VIERASKIELISEN SOSIAALIALAN OPISKELIJAN HARJOITTE- LUMAHDOLLISUUKSIEN PARANTAMINEN KIELTÄ JA TYÖ- ELÄMÄTAITOJA OPPIMASSA

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIERASKIELISEN SOSIAALIALAN OPISKELIJAN HARJOITTE- LUMAHDOLLISUUKSIEN PARANTAMINEN KIELTÄ JA TYÖ- ELÄMÄTAITOJA OPPIMASSA"

Transkriptio

1 1 VIERASKIELISEN SOSIAALIALAN OPISKELIJAN HARJOITTE- LUMAHDOLLISUUKSIEN PARANTAMINEN KIELTÄ JA TYÖ- ELÄMÄTAITOJA OPPIMASSA Katja Päällysaho, Diakonia-ammattikorkeakoulu JOHDANTO Monikulttuurinen työelämä projektissa tehtäväni oli paneutua erityisesti Diakonia-ammattikorkeakoulun englanninkielisessä sosiaalialan koulutusohjelmassa opiskelevien vieraskielisten opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksien parantamiseen. Useimmat esteet, joita harjoittelussa sekä harjoittelupaikkoja hankittaessa että harjoittelun aikana - tulee esiin, liittyvät yhtäältä vähäiseen suomen kielen taitoon ja toisaalta erilaisiin harjoittelussa ja työelämässä tarvittaviin työelämätaitoihin. Pohjana osaprojektilleni toimivat sekä omat kokemukseni että kollegoideni kanssa käydyt reflektiiviset keskustelut vieraskielisten opiskelijoiden harjoitteluihin liittyvistä ongelmista. Päädyin omassa osahankkeessani haastattelemaan Helsingin kaupungin leikkipuistoissa työskenteleviä ohjaajia ja niissä harjoitteluaan tekeviä opiskelijoita. Lisäksi havainnoin leikkipuistoissa harjoitteluaan tekevien opiskelijoiden vuorovaikutusta siellä työskentelevien työntekijöiden sekä leikkipuistoa käyttävien asiakkaiden, lähinnä lasten, kanssa. Haastatteluiden ja havainnoinnin tavoitteena oli vastata seuraaviin kysymyksiin: 1. Millaisia haasteita vieraskielinen/maahanmuuttajataustainen opiskelija kohtaa harjoittelussaan?

2 2 2. Millaisia haasteita työntekijät/työyhteisö kohtaa, kun harjoittelijana/kollegana on vieraskielinen/maahanmuuttajataustainen opiskelija/työntekijä 3. Miten näitä haasteita voisi ratkaista? 4. Mitä positiivista tai millaisia voimavaroja vieraskielinen/maahanmuuttajataustainen opiskelija/työntekijä tuo työyhteisöön? Projektini tavoitteena oli kehittää käytännönläheistä ja strukturoitua harjoittelumallia, jonka avulla voidaan paremmin puuttua haastatteluissa esiin nouseviin haasteisiin. Haasteet liittyivät useimmiten puutteelliseen suomen kielen taitoon. Myös erilaiset työelämätaitoihin liittyvät asiat nousivat haastatteluissa esiin. Keskityn tässä artikkelissa kuvaamaan vain kieleen liittyvää haastattelu- ja havainnointiaineistoa. Lopuksi esitän strukturoidun harjoittelumallin, jonka avulla voidaan edistää vieraskielisten opiskelijoiden harjoitteluiden onnistumista ja integroitumista työyhteisöön. TYÖVOIMAPERÄISEN MAAHANMUUTON LISÄÄMINEN Suomen maahanmuuttostrategiassa (Maahanmuuton tulevaisuus ) todetaan, että työmarkkinoilta eläköityvien määrä on huomattavasti suurempi kuin työelämään astuvien ikäluokkien määrä. Ilmiö koskettaa erityisen voimakkaasti sosiaali- ja terveysalaa, jossa työvoimapulan ennustetaan kipuavan yli vuoteen 2020 mennessä. Tilastokeskus on laatinut vuoteen 2060 ulottuvan väestöennusteen, jossa kuvataan mm. huoltosuhteen tulevaa muutosta. Ennusteessa todetaan seuraavasti: Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden nousee nopeasti lähitulevaisuudessa. Väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2008 lopussa 50,3. Ennusteen mukaan vuonna 2016 huoltosuhde olisi 60,4 ja nousisi 70,5:een vuoteen 2026 mennessä. Vuonna 2060 väestöllinen huoltosuhde olisi 79,1. (Väestöennuste ) Yhtenä tärkeänä huoltosuhdetta tasapainottavana tekijänä pidetään maahanmuuttoa (Maahanmuuton tulevaisuus ). Suomeen suuntautunut maahanmuutto

3 3 onkin kasvanut voimakkaasti vuodesta 2006 lähtien. Vuonna 2013 Suomessa asui ulkomaalaistaustaista henkilöä (Ulkomaalaistaustainen väestö 2013.) Ennusteiden mukaan ulkomaalaisten määrä ylittää puolen miljoonan rajan vuonna 2030 (Kotouttaminen). Työperäistä maahanmuuttoa korostavassa strategiassa sanotaan, että Suomen on kyettävä tehokkaasti houkuttelemaan osaavaa työvoimaa ja että lisäksi muusta syystä kuin työn perusteella tänne tulevat maahanmuuttajat on onnistuttava työllistämään nykyistä nopeammin ja paremmin. (Maahanmuuton tulevaisuus ) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES Diakonia-ammattikorkeakoulussa on järjestetty englanninkielistä sosiaalialan koulutusta (Degree Programme in Social Services, DSS) vuodesta 2006 lähtien. Koulutus kestää kolme ja puoli vuotta (210 opintopistettä) ja antaa opiskelijoille sosionomin (AMK) pätevyyden. Koulutusohjelman painopistealue on yhteisötyössä. Opetussuunnitelmassa on sosiaali- ja yhteisötyöhön liittyviä teoriaopintoja sekä viisi erimittaista harjoittelua jossakin sosiaali- tai yhteisötyötä tekevässä organisaatiossa. Kullakin harjoittelulla on omat, opetussuunnitelmassa kuvatut tavoitteensa. Kieliopintoina tarjotaan kaikille englantia academic English sekä opiskelijan koulutaustasta riippuen joko suomea tai ruotsia. Suomea opetetaan vieraskielisille opiskelijoille yhteensä 5 opintopistettä heidän ensimmäisen opiskeluvuotensa aikana. Opetuskertoja on 1-2x/viikko. Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen suomen kielen opintoina on tarjottu yhtä 5 opintopisteen valinnaista kurssia. DSS-ohjelman aloittavien opiskelijoiden taustat ovat varsin heterogeenisia. Osa opiskelijoista on suomalaisia, jotka syystä tai toisesta haluavat suorittaa opintonsa englanninkielellä. Osa näistä suomalaisista opiskelijoista on esimerkiksi asunut merkittävän osan kouluvuosistaan vanhempien työkomennusten vuoksi

4 4 muualla kuin Suomessa. Osalla opiskelu englanninkielisessä ja monikulttuurisessa ryhmässä taasen näyttäytyy romanttisena toiveena työskennellä tulevaisuudessa ulkomaalaisten parissa ja auttaa maahanmuuttajia. Koulutuksen englanninkielisyys houkuttelee mukaan paljon myös Suomessa oleskelevia maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, joista suurella osalla suomen kielen osaaminen on vähäistä tai olematonta. Näiden lisäksi koulutukseen tulee vuosittain opiskelijoita suoraan jostain muusta maasta ilman aiempaa kosketuspintaa Suomeen. Monella koulutusohjelmassa opiskelevalla maahanmuuttajataustaisella opiskelijalla on takanaan yksi tai useampia tutkintoja. Opiskelijoiden ikähaitari liikkuu 18 yli 50 vuoteen keski-iän ollessa n. 30 vuotta. (Ks. opiskelijoiden taustoista, tuloreiteistä sekä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta tarkemmin Sanna Wesangon artikkelista.) Koulutusohjelmasta valmistuneiden opiskelijoiden työllistymisestä ei ole olemassa tarkkaa tutkimustietoa. Maija Kalm-Akubardian tekemän alumni-kyselyn (johon vastasi tosin vain 22 valmistunutta opiskelijaa) mukaan sosiaalialan töissä oli 66,7 % valmistuneista DSS-opiskelijoista. Sanna Wesanko kuvaa omassa uraohjausta käsittelevässä artikkelissaan englanninkielisestä koulutusohjelmasta valmistuneiden opiskelijoiden suhdetta työelämään sanalla tyytyminen. Valmistumisen jälkeen työmarkkinoiden ovet eivät avaudu vieraskieliselle opiskelijalle yhtä avoimina kuin suomenkielisille opiskelijoille. Vastaan on otettava se työ, minkä sattuu saamaan. Sekä Kalm-Akubardia että Wesanko tuovat omissa artikkeleissaan esille opiskelijoiden näkemyksen siitä, että suomen kielen hallitseminen edistäisi voimakkaasti opiskelijoiden työllistymistä. Vaikka DSS-koulutusta ei ole suoraan luotu edistämään työvoimaperäistä maahanmuuttoa tai ulkomaalaistaustaisten henkilöiden kotouttamista, voidaan se nähdä yhtenä vastauksena maahanmuuttajataustaisten tai vieraskielisten opiskelijoiden integroimisessa paitsi suomalaiseen yhteiskuntaan myös suomalaisille työmarkkinoille ja työyhteisöihin.

5 5 KOKEMUKSIA HARJOITTELUPAIKAN HANKINNASTA Olen toiminut lehtorina DSS-koulutuksessa vuodesta 2007 lähtien. Opetuksen ohella ohjaan mm. opiskelijoiden harjoitteluita ja hankin heille soveltuvia harjoittelupaikkoja. Olen erityisesti ollut vastuussa opiskelijoiden ensimmäisestä, neljä viikkoa kestävästä ja asiakkaan kohtaamiseen liittyvästä harjoittelusta. Harjoittelupaikkojen hankinta vieraskielisille opiskelijoille on osoittautunut haasteelliseksi. Haasteet johtuvat useimmiten suomen kieleen liitetyistä vaatimuksista. Työelämän edustajat toteavat usein, että saadakseen harjoittelupaikan opiskelijan tulisi puhua suomea sujuvasti. Tätä perustellaan sillä, että asiakkaiden tunnekieli on kuitenkin suomi. Muutaman kerran työelämän edustaja on todennut, ettei jaksa tai ennätä ohjata vieraskielistä opiskelijaa, sillä aika kuluu jo ennestään usean vieraskielisen kollegan ohjaamiseen ja opastamiseen. Jokaiselle vieraskieliselle opiskelijalle on tähän mennessä kuitenkin järjestynyt jonkinlainen harjoittelupaikka. Saadut harjoittelupaikat eivät aina ole vastanneet harjoittelulle asetettuja tavoitteita, mikä saattaa ohentaa harjoittelun kautta saatuja tietoja ja taitoja sosiaalialasta. Olen myös onnistunut saamaan hyviä harjoittelupaikkoja esimerkiksi vanhustenhuollosta, päivähoidosta, nuorisotyöstä ja leikkipuistoista. Palautteet näistä harjoittelupaikoista ovat vuosien varrella vaihdelleet. Toisinaan palaute on ollut negatiivista. Negatiivinen palaute on usein liittynyt heikkoon kielitaitoon, mutta myös joihinkin opiskelijoiden työtapoihin tai työhön liittyviin asenteisiin. Ohjaajat ovat puutteellisen kielitaidon lisäksi useimmiten valittaneet vieraskielisten ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ajankäyttöön liittyvistä asioista: opiskelija on saattanut saapua harjoitteluvuoroon liian myöhään tai lähtenyt pois kesken päivän ilmoittamatta siitä harjoittelupaikan työntekijöille. Muutaman kerran opiskelija on nukahtanut harjoittelupaikkaan kesken työpäivän. Myös puhelimen käytöstä kesken työpäivän on annettu paljon palautetta. Osa ongelmista johtuu siitä, että ulkomailta Suomeen saapunut opiskelija on velvollinen huolehtimaan itse omasta toimeentulostaan ja osoittamaan viranomaisille, että hänellä on käytössään tietty rahasumma tilillään (vuonna 2015 rahamäärät ovat 560 /kk tai 6720 /vuosi) (Maahanmuuttovirasto). Monet opiskelijat tekevätkin opiskelujen ohella ilta- ja yötöitä.

6 6 Jotkut paikat, erityisesti vanhustenhuollossa, ovat olleet hyvinkin tyytyväisiä vieraskielisiin ja maahanmuuttajataustaisiin opiskelijoihin todeten, että iloisuudellaan ja positiivisuudellaan opiskelijat ovat piristäneet paitsi työyhteisöä myös olleet asiakkaiden mieleen. Sen sijaan opiskelijoiden muuta kielitaitoa tai kulttuurisosaamista ei ole pidetty resurssina. LEIKKIPUISTOISSA TOTEUTETUT HAASTATTELUT JA HAVAINNOINNIT Edellä kuvatut kokemukset antoivat itselleni kipinän lähteä selvittämään tarkemmin yhtäältä sitä, millaisia haasteita monikulttuurinen työelämä tuo mukanaan ja miten noita haasteita voidaan ratkoa sekä toisaalta sitä, millaisena resurssina monikulttuurisuus työyhteisössä nähdään. Ajatukseni oli haastatella harjoitteluaan suomenkielisessä ympäristössä tekeviä vieraskielisiä opiskelijoita sekä heidän harjoitteluaan ohjaavia työelämän edustajia. Toteutin puolistrukturoidut haastattelut kolmessa Helsingin kaupungin leikkipuistoissa keväällä Sain aineiston keruuta varten tutkimusluvan Helsingin kaupungin varhaiskasvatusvirastolta. Lisäksi jokaiselta haastatteluun osallistuneelta sain kirjallisen suostumuksen haastatteluja varten. Haastattelin kolme (3) opiskelijaa ja kuusi (6) leikkipuistossa työskentelevää ohjaajaa. Opiskelijoiden ja kahden ohjaajan haastattelut toteutin yksilöhaastatteluina. Neljä (4) ohjaajaa haastattelin parihaastatteluina. Haastattelut olivat pituudeltaan minuuttia. Lisäksi kolme vieraskielistä opiskelijaa kirjoitti pyynnöstäni omista kokemuksistaan harjoitteluiden aikana. Kaikki haastattelut on nauhoitettu. Haastatteluita ei ole tässä vaiheessa kokonaan litteroitu. Tätä artikkelia varten olen kuunnellut nauhoitettuja haastatteluita ja kirjoittanut niistä puhtaaksi vain tämän artikkelin kannalta oleelliset kohdat. Olen merkinnyt litteroidut haastatteluotteet koodilla, jossa kirjainyhdistelmä TTH viittaa työntekijän haastatteluun ja sen jälkeinen numero haastateltavaan henkilöön siten, että numero 1 viittaa ensimmäisenä tehtyyn haastatteluun jne. Haastatteluaineisto on tarkoitus litteroida myöhemmin kokonaan ja tehdä siitä tarkempi analyysi.

7 7 Haastatteluiden lisäksi havainnoin leikkipuistojen toimintaa aiemmin mainittujen kysymysten mukaisesti. Havainnoinneista kirjoitin muistiinpanoja ja otin havaintojeni tueksi valokuvia. Havaintoja tehdessäni kävin myös vapaamuotoista keskustelua opiskelijoiden, ohjaajien ja muutaman leikkipuistossa vierailleen aikuisen asiakkaan kanssa. Lasten kanssa en keskustellut, sillä siihen minulla ei ollut tutkimuslupaa. Valokuvien käyttöön ja julkaisemiseen sekä vapaamuotoisten keskustelujen hyödyntämiseen olen saanut luvat. Valitsin leikkipuistot haastatteluideni toteutuspaikaksi, sillä niiden toiminta-ajatus asukkaiden kohtaamis-, toiminta- ja leikkipaikkana sekä asukkaiden osallistaminen toiminnan suunnitteluun vastaa erinomaisesti Diakonia-ammattikorkeakoulun englanninkielisen sosiaalialan koulutusohjelman yhteisötyötä painottavaa sisältöä. Leikkipuistot ovatkin vuosien mittaan toimineet hyvinä harjoitteluympäristöinä vieraskielisille sosiaalialan opiskelijoille. DSS-koulutusohjelma oli myös joillekin leikkipuiston ohjaajille ennestään tuttu ja heillä oli siten aiempaa kokemusta vieraskielisten opiskelijoiden ohjaamisesta. Leikkipuistoissa on DSS-opiskelijoiden lisäksi myös muita vieraskielisiä kieli- ja työssäoppimisjakson opiskelijoita. Leikkipuistoissa on myös jonkin verran maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Ajatuksenani oli, että voisimme yhdessä ohjaajien kanssa miettiä, miten vieraskielisten opiskelijoiden harjoittelun sisältöä voisi kehittää ja miten vieraskieliset opiskelijat saataisiin paremmin integroitua työyhteisöön ja luoda tätä varten yhteisen mallin. Tämä tavoite ei täysin toteutunut, sillä leikkipuisto-ohjaajat olivat työssään kiireisiä eikä aikaa yhteiseen kehittämistyöhön löytynyt. SUOMEN KIELEN MERKITYS LEIKKIPUISTOSSA Suomalainen työelämä on viime vuosina tullut yhä monikulttuurisemmaksi myös, tai jopa erityisesti, sosiaali- ja terveydenhuollossa (Seppälä 2010, Vartia 2010, Keisala 2012). Monikulttuuristen työpaikkojen keskeisimmät haasteet liittyvät tutkimusten mukaan usein vieraskielisten työntekijöiden kielitaitoon ja ulkomailta tulleiden ja suomalaisten työntekijöiden toistensa ymmärtämiseen ja erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin (Suni 2010, Jäppinen 2011, Kela ja Komppa 2011, Keisala 2012, Sillanpää ja Ålander 2014).

8 8 Leikkipuistoissa haastatellut suomalaiset työntekijät mainitsivat, että suurimmat maahanmuuttajataustaisiin opiskelijoihin ja työntekijöihin liittyvät haasteet johtuvat puutteellisesta kielitaidosta: Kieli, kieli on se isoin haaste. Se on hirveän iso asia. (TTH3). Kielitaidon merkitystä työllistymisessä korostetaan opiskelijoille paljon jo heidän harjoittelunsa aikana: Kun mekin sanottiin, että et sä saa töitä, jos sä et osaa kieltä. Se oli ensimmäinen, mitä me sanottiin niistä toiveista. (TTH1). Myös tutkimukset vahvistavat näkemystä siitä, että kohdemaan kielen hallinta lisää merkittävästi maahanmuuttajien työllistymistä (Tarnanen & Pöyhönen 2011). Haastateltujen työntekijöiden mukaan kielitaidon puutteesta johtuvat haasteet tulevat esiin monissa erilaisissa tilanteissa. Ensinnäkin kielitaidottomuus aiheuttaa ongelmia vieraskielisten ja suomenkielisten työntekijöiden välisessä viestinnässä. Toiseksi se vaikeuttaa vieraskielisen työntekijän/harjoittelijan ja asiakkaan välistä kommunikaatiota. Kolmanneksi se hankaloittaa vieraskielisen työntekijän/harjoittelijan pääsyä työyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi. Monet haastateltavat kertovat, että kommunikoidessaan vieraskielisen kollegan/harjoittelijan kanssa he mukauttavat puhettaan joko puhumalla hitaammin tai käyttämällä yksinkertaisempia ilmaisuja. Monimutkaisissa tilanteissa tai vastuullisia tehtäviä toisilleen delegoidessa he sanovat viestivänsä mieluummin äidinkielenään suomea puhuville kollegoilleen kuin vieraskielisille työtovereilleen: tuntuu, että vastuutehtäviä, että mieluummin puhuu niitä vastuutehtäviä jollekin toiselle, joka ymmärtää. (TTH3) Tällä halutaan varmistaa se, että viesti ymmärretään tai, kuten eräs haastateltava toteaa, että se menee toiselle perille oikealla tavalla. (TTH4) Vastuullisista ja vaikeista asioista puhumisen ohella myös leikkipuistojen kiireinen työrytmi vaikuttaa siihen, että työntekijät kommunikoivat mieluummin äidinkielenään suomea puhuvien työntekijöiden kesken. He kertovat, miten suomea äidinkielenään puhuvien kollegoiden kanssa voi pikaisissakin kohtaamisissa vä-

9 9 littää tietoja toinen toiselle. Tutkimusten mukaan juuri spontaania ja nopeaa reagointia vaativissa tilanteissa kielitaidon merkitys näyttääkin nousevan keskeiseen asemaan (Jäppinen 2011, Kela ja Komppa 2011). Vieraskieliselle kollegalleen tai opiskelijalle työasioista puhuminen vie haastateltavien mukaan runsaasti aikaa: Se vie aikaa. Mä oon nyt englanniksi selostanut, mutta sitten kun sun täytyy kääntää englanniksi niin sekin vie aikaa. Tai että sun pitää hitaalla suomen kielellä, että sekin vie aikaa, että onko sulla sitä aikaa. (TTH3) Haastateltavat valittavat, että aikaa vievä ja epävarma kommunikaatio merkitsee sitä, että lapset ja muut omaan työhön liittyvät perustehtävät jäävät vähemmälle huomiolle. Haastateltavat kertovat, että kieltä osaamattoman opiskelijan/kollegan on ilman yhteistä kieltä vaikea luoda kontaktia leikkipuiston asiakkaisiin, siellä käyviin lapsiin ja heidän vanhempiinsa. He kertovat, että erityisesti vieraskieliset ja suomea huonosti osaavat opiskelijat saattavat vain hengailla leikkipuistossa ottamatta kontaktia keneenkään. He toivovatkin vieraskielisiltä opiskelijoilta enemmän oma-aloitteisuutta ja tilanteisiin mukaan menoa. Olen omaan havaintopäiväkirjaani kirjoittanut muistiinpanoja tilanteista, joissa opiskelijat ovat välttäneet ottamasta kontaktia lapsiin tai heidän vanhempiinsa, vetäytyneet täysin omiin oloihinsa, mutta myös tilanteista, joissa heille on annettu omaan kielitaitoonsa nähden sopivia tehtäviä ja joista he ovat selvinneet onnistuneesti. Useimmat muistiinpanoni liittyvät tilanteisiin, jotka sijoittuvat kahden edellä mainitun tilanteen välimaastoon: Lapsi potkii toista lasta leikkipuiston sisätiloissa. Opiskelija ei osaa verbaalisesti kieltää tai puuttua tilanteeseen. Opiskelija ottaa potkijaa käsivarresta, sanoo lapsen nimen ääneen ja siirtää tämän hiukan syrjään. Non-verbaalilla viestinnällä jämäkästi (puistaa päätään) mutta ystävällisesti ilmaisee, ettei lapsen käytös ole hyväksyttävää. Tosin opiskelija poistuu tilanteesta nopeasti. Jättää tilanteen kesken. Johtuuko siitä, ettei löydä sanoja? (Havaintopäiväkirja) Edellä kuvatussa tilanteessa opiskelija tarttuu oma-aloitteisesti puuttumista edellyttävään tapahtumaan. Puutteellisen kielitaidon vuoksi opiskelija ei kuitenkaan

10 10 onnistu viemään tilannetta loppuun asti vaan jättää sen kesken ja poistuu tilanteesta yllättäen. Mietin, millaisen viestin tuo yllättävä poistuminen tilanteessa mukana oleville lapsille välittää ja millaiseksi tilanne olisi muotoutunut, jos opiskelijan kielitaito olisi ollut parempi. Toisessa tilanteessa leikkipuiston lapsi toimii aloitteentekijänä vuorovaikutustilanteessa. Vaikka opiskelija ei ymmärrä lapsen alkuperäistä kysymystä, jatkuu tilanne yhteisen leikin merkeissä ilman sanoja: Lapsi lähestyy opiskelijaa pallon kanssa ja kysyy: Mikä tää on? Opiskelija ottaa pallon käteen ja hymyilee lapselle, ei kuitenkaan näytä ymmärtävän kysymystä. Alkavat leikkiä pallolla. (Havaintopäiväkirja) Kielitaidolla ei näytä havaintojeni mukaan olevan lapsille niin suurta merkitystä kuin aikuisille. Lapset eivät esimerkiksi valikoi, ottavatko he kontaktia äidinkielenään suomea puhuvaan tai vieraskieliseen aikuiseen. He eivät myöskään huomauta kenenkään aikuisen kielitaidosta vaikka tämän suomi ei olisi täydellistä ääntämykseltään tai kieliopiltaan. Myös haastateltavat vahvistavat tätä näkemystä: Lapsethan suhtautuu tietty eri tavalla ja ne niinku sopeutuu [ulkomaalaiseen työntekijään] ja ne tottuu ja se on hirveän iso rikkaus. (TTH3) Lapset on äärimmäisen kärsivällisiä ja se on jännä, jännä, miten ne joskus hyvinkin huonosti kieltä osaamattoman kanssa toimivat, kun siinä on niin paljon sitä toiminnallisuutta ja leikkiä ja peliä. (TTH4)

11 11 Kieli on tärkeä väline myös työntekijöiden välisen yhteisöllisyyden luomisessa. Esimerkiksi lounas- ja kahvitaukojen vapaamuotoisilla keskusteluilla työntekijät luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Näihin usein nopeatempoisiin keskusteluihin vieraskielisten työntekijöiden ja harjoittelijoiden voi olla vaikea osallistua. Haastatellut työntekijät kertoivatkin, että kokevat vieraskielisten harjoittelijoiden ja kollegoiden jäävän heikon kielitaidon puutteen vuoksi helposti yhteisön ulkopuolelle: Tosi, tosi monet ulkomaalaiset harjoittelijat ne jää ulkopuolelle, kun ei heidän kanssa, kun on se kieli siinä muurina. (TTH4) Myös omat havaintoni tukevat tätä. Suomea puhuvat työntekijät ja opiskelijat vitsailevat ja nauravat usein työnteon lomassa keskenään milloin mistäkin arkisiin tilanteisiin liittyvistä asioista vieraskielisten kollegoiden ja opiskelijoiden ottamatta osaa tähän sananvaihtoon tai jättäytyessä tilanteista sivuun. Esimerkiksi alla oleva kuva on otettu lounastauon aikana. Työntekijät ja suomenkielinen, toisessa oppilaitoksessa opiskeleva opiskelija, ovat juuri ennen kuvanottohetkeä viettäneet lounastauon keittiössä yhteisen pöydän ääressä istuen, jutellen ja naureskellen. Vieraskielinen opiskelija on istunut ja syönyt lounaansa yksin tilassa, joka on erotettu keittiöstä haitariovella. Hän istuu selin keittiöön. Kuvassa haitariovi muistuttaa eri kieliryhmien välillä olevasta kielimuurista. Ulossulkeminen on konkreettista: On huomautettava, etteivät leikkipuiston työntekijät tarkoituksella pyri jättämään vieraskielisiä kollegoitaan ja opiskelijoita työyhteisön yhteisten asioiden ulkopuolelle. Päinvastoin näyttää siltä, että he huomioivat vieraskielisiä kollegoitaan ja

12 12 opiskelijoita varsin hyvin puhumalla hitaasti selkosuomea, hymyilemällä paljon, pyytämällä mukaan toimintaan ja kyselemällä heiltä monista asioista. Vaikka kaikki haastatellut työntekijät mainitsivat kielitaidon puutteen monikulttuurisen työyhteisön suurimmaksi haasteeksi, eivät he koskaan määritelleet, kuinka hyvää vieraskielisten työntekijöiden ja harjoittelijoiden kielitaidon tulisi olla. Mikä on siis riittävä kielitaidon taso juuri sosiaalialan työssä? Vieraskielisten työntekijöiden kielitaidon tasoa on aina arvioitava suhteessa ammatin asettamiin vaatimuksiin. Suomessa ei ole olemassa mitään virallista sosiaalialalle asetettua kielitaidon tasovaatimusta. Johanna Komppa, Tuula Jäppinen, Marja Herva & Taija Hämäläinen (2014) ovat Korkeakoulutuksen ammatilliset suomi toisena kielenä viitekehykset julkaisussaan todenneet, että korkeakoulututkinnon suorittaneen henkilön kielitaidon tulisi yltää ainakin tasolle B2. Tämä taso tarkoittaa, että vieraskielinen henkilö kykenee säännölliseen vuorovaikutukseen syntyperäisen kanssa ilman että se vaatii kummaltakaan osapuolelta ponnisteluja. Tällainen kielitaidon taso tulisi saavuttaa niin puhumisen, kirjoittamisen kuin kuullun ja luetun ymmärtämisenkin osa-alueilla. Komppa, Jäppinen, Herva & Hämäläinen (2014, 14) jatkavat: Erityisesti sosiaalialalla työtehtävissä, joissa tarvitaan eri viranomaisten yhteistyötä suullisesti ja kirjallisesti, saattaa kielitaitotason vaatimus kohota myös tasolle C1, joka viittaa selviytymiseen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissa. Kysyttäessä riittävästä kielitaidon tasosta kaikki haastatellut olivat sitä mieltä, että kielitaitoa tarvitaan, mutta kenenkään mielestä sen ei tarvitse olla kieliopillisesti täydellistä. Joidenkin mielestä on kiva rikkaus, että tulee vieraita ja hassuja sanoja. (TTH5) Kieliopillisesti täydellisen kielitaidon sijaan painotettiin sitä, että kielitaidon on oltava sujuvaa. Yhtä mieltä oltiin siitä, että vieraskielisten työntekijöiden on hallittava suomenkielinen ammattisanasto, koska se on niin spesifiä (TTH5). Suullisen kielitaidon suhteen oltiin joustavampia kuin kirjallisen kielitaidon suhteen, jolle asetettiin tiukempia vaatimuksia: Paperiasiat vaativat eri [paremman/korkeamman] kielitaitotason. (TTH6) Haastateltavat pohtivat sitä, voiko leikkipuistotyössä lainkaan pärjätä ilman kirjallista kielitaitoa, sillä työ vaatii yhä enemmän myös kirjaamista ja kirjallista viestintää paitsi vanhempien myös eri viranomaisten kanssa. Toisaalta tuntuu, että vaatimus täydellisestä kirjallisesta

13 13 taidostakaan ei ole aivan ehdoton. Kieli ja suhtautuminen siihen joustavat. Lisäksi kirjoittamista voi harjoitella parhaiten käytännössä.: Vaik se [vieraskielinen kollega] kirjoittaa täynnä lause virheitä, niin onneks sen esimies on tottunu siihen, kun meillä ne menee läpi. Joskus se [esimies] saa kilarit ja käskee sen korjata kaikki tekstit. Mut meidän mielestä se on hyvä, että se tekee kaikki tekstit. (TTH6) Eräs haastateltava pohti kielitaitoa ja sen asettamia vaatimuksia varsin laajasti viitaten, että pelkän sanaston ja kieliopin sijasta tai lisäksi olisi kiinnitettävä huomiota myös kielen sosiaalisiin ja kulttuurisiin ulottuvuuksiin: Se on isompi asia, mitä sitä haluais itekään myöntää. Kun se ei oo pelkästään se kieli, vaan se on koko kulttuuri ja mitä siinä kielen ympärillä pyörii ja kaikkii sanaleikkejä. Kun täällähän puhutaan lapset puhuu ja aikuiset puhuu jollain putous -kielelellä, että sieltä tulee monia sanontoja tai muista ohjelmista tai jostain lauluista. Voi kuulostaa isolta vaatimukselta ettei niitä tarvii ymmärtää, mutta olis se rohkeus kysyä. Ei siinä pääse samalla tavalla millään jos ei oo siinä kulttuurissa. (TTH3) Suomen kieli saattaa olla monelle harjoitteluaan tekevälle vieraskieliselle opiskelijalle haasteellista, mutta he voivat osata runsaasti muita kieliä. Opiskelijoiden muu kielitaito nähtiin toisinaan resurssina, jota erityisesti asiakastilanteissa oli mahdollista hyödyntää. Erityisesti venäjän- ja vironkielen taidoista koettiin olevan hyötyä leikkipuiston arjessa. Haastateltavat kertoivat myös tilanteista, joissa asiakasperheen vanhemmat eivät osanneet suomea. Tällöin haastateltavat olivat pyytäneet vieraskielisiä opiskelijoita keskustelemaan asiakkaille tarpeen mukaan joko englanniksi tai ranskaksi. Haastateltavat kokivat, että näissä tilanteissa vieraskielisistä opiskelijoista oli ollut paljon apua. Myös asiakkaat olivat olleet tilanteeseen tyytyväisiä. Nämä tilanteet olivat kuitenkin yksittäisiä ja satunnaisia. KIELEN JA TYÖELÄMÄTAITOJEN OPPIMINEN HARJOITTELUN AIKANA Projektin aikana päädyin muokkaamaan DSS-opiskelijoiden ensimmäistä neljän viikon harjoittelua siten, että se huomioisi paremmin haastatteluissa esille tulleet kieleen ja työelämätaitoihin liittyvät haasteet ja edistäisi osaltaan vieraskielisen

14 14 opiskelijan integroitumista työyhteisöön ja parhaassa tapauksessa auttaisi häntä myöhemmin työllistymään koulutustaan vastaavalle alalle Suomessa. Käyn seuraavassa läpi mallia ensin suomen kielen oppimisen ja sen jälkeen työelämätaitojen oppimisen kannalta. Kielen oppiminen harjoittelukontekstissa Kuten aiemmin totesin, opetetaan suomea DSS-opiskelijoille vain 5 opintopisteen verran opintojen ensimmäisen vuoden aikana. Opetuksen aikana saavutettu kielitaidon taso jää matalaksi eikä anna opiskelijalle riittävästi valmiuksia toimia suomenkielisessä harjoitteluympäristössä. Kieliopintoja ei ole mahdollista kasvattaa, sillä ne veisivät tilaa ammatillisilta opinnoilta. Samaan aikaan oppilaitoksilta kaivataan kuitenkin vastuuta ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden suomen kielen oppimisesta opintojensa aikana (Eronen et al. 2014, 69). Voisiko suomea oppia formaalin, luokkahuoneessa tapahtuvan kielenopetuksen lisäksi myös muualla? Suomi toisena kielenä opetusta (S2) tutkineet Maria Kela ja Johanna Komppa (2011) toteavat, että aikuisen vieraan kielen oppimisen on hyvä jo mahdollisimman varhain kiinnittyä työelämään. Työelämässä tapahtuvasta kielen oppimisesta on saatu hyviä kokemuksia (Heimonen 2010, Kela ja Komppa 2011). Kieli kehittyy sitä käytettäessä. Kielen oppimista edistävässä harjoittelumallissa ajatuksena on, että formaali suomen kielen opetus alkaa, kuten tähänkin asti, tavoitteellisesti 1. lukukautena ja jatkuu 2. lukukautena. Tämän jälkeen kielen oppiminen jatkuu non-formaalisti harjoitteluympäristössä. Non-formaalilla kielen oppimisella viitataan strukturoituun oppimisen malliin. Se on kokemusperäistä ja tavoitteellista ja tapahtuu suunnitelluissa toiminnoissa, esimerkiksi työharjoittelussa. (Sahradyan 2015.) Ajatuksena harjoittelun aikana tapahtuvassa non-formaalin kielen oppimisen mallissa on, että opiskelijat altistuisivat neljän viikon harjoittelujakson aikana kielikylpytyyppisesti suomen kielelle. Ohjaustilanteet ja tärkeät työhön liittyvät asiat on edelleen mahdollista esittää englanniksi, mutta arjessa tapahtuvan viestinnän on kielen oppimisen kannalta hyvä olla suomenkielistä. Tämä vaatii harjoittelunohjaajalta kärsivällisyyttä ja kykyä puhua vieraskieliselle opiskelijalle selkosuomea.

15 15 Mallin toiminta edellyttääkin yhteistyöhalukkuutta ja selkokielen käyttöön perehtymistä harjoittelun ohjaajalta. Lisäksi se vaatii saumatonta yhteistyötä S2-opettajan ja ammatillisia aineita opettavan lehtorin kesken. Lisäksi se vaatii kaikkien osapuolien sitoutumista ja opiskelijalta motivaatiota. Mallia on nyt kokeiltu DSS-ohjelmassa kerran ja se on saanut opiskelijoilta hyvää palautetta. Pulmiakin on esiintynyt. Esimerkiksi kielen oppimiselle asetetut tavoitteet ovat jääneet epäselviksi. Onkin mietittävä, millaisia tavoitteita harjoittelun aikaiselle kielen oppimiselle on syytä asettaa ja miten oppimista seurataan neljän viikon aikana. Lisäksi harjoittelunohjaajat eivät ole aina muistaneet pidättäytyä suomen kielessä vaan vaihtavat kielen kiireisissä työtilanteissa helposti englantiin. Miten harjoittelunohjaajia voisi kannustaa ja opastaa selkokielen käytössä? Millaista tukea ohjaajat tarvitsevat? Yhteistyötä S2-opettajan ja ammatillisia aineita opettavan lehtorin kesken on syytä tiivistää. Miten varmistaa, että vieraskieliselle opiskelijalle asetetut kielen oppimisen tavoitteet ovat myös ammatillisia aineita opettavan lehtorin tiedossa? Miten lehtori ottaa tämän huomioon ohjauskäynnillään? Kuka toimii kieliharjoittelun pääasiallisena ohjaajana? Tarkoitus on tulevaisuudessa kehittää mallia yhdessä niin S2-opettajan, ammatillisten aineiden lehtoreiden kuin työelämänedustajienkin kanssa. Työelämätaitojen oppiminen harjoittelukontekstissa Suomessa on julkaistu useita oppaita, joiden tarkoituksena on joko antaa neuvoja ja ohjeita työelämään astuvalle maahanmuuttajataustaiselle työntekijälle tai ohjeistaa työyhteisöjä maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden vastaanottamisessa. Oppaiden tarkoituksena on kertoa suomalaisesta työkulttuurista ja toisaalta kiinnittää huomiota tyypilliseen suomalaiseen viestintäkulttuuriin ja maahanmuuttajataustaisille työntekijöille ominaiseen viestintäkulttuuriin. Oppaat tarjoavat kuitenkin helposti essentialistisen näkemyksen suomalaisesta työkulttuurista ja olettavat, että on olemassa vain yksi ja kaikille yhteinen suomalainen työkulttuuri (Keisala 2012). Valmiiden oppaiden sijaan on tärkeää nähdä, että myös työelämätaitoja voi kielen oppimisen tavoin oppia käytännössä. Ajattelen, että työelämätaitojen oppiminen vaatii strukturoidun ja reflektiivisyyteen (ks. reflektiivisyydestä esim. Gibbs 1998,

16 16 Brockbank, Mcgill & Beech 2002, Fook 2002, Knott & Scragg 2010, Johns 2013) perustuvan mallin. On tärkeää, että opiskelija itse havainnoi, pohtii, arvioi ja oppii kokemuksistaan harjoittelun aikana. Pyrinkin kehittämään ensimmäisen vuoden harjoittelua niin, että työelämätaitoja opitaan Graham Gibbsin (1998) mallia hyödyntäen (Kuvio 1) reflektiivisen prosessin avulla. Mitä tapahtui? (Kuvaus) Ennakointisu unnitelma: Ajatukset ja tunteet Yhteenveto tilanteesta: Mitä muuta olisit voinut tehdä? Analyysi: miksi tapahtui näin? Mikä vaikutti taustalla. Tilanteen arviointi: mitä hyvää, mitä huonoa? Kuvio 1. Reflektion syklinen malli (Gibbs 1988). Kuinka tämä tapahtuu käytännössä? Kuvaan työelämätaitojen reflektiivisen oppimisprosessin seuraavassa vaihe vaiheelta: 1. Ennen harjoittelua pohditaan opiskelijoiden havaitsemia työelämään liittyviä viestinnällisiä tai kulttuurisia eroja -> nimetään ja käydään keskustellen läpi, kyseenalaistetaan stereotypioita

17 17 2. Harjoittelun aikana opiskelijat havainnoivat harjoittelupaikalla tarvittavia työelämätaitoja. He kirjaavat niitä systemaattisesti ylös critical incident tekniikkaa (kriittisten tapahtumien tekniikka) apunaan käyttäen. Tekniikan ideana on kuvata merkittävinä koettuja tilanteita, joko positiivisia tai negatiivisia. (Kuka oli paikalla? Missä ja milloin tilanne tapahtui? Mitä tapahtui?) 3. Harjoittelun jälkeen käydään pienryhmissä läpi harjoittelun aikana kirjattuja tilanteita (1-2/opiskelija). (Kuinka toimit tilanteessa? Miltä sinusta tuntui? Olisitko voinut toimia toisin? Vaikuttiko joku taustalla oleva asia tilanteen kehittymiseen? Vertaa kokemustasi ja ajatustasi ennakko-olettamuksiisi. Mitä olet oppinut tilanteesta? Ennakoi tulevaa: miten toimisit vastaavassa tilanteessa seuraavan kerran?) Edellä kuvattu DSS-opiskelijoiden ensimmäiseen harjoitteluun kytketty malli, jossa opetellaan sekä suomen kieltä että kiinnitetään huomiota työelämätaitoihin, on vain osittainen ratkaisu haastatteluissa ja havainnoissa esiin tulleisiin haasteisiin. Ei voida olettaa, että neljän viikon mittaisen harjoittelun aikana ainakaan kielitaitoon liittyvät haasteet voitaisiin ylittää. Työelämässä riittävän ja siten myös työllistymistä turvaavan kielitaidon saavuttaminen on varmasti pitkällinen prosessi. Toivon kuitenkin, että edellä kuvatun kielikylpytyyppisen harjoittelun läpikäytyään opiskelija olisi motivoituneempi panostamaan vapaaehtoisiin kieliopintoihinsa myös jatkossa. Pulmaksi edellä kuvatussa mallissa muodostuukin sen jatkuvuus. Pakollisia suomen opintoja ei harjoittelun jälkeen enää tarjota eikä seuraavissa harjoitteluissa vaatimusta suomen puhumisesta enää aseteta. LOPUKSI Olen edellä kuvannut sosiaalialaa opiskelevien vieraskielisten opiskelijoiden harjoitteluun liittyviä haasteita harjoittelunohjaajien näkökulmasta. Suurimmat haasteet liittyvät riittävään kielitaitoon ja työelämätaitoihin. Haastatteluiden perusteella olen kehittänyt opiskelijoiden ensimmäisen vuoden harjoittelua niin, että se edistää sekä opiskelijoiden suomen kielen että työssä tarvittavien työelämätaitojen

18 18 oppimista. Suomen kielen oppiminen tapahtuu tavoitteellisena non-formaalina oppimisena, kielikylpytyyppisesti, harjoittelupaikalla. Myös työelämätaitojen oppiminen kytketään harjoitteluun. Näiden taitojen oppiminen tapahtuu strukturoidun reflektiivisen mallin avulla. LÄHTEET Eronen, Antti, Härmälä, Valtteri, Jauhiainen, Signe, Karikallio, Hanna, Karinen, Risto, Kosunen, Antti, Laamanen, Jani-Petri ja Lahtinen, Markus Maahanmuuttajien työllistyminen. Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys. 6/2014. Luettu Fook, Jan Social Work: Critical Theory and Practice. London: Sage. Gibbs, Graham Learning by Doing: a guide to teaching and learning methods. London: Further Education Unit. Heimonen, Johanna Kielitaidon kehittämisen tukeminen työssä. Teoksessa Seppälä Tea (toim.) Näkökulmia monikulttuuriseen esimiestyöhön ja henkilöstöjohtamiseen. Helsinki: Helsingin yliopisto Luettu Johns, Christopher Becoming a Reflective Practitioner. Oxford: John Wiley & Sons. Jäppinen, Tuula 201. Suomi (S ) korkeakoulutettujen työssä Millainen kielitaito riittää? Luettu Keisala, Katja Monikulttuurisen työyhteisön viestintä. Tampere: Tampere University Press. Kela, Maria ja Komppa, Johanna Sairaanhoitajan työkieli yleiskieltä vai ammattikieltä? Funktionaalinen näkökulma ammattikielen oppimiseen toisella kielellä. Puhe ja kieli, 31:4, Luettu Knott, Christine and Scragg, Terry (ed.) Reflective Practice in Social Work. Exeter: Learning Matters.

19 19 Komppa, Johanna, Jäppinen, Tuula, Herva Marja ja Hämäläinen, Taija Korkeakoulutuksen ammatilliset suomi toisena kielenä viitekehykset. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja AATOS-ARTIKKELIT 16. Luettu min/user_upload/julkaisutoiminta/julkaisusarjat/aatos/pdf/met- ROPOLIA_AATOS_16.pdf Kotouttaminen. Maahanmuutto kasvaa ja monipuolistuu. Työ- ja elinkeinoministeriön palvelu. Luettu Maahanmuuton tulevaisuus. Valtioneuvoston periaatepäätös maahanmuuton tulevaisuus 2020 strategiasta. Sisäministeriö. Luettu Maahanmuuttovirasto. Opiskelijan töytyy vastata itse toimeentulostaan. Luettu Brockbank, Anne, Mcgill, Ian and Beech, Nic Reflective Learning in Practice. Gower Publishing Limited. Sahradyan, Sonya Miten maahanmuuttajat oppivat suomea formaalin, informaalin ja non-formaalin oppimisen kautta? Kielikoulutuspollitiikan verkosto. Luettu Seppälä Tea (toim.) Näkökulmia monikulttuuriseen esimiestyöhön ja henkilöstöjohtamiseen. Helsinki: Helsingin yliopisto. Luettu Sillanpää, Keimo ja Ålander, Tommi Työpaikkojen monikulttuurisuusvalmiudet, tieto- ja osaamistarpeet selvitys Pohjois-Savon yrityksissä. TK-Eval, Selvitysraportti. Luettu Suni, Minna Esipuhe. Suomi toisena kielenä työelämässä. Puhe ja kieli, 31:4, Luettu Tarnanen, Mirja ja Pöyhönen, Sari Maahanmuuttajien suomen kielen taidon riittävyys ja työllistymisen mahdollisuudet. Puhe ja kieli, 31:4, Luettu

20 20 Ulkomaalaistaustainen väestö Tilastokeskus. Luettu Vartia, Maarit Pääkirjoitus: Tavoitteena monikulttuurinen työelämä. Työ ja Ihminen. Monikulttuurisuus. Työterveyslaitoksen aikakauskirja, 21. vuosikerta. Lisänumero 2, Luettu Väestöennuste. Tilastokeskus. Luettu

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Kielet on työkalu maailman ymmärtämiseen Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on huolestuttavaa Monikulttuurisessa ja monimutkaistuvassa maailmassa

Kielet on työkalu maailman ymmärtämiseen Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on huolestuttavaa Monikulttuurisessa ja monimutkaistuvassa maailmassa Kielivaranto Kielet on työkalu maailman ymmärtämiseen Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on huolestuttavaa Monikulttuurisessa ja monimutkaistuvassa maailmassa kansallisesti laaja kieliosaaminen on

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Ostoskassit pullollaan miten kehittää

Ostoskassit pullollaan miten kehittää Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Työhön iloisella mielellä ja suomen kielellä! Õnne Kankainen 23.5.2013

Työhön iloisella mielellä ja suomen kielellä! Õnne Kankainen 23.5.2013 Työhön iloisella mielellä ja suomen kielellä! Õnne Kankainen 23.5.2013 Tee tööd ja näe vaeva, siis tuleb ka armastus! Anton Hansen Tammsaare Onnenkieli Oy Õnne, õnn, õnne onni Onnellinen kieli! Olen onnellinen,

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Suunnittelija Tarita Tuomola, Metropolia Ammattikorkeakoulu Koulutuspäällikkö Mika Saranpää, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu

Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 1 Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa 2019 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 2 Sisältö - Miksi opiskella kieliä? - Miksi opiskelisin

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain

Lisätiedot

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Eurooppalainen opintopolku verkosto http://eurooppalainenopintopolku.fi/index.php Leonardo kesäpäivät 2014 3.6.2014 Anne Mari Behm Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Työryhmä 1: Opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistatko ja tunnustatko?

Työryhmä 1: Opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistatko ja tunnustatko? Työryhmä 1: Opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistatko ja tunnustatko? Alustus Päivi Niska, koulutuspäällikkö, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti, Lapin matkailuopisto Opiskelija

Lisätiedot

Johdattelevien kysymysten tarkoituksena on totuttaa kokeen suorittaja vieraskieliseen tilanteeseen. Tätä osaa ei vielä pidä arvostella.

Johdattelevien kysymysten tarkoituksena on totuttaa kokeen suorittaja vieraskieliseen tilanteeseen. Tätä osaa ei vielä pidä arvostella. 1. Tehtäväsarja Suullinen koe koostuu kolmesta arvioitavasta osasta. Tehtävissä 2 ja 3 kokeen suorittajalla on noin puoli minuuttia aikaa tehtävien miettimiseen. Johdattelevien kysymysten tarkoituksena

Lisätiedot

Maahanmuuttajat korkeakouluissa

Maahanmuuttajat korkeakouluissa Maahanmuuttajat korkeakouluissa Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen 21.5.2019 INTEGRA-hankkeen seminaari 22.5.2019 1 Korkeakouluvision tiekartta: osaavimman työvoiman kotimaaksi Korkeakoulututkinto puolelle

Lisätiedot

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Kv-kevätpäivät, Vaasa 10.5.2017 Riitta Pyykkö Sisältö Kielivarannon monipuolisuus ja kielitaitotarpeet -selvityshanke Kielivaranto: mikä siihen

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta

Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta Kehittämispäällikkö Timo Halttunen, Turun yliopisto Yliopettaja Marjaana Mäkelä, HAAGA HELIA ammattikorkeakoulu Eurooppalaisen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Mai Salmenkangas, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu KANTU-päivät 13.2.2015 Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys

korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys URAREITTI korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys Työpaketti 3: Ammatillinen suomen kieli ja viestintätaito terveysalalla iltapäiväseminaari 30.5.2017

Lisätiedot

Puhumaan oppii vain puhumalla.

Puhumaan oppii vain puhumalla. Puhumaan oppii vain puhumalla. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto suomenkielisanootervetuloa.fi Toisto-menetelmän periaatteet ja selkopuhe oppijoiden tukena Luetaan yhdessä -verkoston syysseminaari Paasitorni

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus. Erkki Härkönen ja Anne Kumpula, 22.5.2013

Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus. Erkki Härkönen ja Anne Kumpula, 22.5.2013 Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus Erkki Härkönen ja Anne Kumpula, 22.5.2013 Työpajan rakenne Esittäytyminen Huomioita ja keskustelua kv-opiskelijoiden tilanteesta ja tarpeista sekä niihin vastaamaan

Lisätiedot

Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle

Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle Moniammatillisen ryhmän jäsenenä Perhepsykologia ja perheterapia toi perhekeskeisen hoitomallin mielenterveystyöhän 70-80 luvulla Psykoosien hoidossa ns. tarpeenmukaisen

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Katja Väärälä Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! 1 of 9 03.02.2015 14:47 JUDGES_EXPERTMEMBERS_FINLAND_3_12_2014 Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! Tämä tiedonkeruulomake on osa neljän maan verlututkimusta Legitimacy and Fallibility

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 1 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 2 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Viimeistään perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkava, ensimmäinen vieras

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Oulun aikuiskoulutuskeskus OAKK Työvoimapoliittisiin koulutuksiin on eri tasoille eri kielivaatimukset. Alkukartoitukseen ja Suomen kielen perusteet

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Kielitietoinen ohjaaminen. Ohjaajan mahdollisuudet suomen kielen oppimisen tukemisessa.

Kielitietoinen ohjaaminen. Ohjaajan mahdollisuudet suomen kielen oppimisen tukemisessa. Kielitietoinen ohjaaminen. Ohjaajan mahdollisuudet suomen kielen oppimisen tukemisessa. Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto 10.11.2017 Esityksen rakenne Helpon suomen alkeet: miten

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

10/23/2012 Olli Määttä

10/23/2012 Olli Määttä Oppitunnin käsikirjoitus harjoittelijalle ja ohjaajalle. Tunnin pitämisen ja ohjaamisen tuki. Riittävän joustava. Edellytys oppitunnille: ilman hyväksyttyä tuntisuunnitelmaa ei harjoitustuntia voi pitää.

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Peruskoulu osana Eiran aikuislukiota Peruskoulu toimii yleissivistävässä ympäristössä.

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

ROKK-seminaari. Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk. Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto

ROKK-seminaari. Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk. Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto ROKK-seminaari Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto Osaprojektin tavoitteet - Löytää uusia tapoja suullisen arvioinnin

Lisätiedot

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Taina Juurakko Paavola Tutkijayliopettaja, dosentti Hämeen ammattikorkeakoulu Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Kirjasto oppimisympäristönä

Kirjasto oppimisympäristönä Kirjasto oppimisympäristönä Kirjastopedagogiikan seminaari 28.10.15 I Asiakas elinikäisenä oppijana II Opettamisesta ohjaukseen pedagogiikan rooli ja muodot III Kirjastot oppimisen tiloina Anu Haapala

Lisätiedot