöä). Esimiesvalmennuksien kautta tavoitettiin kolmen kunnan ja kuuden pienyrityksen esimiehiä Keski- Pohjanmaan Osuuskaupan omaan valmennukseen osallistui heidän 12 esimiestään (konsernissa: 150 organisaatiota ja ihmistä). Toimintasuunnitelman mukaan toteutettiin 2/4 onnistunutta Työterveyslaitoksen esimiesvalmennusta Keski-Pohjanmaan maakunnassa maaliskuussa Soiten osalta neuvoteltiin esimiesvalmennuksesta, mutta toteutus ei onnistunut. Kokkolalle suunnattu esimiesvalmennus keväällä 2018 jouduttiin perumaan vähäisen ilmoittautujamäärän vuoksi (3 ilmoittautujaa). Kokkolan kaupungille kehitettiin henkilöstön työhyvinvointikyselyyn oma kysymyspatteristo mittaamaan perheystävällisyyttä. Kysymyspatteristossa hyödynnettiin erityisesti väestöliiton materiaaleja. Kysely toteutettiin Kokkolan henkilöstölle vuoden 2017 lopulla ja sen tuloksia käsiteltiin Kokkolan toimialoilla keväällä Kysely toistettiin marraskuussa 2018.

11 11 6. KANSALLINEN KEHITYSTYÖ Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet: Yllä mainittujen, neljän kehittämisalueen lisäksi, Kokkolan kaupunki sitoutuu osallistumaan muiden samaa teemaa kehittävien maakuntien kanssa kansalliseen kehitystyöhön seuraavilla alueilla: Järjestelmä ja välineet lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palveluiden seurantaan ja raportointiin osallistutaan sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittämiseen teeman aiheista Edistämällä yhteen sovittavaa johtamista ja verkostojohtamista lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluissa Tämä näkökulma otetaan huomioon kaikissa johtamiskoulutuksissa. LAPE hankkeessa järjestetään dialogisten menetelmien koulutusta myös johtamisen ja verkostojohtamisen koulutuksen kohderyhmillä Uudistamalla ammattilaisten osaamista muutosta tukevaksi: maakunnan ammatillista koulutusta järjestävät koulutusorganisaatiot osallistuvat ammattiosaamisen sisältöjen uudistamiseen LAPE periaatteiden mukaisesti. - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius: Sosiaalityöntekijä ja Luokanopettajan koulutukset - Centria ammattikorkeakoulu: Sosionomi, Sairaanhoitaja, Terveydenhoitaja, Nuoriso- ja vapaa-aikaohjaajan koulutukset - Kaustisen evankelinen kansanopisto: lastenohjaaja Centria ammattikorkeakoulu osallistuu tähän verkosto- ja kehittämistyöhön osatoteuttajana. HANKKEEN TOTEUMA JA TULOKSET Projektityöntekijä on ollut kehittämässä kansallisesti erityisesti lapsivaikutusten arviointien käyttöönottoa sote-palveluissa (Soite), joka toimii työvälineenä lasten ja nuorten palveluiden seurantaan ja arviointiin. LAVA kehittämistyössä on tehty yhteistyötä ammattikorkeakoulu Centrian kanssa. Lisäksi projektityöntekijä on ollut mukana maakunnallisesti kehittämässä hyvinvointikertomuksien rakennetta sekä erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointia ohjaavien asiakirjojen linjaamista yhtenäisemmiksi kuten hyvinvointikertomus sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Dialogisten menetelmien osalta on muutosagentti toteuttanut verkostodialogeja maakuntauudistuksen valmistelijoille. Kokonaishanke on järjestänyt kaksi koulutusta ammattikorkeakoulu Centrian sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille ja opettajille vuonna Valtakunnallista koulutusohjelmien sisältöjen kehittämisverkostoa ei koskaan kansallisesti aloitettu LAPE:ssa. Centria-ammattikorkeakoulu (osatoteuttaja) Centria-ammattikorkeakoulun tavoitteena oli varmistaa Keski-Pohjanmaa Lape maakunnaksi hankkeen (myöhemmin Lape-hanke) osatoteuttajana tiedon ja käytänteiden siirtyminen osaamista uudistamalla osaksi sote ja kasvatusalan koulutuksen sisältöjä valtakunnallisen verkostoyhteistyön avulla. Hankkeen tavoitteen mukaiseen työskentelyyn toi haasteen se, että avausta kansalliseen verkostotyöskentelyyn ei tullut hankkeen aikana. Ammattilaisten osaamisen uudistamisen teemalla oli yksi Lape-konferenssi. Centria-amk:n osalta kompensoimme tämän kansallisen kehittämistyön osuuden siten, että työskentely painotettiin vahvasti maakunnalliseen yhteistyöhön. Tämä ei ole ollut ollenkaan huono vaihtoehto peilata koulutussisältöjä alueellisena yhteistyönä. Tutkittuun tietoon perustuvien käytänteiden ja vallalla olevien käsitteiden tarkastelu suhteessa olemassa oleviin koulutusisältöihin on osoittanut sen, että koulutusorganisaationa meillä on jo paljon olemassa olevaa sisältöä, joka on relevanttia. Lape-hankkeessa esiin nostettu systeeminen malli ja viitekehys ovat Centria ammattikorkeakoulun koko sosiaalialan opetussuunnitelman teoreettisena lähtökohtana. Toisaalta olemme löytäneet vahvistettavia kohteita sekä sosiaali- että terveysalan opintojen osalta. Esimerkiksi sosiaalialan opinnoissa keskeisenä oleva, lapsi keskiössä ajattelu, on

12 12 edelleen vahvistunut Lape-hankkeen aikana käsitellyistä teemoista ja tietoon perustuvista näytöistä. Jatkossa voimme vielä voimakkaammin liittää systeemistä mallia johtamisen osaamiseen, erityisesti lasten ja perheiden toimintaympäristössä tapahtuvan johtamisen osaamisen tietoperustaan. Opetuksen sisältöjen kehittäminen ja päivittäminen ovat jatkuvaa työtä. Tämä hanke on tuonut tiettyjä elementtejä, joita on tuotu suoraan opetukseen jo hankkeen aikana, osa sisällöistä tulee suunnitellusti myöhemmissä opintojaksoissa. Näin on toimittu esimerkiksi lasten- ja nuorten hoitotyön opiskelijoiden osalta. Eräänä paikallisena painopistealueena Centria ammattikorkeakoulun sosiaali - ja terveysalan koulutuksessa on ollut yhteistyö muiden alueen Lape toimijoiden kanssa moniammatillisen osaamisen ja valmiuksien vahvistamisen kehittäminen koulutuksessa. Nämä osaamistarpeet ovat koulutuksessa tunnistettu ja niitä halutaan kehittää ja vahvistaa erityisesti monitoimijaisen työn näkökulmasta. Olemme yhteistyössä alueen Lape toimijoiden kanssa toteuttaneet kaksi workshop työskentelyä, joihin on osallistunut yhteensä yli 200 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa. Työskentelyssä on suoraan lisätty tietoisuutta Lapen teemoista, mutta sen lisäksi konkreettisesti toimittu monitoimijaisissa ryhmissä ja opeteltu moniammatillisia taitoja. Tämän pohjalta on koulutuksissa tuotu esiin erilaisissa palvelujen välisissä yhdyspinnoissa, kuten esim. päiväkodin, kodin ja koulun välillä tai perhekeskusten jalkautuvissa palveluissa tarvittavaa uutta integraation mahdollistavaa osaamista. Palveluohjauksellisen työotteen tunnistaminen ja hyödyntäminen niin lastensuojelun kuin aikuissosiaalityön konteksteissa tullaan nostamaan sosiaalialan koulutuksessa yhdeksi koulutuksen sisältöjen kehittämiskohteeksi hankkeessa tehdyn tarkastelun myötä. Tähän sosiaalialan koulutuksessa on jo vahva pohja koska koulutuksessa opittavaa menetelmälliset valinnat korostavat systeemisyyttä, dialogisuutta, ratkaisukeskeisyyttä ja lapsi keskiössä keskiössä- lähestymistapaa. Asiantuntijuuden kehittyminen vaatii koulutuksen ja työelämän yhteistä työskentelyä tiedon tuottamisen ja soveltamisen osalta. Centria ammattikorkeakoulu on ollut mukana kehittämässä lava-arviointia systeemisen mallin mukaisesti, jotta opiskelijat saisivat konkreettisia ja ajankohtaisia työkaluja lapsivaikutusten arviointiin jo opiskeluaikana ja voisivat valmistuttuaan viedä osaamistaan niihin toimintaympäristöihin joissa toimivat lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Tämä yhteiskehittely voi jatkua hankkeen jälkeenkin ja voi tarvittaessa muotoutua omaksi täydennyskoulutuskokonaisuudeksi. Hankkeen tarjoama oppimisenpolku Centria ammattikorkeakoululle on mahdollistanut hyvän peilin koulutuksen ja opetuksen kehittämiselle. Se on vahvistanut joitakin jo tehtyjä ratkaisuja ja valintoja opetussuunnitelman tietoperustaan liittyen, mutta lisäksi se on nostanut edelleen kehitettäviä, asioita ja tarjonnut tähän osaamisen kehittämiseen yhteistyökumppaneiksi alueen muita Lape toimijoita ja valtakunnallisia seminaareja. 7. HANKEARVIOINTI (ei sisällä Centrian osuutta) Hanke toteutui hyvin suhteessa tavoitteisiin, jotka tarkentuivat hankkeen aloitettua. Kokonaishankkeen haasteeksi osoittautui se että jokainen kehittämiskokonaisuus kosketti samoja toimijoita kunnissa, jolloin LAPE viestit ja toiminnot osittain myös kuormittivat kuntien toimijoita. Tämä näkyi hankkeen edetessä niin, ettei kiinnostusta ja aikaa perustehtävän lisäksi riittänyt toimijoilla jokaiseen kehittämiskokonaisuuden toimintoihin. Kokonaishankkeen haasteena olivat kehittämiskokonaisuuksien irralliset tavoitteet toisistaan. Tämän vuoksi projektityöntekijä pyrki pitämään selkeät toimintalinjat oman hankekokonaisuutensa sisällöissään sekä rajaamaan ne

13 13 mahdollisimman konkreettisiksi, josta tuli hyvää palautetta erityisesti kuntatoimijoilta. Kuntien osalta saavutettiin lapsiystävällisyyttä ja osallisuutta edistävän nuoret ja päättäjät kohtaamisen käyttöönotto lähes koko maakunnan alueella kuin myös maakunnan nuoret ja päättäjä kohtaamisen käyttöönotto sekä maakunnallisen nuorisovaltuuston rakentuminen. Projektityöntekijä osallistui omasta kehittämiskokonaisuudestaan hyvin maakuntauudistuksen valmistelutyöhön erityisesti lapsiystävällisyyden, tiedolla johtamisen, lapsivaikutusten arvioinnin ja osallisuuden teemoissa. Kokkolan kaupunkiorganisaatiossa tapahtuneet henkilövaihdokset vähensivät hankkeen onnistumisen edellytyksiä ja heikensivät tilapäisesti työn johdonmukaista etenemistä Projektityöntekijän poissaolot vaikuttivat hankkeen toteutusaikatauluun ja osittain tavoitteiden toteutumiseen. Hanke on toteuttanut valtaosan hankesuunnitelman tavoitteista. Toteutumatta jääneet tavoitteet koskevat pääsääntöisesti lapsibudjetointia sekä Kokkolan lapsiystävällinen kunta mallin prosessiaikataulua. Hanke ei laatinut paikallisia ohjeistuksia esim. lapsiystävällisyys/ lapsenoikeusperustaiseen toimintakulttuuriin, sillä UNICEF:n laati kansallisen lapsiystävällisyys maakunnissa ohjeistuksen hyödynnettäväksi lapsiystävällisen hallinnon kehittämiseksi kaikille hallinnon tasoille. Hankkeen ansiokkaana tuloksena on lapsivaikutusten arvioinnin kehittäminen niin paikallisesti kuin kansallisella tasolla, sillä projektityöntekijä toteutti työparinsa kanssa Suomen ensimmäisen sote-toimijan lapsivaikutusten arvioinnin (Soiten lasten ja nuorten päivystyksen LAVA). Loppuvuodesta 2018 valmistuu Soiten toinen LAVA lasten ja nuorten neuropsykiatriset palveluista. Lapsivaikutusten arviointien systemaattinen toteutus on juurtunut hankkeen tukemana niin Kokkolan kaupungin toimintaan (viisi perusopetuksen ja ensimmäinen nuorisopalveluiden LAVA) kuin myös Soiten perheiden palveluiden toimintaan (kaksi laajaa lapsivaikutusten arviointia ja vuoden 2019 toimintasuunnitelmaan kirjaus systemaattisesta LAVA-toteutuksesta sekä ero- ja perheoikeudellisten palveluiden LAVA:sta). Hanke järjesti maakunnallisen lapsivaikutusten arvioinnin koulutuksen viranhaltijoille ja toimihenkilöille, jossa käytiin läpi maakunnallista LAVA-mallia. Syksyn 2018 aikana työstettiin Kokkolan kaupungille lapsiystävällisen kunta mallin alkukartoitus, johon osallistui lasten, nuorten, vanhempien ja kaupungin toimialojen lisäksi myös Soiten perheiden palveluiden johtoryhmä sekä Soiten johtoryhmä. Kokkolan lapsiystävällinen koordinaatioryhmä päättää joulukuun kokouksessaan kehittämiskohteet ja toimintasuunnitelma laaditaan kevään 2019 aikana. Kokkola tavoittelee lapsiystävällinen kunta tunnustusta vuodelle 2020, joka on myös Kokkolan 400vjuhlavuosi. Perheystävällinen työpaikka toimenpiteet kohdistuvat koko Keski-Pohjanmaan alueelle sekä kuntiin että yrityksiin, ja sen osalta toteutettiin kaksi kattavaa Työterveyslaitoksen esimiesvalmennusta. Perheystävällinen työpaikka sisältö jäi hieman irralliseksi muista kehittämiskokonaisuuden sisällöistä eikä sille maakunnassa löytynyt omistajaa toiminnan juurruttamistyön osalta. Lapsibudjetoinnin osalta kunnilla ei ollut kiinnostusta toimenpiteisiin ja Soite valmistelee sote-tietopakettien käyttöönottoon. Hankeen talous pysyi hyvin raamissaan. Hanke palautti osan avustusmäärärahoistaan Soiten hallinnoimiin kehittämiskokonaisuuksiin, koska osa hankkeen tavoitteista jäi ilman toimenpiteitä kuten lapsibudjetointi

14 14 Osaprojekti 2 PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO 1. PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN Matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen jakaantui muutosohjelman toteuttamisessa perhekeskustoimintamallin sekä varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena kehittämiskokonaisuuksien kesken. Perhekeskustoimintaa suunniteltiin osin yhteistyössä ja lomittain molempien kehittämiskokonaisuuksien tavoitteiden pohjalta. Perhekeskustoimintamallin kokonaisuudesta on vastannut 100% työajalla Suvi Pokela , 50% työajalla Päivi Kaustinen aikavälillä , sekä romanityön osuudesta 50% työajalla Aila Lindeman Kokkolan ensi- ja turvakoti ry toimi osatoteuttajana Perhekeskustoimintamallin kehittämiskokonaisuudessa, jossa muutosohjelman toteuttamiseen rekrytoitiin vastaava projektityöntekijä 60%:lla työajalla keväällä Syksyllä 2017 palkattiin kaksi ohjaajaa, joiden vastuualueeseen kuului päiväryhmätoiminnan ohjaaminen ja unineuvonnasta vastaaminen sekä näiden toimintamuotojen kehittäminen yhteistyössä vastaavan projektityöntekijän kanssa. Toinen työntekijä aloitti ja toinen Muutosohjelmassa työskenteli 2,6 työntekijää. Vuoden 2017 alusta maakunnallisen sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten aloittama integroitu sote-palvelutuotanto on luonut hyvät puitteet Keski-Pohjanmaan perhekeskustoiminnan kehittämiselle. Kuntien sivistystoimi sekä koko maakunnan lukuisat järjestöt ja yhdistykset ovat olleet mukana tuottamassa perhekeskustoimintaa jo ennen muutosohjelmaa ja yhteistyö on tiivistynyt kahden vuoden aikana entisestään. Yhteiset toimintamallit, kohtaamiset ja verkostoituminen ovat antaneet ymmärrystä toisen sektorin työmenetelmistä, mahdollisuuksista ja luoneet luottamusta moniammatillisen yhteistyön pohjalle. Osakokonaisuuden projektityöntekijä on ollut aktiivisesti mukana valtakunnallisessa kehittämistyössä perhekeskusyhdyshenkilö-ryhmän kanssa. Haasteita hankkeen aikana aiheutui resurssien riittämättömyydestä suunniteltujen tehtäväkokonaisuuksien laajuuteen nähden. Toisen projektityöntekijän siirtyessä toisiin tehtäviin , hankesuunnitelmaa jouduttiin tarkastelemaan ja suunniteltuja toimenpiteitä karsimaan lähinnä maahanmuuttajatyön osalta. Muutosohjelman aikana maakunnassa käynnistettiin useita pilotteja, joilla pyrittiin kartoittamaan palveluiden tarvetta ja kokeilemaan erilaisia toimintamalleja jatkosuunnitelmien pohjaksi. Perhekeskusmallin osalta matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen on juurrutettu osaksi Soiten perheiden palveluiden toimintasuunnitelmaa ja aloitettuja toimintamalleja tullaan arvioimaan ja hyödyntämään osana jatkuvaa perhekeskuskehittämistä. 2. PERHEKESKUSTOMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO Keski-Pohjanmaan perhekeskustoimintaa lähdettiin kehittämään palveluiden verkostoimisen, asiakaslähtöisyyden ja moniammatillisten toimintamallien kautta. Perhekeskuksen palveluverkostoon kuuluvat lapsiperheiden terveys- ja sosiaalipalvelut, varhaiskasvatus, järjestöt ja seurakunnat. Nämä toimijat ovat olleet mukana kehittämässä maakunnallista perhekeskustoimintaa sekä jaostotyöskentelyn, että kehittämisryhmien kautta. Kuntien näkemyksiä ja toiveita perhekeskusmallin suunnitteluun ja kehittämiseen on toteutettu alueen toimijoiden yhteistyönä. Keski-Pohjanmaan perhekeskusalue on muodostumassa Kokkolan, Lestijokilaakson sekä Perhonjokilaakson verkostomaisista perhekeskuksista, joiden päätoimipisteet on asemoitu isoimpiin

15 15 asukaskeskittymiin; Kokkolaan, Kannukseen sekä Kaustiselle. Perhekeskukset tarjoavat yhteensovitettuja lasten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluita sekä mahdollistavat kohtaamispaikkatoiminnan ja verkostomaisen yhteistyön varhaiskasvatuksen, koulujen ja kolmannen sektorin kanssa. Näiden lisäksi jokaiseen kuntaan on nimetty perhekeskuksen toimipisteitä, joissa toteutetaan perhekeskuspalveluita. Perhetorit ovat kuntiin perustettavia perhekeskuksen kohtaamispaikkoja jotka tarjoavat perheille mahdollisuuden vertaistukeen, ryhmätoimintaan sekä jalkautuviin lasten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluihin. Perhetorin tiloja on mahdollisuus hyödyntää myös palveluiden jalkautumiseen, sekä monimuotoisten ja monikulttuuristen perheiden tukemiseen. Jokaisessa Keski-Pohjanmaan kunnassa on kohtaamispaikkatoimintaa, mutta perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminnan kriteerit eivät täyty jokaisen kunnan osalta. Ensimmäinen Perhetori, on aloittanut toimintansa syksyllä 2017 Perhossa ja muihin kuntiin perhetoritoimintaa suunnitellaan aloitettavaksi vuoden 2019 aikana. Kuva 1. Keski-Pohjanmaan verkostomaisen perhekeskusalueiden suunnitelma Moniammatillisella perhekeskusjaostolla on ollut 12 kokousta, jotka ovat sisältäneet tavoitteiden määrittelyä, hyvien käytäntöjen jakamista ja keskustelua kehitettävien asioiden tiimoilta. Jaostossa on hyödynnetty esimerkiksi ryhmätyöskentelyä liittyen alueellisiin perhekeskuksiin, kotiin tarjottaviin varhaisiin palveluihin, maahanmuuttajatyöhön, kohtaamispaikkatoimintaan sekä yhteistyöhön varhaiskasvatuksen ja yhdistysten kanssa. Myös nuorten osallisuus ja palvelut perhekeskusverkostossa tuotiin jaoston käsiteltäväksi. Jaostossa on toteutettu moniammatillista vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamiseen osoitettujen palvelujen arviointia LAPEperiaatteiden mukaan. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamiseen osoitettujen palvelujen, erotilanteiden palvelujen ja maahanmuuttajien palvelujen hyvien käytäntöjen kartoitusta on tehty maakunnan matalan kynnyksen palveluissa. Perheiden näkemyksiä ja toiveita on kuultu sekä jalkautumalla mm. leikkipuistoihin ja perhekerhoihin, että sähköisen Padlet-seinän kautta. Padlet-seinälle saatujen tulosten perusteella perhekeskusmallia on kehitetty kunnissa eteenpäin. Myös Soiten perheiden palveluiden asiakasraati on työstänyt perhekeskusmallin sisältöä omissa tapaamisissaan. Lapsiperheiden kotipalvelun osalta maakunnasta on saatu runsaasti palautetta. Perheet nostavat lapsiperheiden kotipalvelun erittäin tärkeäksi osaksi matalan kynnyksen palveluita ja tarvetta olisi madaltaa kotipalvelun kriteerejä entisestään ja lisätä resursseja perheisiin jalkautuvaan työhön. Muutosohjelman aikana perheille olennaisia palveluketjuja pyrittiin selkeyttämään, kuvaamalla muun muassa lapsiperheiden kotipalvelun rajapinnat lastensuojeluun ja tekemään kotipalvelun prosessikuvaus. Tarvelähtöisyyden perusteella pilotoitiin uudenlaista, perhelähtöistä toimintamallia lapsiperheiden kotipalvelun työskentelyyn Perhon kunnan Perhetorilla. Perhossa oli pidempään

16 16 havaittu tarjontaa laajempi kysyntä kotipalvelulle neuvolan lääkäripäivinä, joten tämän perusteella lapsiperheiden kotipalvelu aloitti lapsiparkki-toiminnan lapsiperheiden kohtaamispaikassa neuvolalääkärin vastaanottoaikoina. Lapsiparkkitoimintaan ohjataan neuvolan ajanvarauksen yhteydessä ja perheet varaavat paikan lapsiparkkiin suoraan kotipalvelun työntekijältä. Maksuttomaan lapsiparkkiin on mahdollista tuoda hoitoon perheen muut alle kouluikäiset lapset sen väliseksi ajaksi, kun äiti tai isä on lääkärineuvolakäynnillä perheen yhden lapsen kanssa tai kun odottavalla äidillä on oma aika lääkärineuvolaan. Sekä ammattilaiset, että perheet ovat olleet toimintamalliin tyytyväisiä, mutta pienessä kunnassa palvelun käyttö ei ole ollut niin suurta, että sitä toistaiseksi vakinaistettaisiin. Palvelu jatkuu vielä kevään 2019 ajan, jonka jälkeen tilanne arvioidaan uudelleen. Sekä kuntakäynneillä, että perheiltä saadun sähköisen palautteen kautta tuli voimakkaasti esiin neuvolan toimiminen lähipalveluna ja kuntien välisen, neuvolapalveluiden keskittämisen aiheuttamat haasteet perheille. Halsuan, Vetelin ja Kaustisen neuvolaverkko keskitettiin toiminnallisista syistä Pajalan perhekeskukseen Kaustiselle vuoden 2017 alusta, joka on tarkoittanut halsualaisille yli 30 kilometrin matkaa neuvolapalveluihin. Asiaa vietiin LAPEn kautta käsiteltäväksi uudelleen ja keväällä 2018 tehtiin päätös neuvolatoiminnan jatkumisesta Halsualla siten, että terveydenhoitaja pitää joka toinen viikko neuvolavastaanottoa Halsualla terveyskeskuksen tiloissa. Neuvolalääkäreiden vastaanotto päätettiin kuitenkin edelleen säilyttää Pajalassa. Halsuan neuvolatoiminta käynnistyi alkaen ja järjestettiin avoimien ovien tilaisuus, jossa jaettiin tietoa neuvolan toiminnasta. Perhekeskustoiminnan yhdeksi kehittämisen kohteeksi Keski-Pohjanmaan alueella nousi perheiden matalan kynnyksen yhteydenottokanavat sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä näiden koordinointi päällekkäisyyksien välttämiseksi. Ensimmäisenä lähdettiin keskittämään neuvolan puhelinpalvelutoimintaa, jonka tarkoituksena oli parantaa yhteydensaantia, tehostaa toimintaa sekä lisätä resurssia asiakastyöhön. Alkukartoituksen jälkeen projektia lähdettiin toteuttamaan Soiten omana kehittämishankkeena neuvolan, lasten ja nuorten sairaalan sekä naisten klinikan kesken. Tuloksena käyttöönotettiin neuvoloiden maakunnallinen keskitetty puhelinpalvelu, joka on lisännyt huomattavasti neuvolapuheluiden vastausprosenttia sekä lisännyt puheluiden ohjautumista oikein palveluiden kesken. Perhekeskusmallin johtamisrakenteen ja koordinoinnin suunnittelu on tapahtunut yhteistyössä toimijoiden ja maakuntahallinnon valmistelijoiden kanssa. Perhekeskusten johtamiseen ja koordinointiin liittyvä seminaari pidettiin , jossa käsiteltiin yhteensovittavaa johtamista, jalkautuvia palveluita sekä varhaiskasvatuksen, koulun ja järjestöjen roolia perhekeskustoiminnassa. Perhekeskusmallin johtamisrakenteen ja koordinoinnin kehittämistä on käsitelty sekä kuntien työryhmissä, että Soite-organisaation sisällä ja Soiten talous- ja toimintasuunnitelmaan on kirjattu laajasti Perhekeskusten käynnistäminen ja siihen liittyvät toimenpiteet. Tarvittavia resursseja on viety ehdotelmaksi Soiten toimintasuunnitelmaan , jota on käyty läpi kuntakierroksilla. Vuonna 2019 perhekeskusalueiden tiimit aloittavat toimintansa perhekeskuskoordinaattorin vetämänä ja lähtevät kehittämään toimintaa alueillaan. Soitessa lasten ja perheiden lähipalvelut palvelualue muuttaa nimensä alkaen Perhekeskuspalvelut- palvelualueeksi ja muodostaa maakunnan lapsi- ja perhepalveluiden verkostomaisen palvelukokonaisuuden, joka hallinnoi perhekeskusten sote-palveluita. LAPE-yhteistyöryhmä toimii moniammatillisena, koko maakunnan palveluita arvioivana elimenä. Jokaisen kunnan kanssa sovitaan yhteneväinen osallistuminen verkostomaisen perhekeskuksen johtamiseen. 2.1 PERHEKESKUSTEN KOHTAAMISPAIKAT Muutosohjelman aikana tehdyn kartoituksen perusteella Keski-Pohjanmaalla on vaihtelevasti kohtaamispaikkoja, jotka vastaavat perheiden tarpeisiin ja mahdollistavat eri toimijoiden yhteistyön. Aktiivisimpina toimijoina kohtaamispaikkojen ylläpidossa ovat seurakunnat ja Mannerheimin

17 17 lastensuojeluliitto, joiden perhekerho/-kahvila toimintaa on lähes jokaisessa kunnassa. Varsinaista perhekeskuksen kohtaamispaikkatoimintaa, joka täyttää valtakunnalliset kriteerit, toteutettiin ainoastaan Kokkolassa. Koivutupa toimii yhteisöllisenä, koordinoituna ja esteettömänä kohtaamispaikkana, jossa on mahdollisuus sekä vapaaseen yhdessäoloon, että saada ammatillista ohjausta. Kohtaamispaikkojen kartoitukseen liittyi Perhetori- tapaamiset kunnissa, johon kutsuttiin sekä kuntien toimijoita niin sivistyksen, soten kuin kolmannen sektorin puolelta, että asiakasedustus. Näissä tapaamisissa käsiteltiin jokaisen kunnan matalan kynnyksen toimintaa, sekä toiveita ja mahdollisuuksia yhteistyöhön. Kiinnostusta kohtaamispaikkatoiminnalle oli jokaisessa kunnassa ja toimijoita yhteistyöhön löytyisi. Päällimmäisenä haasteena kohtaamispaikkojen perustamisessa oli kuitenkin soveltuvien tilojen sekä toimintaa koordinoivan vastuuhenkilön puute. Perhekeskuskehittämisen projektityöntekijä teki muutosohjelman aikana YAMK-tasoisen opinnäytetyön, jossa tarkoituksena oli kehittää perhekeskuksen toimipisteen ja kohtaamispaikan toiminnat yhdistävä Perhetori toimintamalli. Tutkimukseen kerättiin laadullista aineistoa sekä ammattilaisilta, että asiakkailta. Tutkimustuloksissa Perhetorin tärkeimmiksi osa-alueiksi koettiin saavutettavuus, toiminnan monipuolisuus sekä perheiden osallisuuden huomioiminen. Asiakkailta saaduissa tuloksissa korostettiin erityisesti lähipalveluiden ja yksilöllisten valinnanmahdollisuuksien merkitystä perheiden arjessa, sekä useiden eri tiedotuskanavien ja sähköisten palveluiden koettiin lisäävän perheiden vaikuttamismahdollisuuksia. Vertaistuen saannin koettiin vaikuttavan positiivisesti perheiden voimavaroihin ja esiin nousi voimakkaasti arkeen saatavan, lasten- ja kodinhoidollisen tuen tarve. Perhekeskuksen kohtaamispaikkasuunnittelun alla toteutettiin myös AMK-tasoinen opinnäytetyöprojekti, jonka tavoitteena oli ottaa huomioon lapset ja lapsiperheet mahdollistamalla varhaiskasvatuksen piiriin kuulumattomien lasten osallistuminen varhaiskasvatuksen toimintaan. Lapset pääsivät huoltajan kanssa tutustumaan päiväkodin tiloihin ja toimintaan ja viettämään aikaa yhdessä päiväkodin lasten kanssa. Projektissa mahdollistettiin tutustumisen lähiympäristön toimintaan ja palveluihin kaikille lapsille lapsiystävällisellä tavalla. Yhteistyökumppaneina projektissa olivat LAPE-hankkeen projektityöntekijät, Päiväkoti Muksula ja Ullavan neuvola. Projektissa toteutettiin viisi interventiota, jossa ensimmäisessä kutsuttiin alueen lapsiperheiden vanhemmat koolle kuulemaan tulevasta projektista ja LAPE muutosohjelman suunnittelemasta perhetoritoiminnasta. Tällä haluttiin innostaa vanhempia alueen lapsiperhepalveluiden kehittämiseen. Kolme seuraavaa interventiota suunnattiin lapsille ja ne painottivat valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman seuraavia oppimisen alueita: kasvan, liikun ja kehityn, minä ja meidän yhteisömme sekä tutkin ja toimin ympäristössäni. Interventioissa tutustuttiin lapsilähtöisesti eri toimintoihin, joissa myös vanhemmilla oli mahdollisuus olla mukana. Viimeinen interventio suunnattiin koko perheelle. Tämän intervention tarkoitus oli lisätä lapsiperheiden yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista. Kohtaamispaikkasuunnittelun aikana tuli esiin, että perhekeskuksien ja perhetorien tulee pohjautua yhteiseen maakunnalliseen perhekeskusmalliin, mutta jokaisen kunnan yksilöllisistä tarpeista käsin. Tärkeää on, että kohtaamispaikat ovat lähellä perheitä ja tarjoavat vertaistuen lisäksi näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuvaa ohjausta. Perhekeskuksen kohtaamispaikka voi olla yhden tilan lisäksi myös liikkuva tai verkostomainen kohtaamispaikka, jossa toimintaa ja palveluita koordinoidaan toimivaksi kokonaisuudeksi. Perhekeskuskoordinaattoreiden työnkuvaan on suunniteltu Perhetorien toiminnan sisällöllinen koordinointi ja tiloihin liittyvä hallinta olisi kuntien vastuulla.

18 LAPSIPERHEIDEN PALVELUOHJAUS Varhaiskasvatuksen, järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden roolia, sekä yhteistyöpintaa aikuisten palveluihin lähdettiin selkeyttämään asemoimalla Lapset puheeksi toimintamallia kiinteäksi osaksi perhekeskustoimintaa. Maakunnan alueen toimijoilta ja perheiltä nousi voimakkaasti toive selkeään yhteydenottokanavaan, jota kautta perheet saisivat apua matalalla kynnyksellä. Tämän koettiin vaativan koordinaatiota Lapset puheeksi neuvonpitojen ja perhekeskuksen palveluiden osalta ja tavoitteeksi asetettiin matalan kynnyksen palveluiden vahvistaminen ja varhaisen tuen tarjoaminen perheille. Maakunnallisen koordinaatiokeskuksen on suunniteltu toimivan perheiden palveluohjauksena ja sen tavoitteena olisi koota maakunnan kaikki palvelut asiakaslähtöisiksi palveluketjuiksi, jotka vastaavat lasten ja perheiden avuntarpeisiin viivyttelemättä ja kustannusvaikuttavasti. Koordinaatiokeskuksen on suunniteltu toimivan tiiviissä yhteistyössä sosiaalipäivystyksen ja palveluohjauspisteen kanssa tuottaen lapsiperheiden palveluohjauksen. Palvelu tapahtuisi yhden puhelun periaatteella ilman useita yhteydenottoja ja päällekkäisiä palveluita. Koordinaatiokeskuksesta olisi mahdollista saada ammatillista konsultaatiota koko maakunnan lapsi- ja perhepalveluille ja kolmannen sektorin toimijoille, monitoimijaista arviointia ja ohjaamista palveluihin, sekä verkostotapaamisten ja Lapset puheeksi neuvonpitojen koordinointia huolehtien tapaamisiin perheen osalta tarvittavat ammattilaiset. Koordinaatiokeskuksen kautta toteutuu myös perhekeskuksiin ja perheiden lähiympäristöihin jalkautuva perus-, erityis- ja vaativimman tason työ. Tämä vaatii sekä kuntien, että Soiten sitoutumista toimintamalliin ja toimivaa varallaolojärjestelmää riittävän varhaisen tuen mahdollistamiseksi. Koordinaatiokeskuksessa työskentelisi vähintään kolme ammattilaista perusterveydenhuollon, erityispalveluiden sekä sosiaalipalveluiden osalta, jotta laadukas ohjaus ja arviointi pystytään takaamaan. Toimintamallista on tehty mallinnuskaavio ja suunnitelmaan on liitetty myös digitaalinen yhteydenottokanava (Apu-Nappi) perheiden ympärivuorokautista yhteydenottoa varten osana maakunnan sähköisten menetelmien kehittämistä. Lapset puheeksi toimintamallin ja maakunnallisen koordinaatiokeskuksen mallinnus on kehitetty osaksi perhekeskuspalveluita ja esitelty kuntien LAPE ryhmissä, osassa Soiten palvelualueita, Lapset puheeksi -johtoryhmässä sekä asiakasraadissa. Sekä kunnat, perhekeskustoimijat, että asiakkaat ovat kokeneet suunniteltavan palvelun tarpeellisena ja näin ollen kehittämistä jatketaan edelleen. Toimintamalli on kirjattu Soiten palveluohjauskeskuksen toimintasuunnitelmaan ja sitä jatkotyöstetään vuoden 2019 alusta tiiviisti siihen resurssoidun työryhmän toimesta. Tavoitteena on toiminnan käynnistäminen keväällä KUVA 2. Lapsiperheiden palveluohjaus koordinaatiokeskuksen kautta

19 19 3. VANHEMMUUDEN JA PARISUHTEEN TUEN VAHVISTAMINEN OSANA PERHEKESKUSTOIMINTAA Osana vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamiseen osoitettujen palveluiden kartoitusta on tehty arviointia, mitä palveluita maakunnasta puuttuu ja mitä tulisi kehittää. Aineistoa arviointiin on kerätty kuntakäynneillä, työryhmätyöskentelyiden kautta sekä sähköisin menetelmin ammattilaisilta, kolmannen sektorin toimijoilta ja asiakkailta. Kehittämiskohteiksi nousivat yhteistyö toimijoiden kesken, perheiden lähipalveluiden ja matalan kynnyksen tuen tasapuolinen sekä helppo saatavuus, vertaistuen mahdollistaminen sekä ryhmämuotoiset vanhemmuuden tuen menetelmät. Näyttöön perustuvista menetelmistä otettiin käyttöön muutosohjelman aikana Lapset puheeksi toimintamalli (ks. osakokonaisuus kolme), jonka koulutuksia jatketaan osana maakunnan perhepalveluita. 3.1 VARHAISKASVATUKSEN JA NEUVOLAN YHTEISTYÖMENETELMÄT Vanhempien, varhaiskasvatuksen ja neuvolan toimivalla yhteistyöllä on suuri merkitys lapsen kokonaiskehityksen arvioinnissa ja seurannassa ja sitä kautta koko perheen voimavarojen tukemisessa. Kartoituksessa havaittiin, että osassa maakunnan kuntia varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyö on vähäistä ja käytössä on päällekkäisiä arviointimalleja, joista ei siirry tietoa luotettavasti eri yksiköiden välillä. Perheen tuen saanti voi näin ollen viivästyä tai jopa estyä. LENE eli leikki-ikäisen neurologinen arvio -menetelmä on ollut aikaisemmin Keski-Pohjanmaalla vain neuvolan käytössä lukuun ottamatta varhaiskasvatuksesta saatua arviota 4-vuotistarkastuksen yhteyteen. Osassa varhaiskasvatusyksiköitä oli edelleen käytössä KEHU-arviointimenetelmä, jonka vuoksi 5-vuotisarviointi tehtiin neuvolassa ja varhaiskasvatuksessa osin päällekkäin eri menetelmillä. Yhteistyötä oli yhden ikäkausitarkastuksen palautelomakkeiden vaihdon lisäksi vain tarpeen vaatiessa, ja tämän vuoksi paljon arvokasta tietoa lapsen kehityksestä ja sen tukemisesta jäi välittymättä puolin ja toisin. Myös lasten mahdollinen alisuoriutuminen LENE- arviointitehtävissä vuoden välein tapahtuvissa neuvolatarkastuksissa otettiin huomioon, sillä tästä saattoi seurata ylimääräisiä kontrollikäyntejä. Keväällä 2017 kokoonnuimme neuvolan ja varhaiskasvatuksen edustajien sekä vastaavan lääkärin kanssa miettimään mahdollisia toimenpiteitä. Yhteistyön tavoitteeksi asetettiin lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen yhteisellä arviointimenetelmällä ja tiiviimmällä yhteistyöllä. Kokoontumisessa sovittiin pilotista Kokkolassa kahden päiväkodin ja yhden neuvolan alueella, jossa varhaiskasvatuksen työntekijät ottavat LENE menetelmän soveltuvin osin käyttöön ja terveydenhoitajat jalkautuvat varhaiskasvatusyksiköihin 2,5-3 vuotistarkastusta varten perheen kanssa ennalta sovittuna aikana. Kiinnostuskyselyn perusteella myös Toholammin kunta lähti mukaan pilottiin. Toimintamallien tarkoituksena oli toimivan välineen antaminen varhaiskasvatuksen henkilökunnalle lapsen kehityksen arviointiin ja tukemiseen ja tarkoituksenmukaisen ajankäytön mahdollistaminen neuvolan terveystarkastuksessa perheiden yksilöllisyys huomioiden. Tarkoituksena oli myös jakaa kasvatuskumppanuutta neuvolan ja varhaiskasvatuksen välillä, sekä tarjota mahdollisuutta huoltajalle kahdenkeskiseen keskusteluun ammattilaisen kanssa. Terveydenhoitajan jalkautuminen mahdollistaa lapsen siirtymisen leikkeihin oman päiväkotiryhmän kanssa, jolloin huoltajat voivat jatkaa keskustelua terveydenhoitajan kanssa rauhallisessa ympäristössä. Suunnittelussa otettiin huomioon tiedonsiirtoon ja tietoturvaan liittyvät tekijät, varhaiskasvatuksen opettajien kouluttaminen, varhaiskasvatuksen ja neuvolan aikataulut, rauhallisen tilan löytäminen varhaiskasvatuksesta terveystarkastusten ajaksi sekä tarvittava välineistö. Varhaiskasvatusyksiköihin hankittiin kasvun seurantaan soveltuvat välineet, sekä terveydenhoitajille kannettavat tietokoneet kirjaamista varten. Keski-Pohjanmaan alueella työskentelevät, LENE-kouluttajakoulutuksen käyneet

20 20 terveydenhoitajat, toteuttivat menetelmäkoulutuksen varhaiskasvatuksen työntekijöille ja yksiköt hankkivat LENE-tarvikkeet päiväkodeittain. Koulutuksen jälkeen varhaiskasvatuksessa aloitettiin LENE-arviot 2,5-6 -vuotiaille niiden osa-alueiden osalta, jotka ovat luonnollisia suorittaa päivähoitopäivän aikana (karkea- ja hienomotoriikka, puheen kehitys, tunneilmaisu, yhteistyötaidot). Loput osa-alueet suoritetaan normaalisti neuvolassa. Tieto tarkastuksen kulusta yksiköstä toiseen siirtyy joko lupakaavakkeella annettavan suostumuksen perusteella tai huoltajien välityksellä. 2,5-3 -vuotiaiden osalta varhaiskasvatuksessa tehdään LENE-arvio, jonka jälkeen perhe ottaa yhteyttä neuvolaan terveystarkastuksen sopimiseksi. Tämän ikäkauden osalta perhe saa valita joko terveystarkastuksen neuvolassa tai vaihtoehtoisesti varhaiskasvatuksen tiloissa. Neuvola ja varhaiskasvatus ovat keskenään sopineet molemmille sopivat ajat, jolloin jalkautuminen on mahdollista. Nämä ovat pääsääntöisesti aamuissa ja iltapäivissä, jolloin tarkastus voidaan yhdistää lapsen siirtymävaiheisiin joustavasti. Huoltajat ovat läsnä terveydenhoitajan tekemässä tarkastuksessa ja tarpeen mukaan varhaiskasvatuksen henkilökuntaa voi myös osallistua keskusteluun. Näin voidaan turvata tarpeellisen tiedon välittyminen ja perheen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen moniammatillisesti. Asiakasperheiden informoiminen, valinnan mahdollisuus ja erityistarpeet tulee ottaa huomioon aina aikaa varattaessa. Mikäli perheellä on tarvetta esimerkiksi rokotteille, käynti suoritetaan normaaliin tapaan neuvolan tiloissa. Pilotointi alkoi asteittain syksyllä Pilotoinnin aloittaneet varhaiskasvatuksen opettajat/sosionomit ovat olleet LENE- menetelmään tyytyväisiä. Sen on koettu hyödyttävän varhaiskasvatuksen ammattilaisia ja tekeminen on osin onnistuttu liittämään osaksi varhaiskasvatuksen arkea. Myös neuvolassa on koettu menetelmän hyöty terveystarkastuksen työmäärän vähentyessä ja ajan riittämisessä perheen kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Päällekkäisen arvioinnin on koettu vähenevän, lasten suoriutuminen tehtävistä on ollut taitojen mukaista ja näin tarvittavat tukimuodot on mahdollista saada oikea-aikaisemmin. Haasteita terveystarkastusten jalkauttamiselle ovat tuottaneet aikataulut ja käytännön sujuvuus yhteydenpidon näkökulmasta. LENE menetelmän suorittaminen on vaatinut runsaasti varhaiskasvatushenkilökunnan aikaa ja neuvolassa on havahduttu lapsen ja terveydenhoitajan kahdenkeskisen vuorovaikutuksen vähenemiseen. Terveydenhoitajien jalkautuminen varhaiskasvatuksen tiloihin ei lähtenyt liikkeelle odotetulla tavalla. Aikataulujen järjestäminen on koettu työlääksi, samoin tilojen soveltumattomuus ja välineistön riittämättömyys neuvolatarkastuksen toteuttamiseen. Tästä johtuen tarkastuksen suorittaminen on saattanut vaatia uuden ajanvarauksen neuvolan tiloihin. Vanhemmilta saatu suullinen palaute on ollut neutraalia, osa on ollut halukas terveystarkastuksen suorittamiseen varhaiskasvatuksen tiloissa, osa on mieluummin varannut tarkastuksen neuvolan tiloihin. Toimintamallia jatketaan vuoden 2018 loppuun ja tämän jälkeen arvioidaan, jatketaanko universaalia jalkautumismallia 2,5-3 vuotiaiden lasten neuvolatarkastuksessa. Loppuvuodesta 2018 on alkamassa toinen pilotti Kokkolan kahden päiväkotialueen ja Kannuksen päiväkodin kanssa, joiden varhaiskasvatuksen opettajille järjestettiin LENE menetelmä koulutus syksyllä Sovittu Kokkolan osalta toisesta kokeilusta, jossa varhaiskasvatuksessa suoritetaan LENEn tehtävät soveltuvin osin universaalisti kaikille 2,5-3-vuotiaille. Tämä mahdollistaa aikavälillisesti joustavamman tehtävien tekemisen, antaa tärkeää tietoa herkässä kehitysvaiheessa olevan lapsen kehitystasosta ja mahdollistaa varhaisen puuttumisen, mikäli kehitysviiveitä havaitaan. Tässä ikäluokassa on myös eniten haasteita motivoitumisen osalta neuvolatarkastuksissa, joten lapsen voi olla helpompi suoriutua tehtävistä varhaiskasvatuksessa. 2,5-3 vuotiaiden lisäksi LENE voidaan tehdä myös 4-, 5- ja 6-vuotiaille, mikäli varhaiskasvatuksessa koetaan se hyödylliseksi esimerkiksi Vasun pohjaksi, lapsen kehityksen kartoittamiseksi, selkeiden huolien osoittamiseksi tai mikäli arvioidaan, että lapsi tulisi suoriutumaan varhaiskasvatuksessa LENE-tehtävistä luotettavammin kehitystasonsa mukaisesti verrattuna neuvolaympäristöön. Mikäli neuvolassa lapsi

21 21 kieltäytyy osasta tehtävistä, on mahdollista myös pyytää varhaiskasvatuksen opettajaa suorittamaan kyseiset tehtävät päivähoitopäivän aikana. Myös tässä keskustelussa nousi useampaan kertaan toive siitä, että perhettä voitaisiin tavata terveydenhoitajan ja varhaiskasvatuksen opettajan yhteistyönä nykyistä huomattavasti useammin. Terveydenhoitajan universaalista jalkautumisesta saatujen, vähäisten kokemusten ja haasteiden vuoksi tähän toimintamalliin ei päädytty, vaan sovittiin, että mikäli lapsesta herää huoli varhaiskasvatuksessa tai vaihtoehtoisesti neuvolassa nousee esiin tarve yhteiselle keskustelulle, tulisi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä yhteistapaamisen sopimiseksi. Mallia on esitelty lokakuun 2018 LAPE-päivillä Tampereella, sekä siitä on tulossa kuvaus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Hyvinvoiva lapsi oppii ja kasvaa varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos hyvinvoinnin tukena kehittämistyön tuloksia maakunnista verkkojulkaisuun. 3.2 MATALAN KYNNYKSEN PERHEOHJAUS Olennaisena osana perhekeskuspalveluiden kehittämistä nousi tarve matalan kynnyksen tukeen, mikäli perheessä esiintyy pieniä huolia jotka eivät suoraan edellytä yhteydenottoa perhetukipalveluihin. Myös neuvolasta ja varhaiskasvatuksesta nousi esiin tarve työparille haastavammissa asiakastilanteissa. Keski-Pohjanmaalla on aikaisemmin tehty neuvolan perhetyötä, joka alkoi Nuppu-hankkeiden kautta vuosina Toimintamallin tavoitteena oli perheille annettava varhainen tuki ja tämä sai hyvää palautetta niin toimijoilta kuin asiakkailtakin. Soitessa perhetyö on ollut vuoden 2017 alusta hallinnollisesti osa perhetukipalvelut ja lastensuojelu palvelualuetta ja neuvolan perhetyö loppui koko maakunnassa vuosien 2017 ja 2018 välillä. Uuden toimintamallin työstäminen aloitettiin pitämällä kaksi kokousta esimiestasolla, jonka jälkeen koottiin käytäntöjen pohtimiseksi moniammatillinen työryhmä, joka koostui perhetyön, neuvolan, lapsiperheiden kotipalvelun ja varhaiskasvatusedustuksen lisäksi myös asiakasedustuksesta. Työryhmä päätyi käynnistämään Kokkolassa kahden kaupunginosan alueella neuvola-apu nimellä kulkevan pilotin, jossa uuden matalan kynnyksen perheohjaus toimintamallin avulla perheitä tuetaan nopeasti ja helposti matalan kynnyksen toimijoiden yhteistyönä. Perhetukipalveluista nimettiin kaksi perheohjaajaa, jotka jalkautuivat heille nimettyihin neuvoloihin sovittuna iltapäivänä joka toinen viikko pitämään yhteisvastaanottoa terveydenhoitajan kanssa tai osallistumaan kotikäynneille. Ajanvaraus tapahtuu neuvolan terveydenhoitajan tai varhaiskasvatuksen opettajan kautta. Perheohjaajan neuvola-apu on tarkoitettu vauvaa odottaville ja alle kouluikäisten lasten perheille. Tapaamisia voi olla keskimäärin 1-3 kertaa ja ne eivät johda automaattisesti perhetukipalveluiden asiakkuuteen. Mikäli perheellä ilmenee tarvetta pidempiaikaiselle palvelulle, tarkoituksenmukainen tuki mietitään yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa. Toiminta on luottamuksellista ja maksutonta matalan kynnyksen keskustelutukea ja ohjausapua neuvolassa tai perheen kotona. Perheohjaaja toimii pääsääntöisesti työparina neuvolan terveydenhoitajan tai varhaiskasvatuksen lastentarhanopettajan kanssa. Perheohjaaja on myös tarvittaessa yhteistyössä muiden lasta ja perhettä tukevien tahojen kanssa. Toimintamalli aloitettiin keväällä 2018 ja asiakkaat ovat ohjautuneet perheohjaajille neuvolan kautta. Yhteisvastaanotot koetaan hyvänä ja luontevana menetelmänä ja niiden avulla on koettu pystyvän vaikuttamaan positiivisesti perheiden arkeen. Käsiteltäviin aiheisiin on voitu vaikuttaa matalalla kynnyksellä ja koetaan että ongelmat eivät täten ole kasautuneet isommiksi. Toistaiseksi perheohjaukseen tulleita asiakkaita ei ole tarvinnut ohjata tiiviimmän perhetyöntarpeen arviointiin.

22 22 Joissain tapauksissa on tehty samalla lapsen terveystarkastukseen liittyviä toimenpiteitä, mutta suurimmaksi osaksi keskustelukerrat ovat olleet irrallaan terveystarkastuksesta. Isät ovat hyvin olleet mukana erityisesti kotikäynneillä. Marraskuussa 2018 pidetyn arviointi- ja suunnittelupalaverin pohjalta todettiin, että työlle on ollut tarvetta. Kaikki etukäteen sovitut perheohjaajan ajat eivät ole täyttyneet, mutta asiakkaat ovat ottaneet hyvin matalan kynnyksen apua vastaan ja kokeneet hyötyneensä siitä. Myös ammattilaiset ovat olleet tyytyväisiä yhteistyöhön. Vuoden 2019 alusta toimintamallia laajennetaan koskemaan kaikkia kanta-kokkolan neuvoloita niin, että perheohjaajalle varataan kerran kuukaudessa iltapäivä yhteisvastaanottoaikoja tai kotikäyntejä varten jokaiseen neuvolaan. Tällöin toimintamallista voidaan lähteä tiedottamaan myös laajemmin, joka arvioiden mukaan tulee lisäämään kysyntää. Myös varhaiskasvatuksen mukanaoloa toimintamallissa vahvistetaan entisestään. 3.3 VANHEMMUUSVALMENNUS Lapsille ja vanhemmille suunnatut ryhmät nähdään tärkeänä auttamisen ja vertaistuen mahdollistamisen muotona, minkä vuoksi ryhmämuotoisen toiminnan käynnistäminen ja kehittäminen kuuluu perhekeskuksen tehtäviin. Soiten neuvolatoiminnassa oltiin kiinnostuneita aloittamaan ryhmäneuvola-pilotointi, jonka pohjalle lähdettiin rakentamaan sisältöä moniammatillista näkemystä korostaen. Tavoitteeksi nostettiin perheiden voimavarojen tukeminen, positiivinen vanhemmuus sekä toimiva perheen vuorovaikutus. Ryhmäneuvolatoiminta suunniteltiin aloitettavaksi puolivuotiaiden osalta Kaustisen Pajalan perhekeskuksessa, johon on keskitetty kolmen kunnan neuvolapalvelut. Kartoituksen perusteella tilattiin THL:n yhdessä Vanhemmuusvalmennus-yhdistyksen kanssa neuvoloihin kehittämä, perheitä tukeva Vanhemmuusvalmennus-koulutus. Vanhemmuusvalmennukset on suunniteltu THL:n asiantuntijoiden ja tutkimustiedon valossa pidettäväksi puoli- ja kaksivuotisryhmäneuvoloiden yhteydessä, jotka ovat otollisia ajankohtia ryhmäneuvoloille, vanhemmuuden tukemiseen ja vanhempien vertaistuen mahdollistamiseen. Vanhemmuusvalmennus koulutukseen kartoitettiin osallistujia Soiten perhepalveluiden ammattilaisista ja se järjestettiin syyskuussa Koulutukseen osallistui 14 ammattilaista neuvoloista, perhetukipalveluista, perheiden kohtaamispaikasta sekä lapsiperheiden kotipalvelusta. Ryhmäneuvolatoiminta on alkamassa suunnitelmien mukaan ensisijaisesti Kaustisella ja saatujen kokemusten mukaan sitä voidaan laajentaa koko maakunnan alueelle. Ensimmäinen Vanhemmuusvalmennus ryhmä on pidetty Kokkolassa perheiden kohtaamispaikassa sosiaaliohjaajan ja terveydenhoitajan yhteistyönä. Valmennuksen teemoja tullaan myös hyödyntämään neuvola- ja perhetyössä muun toiminnan ohella. 3.4 DIGITAALISET VANHEMMUUDEN TUEN MENETELMÄT Sähköisten palveluiden osalta on kartoitettu sähköisen perhekeskuksen tarpeita ja mahdollisuuksia Keski-Pohjanmaalla kuntavierailujen, Soiten digityöryhmän ja ekeski-pohjanmaan hankkeen kautta. Sähköisen perhekeskuksen osalta päädyttiin odottamaan valtakunnallista toteutusta. Sähköiseen perhekeskukseen on suunniteltu lapsiperheiden ja nuorten toimintakalenteria kunnittain sekä palvelutarjotinmalli, joka sisältäisi ajantasaisen perhekeskuspalveluiden tiedottamisen Vanhemmuuden tueksi on tehty yhteistyötä Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen Voimaperheet hankkeiden kautta tuoden Keski-Pohjanmaalle vanhempainohjausohjelman leikkiikäisten lasten käytösongelmien hoitoon, sekä Huolet hallintaan tutkimusohjelman kouluikäisten

23 23 lasten ahdistuneisuuden hoitoon. Muutosohjelman aikana perhekeskusmallin projektityöntekijä oli mukana Voimaperheet toimintamallin suunnittelussa ja raportoinnissa Keski-Pohjanmaan alueelle. Maakunnan lastenneuvoloissa aloitettiin Voimaperheet toimintamallin toteuttaminen keväällä 2017 alkaen, jossa tartutaan lasten käytösongelmien ennaltaehkäisevään hoitoon internetin ja puhelimen välityksellä tarjottavalla vanhempainohjauksella. Ohjauksen toteuttavat Turun yliopiston Voimaperheet-työryhmän perhevalmentajat. Tavoitteena on antaa vanhemmille työkaluja kohdata ja vähentää lastensa käytösongelmia ohjauksen avulla. Tammikuussa 2018 järjestettiin Turun Yliopiston Voimaperheet työryhmän vierailu Keski Pohjanmaalle. Tämä sisälsi avoimen keskustelutilaisuuden Soiten sisällä keskeisille toimijoille, Ennaltaehkäisy ja varhaiset interventiot lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisessä -seminaarin maakunnan perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille, sekä työryhmän vierailun Kannuksessa ja Kaustisella. Soiten alueelta valittiin viisi vastuuterveydenhoitajaa, viisi varhaiskasvatuksen edustajaa ja neuvolatoiminnasta vastaava lääkäri, jotka kouluttautuivat avainhenkilöiksi toimintamallin eteenpäinviemisessä ja veivät tietoa maakunnan toimijoille. Huolet hallintaan ohjelman tutkimusosuus aloitettiin Keski- Pohjanmaan kouluissa syksyllä Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lasten ahdistuneisuuden ja pelkojen yleisyyttä ja kehittää niihin matalan kynnyksen digitaalinen hoito ohjelma. Lasten ahdistuneisuutta ja pelkoja kartoitetaan osana luokkalaisten terveystarkastusta. Tutkimus kestää kesään 2019 asti. Mannerheimin lastensuojeluliitto tekee Keski-Pohjanmaan alueella vahvaa työtä lapsiperheiden parissa. MLL:n Pohjanmaan piiri on vastannut digitaalisen perhekeskuksen kehittämisestä erityisesti järjestöjen osalta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Hankkeessa on kehitetty vapaaehtoisten kanssa somekummi-vapaaehtoistoiminnan malli ja koulutuspaketti sisältöineen. Vapaaehtoiset ovat yhdessä työntekijän kanssa rakentaneet perheitä lähellä olevan Porinaa perheestä -sivuston ja sen alle alueellisia tykkäyssivuja. Lisäksi on luotu vapaaehtoisille suunnattuja someryhmiä kehittämistyötä varten. Tykkäyssivun avulla perheet ovat saaneet tietoa maakunnan erilaisista toiminnoista. Ryhmissä perheillä on mahdollisuus saada paikallistason tietoa ja jakaa omia kokemuksiaan. Lisätietoa MLL:n kehittämistyöstä liitteenä olevassa osahankkeen loppuraportissa. 3.5 UNINEUVONTA /RYTMITYSHOITONEUVONTA (osatoteuttaja Kokkolan ensija turvakoti ry.) Hankesuunnitelman mukaisesti Kokkolan ensi- ja turvakoti ry on toteuttanut Keski-Pohjanmaan alueella uni-infoja, joissa pienten lasten vanhemmille kerrotaan vauvojen uniasioista. Unineuvonta on tarkoitettu alle kaksi vuotiaille lapsille. Tehdyssä työssä on hyödynnetty monialaisesti ja moniammatillisesti toimijoiden osaamista verkostokumppanuuksien kautta. Uni-infoja on toteutettu osittain yhteistyössä neuvoloiden terveydenhoitajien kanssa. Uni-infoja on toteutettu lapsiperheiden luontaisissa palveluissa kuten Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahviloissa sekä ensisynnyttäjien ryhmässä. Yhteensä muutosohjelman aikana toteutettiin 12 uni-infoa kohdaten noin pienten lasten vanhempaa. Unineuvontaa on kehitetty ja siihen on luotu toimiva toimintamalli. Pääsääntöisesti unineuvontaa on toteutettu puhelimitse. Asiakas ottaa ensimmäisen kerran yhteyttä joko puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Puhelimessa lapsen uniasioita ja perheen tilannetta on kartoitettu ja tehdyn kartoituksen perusteella pohdittu yhteistyössä vanhempien kanssa toiminta vaihtoehtoja, jotka sopivat heidän tilanteeseensa. Pääsääntöisesti perhe on toteuttanut saamiaan ohjeita kotona ja näin saanut helpotusta vauvan uniasioihin. Tarpeen vaatiessa perheitä on tavattu joko Vanhemmuuden tukiyksikkö HELMEN tiloissa tai asiakasperheen kotona kotikäynnin muodossa. Unineuvonnan keinoin on pystytty tarjoamaan perheille varhaista tukea. Viiden vuorokauden mittaisia unijaksoja on toteutettu Ensi- ja turvakoti Ainassa. Unijaksoja on toteutettu tilanteissa, jossa vanhempien voimavarat ovat olleet vähäiset toteuttamaan unikoulua kotona.

24 24 Unineuvonnan osaamista on vahvistettu Ensi- ja turvakoti liiton järjestämien koulutuksien keinoin. Unineuvontaan laadittu vanhemmille annettava esite/ohjeistus. 3.6 PÄIVÄRYHMÄTOIMINTA (osatoteuttaja Kokkolan ensi- ja turvakoti ry.) Päiväryhmätoiminnan suunnittelussa, organisoinnissa, markkinoinnissa ja kehittämisessä on hyödynnetty Ensi- ja turvakotien liittoa ja sen jäsenyhdistysten laajaa verkostoa. Päiväryhmätoiminnan työntekijät vierailivat Oulun päiväryhmässä tutustuen sen toteuttamiin toimintamalleihin. Työntekijät osallistuvat päiväryhmätoiminnan työkokouksiin sekä kesällä 2017, että syksyllä 2017 ja kesällä Päiväryhmätoiminta käynnistettiin Ensi- ja turvakoti liiton vaativan vauvatyön laatukriteerejä noudattaen ja liiton luomaa rakennetta hyödyntäen. Päiväryhmätoimintaa oli mukana kehittämässä laaja yhteistyöverkosto. Verkoston kautta selvitettiin alueellista tarvetta päiväryhmätoiminnalle. Päiväryhmätoiminta on intensiivistä, strukturoitua ja kuntouttavaa vauvaperhetyötä lasta odottaville ja alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille. Päiväryhmätoiminta perustuu ammatilliselle ohjaukselle sekä toisilta ryhmässä olevilta vanhemmilta saadulle vertaistuelle. Ryhmän keskeisenä tavoitteena on vahvistaa vanhemmuutta, tukea lapsiperheen arjen rytmin ja rutiinien rakentumista sekä vauvan kasvua ja iänmukaista kehitystä. Keskeistä on varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen ja vahvistaminen sekä turvallisen kiintymyssuhteen muodostuminen. Tarkoituksena on vahvistaa vanhemman omia voimavaroja. Päiväryhmässä on kerrallaan 4-6 vanhempaa ja heidän alle 3-vuotiaat lapsensa. Mukaan ryhmään voi tulla jo vauvan odotusaikana. Tuttu ja turvallinen ryhmä kokoontuu noin neljän kuukauden ajan kolme kertaa viikossa, 4 tunnin ajan päivittäin. Ensimmäinen päiväryhmä käynnistyi Ryhmässä aloitti 6 äitiä ja 6 vauvaa. Toimintaan sitoutui 5 äitiä ja 5 vauvaa. Päiväryhmä kokoontui rakennetun mallin mukaan kolme kertaa viikossa, 4 tuntia kerrallaan. 4,5 kuukauden ajan päättyen Toinen päiväryhmä aloitti jatkaen saakka. Ryhmään osallistui 6 äitiä ja 6 lasta. Ryhmä kokoontui rakenteellisesti samalla tavalla kuin kevään 2018 ryhmä. Toiminnan alussa vanhempi laati sekä itselleen että lapselle henkilökohtaiset tavoitteet, joiden saavuttamista seurattiin systemaattisesti väliarviointien ja loppupalaverien muodossa. Päiväryhmätoiminnan keskeinen periaate oli asiakkaiden osallisuus ja asiakkaat laativat yhteistyössä ohjaajien kanssa toiminnalle teemojen sisällöt. Päiväryhmätoiminnassa mahdollistettiin hankesuunnitelman mukaisesti yksilötapaamisia varhaisen vuorovaikutuksen tukea tarvitseville perheille. Yksilötyötä toteutettiin ennen ensimmäisen päiväryhmän käynnistymistä syksyllä 2017 muutaman perheen kanssa. Päiväryhmätoimintakauden aikana yksilötyötä on tehty tarvittaessa esimerkiksi silloin, kun perhe on tarvinnut keskusteluapua haastavassa tilanteessa. Päiväryhmässä on hyödynnetty monialaisesti ja moniammatillisesti SOITE kuntayhtymän osaajia verkostokumppanuuksien kautta. Päiväryhmässä on esimerkiksi vieraillut eri alan asiantuntijoita kertomassa varhaisesta vuorovaikutuksesta, lasten fysioterapiasta ja lasten ensiavusta. Lisäksi yhteistyötä tehtiin seurakunnan ja muiden järjestöjen kanssa. Ryhmässä on hyödynnetty työntekijöiden osaamista mm. reflektiivisestä työotteesta, varhaisesta vuorovaikutuksesta, kiintymyssuhdeteoriasta, traumatisoitumisesta, hoivaa ja leiki mallista, värileikki menetelmästä ja vauvahieronnasta.

25 25 Toimintaa on kehitetty aktiivisesti koko toimintakauden ajan vastaamaan alueellista tarvetta. Kehittämistyötä on tehty yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Isyyden merkitystä on pyritty huomioimaan läheisten illan keinoin. Läheisten iltaan osallistui sekä isiä että muita perheen läheisiä. Lisäksi isyyden merkitystä pyrittiin vahvistamaan tarjoamalla isille mahdollisuutta keskusteluryhmään. Tätä isien keskusteluryhmää suunniteltiin toteutettavaksi yhteistyössä Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa. Isien keskusteluryhmään ei ilmoittautunut yhtään isää. Turvallisen kasvuympäristön luomista sekä kaltoinkohtelun ja perheväkivallan ennaltaehkäisyä on huomioitu hyödyntämällä Kriisi- ja väkivaltatyön osaamista. Yksiköstä on vieraillut työntekijä päiväryhmässä kertomassa ja keskustelemassa aiheesta. Ensimmäisestä päiväryhmästä on tekeillä AMK tasoinen opinnäytetyö. Opinnäytetyön aihe oli päiväryhmätoimintaan osallistuneiden asiakkaiden keskeisiä kokemuksia ryhmän toiminnasta. Opinnäytetyö toteutettiin haastattelemalla kaikki päiväryhmätoimintaan keväällä 2018 osallistuneet asiakkaat. Opinnäytetyön kautta saatiin arvokasta tietoa asiakkaiden kokemuksista. Näitä tietoja hyödynnettiin tehtävässä kehittämistyössä; vahvistettiin hyväksi tutkittuja käytäntöjä ja rakenteita. Yhteistyötä opinnäytetyötä toteuttavan opiskelijan kanssa on jatkettu. Lopullinen opinnäytetyö aiheesta valmistuu keväällä Molempiin toteutettuihin päiväryhmiin osallistui yksi maahanmuuttaja perhe. Näin toiminnalla on pystytty edistämään maahanmuuttaja perheen systemaattista tukemista. 4. EROTILANTEEN PALVELUILLA KOHTI SOVINNOLLISUUTTA Eroon liittyvät haasteet ovat olleet yhä runsaammin esillä koko maakunnan osalta kaikissa perheiden palveluissa. Muutosohjelman alussa Keski-Pohjanmaan erotilanteisiin tarkoitetut palvelut kartoitettiin, arvioitiin ja luotiin yhtenäinen palvelupolku erotilanteisiin tarkoitetuista palveluista. Kartoituksessa olivat mukana Soiten alueen lastenvalvojat sekä työntekijöitä kaikista alueen perheneuvoloista, Keski-Pohjanmaan perheasiain neuvottelukeskuksesta ja perhetukipalveluista. Mukana on ollut myös eroneuvo - ja tapaamispaikkatoiminnasta vastaava työntekijä Kokkolan ensija turvakodilta. Kartoitus toi ilmi, että Soiten alueella on useita eroperheiden kanssa työskenteleviä toimijoita, mutta yhteistyötä toimijoiden välillä ei ole aiemmin ollut tai se on ollut hyvin vähäistä. Kaikki toimijat kokivat yhteisen vuoropuhelun tärkeänä ja toivoivat sen jatkuvan selvityksen jälkeenkin, joten yhteisiä tapaamisia jatkettiin. Kartoituksen aikana tuli selvästi esille se, että alueen palveluista on tiedotettava paremmin ja tämän vuoksi Soiten verkkosivuille laadittiin tietopankki Parisuhteen tukeminen ja eropalvelut lapsiperheissä ja osaamisen vahvistamista tuettiin koulutusten kautta. Kartoituksen pohjalta suunniteltiin ja mallinnettiin vanhemmuussuunnitelma, jolla pyritään edistämään lapsen tarpeista käsin etenevää sovinnollista eroa ja yhteistyövanhemmuutta. Soiten verkkosivuille lisättiin Vanhemmuussuunnitelma kaavake, jonka vanhemmat voivat täyttää itselleen hyödyksi erotilanteessa, tai tulostaa ja täyttää mukaan neuvotteluun. Neuvottelu toimii yhteistyönä perheneuvolan työntekijän tai lastenvalvojan sekä moniammatillisen työparin kesken. Kun perhe soittaa lastenvalvoja/perheneuvola-aikaa toimistotyöntekijältä, hän voi alustavan arvion perusteella varata perheelle ajan joko perheneuvolatyöntekijälle, lastenvalvojalle yhteisvanhemmuusneuvotteluun, tai ohjata perheasiainneuvottelukeskukseen. Toimintaa lähdettiin pilotoimaan suunnitelmallisesti niin, että työpareille oli viikottain vapaita aikoja yhteisvanhemmuusneuvottelua varten. Kokeilu loppui resurssien puutteeseen ja neuvotteluja järjestetään tällä hetkellä tarpeen mukaan.

26 26 Jatkokehittämiskohteiksi nostettiin kriisiaikojen saaminen perheiden tukemiseen palveluissa, lähes kuukauden jonot parisuhteen kriisi/erotilanteissa ovat liian pitkiä. Käräjäoikeuteen päätymistä tulisi ehkäistä ja hyödyntää enemmän mahdollisuuksia FOLLO-sovitteluihin. Syksyllä 2018 FOLLOsovitteluja varten on jo otettukin lisäpäiviä. Lasta kuitenkin tavataan harvoin sovitteluiden yhteydessä, joka tulisi olla automaattinen käytäntö. Maakuntaan on asetettu tavoitteeksi, että lasta tai lapsia tavattaisiin aina. Suunnitelmissa myös eron ensiapupisteiden ja lastenryhmien jalkauttaminen maakuntaan. Eropalveluista suositellaan toteutettavaksi lapsivaikutusten arviointi (LAVA) ensi vuoden aikana. Tämä toisi tietoa myös kansalliselle tasolle. LAVAn toteuttamisen tueksi kootaan ohjausryhmä ja tarvittava seuranta tapahtuisi sovitusti seuranta-lavan avulla. Jatkossa eropalveluiden osalta koordinaatiokeskus voisi olla nopeasti toimiva, verkoston kokoava toimija. 4.1 ERONEUVOTOIMINTA (osatoteuttaja Kokkolan ensi- ja turvakoti ry.) Kokkolan ensi- ja turvakoti ry on ollut mukana yhteistyössä eri toimijoiden kanssa kartoittamassa eroauttamisen palveluja ja tuen muotoja sekä luomassa eroauttamisen palvelupolkua. Työskentelyn tavoitteena oli ammattilaisten osaamisen vahvistaminen perheiden tuen tarpeen tunnistamisessa, eri palveluihin ohjaamisessa ja yhteistyövanhemmuuteen tukemisessa. Ammattilaisten osaamisen vahvistamiseksi alueella järjestettiin Ero lapsiperheessä - koulutuspäivä. Koulutuspäivä oli tarkoitettu eronneita ja eroa pohtivia vanhempia sekä heidän läheisiään työssään kohtaaville ammattilaisille. Koulutukseen osallistui 60 ammattilaista. Koulutuksessa kiinnitettiin huomiota lapsen näkökulmaan ja pohdittiin eron jälkeisen vanhemmuuden tukemista sekä yhteistyövanhemmuuden käsitettä. Koulutuksessa tarkasteltiin työntekijän roolia lasten ja vanhempien tukemisessa. Osallistujilla oli mahdollisuus tuoda keskusteluun omia kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä sekä tutustua Keski-Pohjanmaalla toteutuviin järjestöjen, kuntien ja seurakuntien eropalveluihin. Kokkolan ensi- ja turvakoti ry organisoi alueelle Kasper ry:n toteuttaman lasten erovertaisryhmän ohjaajakoulutuksen keväällä Koulutuksen tavoitteena oli laajentaa eroauttamisen osaamista alueella lasten osalta. Koulutuksen myötä alueelle saatiin viisi lasten erovertaisryhmän ohjaajaa. Osatoteuttajana Kokkolan ensi- ja turvakoti ry on organisoinut eroneuvo toimintaa Keski- Pohjanmaan alueella. Toiminnalla on tarjottu matalankynnyksen tukea eroperheille. Eroneuvotoimintaan koulutettiin muutosohjelman aikana keväällä 2017 kaksi vetäjää Eroneuvomenetelmäkoulutuksessa Helsingissä. Eroneuvo palveluiden toiminta-ajatuksena oli vähentää lapsen kokemia menetyksiä vanhempien erotessa tai harkitessa eroa. Vanhempien saaman avun ja tuen lisäksi toiminnan keskiössä on lapsi ja lapsen näkökulma erotilanteessa. Eroneuvotoiminta on ollut järjestölähtöistä, vapaaehtoisuuteen ja vertaistukeen perustuvaa matalankynnyksen palvelua eroperheille. Eroneuvotoimintaa on toteutettu eroneuvoiltojen, vertaiskahviloiden, palveluohjauksen ja keskusteluavun kautta. Eroneuvoilloissa on mukana koulutettu Eroneuvo vetäjä sekä vapaaehtoisia vertaistukijoita, jotka ovat tehtävään koulutettuja, itse eron läpikäyneitä vanhempia. Toimintaan rekrytoitiin ja koulutettiin seitsemän uutta vapaaehtoista keväällä Eroneuvotoiminnan tavoitteena on auttaa vanhempia ymmärtämään lapsen erokokomusta ja näin antaa heille vaihtoehtoisia ratkaisumalleja lasta koskevissa asioissa. Vertaiskahvila toimintaa on järjestetty koulutettujen vapaaehtoisten vertaistukijoiden toteuttamana. Eroneuvotoimintaa on järjestetty säännöllisesti Keski-Pohjanmaan alueella; vuonna 2017 järjestettiin yhteensä 20 tilaisuutta, 10 keväällä ja 10 syksyllä. Vuonna 2018 järjestettiin 15 tilaisuutta; 6 keväällä ja 9 syksyllä. Tilaisuuksiin osallistui keskimäärin 1-5 asiakasta/tilaisuus. Ajoittain oli tilaisuuksia, joihin ei osallistunut asiakkaita. Lisäksi eroneuvotoimintaan liittyy vapaaehtoisten koulutuksesta,

27 27 työnohjuksesta sekä virkistäytymisestä huolehtiminen. Vuonna 2017 vapaaehtoisille järjestettiin 5 työnohjauksellista virkistäytymisiltaa ja vuonna 2018 järjestettiin yksi työnohjauksellinen ilta sekä kaksi virkistäytymisiltaa. Lisäksi vapaaehtoisille tarjottiin mahdollisuutta osallistua erilaisiin koulutuksiin; alueelliseen Ero lapsiperheessä koulutukseen keväällä 2018 sekä Ensi- ja turvakoti liiton vuosittaisiin eroauttajien ja vapaaehtoisten valtakunnalliseen koulutus- ja virkistäytymisviikonloppuun Sipoossa, koulutuskeskus Sopukassa. Tavoitteena on ollut juurruttaa Eroneuvotoiminta vakiintuneeksi eroauttamisen muodoksi alueellemme. Tähän on pyritty säännöllisellä toiminnalla, tiedottamisen kautta sekä tekemällä yhteistyötä muiden eroauttamista toteuttavien tahojen ja eroperheitä kohtaavien ammattilaisten kanssa. Eroneuvotoiminnan lisäksi Kokkolan ensi- ja turvakoti ry toimi Keski-Pohjanmaan maakunnan alueella päivittäjänä sivustolla. Sivustolla pidetään esillä palvelutarjoajia eroneuvontaa tarvitseville. Hankesuunnitelmassa toimme esille halumme aloittaa Vanhempien neuvo- toiminnan. Tätä toimintaa ei toteutettu aikataulullisten- ja henkilöstö resurssien puutteen vuoksi. Vanhempien neuvotoiminnan sijaan eronneita vanhempia kohdattiin yhteistyövanhemmuus neuvotteluissa. Näitä neuvotteluja tarjottiin vanhemmille, joilla oli eron jälkeen erimielisyyksiä liittyen lapseen sekä haasteita toteuttaa yhteistyövanhemmuutta. Yhteistyövanhemmuus neuvottelujen toteuttamisessa tehtiin osittain yhteistyötä muiden eroauttamisessa mukana olevien tahojen kanssa. Toiminnalla pyrittiin lisäämään vanhempien välistä sovinnollisuutta lasta koskevissa asioissa sekä vahvistamaan molempien vanhempien vanhemmuutta. Tapaamispaikkatoimintaa on kehitetty systemaattisesti tekemällä yhteistyötä tapaamispaikan asiakasperheiden, Soiten lastenvalvojien sekä lastensuojelun työntekijöiden kanssa. Kehittämistyötä on tehty keskusjärjestömme Ensi- ja turvakotiliiton tapaamispaikkatoiminnalle asettamien laatukriteerien mukaisesti ja asiakkailta saatujen palautteiden pohjalta. 4.2 TAPAAMISPAIKKATOIMINNAN KEHITTÄMINEN (osatoteuttaja Kokkolan ensi- ja turvakoti ry.) Kehittämistyön kautta selkiytettiin tapaamispaikan palveluprosessia ja laadittiin tapaamispaikkatoiminnasta palvelukuvaus. Palvelukuvaus laadittiin yhteistyössä Ensi- ja turvakotiliiton sekä muiden jäsenyhdistysten kanssa. Kehittämistyön kautta kiinnitettiin erityistä huomiota asiakkaille tehtyihin alkuhaastatteluihin. Kokonaisuuden ja tapaamisten sujuvuuden kannalta alkuhaastattelulla on suuri merkitys; tällöin käydään läpi toimintaperiaatteet ja tapaamispaikan säännöt. Alkuhaastatteluilla pyritään luomaan turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri ja tapaamispaikan työntekijä varmistaa, että kaikilla osapuolilla on tieto siitä, miksi tapaamiset järjestetään tapaamispaikassa. Turvallisuus asioihin on kiinnitetty huomiota kehittämistyössä. Vuoden 2018 syksyllä uusittiin tapaamispaikkatoiminnan hälytysjärjestelmä. Tapaamispaikkatoiminnassa toteutettiin auditointi keväällä Auditoinnissa oli mukana kaksi auditoijaa Ensi- ja turvakotien liitosta, vertaisauditoija sekä Lahden- että Oulun ensi- ja turvakoti yhdistyksestä, Kokkolan ensi- ja turvakoti yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, ensikoti Iidan johtaja, vastaava työntekijä auditoitavasta tapaamispaikasta, ohjaaja auditoitavasta tapaamispaikasta sekä ostajien edustajana lastenvalvoja ja sosiaalityöntekijä Soitesta. Asiakkaiden edustajana oli kaksi tapaajavanhempaa ja yksi lähivanhempi.

28 28 Auditoinnista laadittiin raportti, jota on hyödynnetty tehtävässä kehittämistyössä. Auditointiraportin mukaan toiminnan rakenteiden laatukriteerit, asiakasprosessin laatukriteerit ja tuloskriteerit toteutuvat tapaamispaikassa erittäin hyvin. Vanhemmille annetaan mahdollisuus vastuunkantoon ja tapaajavanhempien vanhemmuutta pyritään vahvistamaan kaikissa tilanteissa. Muutosohjelmassa työskentelevä työntekijä osallistui kolmen muun yhdistyksen tapaamispaikkatoiminnan auditointiin toimien vertaisauditoijana Oulussa, Tampereella ja Pietarsaaressa. Vertaisauditoinneista saatuja kokemuksia hyödynnettiin tehtävässä kehittämistyössä. 5. MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN SEKÄ MUIDEN MONIKULTTUURISTEN LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN ERITYISTARPEIDEN HUOMIOIMISEN PALVELUISSA JA KOHTAAMISPAIKAN TOIMINNASSA Maahanmuuttajatyön kehittämistä on vienyt maakunnassa eteenpäin moniammatillinen työryhmä, joka on kokoontunut LAPE-kauden aikana kuusi kertaa, sekä eri maahanmuuttajien kanssa toimivat palveluntuottajat ja kolmannen sektorin toimijat. EU:n rahoittama SEMPRE- hanke, Kpedun ja Kokkolan kaupungin Osana-projekti sekä Kokkolan kaupungin monikulttuurisuusneuvosto ovat olleet laajalti edistämässä maahanmuuttajien osallisuutta ja osaamista. LAPEn kokoama työryhmä on tarkentanut maahanmuuttajatyön tavoitteita ja nostanut esiin kehittämiskohteita. Kotouttamisen tueksi Kokkolassa toimii aktiivisesti kaikenikäisten kohtaamispaikka Koivutupa, joka tarjoaa avointa perhetoimintaa sekä tiloja maahanmuuttajien kotouttamista edistävään toimintaan. Siellä järjestetään vertaistukiryhmiä sekä henkilökunta antaa ammatillista tukea vanhemmille, lapsille ja koululaisille. Maahanmuuttajille järjestettiin yhdessä Osana-projektin sekä Kokkolan seudun kielija kulttuuriryhmien palveluverkoston kanssa Tietotori- messutapahtuma, jossa esiteltiin eri koulutusja palvelutarjontaa Kokkolassa. Maahanmuuttaja työryhmässä on käsitelty perhekohtaista alkukartoitusta ja kotoutumissuunnitelmaa, jossa valmiiksi työ- ja elinkeinoministeriön hyväksytty malli perhekohtaisesta kotoutumissuunnitelmasta käsittelee laajasti perheen tilannetta ja olisi valmiina otettavissa käyttöön. Tämän koettiin hyväksi työvälineeksi yhteistyöhön, jota moni toimija voisi omalta osaltaan täyttää. Työryhmässä käsiteltiin myös edustajajärjestelmää ilman aikuista tulleille lapsille. Alaikäisiä kiintiöpakolaisia tulee harvoin yksin, mutta näissä tapauksissa sosiaalityöntekijä tekee hakemuksen käräjäoikeudelle edustajasta. Maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin liittyvän tiedon ja osaamisen vahvistaminen auttaa ammattilaisia havaitsemaan ja ottamaan puheeksi maahanmuuttajuuteen liittyviä toimenpiteitä ja sitä kautta asiakkaan osallisuutta. toimenpiteitä ja sitä kautta asiakkaan osallisuutta. Moniammatillisessa työryhmässä on käsitelty maahanmuuttajien kohtaamista, mahdollisia kotoutumisen haasteita, palvelujärjestelmää, sekä omaehtoisten ja kotoutumisajan opintojen tukemista ja niihin liittyviä käytäntöjä. Terveydenhuollon ja sosiaaliohjauksen tiiviimmän yhteistyön ja kiintiöpakolaisten terveystarkastukseen ja ohjantaan liittyviä prosessia lähdettiin vahvistamaan pienemmän työryhmän suunnittelulla. Suunniteltiin ja toteutettiin kotouttamisen tueksi moniammatillinen terveysinfo vasta maahan tulleille kiintiöpakolaisille aiheena Terveydenhuoltojärjestelmä Suomessa ja käytännöt Kokkolassa. Infon yhteydessä perheet tapasivat heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia neuvolasta, kouluterveydenhuollosta, ulkomaalaistoimistosta sekä perheiden kohtaamispaikasta. Tämän toimintamallin kehittämistä jatkettiin työryhmässä ja sovittiin uusi infotilaisuus pidettäväksi tammikuussa 2019, jossa kerrataan terveydenhuoltoon liittyviä palveluita ja käytäntöjä. Lähdetään

29 29 myös luomaan toimivaa palvelupolkua psykiatrian yksikön kanssa maahanmuuttajien psyykkisen voinnin tukemiseksi, sillä traumaperäistä oireilua esiintyy maahanmuuttajilla usein. Tämän osalta suunnitellaan laaja-alaista koulutuspakettia syksylle 2019, joka sisältäisi muun muassa tietoa traumaterapiasta ja tyttöjen/naisten ympärileikkauksesta. Yhteisvastaanottoja ulkomaalaistoimiston työntekijöiden sekä koulu- ja neuvolaterveydenhoitajien kanssa tulee lisätä, mikäli perheessä erityistä tukea vaativia huolia tai esimerkiksi kasvatuksellisia pulmia. Perheille ennalta tutut työntekijät koetaan turvallisiksi tahoiksi, joiden kanssa perheet voivat käsitellä haastaviakin asioita. Maahanmuuttajapalveluihin liittyvässä kartoituksessa tuli maakunnasta esiin tarve konsultaatiotahoille, joihin voisi ottaa yhteyttä, mikäli tulee kysyttävää ja konsultoitavaa maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden huomioimisessa mm. varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Kokkolassa tämä käytäntö ollutkin epävirallisesti käytössä. Maakunnallisen konsultaatiolistan koostaminen on aloitettu ja tätä jatketaan vuoden 2019 alussa, jonka jälkeen tiedotetaan toimijoita tästä mahdollisuudesta. Sähköisten menetelmien osalta, kuten suunniteltu virtuaalinen tietopankki ja nettikahvila, jäimme odottamaan valtakunnallista sähköistä perhekeskusrakennetta. Osin väliaikaiseksi suunniteltu, Keski- Pohjanmaan sähköinen perhekeskus, päätettiin jättää tämän vuoksi toistaiseksi rakentamatta ja edellä mainitut sähköiset menetelmät tullaan kokoamaan jatkossa tulevalle valtakunnalliselle alustalle. Maahanmuuttajien ryhmätoiminnan ja vertaisohjaajakoulutuksen osalta hankesuunnitelman osuudet jäivät resurssipulan vuoksi toteuttamatta. Mannerheimin lastensuojeluliiton Pohjanmaan piiri on järjestänyt Ystäväksi maahanmuuttajaäidille toimintaa, jonka tavoitteena on edistää maahanmuuttajaäitien kotoutumista ja kielenoppimista. 5.1 ROMANITYÖ Keski-Pohjanmaalla asuu noin 150 romania. Romaneiden työllisyys on heikko ja kouluttautuneita romaneita on vähän. Kokkolan alueella nuoret, yli 25 vuotiaat, ovat lähteneet hakeutumaan työkokeiluihin. Kaikki peruskoulun suorittaneet hakeutuvat toiselle asteelle. Muutostyön tavoitteena oli korostaa romanin ja ammattilaisen välistä kohtaamista ja Lisätä sosiaali- ja terveysalan palveluiden sekä sivistystoimen tietoa romanikulttuurista, romanien tavoista ja heidän elämästään. Tämän edistämiseksi on pidetty luentoja sosiaali- ja terveysalan palveluissa sekä sivistystoimen tahoilla romanikulttuurista. Lisäksi järjestettiin seminaari (Eväitä ammattilaisille romanikulttuurista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille lokakuussa 2017), jossa romanitaustainen kertoi romanikulttuurista ja sen erityispiirteistä. Keski-Pohjanmaan alueella annettu tarvittaessa sosiaalityöntekijöille, opettajille, päiväkoteihin annettu konsulttiapua romanikulttuurista. Romanikulttuuria on tuotu laajasti esille Keski-Pohjanmaalla, sekä yhteistyötä on tehty myös muun muassa KELA:n kanssa (luento romanikulttuurista lokakuussa 2017) Romaniväestön osallisuuden tukemiseksi romaninaisille järjestetty ompelukurssi, jossa romaninaiset oppivat ompelemaan omia vaatteita ja saivat luontevaa vertaistukea arjen pyörittämisen hallintaan sekä toiminnalla ehkäistiin syrjäytymistä. Romaniperheiden vanhemmuuden tukemiseksi sekä tiedon lisäämiseksi sosiaali- ja terveysalanpalveluista järjestettiin romanivanhemmille seminaari (Tukea vanhemmuuteen lokakuu 2017) sekä käytiin tarvittaessa antamassa tukea vanhemmuuteen ja apua arjen asioihin romanikodeissa.

30 30 Tiedotetaan romaninuorille koulutusmahdollisuuksista ja niissä heidän tukeminen Nuorten syrjäytymistä ehkäisevä vapaa-ajan toiminta on aloitettu lokakuussa 2017, nuorisotoimen kanssa. TE- toimiston kanssa kartoitettu romaninuorten mahdollisuuksia koulutuksiin sekä nuorisotoimen kanssa järjestetty tapahtuma, jossa oli eri kouluttajia kertomassa koulutuksista tarkoituksena tiedottaa romaninuoria olemassa olevista mahdollisuuksista. Romaninuorille aloitettiin myös syrjäytymistä ehkäisevä musiikkikurssi tammikuussa 2018, jossa ryhmäydyttiin, saatiin luontevaa vertaistukea, opittiin soittamaan eri soittimia ja saatiin laulutunteja. Perustettiin romanityöryhmä eri tahojen ammattilaisten ja romaniedustajien kesken. Ensimmäinen kokoontuminen on sovittu tammikuulle Hyötyä ovat kokeneet erityisesti ammattilaiset, koska he ovat saaneet tietoa ja työvälineitä kohdatessa työssään romanin. Romanit ovat tulleet kohdatuksi ja saaneet kokea olevansa tärkeitä. 6. HANKEARVIOINTI Perhekeskuksen kehittämiskokonaisuus oli kokonaisuudessaan erittäin laaja, pitäen sisällään sekä valtakunnallista että maakunnallista perhekeskuskehittämistä. Maakunnan verkostomaisten perhekeskuksien kehittämisessä on täytynyt katsoa sekä laajasti maakunnallisia tarpeita että kuntaja työyksikkökohtaisia mahdollisuuksia ja odotuksia. Maakunnallinen integroitu sote-palvelutuotanto antoi erinomaiset lähtökohdat perhekeskustoiminnan kehittämiselle ja hankekauden aikana ollaan onnistuttu tehokkaasti yhtenäistämään maakunnan perhepalveluiden hajanaisia käytäntöjä. Hankesuunnitelmaan oli kirjattu laajasti toteutusta vaativia toimenpiteitä, mutta hankekauden edetessä suunnitelmia on täytynyt osittain muuttaa. Esimerkiksi sähköisten palveluiden kehittämisen osalta olisi ollut ehdottoman tärkeää saada sähköisten palveluiden asiantuntija työpariksi valtakunnallisiin kokouksiin ja kehittämisideointiin. Tällöin työ olisi alkanut aikataulussa ja olisimme voineet toteuttaa hankesuunnitelmaan kirjattuja kehittämiskohteita maakunnassamme. Valitettavasti tämä ei toteutunut ja sähköisten palveluiden kehittäminen jäi suunnittelutasolle. Myös muita yhteistyötoimijoita olisi tullut sitouttaa hankesuunnitelman toimenpiteiden toteuttamiseen jo ennen muutosohjelman alkua. Tällöin hankesuunnitelman toteuttaminen ei olisi ollut haavoittuvaista hankkeen henkilöstöresurssin muuttuessa. Kokonaisuudessaan hanke kuitenkin toteutti sille asetettuja tavoitteita hyvin ja antoi entistä laajempaa, maakunnallista näkemystä perheiden palveluihin. Perhekeskusmallin kehittämisen osalta onnistuttiin saamaan hyvin vuoropuhelua eri toimijoiden välille, joka on lisännyt yhteistyötä ja motivoinut oman työn kehittämiseen koko maakunnan alueella. Ammattilaisten välinen tuttuus on lisännyt moniammatillista toimintaa perheiden hyväksi ja pilotoituja toimintamalleja on toteutettu aktiivisesti si-so-te yhteistyössä. Maakunnan toimijat ja perheet ovat olleet positiivisesti ja aktiivisesti mukana miettimässä ja kehittämässä alueen perhepalveluita sekä vieneet tietoutta omissa verkostoissaan eteenpäin. Alueen toimijoita olisi kuitenkin ollut hyvä saada aktiivisemmin mukaan toiminnan konkreettiseen toteuttamiseen. Esimerkiksi kohtaamispaikkatoiminta ei edistynyt tavoitteiden mukaisesti toimijoiden puuttuessa. Perhekeskusjaostolta saatu palaute oli positiivista. Työskentelytavat ovat olleet kiinnostavia ja tapaamisissa käsitellyt asiat ovat olleet ajankohtaisia. Tieto muista toimijoista kentällä on lisääntynyt ja yhteinen ymmärrys asioista on lisääntynyt. Jaostossa toivottiin vastaavien tapaamisten jatkumista hankekauden jälkeenkin, sillä moniammatilliset tapaamiset lisäävät tietoa eri toimijoista ja mahdollisista yhteistyökumppaneista, sekä sitä kautta voi olla vaikuttamassa kehittämiseen oman sektorin näkökulmia tuoden.

31 31 Osatoteuttaja Kokkolan ensi- ja turvakoti ry:n osalta kokonaisuudessaan muutosohjelman kohteena olevissa toimintamuotojen käynnistämisessä, organisoinnissa ja kehittämisessä onnistuttiin erinomaisesti. Toimintamuodoille hankittiin toimitilat, jotka varustettiin ja sisustettiin tarkoitukseen sopiviksi. Päiväryhmätoiminnalle luotiin rakenteet ja määriteltiin sisällöt. Toimintaan markkinointiin niin, että asiakkaita toimintaan ohjautui maksimimäärä. Asiakkaat sitoutuivat hyvin ryhmätoimintaan. Muutosohjelman aikana 12 asiakasperheestä yksi ei sitoutunut toimintaan. Asiakkaiden osallisuus on ollut vahvaa. Asiakkailta ja yhteistyötahoilta saatu palaute on ollut positiivista. Unineuvontaan rakennettiin toimintamalli, joka on käytännössä osoittautunut toimivaksi. Panostamalla systemaattisesti perheiden varhaiseen tukeen uniasioissa, kyettiin vähentämään laitosyksikössä toteutettavien unijaksojen määrää lähes viidennekseen. Yhteistyötahoilta ja verkostoilta saatu hyvää palautetta toiminnasta yhteisissä foorumeissa ja palautekyselyjen muodossa. Muutosohjelmassa työskennelleet työntekijät kokevat onnistuneensa työssä. Tavoitteet saavutettiin kiitettävällä tasolla. 7. AJATUKSIA JATKOKEHITTÄMISELLE Perhekeskustoiminnan alkaessa on sitä tarpeen kehittää tavoitteellisesti eteenpäin. Aloittavat perhekeskustiimit sekä LAPE-yhteistyöryhmä tulevat olemaan tässä aktiivisina toimijoina. Jatkossa perhekeskuspalveluissa tulee kiinnittää huomiota laajemmin nuorten osallisuuteen ja palveluihin. Tämän hankekauden aikana keskityttiin enemmän lapsiperhepalveluiden kehittämiseen, jonka lisäksi on tärkeää kehittää nuorten palvelut yhä tiiviimmäksi osaksi perhekeskuksia. Tässä on huomioitava nuorten oma osallisuus kehittämistyössä. Myös lasten osallisuus ja lapsiin kohdistuvat vaikutukset ovat tärkeitä huomioida, joten lapsivaikutusten arviointia tulisikin hyödyntää laajalti perhekeskustoiminnan kehittämisessä. Perheiden lähipalveluista lapsiperheiden kotipalvelun toimintaan tulisi resurssoida entistä suurempi määrä henkilökuntaa vastaamaan maakunnan perheiden tarpeisiin. Perheiltä tullut kattava palaute lastenhoidollisten ja myös kodinhoidollisten palveluiden tarpeesta tulee ottaa huomioon, kun pohditaan matalan kynnyksen palveluiden tehostamista erityispalveluiden kustannusten hillitsemiseksi. Myös muutosohjelman aikana pilotoitu ja vuonna 2019 vakinaisen toimintansa aloittava matalan kynnyksen perheohjaus tulee arvioiden mukaan vaikuttamaan positiivisesti erityispalveluiden tarpeen vähenemiseen. Perhekeskusten kohtaamispaikkojen kehittäminen perheiden olohuoneiksi, joista on myös mahdollista saada palveluohjausta ja matalan kynnyksen tukea, on luonnollinen jatkumo perhekeskuskehittämiselle. Lapsiperheiden palveluohjauksen tehostuminen koordinaatiokeskuksen toiminnan myötä luo hyvät mahdollisuudet kattavalle palveluverkostolle koko maakunnan alueelle. Yhteistyö sivistyksen, sosiaali- ja terveysalan sekä kolmannen sektorin kesken on lähtenyt hyvään vauhtiin. Tähän mennessä saadut kokemukset varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyöstä näyttävät vihreää valoa sille, että olemme oikealla tiellä moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi. LENE-yhteistyön jatkaminen ja laajentaminen, samoin kuin moniammatillisten vanhemmuusvalmennuksien levittäminen koko maakuntaan ovat tärkeitä tavoitteita seuraaville vuosille. Yhteisten toimintamallien kehittäminen ja vaikuttavien työvälineiden mahdollistaminen ammattilaisille, esimerkiksi Lapset puheeksi- koulutusten kautta, on tärkeää jatkuvan kehityksen kannalta. Myös spesifempiä puheeksi oton välineitä on tärkeää tuoda perhekeskusammattilaisten käyttöön, tästä esimerkkinä Luo luottamusta suojele lasta, sekä Turva10 koulutukset, joiden koulutukset on suunniteltu koulutuskalentereihin. Tiedottamisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Sähköisten kanavien monipuolinen hyödyntäminen, sähköisen perhekeskuksen kehittäminen sekä erilaiset vanhemmuuden tuen ja vertaistuen

32 32 mahdollistavat menetelmät ja ryhmät antavat lisää mahdollisuuksia perhekeskustoiminnan levittämiseen ja mahdollistamiseen. Romanityön jatkamiselle olisi hyvä saada koulutuksen omaava romanitaustainen henkilö, joka voi antaa ajanmukaista tietoa romaneista ammattiryhmille, sekä toimii sillanrakentajana romaniväestön ja yhteiskunnan välillä. Muutosohjelman myötä mahdollistunutta Kokkolan ensi- ja turvakoti ry:n kehittämistyötä tulee jatkaa systemaattisesti. Yhteistyön merkitys tehtävässä kehittämistyössä ensiarvoisen tärkeää niin vanhempien kuin yhteistyötahojen kanssa.

33 33 Osaprojekti 3 VARHAISKASVATUS, KOULU JA OPPILAITOS LAPSEN JA NUOREN HYVINVOINNIN TUKENA 1. TAUSTAA JA HANKESUUNNITELMAN TÄSMENNYSTÄ Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena -kehittämiskokonaisuus linkittyy vahvasti matalan kynnyksen palveluiden verkostoimiseen ja perhekeskustoiminnan kehittämiseen. Keski-Pohjanmaalla kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät vuoden 2017 alusta uuteen sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiteen ja varhaiskasvatus, koulu- ja opetuspalvelut sekä nuoriso- ja vapaa-ajanpalvelut jäivät kuntiin. Toimintaympäristössä tapahtuvan muutoksen myötä lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittaminen ja kehittäminen on nähty välttämättömäksi, jotta toimijoiden välille ei synny kuiluja ja lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen ja avun oikeaan aikaan. Kehittämiskokonaisuuden projektityöntekijä Silva Sevola aloitti työnsä maaliskuussa Hän kutsui koolle ensimmäisen jaostokokouksen Jaoston kokoonpanoa oli määritelty maakunnallisesti etukäteen, mutta jaoston kokoonpano on hankekaudella muuttunut ja täydentynyt. Jaosto on kokoontunut hankekauden aikana yhteensä 13 kertaa. Projektityöntekijä on osallistunut tiiviisti myös muiden kehittämiskokonaisuuksien jaostotyöskentelyyn. Jaostossa ja kuntien LAPE-ryhmissä sekä erilaisissa asiantuntijoiden ja toimijoiden kohtaamisissa alettiin tarkentaa hankesuunnitelman painopisteitä ja aikatauluja. Oli tarpeen luoda yhteistä ymmärrystä lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmasta ja maakunnallisista toimenpiteistä eri toimijoiden yhteistyönä. Hankesuunnitelmaan on kirjattu monenlaisia tarpeita maakunnassa. Ne liittyvät muun muassa lasten, vanhempien ja ammattilaisten osallisuuden lisäämiseen varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa, lapsiperheiden matalan kynnyksen palvelujen parantamiseen ja moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen sekä koordinoimiseen varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten näkökulmasta, jotta työntekijät tuntisivat palvelurakenteet ja tarjolla olevat palvelut ja osaavat siten auttaa lapsia, nuoria ja perheitä. Nähtiin, että alueellinen yhteistyö hyvien käytäntöjen ja toimintamallien levittämisessä ja juurruttamisessa vaatii kehittämistä. Osaamisen lisäämistä yhteisen koulutuksen, hyvien käytäntöjen jakamisen ja toisilta oppimisen kautta toivottiin lisää. Yhtenä kehittämistoimenpiteenä nostettiin eri toimijoiden, sosiaali- ja terveystoimi, koulut ja opiskeluhuolto, yhteiset keskustelut, osaamisen jakaminen, nopea vuorovaikutus sekä säännöllinen arviointi/-palautekäytäntö. Myös tiedolla johtamisen kehittäminen nähtiin maakunnassa tärkeäksi alkaen lapsiin ja nuoriin liittyvien kyselyiden kartoittamisesta ja kerätyn tiedon käsittelyn hyvien käytäntöjen kokoamisesta. Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta haluttiin lisätä toimintarakenteissa, koska niillä on hyvinvointia lisääviä ja ongelmia ennaltaehkäiseviä vaikutuksia. Haluttiin pilotoida kouluihin vietäviä uudenlaisia liikkuvia sosiaali- ja terveyspalveluita. Kehittämiskokonaisuuden toimeenpanossa tuli noudattaa kansallista toimeenpanosuunnitelmaa, jonka sisältö on varsin laaja. Tiivistetysti haluttiin kehittää opiskeluhuollon palveluita toimimaan yhtenä kokonaisuutena lapsi- ja nuorisolähtöisesti sekä vaikuttaa siihen, että lasten ja nuorten kehitysympäristöt tukevat tasalaatuisesti heidän hyvinvointia ja oppimistaan. Pitkälti tavoitteet linkittyvät voimassa oleviin uusiin varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmiin sekä opiskeluhuoltolakiin ja niitä toteutetaan sivistystoimen ja oppilaitosten olemassa olevana työnä. Kehittämiskokonaisuuden laajat sisällöt toteutuivat yhteistyössä muiden kehittämiskokonaisuuksien ja olemassa olevan kehittämistoiminnan kanssa. Keski-Pohjanmaalla painopisteeksi muodostui hankesuunnitelmaa täsmennettäessä monitoimijaisen yhteistyön vahvistaminen, mitä toteutettiin käytännössä hyvin monissa erilaisissa LAPEn ja kentän

34 34 toimijoiden kohtaamisissa, esimerkiksi koulupiloteissa. Lapset puheeksi menetelmän maakunnallinen käyttöönotto moninaisine keskusteluineen, koulutussuunnitelmineen ja tiedottamisineen on ollut keskeinen osa kehittämiskokonaisuuden työtä moniammatillisen yhteistyön lisäämiseksi ja perheiden oikea-aikaiseksi tukemiseksi, mitä työtä tukee LAPE-kaudella koottu Lapset puheeksi johtoryhmä. Erityisesti lasten ja nuorten lisääntyneet mielenterveyden haasteet ja uudenlainen yhteistyö tilanteessa, missä palvelujärjestelmä kuormittunut, eikä optimaalisesti vastaa tarpeisiin, on noussut kehittämiskohteeksi. Kohtaamisissa, koulupiloteissa ja perhekeskuksemme keskeisen osan - ns. yhden puhelun periaatteen jalkautuvia palveluita ja lapsiperheiden palveluohjausta tuottavan koordinaatiokeskuksen - kehittämisessä on laajasti otettu huomioon tämä lähtökohta sekä LAPE-mottoja mukaillen: sopivaa tukea oikeaan aikaan lähellä lapsen ja perheen arkea. 2. KEHITTÄMINEN JA YHTEISTYÖ HANKKEEN AIKANA Kehittämiskokonaisuuden projektityöntekijän työ lähti käyntiin jaostotyöskentelyn lisäksi tapaamalla yhteistyöverkostoja laajasti sopien tapaamisia esimerkiksi eri ammattiryhmien ja alueiden palavereihin sekä kuntien LAPE-ryhmissä ja muissa hankkeen yhteisissä tapaamisissa. Tärkeää oli osallistua yhteistyöhön muiden jaostojen kanssa, koska myös niissä jaettiin tärkeää tietoa monitoimijaisesta yhteistyöstä ja tuli esiin tarve tiiviimmälle yhteistyölle sivistystoimen toimijoiden kanssa. Tapaamisissa tarkentui, mitä kehittämistä ja toimintamalleja on jo käynnissä ja mitkä ovat yhteiset painopisteet LAPE-kaudella ottaen huomioon, ettei kehittämiskokonaisuuden hankesuunnitelma ollut kovin tarkka, eikä sitä ollut kovin täsmällisesti yhdessä sivistystoimen toimijoiden kanssa määritelty. Tapaamisia oli muun muassa järjestötoimijoiden, nuorten mielenterveyshoitoketjun toimijoiden, alueen sivistysjohtajien ja rehtoreiden, perhetyön, varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun sekä opiskeluhuollon henkilöstön kanssa. Työhön kuului myös aktiivinen osallistuminen valtakunnallisen LAPE-verkoston toimintaan LAPE-päivillä ja - konferensseissa sekä kehittämiskokonaisuuden toimijoiden valtakunnallisen yhteistyön tiivistäminen. Moniammatillisen yhteistyön haasteet nousivat eri areenoilla esille. Projektityöntekijä ja muutosagentti saivat kutsun opiskeluhuollon maakunnalliseen palaveriin LAPEn aloitusseminaarin jälkeen mm. nuorten puheenvuorojen tiimoilta. Palaverissa nostettiin esille erityisesti tarve tiivistää uudestaan yhteistyötä lasten- ja nuorisopsykiatrian kanssa ja toisella asteella tärkeäksi yhteistyökumppaniksi mainittiin aikuispsykiatria. Alettiin valmistella ammattilaisten kohtaamista, mikä yhteistyössä eri tahojen kanssa laajeni oppilashuollon ja psykiatrian kohtaamisesta isoksi tapaamiseksi ammattilaisten kohtaamiseksi paneeleineen ja ryhmätöineen. Se toteutui Villa Elbassa Kokkolassa vetäjinä kehittämiskokonaisuuden 3 ja 4 projektityöntekijät Silva Sevola ja Teija Roiha. Kohtaamisesta jäi itämään tarve kehittää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi- ja mielenterveystyötä yhdessä. Saimme LAPEn yhdyspintaselvitykseen osallistuneen lastenpsykiatrian ylilääkäri Matti Kaivosojan mukaan yhteistyöhön, mistä virisi yhteistyötä sivistysjohtajien kanssa sekä yhteistyötä monitoimijaisen verkoston kanssa, missä alettiin valmistella uudenlaista yhteistyötä koulujen arkeen ja palveluiden yhdyspinnoille toimijoiden yhteistyönä. Kokoonnuimme isommilla ja pienemmillä kokoonpanoilla useita kertoja hankekaudella, mistä on pääsääntöisesti kirjattu muistiot LAPEn toimesta. Esimerkiksi koulupilottien kehittämisiltapäivässä tapahtui monenlaista osaamisen jakamista eri toimijoiden välillä. Matti Kaivosoja myös alusti tilaisuudessa otsikolla Käytöshäiriöt hoidon, opetuksen ja kasvatuksen haasteena. Tapaamisista synty monenlaisia ideoita, joista osa eteni LAPE-kaudella ja osa jää toteutettavaksi yhteistoiminnassa jatkossa. Konkreettisimpia aikaansaannoksia ovat Kokkolan ja Kannuksen koulupilotit, joita kuvaan raportissa myöhempänä. Koulupiloteista puolestaan saimme tärkeitä näkökulmia huomioitavaksi

35 35 laajempien mallien kehittämiseen, kuten perhekeskuksiin jalkautuvia palveluita tuottava yhden puhelun periaatteen koordinaatiokeskus. Hankkeen edetessä erilaiset pilotit ja muut kohtaamiset ovat olleet tärkeä tapa tutkia ja kehittää yhteistyötä ja niistä saadaan tietoa ja kokemuksia jatkohyödynnettäväksi mallien ja toimintojen laajemmaksi jalkauttamiseksi LAPE-kauden jälkeen perhekeskuksiin, yhden puhelun periaatteen koordinaatiokeskukseen ja palveluiden yhteistyöhön. Pilotteja on syntynyt matalan kynnyksen toimijoiden, kehitysympäristöjen ja erityispalveluiden toimijoiden yhdyspinnalle. Kehittämiskokonaisuuden kannalta merkittäviä pilotteja on kuvattu myös muiden kehittämiskokonaisuuksien osaraporteissa, kuten varhaiskasvatusyhteistyöhön liittyvät LENE- ja perheohjauspilotit (kehittämiskokonaisuus 2). Yhteistyö matalan kynnyksen kehittämiskokonaisuuksien kesken on tiivistynyt erityisesti hankkeen loppuvaiheessa ja on järjestetty yhteisiä tilaisuuksia mukaan lukien yhteinen jaostokokous ja tehty tiivistä yhteistyötä maakunnallisten mallien kehittämisessä. Perhekeskuksissa onkin erityisen tärkeää huomioida sivistystoimen toimijoiden yhteistyö, koska laajasti on ilmennyt, ettei tunneta toisten työtä ja palvelujärjestelmää riittävän hyvin ja eikä aina tiedetä mihin ottaa yhteyttä. Mielenterveystyön lisäksi neuropsykiatrisiin haasteisiin vastaaminen erityisesti sivistystoimen kentällä nousi kunnissa yhteiseksi intressiksi. Kehittämistä on tehty Soitessa LAPE:n aikana sekä sisäisenä kehittämisenä, että kuntiin jalkautuvana työnä uudessa Nepsy-tiimissä. Myös kunnissa on samaan aikaan virinnyt omaa kehittämistä näissä asioissa. (Ks. tarkemmin kehittämiskokonaisuus 4:n osaraportti.) Hankkeen aikana projektityöntekijä osallistui mm. suun terveydenhuollon kehittämispäivään, mutta hankesuunnitelmassa mainittujen liikkuvien hammashoitoyksiköiden rooli ei noussut hankkeen aikaisessa yhteistyössä samalla tavalla kuin jalkautuvien palveluiden tarve mielenterveyden tukemiseksi tai neuropsykiatrisiin pulmiin vastaamiseksi koulujen arjessa. Esimerkiksi Pop up hammashoitoyksiköiden jatkokehittämisestä tässä vaiheessa päätettiin luopua. LAPE-yhteistyönä koottu kuntoutustyöryhmä on myös vastannut tarpeisiin tehdä aiempaa tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Kuntoutustyöryhmän toiminta jatkuu myös hankekauden jälkeen (katso tarkemmin kehittämiskokonaisuus 4:n osaraportti). 2.1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN LAPSI- JA NUORISOLÄHTÖISESTI PERUSKOULUISSA JA OPPILAITOKSISSA Opiskeluhuollon resurssin ja organisoitumisen kuvaus Kehittämiskokonaisuuden tärkeänä valtakunnallisena tavoitteena on ollut opiskeluhuoltopalveluiden (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut) järjestäminen lapsi- ja nuorilähtöisenä kokonaisuutena esiopetuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa huomioiden tilanne, jossa osa henkilöstöstä toimii jatkossa sivistystoimen työntekijöinä kunnissa ja osa sosiaali- ja terveystoimen maakunnallisina toimijoina. On pidetty tärkeänä, että lapsilla ja perheillä on asuinpaikasta riippumatta tasalaatuiset palvelut. Keski-Pohjanmaalla sosiaali- ja terveystoimi on jo yhtä maakunnallista organisaatiota. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajat ja lääkärit toimivat samassa organisaatiossa, joskin terveydenhoitajat ja lääkärit ovat eri toimialueilla. Terveydenhoitajat kuuluvat perheiden palveluiden toimialueelle ja lähipalveluiden palvelualueelle, kun taas koululääkärit ovat pääsääntöisesti osa terveyden ja sairaanhoidon toimialuetta ja mukana vastaanottotoiminnassa laajemminkin. Koulu- ja opiskeluhuollon terveydenhoitajina toimii tällä hetkellä 35 henkilöä ja työpanosta on noin 22 henkilön verran, koska osa toimii myös lastenneuvoloissa (Kokkolassa henkilön työpanos ja muissa kunnissa yhteensä noin 6). Lääkärien osalta Kokkolassa panostus on hieman päälle kahden lääkärin verran. Useat lääkärit

36 36 tekevät koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa. Lestijokilaakson alueella on lääkäripanosta koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon n. 0,2 lääkäriä (noin päivä viikossa) pääosin kahden eri lääkärin toimesta. Perhonjokilaaksossa koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa tekee 0,3 lääkäriä; (Halsuan, Kaustisen ja Vetelin alueella 1 päivä viikossa ja Perhossa päivä joka toinen viikko). Hakave-alueella on pääasiallisesti sama yksi lääkäri, samoin Perhossa. (Tiedot saatu sähköpostitse lähiesimiehiltä marraskuussa 2018.) Käytännön ongelmana maakunnan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäritoiminnassa on se, että tehtäviä hoitavat pitkälti erikoistuvat lääkärit pienellä aikaresurssilla osana muita tehtäviä, jolloin he eivät ole koulujen käytössä pääsääntöisesti kuin terveystarkastuksissa. Koska sama lääkäri on tehtävässään vain tietyn ajan opintojaan, ei kouluympäristön ja yhteistyötahojen sekä erikoisalan tuntemusta välttämättä ehdi kertyä. Kouluille tilanne on näyttäytynyt niin, ettei henkilökunta eikä edes rehtori usein tiedä, kuka on heidän alueensa koululääkäri. Oppilaita ohjautuu osin lääkäriresurssista johtuen tarpeettomasti erikoissairaanhoidon palveluihin. Toisaalta joillakin alueilla tilanne on parempi, kun on saatu pysyvämpi lääkäriratkaisu. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan ammattiopistolla on ollut pysyvämpi lääkäri, joskin lääkäritarve olisi henkilöstön mukaan suurempi kuin on pystytty tarjoamaan. Projektityöntekijänä olin mukana myös yhdessä koululääkärien palaverissa, mikä ilmeisesti oli ainutlaatuinen LAPE-kaudella. Terveydenhoitajilla on maakunnallisia yhteisiä palavereita kuukausittain, missä olin hankkeen alussa ja lopussa mukana. Terveydenhoitajaresurssi on näyttäytynyt hankkeen aikana kohtalaisena, mutta tehtävien ja tarpeiden sekä osalla toimipaikkojen moninaisuudesta johtuen myös resurssipulaa on koettu. Resurssien suhteen on huomioitava se, jos työntekijä työskentelee useassa yksikössä. Opiskeluhuollon kuraattorit, vastaavat kuraattorit ja psykologit toimivat Kokkolassa oppilashuollon tiimissä, mitä johtaa sivistystoimen kehittämispäällikkö. Oppilashuollon tiimiin kuuluu Kokkolassa kuusi psykologia, yhdeksän kuraattoria ja kaksi vastaavaa kuraattoria. Muissa kunnissa eli Perhonjokilaaksossa Perhossa, Vetelissä, Halsualla ja Kaustisella ja Lestijokilaaksossa Toholammilla, Kannuksessa ja Lestijoella kuraattorit ovat kunnan sivistysjohtajan alaisuudessa. Vastaavan kuraattorin tehtävää hoitaa Kannuksessa jälleen oma vastaava kuraattori (kunnassa on vastaava kuraattori ja kuraattori) ja muiden kuntien osalta Toholammin vastaava kuraattori muun kuraattorin työnsä ohessa. Joitakin muutoksia henkilöstöresurssien yksityiskohdissa on tullut hankekauden aikana. Jokilaaksoissa kuraattoriresurssi vaihtelee eri kunnissa kahdesta päivästä kuukaudessa kahteen täysiaikaiseen kuraattoriin. Jokilaaksojen kunnissa opiskeluhuollon psykologipalvelut tuotetaan ostopalveluina, jolloin psykologi voi olla käytettävissä esimerkiksi 1-4 päivänä kuukaudessa vaihdellen eri kunnissa. Käytännön kokemusten ja keskustelujen myötä jokilaaksojen kunnissakin haluttaisiin rekrytoida kuntien yhteistyössä opiskeluhuoltoon omaa psykologiresurssia. Tämä palvelisikin opiskeluhuoltolain mukaisesti psykologin tehtäviä ja oppilaita erityisesti yhteisöllisen opiskeluhuollon ensisijaisten tehtävien ja tavoitettavuuden osalta. Maakunnassa on ollut hankekauden aikana haasteellista rekrytoida psykologeja, eikä esimerkiksi rekrytointiyritys määräaikaiseen työsuhteeseen tuottanut tulosta. Jos rekrytointeja ei saada tehtyä, olisi joka tapauksessa syytä lisätä psykologin resurssia useassa kunnassa ja saada psykologit osaksi yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja yhteistyöverkostoa. Kokkolassa ei tällä hetkellä ole osoitettuna tiettyjä läsnäolopäiviä, milloin psykologi olisi tavoitettavissa tietyllä koululla tai oppilaitoksessa. Opiskeluhuollon kuraattoreille kuuluu useita yksiköitä, joissa he käyvät tietyin väliajoin. Kuraattoreita on Keski-Pohjanmaalla ollut saatavilla, mutta esimerkiksi koulupilottien myötä on tullut ilmi, että resurssia saisi koulua kohden olla enemmän, jotta voitaisiin tehdä tiiviimpää työtä oppilaiden ja perheiden sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Työnkuva kuraattoreilla on laaja ja painotukset vaihtelevat. Opiskeluhuoltolain mukaan opiskeluhuollon kuraattoreiden ja psykologien tehtävään kuuluu edistää yhteistyötä opiskelijoiden perheiden ja muiden läheisten kanssa. Kuitenkin esimerkiksi Lapset puheeksi keskusteluiden toteuttamiselle ja vanhempien tapaamiselle on ollut hankala löytää työaikaa. Vastaavien kuraattoreiden työnkuvaa on Kokkolassa haluttu kehittää myös

37 37 LAPE-yhteistyössä erityisesti yläkoulun koulupilotissa. Vastaavalla kuraattorilla voi olla erityinen rooli esimerkiksi koordinoinnissa, kehittämisessä ja vaativimmissa asiakastapauksissa. Lähes kaikissa kunnissa vastaavan kuraattorin resurssi on pieni suhteessa oppilaitosten määrään, vaikka opiskeluhuoltolain mukaan vastaavan kuraattorin palveluita tulisi olla jokaisen oppilaitoksen käytettävissä. Kokkolan opiskeluhuollon tiimissä kuraattoreilla ja psykologeilla on säännöllisiä kokoontumisia. Jokilaaksoissa on kuraattorien osalta yhteisiä kokoontumisia, joskin harvakseltaan noin neljä kertaa vuodessa. Opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien maakunnallisia tapaamisia on ajoittain järjestetty, mutta niillä ei ole nimettyä vastuuhenkilöä ja tapaamiset ovat jääneet satunnaisiksi LAPEkaudella. Kokkolassa opiskeluhuollon (mukaan lukien opiskeluterveydenhuolto) toimijat ovat LAPEkaudella kohdanneet kaksi kertaa yhteisen kehittämisen merkeissä. Tällöin toimijoilla Kokkolassa ja muissa kunnissa ei ollut kiinnostusta tai mahdollisuutta maakunnalliseen yhteistyöhön. Lasten, nuorten ja perheiden kannalta tilanne voi pahimmillaan johtaa siihen, etteivät palvelut ole tasalaatuisia asuinpaikasta riippumatta, eivätkä opiskeluhuoltopalvelut välttämättä näyttäydy lapsija nuorilähtöisenä kokonaisuutena, vaikka paljon tärkeää työtä tehdään. Esiopetuksen osalta lakisääteisen opiskeluhuollon resurssit ja toimintatavat vaihtelevat. Esiopetus on osassa kuntia varhaiskasvatusyksiköiden ja osassa koulujen yhteydessä. Kysyntää palveluille olisi ainakin varhaiskasvatuksen henkilökunnan mielestä enemmänkin. Kunnissa ja oppilaitoksissa on myös vaihtelevia käytäntöjä opiskeluhuoltoryhmien järjestämiseksi. Opiskeluhuoltolaki tuli voimaan elokuussa 2014 ja ryhmien toiminta hakee yhä muotoaan. Monille toimijoille tapauskohtaisesti koottavien monialaisten asiantuntijaryhmien toiminta on yhä jäänyt vieraaksi, eikä ryhmiä toimijoiden mukaan ole kaikilla kouluilla käytössä siinä laajuudessa kuin olisi tarpeen. Monialaiset oppilaitoskohtaiset opiskeluhuoltoryhmät kokoontuvat ja niiden toimintaa on kehitetty tai ollaan kehittämässä eri puolella maakuntaa. Kehittäminen ja toiminnan yhtenäistäminen sekä tavoitteellisuus on yhä nähty tarpeelliseksi. LAPEn järjestämää opiskeluhuollon koulutusta ja siellä esiteltyä opiskeluhuoltoryhmien työskentelymallia on pidetty hyödyllisinä ja useassa kunnassa sitä aiotaan hyödyntää opiskeluhuoltosuunnitelmien päivittämisessä. Projektityöntekijä on jalkautunut sovitusti opiskeluhuoltoryhmien kehittämistyöhön joissakin kunnissa. Kokkolassa projektityöntekijä osallistui opiskeluhuollon tiimin organisoimaan kierrokseen kouluilla, missä jaettiin hyviä käytänteitä yhteisöllisestä opiskeluhuollosta. Oppilaiden ja vanhempien osallisuuden lisääminen nähtiin tarpeelliseksi; nyt esimerkiksi käytänteet oppilaitoskohtaisiin opiskeluhuoltoryhmiin osallistumisessa vaihtelivat eri kouluissa. Myös Keski-Pohjanmaan ammattiopistolla projektityöntekijä on ollut mukana erilaisissa opiskeluhuollon kehittämistilaisuuksissa. Opiskelijoiden osallisuutta on ammattiopistolla ja toisen asteen maakunnallisessa verkostossa kehitetty ja tapaamiset jatkuvat. Perhossa yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintaa ja suunnitelmallisuutta haluttiin myös kehittää ja kehittämistä saatettiin yhdessä toimijoiden kanssa alulle. Projektityöntekijä on ollut mukana monialaisten opiskeluhuollon ohjausryhmien tapaamisissa Kokkolassa, Toholammilla, Kannuksessa ja Keski-Pohjanmaan ammattiopistolla. Kaikissa kunnissa toiminta ei tällä hetkellä ole käynnissä tai sitä on hankekaudella käynnistelty uudestaan. Pienissä kunnissa ei välttämättä nähdä kovin hyödylliseksi kokoontua lähes samalla kokoonpanolla kuin oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Tasalaatuisten ja yhtenäisten palvelujen saavuttamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi olisikin syytä pohtia, olisiko useamman kunnan yhteinen - esimerkiksi perhekeskusalueen tai jopa maakunnallinen - ohjausryhmä mielekäs, kun tehtävänä on opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaaminen. Myös sivistysjohtajien tapaamisissa opiskeluhuollon linjauksia ja rekrytointeja olisi mahdollista käsitellä. LAPE-hankekaudella esimerkiksi psykologien rekrytoinnista on keskusteltu sivistysjohdon kesken erilaisissa tapaamisissa, mutta säännöllisiä yhteisiä kokoontumisia ei maakunnassa ole nyt organisoitu LAPE-kaudella kootun Lapset puheeksi johtoryhmän lisäksi.

38 Opiskeluhuolto lasten ja nuorten näkökulmasta Nuoret ja päättäjät kohtaaminen ja hyvinvoinnin teemat Nuoret ja päättäjät -kohtaaminen on järjestetty Kokkolassa vuosittain nuorisovaltuuston, yläkoulujen ja toisen asteen oppilas- ja opiskelijakuntien hallitusten edustajien sekä kaupungin hallinnon yhteistyönä vuodesta 2012 alkaen. Kokkolan kaupungin osallisuuskoordinaattori toimii aktiivisessa yhteistyössä nuorten kanssa. Kohtaamisen tavoitteena on yhdessä nuorten, päättäjien, esimiesten ja asiantuntijoiden kesken tarkastella ja tehdä toimenpide-ehdotuksia nuoria koskettavissa kunnallisissa asioissa. Nuoret valmistelevat ennakkoon ydinkysymyksiä, jotka suuntaavat keskusteluita ja tavoiteltavia toimenpide-ehdotuksia. LAPEn aikana Nuoret ja päättäjät kohtaamisia on toteutettu myös muissa maakunnan kunnissa. Kehittämiskokonaisuus 1:n projektityöntekijä on aktiivisesti vienyt mallia myös muihin Keski-Pohjanmaan kuntiin, missä sitä on haluttu työstää. (Katso tarkemmin kehittämiskokonaisuus 1:n raportti) Syyskuun 2017 kohtaamiseen Kokkolassa haluttiin nostaa LAPE-muutosohjelmasta nousevia aiheita liittyen nuorten hyvinvointiin. Nuoret teemoittelivat hyvinvointiin liittyviksi ydinkysymyksiksi mm. oppilashuollon kehittämisen. Kohtaamispäivässä osallistujat jaettiin pienempiin teemaryhmiin kunkin osallistujan kiinnostuksen ja asiantuntemuksen mukaisesti. Jokaisessa teemaryhmässä keskustelivat aiheesta vastaavat virkamiehet ja luottamushenkilöt yhdessä nuorten kanssa. Hyvinvoinnin teemoja otettiin esille kaikissa kolmessa ryhmässä. Nuoret halusivat toimenpiteitä muun muassa liittyen kiusaamisen ehkäisyyn, ehkäisevään päihdetyöhön ja sopivaan luottamukselliseen tukeen tilanteeseen sopivalta henkilöltä. LAPEn projektityöntekijänä osallistuin teemaryhmään Oppilas- ja opiskelijahuolto sekä oppimisen tuki. Siellä keskusteluun nousi etenkin se, että nuorille opiskeluhuollon palveluiden ja työntekijöiden saavutettavuus on tärkeää. Nuoret toivoivat, että opiskeluhuollon henkilöstön kasvot tulisivat tutuksi ja että henkilöstö voisi aina syyslukukauden alussa vierailla luokissa esittäytymässä. Kaikki nuoret eivät tiedä, miten esimerkiksi opiskeluhuollon kuraattorin tai psykologin tavoittaa ja myös työtilan sijainti on tärkeä asia, kun halutaan asioida luottamuksellisesti. Ideoitiin myös muuta tiedottamista, kuten kuvien ja nimien sekä yhteystietojen laittamista esille koululla ja sähköisesti. Nuoret haluaisivat mielellään tavata henkilökohtaisesti kuraattorin tai psykologin myös ilman varsinaisia huolia ns. ennaltaehkäisevällä käynnillä. Mukana oli useita opiskeluhuollon ammattilaisia, kuten kuraattoreita, terveydenhoitajia ja psykologeja sekä esimiehiä. Keskustelua käytiin lähinnä resurssien rajallisuudesta sekä aikapulasta ja siitä, että yhteystiedot ovat jo saatavilla. Selkeää vastaehdotusta nuorten esille nostamiin asioihin ei tullut. Koulukohtaista kehittämistä tiedottamisessa on kuitenkin LAPE-kaudella tehty ja myös nuoret ovat siitä raportoineet. Kouluilla rehtori on opiskeluhuollon henkilöstön mukaan ratkaisevassa asemassa tiedottamisesta sopimiseksi. Kohtaamisen teemojen jatkotyöstäminen: nuoret kehittämässä opiskeluhuollon palveluja 1 LAPEn projektityöntekijä ja terveydenhoitajien osastonhoitaja tarttuivat nuorten ja päättäjien kohtaamisessa esille nostamaan aiheeseen, joka käsitteli luottamusta. Nuorisopalveluiden osallisuuskoordinaattorin, terveydenhoitajien osastonhoitajan ja vapaaehtoisten mukaan lähtevien nuorten kanssa järjestettiin tapaaminen, missä käsiteltiin edellä mainittua aihetta ja sovimme jatkotyöskentelystä. Tapaamisia oli yhteensä viisi kertaa. Mukana tapaamisissa oli 1-7 nuorta sekä edellä mainittujen työntekijöiden lisäksi aiheen mukaan opiskeluhuollon henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita. Nuoret olivat sekä lukiolaisia että ammattiopistolla opiskelevia. 1. tapaamisella aiheena oli luottamus opiskeluhuollon palveluissa. Kuultiin nuorten näkemys asiaan. Luottamus on tärkeää, jotta apua voi hakea matalalla kynnyksellä. Tuotiin esille myös 1 Ks. Hyvinvoiva lapsi oppii ja kasvaa - varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos hyvinvoinnin tukena - kehittämistyön tuloksia verkkojulkaisu. Saatavilla:

39 39 lainsäädännön näkökulma ja ammattilaisten tapauskohtainen harkinta sekä avoimuus nuorelle eri tilanteissa. 2. tapaamisella keskusteltiin opiskeluhuollon tiedottamisesta, nuorten näkökulmasta hyvään terveydenhoitajatyöhön ja kohtaamiseen. Mukana oli muutama käytännön työtä tekevä terveydenhoitaja. 3. tapaamisella käsiteltiin laajoja terveystarkastuksia. KP LAPEn hankesuunnitelmaan on kirjattu, että laajojen terveystarkastusten kehittämisessä on tarkoitus hyödyntää nuorten näkemyksiä. Osastonhoitaja esitteli laajojen terveystarkastuksen sisältöä nuorille keskittyen eniten 8. luokkaan. Molemminpuolisen luottamuksen tärkeys sekä yksilöllisten tarpeiden huomioiminen laajassa kyselyssä korostui keskustelussamme. 4. tapaamisen aiheena oli kiusaaminen. Mukana olivat kolme koulunuorisotyöntekijää, psykologi ja kuraattori sekä oppilaitospoliisi. Jaettiin käsityksiä kiusaamisesta ja siihen puuttumisen sekä ennaltaehkäisyn keinoista. 5. tapaamisessa tavoitteena oli sopia toimenpiteitä ja etenemistä käsiteltyjen aiheiden perusteella. Ideoitiin konkreettisia ehdotuksia käsitellyistä teemoista, mitä voisi yhteistyössä johtavien viranhaltijoiden avustuksella viedä eteenpäin. Toiveena oli nuorten osallistuminen hyvinvointiteemojen käsittelyyn, esimerkiksi työpajojen suunnitteluun ja toteutukseen koululla, sekä suora kohtaaminen ja vuorovaikutus opiskeluhuollon henkilöstön kanssa laajemmin, aluksi esimerkiksi terveydenhoitajien palaveriin mukaan meno. Saadun palautteen mukaan tapaamisia pidettiin mukavina ja tavoitteellisina. Oli saatu oma ääni kuuluviin ja ymmärrystä nuoren kokemuksesta suhteessa terveydenhoitajan palveluun. Koettiin tärkeänä jatkaa vuoropuhelua myös laajemmalla kokoonpanolla. Ryhmän toiminnan vaikutuksesta palveluihin ja yhteistyöhön oli erilaisia näkemyksiä. Jatkossa pidettiin tärkeänä, että nuorten mielipiteitä kysytään paljon ja usein ja heitä otetaan mukaan työryhmiin. Nuoria saisi olla mukana enemmän ja mukanaolon tulisi olla systemaattisempaa eikä satunnaista. Nuoret olivat aktiivisia, esimerkiksi yksi nuorista lupasi osallistua omalla koululla terveydenhoitajan tilan opasteen visualisointiin. Todettiin, että luottamus on keskeinen osa oppilashuollon työn vaikuttavuutta. Esimerkiksi saadakseen täyden hyödyn terveystarkastuksista, tulisi vastaamisen ja keskustelun olla luottamuksellista ja avointa. Projektityöntekijä esitti, että nuoret käsittelisivät myös nuorisovaltuustossa sitä, miten tieto työskentelystä ja johtopäätöksistä viedään eteenpäin laajemmalle nuorten joukolle. Terveydenhoitajien palaveriin mukaan pääsy toteutui, vaikkakin melko pitkällä viiveellä tapaamisten jälkeen marraskuussa 2018, johtuen ammattilaisten palaverien aikatauluista ja kuormittuneisuudesta. Asia otettiin uudelleen puheeksi terveydenhoitajien esimiesten taholta, kun nuori esitteli luottamusteemaa opiskeluhuollon koulutuksessa syyskuussa Jatkossa olisi tarpeen suunnitella ja aikatauluttaa prosesseja nuorten ja esimiesten kanssa suunnitelmallisemmin, jotta aihe pysyy mielessä ja motivaatio säilyy. Kokkolan oppilashuollon ohjausryhmässä on käsitelty nuorten osallisuutta opiskeluhuollossa ja pohdittu, miten nuoria voisi osallistaa kehittämiseen. Projektityöntekijä on esittänyt muun muassa Kokkolan sivistystoimen kehittämistiimin tapaamisessa , että nuoret ja päättäjät kohtaamista hyödynnettäisiin systemaattisemmin opiskeluhuollon ja oppilaitosten toiminnan kehittämisessä. Kyseessä on valmis toimintarakenne, missä myös oppilaille ja opiskelijoille voi antaa aiheita työstettäväksi, kun toimintaa halutaan kehittää ja arvioida. Keskustelussa nousi esille myös oppilaskuntien entistä suunnitelmallisempi hyödyntäminen, joka ohjaavien opettajien kanssa raamitettaisiin ja esimerkiksi sidottaisiin vuosikelloihin. Nuoret ja päättäjät kohtaamisen teemoja ja jatkotyöstämistä pohditaan lisää tämän osaraportin kappaleessa 2.4. Hyvä kuraattorityö hyvien käytäntöjen dialogi Perhonjokilaakson ja Lestijokilaakson kuntien (aiempi peruspalveluliikelaitos Jytan toiminta-alue) kuraattoreiden ja oppilaiden kanssa järjestettiin kaksi hyvien käytäntöjen dialogi iltapäivää ja , jota vetivät LAPEn muutosagentti Anne Saarela ja I & O hankkeen muutosagentti Liisa Ahonen. Kehittämiskokonaisuuden projektityöntekijä osallistui dialogipäiviin ja nosti esille esimerkiksi kiusaamisen ennaltaehkäisyyn liittyviä teemoja. Mukana oli kuusi kuraattoria (jokilaaksojen kaikista

40 40 kunnissa kuraattorit) ja kaikista jokilaaksojen kunnista oppilaskunnan yläkouluikäisiä nuoria (noin kaksi joka kunnasta). Työpajoissa käytettiin aikaa aiheeseen virittäytymiseen sekä dialogisia työskentelytapoja kuten Learning Cafe- ja Open Space työtavat. Teemat olivat sekä aikuisten että nuorten valitsemia ja kaikki saivat kommentoida kaikkia aihepiirejä. Jatkotyöskentelyyn nostettiin muun muassa tiedonkulku ja viestintä, yhteisöllinen ja ennaltaehkäisevä oppilashuolto, kuraattorin ajankäyttö ja nuorten äänen saaminen kuuluviin arjessa. Kuten Kokkolan nuoret ja päättäjät kohtaamisessa, näissäkin kohtaamisissa oppilaat toivoivat kuraattorin näkyvyyttä kouluarjessa sekä tiedottamista oppilashuollosta. Nuoret toivoivat palveluiden helppoa saavutettavuutta ja kuten muissakin kohtaamisissa - esimerkiksi toisen asteen opiskelijoiden kanssa - monikanavaista tiedottamista pidettiin hyvänä mukaan lukien esimerkiksi kasvokkainen tiedottaminen, Wilma ja keskusradio. Myös kuraattorit toivoivat parempaa tiedottamista kouluarjesta heille päin. Huomionarvoista tapaamisissa oli myös kuraattoreiden kuormittumiseen ja ajankäyttöön liittyvien teemojen nousu. Kuten Kokkolan nuoret ja päättäjät -kohtaamisessa, tuotiin esille resurssipulaa sekä kiirettä ja nuorten taholta puolestaan toivetta useampiin kohtaamisiin. Tämä kertoo oppilashuoltotyön arvostuksesta nuorten taholta, mutta toisaalta ei välttämättä rohkaise yhteydenottoihin matalalla kynnyksellä, jos kuulee työntekijöiden kuormittuneisuudesta. Keskusteluissa tuotiin esille, että lapsille ja nuorille annettua aikaa pidetään tärkeänä. Opiskeluhuollon helpompi saavutettavuus psykologityön osalta otettiin esille myös järjestetyssä Halsuan, Kaustisen ja Vetelin LAPE-ryhmien laajennetussa työpajassa, missä mukana oli toisen asteen nuoria alueelta. Toivottiin, että psykologiin voisi ottaa suoraan yhteyttä, eikä vain toisen viranomaisen välityksellä. Toisaalta alueen oppilashuollon palvelut - psykologipalvelut, kouluterveydenhoito- ja koululääkäripalvelut sekä kuraattoritoiminta saivat työpajassa kiitosta toimivuudestaan. Yhteisöllisen oppilashuollon ja kiusaamisen ehkäisyn osalta nousi hyvien käytäntöjen dialogissa keskusteluun saman tyyppisiä teemoja nuorilta ja kuraattoreilta. Nähtiin tarpeelliseksi käydä enemmän keskustelua luokissa kaveruudesta ja muista luokkahengen parantamiseen liittyvistä teemoista ja ideoida käytännön toimintaa, esimerkiksi miten otetaan vastuuta yksinolevista. Nuorten ehdottivat teemojen käsittelyä leikin avulla, esimerkiksi roolien jako ja rikkinäinen puhelin. Käytiin keskustelua vuorovaikutusta ja sosiaalisia taitoja tukevista ohjelmista ja menetelmistä, mitä alueella on käytössä, kuten Friends, Lions Quest, Askeleittain, KiVa-koulu ja mindfulness. Itsetunnon tukeminen nähtiin tärkeänä. Erittäin tärkeänä nähtiin jatkuva ryhmäyttäminen koko peruskoulun ajan ikäkauden mukaan, mihin kuuluu tutustuminen ryhmään ja ryhmähengen nostatus tuntien alussa tai esimerkiksi epämuodollinen yhdessäolo retkillä tai leffatunneilla. Luokanvalvojan tai ryhmänohjaajan rooli nähtiin jatkuvassa ryhmäyttämisessä tärkeänä, kuten myös muissa keskusteluissa ja kohtaamisissa opiskeluhuollon ja toisen asteen oppilaiden kanssa. Palautelaatikkoa, mihin voi anonyymisti jättää aloitteita ja asioita, nähtiin kokeilemisen arvoisena asiana. Hyvien käytäntöjen dialogi johti myös käytännön työhön koululla ryhmädynamiikkaan liittyvissä haasteissa. Kohtaamisessa ideoitiin yhdessä keinoja, miten esille nostettuja asioita voidaan viedä tiedoksi ja eteenpäin omilla kouluilla. Sovittiin, että projektityöntekijä voi noin puolen vuoden päästä kysellä, mitä hyviä toimintatapoja on kokeiltu ja miten asioiden esille nostaminen on vaikuttanut. Projektityöntekijän kysely-yrityksiin ei valitettavasti tullut kovin paljon raportoitavia vastauksia. Joitakin käytännön kokeiluja oli kuitenkin tehty. Esimerkiksi Kaustisella oli tiivistetty nuorisotyöntekijän ja koulun henkilökunnan yhteistyötä ryhmäyttämisessä, johon oli panostettu lisää. Joka tapauksessa dialogipäiviä pidettiin antoisina. Nuorten kuuleminen oli ollut tärkeää ja heitä halutaan kuulla jatkossakin. Koettiin, että ajan antaminen näille kohtaamiselle tukee toimintakulttuurin muutosta.

41 Lapsi- ja nuorilähtöisen hyvinvoinnin tukemisen kysymyksiä Vuoden 2017 kouluterveyskyselyjen on käsitelty monilla foorumeilla Keski-Pohjanmaalla. Koulut ja oppilaitokset käsittelevät tuloksia esimerkiksi opiskeluhuoltoryhmissä tai opiskeluhuollon ohjausryhmissä; myös Soitessa ja terveydenhoitajien alueellisilla kokoonpanoilla kokoonnuttiin terveyskyselyjen äärelle. Projektityöntekijä oli hankekaudella mukana monissa eri tilaisuuksissa, joissa tietoja käsiteltiin. Välttämättä käynyt ilmi, mitä näillä tiedoilla aiotaan tehdä. Kouluilla myös koettiin, että saatu linkki terveyskyselyn tietoihin oli työläs tapa käsitellä tietoa verrattuna aiempaa tiivistelmään. Soiten hyvinvointikoordinaattori Henri Nevalainen kokosikin eri kuntiin ja Soitelle esityksiä tiedoista. Kannuksen opiskeluhuollon ohjausryhmässä ideoitiin koko kunnan oppilaita ja opiskelijoita sekä vanhempia koskevaa tapahtumaa kuten iltakoulua, missä kouluterveyskyselyiden pohjalta voitaisiin ideoida ja toteuttaa toimintaa. Iltakoulu päätettiin aluksi kohdistaa yläkoululaisille ja lukiolaisille sekä heidän vanhemmilleen. LAPEn kehittämiskokonaisuuden 1 ja 3 projektityöntekijät ja Soiten hyvinvointikoordinaattori olivat osaltaan mukana tietojen koostamisessa, ideoinnissa ja toteutuksessa sekä osallistavan toimintatavan mallintamisessa. (Ks. myös kehittämiskokonaisuuden 1 osaraportti.) Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koonnut internetsivuilleen materiaalia ja esimerkkejä tiedon hyödyntämisestä lapset, nuoret ja perheet sekä kouluhenkilökunnan osallistavalla tavalla kouluilla, mitä tietoa jaoimme. Kouluterveyskyselyjen tuloksia on käsitelty myös kouluissa oppitunneilla. Esimerkiksi Keski- Pohjanmaan ammattiopistolla käsitellään kouluterveyskyselyitä ja TEA-viisarin tuloksia opiskeluhuollon ryhmissä ja opiskelijoiden kanssa ja valitaan kehitettävät painopisteet. Kaiken kaikkiaan lasten ja nuorten sekä vanhempien osallisuutta tietojen käsittelyssä ja toimenpiteiden valinnassa saisi vielä kehittää ja lisätä. Kpedun opiskeluhuollon kehittämispäivässä haluttiin muun muassa ideoida kouluterveyskyselyiden tulosten pohjalta konkreettista toimintaa nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi ja psyykkisen pahoinvoinnin ennaltaehkäisemiseksi. LAPE:n projektityöntekijä toteutti sovitusti mindfulnessiin eli hyväksyvään tietoiseen läsnäoloon pohjautuvat kohtaamiset Kannuksen ja Kaustisen luonnonvara-alan opiskelijaryhmissä sekä lisäksi Kaustisen musiikkilukiossa. Kohtaamisissa käsiteltiin stressinhallintaa keskustelemalla ja harjoituksia tehden. Tapaamiset toteutuivat hyvin ja opiskelijat osallistuivat toimintaan. Toisen asteen yhteisiä aikatauluja ei ollut helppo sovittaa, joten tapaamiset järjestettiin kertaluonteisina eri yksiköissä. Nuoret eivät tässä olleet mukana ideoimassa toimintaa, eikä palautetta varsinaisesti kerätty. Kuitenkin nuorten osallistumisesta saattoi päätellä, että he keskimäärin arvostivat tällaista lähestymistapaa keskustella ja tehdä harjoituksia liittyen hyvinvoinnin kysymyksiin. Projektityöntekijänä ja ohjaajana toin esille sen, että harjoituksiin ja keskusteluun osallistuminen on vapaaehtoista, kunhan annetaan kaikille halukkaille rauha osallistua ja keskittyä. Hankesuunnitelmassa viitattiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvien kyselyiden kartoittamiseen, mahdolliseen karsimiseen ja tiedonkäsittelyn hyvien käytänteiden jakamiseen. Nämä asiat ovat olleet laajasti esillä esimerkiksi kuntien LAPE-ryhmissä. Kehittämiskokonaisuuden 1 hanketyöntekijä kartoitti esimerkiksi Kannuksen osalta kyselyjä. Tarkempaa käsittelyä ideoitiin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kokoamisen yhteyteen, mikä jäi LAPE-kaudella toteutumatta. Koulupiloteissa nostettiin esille lasten ja nuorten sekä vanhempien osallisuuden tärkeyttä ja on saatu heidän ääntään kuuluviin. Esimerkiksi poissaoloihin liittyvässä pilotissa kuraattori ja koulunuorisotyöntekijä selvittivät käynnissä olevassa nuorten Tsemppi-ryhmässä näkökulmia siihen, mikä auttaisi pysymään koulussa ja ehkäisisi poissaoloja. Arvioimme tämän toimivan paremmin kuin että nuoria olisi ollut mukana kaikissa palavereissa. Jos nuoret olisivat olleet mukana koko prosessissa, se olisi varmasti ollut erilainen ja pitänyt suunnitella eri tavalla. Vaatii panostamista ennakkovalmisteluihin, käytettyyn kieleen sekä kohtaamisten rakenteeseen, jotta tilanteesta tulee nuorille mielekäs. Tästä ei liene ole haittaa aikuisten työskentelylle, mutta suunnittelu ja toimintakulttuuri vaatisivat melko isoa muutosta. Ei ole aina kovin helppoa ottaa lähtökohdaksi

42 42 asiakkaiden osallisuutta ja monia toimintoja kehitetään yhä vain ammattilaisten kesken. Toisaalta esimerkiksi Koivuhaan koulupilotissa oli luontevaa kysyä lasten ja vanhempien näkemyksiä koululla. Esimerkiksi LAPE-kaudella valmistellussa yhden puhelun periaatteen koordinaatiokeskuksen jatkokehittämisessä tulisi saada vanhempien, lasten ja nuorten ääni mukaan. Lapsivaikutusten arviointia (LAVA) on kehitetty ja pilotoitu laajasti KP LAPEssa ja näitä kokemuksia ja malleja sekä syntynyttä osaamista tulisi hyödyntää laajasti myös uusien toimintojen kehittämisessä (ks. tarkemmin kehittämiskokonaisuus 1 ja 4). Sosiaalinen media on keskeinen asia nuorten elämässä. Hankesuunnitelmaan on kirjattu, että Centria ammattikorkeakoululla on kokemusta sosiaalisen median käytöstä lasten ja nuorten osallisuuden edistämisessä, mitä osaamista KP LAPE hanke hyödyntää. Sosiaalisen median hyödyntäminen osallisuuden tukemisessa ja vanhemmuuden tuki liittyen sosiaaliseen mediaan alueen toteuttamisesta KP LAPEssa päätettiin luopua, kun siihen alun perin varatut e kohdennettiin muualle heti hankkeen alussa. Sosiaalisen median käyttö esimerkiksi opiskeluhuollon henkilöstön tavoittamiseksi on ollut esillä keskusteluissa LAPE-kaudella ja siitä on ollut vaihtelevia käytänteitä. 2.2 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINNIN LISÄÄMINEN JA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ VARHAISKASVATUKSEN, KOULUN JA PERHEIDEN PALVELUIDEN YHTEISTYÖNÄ Lapset puheeksi menetelmä ja toimintatavan laajentaminen Keski-Pohjanmaalla Keski-Pohjanmaan LAPEssa järjestettiin näyttöön perustuvien menetelmien neuvottelu, jossa Kasvun tuen menetelmäkoordinaattorit esittelivät menetelmiä, kuten Lapset puheeksi keskustelua ja -neuvonpitoa, Ihmeelliset vuodet ryhmänhallintamenetelmää ja -vanhempainryhmää sekä MDFT:ta (Multidimensional Family Therapy). Mukana oli LAPE:n projektityöntekijöiden lisäksi esimiehiä Keski-Pohjanmaan kuntien sivistystoimesta sekä sosiaali- ja terveystoimesta. Tilaisuuden jälkeen materiaalit toimitettiin muun muassa kuntien sivistysjohtajille ja heräteltiin keskustelua menetelmien käyttöönotosta. Lapset puheeksi menetelmä päätettiin LAPE-kaudella ottaa käyttöön kaikissa maakunnan kunnissa ja sosiaali- ja terveyspalvelu kuntayhtymä Soitessa, koska menetelmään koulutettuja oli jo maakunnassa ja menetelmän käytön systemaattisuutta haluttiin lisätä. Päätettiin aloittaa kouluttajakoulutus alueella. Se toteutui FT Mika Niemelän johdolla Menetelmästä haluttiin tiedottaa laajasti ja KP LAPE järjesti ammattilaisille avoimet Lapset puheeksi seminaarit sekä Koottiin Lapset puheeksi johtoryhmä koulutusten ja menetelmän käytön ja arvioinnin koordinoimiseksi. Johtoryhmä on kokoontunut LAPEkaudella neljä kertaa ja siihen on kutsuttu kuntien sivistysjohtajat ja Soiten perheiden palveluiden johtoryhmän jäsenet. Myös LAPEn työntekijöitä ja kouluttajaopiskelijoita sekä kouluttajien kouluttaja on ollut mukana tapaamisissa. Kouluttajakoulutukseen lähti mukaan 13 koulutettavaa Keski-Pohjanmaalla. Sitä markkinoitiin laajasti eri toimijoille Soitessa ja sivistystoimessa. Ennakkovaatimuksena oli Lapset puheeksi menetelmäkoulutus ja tietty määrä käytyjä keskusteluja. LAPE organisoi myös nopealla aikataululla menetelmäkoulutuksen, jotta saatiin vaadittavat ennakkovaatimukset halukkaiden osalta täytettyä. Koulutettavat olivat pääasiassa Soiten työntekijöitä, joista useampi oli lähipalveluiden palvelualueelta (jatkossa perhekeskuspalvelualue). Yksi koulutettava oli erityislastentarhanopettaja Vetelin ja Kaustisen kuntien sivistystoimesta. Opiskeluhuollosta ei nyt saatu mukaan koulutettavia ja kehittämiskokonaisuuden projektityöntekijä päätti lähteä mukaan kouluttajakoulutukseen, jotta saataisiin tietoa myös opiskeluhuollon ja sivistystoimen kentälle laajemmin. Koulutettavat kouluttivat omia koulutusryhmiään jo kouluttajakoulutuksen aikana. Kehittämiskokonaisuuden projektityöntekijä koulutti Kokkolan opiskeluhuollon kuraattoreiden ja psykologien ryhmän kevät- ja syyslukukaudella

43 Syyslukukaudella 2018 projektityöntekijä koulutti ryhmää, jossa oli osallistujia opiskeluhuollon kuraattoritoiminnasta, varhaiserityiskasvatuksesta, koululta oppilaanohjaaja, maahanmuuttovirastosta, perhetukipalveluista ja lastensuojelusta. Erityisesti monialainen ryhmä on nähty hyväksi yhteistyön ja toisilta oppimisen kannalta. LAPE-kaudella projektityöntekijä on osallistunut aktiivisesti Lapset puheeksi johtoryhmän kokousten valmisteluun, maakunnallisen koulutussuunnitelman kokoamiseen, koulutusten markkinointiin, tiedottamiseen ja kouluttajien yhteistyön organisointiin yhdessä muiden toimijoiden kuten KP LAPEn muutosagentin Anne Saarelan ja LAPEn projektityöntekijän ja nepsykoordinaattorin Susanna Mäkelän kanssa, joka myös kouluttautui Lapset puheeksi kouluttajaksi. Lapset puheeksi johtoryhmä on muodostunut tärkeäksi foorumiksi, missä sivistysjohtajat ja Soiten perheiden palveluiden esimiehet ja LAPEn toimijat ovat voineet laajemminkin käsitellä yhteistyöasioita, kuten perhekeskusten organisoitumista ja koordinaatiota tai mahdollisia yhteisiä tiedonhallinnan välineitä (esimerkiksi Pirkko tietojärjestelmän esittely). Johtoryhmän toimintaa tulee jatkossakin jatkaa ja pohtia sopivaa kokoonpanoa sekä mahdollista yhdistymistä muuhun vastaavantyyppiseen yhteistoimintaan. Ryhmän kokoonpanoa tulee pohtia: mistä muista palveluista tarvittaisiin esimiehiä tai asiantuntijoita mukaan. Hankesuunnitelman mukaisesti on haluttu kehittää varhaiskasvatuksen, koulujen ja perhekeskuksen yhteistyötä perheiden tukemiseksi kehitysympäristöissä lähellä heidän arkeaan. Lapset puheeksi menetelmä ja yhteinen koordinoitu toimintamalli on tässä ratkaisevassa roolissa maakunnassa. Lapset puheeksi ja perhekeskustyön jalkautuvien palveluiden toiminnalliseksi sydämeksi on LAPEkaudella suunniteltu ja valmisteltu ns. yhden puhelun periaatteen koordinaatiokeskusta, minkä kautta muun muassa organisoidaan Lapset puheeksi neuvonpitoja ja muuta ammattilaisten yhteistyötä, konsultaatiota ja mahdollistetaan nopeasti sopiva varhainen tuki lapsille, nuorille ja perheille. Raahessa on käynnissä vastaavan tyyppistä palveluohjauksellista toimintaa, mutta maakunnallisena toimintana sitä ei ole vielä toteutettu. Tässä työssä kehittämiskokonaisuuden projektityöntekijä on ollut vahvasti mukana pitäen muun muassa sivistystoimen toimijoita mukana keskustelussa ja hyödyntäen verkostoissa esiin tulleita tarpeita ja havaintoja. (Kuvaus yhden puhelun periaatteen koordinaatiokeskuksesta on kehittämiskokonaisuuden 2 raporttiosuudessa kohdassa lapsiperheiden palveluohjaus.) Varhaiskasvatusyhteistyö Kehittämiskokonaisuuden työntekijä lähti tarkentamaan hankesuunnitelman toteuttamista varhaiskasvatuksen osalta selvittämällä alueen varhaiskasvatuksen verkostoitumista ja menemällä mukaan seutukunnalliseen palaveriin sekä Kokkolan varhaiskasvatuksen esimiesten palaveriin. Myös kuntien LAPE-ryhmissä sekä kehittämiskokonaisuuden jaostossa käsiteltiin varhaiskasvatuksen ja koulun teemoja, mutta varsinaisia hankesuunnitelman mukaisia kehittämistoimenpiteitä ei muotoutunut niissä. Varhaiskasvatuksen toimijoilla oli tiedontarvetta koko LAPE -muutosohjelmasta. Soiten järjestämä koulutus sosiaalihuolto- ja lastensuojelulaista oli kiinnostanut varhaiskasvatuksen toimijoita ja sen teemoja haluttiin työstää lisää. Projektityöntekijä kutsui hankekaudella koolle maakunnallisia varhaiskasvatuksen esimiesten ja erityislastentarhanopettajien palavereita, koska säännöllisiä yhteisiä kokoontumisia ei ollut. Mukana oli aiheesta riippuen myös perhetukipalveluiden ja lastensuojelun esimiehiä sekä työntekijöitä ja LAPE hanketyöntekijöitä sekä koulun ja sivistyskeskuksen toimijoita nivelvaiheen yhteistyöhön liittyvässä palaverissa. Varhaiskasvatuksen toimijoilla oli suuri tarve tehdä enemmän yhteistyötä perhetukipalveluiden ja lastensuojelun toimijoiden kanssa. Koettiin, ettei tietoa saada riittävästi, kun on huolta lapsesta ja on tehty lastensuojeluilmoitus tai lapsella mahdollisesti on asiakkuus palveluihin. Päädyttiin yhteistyössä siihen, että päivitetään käytössä ollutta perheen, varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen

44 44 välistä yhteistyölomaketta nykytilanteeseen ja otetaan se aktiivisemmin käyttöön koko maakunnassa. LAPEn kehittämiskokonaisuus 4 projektityöntekijä teki keskusteluiden pohjalta tarvittavat päivitykset ja lomake löytyy nyt Soiten internetsivuilta 2. Valitettavasti palaute varhaiskasvatuksen toimijoilta oli vielä hankekauden lopulla marraskuussa 2018, ettei lomake ole aktiivisessa käytössä ja yhteistyötä tarvittaisiin enemmän. Myöskään perhetukipalveluista tai lastensuojelusta ei ollut saatavilla tietoa, kuinka paljon lomaketta on käytetty yhteistyössä. Lomaketta tulisi lähtökohtaisesti käyttää sosiaalipalveluiden aloitteesta, koska heillä on tieto asiakkuudesta sosiaalipalveluihin. Maakunnassa käyttöönotettu systeeminen ns. Hackneyn malli lastensuojelussa painottaa yhteistyötä lapsen kehitysympäristöissä toimivien tahojen kanssa. Molemminpuolisena toiveena ja pyrkimyksenä olisi esimerkiksi pitää yhteinen palaveri silloin, kun on huoli varhaiskasvatuksen piirissä olevasta lapsesta ja etenkin, jos lastensuojeluilmoitus on tehty varhaiskasvatuksesta. Tämä käytäntö ei kokemusten mukaan ole laajasti käytössä. Varhaiskasvatuksen toimijoita on informoitu ja keskusteltu yhdessä maakunnallisissa ja alueellisissa kohtaamisissa lainsäädännöstä ja käytänteistä ja muun muassa salassapitosäännöksistä (mm. projektityöntekijä Oili Hagströmin kokoama Lastensuojelun lyhyt oppimäärä ). Konsultaatiokanavaksi on markkinoitu perhetukipalveluiden, nykyään sosiaalipäivystyksen, maakunnallista puhelinnumeroa. Varhaiskasvatuksen toimijat toivat esiin myös tarvetta tehdä tiiviimpää yhteistyötä perhetyön tai sosiaalityön kanssa, niin että työntekijä jalkautuisi varhaiskasvatukseen säännöllisesti. Esimerkiksi Varsinais-Suomen LAPEssa on kehitetty jalkautuvaa ja konsultoivaa perhetyötä ja sosiaaliohjausta. Aiheesta käytiin monenlaisia keskusteluja myös yhteistyössä kehittämiskokonaisuuden 2 hanketyöntekijöiden kanssa. Koettiin, ettei resursseja tällä hetkellä ole kehittää tällaista palvelua ainakaan Kokkolan alueella, koska varhaiskasvatusyksiköitä on niin paljon suhteessa käytettäviin sosiaaliohjauksen resursseihin. Erilaisia kohtaamisia toteutettiin LAPE-kaudella Lesti- ja Perhonjokilaaksoissa varhaiskasvatuksen, koulujen ja sosiaalitoimen välillä LAPEn organisoimien maakunnallisten tapaamisten lisäksi. Jatkossa perhekeskusverkostossa kootaan alueelliset tiimit, joissa vuorovaikutus ja kohtaaminen sekä yhteistyön kehittäminen on mahdollista. LAPE-kaudella on tehty esityksiä sosiaaliohjauksen ja kotipalvelun resurssien lisäämisestä muun muassa perhetyön porraisteisuus huomioiden. Kehittämiskokonaisuuden työntekijä on ollut mukana keskusteluissa esittäen mm. uusissa vakansseissa sosiaaliohjaajille työnkuvaa, joka perhekeskusmallin mukaisesti keskittyisi myös yhteistyöhän varhaiskasvatukseen ja kouluilla sekä esimerkiksi vertaistuen aktivoimiseen (vrt. rakenteellinen sosiaalityö). Keskusteluissa on pohdittu myös varhaiskasvatuksessa työskentelevien sosionomien työroolia jatkossa. Pilotteja KP LAPEssa varhaiskasvatusyhteistyöhön on syntynyt neuvolan terveydenhoitajien, sosiaaliohjaajien ja varhaiskasvatuksen yhdyspintaan neuvolan perheohjauspiloteissa (Isokylän ja Koivuhaan neuvolat Kokkolassa) sekä neuvolan terveydenhoitajien ja varhaiskasvatuksen LENE yhteistyössä Kokkolassa ja Toholammilla. (Kuvattu kehittämiskokonaisuuden 2 osaraportissa.) Myös maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioimiseksi varhaiskasvatuksessa on tehty yhteistyötä em. kehittämiskokonaisuuksien ja varhaiskasvatus- ja koulutoimijoiden sekä esimerkiksi yliopistokeskuksen välillä (kehittämiskokonaisuus 2:ssa on koottu maahanmuuttajatyöryhmä). Lasten ja vanhempien osallisuuden kysymyksistä ja käytänteistä on jaettu kokemuksia kokoontumisissa. Hankesuunnitelmassa mainittua varhaiskasvatuksen sähköisten palveluiden ja lomakkeiden kehittämistä ei ole tehty LAPE-työnä, eikä siihen liittyviä tarpeita ole ilmennyt, vaan työtä tehdään kuntien työnä. Jatkossa sähköisen perhekeskuksen kehittäminen vastannee yhteistyön 2

45 45 tarpeisiin näissä asioissa. Hankesuunnitelmassa on mainittu, että maakunnan kehittämisessä tulee huomioida myös yhdenvertaisuus ja oikea-aikaisuus palvelujen saamisessa. Perhekeskustyön johtaminen, koordinointi ja tiimit ovat tärkeässä osassa hyvien käytänteiden jakamisessa ja yhdenvertaisuuden sekä oikea-aikaisuuden turvaamisessa jatkossa Yhteistyö ja tarpeet kouluilla Kouluilla on hankekaudella ollut saman tyyppisiä tarpeita yhteistyön lisäämiseksi kuin varhaiskasvatuksessa. Projektityöntekijä lähti hankekaudella tarkentamaan toimintasuunnitelmia mm. kuntien LAPE-ryhmissä sekä esittäytymässä rehtoripalavereissa, joita on Kokkolassa säännöllisesti ja muiden kuntien osalta yhteisiä sivistysjohtajien ja rehtoreiden tapaamisia on satunnaisesti. Hankekaudella LAPE-ryhmissä on tuotu esille tarvetta jäsentää Soiten palveluita suhteessa koulun toimintaan ja yhteistyötarpeisiin. Eri alueilla on työstetty yhteistyötä, jäsennyksiä ja prosessikuvauksia esimerkiksi yhteistyöstä lastensuojelun ja muiden palveluiden kanssa. Toholammilla pidettiin kaksi isoa hyvien käytäntöjen dialogia koulutoimen ja perhetukipalveluiden sekä lastensuojelun yhteisenä kohtaamisena, missä vetäjinä olivat muutosagentit Anne Saarela ja Liisa Ahonen. Toholammilla työstettiin huoneentaulua aiheesta. Halsuan, Vetelin ja Kaustisen alueella päätettiin järjestää syyskuussa 2017 alueen toimijoiden kohtaamistilaisuus, missä myös osaltaan työstettiin näitä yhteistyön kysymyksiä ja se jalostui LAPE-ryhmässä paikallisten toimijoiden kokoamaksi prosessikaavioksi opiskeluhuollon yhteistyöstä. Perhossa järjestettiin opiskeluhuoltosuunnitelman päivittämisen käynnistämiseksi koottu tilaisuus, jossa oli läsnä keskustelemassa laajasti Soiten, koulun ja nuorisotyön toimijoita. Myös muita kohtaamisia järjestettiin kunnissa satunnaisesti. Jatkossa tarpeeseen keskustella, kohdata ja luoda toimintaa jäsentäviä kuvauksia vastaavat ja koordinoivat Kokkolan, Lesti- ja Perhonjokilaakson perhekeskukset ja niihin koottavat perhekeskustiimit. Lucina Hagmanin koulun pilotti poissaolot ja monitoimijainen yhteistyö LAPE-tiimin ja Kokkolan sivistyskeskuksen kanssa sovittiin yhteistyöstä työpajan järjestämisessä Kokkolan perusopetuksen koulutuspäivään syksyllä LAPEn tiimi kysyi ajankohtaista yhdessä työstettävää aihetta Kokkolan koulujen rehtoreilta ja opiskeluhuollosta. Pitkittyneet ja lisääntyneet poissaolot olivat aihe, johon tartuttiin. Työpajassa kysymyksenasettelu täsmentyi. Sen jälkeen valittiin yhteistyöstä kiinnostunut pilottikoulu. Kokoonnuimme monitoimijaisesti kevätlukukaudella 2018 yläkoululle keskustelemaan siitä, mitä voisimme tehdä yhteistyössä toisin, koska huoli oppilaiden lisääntyneistä ja pitkittyneistä poissaoloista ja sen myötä syrjäytymisvaarasta oli kasvanut. Tilanne oli se, että vaikka nuorta pyrittiin auttamaan, ei tiedetty, mitä muut auttajatahot mahdollisesti tekevät, tieto ei kulkenut ja tuntui, ettei annettu apu auta riittävästi. Työryhmässä olivat mukana koulun rehtori, kaksi erityisopettajaa, oppilashuollon psykologi ja kuraattori, kouluterveydenhoitaja, koulunuorisotyöntekijä, lastensuojelun sosiaaliohjaaja ja Ankkuritiimin sosiaaliohjaaja, osin nuorisopsykiatrian osastonhoitaja, koululääkäri, nepsy-projektityöntekijä, vastaava kuraattori ja sosiaalityöntekijä sekä LAPEn projektityöntekijät kehittämiskokonaisuuksista 3 sekä osin 2 ja 4. Kokoonnuimme koululle kahdeksan kertaa täsmentäen tavoitteet, avaten kunkin toimijan työnkuvaa ja ajankohtaista tilannetta, keskustellen käytännön haasteista ja ideoiden tarvittavaa muutosta. Ryhmän työskentelyn lomassa tehostettiin myös käytännössä yhteistyötä eri toimijatahojen välillä. Tutustuimme myös erilaisiin käytänteisiin ja kehittämiseen muualla; esim. Kaikki käy koulua malli, Sipoon Haavi-malli ja Turva10 työkalu. Käytimme LAPE Uusimaan Ketterien kokeilujen tuloskorttia apuna määritellessämme tavoitteita, seurannassa ja arvioinnissa. Pilottiryhmän tapaamisissa avasimme eri ammattiryhmien ja organisaatioiden työn käytänteitä ja taustalla olevaa lainsäädäntöä, mikä toi esille oivalluksia siitä, miten varhainen tuki todella on

46 46 avainasemassa, ja pitkittyneissä tilanteissa taas muutoksen tapahtuminen voi olla hidasta. Joskus myös henkilöstövaihdokset tai perheen tilanteen muuttuminen aiheuttaa tiedonkulun ja toiminnan katkoksia. Erityisen tärkeäksi havainnoksi nousi se, että koulun sisällä esimerkiksi monialaisten asiantuntijaryhmien käytänteissä tulisi selkeästi sopia vastuuhenkilö sekä se, miten oppilaan asioista tiedotetaan koulun sisällä ja miten yhteistyötä tehdään muiden tahojen kanssa huomioiden perheen osallisuus ja salassapitosäännökset. Kävi ilmi, että opettajilla on usein poissaolevan oppilaan kohdalla ikään kuin turhaakin huolta ja painetta, jos ei ole tietoa kenellä asia on työn alla ja päävastuulla. Pilotin alkaessa koululla oli huolta usean oppilaan tilanteesta poissaoloihin liittyen. Pilotin aikana tilanteita saatiin koululla ja yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa kartoitettua niin, että vain muutaman kohdalla olivat tukitoimet sopimatta ja heidän osaltaan sovittiin etenemisestä koululla. Epäselvien tilanteiden määrä väheni neljäsosaan alkuperäisestä. Ymmärrys eri toimijoiden toiminnasta lisääntyi. Opettajan/luokanvalvojan vastuu systemaattisessa poissaoloihin puuttumisessa vähintään voimassaolevan Kokkolan sivistystoimen ohjeistuksen mukaisesti nähtiin tärkeäksi. Siihen kuuluu asian selvittely tarvittavassa yhteistyössä oppilaan, vanhempien ja esimerkiksi opiskeluhuollon henkilöstön kanssa. Kävi ilmi, etteivät ohjeistuksessa viitattu Koulunkäyntihaluttomuuden arviointiopas ja arviointikeinot olleet juurikaan käytössä, vaikka pitkittyneiden poissaolojen taustasyiden arvioimista pidettiin erittäin tärkeänä. Kuraattorilla ja terveydenhoitajalla todettiin olevan yleensä paljonkin tietoa tilanteesta ja yhteistyöstä. Tietojen hyödyntämistä kannattaisi täsmentää monialaisissa asiantuntijaryhmissä ja perheen kanssa. Opiskeluhuollon henkilöstön rooli on tärkeä jatkuvassa ja säännölliseksi sovitussa koulun henkilöstön perehdyttämisessä huolen puheeksi ottoon, lainsäädäntöön ja yhteistyön tapoihin. Koulupsykologin näkyvyyttä toivottiin koululla lisää. Opiskeluhuollon henkilöstön konsultaatiomahdollisuutta kannattaa käyttää. Vastaava kuraattori voi tulla mukaan työskentelyyn esimerkiksi pitkittyneissä ja monimutkaisissa tilanteissa prosessia ohjaamaan. Rehtori aikoi nostaa esille varhaisen puuttumisen tärkeyttä muun muassa alueellisissa rehtorikokouksissa ja henkilöstön palavereissa. Lapset puheeksi menetelmä on jatkossa tärkeä yhteinen työkalu perheiden voimavarojen vahvistamiseksi, ongelmien ehkäisemiseksi ja tuen varhaistamiseksi. Lastensuojelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisista perheen tukemisen käytänteistä saatiin pilotin aikana lisää tietoa ja tavoitteena on tehdä aina yhteistyötä koulun kanssa, kun sieltä on ilmaistu huoli oppilaasta ja kun kouluikäinen lapsi on lastensuojelun asiakkaana. Ideoimme, voisiko nuorisopsykiatrialla olla saman tyyppinen malli kuin lastenpsykiatrialla, jossa tutkimusjaksolla kartoitetaan myös koulutilannetta lapsen ja perheen osallisuutta kunnioittaen. Sekä koululla että psykiatrian työssä lisääntyisi ymmärrys nuoren tilanteesta. Nepsy-tiimistä saa alueellamme konsultoivaa ja jalkautuvaa käytännön tukea nuoren tilanteessa ja pilotin aikana työntekijä piti myös opettajille koulutusta. Pilotin alussa ei ollut tietoa, kuka on koululla koululääkärinä. Pilotin lopussa lääkäri oli osana opiskeluhuoltoa mukana opettajien veso-päivässä. Koululääkärin näkökulmasta olisi tärkeää työskennellä osana monialaisia asiantuntijaryhmiä, jolloin esimerkiksi arvioita koulukuntoisuudesta ei tehtäisi muun työryhmän työstä irrallisina. Pilotin aikana nousi esille toive ja mahdollisuus toteuttaa monitoimijaisesti vanhempainilta liittyen esimerkiksi nuorten sosiaalisen median käyttöön, missä nuoria olisi ollut mahdollista ottaa mukaan suunnitteluun. Koulun aikatauluista johtuen vanhempainilta ei toteutunut pilotin aikana. Yhteistyön onnistumisessa korostuukin vuoropuhelun lisäksi pitkäjänteinen suunnittelu, mitä voidaan jatkossa toteuttaa aiempaa suunnitelmallisempana perhekeskusyhteistyönä. Työstimme pilotissa toimijoiden yhteistyökaaviota poissaolotilanteessa. Emme tässä vaiheessa tehneet pilotissamme valmista uutta mallia tai sopimusta yhteistyöstä, vaan pilotin anti on ollut tärkeää täsmennystä yhteistyössä huomioitavista asioista kentän toimijoille ja esimiehille sekä ns. yhden puhelun periaatteen palveluohjausta ja koordinaatiota tarjoavan keskuksen kehittämisessä erityisesti koulun ja oppilaiden näkökulma huomioiden. Pilotissa tehtyjä avauksia huomioitavista

47 47 asioista on mahdollista viedä eteenpäin rehtoreiden ja opiskeluhuollon esimiesten sekä sosiaali- ja terveysalan johtajien toimesta systemaattisesti omassa toiminnassa ja esimerkiksi yhteisen Lapset puheeksi -johtoryhmän päätöksillä. Pilotissa tehtyjä havaintoja esittelimme laajasti eri toimijoille muun muassa opiskeluhuollon koulutuspäivässä sekä opettajille Kokkolan opetustoimen koulutuspäivässä syyskuussa Jatkossa esimerkiksi perhekeskuksen alle koottavat yhteistyöryhmät voivat toimia foorumeina vastaavantyyppiselle vuoropuhelulle ja käytänteiden kehittämiselle, mitä on tässä koulupilotissa tehty. Myös vanhempien ja nuorten osallisuus sekä maakunnallinen yhteistyö on tärkeää, kun tehdään mallinnosta lapsen tai nuoren palvelupolusta osana heidän arkeaan. Koulupilotit kahdessa kunnassa: moniammatillista tukea koululuokkiin Koulupilotteja on suunniteltu monialaisesti Keski-Pohjanmaan LAPEn aikana isommissa palavereissa ja pienemmissä kokoonpanoissa. Syyslukukaudella 2018 on päästy käytännön toteuttamisvaiheeseen, minkä on sovittu jatkuvan lukuvuoden loppuun. Toimintaa dokumentoidaan ja arvioidaan, minkä jäsentämisessä erityisesti LAPEn projektityöntekijät kehittämiskokonaisuuksista 3 ja 4 (Silva Sevola ja Teija Roiha) ovat tukeneet. Alkutilanteessa haluttiin löytää lisää keinoja muun muassa lasten käytöspulmiin ja mielenterveyden haasteisiin koululuokissa yhdessä toimien. Koettiin, että esimerkiksi lastenpsykiatrian hoitojaksot tai sosiaalitoimen tuki jää liian irralliseksi koulutyön arjesta. Koivuhaan koulu Kokkolasta sekä Kannuksen alakoulu päätyivät mukaan kokeiluun aktiivisen kiinnostuksen ja toimintahalukkuuden perusteella. Myös muiden kuntien LAPE-ryhmissä tuotiin esille vastaavantyyppisiä haasteita. Sekä Kannuksen että Kokkolan Koivuhaan kouluilla tiivistetään koulun, opiskeluhuollon ja sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisten ja mahdollisesti myös järjestötoimijoiden yhteistyötä muun muassa tarjoamalla palveluita koulun tiloissa ja luokissa työskennellen. Tukea tarjotaan erityisesti valittuihin pienryhmiin sekä mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan myös muille oppilaille ja kouluyhteisölle. Kokkolassa pilotti suunnattiin lähtökohtaisesti kahteen pienryhmään. Haluttiin tukea oppilaita ja vanhempia matalalla kynnyksellä voimavaroja lisäten sekä lisätä monialaista vuoropuhelua. Haluttiin lisää työkaluja arkeen. Oli nähty tarve tiivistää monialaista työtä esimerkiksi ennen ja jälkeen sairaalajaksoja. Kokkolassa pienryhmän opettaja kysyi oppilaiden ja vanhempien toiveita suunnitteluvaiheessa. Oppilaat halusivat, että aikuiset tutustuisivat siihen, mitä heidän koulussaan tehdään, jotta he osaisivat auttaa. Lapset halusivat apua siihen, että pystyisivät tekemään koulutyötä. He haluaisivat pystyä käyttäytymään hyvin. Oppilaat haluaisivat, että kaikki lapset, jotka tarvitsevat apua, saisivat sitä. Jos joku aikuinen tulee koulupäivänä tapaamaan, se tuntuu hyvältä. Olisi kiva, jos tämä aikuinen olisi koko päivän. Lasten toive oli, että kaikki voisivat hyvin. Vanhemmat kokivat, että psykiatriseen hoitoon pääsy ja tuen saaminen kriisiytyneissä tilanteissa vie liikaa aikaa ja on monimutkainen prosessi ja stressaavaa koko perheelle. Vanhemmat kokivat, että pitää selittää monelle eri ihmiselle ja moneen kertaan, mikä on lapsen ja perheen tilanne. Moniammatillista yhteistyötä lähdettiin tiivistämään Koivuhaan koululla syksyllä Syksyn vanhempainillassa tiedotettiin toiminnasta ja toimijat olivat itse mukana vanhempainillassa. Kerrottiin toimijoiden rooleista, mitä tukea vanhemmat voivat saada ja mitä tukea lapset voivat saada. Oppilashuollon toimintaa rikastetaan ja vanhemmat pystyvät varaamaan lääkäriltä aikaa, he saivat sosiaaliohjaajan yhteystiedot ja kerrottiin, että neuropsykiatrisen tiimin sairaanhoitaja on käytettävissä luokassa säännöllisesti. Tarjottiin mahdollisuutta Lapset puheeksi keskusteluun terveydenhoitajan ja/tai sosiaaliohjaajan kanssa. Neuropsykiatrisesta työryhmästä sairaanhoitaja työskentelee pienryhmässä muun muassa tunne- ja vuorovaikutustaitoja vahvistaen päivän joka toinen viikko. Hän on keskustellut kaikkien lasten kanssa ryhmässä. Kuraattori sekä koulupsykologi työskentelevät isompien lasten pienryhmän neljän lapsen kanssa. Ryhmän tarkoituksena on harjoitella yhdessä erilaisia sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitoja muun muassa ART-menetelmää hyödyntäen. Ryhmä kokoontuu koululla joka viikko. Tällöin erityisopettaja voi puolestaan huomioida

48 48 muita luokan oppilaita enemmän. Opiskeluhuollon toimijat ja mainitut yhteistyökumppanit ovat varanneet joka toinen viikko yhden iltapäivän mahdollisia monialaisia asiantuntijapalavereita varten. Koululla on uutta, että myös koululääkäri on käytettävissä näin tiiviisti. Toimijoita voivat tällöin hyödyntää myös muut koulun oppilaat perheineen. Suunnitteilla on myös perheille suunnattua vapaa-ajantoimintaa sosiaaliohjauksen ja järjestöjen yhteistyössä. Kannuksessa haluttiin perustaa pienryhmä, jossa olisi monialaista tukea käytettävissä. Haluttiin muun muassa ehkäistä sairaalajaksoja. Toimijoina Kannuksen pilotissa ovat opettaja, kuntoutusohjaaja/neuropsykiatrinen valmentaja, koulunkäynninohjaaja, kuraattori, sosiaaliohjaaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri. Rehtori on koonnut verkostoja ja järjestää siirtopalaverit pienryhmään. Oppilaat voivat olla pienryhmässä suunnitellun jakson ja olla osaksi omassa kotiluokassa. Suunnitelmat ovat yksilöllisiä. Monialaista yhteistyötä on tarjottu sekä uuteen pienryhmään että muihin luokkiin tarpeen mukaan. Kannuksessa tarpeet ja suunnitelmat ovat olleet saman tyyppisiä kuin Kokkolassa, mutta yhteistoiminta on käynnistymässä hieman myöhemmin. Neuropsykiatrinen valmentaja on käynyt kouluilla nyt säännöllisesti kerran viikossa puoli päivää tarjoten tukea muun muassa toiminnan ohjaukseen ja sosiaalisiin taitoihin oppilaille ja opettajia konsultoiden. Psykiatrinen sairaanhoitaja ja koululääkäri ovat aloittamassa tiiviimpää yhteistyötä koululla loppuvuodesta Sosiaaliohjaaja voi työskennellä yhteistyössä koululla tai kotiin suuntautuen. Kuraattori on toteuttanut Lapset puheeksi keskusteluja ja on mukana koordinoimassa yhteistyötä. Monialaiset palaverit pyritään keskittämään koululle sen sijaan, että perheet joutuisivat käymään eri yksiköissä. Monialaisen tuen tiivistäminen ja jalkauttaminen koululuokkiin on ollut odotettu sivistys- ja sosiaalija terveysalan toimijoiden kokeilu, jossa on vahvasti toimijoiden yhteinen tahto tehdä asioita toisin, jotta lapset ja perheet saisivat riittävää tukea oikea-aikaisesti. Lapset ja vanhemmat ovat suhtautuneet toimintaan pääsääntöisesti positiivisesti. Vanhemmat ovat saaneet tietoa tukimahdollisuuksista. Uuden pienryhmän osalta vanhemmat toivoivat, ettei pienryhmän tila ole erillinen koulusta, mikä toive otettiin huomioon. Toimijoiden yhteistyö on käynnistynyt osin sujuvasti ja osin on aiheutunut viivästymistä muun muassa resurssipulasta ja työntekijävaihdoksista johtuen. On myös uudenlaista toimintakulttuuria jalkautua koululle ja muuttaa työtapaa. Kun lapsi ja perhe tulee mukaan koulupilotin pienluokkaan, tarjotaan kaikille perheille mahdollisuutta Lapset puheeksi keskusteluun, joka voi samalla toimia voimavarakeskeisenä tilannearviona. Tarvittaessa järjestetään Lapset puheeksi neuvonpito koululla, joka sitoo toimijoita yhteen ja selkeyttää suunnitelmia sekä konkreettisia toimenpiteitä. Kokkolassa vanhempainillassa tarjottiin mahdollisuutta ottaa yhteyttä Lapset puheeksi -keskustelun sopimiseksi. Yhteydenottoja ei ole juuri tullut ja terveydenhoitaja pohti mahdollisuutta tarjota keskustelua osana terveystarkastusta. On sovittu, että lapset ja vanhemmat täyttävät KINDL-R lasten ja nuorten elämänlaatumittarin pilottijakson alussa ja lopussa. Näin saamme tietoa muutoksista strukturoidusti lasten ja vanhempien kuvaamana. Kokkolassa on koettu, että moniammatillisen asiantuntijaryhmän tiiviimmän työn avulla on nyt saatu oppilaille nopeasti oikea tuki. Lisäksi toiminta on koettu ennaltaehkäiseväksi. Esimerkiksi lääkärin saatavuus ja nopea ohjaus tuen piiriin on ehkäissyt isomman tuen tarvetta. Vanhemmat kokevat saavansa varhaisessa vaiheessa oikeanlaista tukea ja ovat tyytyväisiä siihen, että keskustelut tapahtuvat koululla. Oikea tuki varhaisessa vaiheessa vähentää oppilaiden erityisen tuen tarvetta tunne-elämän ja käyttäytymisen vuoksi. Oppimista on tapahtunut psyykkisten oireiden tukemiseksi koulun henkilökunnalla. Luottamus henkilökunnan, moniammatillisten toimijoiden sekä huoltajien kesken on lisääntynyt. Nähdään, että kolmiportainen tuki myös tunne-elämän, käyttäytymisen ja sosiaalisten taitojen tukemiseksi on tärkeää. Lastenpsykiatrisen hoitajan jalkautuminen koululle vaativan erityisen tuen tarpeessa olevan oppilaan tueksi nähdään hyvänä. Joka toinen viikko jalkautuvaa tukea ei kuitenkaan koeta riittäväksi.

49 49 Pilottikouluun saatiin myös koulunkäynninohjaajaksi psykiatrinen sairaanhoitaja, jonka tuki on koettu todella hyväksi. Hänen työskentelyään tullaan jatkamaan Kokkolan sivistystoimen ja Soiten yhteistyönä. Toiminta on auttanut opettajaa keskittymään opettamiseen ja rauhoittanut luokkaa. Hoitoon pääsy koetaan edelleen haastavaksi koulun näkökulmasta. Työtä moniammatillisen yhteisymmärryksen eteen on jatkossakin tehtävä Yhteistyö ja tarpeet oppilaitoksissa Projektityöntekijä on osallistunut erityisesti Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opiskeluhuollon kehittämistilaisuuksiin tuoden esille LAPE-näkökulmia ja suunnitelmia ja kuulleen ammattiopiston ajankohtaisista suunnitelmista sekä haasteista. Osa tilaisuuksista on koskenut toisen asteen oppilaitoksia ja opiskelijoita laajemminkin. Erityisesti nuorten mielenterveyteen ja toimintakykyyn liittyvät pulmat ja niiden yleisyys ovat nousseet huolenaiheiksi ja niissä yhteistyön kehittämistä pidetään tärkeänä. Kokkolan ammattikampukselle on saatu LAPE-kaudella psyykkari-toimintaa, jossa yksi Soiten terveydenhoitajista on erikoistunut mielenterveystyöhön. Ammattikampuksella toimii mielenterveystiimi Soiten ja opiskeluhuollon yhteistyönä. Myös Lesti- ja Perhonjokilaaksoissa mielenterveystiimien toimintaa on suunniteltu ja käynnistelty. Näissä kehittämistoimissa LAPEn projektityöntekijä ei ole ollut suoraan osallisena. (Ks. myös kappale tässä osaraportissa liittyen toisen asteen yhteistyöhön.) LAPEn projektityöntekijä on ollut aktiivinen palveluihin liittyvissä keskusteluissa ja yhteistyössä muun muassa IPC menetelmää koskevissa kysymyksissä. Sekä opiskeluhuollon henkilöstö että Soiten toimijat ovat olleet kiinnostuneita menetelmästä. IPC on lyhennetty, kuusi tapaamiskertaa sisältävä sovellutus interpersoonallisesta terapiasta (IPT), joka on käytännönläheinen terapiamalli masennuksen hoitoon. Menetelmää voidaan käyttää opiskeluhuollossa ja saada erikoissairaanhoidon tukea ja konsultaatiota. Marraskuussa 2018 pidettiin palaveri, jossa sovittiin alustavasti koulutuksen järjestämisestä, missä Soiten koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on vastuutahona. Ammattiopistolta otettiin kantaa, että suunnitteilla olevan yhden puhelun koordinaatiokeskuksen olisi tarpeen palvella myös nuoria. Lapset puheeksi työtavan soveltuvuudesta toisen asteen oppilaitoksiin tulisi saada vielä lisää kokemuksia. Nyt on koulutuksissa todettu, ettei vanhempien tapaaminen välttämättä istu esimerkiksi toisen asteen kuraattorityöhön. Toisaalta Kpedussa hankekaudella tehty vanhempien kysely osoitti, että vanhemmat toivoisivat enemmän kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä myös ammattioppilaitoksissa opiskelevien nuorten osalta. Kehittämiskokonaisuuden projektityöntekijä on tehnyt yhteistyötä Kokkolan opiskeluhuollon vastaavan kuraattorin Rauno Perttulan kanssa tämän kartoitusprojektissa osana Sote-lean - opinnäytetyötä, mikä koski paljon palveluita tarvitsevia nuoria. Perttula kokosi monialaisen ryhmän muun muassa aikuissosiaalityön, aikuispsykiatrian, TE-keskuksen, Kelan ja nuorisotoimen toimijoista. Sekä LAPE- että OTE-hankkeesta projektityöntekijät olivat mukana. Huomattiin, millaisia kitkakohtia ja mahdollisia katkoksia syntyy tuessa, kun nuoren status vaihtuu esimerkiksi työttömästä opiskelijaksi tai muuhun toimintaan. Muutokset nuoren tilanteessa eivät välttämättä ole nopeita ja suoraviivaisia, jos on kyse monimutkaista ja pitkittyneistä ongelmista. Yhteistyöstä syntyi jatkotoimintana OTE hankkeessa pilotoidut monialaiset hyvinvointitiimit oppilaitoksiin valmistumisvaiheessa oleville opiskelijoille, jotka tarvitsevat tukea työelämään siirtymiseksi. LAPE yhteistyössä syntyi myös ajatuksia nuorten näkemysten hyödyntämisestä tarvittavan tuen vaikuttavuuden parantamiseksi. Näistä asioista kävimme keskustelua muun muassa yliopistokeskuksella ja vielä jää nähtäväksi, syntyykö jatkotutkimusta tai kehittämistä tästä aiheesta. Myös Ohjaamo hankkeen kanssa käytiin LAPE:n aikana keskusteluja, mutta isompaa yhteistyötä ei syntynyt tilanteessa, missä työntekijät ja taustaorganisaatio vaihtuivat.

50 OSALLISUUSRAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSESSA, KOULUISSA JA OPPILAITOKSISSA HYVIEN KÄYTÄNTEIDEN KAUTTA Varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten osallisuusrakenteiden kehittäminen on pitkälti yksiköiden ja kuntien sivistystoimen sisäistä toimintaa, mitä jo tehdään varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien pohjalta. Osallisuutta tukevia toimintakäytänteitä voidaan kuvata myös opiskeluhuollon suunnitelmissa. Käytänteet vaihtelevat eri kunnissa ja yksiköissä. Tämä oli osa-alue, mihin ei sivistystoimesta tartuttu samalla tavalla kuin esimerkiksi tarpeeseen parantaa monialaista yhteistyötä, eikä myöskään LAPEssa ollut suunniteltu valmiita malleja jaettavaksi. Oppilaskunnat ja nuorisovaltuusto toimivat maakunnan kaikissa kunnissa. Osallisuusrakenteen kehittämiseen liittyvä työ LAPEssa oli pitkälti nuoret ja päättäjät -kohtaamisen tyyppistä työtä yhteistyössä sivistystoimien toimijoiden kanssa, mitä on kuvattu eri kuntien osalta tarkemmin kehittämiskokonaisuus 1:n raportissa ja jatkotyöskentelyä Kokkolassa tässä osaraportissa 3. Muiden kuntien osalta jatkotyöstöä ei aikataulujen vuoksi voitu toteuttaa kehittämiskokonaisuuksien LAPE-yhteistyönä ja tarkoitus onkin, että jatkotyöstäminen on pysyvien toimijoiden toimintaa. LAPEn aikana osallisuuden teemoja käsiteltiin monilla foorumeilla ja jaettiin olemassa olevia hyviä käytänteitä sekä ideoita toiminnasta keskustellen, kuten hankesuunnitelmaan oli kirjattu. Pohdittiin myös hyvien käytänteiden ja mallien kokoamista jaettavaan muotoon jollekin sähköiselle alustalle, kuten esimerkiksi Oppimaan verkkoympäristö, minkä materiaaleihin ja joihinkin koulutuksiin myös Keski-Pohjanmaalla oli esimerkiksi sivistystoimen toimijoilla mahdollisuus LAPEn aikana tutustua ilmaiseksi. Oppimaan materiaaleihin tutustuttiin kuitenkin vain joissakin kunnissa 4, eikä siitä muodostunut maakunnassa yhteistä alustaa jakamiseen. Materiaaleja ja niiden mahdollistamaa opiskelun ja toimintakulttuurin uudistamisen jatkumoa työyksiköissä pidettiin pääsääntöisesti kiinnostavina. Kehittämiskokonaisuuden jaostossa käsiteltiin muun muassa vanhempien osallisuutta ja sitä edistäviä ja estäviä tekijöitä. Myös varhaiskasvatusyksiköiden käytössä olevia osallisuutta tukevia toimintamalleja esiteltiin. Nuorten osallisuuden käsittelyyn oli myös varattu jaostokokous, johon jalkautui nuoria Kokemusta rikkaammat lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden ryhmästä sekä Kokkolan nuorisovaltuustosta. Nuoret esittelivät muun muassa työstämäänsä Kohtaamisen huoneentaulua sekä luottamusteemaa, mistä virisi keskustelua ja ajatus kouluttaa laajemminkin. Nuoret osallistuivatkin aktiivisesti opiskeluhuollon maakunnallisen koulutuspäivän suunnitteluun syyskuussa 2018, missä heillä oli omat puheenvuorot. Sen lisäksi nuoret vaikuttivat koulutuspäivän suunnitteluun ja rakenteeseen: he ideoivat ja toteuttivat koulutuspäivään osallistujien osallisuutta lisäävän työskentelytavan pohjautuen päivän luentoihin ja laatimiinsa tapausesimerkkeihin. Erityisesti Keski-Pohjanmaan ammattiopiston pitkäjänteinen osallisuustyö nousi hankkeen aikana esille ja hanketyöntekijä osallistui toisen asteen nuorten ja opettajien kehittämistapaamiseen, mikä on muodostunut jatkumoksi maakunnassa. Myös ammattiopiston opiskelijakunnan nuoret ja opiskeluhuollon koordinaattori jakoivat tietoa ammattiopiston hyvistä käytänteistä opiskeluhuollon koulutuspäivässä. Osallistavien ja toiminnallisten vanhempainiltojen järjestäminen yhdessä lasten, nuorten, varhaiskasvatus- ja opetushenkilöstön ja/tai oppilashuollon ammattilaisten kanssa on yksi hankesuunnitelmassa mainittu kehittämiskohde. Vanhempainiltoja on käsitelty muun muassa joidenkin kuntien Lape-ryhmissä ja kannustettu kokeilemaan uudenlaisia toimintatapoja. Esimerkiksi Lestijärvellä ideoitiin ja toteutettiin osallisuutta ja hyvinvointia lisäävä ilta lapsiperheille. Monissa kunnissa on toivottu vanhempien laajempaa osallistumista vanhempainiltoihin. Joissakin kunnissa on 3 Ks. kappaleet Opiskeluhuoltotyö nuorten näkökulmasta ja Osallisuusrakenteiden kehittäminen ja sitominen moniammatillisesti perustyöhön ja suunnitelmiin varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa 4 Esimerkiksi Toholammin varhaiskasvatuksessa materiaaleja otettiin henkilökunnan käyttöön.

51 51 oltu mukana suunnittelemassa tai osallistumassa vanhempainiltoihin. Esimerkiksi Perhossa hanketyöntekijä osallistui maailman suurimpaan vanhempainiltaan ja myös toisen vanhempainillan suunnitteluun. Kannuksessa kehittämiskokonaisuuden 1 ja 3 projektityöntekijät osallistuivat osaltaan lasten ja vanhempien yhteisen iltakoulun suunnitteluun, toteuttamiseen ja mallintamiseen yläkoulussa, josta saatiin myönteisiä kokemuksia lasten, vanhempien ja henkilöstön yhteistoiminnasta kouluterveyskyselyistä nostettujen hyvinvointiteemojen äärellä. Yksiköiden hyviä käytänteitä vanhempainiltojen ja toiminnan järjestämiseksi on LAPE-kaudella jaettu kuntien LAPEryhmissä ja kehittämiskokonaisuuden jaostossa. Ideat eivät aina heti muutu käytännöksi, vaan esimerkiksi koulun aikataulut ja toimintakulttuuri asettavat joskus rajoituksia hyvienkin ideoiden toteutumiselle. Halukkuutta tehdä yhteistyötä myös vanhempainilloissa esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen toimijoiden kanssa on ja niitä toteutetaan eri alueilla vaihtelevasti. Projektityöntekijä järjesti yhteistyössä Kokkolan sivistystoimen ja Suomen vanhempainliiton kanssa Kokkolan koulujen vanhempainraatien jäsenille ja rehtoreille suunnatun illan , jossa työstettiin vanhempien laajempaa osallistumista koulujen hyvinvointityöhön. Illassa oli paljon osallistujia. Saman tyyppinen tilaisuus haluttiin tarjota myös maakunnan kaikille muille kunnille ja päädyttiin järjestämään Skype-välitteinen ilta koulujen ja vanhempainyhdistysten toimijoille, mitä ideoitiin jaoston lisäksi muutaman rehtorin kanssa. Illan ohjasi Suomen vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes. Iltaa mainostettiin myös mahdollisuutena houkutella lisää vanhempia mukaan toimintaan. Loppuen lopuksi mukaan lähti toimijoita Kannuksesta, Lestijärveltä ja Perhosta. Vaikka osallistujamäärä ei ollut kovin suuri, saatiin rohkaisevia kokemuksia siitä, miten vanhempainyhdistysten toiminta kouluilla voisi olla yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia tukevaa monenlaisen vaikuttamisen kautta. Sen ei välttämättä tarvitse merkitä leivonta- tai valvontavastuita erilaisissa tapahtumissa. Vanhempien toiminnan toimintakulttuurin muutoksesta innostuttiin. Kehittämiskokonaisuuden jaostossa ideoitiin kohtaamisen työpajaa, jonka projektityöntekijä ja jaoston jäsen opettaja Ella Keski-Korhonen Kaustisen opistolta pilotoivat yhdessä teatteri-ilmaisun ohjaajan kanssa Kaustisen opistolla. Työpajaa markkinoitiin laajasti eri LAPE-toimijoille, kuten seurakuntien, sivistystoimen, nuorisotoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen työntekijöille, jotka työskentelevät lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Iltapäivä rakentui mindfulness-harjoituksesta ja siihen liittyvästä läsnäolevan sanoittamisen ja kuuntelun teemasta, lasten ja nuorten kohtaamiseen liittyvästä teoriaosuudesta ja käytännön kokemusten jakamisesta sekä teatteri-ilmaisun ohjaajan johdolla tapahtuneesta harjoitusosuudesta. Palaute iltapäivästä oli pääosin myönteistä ja pidettiin monipuolisesta ja erilaisesta tavasta lähestyä aihetta. Myös kehittämisehdotuksia tuli. Niitä ei päästy kokeilemaan käytännössä, sillä iltapäivää ei ehditty järjestää hankkeen aikana uudestaan muualla maakunnassa. Tilaisuuden markkinoiminen vei aikaa, mutta saimme mukaan osallistujia eri kunnista. Hyviä käytänteitä jaettiin ja tuotettiin myös koulupiloteissa ja kuntien LAPE-ryhmissä, opiskeluhuollon yhteistyössä sekä esimerkiksi maakunnallisessa varhaiskasvatusyhteistyössä (muun muassa yhteistyö perhetukipalveluiden ja lastensuojelun kanssa, yhteistyö nivelvaiheissa sekä käytänteet lasten ja vanhempien osallisuuden lisäämiseksi). Muun muassa Kuopion perheluokkamalliin tutustuttiin psyykkisen tuen koulupiloteissa ja Kokkolassa aiotaan kokeilla mallia laaja-alaisessa erityisopetuksessa. Edellä mainituissa piloteissa on myös jaettu ja tullaan jakamaan kokemuksia erilaisista tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemisen keinoista. Sosiaaliohjaajan tukea ja mahdollista järjestöyhteistyötä kouluilla ilman sosiaalihuollon asiakkuutta kokeillaan. Kokkolan yläkoulun poissaoloihin liittyvässä pilotissa keskusteltiin laajasti moniammatillisen yhteistyötyön hyvistä käytänteistä. Etenkin koulun sisäisessä sekä muiden toimijoiden välisessä tiedonkulussa ja vastuuhenkilön nimeämisessä todettiin olevan syytä tehdä täsmennyksiä, kun puututaan huoliin ja pidetään palavereita. Pilotin havaintoja jaettiin syyskuussa 2018 Kokkolan esi- ja perusopetuksen koulutuspäivässä ja maakunnallisessa opiskeluhuollon koulutuspäivässä. Lasten ja nuorten sekä vanhempien näkökulmia on kuultu koulupiloteissa.

52 52 LAPE-kaudella järjestettiin valtakunnallinen opiskeluhuollon koulutuskierros eri puolella Suomea yhteistyössä AVI:en kanssa. Koulutuskierrosta ei kuitenkaan saatu Keski-Pohjanmaalle. Kysyntää koulutukselle oli, joten LAPEn projektityöntekijä päätti organisoida vastaavan tyyppisen koulutuspäivän itse. Sitä suunniteltiin muun muassa kehittämiskokonaisuuden jaostossa ja yhteistyössä kehittämistyössä mukana olevien nuorisovaltuuston nuorten ja lastensuojelun kokemusasiantuntijanuorten kanssa. Koulutuspäivä toteutui onnistuneesti Kokkolan kaupungintalolla Paikalla oli hieman yli 100 osanottajaa kouluilta ja muun muassa sosiaali- ja terveysalan yhteistyöverkostoista, mihin sitä oli aktiivisesti markkinoitu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola luennoi aiheista Yksilökohtainen opiskeluhuolto säädöksistä toimivaan käytäntöön sekä Yhteisöllinen opiskeluhuolto ensisijaista huolenpitoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoissuunnittelija Eva Autio esitteli toimintamallia ja opasta Yhteisestä työstä hyvinvointia opiskeluhuoltoryhmä perusopetuksessa, joka auttaa oppilashuoltoryhmien tavoitteellista työtä. 5 Maakunnan toimijat pitivät kommenttipuheenvuoroja, kuten LAPEn valtakunnallisessa opiskeluhuollon työskentelymallin kehittämisessä mukana olleet rehtori Tarja Mäkelä Lestijärveltä ja vastaava kuraattori Rauno Perttula Kokkolasta. Myös nuoret pitivät puheenvuoroja kohtaamisesta ja luottamuksen tärkeydestä opiskeluhuollon työssä. Iltapäivällä jäsennettiin päivän antia nuorten laatimien tehtävien avulla. Koulutuksessa annettu palaute oli pääosin myönteistä ja todettiin, että tällaisia koulutuksia tarvitaan lisää. Palautetta kerättiin osallistujilta myös sähköisesti. 2.4 OSALLISUUSRAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN JA SITOMINEN MONIAMMATILLISESTI PERUSTYÖHÖN JA SUUNNITELMIIN VARHAISKASVATUKSESSA, KOULUISSA JA OPPILAITOKSISSA Opiskeluhuollon suunnitelmissa koettiin useassa kunnassa olevan päivityksen tarvetta. LAPEn järjestämää koulutuspäivää opiskeluhuollosta ja sen yhteydessä esiteltyä uutta valtakunnallisesti työstettyä opasta opiskeluhuollon työskentelymallista odotettiin tämän suunnitelmatyön tueksi. Ko. oppaassa otetaan kantaa muun muassa siihen, että oppilaiden ja vanhempien tulisi olla koulun opiskeluhuoltoryhmän pysyviä jäseniä ja mukana suunnittelemassa, toteuttamassa, kehittämässä ja arvioimassa opiskeluhuoltoa. Yhteistyöllä oppilaskunnan ja eri luokkatasojen oppilaiden kanssa varmistetaan oppilaiden näkemysten huomioiminen. Samalla sitoutetaan oppilaskunta ja oppilaat tukemaan toiminnallaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja sen tavoitteita. Vanhempien osallisuus yhteisöllisessä opiskeluhuollossa tarkoittaa toimintatapoja ja rakenteita, joilla varmistetaan vanhempien pysyvä osallisuus opiskeluhuoltoryhmässä sekä mahdollisuus tuoda omia kokemuksia ja kehittämisehdotuksia esiin. Vanhempaintoiminta sidotaan osaksi yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä. 6 Myös erityisryhmien oppilaiden ja vanhempien tulisi oppaan mukaan olla mukana opiskeluhuoltotyössä. Kokkolassa toukokuussa 2018 järjestetyn nuoret ja päättäjät -kohtaamisen teemoja olivat nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja tulevaisuuden Kokkola. Tällä kertaa nuoret olivat pyytäneet aiheita aikuisilta kuten virkamiehiltä. Ensimmäisessä teemassa käsiteltiin ydinkysymyksinä muun muassa koulupudokkuutta, nuorten hyvinvoinnin tukemista sekä huumeita. Nuoret toivat taas esille samaa asiaa kuin syyskuussa 2017: oppilashuolto saisi olla näkyvämmin esillä. Yhteisöllisyyteen ja tutustumiseen haluttiin lisäpanostusta. Vastuuta ottavia luottoaikuisia kaivattiin. Nuoret halusivat, että 50 tunnin poissaolorajoista pidettäisiin oikeasti kiinni kaikissa kouluissa. Nuoret toivoivat 5 Saatavilla: 6 Yhteisestä työstä hyvinvointia opiskeluhuoltoryhmä perusopetuksessa. Saatavilla:

53 53 kokemusasiantuntijoita puhumaan huumeista. Nuorten mukaan hyvinvointia on, kun nuorella on ystäviä ja luotettavia aikuisia elämässä, ei stressiä liikaa eikä kiusaamista ole. Toteutettavaksi ideoitiin kahdessa keskusteluryhmässä kouluun liittyviä hyvinvointia edistäviä hyvinvointipajoja, mitä toteutettaisiin nuorten ja eri ammattilaisten kanssa säännöllisesti ja pitkäjänteisesti. Toisessa ryhmässä hyvänä esimerkkinä mainittiin esimerkiksi Kiviniityn yläkoululla opiskeluhuollon toimijoiden järjestämä seksuaaliterveyteen liittyvä työpaja. Aiemmin nuoret olivat ideoineet LAPEn kehittämisryhmässä vastaavan toiminnan laajentamista esimerkiksi kiusaamisen ehkäisyyn ja he pitivät tärkeänä, että nuoret olisivat mukana suunnittelemassa toteutusta. Hyvinvointipajoista koottiin yhteisessä keskustelussa seuraavia asioita. Todettiin, että erityisesti ennaltaehkäisevä päihdetyö olisi tärkeä aihe, eikä ole se nyt oikein kenenkään vastuulla. Ideana olisi lukuvuoden kattava kokonaisuus nuorten hyvinvointiin liittyvistä teemoista Kokkolan kaikille yläkouluille. Jokaiselle ikäryhmälle olisi oma teemakokonaisuus lukuvuodelle osana opetussuunnitelmaa. Kokonaisuus koostuisi hyvinvointipäivästä koko koululle, jossa olisi ikäryhmien teemojen mukaan toimintaa ja toteuttajana olisi kouluyhteisö (yhteisöllinen oppilashuolto) sekä Soiten toimijoita ja muita, esimerkiksi järjestötoimijoita, teemojen mukaan. Hyvinvointipäivän iltaan voisi sitoa vanhempainillan, jossa teemat voidaan käsitellä päivän tuotoksista myös vanhempien kanssa toiminnallisesti. Hyvinvointipäivän ja vanhempainillan sisällä hyödynnettäisiin esimerkiksi kouluterveyskyselyn tuloksia. Hyvinvointipäivän jälkeen koulussa jatkotyöstettäisiin teemoja ikäryhmittäin terveystiedon ja luokanvalvojan tunneilla sekä erilaisilla työpajoilla opetuksen sisällä lukuvuoden aikana ja kokonaisuus kirjattaisiin lukuvuosisuunnitelmiin. Kokonaisuus tulisi suunnitella poikkihallinnollisesti ja nuoret olisivat alusta asti mukana suunnittelussa. Kokonaisuus sidottaisiin Kokkolassa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan/lapsiystävällisyyden toimenpidesuunnitelmaan sekä mahdollisesti hyte-rahoitukseen. Kokonaisuus voitaisiin joka vuosi arvioida edeltävän vuoden osalta Kokkolan nuoret ja päättäjät kohtaamisessa ja kehittää toimintaa sen pohjalta. Kokonaisuuden rakenteellinen toistaminen vaatii sitoutumista tahoilta ja sen organisointi tulee kuulua jonkun henkilön työtehtäviin vuosittain. Voitaisiin hyödyntää toteutuksissa myös Centrian sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita. Mallia voisi pilotoida aluksi pienimuotoisemmin esimerkiksi yhdellä koululla. Jatkossa mallin tulisi olla maakunnallinen. (Koonnut kehittämiskokonaisuuden 1 projektityöntekijä Katja Hakola Nuoret ja päättäjät -kohtaamisen yhteenvetoon. 7 ) Nuoret ja päättäjät -kohtaaminen on hieno nuorisovaltuuston ja opiskelijakuntien nuorten ja nuorisotoimen organisoima yhteistyömuoto, missä nuorten ääni tulee kuulluksi ja nuoret ovat aktiivisia toimijoita heille tärkeissä asioissa. Ongelmalliseksi voi muodostua, jos aikuiset eivät yhteistyössä tartu nuorten ideoihin ja lähde toteuttamaan toimenpiteitä yhdessä. LAPE-kaudella työstimme nuorten syyskuussa 2017 esiin nostamia opiskeluhuollon asioita, etenkin yhteistyötä terveydenhoitajien kanssa, pienehköllä kokoonpanolla ja veimme yhteenvedon ja toimenpideehdotukset tiedoksi opiskeluhuollon ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä nuorisotoimen esimiehille ja asiantuntijoille perusopetuksen ja toisen asteen opetuksen osalta. Toukokuun 2018 kohtaamisen hyvinvointiteemoihin tarttumiseksi ei löytynyt yhteistyövastuuta ottavia aikuisia eikä LAPEssa nähty mahdolliseksi viedä asiaa eteenpäin ilman sovittuja yhteistyökumppaneita. Jokilaaksojen kuntien kuraattorien ja oppilaskuntien nuorten kohtaamisissa syksyllä 2017 tuli myös paljon hyviä ideoita hyvinvoinnin lisäämiseksi, joita sovittiin esiteltävän koululla kuraattorien ja nuorten toimesta. Projektityöntekijänä en saanut kysyessäni juurikaan palautteita, mitkä esiin nostetut asiat ovat kouluyhteisössä edenneet kohtaamisen jälkeen. Lasten ja nuorten esiin nostamat kehittämisen kohdat ja ideoidut toimenpiteen kannattaisi nostaa opiskeluhuollon suunnitelmiin, mikä mahdollistaa jatkoseurannan ja arvioinnin. 7

54 54 Läpi LAPE-kauden on tullut esille myös kaikkien ns. tavallisten lasten ja nuorten osallisuuden tärkeys kouluyhteisön hyvinvoinnin sekä hyvinvointipalveluiden kehittämisessä. Jatkossa nuorten osallisuuden mahdollistavaa yhteistyörakennetta olisi syytä kehittää ja toimintaa tulee laajentaa. Toiminta voisi sisältyä koulun suunnitelmiin, kuten opetus- ja opiskeluhuollon suunnitelmiin ja lukuvuosisuunnitelmiin. Mahdollisuus toimintaan voisi olla kiinteämpi osa opiskelua. Toimintaa olisi hyvä dokumentoida ja arvioida edellä mainittujen suunnitelmien yhteydessä. Tärkeää on nuorten lisäksi saada työntekijät ja etenkin johtajat sitoutumaan toimintaan, joka vaatii myös verkostomaista hallinnonalat ylittävää johtamista ja yhteistyörakenteita. Osallisuuden toteutumiseksi ja motivaation säilymiseksi tulisi selkeämmin sopia, miten nuorten ääni vaikuttaa käytännön työhön ja palveluihin. Tällä hetkellä esimerkiksi Keski-Pohjanmaan opiskeluhuollosta ei ole toimivaa ajantasaista palautejärjestelmää, vaikka erilaisissa kyselyissä (mm. kouluterveyskyselyt ja TEA-viisari sekä mahdolliset kiusaamiskyselyt) sekä yksilökohtaista että yhteisöllistä opiskeluhuoltoa, eli hyvinvoinnin toteutumista koulussa, arvioidaan. Asioiden kehittämiseksi on mahdollista löytää yhteinen tahtotila sekä toimivat keinot, mutta se vie enemmän aikaa kuin LAPE-hankekausi kesti. Suullista palautetta palveluista ja toiminnasta toki saadaan ja sen systemaattinen esiin nostaminen on tärkeä osa tiedolla johtamista. Kouluterveyskyselyiden pohjalta on myös useissa kouluissa ideoitu käytännön toimintaa. LAPE-kaudella oli tarkoitus päivittää maakunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa LAPEtoimijoiden johdolla (erityisesti kehittämiskokonaisuus 1 ja muutosagentti), mutta huomattiin ajan loppuvan kesken, kun prosessi haluttiin viedä läpi huolella ja eri toimijat osallistaen. Edellä mainitun hyvinvointisuunnitelman kokoamisen olisi ollut mahdollista esimerkiksi työstää monialaista yhteistyörakennetta nuorten esiin nostamien ideoiden eteenpäin viemiseksi. Suunnitelma on tarkoitus päivittää vuoden 2019 aikana, joten siinä on mahdollista sopia konkreettisia yhteisiä kehittämiskohteita ja tehdä maakunnallista toimintasuunnitelmaa yksilökohtaisen ja yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämiseksi nuorten osallisuus huomioiden. Esimerkiksi nuorten ideoimat monitoimijaiset hyvinvointipajat ja hyvinvointiteemojen käsittely laajemmin opetukseen sidottuna on nähdäkseni ilmiölähtöistä toimintaa, joka sopisi hyvin opetussuunnitelmien mukaisesti toteutettavaksi. Nuorten ääntä ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia kannattaisi nostaa myös tasaarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmiin. LAPE-kaudella palaute on ollut, ettei esimerkiksi KiVa kouluteema välttämättä näy koulun arjessa oppilaiden mielestä, vaikka koulu olisi toimintaan sitoutunut. Yhdessä ideoiden toimenpiteet huomioidaan paremmin. Sitoutuminen Lapset puheeksi menetelmän käyttöönottoon maakunnassa lapsiperheitä koskevissa sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kunnissa varhaiskasvatuksessa, kouluissa sekä oppilaitoksissa ja tämän monialaisen työn tukeminen Lapset puheeksi johtoryhmän avulla on nähdäkseni mittava perustyöhön sidottu osallisuusrakenne, mikä on laitettu alulle LAPE-kauden aikana ja jatkuu sen jälkeen. Myös LAPE-yhteistyössä suunniteltu yhden puhelun periaatteen keskus tukee käytännössä toiminnan juurtumista ja vaikuttavuutta lasten, perheiden ja työntekijöiden kannalta. Pelkkä menetelmään kouluttaminen ei riitä, vaan menetelmää tulee käyttää aktiivisesti ja suunnitelmallisesti palveluissa sekä lasten ja nuorten kehitysympäristöissä. Kutsun menetelmään sitoutumista osallisuusrakenteeksi, koska Lapset puheeksi keskustelu ja neuvonpito rakentuvat vahvasti perheen osallisuudelle. Perhe itse määrittelee yhteistyössä työntekijän kanssa heille tärkeät vahvuudet ja sen, mihin tukea juuri nyt kaivataan. Perhe on myös aina osallinen, kun neuvonpidon teemoja ja osallistujia suunnitellaan ja esitellään palaverin työntekijöille. Osallisuus lisää perheen voimavaroja ja autetuksi tulemisen kokemuksia. Pahimmillaan verkostopalaveri voi vieläkin olla kuin raadin eteen arvioitavaksi menemistä, mistä ei seuraa selkeää hyötyä perheelle, jos toimenpiteet eivät ole heille sopivia eikä toimenpiteiden vastuista ei ole riittävän tarkasti ja läpinäkyvästi sovittu. Varhaiskasvatuksessa Kannus ja Veteli ovat maakunnassa olleet edelläkävijöitä Lapset puheeksi - menetelmän käyttöönotossa. Lapset puheeksi keskustelua tarjotaan näissä kunnissa universaalisti tietynikäisten lasten vanhemmille. Tällä hetkellä opiskeluhuollon kuraattoreita ja psykologeja on

55 55 koulutettu laajasti Kokkolassa ja terveydenhoitajat on pian kaikki koulutettu maakunnassa. Kokkolassa terveydenhoitaja ja kuraattori tekivät kesällä 2018 yhdellä yläkoululla ennaltaehkäisevää yhteistyötä, missä terveydenhoitaja kävi kesällä ennen 7. luokan alkua lähes kaikkien yläkouluun siirtyvien nuorten ja heidän vanhempiensa kanssa Lapset puheeksi keskustelun terveystarkastuksen yhteydessä. Tarvittaessa järjestettiin välittömästi Lapset puheeksi -neuvonpito koulun kuraattorin kanssa, jos esimerkiksi kävi ilmi, että voisi olla riski poissaoloihin tai kaveripulmiin. Työntekijöiden kokemusten mukaan kyseessä on hyvä toimintamalli syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Kodin ja koulun välinen vuorovaikutus ja luottamus lisääntyivät. Lapset puheeksi keskustelu on aina vapaaehtoinen perheille, mutta työntekijöiden kokemus on ollut, että siitä ei yleensä kieltäydytä, jos keskustelua tarjotaan kaikille. Menetelmästä eri toimijoita tiedotettaessa on muun muassa pohdittu, mitä hyötyä työntekijöille on menetelmästä, kun eri toimijoilla on jo käytössä omia toimintatapoja, kuten esimerkiksi terveystarkastukset, vasu- ja arviointikeskustelut ja opiskeluhuollon monialaiset asiantuntijaryhmät. On todettu, että yhteinen työmenetelmä ja toimintatavat edistävät yhteistyötä. Työntekijät ovat kääntäneet kysymyksen myös toisin päin: mitä lapset ja perheet saavat menetelmän avulla? Esimerkiksi perheen omat toimintavalmiudet ja ymmärrys lisääntyvät. Perheitä ei määritellä ulkoapäin. Myös varhaiskasvatuksessa on koettu, että perheiden ääni ja varhaiskasvatuksessa näkyvä arkielämän kokonaisuus tulee myönteisellä tavalla kuulluksi Lapset puheeksi keskusteluissa. LAPEn yhteiskehittämispäivässä marraskuussa 2018 Kaustisen yläkoulun oppilaskunnan nuoret ideoivat ns. universaaliterapiaa, jossa kaikkien perheiden hyvinvoinnista keskusteltaisiin säännöllisesti. Yhteiskehittämispäivässä todettiin, että tietyille ikäryhmille tarjottavat Lapset puheeksi keskustelut voisivat olla juuri tällaista kaikille suunnattua hyvinvoinnin ja voimavarojen vahvistamista sekä ongelmia ennaltaehkäisevää toimintaa. 3. ARVIOINTIA Kehittämiskokonaisuuden tavoitteet olivat laajat sekä maakunnallisesti että valtakunnallisesti. Haasteena hankekauden alussa oli se, ettei oltu etukäteen täsmennetty, mihin missäkin alueella ja keiden toimijoiden taholta ollaan valmiit sitoutumaan ja laittamaan työpanosta. Hankkeen alussa ei ollut yhtenäistä foorumia, missä olisi voinut sopia toteutettavista toimenpiteistä, vaan työ alkoi laajoja verkostoja tapaamalla, LAPEn tavoitteista informoimalla ja yhteisiä foorumeita ja sekä intressejä etsimällä. Maakunnallisen hankkeen tavoitteet vajaassa kahdessa vuodessa olivat kunnianhimoiset pitäen sisällään muun muassa osallisuusrakenteiden kehittämisen sivistystoimen kentällä, moniammatillisen työn ja siihen liittyvän varhaisen tuen sekä erityispalveluiden tuen yhteistyön tiivistämisen sivistystoimen kanssa yhteistyössä, uusien toimintamuotojen kokeilun ja käyttöönoton sekä osallisuusrakenteiden ja moniammatillisen työn sitomisen laajasti muun muassa sivistystoimen eri suunnitelmiin. Ottaen huomioon lähtökohdat saatiin hankekaudella aikaan merkittäviä pilotteja ja tiedonkeruuta sekä osallisuutta. Näitä voidaan hyödyntää jatkokehittämisessä sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä sivistystoimen yhteistyörakenteissa kuten perhekeskusyhteistyössä sekä yhden puhelun periaatteen koordinaatiokeskuksen käynnistämisessä ja toiminnassa, mikä vastaa maakunnallisiin tarpeisiin yhä varhaisemmasta ja vaikuttavasta perheiden monitoimijaisesta tuesta ja helppoudesta ottaa yhteyttä oikeaan toimijatahoon palveluohjauksen avulla perheen osallisuutta kunnioittaen. Hankkeen aikana kehittämiskokonaisuudessa sekä koko Keski-Pohjanmaan LAPEssa järjestettiin lukuisia kohtaamisen sekä jakamisen mahdollistavia tilaisuuksia ja hanketyöntekijä jalkautui sivistystoimen ja muun yhteistyöverkoston tilaisuuksiin sekä foorumeille. Kehittämiskokonaisuuksien välillä oli paljon tarpeellista yhteistyötä, joskin yhteistyö olisi voinut ajoittain olla suunnitelmallisempaa. Erityisesti tieto saatavilla olevista palveluista ja niiden sisällöistä, tiedonkulku, yhteistyö ja luottamus eri toimijoiden välillä, psyykkisen tuen haasteet ja voimavarakeskeiset

56 56 työtavat varhaisessa tuessa ja esimerkiksi neuropsykiatrisissa vaikeuksissa nousivat yhteisiksi kehittämisintresseiksi kuntien sivistystoimien ja LAPEn välillä ja vastasivat pitkälti myös nuorten esille ottamia toiveita. Näiden suhteen saatiin aikaiseksi hyviä kokeiluja ja päästiin alkuun yhteistyön tiivistämisessä ja toimintamalleissa. Useita hankekaudella esiin nostettuja ja esimerkiksi piloteissa aloitettuja teemoja on sidottu kuntien sivistystoimien kehittämis- ja toimintasuunnitelmiin kuten esimerkiksi Kokkolan varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden kehittämissuunnitelma ja Vetelin koulujen ja varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmat. Piloteissa kokeiltuja ja yhteistyössä esiinnousseita asioita on viety sivistystoimissa eteenpäin myös hankehakujen myötä esimerkiksi Kokkolassa ja Kaustisen seutukunnan kunnissa. 8 Useita asioita, kuten neuropsykiatrisen osaamisen kehittämistä, monialaista yhteistyötä, vanhemmuuden tukea ja Lapset puheeksi toimintatavan laajentamista viedään eteenpäin joka tapauksessa ilman erillisiä hankerahoituksiakin. Kehittämiskokonaisuuden jaostotyöskentely oli aluksi tiiviimpää ja välillä väljempää, koska huomattiin, että oli paljon muitakin LAPEn tapahtumia sekä kiireinen arkityö, eikä ollut mielekästä ajankäytön kannalta kuormittaa samoja ihmisiä liikaa. Jaostotyöskentelyssä saatiin aikaan runsaasti hyviä keskusteluja, tietojen vaihtoa, ideointia ja yhteistyösuhteita. Jaostotyöskentelyyn toivottiin välillä lisää tiiviyttä ja osallisuutta ja niitä pyrittiin lisäämään. Haasteena oli se, että jaostokokousten osallistujat vaihtelivat melko paljon eri kokouksissa, jolloin kehittämiskokonaisuuden etenemistä ei voinut kovin tarkasti suunnitella jaoston jäsenten kesken. Käytännössä projektityöntekijän yhteistyö tiivistyi useiden jaoston jäsenten ja taustayhteisöjen kanssa hankkeen aikana ja eri osa-alueilla. Myös järjestötoimijat, nuorisotoimi, nuoret ja vanhemmat olivat osallisena jaostossa ja yhteistyössä, vaikka osallisuus olisi voinut olla laajempaakin. Erityisesti nuorten osallistuminen koulutusten ja tilaisuuksien valmisteluun ja järjestämiseen ja muu yhteistyö, on ollut arvokasta ja virkistävää kehittämiskokonaisuuden työssä sekä rohkaiseva esimerkki nuorten toimintavalmiuksista jatkossakin. Koulu- ja oppilaitosympäristö tarjoaa erityisen mahdollisuuden hyödyntää kaikkien lasten ja nuorten näkemyksiä ja osallisuutta kehittämisessä ja hyvinvointityössä. Opettajien osallisuus olisi voinut olla suurempi hankkeen aikana. Projektityöntekijä pyrki saamaan opettajia ja koulun henkilökuntaa mukaan jaostoon ja siinä olikin satunnaisesti mukana erityisopettaja, toisen asteen koulutuksen opettaja, rehtori ja sivistysjohtaja sekä tiiviimmin koulunkäynninohjaaja/neuropsykiatrinen valmentaja. Opiskeluhuolto oli mukana jaostotyöskentelyssä ja piloteissa sekä laajasti muussakin yhteistyössä, vaikkei kaikille yhteisiä tapaamisia saatu aikaiseksi hankekaudella. Piloteissa oli mukana myös opetushenkilöstöä, kuten erityisopettajia. Varhaiskasvatuksen esimiesten ja erityislastentarhanopettajien kanssa tehtiin yhteistyötä. Projektityöntekijä osallistui koulun ja oppilaitosten foorumeille, missä opettajia ja heidän esimiehiään oli mukana. Opettajia kutsuttiin laajasti mukaan eri tapahtumiin ja koulutuksiin LAPEn aikana. Opettajille pyrittiin levittämään tietoisuutta LAPE-kehittämistä esimiesten välityksellä sekä suoraan koulutuspäivissä ja joidenkin koulujen ja kuntien osalta esimerkiksi jalkautumalla VESOpäivään ja vanhempainiltoihin. Opettajat ovat työssään sidottuja opetukseen ja lasten sekä nuorten kanssa olemiseen, eikä erilaisiin LAPE-tilaisuuksiin varmaankaan ollut helppo irrottautua. Haasteena maakunnassa on näyttäytynyt yhteisten foorumien jatkumon puute ja sen vaikutus suunnitelmalliseen yhteistyöhön. Lapset puheeksi johtoryhmä on LAPEn hankekaudella koottu ja säännöllisesti yhteensä neljä kertaa - kokoontunut tärkeä yhteistyörakenne, johon kuuluvat kaikkien kuntien sivistysjohtajat ja Soiten perheiden palveluiden palvelualuejohtajat. Tämä foorumi on erittäin tärkeä Lapset puheeksi -menetelmän laajemman leviämisen ja vaikuttavan käytön sekä yhteistyön kannalta aiempaa varhaisemman tuen mahdollistamiseksi lapsille ja perheille. Ryhmän kokoonpanoa on jatkossa syytä tarkastella, ovatko kaikki tarvittavat tahot mukana ja toisaalta minkä kokoinen ryhmä voi sitoutua jatkotyöhön. Lapset puheeksi johtoryhmä tulee jatkumaan myös hankekauden jälkeen mahdollisesti myöhemmin osana muuta kehittämisfoorumia ja vielä laajempia 8 Esimerkiksi Valtion erityisavustus koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen sekä siihen liittyviin kokeiluihin.

57 57 koordinaatiotavoitteita. Opiskeluhuollon kokonaisuutta ei tällä hetkellä maakunnassamme kehitetä yhtenä lapsi- ja nuorilähtöisenä kokonaisuutena. Jatkossa tulee enemmän kiinnittää huomiota alueelliseen tasa-arvoon ja yhteistyöhön kuitenkaan luopumatta paikallisista hyvistä käytännöistä. Opiskeluhuollon ohjausryhmien ja esimerkiksi perhekeskusten yhteistyötä kannattaisi lisätä. Maakunnallinen perhekeskusyhteistyö ja sen alueelliset tiimit tarjoavat jatkossa mahdollisuuden tärkeinä pidettyihin kohtaamisiin eri toimijoiden välillä, jotta tunnetaan toisten työ sekä alueen palvelutarpeet ja voidaan suunnitella ja koordinoida yhteistyötä. Lapset puheeksi johtoryhmä ja perhekeskustiimit tuottavat tietoa ja toimeenpanevat palveluiden kehittämistä sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönä. Hallinnonalojen toiminnan yhteensovittaminen vaatikin järjestelmällistä yhteistyötä ja palautejärjestelmää. Myös järjestötoimijoiden ja asiakkaiden osallisuus tulee huomioida. Hankkeen aikana on otettu käyttöön erilaisia työmenetelmiä ja systeemisiä toimintatapoja, joita pitää jatkossa yhä enemmän yhteen sovittaa. Ns. yhden puhelun periaatteen palveluohjauksellinen koordinaatiokeskus on hankkeen aikana suunniteltua uutta toimintaa, joka palvelee koordinaatiota, yhteistyötä ja oikea-aikaista avunsaantia lasten, nuorten, vanhempien ja työntekijöiden kannalta. Hankekaudella on luotu luottamusta ja yhteistyötä muun muassa sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen esimiesten ja toimijoiden välille, mikä luo verkostotyöhön kapasiteettia myös jatkossa pitkällä tähtäimellä. Yhä tärkeämmäksi nousevat myös palvelun käyttäjien näkemykset ja kokemukset palvelujärjestelmää ja toimintaympäristöjä kehitettäessä ja heidän äänensä kuulemisesta on saatu hankkeen aikana kokemuksia. Tätä työtä on tärkeä jatkaa.

58 58 Osaprojekti 4 ERITYIS- JA VAATIVAN TASON PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN 1. ERITYIS- JA VAATIVAN TASON PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kokonaisuudesta ovat vastanneet sosiaalityöntekijä, YTM Oili Hagström ja kätilö, sh YAMK Teija Roiha. Neuropsykiatrista toimintaa ovat kehittäneet kuntoutusohjaaja Susanna Mäkelä ja sairaanhoitaja, perheterapeutti Kari Rinne. Keski-Pohjanmaan muutosagentti Anne Saarela on pääosin vastannut OT-tukikeskuksen toiminnasta. Hankkeen aikana kehittäminen ja muutos koskivat vahvimmin erikoissairaanhoitoa, lastensuojelua, opetustoimen kanssa yhteistyönä toteutettavia erityistason tukimuotoja sekä moniviranomais yhteistyössä toteutettavien työmuotojen kehittämistä. Kehittäminen koski myös alaikäisille ja lapsiperheiden vanhemmille suunnattuja päihdehuollon erityispalveluita, vammaispalveluita, rikosseuraamuslaitoksen sekä yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen tuottamia erityispalveluita. Kehittäminen tehtiin yhteistyössä perus- ja erityistason palveluiden kanssa, kuten myös sosiaali-, terveys-, järjestö- ja sivistystoimeen kuuluvien erityispalveluiden kanssa. Kokemusasiantuntijat olivat vahvasti mukana kehittämistyössä. 2. SOITEN PERHEIDEN PALVELUIDEN INTEGRAATIO Kokonaisuuden tavoitteena oli uudistaa Keski-Pohjanmaan palvelumallit asiakaslähtöisyyden ja integraation periaattein ja uudistaa palvelujen rakenteita maakuntauudistus huomioiden. Tavoitteena oli myös luoda työskentelytapoja, joissa palvelumallit ja työskentelytavat perustuvat tutkimustietoon ja hyvin suunniteltuihin moniammatillisiin toimintamalleihin, joissa yhdistetään monitoimijainen yhteistyö ja osaaminen. Kun kyseessä on lapsiperhe, aikuisten palvelut integroidaan palvelukokonaisuuteen. Yhteistyön sujuminen ja kehittyminen varmistetaan vahvistamalla yhteen sovittavaa johtamista. Erityistason eri toimijoiden yhteistyötä vahvistetaan ja palveluita uudistetaan yhdistettyinä kokonaisuuksina, joilla on yhteinen päämäärä ja jota ohjataan yhteisenä kokonaisuutena. Tarkoituksena oli muodostaa asiakkaalle helposti saavutettava palveluiden kokonaisuus. Palvelut tuotetaan tarpeenmukaisesti yhteen sovitettuina siten, että erityistason osaaminen yhdistetään osaksi perustason palveluita. Lapsen, nuoren tai perheen tuki rakennetaan yhdessä toimien, jotta vertikaalinen ja horisontaalinen integraatio mahdollistuu. Perheen oma asiantuntijuus sekä toimijuus huomioidaan kokonaisuudessa ja se yhdistetään eri toimijoiden näkemykseen. Siten muodostetaan palvelukokonaisuus, jossa tarpeen mukaisesti valitut asiantuntijat on kerätty lapsen, nuoren ja/tai perheen ympärille. Keski-Pohjanmaalla päätettiin toteuttaa mahdollisimman iso osa lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalveluista omana hallinnollisena kokonaisuutena. Tämä Perheiden palvelut - toimialue käsittää koko kuntayhtymän neuvolatyön, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon, lapsiperheiden kotipalvelun, lastensuojelun, lapsiperheiden muut sosiaalipalvelut, lasten ja nuorten somaattisen erikoisairaanhoidon, lasten- ja nuorisopsykiatrian, kehitysvammalääketieteen, aikuissosiaalityön, mielenterveys- ja päihdepalvelut, palveluohjauksen ja psykologipalvelut. Lasten ja nuorten kuntoutuspalvelut, vammaispalvelut ja synnytystoiminta ovat vielä toisella toimialueella sijaitsevia palvelukokonaisuuksia ja myös niiden siirtymisestä osaksi Perheiden palvelua on käyty keskusteluja.

59 59 Perheiden palveluiden johtoryhmän käynnistämisessä hyödynnettiin kansallisen LAPEn tuottamia aineistoja lapsi- ja perhepalveluiden integraatiosta, sitä koskevista tutkimuksista ja kokemuksista. Samalla määriteltiin millä tasoilla (kansallinen taso, alueellinen ja paikallinen suunnitteluintegraatio, palveluiden integraatio ja tiimien ja moniammatillinen käytännön integraatio) toimitaan. Johtoryhmätyöskentelyssä keskeiseksi nousi alueellinen suunnitteluintegraatio, palveluintegraation johtaminen sekä tiimien ja ammattiryhmien integroidun työn edellytysten parantaminen. Yhteen sovitetun johtamisen kannalta tärkeäksi on muodostunut toimialueen yhteisesti jaettu missio ammattikuntien välinen kunnioitus ja luottamus, erillisistä yhteisiksi muuntumassa olevat palveluprosessit, yhteiset toiminnan mittarit ja yhteinen raportointi sekä yhteiset tavoitteet ammattilaisten koulutuksessa. Soiten Perheiden palvelut -toimialueen ja Keski-Pohjanmaan kuntien sivistystoimien yhteisesti sovittu tavoite on ollut tukea hyvää lapsuutta lapsen luonnollisissa kehitysyhteisöissä ja niiden keskeisissä kasvatuskumppanuuksissa. Tämä lasten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalveluiden, koulun ja varhaiskasvatuksen yhteinen strategisen tason johtaminen on käynnistynyt vuoden 2018 aikana ns. Lapset puheeksi -toimintamallin ohjausryhmässä, jossa jäseninä ovat olleet Perheiden palveluiden johtoryhmä ja kuntien sivistystoimien johtavat viranhaltijat. Työryhmä on kokoontunut neljä kertaa vuodessa. Lapset Puheeksi -ohjausryhmän esityslistalla on jokainen kerta ollut maakunnan ja kunnan yhdyspinnalla toimivien lapsi- ja perhepalveluiden yhteistyöhön konkreettisesti liittyviä asioita. Tästä ohjausryhmästä muotoutuu ydin vuoden 2019 alusta aloittavaan Keski-Pohjanmaan LAPE-yhteistyöryhmään, jonka tehtävä on valmistella ja yhteensovittaa maakuntien ja kuntien yhdyspintaan liittyviä asioita lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta, tukea palvelujen integraatiota sekä resurssien optimointia. Tavoitteena oli myös luoda verkostoituneita toimintarakenteita erityis- ja kaikkein vaativimman tason palveluihin. Verkostomaista työskentelyä tuetaan luomalla tietojärjestelmä, mikä tukee eri toimijoiden yhtenäistä ja oikea-aikaista työskentelyä monissa asiakkuuksissa olevien perheiden osalta. Soitessa Perhekohtainen ohjausjärjestelmä (PKO) on käytössä jo psykiatrialla ja tullaan ottamaan käyttöön Perheiden palveluiden toimialueella. Sovelluksen esittely pidettiin Lapset puheeksi johtoryhmässä Hankkeen tarkoituksena oli luoda malleja, joissa perustaso, erityistaso ja vaativat palvelut muodostavat moniammatillisia tiimejä suunnittelemaan ja toteuttamaan lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuksia yhdessä. Lisaksi palvelut uudistetaan sote-uudistuksen mukaisiksi ja koko hallintorajat ylittäviksi asiakaslähtöisiksi palveluiksi. Toimintoja uudistamalla palvelut ovat yhdenvertaisesti saatavilla yhteneväisin menetelmin. Perus-, erityis- ja vaativimman tason palvelujen yhteistyötapojen, osaamista tukevan toiminnan ja jalkautuvan työn periaatteet mallinnetaan. Hankeen aikana on kehitetty lasten ja nuorten päivystyksellisiä hyvinvointipalveluita, lastensuojelutyötä, neuropsykiatrisia palveluita, Lapset puheeksi toimintamallin käyttöönottoa (ks. osaprojekti kolme), perhekeskus osiossa (ks. osaprojekti kaksi) sekä jaostotyöskentelyssä. Tarkoituksena oli muodostaa yhteistyömalli viranomaistoimintaan lasten pahoinpitelyn ja seksuaalisen hyväksikäytön epäilytilanteissa. Keväällä 2018 perustettiin moniviranomaistyöryhmä selvittämään nykytilannetta sekä erilaisia toimintavaihtoehtoja yhteistyöneuvotteluissa TYS:n ja OYS:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen yksikköjen kanssa. Työryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa ja työskentelyä tullaan jatkamaan 2019 toimintamallin loppuun saattamiseksi. Vaativimman tason palveluiden uudistamisessa osallistutaan myös tutkimuksen ja kehittämisen sekä tiedolla ohjauksen koordinoidun mallin valmisteluun. Tähän toteutukseen Soiten alueelta osallistuvat Soiten kehittämisyksikkö, Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA, Soiten toimintaan integroitunut Keski-Pohjanmaanerityishuoltopiiri sekä Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. OT-KESKUS teksti Anne

60 60 3. ERITYIS- JA VAATIVAN TASON JAOSTOTYÖSKENTELY Erityis- ja vaativan tason palveluiden yhteiskehittäminen aloitettiin vuoden 2017 alusta. Jaostotyöskentelyyn kuului edustus seuraavista Soiten palveluista: lastensuojelu, perhetukipalvelut, nuorisopsykiatria, lastenpsykiatria, lasten ja nuorten sairaala, aikuissosiaalityö, naistenklinikka, vammaispalvelut ja Nepsy-tiimi. Lisäksi jaoston työskentelyyn osallistuivat Kokkolan ensi- ja turvakoti, Päihdekeskus Portti, Kokkolan Yliopistokeskus Chydenius, Kannuksen sivistystoimen etsivä nuorisotyö, Perhon sivistystoimen koulunkäynnin ohjaaja/nepsyvalmentaja, Kokkolan sivistystoimen erityisopetus, kuntouttava asumisyksikkö Onnentupa, vanhempien edustus erityislasten vanhempien vertaistukiryhmä Leijonaemo, KELA ja huostaan otettujen lasten vanhempien vertaistukiryhmä Perttu ry. Lisäksi jaostokokouksiin kutsuttiin erikseen edustajia käsiteltävän aiheen mukaisesti. Jaostotyöskentely rakennettiin erilaisiin teemoihin, joissa alussa oli asiantuntijan/kokemusasiantuntijan alustus ja sen jälkeen työpajatyöskentely. Jaostotyöskentelyssä painotettiin erityisesti palveluiden käyttäjien kokemustietoa. Yhteiskehittämisen teemoja on jatkokehitelty ja käsitelty jaostoedustajien omissa organisaatioissa, Soiten ja kuntien johtoryhmissä sekä LAPE-kehittämistyön pohjana. 4. JAOSTOTYÖSKENTELYN ETENEMINEN : 2/17 Järjestäytymiskokous Nostot: asiakasosallisuus, tietoon perustuvan työskentelyn reunaehdot, esimerkiksi lastensuojelusta ja sen käytänteistä on tiedon tarvetta, yliopistokeskuksen osallistuminen 3/17 Toimivat käytännöt/kehittämiskohteet yleisellä tasolla Maakunnallinen näkökulma Nostot: monitoimijuus työkäytännöt tutuiksi luottamus=tieto, palvelupolkujen tunnistaminen, kuka kantaa kokonaisvastuun, tarve erityispalveluiden jalkautumiselle ja konsultaatiolle 4/17 Osallisuus Ryhmätyöskentely Nostot: monitoimijaiset yhdessä tehdyt suunnitelmat, toimiva asiakaspalautejärjestelmä, asiakkaan valmistelu verkostoneuvotteluihin, pirstaleisuudesta kokonaisuuksiin, tieto, asiakkaan kohtaaminen (kunnioitus, tasavertaisuus, avoimuus), joustavuus ja yksilöllisyys (pois jäykistä byrokratiarakenteista), erityishuomio psykiatrian käytänteisiin, leimautumisen pelko 5/17 Päihteet Kokemusasiantuntijan puheenvuoro, työpajatyöskentely ikäkausi-teemoittelun mukaisesti Nostot: puheeksi ottaminen, luottamus, oikea-aikainen interventio, työntekijän rohkeus puuttua, seuranta, nuoren rinnalla kulkeminen, vertaistuki nuorille, tiedon puute (päihdetilanne, toimintamallit), monitoimijuus, alueellinen eriarvoisuus 8/17 Erityislapset ja nuoret Nepsy alustus, Nepsy-projektin esittely, ryhmätyöskentely erityislasten tilanteesta Nostot: synnytyspelko, raskaudenaikainen lääkitys, lapsen diagnoosin merkitys, keskoslasten tukitoimet, neurologinen perimä vanhempien asenne palveluita kohtaan, vertaistuen tarve, ennakkoluulot, tiedon jakaminen, yhteistyö sivistystoimen kanssa, salassapitosäännökset, monitoimijuus

61 61 9/17 Mielenterveys Asiakaspuheenvuoro, MDFT-esittely Nostot: varhainen tunnistaminen ehkäisee hukattuja vuosia inhimilliseltä kärsimykseltä, yhteistyö perheen kanssa keskiössä (myös täysi-ikäisen lapsen asioissa), hoitavien lääkäreitten suuri vaihtuvuus, esh:n sisäinen yhteistyö ei toimi, onko esh toiminta lapsilähtöistä, palvelut kotiin ei poislähettämisen kulttuuria, tuki vanhemmille ja sisaruksille, tiedotus, viranomaisyhteistyön tärkeys, aikuispsykiatrialta puuttuu lapsen tapaamiseen soveltuvat tilat, koulun rooli tunnistamisessa tärkeä 10/17 Lastensuojelu Alustus lastensuojelusta, kehittäjänuorten puheenvuoro, huostaan otettujen lasten vanhempien puheenvuoro, ryhmätyöskentely Nostot: kohtaamisen tärkeys, huomio dokumentointiin, tiedottamiseen ja palaverikäytäntöihin, perheen tukeminen, kun lapsi sijoitettuna, sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus ongelmallista tuttuus=luottamus, vanhempien informoiminen kiireellisessä sijoituksessa, tieto lastensuojelun toiminnasta, mahdollisuus saada kriisiapua, jälkihuollon tiedote, varhainen tuki, monitoimijuus, lastensuojeluilmoituksen tekeminen on välittämistä 11/17 Yhteenveto ja johtopäätökset jatkotyöskentelystä sopiminen Keskeiset teemat: 1) Tieto 2) Konsultaatio 3) Jalkautuminen 6/18 Jaostossa käsitellyiden tietojen päivittäminen Mitä asioita kehitetään ja viedään eteenpäin parhaillaan Miten jaostotyöskentelyn asiat ovat käytännössä edenneet Palautekysely Webropolin kautta toteutettiin jaoston jälkeen 5. KESKI-POHJANMAAN LASTEN JA NUORTEN PÄIVYSTYKSELLISTEN HYVINVOINTIPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Soite aloitti lokakuussa 2017 Lasten ja nuorten päivystys -pilotin osana Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Kolme kuukautta kestävän pilotin aikana lasten ja nuorten kiireellisiä ja päivystyksellisiä sote-palveluja järjesteltiin lapsi- ja perhelähtöiseksi kokonaisuudeksi. Keskittämällä päivystyksellinen ja osa kiireellisestä sairaanhoidosta yhteen toiminnalliseen yksikköön on pyritty tuottamaan aiempaa vaikuttavampaa, kustannustehokkaampaa ja lapsi- ja perhelähtöisempää päivystyspalvelua sekä täsmällisempää hoidon tarpeen arviota ja terveysneuvontaa. Joulukuussa 2017 Soiten hallitus päätti jatkaa Lasten ja nuorten päivystystä kuusi kuukautta kesäkuulle 2018 asti ja toteuttaa lapsivaikutusten arvioinnin (kts. osaprojekti yksi). Soiten valtuusto päätti kesäkuussa 2018 vakinaistaa Lasten ja nuorten päivystyksen. 5.1 KEHITYSTYÖN TARVE JA TARKOITUS Lasten päivystyksellinen ja kiireellinen hoito ei vaikuta toteutuvan yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti eikä lapsi- ja perhelähtöisesti. Kansallisesti noin 40% lapsiperheistä turvautuu yksityisiin sairausvakuutuksiin varmistaakseen lapsensa kiireellisen hoidon. Lasten kiireellisen ja päivystyksellisen hoidon tarvetta on perinteisesti toteutettu hyvin kirjavasti päällekkäisten toimijoiden toimesta. Lääketieteellisesti lasten hoidon tarpeen arviointi on vaikeaa ja edellyttää erikoisosaamista. Monessa asiassa perhe saisi riittävän avun samalla, kun lasten sairauksien

62 62 asiantuntija arvioi lapsen kiireellisen hoidon tarvetta. Kiireellisen hoidon tarpeen arviointi on edellytys lapsen ohjaamiseksi oikea-aikaisesti oikealle asiantuntijalle. Soitessa on ensimmäisten joukossa integroitu lasten ja nuorten päivystyksellisiä palveluita lasten sairaanhoidon työvoimaintensiivisimpään palveluun eli lasten ja nuorten osastohoitoon. Toiminnan kehittäminen on ollut osa lasten ja nuorten päivystyksellisen hoidon kansallista muutostyötä, jossa on kerätty kokemuksia valmistelussa olevasta kansallisesta lasten ja nuorten kiireellisen hoidon tarpeen arvioinnista ja samanaikaisesta terveysneuvonnasta. Lasten ja nuorten päivystyksen kehittäminen on koskenut Soitessa kahta eri toimialuetta: Perheiden palveluita ja Terveyden- ja sairaanhoidon palveluita. Kehittämistyö on tapahtunut em. toimialueiden palvelu- ja vastuualueilla laajasti (mm. Lasten ja nuorten sairaala, Ensihoito, Päivystys ja diagnostiikka, Vastaanottopalvelut, Palveluohjaustoiminta, Sihteeriyksikkö, Lasten ja perheiden lähipalvelut). Palveluprosesseissa on huomioitu yhteistyö lasten ja nuorten perustason terveydenhuollon palveluiden, laboratorion, vierihoitodiagnostiikan, kuvantamisen ja muiden tukipalvelujen kanssa. Lasten raskaampi kirurginen päivystys toteutettiin entiseen tapaan yhteispäivystyksessä ja vastaanottopalveluiden perusterveydenhuollon toimipisteissä toteutettiin samanaikaisesti lasten sairauksien ns. kiirevastaanottoa. Tavoitteena oli, että lasten ja nuorten perustason kiireellinen vastaanotto, perustason päivystys, erityistason päivystys ja erityistason osastohoito muodostavat toiminnallisen ja toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Palvelutasojen aito integraatio lisää ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuutta ja siirtää painopistettä korjaa vas ta ennaltaehkäisevään. Kokeilujakson aikana voitiin luotettavasti osoittaa, että kokeiltu toiminta on kustannustehokasta ja siirtää avohoidon painopistettä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Kokonaisvaltainen ja asiantunteva päivystyspalvelu vähensi myös osastohoidon tarvetta ja tuotti merkittävää kustannussäästöä jäsenkunnille. 5.2 KÄYTÄNNÖN TOIMINTA Toiminnallisesti monitoimijainen Lasten ja nuorten päivystys on eriytetty tilojen ja henkilöstön osalta muusta Yhteispäivystyksestä. Lasten ja nuorten päivystys sijaitsee Soiten Las tensairaalassa päivystyskäyttöön määritellyissä va taanotto-, seuranta- ja odotustiloissa. Lapset ja vanhemmat ovat kokeneet tilat turvallisiksi ja viihtyisiksi. Sisustuksessa, kalustuksessa ja aktiviteeteissa on huomioitu lasten tarpeet. Hoitohenkilökunnan ydin muodostuu lasten sosiaalisiin ja terveydellisiin päivystysongelmiin perehtyneistä sairaanhoitajista ja päivystyshoitajasta. Lapsivaikutusten arvioinnissa lasten sairauksiin perehtyneiden sairaanhoitajien on koettu toteuttavan hyvin lapsen oikeuksia ja etua. Sairaanhoitajilla on monipuolinen lasten sairaanhoidon koulutus ja he liikkuvat tarvittaessa myös Soiten Lastensairaalan läheisten yksiköiden (lasten ja nuorten poliklinikka ja päiväsairaala, vastasyntyneiden teho, lasten ja nuorten osasto, lasten kotisairaala) välillä. Uuden toiminnan myötä Lasten ja nuorten päivystykseen perustettiin viisi uutta sairaanhoitajan toimea ja Soiten aiempi ympärivuorokautinen erikoissairaanhoidon lastentautien päivystys täydentyi arki-iltoina ja viikonloppuisin lasten ja nuorten perustason lääkäripäivystyksellä. Ympärivuorokautisesti toimiva sosiaalipäivystys on toiminut samoissa tiloissa Lasten ja nuorten päivystyksen kanssa. LAVAa varten pyydetyssä lastensuojelun lausunnossa korostettiin yhteistyön toimivuutta, nopeutta ja asiantuntijuutta, jotka omalta osaltaan ovat varmistaneet lasten oikeusturvan toteutumisen sekä auttaneet lastensuojelua lapsen etua arvioitaessa.

63 MATALAN KYNNYKSEN PALVELU Lasten ja nuorten päivystys toimii matalan kynnyksen palveluna. Lapsi ei tarvitse hoitosuhteen muodostumiseen erillistä lähetettä. Palvelua voivat käyttää kaikki alle vuotiaat päivystyksellistä ja kiireellistä sosiaali- ja terveyspalvelua tarvitsevat. Tavoitteena oli toteuttaa mahdollisimman matalalla kynnyksellä lapsen kiireellisen hoidon tarpeen arviointi, jotta oikea-aikainen hoito ja oikea hoitopaikka voidaan määrittää ennen päivystykseen tulemista. Pilotoinnin aluksi Lasten ja nuorten päivystykseen avattiin kiireellisen hoidon tarpeen arviointia ja terveysneuvontaa varten oma puhelinnumero, josta tiedotettiin väestöä laajasti. Jatkossa hoidon tarpeen arviointi siirtyy yhä enemmän digitaaliseksi (kytkeytyminen kansallisiin projekteihin mm. ODA/Omaolo, Virtuaalisairaalan/Terveyskylän oirenavigaatio ja Päivystysapu ). 5.4 MITÄ ON OPITTU JA MITÄ TULEE VÄLTTÄÄ - Muutostyön toteuttaminen on edellyttänyt laaja-alaista palvelujen yhteensovittamista, jonka on mahdollistanut lapsiperheiden sote-palveluiden toimiminen samassa hallinnollisessa kokonaisuudessa - Lasten, nuorten ja vanhempien suunnitelmallinen ja aito osallistuminen kehittämiseen on tärkeää - Lasten ja perheiden palvelujärjestelmän tulee rakentua yhteiselle kumppanuudelle (vanhemmat, henkilökunta) ja osallisuuden vahvistamiselle - Lapsivaikutusten arviointi on tarpeellinen päätöksenteon tukena ja toiminnan jatkokehittämiselle - Lasten ja nuorten hoitopolut ovat aiempaa nopeampia, joutuisampia ja toistuvat käynnit ovat vähentyneet - Alimitoitettu henkilöstö- ja tilaresurssi vaarantaa hoidon tarpeen arvioinnin, palvelujen oikeaaikaisuuden, vaikuttavuuden ja palvelun luotettavuuden 5.5 JATKOKEHITTÄMISEN SUUNNITELMAT - Digitaalisten mahdollisuuksien laajempi hyödyntäminen (kuva- ja videokonsultaatiot, tekoälyn tukema hoidon tarpeen arviointi) - Lasten ja nuorten psyykkisen tuen lisääminen - Lapsivaikutusten seuranta-arvioinnin toteuttaminen - Yhteistyön syventäminen perusterveydenhuollon kiirevastaanottojen kanssa

64 64 6. LASTEN JA NUORTEN KUNTOUTUKSEN MONIAMMATILLINEN TYÖRYHMÄ Keväällä 2017 LAPEn kuntakohtaisissa kokouksissa sivistystoimen puolelta nousi esille lasten ja nuorten kuntoutuksen selkiyttämisen tarve. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen ammattilaisilla oli huoli lasten ja nuorten kuntoutuksen toimivuudesta sekä tarve yhteistyön tiivistämiselle Soiten lasten ja nuorten kuntoutuksen toimijoiden kanssa. Samanaikaisesti säännöllisesti kokoontuvassa Soiten lasten ja nuorten moniammatillisessa kuntoutustyöryhmässä (neuvola-/yleislääkäri, lastenlääkäri, lastenneurologi, foniatri, lasten- ja nuorisopsykiatrit, kehitysvammahuollon lääkäri, terapeutit, kuntoutusohjaaja, lastenpsykologi) oli nähty tarve keskustelunavaukselle sivistystoimen välille. Soiten linjauksien myötä maakunnallisesti tasavertaistettiin lasten ja nuorten kuntoutuksen palveluja ja koordinointi toteutettiin yhteiseksi maakunnalliseksi kokonaisuudeksi. Näin kuntoutuksen yksiköllä

65 65 on kokonaisvaltaisempi näkemys koko maakunnan kuntoutuksen tilanteesta ja tasapuoliset terapiasaatavuustavoitteet. Näistä muutoksista ei kaikilla toimijoilla (Soite, sivistys) ollut tietoa. Hankkeen aikana koolle kutsuttiin sivistyksen, sosiaaali- ja terveysalan sekä vanhempien edustajat yhteistyötapaamiseen. Ennen ensimmäistä tapaamista toteutettiin pienimuotoinen kysely vanhemmille, jossa he arvoivat 1) kuntoutuksen saamista ja riittävyyttä 2) vanhempien ja päiväkodin/koulun osallisuutta kuntoutussuunnitelman laadintaan 3) kuntoutussuunnitelman seurantaa, yhdyshenkilön nimeämistä 4) kuinka ja minkä verran vanhemmat ovat saaneet ohjausta lapsen haasteisiin arjessa. Ensimmäinen tapaaminen koettiin tarpeelliseksi ja kokoontumisille toivottiin säännöllistä jatkoa. Työryhmä kokoontui vuoden sisällä neljä kertaa. Työryhmän kokoonpano laajeni ensimmäisen kokouksen jälkeen ja työryhmässä on ollut edustus/edustajia: Lasten ja nuorten kuntoutus, Kehitysvammahuolto, Vammaispalvelut, Perhetukipalvelut, Kokkolan kouluterveydenhuolto, Nepsytiimi, Perusterveydenhuollon lääkäri, Kela, Halsuan opetus, Kaustisen opetus, Kokkolan koulupsykologi, Perhon koulunkäynninohjaaja/nepsyvalmentaja, Perhon opetus, Vetelin opetus, Kannuksen koulukuraattori, Toholammin varhaiskasvatus, Kokkolan opetus, Perhonjokilaakson kiertävä erityislastentarhanopettaja, Vetelin kuraattori, Kokkolan vastaava koulukuraattori, Kehitysvammahuollon sosiaalityöntekijä, Perheneuvola, Toimintaterapeutti, Kokkolan erityisopetus, vanhempien edustus erityislasten vertaistuki ryhmä Leinojaemo. Kokousten muistiot on jaettu työryhmän jäsenten lisäksi kuntien sivistysjohtajille.

66 66 7. LAPSIIN KOHDISTUVAT PAHOINPITELY- JA SEKSUAALIRIKOSEPÄILYT Lapsiin kohdistuvien pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyjen moniammatillinen mallinnustyöryhmä aloitti toimintansa 2/18. Työryhmään kuuluu laaja edustus sosiaalitoimesta, terveydenhuollosta, poliisista, syyttäjävirastosta sekä yhdistystoiminnasta. Mukaan kutsuttiin myös sivistystoimen edustus, mutta edustajalla ei ole toistaiseksi ollut mahdollisuutta osallistua kokouksiin. Työryhmä kokoontui neljä kertaa vuoden aikana. Ensimmäisen tapaamisen teemana oli nykytilanteen kartoitus sekä työryhmän tavoitteiden asettaminen. Toiseen teematapaamiseen järjestettiin videoneuvottelu TYS:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisen yksikön, poliisin edustajan ja Varsinais-Suomen LAPE hankeagentti Outi Abrahamssonin kanssa LASTA-mallin käytöstä eri toimijoiden näkökulmasta. Kolmas teematapaaminen oli videoneuvottelu OYS:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisen yksikön kanssa liittyen oikeuspsykiatriseen tutkimusprosessiin sekä lähetekäytäntöihin. Neljännen neuvottelun tavoitteena oli tehdä yhteenveto saaduista materiaaleista sekä laatia suunnitelma toimintalinjauksista. Jatkotyöstämistä varten perustettiin pienempi kehittämisryhmä, joka laatii maakunnallisen toimijakohtaisen mallinnuksen. Lapsiin kohdistuneissa rikosasioissa esille on noussut toimijoiden erilaiset näkemykset sekä osittain tiedon puute prosessin eri vaiheista. Konkreettisina kysymyksinä pohdittiin muun muassa ruotsinkielisten lasten tutkimusten toteuttamista, kuljetusjärjestelyitä, prosessien kestoa, edunvalvontaa ja poliisin lähetekäytäntöjä oikeuspsykiatrisiin tutkimuksiin. Hankeaikana Sosiaalieffica-tietojärjestelmään lisättiin lastensuojeluilmoituksen vireillepanoon ilmoitus lapseen kohdistuneesta rikosepäilystä THL:n lastensuojelun käsikirjaan perustuen. Työryhmätyöskentelyä tulee jatkaa ja varmistaa erilaisin toimenpitein, että lapsen oikeusturva toteutuu mm. edunvalvontakysymyksessä, ja yhteistyökäytännöt poliisin ja oikeuspsykiatrian välillä saadaan toimivaksi. Lisäksi on määriteltävä eri toimijoiden mahdollisuudet tukea lasta ja perhettä hyvinkin pitkäaikaiseksi venyvässä prosessissa. 8. MONIMUOTOINEN PERHETERAPIA Nuorten päihde- ja käytösongelmien hoitoon kehitetty perhekeskeinen työmenetelmä, MDFT eli monimuotoinen perheterapia käynnistyi Keski-Pohjanmaalla suunnitellusti. MDFT-tiimi koostuu kahdesta avainterapeutista ja neljästä terapeutista. Avainterapeutin (lastensuojelu) koulutus käynnistyi alkuvuodesta 2017 ja yksi aiemmin terapeuttina (mielenterveyspalvelut) toiminut kouluttautuu avainterapeutiksi. Muiden tiimin terapeuttien (päihdehuolto, nuorisopsykiatria ja perhetukipalvelut) koulutus jatkuu myös. Sekä avainterapeutit että terapeutit tekevät asiakastyötä koulutuksen ohessa. Työaikaa MDFT-työhön on varattu puolet työajasta, jolloin optimitilanteessa jokaisella terapeutilla on kaksi-kolme asiakasperhettä. Avainterapeuttien asiakastyöhön resursoitu aika on hieman pienempi. Työskentelyn tavoiteaika on 6 kuukautta. Asiakaspalaute MDFT-työstä on ollut positiivista. 9. LASTENSUOJELUN SYSTEEMINEN TOIMINTAMALLI Kehittämistyön lähtökohtana on ollut asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden osallisuus, joka perustuu kokemus- ja tutkimustietoa yhdistävään tietoperustaan ja jossa perheet saavat tarvettaan vastaavan moniammatillisen tuen riittävän intensiivisesti ja oikea-aikaisesti. Käytännössä tavoitteena on ollut organisoida lastensuojelun ja perhetukipalveluiden rakenteet tukemaan lastensuojelun systeemisen toimintamallin toteutumista kouluttamalla maakunnan lastensuojelun henkilökunta LAPE-hankeajan puitteissa. Lastensuojelun systeemisen toimintamallin kehittämisosiosta on vastannut projektityöntekijä Oili Hagström ajalla

67 KEHITTÄMISTYÖN TARVE JA TARKOITUS Hankesuunnitelmassa on todettu Soiten lastensuojelua uhkaavan samat haasteet kuin lastensuojelua muuallakin Suomessa. Päteviä sosiaalityöntekijöitä on vaikea saada ja työntekijät vaihtuvat usein. Syitä tähän on monia. Lastensuojelutyö on luonteeltaan vaativaa vuorovaikutustyötä, jota nykyiset palvelurakenteet ja työn organisointi eivät riittävän hyvin turvaa. Lastensuojelu jää liian yksin varmistamaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten palveluita ja palveluverkosto on eriytynyttä ja pirstaleista. Asiakasmäärät ovat liian suuria, jotta voitaisiin varmistaa lasten, nuorten ja perheiden tueksi riittävän intensiivinen apu. Soiten alueen sosiaalityöntekijöistä on kelpoisuusehdot täyttäviä n. puolet työntekijöistä (2016). Tilanne kuormittaa vielä lisää niitä työntekijöitä, joilla on sosiaalihuollon kelpoisuuslain mukainen sosiaalityöntekijän pätevyys. Lastensuojelussa tietoa kertyy lapsen ja perheen tilanteesta työntekijöiden ja perheen yhteistyön aikana. Osa tiedosta tulee yhteistyötahojen kautta. Työntekijöiden vaihtuessa tietoa katoaa ja yhteys lapseen ja perheeseen vaarantuu. Työn kehittäminen ja työntekijöiden kouluttaminen ovat kannattavia vain, jos näin saatu osaamisen lisääntyminen jää työyhteisön ja perheiden käytettäväksi. Onnistunut lastensuojelutyö vaatii tiedon kasaantumista. Pysyvän ja pätevän, työhönsä sitoutuneen ja motivoituneen henkilökunnan avulla on mahdollista tehdä laadullisesti korkeatasoista lastensuojelutyötä. Asiakkaat eivät saa tarvitsemaan apua palveluverkostosta, jota leimaavat vaihtuvat työntekijät ja palveluverkoston hajanaisuus. Asiakaslähtöiset työmenetelmät, asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden osallisuuden vahvistaminen palveluiden kehittämisessä on ensiarvoisen tärkeää lastensuojelua kehitettäessä. Yhteistyössä asiakkaiden kanssa voidaan palveluverkoston jäykkyyttä, aukkoja ja päällekkäistä työtä helpoimmin havaita ja usein palveluiden muutoksessa on kyse oivalluksista, jotka eivät maksa paljon ja joiden avulla tavoitetaan toisin toimimisen mahdollisuus. Soiten lastensuojelun monitoimijainen toimintamalli vaatii tuekseen sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation ja palveluketjujen saumattomuuden. Uudenlaisen ajattelumallin omaksuminen edellyttää kaikilta toimijoilta sitoutumista asiakkaan tarpeista lähtevään ajattelu- ja toimintakulttuuriin. Monialaisen yhteistyön tarkoituksena on yhdistää asiakkaan ja eri asiantuntijoiden näkökulmat yhteisen suunnitelman pohjaksi. Systeemisen lastensuojelun mallinnustyössä kuvataan lastensuojeluun toimintamallia, jossa työn organisointia muutetaan. Uudessa toimintamallissa lastensuojelun työntekijät toimivat pienemmissä tiimeissä, jossa tiimin työntekijät jakavat vastuun asiakkaistaan. Perheen kanssa työskentelevät työntekijät valikoituvat perheiden tarpeiden mukaan myös moniammatillisesta verkostosta. Tärkeää on asiakkaiden tarpeista lähtevä apu ja tuki ja perus- ja erityispalveluiden saaminen asiakkaiden tueksi ilman läheteja pois lähettämisen kulttuuria. Moniammatillisen verkoston avulla haetaan myös reflektiokumppania ja uusia näkökulmia asiakkaan tilanteeseen. Tavoitteena on organisaatiorakenne, jossa lastensuojelun työntekijät saavat työnsä tueksi moniammatillisen verkoston osaamisen, joka tukee työssä viihtymistä, pysyvyyttä, vastuun jakamista ja työssä kehittymistä. Lastensuojelua tukeva integroitunut toimintakulttuuri edellyttää myös uutta menetelmällistä osaamista. Menetelmälliseen osaamiseen pyritään vastaamaan Soiten omana toimintana perheiden palveluiden toimialueen toimijoiden yhteisellä koulutussuunnitelmalla sekä MDFT-koulutuksella.

68 HANKKEEN TOTEUTUS JA TULOKSET Hankkeen aikana pystyttiin vastaamaan asetettuihin tavoitteisiin. Keski-Pohjanmaalla LAPEhankkeen aikana lastensuojelun koulutustavoite on saatu toteutettua sataprosenttisesti. Hankkeen aikana koulutettiin yhteensä 35 lastensuojelun työntekijää. Maakunnan lastensuojelutyö organisoitiin systeemisellä mallilla toimiviin noin seitsemän hengen tiimeihin. Systeemisen näkökulman tukemiseksi tiimien työnohjaajiksi valittiin Mika Niemelä ja Kaisa Vuolukka, joilla on vahva perheterapeuttinen ja systeeminen osaaminen. Marraskuussa 2017 aloittaneen pilottitiimin kokemukset työskentelymallista ovat olleet rohkaisevia. Työn kuormitusta on voitu vähentää tiimirakenteen avulla, erityisesti koordinaattorin roolia on pidetty tärkeänä asiakastyön mahdollistajana. Koordinaattori on myös mahdollistanut uuden tiedottamisen kulttuurin, mihin aiemmin ei ole ollut ajallisia resursseja. Avoin, läpinäkyvä ja voimavarakeskeinen työskentelymalli on lisännyt asiakkaiden luottamusta lastensuojeluun myös niissä tilanteissa, kun työskentely on johtanut huostaanottoon. Pilottitiimin sekä johdon palaute on ollut, ettei vanhaan työskentelymalliin haluta enää palata. Kouluttajina maakunnassa toimivat LAPE:n lastensuojelun kehittämisestä vastannut projektityöntekijä, sosiaalityöntekijä Oili Hagström ja päihdehuollon sosiaalityöntekijä, perheterapeutti Pirjo Kylliäinen. Maakunnan pienen koon ja resurssivajeen takia katsottiin yhden kouluttajaparin riittävän. Perheterapeutin rekrytointiprosessi kouluttajaksi aloitettiin jo 3/17, mutta osoittautui erittäin haastavaksi. Palveluiden integraatio oli epäselvää, kun kuntayhtymä oli vasta rakentumassa ja perheterapeuttien ajalliset resurssit vaativaan koulutusprosessiin olivat niukat. Kouluttajana toimiminen edellytti oman kuuden kouluttautumispäivän lisäksi aikaa koulutusten suunnitteluun ja valmisteluun: 18 työpäivää tiimien koulutuksiin, 45 tuntia koulutukselliseen konsultaatioon sekä kouluttajien omaan neljän kerran työnohjaukseen. Perheterapeutin rekrytointi onnistui vasta aivan ennen kouluttajakoulutuksen aloittamista 9/17. Kriteerinä kouluttajien rekrytoinnissa oli se, että kouluttajat vahvan substanssiosaamisen lisäksi kuuluvat kuntayhtymän omaan työvoimaan. Tavoitteena oli koulutusten jatkuvuuden turvaaminen. Lisäksi kontakti lastensuojelutyön arkeen, koulutettaviin tiimeihin ja sitä kautta koulutuksen kehittämiseen maakunnallisia tarpeita vastaavaksi haluttiin pitää optimaalisella tasolla. Kouluttajapari osallistui THL:n järjestämään kouluttajakoulutukseen 9-11/17. Katarina Fagerström vastasi kouluttajien työnohjauksesta. Osa työnohjauksista yhdistettiin Etelä-Pohjanmaan kouluttajien kanssa, jolloin voitiin samalla jakaa kokemuksia maakuntien välillä. Kouluttajat osallistuivat THL:n järjestämään systeemisen toimintamallin väliseminaariin 3/18 sekä täydennyskoulutuspäivään 5/18. Ensimmäinen pilottikoulutus hoidettiin täysin kouluttajaparin vetämänä. Seuraaviin koulutuksiin pyydettiin mukaan väkivaltatyöhön perehtynyt perheterapeutti Juha Pohjonen vastaamaan väkivaltakysymyksiin liittyvästä koulutusosiosta sekä dialogisiin menetelmiin perehtynyt maakunnan hankeagentti Anne Saarela alustamaan dialogisista menetelmistä. Pilottitiimi osallistui myös uusien tiimien kouluttamiseen. Tiimi jakoi kokemuksia systeemiseen työskentelyyn liittyen työntekijöiden rooleista, tiimikokouksista, arjen käytännöistä, yhteistyökuvioista ja asiakastyöstä. Palaute ulkopuolisten vierailijoiden luennoista oli pääsääntöisesti positiivista, erityisesti pilottitiimin käytännön kokemuksia pidettiin arvokkaana tietona. Lastensuojelun vastuualuejohtaja Johanna Alatalo osallistui 2016 kansalliseen mallinnustyöryhmän kehittämistyöhön systeemisen mallin soveltamisesta paikalliseen, alueelliseen kontekstiin sopivaksi. Mallin tuntemus ja tieto sen toimintaedellytyksistä on maakunnassa ollut alusta asti vahvalla pohjalla. Lastensuojelun työntekijöille järjestettiin kehittämispäivä 4/17, jossa tiedotettiin mallista ja suunniteltiin työpajoissa systeemistä työskentelyä maakunnassa. Ensimmäiseen pilottitiimin rekrytointi järjestettiin hakuprosessin kautta. Hakumenettelyllä haluttiin varmistaa työntekijöiden motivoituneisuus. Valinta pilottitiimin työntekijöistä tehtiin palvelualueen johtoryhmässä 6/17. Tiimin työntekijät valittiin käytännön syistä Kokkolasta, koska tavoitteena oli fyysisesti lähekkäin

69 69 olevat työtilat, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen tiedonkulun ja jatkuvan reflektion ylläpitämisen. Hanketyöntekijä osallistui pilottitiimin kanssa valmistelevaan työskentelyyn mm. tiimin asiakasvalinnan suunnitteluun. Perheterapeutin rekrytointi pilottitiimiin ei onnistunut ongelmitta ja tiedonkulun ongelmien takia hänellä oli vielä koulutuksen alkaessa käsitys osallistumisesta pelkkään koulutukseen. Asia saatiin kuitenkin nopealla esimiesten yhteistyöllä ratkaistua ja kliinikko pystyi järjestämään viikoittaisen osallistumisen tiimipalavereihin. Aluksi kliinikolle luvattiin oman organisaation taholta vuoden työskentelyaika lastensuojelutiimissä, mutta vuoden 2018 kääntyessä loppua kohti, aikaa jatkettiin myös seuraavaksi vuodeksi. Keski-Pohjanmaalla lastensuojelun systeemisen toimintamallin koulutukset etenivät suunnitellusti THL:n koulutusrunkoa mukaillen. Kokkolassa toimivan pilottitiimin koulutus (2+2+2 päivää) järjestettiin 11-12/17. Koulutuspaikaksi valittiin kokonaisuus, joka tuki irtautumista hektisestä työympäristöstä. Luonnon keskellä, merellisessä ympäristössä työskentelyprosessi uudenlaiseen lastensuojelutyöhön asennoitumiseen lähti hyvin käyntiin. Virta-tiimi aloitti mallin mukaisen työskentelyn 12/17. Tiimi rakentui lastensuojelun johtavasta sosiaalityöntekijästä, lastenpsykiatrian perheterapeutista, kolmesta sosiaalityöntekijästä ja kahdesta ohjaajasta. Koulutuksen loppuvaiheessa tiimiin saatiin kokenut lastensuojelun sosiaaliohjaaja koordinaattoriksi 50 % työajalla. Kevään 2018 aikana tiimissä tapahtui työntekijävaihtuvuutta, kun yksi sosiaalityöntekijä siirtyi muihin tehtäviin ja ohjaaja muutti paikkakunnalta. Ohjaajan tilalle oli mahdollista perehdyttää uusi työntekijä saattaen-vaihtaen-työskentelyllä. Sosiaalityöntekijää ei korvattu uudella työntekijällä, koska tiimissä koettiin, että yli 100 asiakasta kolmella sosiaalityöntekijällä on liikaa eikä tue systeemistä työskentelyä. Koordinaattori ja ohjaaja osallistuivat myöhemmin vielä uusien tiimien koulutuskokonaisuuteen 9-11/18. Virta-tiimille järjestettiin kolme koulutuksellista konsultaatiota noin kuukauden välein. Viimeisessä konsultaatiossa olivat myös asiakkaat mukana. Virta-tiimille järjestettiin täydennyskoulutuspäivä 5/18, jossa keskityttiin tiimipalaverikäytäntöihin, työntekijöiden rooleihin sekä harjoiteltiin oman sukupuun tekemistä. Virta-tiimi kävi kevään 2018 aikana esittäytymässä lastenpsykiatrian, opiskeluhuollon, aikuissosiaalityön, työvoiman palvelukeskuksen sekä ulkomaalaistoimiston työryhmille. Tapaamisten tarkoituksena oli mallin esittelyn lisäksi pohtia yhteistyökäytänteitä systeemisen työskentelymallin näkökulmasta. Tavoitteena oli tavata myös nuorisopsykiatrian, päihdehuollon sekä varhaiskasvatuksen henkilökuntaa, mutta tapaamiset eivät onnistuneet pilottitiimistä riippumattomista seikoista. Koulutukset ja työskentelyn aloitus systeemisen tiimimallin mukaisesti järjestettiin porrasteisesti. Virta-tiimi ehti toimia lähes vuoden, ennen kuin maakunnan loput neljä lastensuojelun tiimiä koulutettiin 9-11/18. Etuna tässä oli, että ensimmäisen pilottitiimin kokemukset voitiin hyödyntää muiden tiimien tiimirakennetta ja koulutussisältöjä suunniteltaessa. Tiimien koulutusten väli ei kuitenkaan venynyt niin pitkäksi, että Virta-tiimi olisi jäänyt muusta lastensuojelusta irralliseksi toimijaksi. Kevään 2018 aikana aloitettiin maakunnan muiden systeemisten tiimien kartoittaminen sekä perheterapeuttien rekrytointiprosessi. Suurimpana ongelmana koettiin sosiaalityöntekijävaje sekä Kokkolassa että muualla maakunnassa. Perhonjokilaakson (Halsua, Kaustinen, Perho, Veteli) ja Lestijokilaakson (Kannus, Toholampi, Lestijärvi) tiimit olivat jo valmiiksi toimivassa tiimirakenteessa, joten asiakassijoittelulle ei ollut tarvetta. Poikkeuksena Kokkolan tiimeihin näissä tiimeissä työskennellään kokonaisvaltaisesti palvelutarpeen arvioinnista sijaishuoltoon. Työn laaja-alaisuus ei vaikuttanut koulutusten sisältöön, mutta työntekijöitä huolestutti palvelutarpeen arviointien vaikutus systeemisen työskentelyn onnistumiseen. Kokkolasta koottiin kaksi tiimiä. Koulutus organisoitiin siten, että Perhonjokilaakson Vuoksi-tiimi ja Lestijokilaakson Niva-tiimi koulutettiin yhdessä, samoin

70 70 kuin Kokkolan Luotsi- ja Aalto-tiimit. LAPE-projektityöntekijä informoi ajoittain lastensuojelun työntekijöitä ja pyrki vastaamaan kysymyksiin systeemisen toimintamallin etenemisestä ryhmäsähköposteilla sekä palvelualueen tiedotustilaisuuksissa. Uusissa tiimeissä aloittavien kolmen perheterapeutin rekrytointi aloitettiin hyvissä ajoin ja kiinnostuneiden työntekijöiden löytäminen sujui ongelmitta. Kokkolan tiimien kliinikkona aloitti perhesosiaalityön tiimistä lastensuojeluun siirtynyt perheterapiakoulutuksessa oleva sosiaalityöntekijä, Lestijokilaakson kliinikko löytyi perheneuvolasta ja Perhonjokilaakson kliinikkona aloitti kouluttajanakin toimiva päihdehuollon perheterapeutti. Systeemisen työskentelymallin laajemmasta tiedottamisesta on vastannut LAPE-projektityöntekijä. Maakunnallisesti tietoa on jaettu mm. lastensuojelun ja perhetukipalveluiden kehittämispäivissä, sosiaalityön ajankohtaispäivässä, psykologien kehittämispäivässä, perheterapeuttien yhteistapaamisten yhteydessä, Centria-ammattikorkeakoulun terveydenhuollon ja sosiaalialan opiskelijoille pidetyissä LAPE-työpajapäivissä, LAPE-tiedotteessa, aikuispsykiatrian ja päihdehuollon palvelualueen johtoryhmässä, sekä muissa yhteistyö- ja koulutustilaisuuksissa sivistystoimen sekä lähipalveluiden työntekijöille ja kuntien LAPE-ryhmille. Systeemistä työskentelymallia on käyty läpi myös perheiden palveluiden toimialueen johtoryhmässä sekä sote-maakuntavalmistelussa. LAPE Keski-Pohjanmaan yhteiskehittämispäivän teemana oli systeemisyys, tavoitteena monitoimijaiseen yhteistyöhön sitouttaminen. Erillistä paikallisesti toteutettua arviointia toimintamallista ei lähdetty tekemään johtuen pilotoinnin pienestä asiakasmäärästä sekä siitä, että Elina Aaltio ja Nanne Isokuortti ovat tehneet kansallista arviointitutkimusta lastensuojelun systeemisestä toimintamallista. Lastensuojelun tutkimusseminaarissa 11/18 esitetyt tutkimuksen alustavat tulokset vastaavat hyvin Keski- Pohjanmaan lastensuojelun tilannetta. Työntekijät ovat innostuneita uudesta työskentelymallista, mutta huolta aiheuttaa kaksinkertaiset asiakasmäärät THL:n suosituksiin verrattuna. Uusissa tiimeissä asiakasmäärät nousevat yli sadan, kun mukana on kolmen sosiaalityöntekijän asiakkaat. Työntekijöillä on vahva halu tehdä laadukasta ja vaikuttavaa asiakastyötä, mutta tiimikohtaiset/työntekijäkohtaiset asiakasmäärät eivät tue tätä toivetta. Laillistettujen sosiaalityöntekijöiden määrä maakunnassa on laskenut 2016 LAPE-hankesuunnitelmassa mainituista 50 %:sta vielä lisää, mikä tarkoittaa sitä, että kahdessa viidestä systeemisesti toimivassa tiimissä ei ole pätevyyden omaavaa sosiaalityöntekijää. Maakunnan lastensuojelu toimii tällä hetkellä systeemisen ydinelementtien osalta kompromissiratkaisulla, eli tiimeissä on muutama valikoitu asiakas, joiden kanssa työskennellään intensiivisesti systeemisen mallin mukaisesti. Huolimatta siitä, että suositelluissa asiakasmäärissä ei ole tällä hetkellä mahdollista pysyä, on systeeminen työskentelymalli uuden moniammatillisen tiimirakenteen sekä lapsilähtöisyyden vuoksi osaltaan vastannut haasteisiin. Pienemmässä tiimirakenteessa strukturoidut viikoittaisen tiimikokoukset ja asiakastilanteiden läpikäyminen on helpottanut erityisesti sosiaalityöntekijöiden työtaakkaa ja jakanut vastuuta. Perheterapeutti on tuonut uutta rakentavaa lapsen etua vahvistavaa sekä suhdeperustaisuutta esille nostavaa näkökulmaa työskentelyyn. Koordinaattori tiimissä on edistänyt tiedon kulkua, läpinäkyvyyttä, saavutettavuutta ja erityisesti lisännyt työntekijöiden suoraa asiakastyöskentelyaikaa. Lastensuojelun substanssin hallitseva koordinaattori on osoittautunut tiimimallissa tärkeäksi kulmakiveksi. Positiivisena muutoksena systeemisessä työskentelyssä on koettu myös se, että asiakastyö on muuttunut sisällöllisemmäksi ja konsultoivan sosiaalityöntekijän vahva rooli tiimikokousten johtamisessa on edesauttanut työn suunnitelmallisuutta. Työskentely lapsen edun näkökulmasta on konkretisoitunut uudella tavalla. Koulutusten aikana on käyty paljon keskustelua lastensuojelun rakenteista ja resursseista. Työntekijät ovat antaneet palautetta siitä, että esimiesten läsnäolo koulutuskokonaisuudessa olisi ollut suotavaa, jolloin suora dialogi olisi ollut mahdollista. Koulutuspäivät pidettiin muualla kuin työympäristössä, mistä koulutettavat antoivat runsaasti positiivista palautetta. Ajatuksena oli

71 71 työympäristöstä irtautumisen kautta sisäistää reflektion merkitys työssä. Pilottitiimin osalta tämä toimi, mutta myöhemmissä koulutuksissa osalla työntekijöitä oli haasteita keskittyä koulutukseen akuutin asiakastyön hoitamisesta. Koulutuksista pyydettiin nimetön kirjallinen palaute jokaisen moduulin jälkeen, sekä käytiin palautekeskustelu. Kirjalliset palautteet (noin 100) koottiin yhteen ja lähetettiin sähköpostitse osallistujille ja esimiehille. Palautteissa koulutusten jatkokehittämisen suhteen nousi esille tarve lisätä käytännönläheisyyttä ja erilaisia harjoituksia. Viimeinen kahden päivän koulutusmoduuli muokattiinkin toiminnalliseksi ja tästä saatiin erityisen paljon positiivista palautetta. 9.3 JATKOKEHITTÄMINEN Lastensuojelun systeemisen toimintamallin juurruttamiseksi on maakunnassa tehty SyTy! jatkohankehakemus. Lastensuojelun systeeminen toimintamalli on koulutusten myötä saatu hyvälle alulle. Riskinä on edelleenkin laillistettujen sosiaalityöntekijöiden pieni määrä lastensuojelussa sekä työntekijöiden suuri vaihtuvuus. Systeemiset tiimit tarvitsevat vahvaa tukea siinä, että tiimimallin mukaiset periaatteet säilyvät hektisessä arkityössä. Tiimit tarvitsevat säännöllistä täydennyskoulutusta ja uusien työntekijöiden perehdytys- ja koulutusohjelma tulee laatia. Systeemisen mallin mukainen työskentely lisää muiden perheiden kanssa työskentelevien koulutustarvetta. Koulutusohjelma tuleekin räätälöidä toimijoiden mukaan. Suurena etuna Keski- Pohjanmaalla on laajamittainen motivoituneisuus monitoimijaiseen työskentelyyn, mutta tämä edellyttää myös koulutuksen koordinointia ja uusien kouluttajien kouluttamista. Keski-Pohjanmaalla on lähes 30 perheterapeuttia ja heidän saamisensa perheterapeutti-pankkiin vaatii vielä työstämistä. Tällä hetkellä maakunnassa on vain yksi kouluttajapari, mikä on huomattava riski implementoinnin jatkuvuuden näkökulmasta. Tavoitteena on saada kaksi uutta kouluttajaa 2019 aikana. Resurssien suhteen juurruttamissuunnitelmaa tukee vuoden 2019 toimintasuunnitelmaan kirjattu kahden koordinaattorin sekä kehittäjäsosiaalityöntekijän uusien virkojen perustaminen. Kehittäjäsosiaalityöntekijän toimenkuvaa ei ole vielä laadittu, mutta systeemisen toimintamallin implementointi ja koulutusten organisointi tulee olemaan yksi keskeinen osa työntekijän toimenkuvaa. Mallin laajeneminen on lähtenyt lastensuojelun lähellä toimivien kautta. Systeemisen toimintamallin laajentamisesta on alustavasti sovittu jo sosiaalihuoltolain mukaisiin perhesosiaalityön tiimeihin. Sosiaalihuoltolain mukaisesti toimiville arviointi-, perhetyön-, perhesosiaalityön- ja tukipalvelutiimeille pidettiin 2-3/18 yhden päivän koulutukset liittyen systeemiseen toimintamalliin. Koulutuspäivien aikana tehtiin arvotyöskentelyä sekä perehdyttiin sukupuun laatimiseen sekä kolme taloa -työmenetelmään. Myös palvelualueen esimiehet osallistuivat koulutuspäiviin. 8/18 pidetyssä shl-tiimien kehittämispäivässä työntekijöille esiteltiin systeemistä tiimimallia ja pohdittiin mallin toimivuutta sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa. Suunnitelmana on siirtyä prosessimaisesta työskentelystä systeemiseen suhdeperustaiseen työskentelyyn, mikä tarkoittaa käytännössä arvioinnin hajauttamista arviointitiimiltä perhesosiaalityön tiimeihin. Edellytys mallin toimivuudelle on laaja ja joustava yhteistyöverkosto. Työn vaikuttavuuden kannalta tärkeää on oikea asiakassegmentointi, sosiaalihuoltolain mukaisen tuen selkiyttäminen, sekä tuen ja palveluiden aukkojen paikkaaminen. Koska systeeminen työskentelymalli ei koske pelkästään lastensuojelua, on tarpeen laajentaa koulutuksia vuosien aikana muihin lasten ja perheiden kanssa työskenteleviin yksiköihin sekä johtoryhmään. Koulutusten sisältöihin ja yhteensovittavan johtamisen mallinnukseen odotetaan kansallista ohjeistusta, sekä erityisesti johdolle suunnattavaan tukeen muutoksen läpiviemiseen

72 72 Keski-Pohjanmaan tilanne systeemisen mallin koulutusten ja implementoinnin suhteen on keskimääräisesti muuta maata parempi maakunnan yhtenäisyyden, korkean sitoutumisasteen ja joustavien toimintarakenteiden vuoksi. Mikäli jatkohanke mahdollistuu, Keski-Pohjanmaa voi toimia edelläkävijänä mallin implementoinnissa. Lastensuojelun toimintasuunnitelma tuleville vuosille tukee mallin implementointia (avoperhekuntoutus, perhehoidon ensisijaisuus/vahvistaminen, lisäresurssit, tiivistyvä yhteistyö perheen ympärillä toimivien kanssa) ja siten vahvistaa Soiten sitoutumista implementointiin. Tarkoituksena on myös tiivistää yhteistyötä jo LAPE-hankkeessa mukana olevien Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen ja ammattikorkeakoulu Centrian kanssa tutkimus- ja arviointityöskentelyn osalta sekä vahvistaa asiakasosallisuutta mallin kehittämistyössä. LAPE-hankkeessa keskeisenä painopisteenä on ollut asiakasosallisuus. Lastensuojelun systeemisen toimintamallin kansallisessa kehittämisessä asiakasosallisuus ei ole näkynyt kovin vahvasti, vaikka ideologisesti osallisuus on keskiössä perheiden kanssa työskenneltäessä. Maakunnan lastensuojelun kehittämistyössä asiakkaat ovat olleet mukana, mutta systeemisen toimintamallin koulutuksiin ei ole löytynyt oikeaa kohtaa pyytää heitä mukaan. Seuraavissa koulutuksissa ja niiden suunnittelussa tämä seikka tullaan korjaamaan. Pohdinnassa on myös mahdollinen lapsivaikutusten arvioinnin laatiminen systeemisestä tiimimallista siinä vaiheessa, kun asiakaskattavuus on suurempi. 9.4 MITÄ OPITTIIN Henkilökunta tulee ottaa mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Jatkuvassa kiireessä ja muutoksessa sitoutuminen uuteen työskentelytapaan on haastavaa, erityisesti jos se koetaan ylhäältä määrättynä. Tiedon kulun takia hankkeeseen liittyvät säännölliset ohjaustapaamiset sekä vastuunjako olisi hyvä sopia etukäteen esimiesten kanssa. Hankekieli pitää pystyä muuttaa konkretiaksi, jolloin kuulijat ymmärtävät mistä on kyse. Asiakasosallisuuteen on kiinnitettävä systemaattisesti huomiota. Palveluiden käyttäjien tulisi olla keskiössä. Laadullista mittaamista olisi ollut syytä tehdä kansallisen tutkimuksen lisäksi myös maakuntatasolla. Tiedottamista ei voi koskaan olla liikaa. Systeemisen mallin uusi koordinaattorin toimenkuva antoi huomattavasti odotettua enemmän lisäarvoa tiimin työskentelylle. Asiakkaiden valmius avoimeen yhteistyöhön systeemisen tiimin kanssa on yllättänyt positiivisesti.

73 MUU KEHITTÄMISTYÖ LASTENSUOJELUSSA Lastensuojelun systeemisen mallin ohessa maakunnan perhehoitoa on kehitetty LAPE:n Lasten ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaavan laadukas perhehoito -mallinnuksen mukaisesti. Tavoitteena on ollut muokata perhehoidon tukirakenteita siten, että yksilöllisiin tuen tarpeisiin pystytään vastaamaan aiempaa paremmin. Vuonna 2018 perustettu perhehoidon tiimi vastaa perhehoitajien tuesta, lisäkoulutuksesta, mentoroinnista, virkistyksestä jne. Toiminnasta vastaa tällä hetkellä perhetukipalveluiden johtava sosiaalityöntekijä yhdessä sosiaaliohjaajan kanssa. Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on mahdollisuus keskittyä lapsen ja biologisen perheen tilanteeseen. Maakunnallista perhehoitoa arvioitiin monitoimijaisesti 10/18 järjestetyssä työpajapäivässä Kokkolassa. Arvioinnissa esille nousi mm. sijaissisarusten tukeen panostaminen. Maakunnasta on puuttunut omana toimintana toteutettu laajamittaisempi lyhytaikainen kriisiperhehoito. LAPE-hankkeen aikana sosiaalityön opiskelija Sanna Sipi kartoitti lyhytaikaisesta perhehoidosta kiinnostuneet perhehoitajat sekä valmisteli kyseisille perhehoitajille tiedotustilaisuuden alkuvuodesta Syksyn 2018 aikana koulutettiin viisi perhettä vastaamaan kriisiperhehoidon tarpeisiin. Koulutuksesta vastasi YTL, perheterapeutti Kaisa Vuolukka. Perhehoidon kriisipäivystys käynnistyy virallisesti tammikuun 2019 alussa. Perhehoidon toimintaohjeelle on ollut erityisesti lastensuojelussa tarvetta. LAPE-hanketyöntekijä osallistui I&O-hankkeen kanssa yhteistyössä maakunnallisen perhehoidon toimintaohje, kriteerit ja hinnat-oppaan laatimiseen. Työryhmään kuului lastensuojelun toimijoiden lisäksi vanhus- ja vammaispalveluiden sekä perhehoitajien edustus. Toimintaohje hyväksyttiin Soiten hallituksessa