Taikalampun ja Väinölän varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Taikalampun Väinölän varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma

2 Esimiesalue Taikalamppu - Väinölä Varhaiskasvatusta järjestetään toimintavuonna Taikalamppu Väinöläesimiesalueella - Taikalampun päiväkodissa: varhaiskasvatus esiopetus - Taikalampun päiväkodissa: Kuokkalan alueen perhepäivähoidon varahoito alkaen - Väinölän päiväkodissa: varhaiskasvatus esiopetus 1. Päivittäinen toiminta-aika Pääsääntöisesti arkipäivisin klo varattujen ennalta ilmoitettujen hoitoaikojen mukaan. Tarvittaessa auki klo välillä vanhempien työn tai opintojen takia tehtyjen hoitoaikavarausten vuoksi. Esiopetusaika klo Kuvaus ryhmärakenteista johtamisen rakenteista Lapsiryhmät on muodostettu joustavarakenteisiksi pienryhmä- parityöskentelyperiaatteella toimiviksi kokonaisuuksiksi. Lasten pienryhmät on ettu ikä, sisarus kaverisuhteet sekä lasten yksilölliset tarpeet huomioiden. Lapsiryhmien rakenne muuttuu vuosittain hakijoiden mukaisesti. Pienryhmätoiminnassa huomioidaan lapsen mielenkiinnon kohteet, vasuun kirtut tavoitteet lapsiryhmän tarpeet. Palveluista sekä työyhteisön toimintatapojen kehittämisestä esimiesalueella vastaavat päiväkodin johta, pedagoginen johta, apulaisjohta, varhaiskasvatuksen erityisopettat, tiimivastaavat mentorit. Alueemme henkilöstö kokoontuu säännöllisin väliajoin erilaisin kokoonpanoin keskustelemaan pedagogisista toimintamalleista sopimaan käytännön järjestelyistä Tärkein johtamisen rakenne alueellamme on kuitenkin työstään kiinnostunut, omaa työtään johtava osaamistaan tkuvasti vahvistava työntekijä. Toiminnan arviointi on keskeinen teema kaikissa johtamisen rakenteissamme. 3. Yksikön pedagogiset painotukset, toiminnan painopisteet, oppimisympäristön kuvaus o Lapsen hyvä arki, jossa työparien tiimien arjen rakenne tukee myönteistä vuorovaikutusta, osallisuutta kiireettömyyttä, luo pohn päiväkotiemme pedagogisille painotuksille. o Niitä ovat pienryhmä- leikkialuepedagogiikka sekä fyysisen aktiivisuuden lisääminen. Taikalampun päiväkodissa on lisäksi käytössä Papilio-ohjelma, jonka avulla tuetaan lasten tunne- vuorovaikutustaitojen kehitystä sekä ennaltaehkäistään itsesäätelyn pulmia. 2

3 Rauhallinen kiireetön arki tukee lapsen hyvinvointia oppimista. Hyvä alku: Aloituskeskustelut käydään jokaisen perheen kanssa joko kotona tai päiväkodilla. Perheelle annetaan yksilöllisesti aikaa tutustua päiväkodin arkeen. Leikki: Lelut tarvikkeet ovat lasten saatavilla lapset valitsevat leikkitauluista leikin. Lapset osallistuvat leikkiympäristön rakentamiseen. Arki suunnitellaan siten, että pitkäkestoiselle leikille on riittävästi aikaa. Kasvattat ovat aktiivisesti läsnä lasten leikkitilanteissa havainnoivat lasten leikkitaito, vahvuuksia mielenkiinnon kohteita. Papilio-ohjelma: Taikalampun päiväkodissa käytössä oleva lasten tunnetaitoihin vastuullisen sosiaalisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen tähtäävä ennaltaehkäisevä toimintaohjelma, joka on käytössä päivittäin. Ohjelmaan kuuluvat Paula Tunnepeikot-menetelmä, Lelujen vapaapäivän toimintamalli sekä Minun-sinun-meidän peli. Liikunta: Liikuntavälineet ovat lasten käytettävissä toimintaympäristö on rakennettu tukemaan alle kouluikäisten lasten luontaista liikkumista. Siirtymätilanteet suunnitellaan fyysistä aktiivisuutta lisääviksi. Ulkona kasvattat tukevat lasten fyysistä aktiivisuutta suunnittelemalla mahdollistamalla erilaisia ulkoliikuntaleikkejä. Myös lähiympäristön liikuntamahdollisuuksia hyödynnetään aktiivisesti. Retkeily: Retkiä tehdään lähialueen ulkoliikuntapaikkoihin (puistot, urheilukentät), lähialueen luontoalueille kävelymatkan päässä oleviin retkikohteisiin. Lin-autoretkiä tehdään uimahalliin lin-automatkapäähän sijoittuviin lasten liikunta- kulttuuritapahtumiin. Ruokakasvatus: Lapset opettelevat ottamaan itse sopivan ruoka-annoksen kasvattan avustuksella ikäkauteen sopivalla tavalla. Lapsia kannustetaan tutustumaan ruokiin eri aistien avulla. Ruuista niiden raaka-aineista keskustellaan myönteisesti arvostavasti. Lasten yksilölliset tavat ruokavaliot huomioidaan ruokailussa. Yhdessä harjoitellaan hyviä pöytätapo. Lapsilla on mahdollisuus osallistua ruokien valmistukseen. Oppimis- leikkiympäristö: Leikki on päiväkodeissamme oppimista edistävä toimintatapa, jota toteutetaan leikkialuepedagogiikan keinoin. Tilat on ettu leikki- toiminta-alueisiin lasten osallisuuden näkökulmasta. Alueita rakennetaan muokataan ryhmän tarpeiden lasten kiinnostuksen mukaan siten, että lapset voivat itse osallistua leikkialueiden rakentamiseen leikin valintaan. Kasvattat rikastuttavat lasten leikkiä leikkiympäristöä leikkien monipuolistamiseksi pitkäkestoisen leikin mahdollistamiseksi. Oppimis- leikkiympäristössä nivoutuvat laa-alaisen oppimisen osa-alueet siten, että lapset

4 oppivat mm. itsestä huolehtimista arjen taito, vuorovaikutustaito, attelu- ongelmanratkaisua, ilmaisua, kielellisiä taito, matemaattisia taito sekä hieno- karkeamotorisia taito. Oppimis- leikkiympäristöön kuuluvat myös päiväkodin ulkoalueet lähiympäristö, joita hyödynnetään monipuolisesti päivittäin. 4. Osallisuuden toimintatavat Osallisuus on päiväkodeissamme kuulluksi nähdyksi tulemista, yhdessä tekemistä sekä arjessa vaikuttamista. Kohtaamme jokaisen perheen positiivisella lämpöisellä asenteella sekä ylläpidämme avointa vuorovaikutussuhdetta päiväkodin kodin kesken. Huolehdimme siitä, että lapsi kokee päiväkotiin tulemisen turvalliseksi mukavaksi että perheellä on olo, että heidän lapsensa on osa ryhmää tervetullut. Vanhemmat kohdataan aidosti heille välitetään tieto siitä, mitä ryhmässä tapahtuu kuka heidän lastansa hoitaa. Kasvattat ovat aidosti läsnä lasten päivässä takaamassa mahdollisimman kiireetöntä hyvää arkea, joka mahdollistaa lasten vanhempien osalliseksi tulemisen. LAPSEN KUULEMINEN Tärkein osallisuuden muoto on hyvä vuorovaikutussuhde kasvattajien lasten kesken. Osallisuus näkyy päivittäin arjen pienissä hetkissä, joissa lapset oppivat kertomaan atuksiaan mielipiteitään niillä on merkitystä. Pienryhmätoiminta mahdollistaa tukee lasten kuulemista. Kasvattat ottavat selvää lasten mielipiteistä, toiveista, vahvuuksista mielenkiinnon kohteista kuuntelemalla, keskustelemalla havainnoimalla. Lasta kuunnellaan hänellä on oikeus tehdä valinto päätöksiä itse arjen toistuvissa tilanteissa (ruokailu, ulkoilu, lepo, leikki) oman kehitystasonsa mukaan. Leikkialuepedagogiikka kannustaa lasta valitsemaan itselleen mieleisiä leikkejä sekä toiminto pienemmätkin lapset osaavat kuvin näyttää mitä haluaisivat tehdä. Pedagoginen dokumentointi tehdään näkyväksi (mm. valokuvat, lasten atukset ehdotukset esille.). HUOLTAJIEN KUULEMINEN Hyvän alun käytännöt: o Kasvatta käy perheen kanssa joko perheen kotona tai päiväkodilla aloituskeskustelun, jossa vanhempi kertoo lapsestaan, yhdessä huoltan kanssa sovitaan päivittäiskuulumisten kertomisen laajuus. o Huoltajien kanssa keskustellaan yhdessä lapsen ruokakasvatuksesta, lepokäytännöistä muista arjen tottumuksista. 4

5 o Perheitä kannustetaan varaamaan aikaa päiväkotiin tutustumiseen lapsen kanssa. Mitä pienempi lapsi, sen pidempää tutustumisksoa suositellaan. Aloituskeskustelujen lisäksi vasu- esukeskustelut, toiminnalliset illat sekä päivittäiset kohtaamiset tuonti- hakutilanteissa ovat päiväkodeissamme osallisuuden toimintatapo, jotka mahdollistavat huoltajien kuulemisen. Huoltat ovat tervetulleita osallistumaan lapsensa päiväkotipäivään. Vanhemmat voivat myös halutessaan vierailla päiväkotiryhmässä esimerkiksi kertomassa omasta työstään tai harrastuksestaan. Huoltajilla on mahdollisuus vastata kerran kaudessa asiakastyytyväisyyskyselyyn. Huoltajien antamat palautteet vaikuttavat varhaiskasvatuksen arviointiin kehittämiseen. 5. Kehityksen oppimisen tuki Kehityksen oppimisen tuki kuuluu jokaiselle lapselle. Kehityksen oppimisen tukemisella vastataan lapsen yksilöllisiin tarpeisiin, lapsen vahvuudet huomioiden. Kaikki arjen tilanteet ovat oppimistilanteita, jotka vaativat pedagogista suunnittelua, toteutusta arviointia. Vanhempien kanssa yhteisesti sovitut tavoitteet kasvattajien pedagogisille toimintatavoille kirtaan lapsen vasuun pedagogiseen suunnitelmaan (PESU). Yleinen tuki on kaikkien lasten koko lapsiryhmän toiminnan perusta. Pedagoginen johta toimii yhdessä työparien tiimien kanssa vahvan yleisen tuen toimintatapojen suunnittelussa, arvioinnissa kehittämisessä lapsiryhmissä. Mikäli lapsen tarpeisiin vastaaminen vaatii laa-alaista /tai pidempikestoista yksilöllistä suunnittelua huomiointia, voidaan tuki määritellä tehostetuksi tai erityiseksi. Tehostettu erityinen tuki rakennetaan aina yleisen tuen toimintaperiaatteiden pohlta. Lasten havainnointi on tuen suunnittelun perustana. Arjen havainto dokumentoidaan työparien yhteisesti sovituilla tavoilla esim. havainnointivihkoon sekä lapsen vasuun. Kun lapsesta herää huolta, asia otetaan esille huoltajien kanssa mahdollisimman pian. Myös huoltat voivat ottaa huolen esille. Huoltat ovat tärkeässä asemassa, kun pohditaan tukitoimia. Yhdistämällä havainnot lapsesta niin kotona kuin päiväkodissa saadaan muodostettua kokonaiskäsitys lapsesta lapsen tilanteesta. Tukitoimet, pedagogisen toiminnan tavoitteet toimintatavat suunnitellaan kirtaan lapsen vasukeskustelussa vanhempien, ryhmän työntekijöiden, varhaiskasvatuksen erityisopettan tarvittaessa muiden monialaiseen yhteistyöverkostoon kuuluvien asiantuntijoiden kanssa. Tuen toteutumista arvioidaan tkuvasti yhteistyössä vanhempien mahdollisten muiden tahojen (esim. terapeutit, pikkulapsipsykologi, koulupsykologi) kanssa. Taikalamppu-Väinölä esimiesalueella toimii kaksi varhaiskasvatuksen erityisopettaa (VEO), jotka ovat mukana tukitoimien suunnittelussa, arvioinnissa sekä mallintamassa tukitoimia osaksi lapsiryhmän arkea. Vahvan yleisen tuen toimintaperiaatteita: -Pedagogisesti suunniteltu pienryhmätoiminta -Päivittäistoimintojen hyödyntäminen oppimisessa (mm. pukeutuminen, ulkoilu, siirtymätilanteet) -Kuvien käyttö päivän eri tilanteissa: kaikilla kasvattajilla mm. avainnauhakuvat kuvitettu päivästruktuuri.

6 -Arjen visualisointi esim. toimintaohjeiden kuvittaminen, ristiriitatilanteiden sarkuvittaminen -Leikkialuepedagogiikka: Leikkialueiden suunnittelu lasten tarpeet huomioiden. -Positiivinen pedagogiikka: Kehut, kiitokset, kannustaminen sekä positiivisen palautteen anto kaikissa arjen tilanteissa. -Kiusaamisen ennaltaehkäisyohjelma, kiusaamisen nollatoleranssi sen ennaltaehkäiseminen -Liikennevalot, vihreä valo edellä. Lapsiryhmän kanssa käydään läpi, mitä liikennevalot tarkoittavat mikä merkitys niillä on lapsen toiminnan ohuksen kannalta. 6. Liikunta- luontopainotteisen toiminnan suunnitelma Taikalampun Väinölän päiväkodeissa lasten fyysistä aktiivisuutta tuetaan päivittäisellä arkiliikunnalla lapsilla on mahdollisuus liikkumiseen niin sisällä kuin ulkona, säällä kuin säällä. Liikuntavälineitä on lasten saatavilla ulkona ryhmätiloissa. Ulkoympäristö tukee toiminnallista tutkivaa oppimista. Riittävä päivittäinen ulkoilu edistää myös lapsen päivittäisen fyysisen aktiivisuuden määrän toteutumista. Työyhteisössä on sovittu liikuntaa edistävistä pihasäännöistä toimintavuoden aluksi, niistä sovitaan sekä keskustellaan säännöllisesti myös lasten kanssa. Kasvattalla on ulkoilussa aktiivinen rooli leikkeihin liikkumiseen innostana. Kaikkia sisätilo hyödynnetään myös liikkumisen näkökulmasta, esimerkiksi siirtymä- odotustilanteissa. Lasta rohkaistaan kokeilemaan omia taitoan, aikuisen huolehtiessa turvallisuudesta. Liikunta on keskeinen teema myös toiminnallisissa perhetapahtumissamme. Hyödynnämme luonto- liikuntatoiminnassa lähiympäristön monipuolisia ulkoliikuntapaikko, joita ovat mm. puistot urheilukentät. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös Jyväskylän kaupungin liikuntapaikkojen, kuten uimahallien, Kuokkalan Graniitin Hippoksen kanssa, jonne lapset pääsevät retkeilemään niin kävellen kuin paikallisliikenteen busseillakin. Myös ihmisen rakentamat luontoalueet luonnonmukainen ympäristö tarjoavat mahdollisuuden luonnon havainnointiin tutkimiseen. Luonnonmukaiset ympäristöt metsineen, peltoineen, 6

7 vesistöineen niittyineen tarjoavat runsaasti haasteita mahdollisuuksia erilaisiin sekä monipuolisiin oppimiskokemuksiin. Luontoliikunnan avulla lapset oppivat erilaisia taito: mm. luonnon kunnioittamista, jokamiehenoikeuksia, vuorovaikutus- leikkitaito, yhteistyötaito, tutkimista ongelman ratkaisua. Tärkeintä on saavuttaa liikunnan ilo liikunnallisen elämäntavan omaksuminen osana päivittäistä hyvinvointia. Esimiesalueella on lasten liikunnan ammattitutkinnon suorittanut työntekijä. Hän antaa konsultaatioapua työntekijöille neuvoo tarvittaessa eri materiaalien mahdollisuuksien etsimisessä, esittelyssä sekä käyttöönottamisessa. 7. Hyvinvointioppimisen suunnitelma yhteisöllinen tuki Lasten hyvinvointi rakentuu useasta eri osa-alueesta. Hyvinvointioppimisessa korostuvat terveellisten elämäntapojen tukeminen lasten arjessa: mm. ulkoilu, päivittäinen liikunta, lepo, hygienia, ravitsemus kiusaamisen ehkäisy. Hyvinvointioppimisen suunnitelma - Lasten kanssa ulkoillaan päivittäin luodaan mahdollisuuksia liikkumiseen aktiivisuuteen myös sisätiloissa. - Lepohetket suunnitellaan lasten yksilölliset tarpeet vanhempien toiveet huomioiden. Lasten kanssa harjoitellaan rauhoittumista lukupiirien lepohetkien avulla. Unta tarvitseville lapsille järjestetään rauhallinen nukkumispaikka. - Hygieniakäytäntöjä harjoitellaan yhdessä lasten kanssa pesemällä kädet aina ennen ruokailu, wc-käyntien ulkoilun jälkeen sekä tarvittaessa. - Ruokailuissa opetellaan hyviä pöytätapo sekä terveellisiä hyvinvointia edistäviä ruokatottumuksia. Ruokakasvatusta toteutetaan kannustamalla lapsia tutustumaan ruokiin eri aistien avulla. - Kiusaamistilanteisiin puututaan välittömästi keskustellaan eri osapuolten kanssa tapahtumista. Tässä tukena toimivat liikennevalot. Emme salli väkivaltaista käyttäytymistä toisia lapsia tai aikuisia kohtaan. - Lasten vuorovaikutus- tunnetaitojen opettelua tuetaan keskittymällä läsnäoloon vuorovaikutukseen lasten kanssa. Aikuiset toimivat esimerkkeinä lapsille ottamalla syliin, halaamalla pysähtymällä meneillään olevaan tekemiseen. Yhteisöllinen tuki - Lapselle on tärkeää tutut kaverit turvalliset aikuiset, jota pienryhmissä toimiminen edistää. - Kaikki kasvattat huolehtivat kaikista lapsista. - Huoltajien kanssa sovitut yhteiset toimintatavat etaan kaikille lasta hoitaville aikuisille, jotta kaikki pystyvät tukemaan lapsen hyvinvointia. - Yhteisöllisyyttä tuetaan lasten kesken: isommat auttavat näyttävät esimerkkiä pienemmille arjessa. - Vanhempien osallistuminen yhteistyö perheiden kanssa: toiminnalliset vanhempainillat avoimet ovet. - Koulun esiopetuksen välinen yhteistyö.

8 8. Yhteistyön muodot Hyvä kasvatusyhteistyö perheiden kanssa on tärkeä osa lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Yhteistyö alkaa lapseen perheeseen tutustumisella. Jokaisen perheen kanssa käydään aloituskeskustelu ensisiisesti lapsen kotona tai päiväkodilla. Huoltan lapsen yhteiset tutustumiskäynnit päiväkodille ajoittuvat aloituskeskustelun jälkeen. Eskareilla on tutustumispäivä ennen eskarivuoden aloittamista. Huoltat voivat olla lapsen mukana päiväkodin arjessa juuri niin kauan kuin se on mahdollista kullekin lapselle tarpeen. Lisäksi huoltat voivat tuoda valokuvia kotoa perheestä ikävän helpottamiseksi. Lapsella voi olla myös turvaa tuovia asioita hoidossa mukana, kuten oma rakas pehmolelu. Yhteistyö huoltajien kanssa: - Hyvä alku keskustelu (ensisiisesti) lapsen kotona tai päiväkodilla. - Päivittäisissä kohtaamisissa keskustellaan lapsen varhaiskasvatuksen kodin arjen tapahtumista sekä etaan lapsen tunnetilo. - Vanhemmat ovat aina tervetulleita osallistumaan päiväkodin toimintaan. - Tiedotteet kuukausikirjeet lähetetään perheille Daisyn kautta sekä tulostetaan ryhmien ilmoitustauluille. - VASU/ESU-keskustelut kaksi kertaa vuodessa sekä aina kun siihen on lapsen tarpeista johtuva syy. - Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua koko kaupungin varhaiskasvatuksen asiakasraatiin. Muu yhteistyö - Yhteistyö neuvolan kanssa, mm. kopio 4-vuotiaan vasusta lähetetään huoltajien luvalla neuvolaan. - Yhteistyö moniammatillisissa yhteistyöpalavereissa (mm. puheterapeutti, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, pikkulapsipsykologi, perhetyö, perheneuvola, sosiaalityö, sairaalayhteistyö) - Yhteistyö lähikoulujen kanssa, mm. kouluvierailut esiopetusryhmän kanssa, kouluun tutustuminen vanhempien kanssa, yksilöllisten koulupolkujen miettiminen yhteistyössä erityisopettajien kanssa - Alueellinen yhteistyö, mm. alueellinen eskarivanhempien info, kouluun lähtevien vanhempainilta, alueellinen eskariopettajien tapaaminen, yhteistyö päivystyksissä. - Yhteistyö Kylän Kattauksen kanssa - Yhteistyö lähialueen palveluiden kanssa, mm. liikuntapalvelut sekä seurakunta. 8

9 9. Laadulliset tavoitteet, arviointi kehittäminen Esimiesalueen tavoite/tavoitteet: Toimenpiteet sopimukset: 1. Palvelun laadun parantaminen TL: Matalan kynnyksen kohtaamisia perheiden kanssa Väinölä: Päivittäisissä keskusteluissa vanhempien kanssa varmistetaan tiedonkulku lapsen asioista vanhemmille myös vanhemmilta jokaiselle työntekijälle. TL: Kutsutaan perheitä mukaan lasten arkeen (aamupäivä päiväkodissa, retket yms.) Toiminnalliset tapahtumat perheille(työparit/koko päiväkoti) Aloituskeskusteluissa tutustumisen yhteydessä kerromme meille tärkeästä toimintatavasta Väinölä: Kerrotaan vanhemmille lapsesta 2. Työhyvinvoinnin työyhteisön toiminnan parantaminen TL: Oman työn johtaminen Väinölä: Ratkaisukeskeinen vuorovaikutus arjessa Oman toiminnan sanoittaminen yhteisten sopimusten tekeminen niistä kiinni pitäminen myönteisen vuorovaikutuksen keinoin. TL: Oman työn/työparin / tiimin / koko työyhteisön aikataulutus, ennakointi suunnittelu ehkäisee kiireen tuntua tukee työssä ksamista. Tiedonkulun kehittäminen tiimien sisällä tiimien välillä. Työn tauottaminen (työparit) 3. Lapsen hyvinvoinnin edistäminen perustehtävän toteuttaminen TL: Fyysisen aktiivisuuden lisääminen Väinölä: Hyvin suunniteltu sujuva arki TL: Fyysiseen aktiivisuuteen innostavan varhaiskasvatusympäristön rakentaminen. Ulkoliikuntaan sen suunnitelmallisuuteen panostaminen. Jokaisen kasvattan aktiivinen rooli ulkona. Liikunnan vuosikellon lkauttaminen arkeen. 4. Uuteen vasuun liittyvä toimintakulttuurin muutos Leikki oppimista edistävänä toimintatapana leikkialuepedagogiikan keinoin Arki suunnitellaan siten, että pitkäkestoiselle leikille on riittävästi aikaa. Lasten leikkien havainnointi tietoisuus kunkin lapsen leikin kehitysvaiheesta. TL: Osallisuuden näkökulma leikkialueilla valokuva leikkitilasta sekä kuvat siellä valittavista välineistä materiaaleista (mm. 5. Lasten osallisuuden edistäminen Lasten kuunteleminen herkällä korvalla vahvuudet, kiinnostuksen kohteet, aloitteet Lasten vahvuuksiin keskittyminen mitä jo osaa, mitä taito jo on. Pienet hetket arjessa, osallisuutta pienissä hetkissä joka päivä: lapset oppivat kertomaan atuksiaan mielipiteitään niillä on merkitystä. Lasten osallisuutta edistävien toimintatapojen sopiminen jokaisessa

10 lapsen päivästä, lapsen leikeistä, kaverisuhteista päivittäin tarkemmin. Lapsen tuonti- hakutilanteisiin panostaminen. Kerrotaan MITEN lapsen päivä on mennyt ei vain mitä on tehty. Yksilöllisten kuulumisten vaihdosta tarkkuudesta sovitaan vanhempien kanssa aloituskeskusteluissa sekä vasu/esukeskustelun yhteydessä. työparissa tiimissä sekä niiden kiraminen pedagogiseen suunnitelmaan. Arviointimenetelmä(t): Työparisuunnittelut, tiimipalaverit, työyhteisön yhteiset kohtaamiset (työillat, suunnittelupäivät, arviointi-kahvila) Työparisuunnittelut, tiimipalaverit, työyhteisön yhteiset kohtaamiset (työillat, suunnittelupäivät, arviointi-kahvila) Väinölä: Myönteisen vuorovaikutusen keinot käyttöön: tervehtiminen, kiittäminen, kehu, kannustus, kuunteleminen, kunnioitus, huomaavaisuus Ratkaisukeskeinen ammatillinen vuorovaikutus: positiivinen palaute rohkeutta puhua rehellisesti asioista, jotka eivät toimi -> mitä tehdään, jotta toimii paremmin. LaLi-kasvattan osaamisen kaminen koko työyhteisölle: konsultaatioapuna työntekijöille, tarvittaessa neuvomassa eri materiaalien mahdollisuuksien etsimisessä, esittelyssä käyttöönottamiessa. Väinölä: Työparien tiimien arjen rakenne tukee aikuisen aitoa läsnäoloa lapsen kohtaamista, myönteistävuorovaikutusta lasten, vanhempien kasvattajien kesken sekä kiireettömyyttä. Työparisuunnittelut, tiimipalaverit, työyhteisön yhteiset kohtaamiset (työillat, suunnittelupäivät, arviointi-kahvila) papilio,liikunta, tutkiminen) Väinölä: Kasvattat ovat aktiivisesti läsnä lasten leikkitilanteissa: auttavat, ohavat, mallintavat, sanoittavat rikastuttavat leikkiä tarvittaessa. Työparisuunnittelut, tiimipalaverit, työyhteisön yhteiset kohtaamiset (työillat, suunnittelupäivät, arviointi-kahvila) Työparisuunnittelut, tiimipalaverit, työyhteisön yhteiset kohtaamiset (työillat, suunnittelupäivät, arviointi-kahvila) 10

11