EKOTUKITOIMINTA SUURISSA KAUPUNGEISSA 2013

Transkriptio

1 Johanna Korpikoski EKOTUKITOIMINTA SUURISSA KAUPUNGEISSA 2013 Helsinki, Espoo, Turku ja Oulu 1

2 EKOTUKITOIMINTA SUURISSA KAUPUNGEISSA 2013 Helsinki, Espoo, Turku ja Oulu Julkaisija: Turun Kaupunki, 2013 Tekijä: Johanna Korpikoski Kansikuva: Jaana Terävä Taitto: Sari Sariola, Union of the Baltic Cities Environment Commission. ISBN (PDF) Julkaistu Maaliskuussa 2014

3 Johanna Korpikoski EKOTUKITOIMINTA SUURISSA KAUPUNGEISSA 2013 Helsinki, Espoo, Turku ja Oulu

4 Tiivistelmä Julkaisun nimi: Ekotukitoiminta Suurissa kaupungeissa Helsinki, Espoo, Turku ja Oulu Julkaisun tekijä: Johanna Korpikoski Ekotukitoiminnalla tarkoitetaan työpaikoille soveltuvaa toimintamallia ympäristöasioiden hyväksi toimimisen edistämiseksi. Toimintaa toteutetaan työyhteisöihin nimettävien ja koulutettavien ekotukihenkilöiden avulla, jotka opastavat ja kannustavat työtovereitaan ympäristön kannalta järkevämpiin toimintatapoihin. Toimintamallin avulla työntekijöiden ympäristötietoisuus lisääntyy, työpaikkojen resurssitehokkuus paranee ja edistetään luonnonvarojen viisaampaa käyttöä. Raportin tutkimuskohteena on ekotukitoiminta neljässä suuressa kaupungissa (Helsinki, Espoo, Turku ja Oulu). Ekotukitoiminnan laajuus vaihtelee kaupungeittain: Helsingissä ja Espoossa nimettyjä ja koulutettuja ekotukihenkilöitä on noin 3 % ja Turussa ja Oulussa noin 1 % kaupungin henkilöstä. Helsingissä toiminta alkoi vuonna 2006, Espoossa vuonna 2009, Turussa vuonna 2011 ja Oulussa vuonna Tämä tutkimusraportti on osa tradenomi (YAMK) opinnäytetyötä. Ekotukihenkilöille suunnatulla yhteiskyselyllä selvitettiin ekotukihenkilöiden näkemystä ekotukitoiminnan toimivuudesta työyhteisössä. Lisäksi selvitettiin kuinka aktiivinen ekotukihenkilö on tehtävässään, ja muuttuiko hänen motivaationsa ja viihtymisensä ekotukihenkilön tehtävissä ja roolissa. Selvityksen kohteena oli myös ekotukihenkilöiden sitoutuminen ja toimintaa kohtaan koettu kokonaistyytyväisyys. Kyselyyn vastasi 662 ekotukihenkilöä. Kaupunkien välisiä eroja tarkasteltiin osa-alueittain. Kyselyn tulokset on esitetty lukumäärinä ja prosenttiosuuksina. Helsingin osa-aineiston toiminnan tavoitteissa onnistumista mittaavat yhdeksän kysymystä yhdistettiin keskiarvomuuttujiksi niille tutkittaville, jotka olivat vastanneet vähintään viiteen alakohtaan. Eri tekijöiden välisiä yhteyksiä on testattu khi2 -testein ja ANOVA-malleilla, merkitsevyysrajana p<0,05. Tutkimuksessa havaittiin, että sitoutumisella ja kokonaistyytyväisyydellä ekotukitoiminnan toimenkuvaan on vahva yhteys onnistumiseen tavoitteissa ja ekotukihenkilöiden aktiivisuuteen. Voimakkaaseen sitoutumiseen yhdistyivät ekotukitoiminnan helppo sovittaminen muiden työtehtävien rinnalle ja sen määrittely selkeäksi osaksi työnkuvaa, ekotukitehtävien sisältökeskustelut lähiesimiehen kanssa, riittävä käytettävissä oleva työaika ekotukitoimintaan, kuinka hyvin ekotukitoiminta tunnettiin työyhteisössä, lähiesimieheltä ja työyhteisöltä saatu tuki, muiden työntekijöiden kääntyminen ekotukihenkilön puoleen ekotuki-/ympäristöasioissa ja asioiden käsittely työyhteisön yhteisissä kokouksissa, uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdytys ekotukija ympäristöasioihin, ekotukitoiminnan implementointi osaksi koko työyhteisön toimintaa, osallistuminen työyhteisön ympäristöohjelman, -järjestelmän tai -johtamisen toteuttamiseen ja yhteistyön muiden ekotukihenkiöiden kanssa sekä kiinnostukseen lisätukeen. Ekotukitoiminnasta viestittäminen ja sen sisällyttäminen mukaan perehdytysohjelmiin sekä valmennustilaisuudet esimiehille ja tiiminvetäjille ovat tarpeen. Vuorovaikutuksen puute on heikkous ja siksi tärkeä kehittämiskohde. Sisältökeskusteluja lähiesimiehen kanssa ei käynyt 30 % vastaajista Helsingissä ja Turussa, 40 % vastaajista Oulussa ja 50 % Espoossa. Jatkuvassa toiminnan arvioinnissa keskeisiä ovat tulos- ja kehityskeskustelut. Organisaatioissa kannattaa kiinnittää huomiota ekotukihenkilöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Tärkeitä ovat toimivat palaverikäytännöt, joissa arvioidaan säännöllisesti ekotukitöiden ja yhteistyön sujumista, nostetaan esiin havaittuja ongelmia ja mietitään niihin ratkaisuja. Ekotukitoiminnan implementointi eli toimeenpano kaupunkiorganisaatioissa on hyvä esimerkki käytännönläheisestä ja konkreettisesta tavasta sijoittaa henkilöstön osaamiseen ja tulevaisuuden kilpailukykyyn. Kannattaa myös pohtia, onko ekotukitoiminnasta mahdollista kehittää tulevaisuudessa suomalainen koulutusosaamisen vientituote. 4

5 Esipuhe Helsingissä vuonna 2006 käynnistetty ekotukitoiminta on ollut melkoinen menestystarina. Noin kahdeksan vuoden aikana sen puitteissa on saatu koulutettua tuhansia ekotukihenkilöitä useissa suomalaisissa suurissa ja vähän pienemmissäkin kaupungeissa. Ekotukitoiminnan alkuvuodet ovat osoittaneet, että kaupungeissa on ollut tilausta tälle toiminnalle. Koulutettavia ekotukihenkilöitä on ollut helppo saada, ja he ovat yleensä hyvin sitoutuneita, motivoituneita ja innostuneita luomaan työyhteisöönsä ympäristöystävällisiä käytäntöjä ja kannustamaan muuta henkilöstöä mukaan työhön. Tässä raportissa esiteltävä kyselytutkimus vahvistaa näitä oletuksia. Helsingissä, Espoossa ja Turussa peräti 82 % ekotukihenkilöistä oli joko hyvin tai melko sitoutuneita ekotukitoimintaan, ja vastaavasti 83 % oli tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä ekotukitoimintaan kokonaisuutena. Ekotukihenkilöt tarvitsevat tukea tärkeässä tehtävässänsä. Kyselyn mukaan he kokevat saamansa tuen hyvin tärkeäksi ekotukena onnistumisen ehdoksi, sillä suurimmalla osalla heistä ei ole ympäristöalan ammatillista osaamista. Kysely paljastaa, mitkä tukimuodot on koettu hyödyllisimmiksi. Näitä palveluita ovat mm. ekotukikoulutukset, kuukausikirjeet, ekotuen intra-sivut ja erilaiset vierailut. Selvitys nostaa esille joitakin ekotukitoiminnan menestymisen ja kehittymisen avainkysymyksiä. Ekotukihenkilöiden vaikutusmahdollisuuksien kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että heillä on lähiesimiehensä tuki myös ekotukiasioissa. Toiseksi ekotukitoiminta on kytkettävä selkeämmäksi osaksi organisaation ympäristöjohtamista, jotta nämä tukisivat parhaalla mahdollisella tavalla toisiaan ja ekotukihenkilöllä olisi vakaampi perusta työllensä. Lisäksi ekotukitoiminnan vaikuttavuutta olisi pystyttävä nykyistä paremmin arvioimaan, mm. suhteessa energiankulutukseen, jätteisiin jne. Kaiken kaikkiaan ekotukitoiminta on vakiinnuttanut asemansa jo kymmenkuntaan suomalaiseen kaupunkiin sekä muutamaan virolaiseen kaupunkiin. Ekotukitoiminnan tarpeellisuus on ollut tiedossa jo pitkään, ja tämä selvitys vahvistaa käsityksen, että sen kautta on saavutettu monenlaisia ympäristöhyötyjä ja sosiaalisia hyötyjä, mutta jossain määrin myös taloudellisia hyötyjä. Kaupunkien yhteistyö on ollut avainasemassa ekotukitoiminnan käynnistämisessä, mutta myös sen jatkokehittämisessä ja tehostamisessa. Kiitän ansiokkaan selvityksen kokoamisesta Johanna Korpikoskea sekä Helsingin, Espoon, Turun ja Oulun ekotukitoiminnan koordinaattoreita hyvästä panoksesta raporttia varten. Pekka Kansanen Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja 5

6 SISÄLTÖ 1 Johdanto Resurssiohjaus ja ekotukitoiminta suurissa kaupungeissa Tutkimusraportin tavoitteet ja toteutus Vastaajien taustatiedot Raportin rakenne Ekotukitoiminnan palvelukonsepti Kaupunkien ekotukitoimintamallit Organisaation vaikutus ekotukitoimintamalliin Palvelukonseptin kehittäminen Vahvuudet Heikkoudet Toiminnan parantamisen ydinkohdat Kyselytutkimuksen tulokset Ekotukihenkilöiden näkemys ekotukitoiminta työyhteisössä Ekotukitoiminta osana työyhteisön toiminnan ohjausta Tunnettavuus ja suhtautuminen työyhteisössä Vaikutus arkikäytäntöihin Luovuus Ekotukityö osana perustehtävää Toimintamallit ja pelisäännöt Tiedon jakaminen Palkitsemisjärjestelmät Tuki työyhteisöltä Vuorovaikutus ja yhteistyö Tukimallien hyödyllisyys ja tuen tarve Motivaation muutos ja viihtyminen ekotukihenkilön tehtävässä Sitoutuminen ja kokonaistyytyväisyys ekotukitoimintaan Ekotukitehtävän monipuolisuus ja ekotukihenkilöiden aktiivisuus Tavoitteissa onnistuminen ja sitoutuminen toimintaan Yhteenveto ja tulosten tulkintaa Tutkimuksen arviointi Tulosten yhteenvetoa Pohdintaa ja johtopäätökset...51 Yhteystiedot Liitteet Liite 1. Helsingin kysymyslomake. 6

7 Kuviot Kuvio 1. Vastaajien kokonaismäärät ja vastausosuudet kaupungeittain Kuvio 2. Ekotukitoiminnan palvelukonseptin kuvaus ( Kuvio 3. Ekotukitoiminta työyhteisössä osana toiminnan jatkuvaa parantamista Kuvio 4. Ekotukihenkilöiden mielipiteiden huomioiminen toiminnan suunnittelussa...23 Kuvio 5. Ekotukitoiminnan tunnettavuus työyhteisössä Kuvio 6. Työyhteisön suhtautuminen ekotukitoimintaan...24 Kuvio 7. Ekotukitoiminnalla on konkreettisia vaikutuksia työpaikan arkikäytäntöihin...25 Kuvio 8. Työyhteisön luovuutta kuvaavien väittämien keskiarvot Kuvio 9. Ekotukitoiminnan sovittaminen muiden työtehtävien rinnalle Kuvio 10. Ekotukitoimintaan käytetty työaika kuukaudessa Kuvio 11. Käytettävissä olevan työajan riittäminen ekotukihenkilön tehtävien hoitamiseen Kuvio 12. Ekotuki-/ympäristöasioissa ekotukihenkilön puoleen kääntyvät muut työntekijät...28 Kuvio 13. Ekotuki- / ympäristöasioiden käsittely työyhteisön yhteisissä kokouksissa Kuvio 14. Uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdyttäminen ekotuki- / ympäristöasioihin Kuvio 15. Ekotukihenkilön lähiesimieheltä saaman tuen riittävyys...31 Kuvio 16. Yhteistyötä muiden ekotukihenkiöiden kanssa tekevät...32 Kuvio 17. Yhteistyömuotoja, joita ekotukihenkilöt ovat tehneet muiden ekotukihenkilöiden kanssa...33 Kuvio 18. Motivaation muutos viimeisen 12 kuukauden aikana Kuvio 19. Viihtyminen ekotukihenkilön tehtävässä Kuvio 20. Ekotukihenkilön sitoutuminen ekotukitoimintaan Kuvio 21. Tyytyväisyys ekotukitoimintaan kokonaisuutena Kuvio 22. Lisätukitarpeet Helsingissä Kuvio 23. Lisätukitarpeet Espoossa Kuvio 24. Lisätukitarpeet Turussa...42 Kuvio 25. Lisätukitarpeet Oulussa Kuvio 26. Ekotukitehtävien monipuolisuus ja ekotukihenkilöiden aktiivisuus...44 Kuvio 27. Ekotukitoiminnan tavoitteissa onnistumisen keskiarvopisteet, sitoutuneisuus luokittain Kuvio 28. Ekotukitoiminnan tavoitteissa onnistumisen keskiarvopisteet sitoutuneisuus- ja kokonaistyytyväisyysluokittain Taulukot Taulukko 1. Vastausten jakauma ekotukitoiminnan aloitusvuoden mukaan Taulukko 2. Vastaajien taustatiedot. Sukupuoli ja ikäjakauma...11 Taulukko 3. Vastaajien taustatiedot. Asema organisaatiossa Taulukko 4. Ekotukihenkilöiden tehtävää selkeyttävät vaihtoehdot Taulukko 5. Työyhteisön tuki ekotukitoiminnalle Taulukko 6. Ekotukihenkilöiden osallistuminen tarjottuihin tilaisuuksiin Taulukko 7. Yleisarvosana ekotuen järjestämille koulutuksille...32 Taulukko 8. Ekotukitoiminnan tukimuodot Helsingissä Taulukko 9. Ekotukitoiminnan tukimuodot Espoossa Taulukko 10. Ekotukitoiminnan tukimuodot Oulussa Taulukko 11. Ekotukitoiminnan tukimuodot Turussa Taulukko 12. Sitoutuneisuus- ja tyytyväisyysjakauma kaupungeittain (3-luokkainen)...39 Taulukko 13. Ekotukitoiminnan aloittamisen innoittaja Taulukko 14. Ekotukitoiminnan kehityskohteissa onnistuminen Helsingissä

8 1. Johdanto Kuva: Marjo Väisänen/Oulun kaupunki 8

9 1.1. Resurssiohjaus ja ekotukitoiminta suurissa kaupungeissa Tuottavuus, tehokkuus ja kilpailukyky ovat arkipäiväisiä, toivottavia ja tavoiteltavia asioita myös kuntaorganisaatiossa. Kilpailukyky edellyttää, että oikeita asioita tehdään tehokkaasti. Samalla työelämän tuottavuutta on pyrittävä edistämään kestävin keinoin. Tällä hetkellä maailman ihmiset käyttävät vuositasolla keskimäärin 1,5 maapallon edestä luonnonvaroja. Suomi on Euroopan ympäristöviraston tekemissä resurssitehokkuustarkasteluissa sijoittunut toistaiseksi häntäpäähän. Meidän suomalaisten elintapojen ylläpitämiseen tarvitsisimme luonnonvaroja lähes 3,5 maapallon edestä. (Sitra 2013). Panostaminen alueelliseen resurssitehokkuuteen lisää ekologista kestävyyttä, mutta hyödyt näkyvät myös taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin paranemisena. Kilpailukyky rakentuu siis sekä organisaation tuottavuudesta että organisaation oikeista strategisista valinnoista tarkoittaen sitä, että kun strategia on kunnossa, voidaan tuottavuutta kehittämällä rakentaa kilpailukykyinen organisaatio. Suomen kuuden suurimman kaupungin (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu) kaupunginjohtajat perustivat Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston helmikuussa vuonna Verkoston tarkoitus on edistää EU:n ilmastotavoitteita, parantaa energiatehokkuutta, lisää uusiutuvaa energiaa ja kehittää vähähiilistä kaupunkipolitiikkaa. Ensimmäisen vuoden aikana ilmastoverkosto on edistänyt uusiutuvan energian käyttöä, energiatehokasta rakentamista ja energianeuvontaa, ilmastovaikutusten huomioon ottamista budjetoinnissa, kaupunkilaisten ilmastoneuvontaa, kaupunkien henkilöstön ekotukitoimintaa ja matkustustarpeen vähentämistä muiden muassa videoneuvotteluilla. Ekotukitoiminnalla tarkoitetaan työpaikoille soveltuvaa toimintamallia ympäristöasioiden edistämiseksi. Toimintaa toteutetaan työyhteisöihin nimettävien ja kou- lutettavien ekotukihenkilöiden avulla, jotka opastavat ja kannustavat työtovereitaan ympäristön kannalta järkevämpiin toimintatapoihin. Toimintamallin avulla työntekijöiden ympäristötietoisuus lisääntyy, työpaikkojen resurssitehokkuus paranee ja edistetään luonnonvarojen viisaampaa käyttöä. Mukana ekotukitoiminnassa on jo 16 kaupunkia ja yli 2700 ekotukihenkilöä Suomessa ja Virossa. Toimintaa ja sen kehittämistä koordinoi Helsingin kaupungin ympäristökeskus. (Ekotuki 2013). Ekotukitoiminta sai alkunsa Helsingissä, kun joukko ympäristökasvattajia pohti kuinka kaupungin ympäristötyötä saataisiin tehostettua ja koottua yhteen tietoa ja toimintatapoja. Ongelmana olivat strategiat, ohjelmat, seminaarit ja koulutukset, joissa oleva Kuva: Turun kaupunki tieto ja tavoitteet eivät riittävästi jalkautuneet käytännön toimiksi. Virastotasolla työntekijät eivät esimerkiksi tienneet virastojensa olemassa olevista ympäristöjärjestelmistä. Lisäksi ympäristöasioista puhuttiin vain ammattikielellä ja tieto energia- ja ekotehokkaista ratkaisuista oli hajallaan. Kaikki suunnitelmat tuntuivat yksinkertaisesti olevan liian kaukana käytännön toiminnasta. Kaupungin työntekijöiden joukossa tiedettiin kuitenkin olevan paljon aktiivisia ihmisiä, jotka halusivat edistää ympäristöasioita. Kuinka heidät valjastettaisiin opettamaan ja innostamaan muitakin huomioimaan ympäristönäkökulma? Tältä pohjalta syntyi ajatus ekotukitoiminnasta, johon otettiin vaikutteita muun muassa atk-tukihenkilötoiminnasta ja WWF:n GreenOffice -ympäristöjärjestelmästä. Suomen kuusi suurinta kaupunkia ovat nykyisin kaikki mukana ekotukitoiminnassa. Käytännön toteutusta varten kaupungit ovat joko hankkeistaneet ekotukitoiminnan ohjauksen tai se on vakiinnutettu osaksi omaa toimintaa. Ekotukikoordinaattorit ohjaavat, tukevat ja kehittävät ekotukitoimintaa kaupunkiorganisaatiossa ja suurten kaupunkien yhteistyöverkostossa. 9

10 1.2 Tutkimusraportin tavoitteet ja toteutus Tämän raportin tutkimusosion kohteena on ekotukitoiminta neljässä suuressa kaupungissa (Helsinki, Espoo, Turku ja Oulu). Ekotukitoiminnan laajuus vaihtelee kaupungeittain: Helsingissä ja Espoossa nimettyjä ja koulutettuja ekotukihenkilöitä oli tutkimuksen tekohetkellä noin 3 % ja Turussa ja Oulussa noin 1 % kaupungin henkilöstöstä. Helsingissä toiminta alkoi vuonna 2006, Espoossa vuonna 2009, Turussa vuonna 2011 ja Oulussa vuonna Tämä tutkimusraportti on osa tradenomi (YAMK) -opinnäytetyötä. Vaatimukset vastuullisuudesta ovat lisääntyneet kaikilla yhteiskunnan alueilla ja organisaatiot panostavat eko-ohjaukseen ja ympäristökuormittamisen keventämiseen. Motivoituminen ja sitoutuminen eivät ole itsestäänselvyyksiä, ja niihin voivat vaikuttaa pääseekö henkilöstö osallistumaan oppimiseen ja työn kehittämiseen. Ekotukitoiminnolta odotetaan ja edellytetään koko toiminnon kannattavuustarkastelua myös kustannus- ja tuottavuusnäkökulmasta. Tällä näkökulmalla se tuo merkittävän lisäresurssin organisaation päämäärien saavuttamiseen. Ekotukihenkilöille suunnatun yhteiskyselyn tavoitteena oli selvittää heidän näkemyksensä ekotukitoiminnan toimivuudesta työyhteisössä. Lisäksi selvitettiin, kuinka aktiivinen ekotukihenkilö on tehtävässään, muuttuiko motivaatio ja viihtyminen ekotukihenkilönä sekä ekotukitoimintaan sitoutumista ja toimintaa kohtaan koettua kokonaistyytyväisyyttä. Tutkimuksessa mukana olevien kaupunkiorganisaatioiden ekotukitoiminnan vahvuuksia, heikkouksia, kehittämiskohteita ja hyviä käytäntöjä käsittelimme kaupunkien ekotukikoordinaattoreiden yhteisissä workshopeissa. Pyysin ekotukikoordinaattoreita kirjoittamaan yhteenvedon kaupunkiorganisaationsa ekotukitoimintamallista, laatimaan SWOT -analyysin ja kertomaan esimerkkejä ekotukitoiminnan hyvistä käytännöistä. Ekotukihenkilöille suunnattu yhteiskysely on kokonaistutkimus, jonka kohderyhmänä olivat suurten kaupunkien kaikki ekotukihenkilöt. Kuuden suurimman kaupungin joukossa Tampere on vasta käynnistänyt toiminnan, eikä ekotukikoulutuksia vielä kyselyn toteutuksen aikaan ollut toteutettu. Vantaa on ollut mukana ekotukitoiminnassa vuodesta 2009, mutta he kokivat yhteiskyselyn resursoinnin haasteelliseksi. Kysely lähetettiin Helsingin, Espoon, Turun ja Oulun ekotukihenkilöille sähköpostilla välisenä aikana. Kuviossa 1 on esitetty kyselytutkimuksen ekotukihenkilöiden kokonaismäärä (perusjoukko), vastanneiden määrä ja vastausprosentti eri kaupungeissa. Ekotukitoiminnan käynnistymisajankohta vaihtelee mukana olleissa kaupungeissa. Taulukossa 1. on vastaajat ryhmitelty kaupungin ja vastaajan ekotukitoiminnan aloitusvuoden perustella. Ekotukitoiminta on jatkunut Helsingin ja Espoon kaupungeissa pisimpään. Turku ja Oulu ovat käynnistäneet toiminnan vuosina 2011 ja Koko aineistosta puuttui työn aloitusvuosi 6,5 %:lta vastaajista (662 vastaajaa, 43 puuttuvaa arvoa). Vastannut Ei vastannut Helsinki 29 % Espoo 48 % Turku 62 % Oulu 45 % Kuvio 1. Vastaajien kokonaismäärät ja vastausosuudet kaupungeittain. 10

11 Helsinki Espoo Turku Oulu Yhteensä Aloitusvuosi Yhteensä n % 35% 16% 13% 19% 16% 100% n % 19% 23% 21% 36% 100% n % 31% 69% 100% n % 100% 100% n % 16% 13% 13% 21% 37% 100% Taulukko 1. Vastausten jakauma ekotukitoiminnan aloitusvuoden mukaan. Ekotukitoiminnan yhteiskysely toteutettiin Digium Enterprise-, Webropol- ja Zef-kyselyohjelmilla. Jokainen kaupunki huolehti omasta tiedotuksestaan. Osa kyselylomakkeen kysymyksistä (43 kpl) oli kaupunkikohtaisia ja osassa kysymyksiä oli kaupunkikohtaisia väittämiä. Kyselyn tulokset on esitetty lukumäärinä ja prosenttiosuuksina. Helsingin osa-aineiston toiminnan tavoitteissa onnistumista mittaavat yhdeksän kysymystä yhdistettiin keskiarvomuuttujiksi niille tutkittaville, jotka olivat vastanneet vähintään viiteen alakohtaan. Eri tekijöiden välisiä tilastollisia yhteyksiä on testattu khi 2 testein ja ANOVA-malleilla, merkitsevyysrajana p<0,05. Kyselyn analysoinnissa käytettiin SPSS for Windows -ohjelmiston versiota Ikä Alle 30 vuotta vuotta vuotta 60+ Yhteensä % % % % % Helsinki Nainen Mies Yhteensä Espoo Nainen Mies Yhteensä Turku Nainen Mies Yhteensä Oulu Nainen Mies Yhteensä Yhteensä Taulukko 2. Vastaajien taustatiedot. Sukupuoli ja ikäjakauma. 1.3 Vastaajien taustatiedot Kyselyyn vastasi yhteensä 662 henkilöä. Vastanneista naisia on 83 % ja miehiä 17 %. Vastaajien ikä luokiteltiin neljään luokkaan. Ikä- ja sukupuolijakauma on esitetty taulukossa 2 ja vastaajien asema taulukossa 3. Vastaajista 11 % työskenteli esimiesasemassa ja yli puolella (56 %) on terveys- ja sosiaalialan tai kasvatustieteellisen alan koulutus. Terveys- ja sosiaaliala oli edustetuin lukuun ottamatta Espoon vastaajia, joilla kasvatustieteel- 11

12 Työntekijä/ Käytännön suorittava taso/ Asiantuntija työnjohto* toimihenkilö Johto % % % % Helsinki Espoo Turku Oulu Yhteensä linen koulutusala oli hieman edustetumpi. Muut koulutusalat (tekninen, palveluala, luonnontieteellinen, kaupallinen, yhteiskuntatieteellinen, maa- ja metsätalousala tai jokin muu) edustivat kukin alle tai enintään 10 %:n osuutta vastaajista. *sisältää esimiehet ja tiimin tai ryhmän vetäjät Taulukko 3. Vastaajien taustatiedot. Asema organisaatiossa. 1.4 Raportin rakenne Luvussa 1 esitellään ekotukitoiminnan yhteiskyselyn tausta, tavoitteet ja toteutus. Luvussa 2 esitellään kyselytutkimuksessa mukana olleiden kaupunkien ekotukitoimintamalleja ja ekotukikoordinaattoreiden näkemyksiä toiminnan jatkokehittämisestä SWOT -analyysin muodossa. Luvussa 3 raportoidaan kyselyn tulokset. Ra- portin viimeisessä luvussa analysoidaan tuloksia yleisellä tasolla ja käsitellään seikkoja joita kaupungeissa olisi syytä ottaa huomioon kyselyä uusittaessa sekä esitetään mahdollisia käytännön kehittämistoimenpiteitä. Kuva: Pirita Kuikka/Helsingin kaupunki 12

13 2. Ekotukitoiminnan palvelukonsepti Kuva: Marjo Väisänen/Oulun kaupunki 13

14 2.1 Kaupunkien ekotukitoimintamallit Ekotukitoiminnan tavoitteena on, että työntekijät tunnistaisivat työnsä ympäristövaikutukset ja ottaisivat ympäristöä vähemmän kuormittavat toimintatavat käyttöön. Ekotukitoiminnan myötä vaikeaselkoinenkin ympäristötietous pyritään tuomaan esille selkeästi ja niin, että ymmärrys ympäristöasioiden kuulumisesta kaikille ja osaksi kaikkea tekemistä tulee selväksi. Lisäksi tavoitteena on, että hyvien käytäntöjen jakaminen ja opastaminen tehostuu, ja tieto sekä toiveet välittyvät organisaatiossa myös alhaalta ylöspäin. Ekotukihenkilöiden työtä tuetaan erilaisilla koulutuksilla, verkostotapaamisilla ja materiaaleilla. Helsingin kaupungin ympäristökeskus koordinoi ekotukitoimintaa kansallisella tasolla. Käytännössä koordinointi tarkoittaa sitä, että toiminnan aloittava organisaatio ottaa yhteyttä Helsingin koordinaattoriin ja tutustuu ekotukitoiminnan palvelukonseptin kuvaukseen (kuvio 2.). Jos organisaatio päättää aloittaa ekotukitoiminnan, pyydetään sitä toimittamaan tiedot Helsingin ylläpitämään rekisteriin siihen tarkoitetulla lomakkeella. Helsingin kaupunki omistaa tavaramerkin ekotukitoiminnan logoon ja myöntää logon käyttöoikeuden toiminnan aloittavalle organisaatiolle. Organisaatioilla on mahdollisuus ottaa myös koko ekotukitoiminnan visuaalinen ilme käyttöönsä. Lisäksi Helsinki ylläpitää ekotukitoiminnan yhteisiä verkkosivuja osoitteessa net ja toimii ekotukitoiminnan Facebook-sivujen ylläpitäjänä. Muiden kaupunkien koordinaattorit pääsevät halutessaan Facebook-sivujen sisällöntuottajiksi. Vuoden 2012 merkittävin tunnustus kaupunkien ekotukitoiminnalle oli Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) myöntämä Uudenmaan ympäristöpalkinto. Palkinto myönnettiin Helsingin kaupungin kehittämälle ekotukitoiminnalle ansiokkaasta ympäristökasvatustyöstä ja ympäristötietoisuuden edistämisestä. Palkintoraati vakuuttui myös ekotukitoiminnan vaikutuksista ja toimintamallin leviämisen helppoudesta. Ekotukitoiminnan kymmenen askelta 1. SITOUDUMME ympäristövastuullisuuden edistämiseen. 2. NIMEÄMME ja koulutamme työyhteisöihimme ekotukihenkilöitä. 3. TUEMME ekotukihenkilöitä ja heidän työtään. 4. SELVITÄMME ympäristöasioiden tilan ja tunnistamme omat vaikutusmahdollisuutemme. 5. SÄÄSTÄMME energiaa ja vettä. 6. EHKÄISEMME jätteen syntyä, kierrätämme ja lajittelemme. 7. HUOMIOIMME ympäristönäkökohdat hankinnoissa. 8. EDISTÄMME kestävää liikkumista. 9. OTAMME ekotukitoiminnan huomioon suunnittelussa, toiminnassa ja arvioinnissa. 10. VARMISTAMME ekotukitoiminnan jatkuvuuden. Kuvio 2. Ekotukitoiminnan palvelukonseptin kuvaus ( 14

15 Helsingin ekotukitoiminta Helsingin kaupungilla työskentelee noin työntekijää ja kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Suurin osa työntekijöistä ei ole saanut koulutuksessaan tietoa oman työn ympäristövaikutuksista ja niiden pienentämisestä. Tieto energia- ja ekotehokkaista ratkaisuista on hajallaan ja välillä vaikeasti ymmärrettävää. Tieto tulisikin viedä lähelle työntekijää selkeästi esitettynä. Helsingin ympäristökasvattajien yhteistyöryhmässä luotiin tähän tarpeeseen ekotukitoiminta. Vuonna 2006 alkanut ekotukitoiminta oli yksi Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelman toimenpiteistä. Tavoitteena oli kouluttaa kaupungin jokaiseen työyksikköön ekotukihenkilö (1 hlö / max 100 työntekijää) niin että vuoden 2008 loppuun mennessä koulutettuja ekotukihenkilöitä olisi Kuva: Margit Jensen/Helsingin kaupunki Helsingissä asetetaan vuosittain tavoitteita ekotukikoulutusten ja konsultointien määrälle sekä viestinnälle. Vuonna 2012 kaikki toiminnalle asetetut tavoitteet saavutettiin. Vuoden 2012 loppuun mennessä Helsingissä oli järjestetty 41 peruskoulutusta, joissa oli koulutettu yhteensä 1008 ekotukihenkilöä. Peruskoulutuksia on järjestetty vuosittain 2 8 kappaletta. Jatkossa Helsingissä on syytä suunnata resurssit jo koulutettujen ekotukihenkilöiden työn tukemiseen kuten muun muassa jatkokoulutukseen ja innostuksen ylläpitämiseen. Helsingin kaupungissa ekotukitoimintaa koordinoidaan kaupungin ympäristökeskuksesta, jossa tehtävään on vakituinen toimi. Lisäksi kaupungin talous- ja suunnittelukeskus tukee vuosittain ekotukikoulutusten järjestämistä muutamalla tuhannella eurolla kaupungin koulutusorganisaatio Oiva Akatemian kautta. Toiminnalle ei ole vielä asetettu isompia määrällisiä kaupunkitasoisia tavoitteita. Viestiä kaupungin kahden prosentin vuosittaisesta energiansäästötavoitteesta on viety aktiivisesti eteenpäin verkostossa. Helsingin ekotukitoiminnasta on tehty useita tutkimuksia ja selvityksiä, joissa on muun muassa tunnistettu ekotukitoiminnan onnistumisen kriteerejä ja tekijöitä sekä toiminnan vahvuuksia. Muutamia ohessa: Toiminta on kaikin puolin käytännönläheistä ja konkreettista. Toiminnan myötä on saatu rakennettua innostuneiden ihmisten verkosto, joka saa toiminnasta uudenlaista draivia omaan työhönsä. Toiminnassa hyödynnetään tehokkaasti kaupungin omia resursseja. Ekotukitoiminta voi olla se alkuun paneva voima, jonka myötä ympäristöasiat nivoutuvat koko organisaation toimintaan ja palveluiden kehittämiseen. Toiminnan myötä ympäristöä vähemmän kuormittavat toimintatavat leviävät myös työntekijöiden yksityiselämään. (Pirita Kuikka, ympäristösuunnittelija, Helsingin kaupungin ympäristökeskus) 15

16 Espoon ekotukitoiminta Espoon kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2012 lopussa noin henkilöä. Ekotukitoiminta aloitettiin vuonna 2009 EU-rahoitteisen Julia 2030-hankkeen resurssien turvin. Ekotukitoiminnan aloittamisen taustalla oli pääkaupungin ilmastostrategia ja Espoon toimenpideohjelma ilmastostrategian toteuttamiseksi. Ympäristövastuuhenkilöiden koulutustavoite (50 henkilöä vuonna 2009) oli kirjattu myös Espoo-strategiaan Ensimmäiset ekotukihenkilöt koulutettiin marras-joulukuussa Ekotukitoiminnan aloittamisessa tehtiin tiivistä yhteistyötä muiden Julia hankkeeseen osallistuvien kuntien kanssa. Merkittävää tukea ja käytännön apua saatiin Helsingin ympäristökeskuksesta, josta lainattiin muun muassa toimintamuotoja ja valmiita materiaaleja. Julia-hankkeen päätyttyä ekotukitoiminta vakiintui pysyväksi toimintamuodoksi vuoden 2012 alusta lähtien. Ekotukikoordinaatiovastuu on Espoon ympäristökeskuksella, jossa on vakituinen toimi ja noin puolet työajasta varattu ekotukitoiminnan koordinaatiotyötä varten. Ympäristökeskus asettaa vuosittain tavoitteet ekotukikoulutusten, -tapahtumien ja ekotuki-infokirjeiden määrälle. Tavoitteisiin on päästy joka vuosi, paitsi vuonna 2012, jolloin ei järjestetty lainkaan Espoon ekotukihenkilöiden omia ekotukitreffejä. Vuoden 2012 loppuun mennessä Espoossa oli järjestetty 19 peruskoulutusta, joissa oli koulutettu yhteensä 387 ekotukihenkilöä. Peruskoulutuksia on järjestetty vuosittain 2 8 kappaletta. Peruskoulutuksista ¾ on ollut räätälöity jollekin tietylle toimialalle tai tulosyksikölle. Ekotukitoiminta lähti aluksi laajentumaan ennakko-odotuksia nopeammin. Oleellista tässä oli johdon tuen saaminen kaikilta toimialoilta. Ekotukitoiminnan laajentuminen on viime vuosina painottunut niihin tulosyksiköihin, jotka ovat itse halunneet panostaa ekotukiverkoston kasvattamiseen. Ekotukihenkilöitä on nyt kaikilla toimialoilla, mutta verkosto ei kata vielä kaikkia yksiköitä. Merkittävä saavutus on, että lähes kaikkiin kouluihin, päiväkoteihin ja nuorisotiloihin on koulutettu ekotukihenkilö. Ekotukitoiminnan painopistettä pitäisi vähitellen siirtää uusien kouluttamisesta jo koulutettujen ekotukihenkilöiden tukemiseen. Myös väliportaan ekotukikoordinaattoriverkoston rakentaminen olisi tarpeen (vrt. Helsingin virastojen ekotukiyhdyshenkilöt). (Tuija Stambej, ympäristötarkastaja, Espoon kaupungin ympäristökeskus) Kuva: Tuija Stambej/Espoon kaupunki 16

17 Turun ekotukitoiminta Ekotukikoulutus aloitettiin syksyllä 2011 osana kestävän kehityksen budjetointia. Talousohjauksen kautta vuonna 2011 pyydettiin eri tahoja nimeämään ekotukihenkilö. Taustalla on poliittinen aloite kestävän kehityksen budjetoinnin kehittämisestä Turun kaupungissa. Turussa ekotukitoiminta on linjattu osaksi kaupungin päästövähennystavoitteiden toteuttamista ja tätä tukemaan on luotu systemaattinen järjestelmä jolla päästövähennystavoitteet kootaan yhteen. Koordinaatio hankkeella on Turun konsernihallinnossa. Ekotukitoiminta on osa Kestävän kehityksen budjetointia. Koko hankkeen budjetti on euroa per vuosi ( ). Turun kaupungin henkilöstötyövuosien määrä oli vuoden 2012 lopussa noin Vuoden 2012 loppuun mennessä Turussa oli järjestetty 12 peruskoulutusta, joissa oli koulutettu yhteensä 169 ekotukihenkilöä. Lisäksi vuonna 2012 oli lähtötilannekartoitussuunnitelmaa valmiina 166 kappaletta. Tärkeimmät tavoitteiden saavutukset ekotukitoiminnan osalta ovat olleet Kuva: Turun kaupunki Kasvatus- ja opetustoimen vähintään 2 prosentin käyttösähkönsäästöporkkana osana ekotukitoimintaa, tuotti 569 MWh säästön, joista 37 yksikköä sai kannustinrahan. Toiminta jatkuu vuonna Ekotukitoiminta on laajentunut tavoitteiden mukaisesti Turun kaupunkikonsernissa ja se näkyy yhä useampien yksiköiden omassa viestinnässä. Tietotaidon koonti sivustolle, jossa lähtötilannekartoitukset ovat nähtävillä koko Turku konsernin ekotukiverkostolle. (Stella Aaltonen, hankejohtaja, Turun konsernihallinto) Kuva: Turun kaupunki 17

18 Oulun ekotukitoiminta Ekotukitoiminta käynnistettiin Oulussa vuonna 2012 osana ILMO Oulun seudun ilmastoportti -hanketta. Oulun seudun ympäristötoimen toteuttama kaksivuotinen hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Hankkeen päättymisen jälkeen ekotukikoordinaatiovastuu säilyy Oulun seudun ympäristötoimella, jossa tehtävä on sisällytetty uuteen vakinaiseen ympäristötarkastajan toimenkuvaan. Oulun kaupungin henkilöstön määrä oli lähes henkilöä. Ensimmäisen toimintavuoden aikana (vuosi 2012) toiminnan painopiste oli ekotukitoiminnan peruskoulutuksissa. Kouluttajina toimivat asiantuntijat Oulun Jätehuollosta, Oulun hankintapalveluista, Oulun Energialta, Oulun Tilakeskuksesta, Oulun tietotekniikasta sekä Oulun seudun ympäristötoimesta. Vuoden aikana järjestettiin kuusi peruskoulutusta, joissa koulutettiin yhteensä 105 kaupungin työntekijää. Vuoden tavoitteeksi asetettiin 150 koulutettua ekotukihenkilöä. Vaikka tavoitetta ei aivan saavutettu, voidaan koulutettujen määrää pitää hyvänä. Myös toiminnan kattavuus oli hyvä, sillä koulutukseen osallistuttiin lähes kaikista kaupungin hallintokunnista. Lisäksi vuoden aikana järjestettiin kaikille ekotukihenkilöille yhteinen tapaaminen sekä vierailut Laanilan ekovoimalaitokseen ja Ruskon jätekeskukseen. Tärkeimpinä onnistumisina mainitaan Hyvän, toimivan ja Oululle sopivan toimintamallin luominen ja toiminnan vakiinnuttaminen. Koulutuksiin saatiin muodostettua asiantunteva ja innostava kouluttajatiimi. (Hanna-Mari Koivukoski, ympäristötarkastaja, Oulun seudun ympäristötoimi) Kuva: Marjo Väisänen/Oulun kaupunki 18

19 2.2 Organisaation vaikutus ekotukitoimintamalliin Yksi ekotukitoiminnan vahvuuksista on sen mukautuvaisuus erilaisiin organisaatioihin. Perusajatuksena on, että koulutetut ekotukihenkilöt toimivat tehtävässään oman toimensa ohella. Jotta eri organisaatioissa toiminnasta saataisiin paras hyöty, täytyy koordinaation tapahtua organisaation sisällä ja siihen liittyvien koulutusten on pureuduttava juuri kyseisen organisaation strategiaan, ohjelmiin ja tavoitteisiin. Kaikilla mukana olevilla organisaatioilla onkin omanlaisensa peruskoulutus, jossa painotetaan juuri kyseiselle organisaatiolle oleellisia asioita. On myös tärkeää, että oman organisaation asiantuntijat sidotaan mukaan toimintaan ja sen kehittämiseen muun muassa koulutuksilla. Ekotukitoimintamalli muovautuu myös toteuttavan organisaation eri tasojen tarpeisiin. Esimerkiksi Helsingin kaupungin virastoilla on jokaisella hieman erilainen tapa sitoa ekotukitoiminta osaksi viraston työtä ja mahdollisia ympäristöjärjestelmiä tai muita ohjausjärjestelmiä. 2.3 Palvelukonseptin kehittäminen Ekotukitoiminnan nykytilannetta hahmotetaan seuraavassa pääosin vertailemalla Helsingin, Espoon, Turun ja Oulun ekotukikoordinaattoreiden sanallisten analyysien pohjalta. Kesäkuun 2013 analyyseihin kirjattujen toimintaympäristön vahvuuksien ja heikkouksien lisäksi mukana on myös asioita, joihin jatkossa pitää tavalla tai toisella tarttua (mahdollisuudet ja uhat) Vahvuudet Arviot ekotukitoiminnan vahvuuksista vaihtelevat kaupungeittain. Helsingissä, jossa toiminta on jatkunut pisimpään, nousee vahvuudeksi toiminnan laajuus ja yhteistyöverkostot kaupungin sisällä, pääkaupunkiseudulla ja kuuden suurimman kaupungin kesken. Räätälöi- Kuva: Pirita Kuikka/Helsingin kaupunki 19

20 Kuva: Tuija Stambej/Espoon kaupunki dyt koulutukset ja kaupungin asiantuntijat tukevat toiminnan muovautuvuutta kaupunkien erityistarpeisiin. Ympäristökuormituksen vähentämisessä ekotukitoiminta ja ympäristöjärjestelmätyö tukevat ja täydentävät toisiaan. Helsingissä nähdään ekotukitoiminnan vaikuttavan jo asennetasolla ja sen käytäntöjen siirtyvän myös vapaa-ajantoimintaan. Espoossa ekotukitoiminta on alusta alkaen ollut osa kaupungin ympäristöjohtamisjärjestelmää. Toiminnan pysyvyys on varmistettu Espoossa ja Oulussa ekotukitoiminnan koordinaation vakinaistamisella. Näin tehtiin myös Helsingissä tätä raporttia kirjoitettaessa. Oulussa vahvuutena nähdään myös motivoituneet ja innostuneet ekotukihenkilöt sekä kouluttajatiimin asiantuntevuus. Turussa vahvuutena nähdään työyhteisölle asetetut ekotukitoiminnan tavoitteet ja niiden läpinäkyvyys sekä yksikön sähkönsäästölle rakennettu palkitsemiskäytäntö. Turun vahvuutena mainitaan myös yhteistyö eri tahojen kanssa (lähialue, suurimmat kaupungit) Heikkoudet Johdon sitoutumisen puute koetaan Helsingissä ja Turussa heikkoutena. Espoossa väliportaan koordinaatio puuttuu ja riittävän tuen antaminen on haasteellista. Helsingissä nähdään ekotukihenkilöille annettava tuki riittämättömäksi ja Turussa resurssit ovat vähäiset suhteessa tarpeisiin ja saataviin hyötyihin Toiminnan parantamisen ydinkohdat Merkittävimmiksi kehittämisen kohteiksi ekotukitoiminnan jatkuvuuden turvaamisen kannalta nousivat seuraavat painopistealueet: Innostuksen ja osaamisen kehittäminen kuten jatko- ja teemakoulutukset ja ekotukihenkilöiden työn tueksi tuotettava materiaali. Toiminnan vaikutusten systemaattinen mittaaminen ja arviointi kuten taloudellisten säästöjen todentaminen kaupungille. Toiminnan sisällön kehittäminen yhteistyöfoorumeilla ja ekotukitoimijoiden välisillä yhteistyöhankkeilla esim. uusien tavoitteellisuutta ohjaavien työkalujen kehittäminen. Ekotukirakenteiden tukeminen väliportaan koordinaatiolla Ekotukihenkilöverkoston laajentaminen tasapuolisesti eri puolille konsernia. Toimintamallin laajentaminen kaupunkiseudulle yhteistyön avulla. Helsingissä, Espoossa ja Oulussa ekotukitoiminnan vaikutusten mittaaminen koetaan vaikeaksi ja puutteelliseksi. Helsingin suhde ympäristöjohtamiseen arvioidaan ohueksi ja tavoitteiden ja ohjauksen vähäisyys koetaan heikkoutena. 20

21 3. Kyselytutkimuksen tulokset Kuva: Turun kaupunki 21

22 3.1 Ekotukihenkilöiden näkemys ekotukitoiminta työyhteisössä Luvussa 3 tarkastellaan kaupunkien ekotukitoiminnan yhteiskyselyn tuloksia koko aineistosta teemoittain ja kaupunkikohtaisesti. Ekotukihenkilöt arvioivat, kuinka hyvin erilaiset väittämät sopivat kuvaamaan ekotukitoimintaa heidän työyhteisössään ja siihen liittyviä eri asioita. Työyhteisöllä tarkoitetaan sitä työpiiriä, missä ekotukihenkilö toteuttaa ekotukityötään Ekotukitoiminta osana työyhteisön toiminnan ohjausta Kuviossa 3. on esitetty ekotukihenkilöiden arvio, miten ekotukitoiminta on saatu sisältymään osaksi koko työyhteisön toiminnan jatkuvaa parantamista tarkoittaen, että ympäristöasiat huomioidaan toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä palveluiden kehittämisessä. Vastaajista 35 % arvioi, että siinä oli onnistuttu hyvin tai erittäin hyvin, 36 % vastauksista oli neutraaleja ja 22 % arvioi, että ympäristöasiat on huomioitu huonosti tai melko huonosti. Oulussa 53 %, Helsingissä 39 %, Espoossa 31 % ja Turussa 22 % arvioi, että ekotukitoiminta on saatu erittäin hyvin tai hyvin osaksi koko työyhteisön toimintaa. Vastaavasti Turussa 28 %, Espoossa 23 %, Oulussa 21 % ja Helsingissä 20 % ekotukihenkilöistä koki, että ympäristöasiat on huomioitu huonosti tai melko huonosti. Ekotukihenkilöiltä kysyttiin myös heidän osallistumisestaan työyhteisön ympäristöjärjestelmän, -ohjelman tai JOKAINEN TIPPA ON SÄÄSTÖÄ -johtamisen toteutukseen. Ympäristöasioiden johtamiseen tarkoitettuja erillisiä ohjausvälineitä ei työyhteisöillä ole yleisesti käytössä tai ekotukihenkilöille ei ole tarjottu mahdollisuutta osallistua toteutukseen. Turussa toteutukseen ei ollut osallistunut 59 % vastaajista, Espoossa 45 %, Oulussa 44 % ja Helsingissä 38 %. tippa.indd :16:41 SAMMUTATHAN VALOT valot.indd :12:58 Vastaajien asema organisaatiossa vaikuttaa näkemykseen, miten ekotukihenkilöiden mielipiteiden huomioonottaminen työyhteisön toiminnan suunnittelussa koetaan. Asiantuntijoiden kesken väittämä saa suunnilleen yhtä paljon positiivisia kuin negatiivisia arvioita. Esimiesasemassa olevien ja suorittavan tason työntekijöiden arviot ovat positiivisemmat. Kaikista vastaajista 41 % oli sitä mieltä, että ekotukihenkilöiden mielipiteet on otettu erittäin tai melko hyvin huomioon toiminnan Kuva: Turun kaupunki Kuvio 3. Ekotukitoiminta työyhteisössä osana toiminnan jatkuvaa parantamista. 22

23 Helsinki Erittäin huonosti Melko huonosti Ei hyvin eikä huonosti Melko hyvin Erittäin hyvin Espoo Turku Oulu % 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 4. Ekotukihenkilöiden mielipiteiden huomioiminen toiminnan suunnittelussa. Oulussa kestävän kehityksen työllä pitkät perinteet Oulussa ympäristötietoutta ja käytännön ekotekoja on viety yksikkötasolle pitkään. Kaupunginhallitus antoi jo vuonna 1993 ympäristöviraston tehtäväksi kestävän kehityksen työryhmän perustamisen. Tehtävä perustui kaupunginhallituksen lausuntoon YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin päätösten toimeenpanosta. Lausunnossa edellytettiin hallintokunnilta ja työyksiköltä yhtä kestävän kehityksen mukaista konkreettista ratkaisua ja sen toteuttamista. Työryhmä koottiin eri hallintokuntien edustajista, joiden tuli toimia kestävän kehityksen periaatteen eteenpäin viejinä omissa yksiköissään. Vuonna 1997 Euroopan kaupunkien kestävän kehityksen asiakirjan eli ns. Aalborgin julistuksen innoittamana laadittiin ensimmäinen Oulun kaupungin kestävän kehityksen politiikka. Toteutuksessa jokaiselta hallintokunnalta ja työyksiköltä edellytettiin oma kestävän kehityksen ohjelma ja ympäristövastaava. Politiikka on päivitetty valtuustokausittain ja sama käytännönläheinen toiminta on jatkunut painopisteiden vaihdellessa. Pitkäjänteinen työ ympäristöasioiden edistämiseksi näkyy erityisesti päivähoidossa ja opetustoimessa, missä se on luotu osaksi normaalia toimintaa. Oulun pitkä historia selittänee osaltaan sekä työyhteisön että esimiehen positiivisen suhtautumisen ekotukitoimintaan sekä ekotukihenkilöiden hyvän sitoutumisen ja motivaation. (Hanna-Mari Koivukoski, ympäristötarkastaja, Oulun seudun ympäristötoimi) Kuva: Pirita Kuikka/Helsingin kaupunki 23

24 Helsinki Espoo En osaa sanoa Huonosti Melko huonosti Ei hyvin eikä huonosti Hyvin Erittäin hyvin Turku Oulu % 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 5. Ekotukitoiminnan tunnettavuus työyhteisössä. suunnittelussa ja 19 % arvioi melko tai erittäin huonosti. Neutraalien vastausten osuus on 40 %. Oulussa vastaajien enemmistö (58 %) oli sitä mieltä, että ekotukihenkilöiden mielipiteet on otettu hyvin huomioon toiminnan suunnittelussa (kuvio 4.) Tunnettavuus ja suhtautuminen työyhteisössä Kuviossa 5. esitetään vastaajien näkemyksiä ekotukitoiminnan tunnettavuudesta työyhteisössä. Toiminnan tunnettavuuden työyhteisössä kokee hyväksi tai erittäin hyväksi keskimäärin 41 % ja huonoksi tai erittäin huonoksi 20 % vastaajista. Helsingissä ja Oulussa yli 45 % kokee toiminnan hyvin tunnetuksi. Keskimäärin puolet (52 %) vastaajista kokee suhtautumisen ekotukitoimintaan olevan työyhteisössään hyvää tai erittäin hyvää. Positiivisimpana se nähdään Oulussa (64 %). (Kuvio 6.) Vaikutus arkikäytäntöihin Kuvio 7. Ekotukitoiminnalla koettiin olevan vaikutusta uusien ympäristön kannalta järkevämpien toimintatapojen omaksumiseen työpaikalla. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli vastaajista 65 %. Vastaajista jokseenkin tai täysin eri mieltä oli 11 %. Helsinki Espoo En osaa sanoa Huonosti Melko huonosti Ei hyvin eikä huonosti Hyvin Erittäin hyvin Turku Oulu % 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 6. Työyhteisön suhtautuminen ekotukitoimintaan. 24

25 Helsinki Espoo En osaa sanoa Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaan mieltä Turku Oulu % 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 7. Ekotukitoiminnalla on konkreettisia vaikutuksia työpaikan arkikäytäntöihin Luovuus 72 % vastaajista on sitä mieltä, että uuden osaamisen luominen yhdessä on osa heidän työtään julkishallinnossa. 70 % vastaajista oli sitä mieltä, että kokemusta arvostetaan työyhteisössä ja sitä hyödynnetään tehokkaasti. Yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että toiminta on innovatiivista ja tilat ja työympäristö antavat hyvät puitteet ajatusten vaihdolle ja luovuudelle. Harva on sitä mieltä, että tällä toiminnan alueella ei tarvita luovuutta (Kuvio 8.). Uuden osaamisen luominen yhdessä on osa tätä työtä Kokemusta arvostetaan ja sitä hyödynnetään tehokkaasti Toimintamme on innovatiivista Tilat ja työympäristö antavat hyvät puitteet ajatusten vaihdolle ja luovuudelle Uudet ideat ja ajatukset viedään tehokkaasti toiminnan tasolle Ekotukihenkilöiden mielipiteet on otettu hyvin huomioon toiminnan suunnittelussa Luovuuden merkitys tässä työssä on vähäinen Tällä toiminnan alueella ei tarvita luovuutta 3,9 3,7 3,5 3,4 3,4 3,2 2,5 2, Keskiarvo (1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin) Kuvio 8. Työyhteisön luovuutta kuvaavien väittämien keskiarvot. 25

26 3.2 Ekotukityö osana perustehtävää Toimintamallit ja pelisäännöt Kuviossa 9. on esitetty kaupungeittain kyselyssä mukana olleiden ekotukihenkilöiden näkemys, miten ekotukitoiminta on saatu sovitettua muiden työtehtävien rinnalle. Vastaajista 57 % koki sen sujuvaksi tai melko sujuvaksi. Melko hankalaksi tai hankalaksi sen koki 15 % vastaajista ja 27 % vastauksista oli neutraaleja. Oulussa vastaajien näkemys oli pelkästään neutraali tai positiivinen. Kuviossa 10. on esitetty ekotukitoimintaan käytettävissä oleva työaika kuukausittain. Ekotukitoimintaan käytettävä aika on kuukaudessa keskimäärin puoli päivää tai vähemmän (46 %). Yhden päivän tai enemmän työaikaa kuukaudessa ekotukitoimintaan pystyi käyttämään 16 % vastaajista. Ekotukihenkilöitä, jotka eivät pystyneet käyttämään lainkaan työaikaa toimintaan, oli 12 %. Vastaajista 26 % ei osannut kertoa toimintaan käytettyä työaikaa kuukaudessa: toimintaan käytetty aika voi in- Helsinki Espoo Hankalaksi Melko hankalaksi En sujuvaksi enkä hankalaksi Melko sujuvaksi Sujuvaksi Turku Oulu % 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 9. Ekotukitoiminnan sovittaminen muiden työtehtävien rinnalle. Helsinki Espoo En osaa arvioida En lainkaan Puoli päivää tai vähemmän 1-2 päivää 3 päivää tai enemmän Turku Oulu % 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 10. Ekotukitoimintaan käytetty työaika kuukaudessa. 26

27 Helsinki Espoo Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaan mieltä Turku Oulu % 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 11. Käytettävissä olevan työajan riittäminen ekotukihenkilön tehtävien hoitamiseen tegroitua osaksi perustehtävää niin, että ekotukitoiminnan tehtävistä kertynyttä aikaa ei ole hahmotettu, tai toiminta on vasta alussa, kuten Oulussa. Vastaajia, joilla ei ollut lainkaan työaikaa käytettävissä tehtävän hoitamiseen oli eniten Espoossa (18 %) ja Turussa (15 %). Näkemykset väittämään, että käytettävissä oleva työaika on riittävä ekotukihenkilön työtehtävien hoitamiseen, jakautuivat. Helsingissä ja Oulussa täysin tai jokseenkin samaa mieltä olevia oli 45 % vastaajista, Espoossa ja Turussa jokseenkin tai täysin eri mieltä ~ 45 % (kuvio 11.). Ristiintaulukoituna nähtiin, että 40 % ekotukihenkilöistä, joilla oli ekotukitoimintaan käytettävissä ½ työpäivää tai vähemmän, vastasi käytettävissä olevan työvajan riittävän ekotukihenkilön tehtävien hoitamiseen. Ekotukihenkilöistä, joilla oli ekotukitoimintaan käytettävissä 1 2 työpäivää, 70 % oli sitä mieltä, että työaika oli riittävä (p<0.001). Taulukossa 4 on ekotukihenkilön töiden järjestelyä selkeyttäviä vaihtoehtoja. Helsingissä, jossa toiminta on jatkunut pisimpään, on vastausten perusteella kirjattu Kuva: Turun kaupunki 27

28 Ekotukitominta kirjattu osaksi työnkuvaa Ekotukityötehtävien sisältökeskustelu lähiesimiehen kanssa Osoitettu tuntimäärä työajasta ekotukitoimintaa varten % % % Helsinki Espoo Turku Oulu Taulukko 4. Ekotukihenkilöiden tehtävää selkeyttävät vaihtoehdot. muita kaupunkeja selvemmin ekotukitoiminta osaksi tehtävänkuvaa, käyty lähiesimiehen kanssa sisältökeskusteluja ja osoitettu tuntimäärä ekotukitoimintaa varten Tiedon jakaminen Kuvio 12. Muut työntekijät kääntyvät ekotuki- tai ympäristöasioissa ekotukihenkilöiden puoleen usein tai melko usein joka kuudennen ekotukihenkilön kohdalla. Yhteydenottoja silloin tällöin oli 42 %:lla ja melko harvoin tai harvoin 34 %:lla ekotukihenkilöitä. Ekotukihenkilöitä, joiden puoleen ei lainkaan käännytty, oli suhteellisesti eniten Turussa (13 %). Kuvio 13. Ekotuki- ja ympäristöasioita käsitellään kokouksissa usein tai melko usein joka kuudennen ekotukihenkilön työyhteisössä. Silloin tällöin -asiat ovat esillä 38 %:lla työyhteisön kokouksissa, melko harvoin tai harvoin niitä käsitellään 39 %:lla kokouksissa. Vastaajista 7 % kokee, että asioita ei käsitellä lainkaan työyhteisön kokouksissa. Uudet työntekijät ja sijaiset perehdytetään ekotuki- ja ympäristöasioihin aina tai usein 34 %:ssa työyhteisöjä ja silloin tällöin 24 %:ssa työyhteisöjä. Perehdytystä tehdään harvoin tai ei koskaan 27 %:ssa työyhteisöjä. Vastaajista 14 % ei osannut arvioida työyhteisössä tehtävää ekotuki- ja ympäristöasioiden perehdytystä. Helsingin ekotukihenkilöistä joka viides on sitä mieltä, että työyhteisössä perehdytetään uudet työtekijät ja sijaiset aina, ja joka neljännen mukaan perehdytys tehdään usein. Helsingissä esiintyy myös vähiten vastaajia, joiden mukaan uusia työntekijöitä ei koskaan perehdytetä ekotuki- tai ympäristöasioihin (kuvio 14.). Kuvio 12. Ekotuki-/ympäristöasioissa ekotukihenkilön puoleen kääntyvät muut työntekijät. 28

29 Kuvio 13. Ekotuki- / ympäristöasioiden käsittely työyhteisön yhteisissä kokouksissa. Helsinki Espoo En osaa sanoa Ei koskaan Har oin Silloin tällöin Usein Aina Turku Oulu % 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 14. Uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdyttäminen ekotuki- / ympäristöasioihin. Ekotukitoiminnan esittely kaupunkitasoisessa perehdytyskoulutuksessa Espoossa järjestetään perehdytyskoulutus kaupungin uusille työntekijöille kahdesti vuodessa. Kuhunkin koulutukseen osallistuu tyypillisesti uutta työntekijää yhteensä kaikilta toimialoilta. Koulutuksessa käsitellään kaikkia työntekijöitä koskevia hallinto-, talous-, ja henkilöstöasioita. Syksyllä 2009, eli samaan aikaan, kun ekotukitoiminta käynnistettiin Espoossa, saatiin ekotuki- ja ilmastoasiat sisällytettyä koulutukseen mukaan. Siitä lähtien ekotukitoiminnan koordinaattori on pitänyt tietoiskun ympäristövastuusta ja ekotukitoiminnasta jokaisessa koulutuksessa. Tämä on ollut yksi hyvä tapa lisätä ekotukitoiminnan tunnettuutta kaupungin työyhteisöissä. (Tuija Stambej, ympäristötarkastaja, Espoon kaupungin ympäristökeskus) 29

30 3.2.3 Palkitsemisjärjestelmät Helsingin ekotukihenkilöitä kysyttiin, onko heillä ympäristötavoitteita kytketty tulospalkkioon. Vastaajista 9 % ei ole tulospalkkauksen piirissä. Ympäristötavoitteita ei ole 27 %:lla vastaajista ja 34 % ei tiedä onko heillä ympäristötavoitteita tulospalkkauksessa. Vastaajista 31 %:lla tulospalkkioon on liitetty ympäristötavoitteita, kuten energiansäästö tai paperinsäästö. Näiden lisäksi mainittiin kokonaisjätemäärän vähentäminen, biojätteen vähentäminen, lääkejätteen lajittelu, koneiden ja kaluston elinkaaren pidentäminen, ympäristömyönteiset hankinnat, kierrätysmateriaalien lisääminen suhteessa ostettuun materiaaliin, ympäristöosaaminen sekä ekotukitoiminta. Helsingissä tulospalkkiojärjestelmä kannustaa ja motivoi henkilöstöä Helsingin kaupungilla on käytössään tulospalkkiojärjestelmä, joka on hallintokunnille vapaaehtoinen. Tulospalkkiota käytetään johtamisen apuvälineenä ja sen tavoitteena on tukea strategiaohjelmaan perustuvien tavoitteiden ja muiden keskeisten tulostavoitteiden saavuttamista. Tulospalkkiojärjestelmällä kannustetaan toiminnan kehittämiseen ja jatkuvaan parantamiseen. Henkilöstö, joka kuuluu tulospalkkiojärjestelmän piiriin, osallistuu tulosyksikkönsä palkkiojärjestelmän laatimiseen sekä tulostekijöiden ja tavoitetasojen asettamiseen. Eri tulostekijöille määritellään painoarvot, jotka kuvaavat sitä suhdetta mikä kullakin tekijällä on suhteessa kokonaistulokseen. Painoarvojen yhteissumma on 100. Tavoitteiden toteutumista seurataan palkkiovuoden aikana säännöllisesti esimerkiksi neljännesvuosittain. Tulospalkkio maksetaan saavutettujen tulostavoitteiden pohjalta kerran vuodessa. Tulospalkkioyksiköt voivat käyttää tulospalkkioihin vuodessa enintään 5 % toteutuneesta säännöllisen työajan palkkasummasta. Tulospalkkio ansaitaan todellisen työssäolon ja työnteon perusteella eli palkkio maksetaan suhteessa tehtyyn työaikaan. Henkilökohtainen tulospalkkio voi olla enintään yhden kuukauden varsinaisen palkan suuruinen. Tulospalkkion avulla hallintokunnissa voidaan motivoida henkilöstöä myös ympäristöasioissa. Monissa hallintokunnissa tulospalkkiotavoitteiksi onkin asetettu ympäristöasioihin liittyviä tavoitteita kuten esimerkiksi energiansäästö, paperinsäästö, jätteen määrän vähentäminen tai hallintokunnan omien ajoneuvojen polttoaineenkulutus. (Pirita Kuikka, ympäristösuunnittelija, Helsingin kaupungin ympäristökeskus) Kuva: Pirita Kuikka/Helsingin kaupunki 30

31 Oletko saanut työyhteisöltäsi tukea ekotukitoimintaan? Kyllä En En osaa sanoa % % % Helsinki Espoo Turku Oulu Taulukko 5. Työyhteisön tuki ekotukitoiminnalle Tuki työyhteisöltä Omalta työyhteisöltään tukea ekotukitoimintaan arvioi saaneensa yli puolet (56 %) vastaajista, ilman tukea jääneitä oli 19 %. Suuri määrä (25 %) en osaa sanoa -vastauksia voi osaltaan kertoa että tuen laadun ja/tai saannin arviointi on koettu hankalaksi. (Taulukko 5.). Kuvio 15. Yli puolet vastaajista (57 %) oli sitä mieltä, että lähiesimiesten antama tuki on ollut riittävää. Joka kuudes (17 %) oli jokseenkin tai täysin eri mieltä. Neutraaleja vastauksia oli 26 %. Keskimääräistä enemmän vastaajat kokivat lähiesimiehen tuen olleen riittävää Oulussa ja Turussa. Espoon kaupungin ekotukihenkilöille oli oma kysymys, tukeeko lähiesimies ekotukihenkilön työtä. Vastaajista 86 % koki saaneensa tukea Vuorovaikutus ja yhteistyö Kuviossa 16 esitetään toisten ekotukihenkilöiden kanssa yhteistyötä tekevien osuus kaupungeittain. Helsingissä ja Espoossa, jossa on pidempään tehty ekotukitoimintaa, vastaajat arvioivat tekevänsä enemmän yhteistyötä. Kuitenkin noin neljä kymmenestä vuosina aloittaneista ekotukihenkilöistä arvioi, ettei tee yhteistyötä muiden ekotukihenkilöiden kanssa. Taulukossa 6. on kuvattu osallistuminen ekotukihenkilöille tarjottuihin tilaisuuksiin kuten koulutuksiin. Koulutustilaisuudet ja ekotukitreffit nousivat vastauksista esille yhteistyötä ja hyviä käytäntöjä edistävinä foorumeina. Yli puolet vastaajista on rekisteröitynyt verkkoyhteisö Facebookiin, Oulun ekotukihenkilöistä kuitenkin alle puolet (43 %). Helsingissä oli lisäkysymys, keiden kanssa vastaajat olivat tehneet ekotuki-yhteistyötä. Joka toinen oli työskennellyt yhdessä oman työyhteisön ekotukihenkilöiden kanssa ja joka kolmas oman viraston ekotukihenkilöiden kanssa. Oman viraston ekotukihenkilöiden tapaamisiin oli osallistunut yli puolet vastaajista. Kaupungin muissa virastoissa työskentelevien ekotukihenkiöiden kanssa yhteistyötä oli tehnyt 8 % ja muiden kaupunkien kanssa 3 %. Kolmannes vastaajista ei ollut tehnyt yhteistyötä muiden ekotukihenkilöiden kanssa. Helsinki Espoo Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaan mieltä Turku Oulu % 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 15. Ekotukihenkilön lähiesimieheltä saaman tuen riittävyys. 31

32 Peruskoulutukseen Jatko- ja kertauskoulutuksiin Ekotukitreffeille Vierailuihin Muihin tilaisuuksiin En ole osallistunut mihinkään edellä mainituista % % % % % % Helsinki Espoo Turku Oulu Taulukko 6. Ekotukihenkilöiden osallistuminen tarjottuihin tilaisuuksiin. Yleisarvosana ekotuen järjestämille koulutuksille Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Huono En osaa sanoa % % % % % Helsinki Espoo Turku Oulu Yhteensä Taulukko 7. Yleisarvosana ekotuen järjestämille koulutuksille Tukimallien hyödyllisyys ja tuen tarve Ekotukihenkilöiden tukipalvelut vaihtelevat kaupungeittain. Eri tukipalveluja verrattaessa vastaajista laaja joukko arvioi ne hyödyllisiksi (melko tai erittäin hyödyllinen). Hyödyttömänä tukipalvelua piti erittäin harva (alle 5 %). En osaa sanoa -vastausten osuus oli korkea useiden tukipalveluiden kohdalla, eikä tukipalveluja todennäköisesti ole siinä tapauksessa käytetty. Ekotukikoulutuksia pitää onnistuneina (erittäin hyvä tai hyvä arvosana) 90 % vastaajista (taulukko 7). Helsinki ei kysynyt erikseen ekotukikoulutusten arvosanaa, koska arvosanaa pyydetään aina koulutuksen jälkeisessä palautteessa, missä ekotukikoulutuksia piti erittäin tai melko hyödyllisenä 86 % vastaajista (taulukko 8). Hyödyllisimmiksi yksittäisiksi tukimuodoiksi eri kaupungeissa arvioitiin koulutus ja säännölliset infokirjeet ekotukiasioista (taulukot 8-11). Helsinki Ei Kyllä Espoo Turku Oulu % 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 16. Yhteistyötä muiden ekotukihenkiöiden kanssa tekevät. 32

33 Helsinki Espoo Muuta yhteistyötä Suunnitellut kampanjaa/tempausta Pitänyt yhteistyöpalavereja Suunnitellut toimintaa Jakanut hyviä käytäntöjä Turku Oulu % 10% 20% 30% 40% 50% Kuvio 17. Yhteistyömuotoja, joita ekotukihenkilöt ovat tehneet muiden ekotukihenkilöiden kanssa. Hyvien käytäntöjen jakaminen on ollut yleisin yhteistyönmuoto. Ekotukikoulutusyhteistyö pääkaupunkiseudulla Vuonna 2012 pääkaupunkiseudun ekotukitoiminnassa oltiin uuden edessä resurssien suhteen. Hankkeet, joilla ekotukitoimintaa oli käynnistetty ja kehitetty loppuivat, ja ekotukitoiminnan resurssien piti löytyä kokonaan kaupunkien omista budjeteista. Toiminnan tehostamiseksi pääkaupunkiseudun kaupungit alkoivat järjestää ekotukihenkilöiden jatkokoulutuksia yhdessä Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) ja Helsingin seudun liikenteen (HSL) kanssa. Vuonna 2012 yhteisiä koulutuksia tai vierailuja järjestettiin yhteensä viisi. Tilaisuuksien aiheita olivat vesiasiat, kestävät liikkumisen valinnat sekä vierailut Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Tilaisuuksissa oli hyvä edustus kaikkien kaupunkien ekotukihenkilöistä, joten koulutusyhteistyötä jatketaan myös tulevina vuosina. Vuonna 2012 Helsinki ja Vantaa järjestivät lisäksi yhteisen opettajille suunnatun ruotsinkielisen ekotukiperuskoulutuksen. Kaupunkikohtaiset koulutukset olisivat jääneet järjestämättä liian pienen osallistujamäärän vuoksi, mutta ruotsinkielelläkin haluttiin tarjota koulutusta. Muuten ekotukitoiminnan peruskoulutukset järjestetään edelleen kaupunkikohtaisesti. (Pirita Kuikka, ympäristösuunnittelija, Helsingin kaupungin ympäristökeskus & Tuija Stambej, ympäristötarkastaja, Espoon kaupungin ympäristökeskus) Kuva: Pirita Kuikka/Helsingin kaupunki 33

34 Ekotukikoulutusten hyödyllisyys Yhteensä % % % % n Kuukausikirje Ekotuki-intrasivut Vierailut Materiaalipaketit Käsikirja Konsultoinnit sivut Lainattavat kirjat ja materiaalit Taulukko 8. Ekotukitoiminnan tukimuodot Helsingissä. Yhteensä Ekotukikoulutusten hyödyllisyys % % % % n Kuukausikirje Ekotuki-intrasivut Vierailut Materiaalipaketit Käsikirja Konsultoinnit sivut Lainattavat kirjat ja materiaalit Taulukko 9. Ekotukitoiminnan tukimuodot Espoossa. Yhteensä % % % % n Ekotukikoulutusten hyödyllisyys Kuukausikirje Ekotuki-intrasivut Vierailut Materiaalipaketit Käsikirja Konsultoinnit sivut Lainattavat kirjat ja materiaalit Taulukko 10. Ekotukitoiminnan tukimuodot Oulussa. 34

35 Turussa vertaisvertailu yksiköiden tilanteista Turussa ekotukitoiminnan ytimen muodostavat temaattisesti energia, liikkuminen, materiaalit sekä toimintakulttuuri. Kunkin teeman alla on määritelty toimenpiteitä, joihin ekotukitoiminnalla pyritään vaikuttamaan siten että kaupungin kasvihuonepäästöt vähenevät. Ekotukitoiminnassa ei luoda erillisiä suunnitelmia kuhunkin yksikköön, vaan kaikki tavoitteet ja toimet ovat nähtävillä yhteisellä Turun konsernin www. ekotuki.net sivustolla. Vuosittaisilla tilannepäivityksillä saadaan näkyviin myös oman toiminnan vaikuttavuus. Perusajatuksena on että ekotukitoiminnan ytimen muodostaa kokonaisjärjestelmä jonka avulla saadaan selkeästi ja helposti käsitys yksiköiden nykytilanteesta, kehityskohteista ja näiden vaikuttavuudesta kuitenkin niin että se on yksiköille mahdollisimman helppoa. Vertaisvertailun avulla yksiköt näkevät toimintansa suhteessa muihin ja näin yksiköiden oma vertaisvertailu mahdollistuu. Ekotukitoiminannan vaikuttavuus on kattavan koonnin kautta helppo havainnollistaa. (Stella Aaltonen, hankejohtaja, Turun konsernihallinto) Yhteensä % % % % n Ekotukikoulutusten hyödyllisyys Kuukausikirje Ekotuki-intrasivut Vierailut Materiaalipaketit Käsikirja Konsultoinnit sivut Lainattavat kirjat ja materiaalit Taulukko 11. Ekotukitoiminnan tukimuodot Turussa. Kuva: Turun kaupunki 35

36 3.3 Motivaation muutos ja viihtyminen ekotukihenkilön tehtävässä Kuvio 18. Kaupunkien ekotukihenkilöiden motivaatio on pysynyt yli puolella vastaajista ennallaan ekotukitoiminnan aloittamisajankohdasta riippumatta (55 %). Motivaation kasvusta viimeisen 12 kuukauden aikana raportoivat kaikissa kaupungeissa suhteellisesti enemmän vuonna 2012 toiminnan aloittaneet vastaajat. Ekotukihenkilöt kokevat viihtyvänsä työtehtävässään keskimäärin melko tai erittäin hyvin (66 %). Vastaajista 6 % ei kokenut viihtyvänsä ekotukihenkilönä. Kolmasosa Turun vastaajista viihtyi erittäin hyvin ekotukihenkilön tehtävässä. Oulun ekotukihenkilöistä yli 80 % viihtyi melko tai erittäin hyvin tehtävässään. (Kuvio 19.). Helsinki Espoo En osaa sanoa Motivaationi on laskenut Motivaationi on pysynyt ennallaan Motivaationi on kasvanut Turku Oulu % 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 18. Motivaation muutos viimeisen 12 kuukauden aikana. Helsinki Erittäin huonosti Melko huonosti Ei hyvin eikä huonosti Melko hyvin Erittäin hyvin Espoo Turku Oulu % 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 19. Viihtyminen ekotukihenkilön tehtävässä. 36

37 3.4 Sitoutuminen ja kokonaistyytyväisyys ekotukitoimintaan Kaupunkien välillä oli eroja siinä, kuinka sitoutuneita ekotukihenkilöt ovat ekotukitoimintaan. Hyvin sitoutuneiden osuus on Oulussa ja Turussa korkeampi ja heikosti tai ei lainkaan sitoutuneiden osuus taas Helsingissä ja Espoossa (kuvio 20). Kun vastauksia tarkastellaan yhdessä, ekotukitoimintaan hyvin sitoutuneita on ekotukihenkilöistä 23 %, melko sitoutuneita 59 %, heikosti sitoutuneita 18 %. Kuviossa 21. esitetään vastaajien tyytyväisyyttä ekotukitoimintaan kokonaisuutena. Täysin tyytyväisiä ekotukitoimintaan on 8 % vastaajista, hyvin tyytyväisiä 36 %, tyytyväisiä 47 % ja vähemmän tyytyväisiä 9 %. Vastaajista täysin tyytyväisiä oli suhteessa eniten Oulussa (17 %) ja Turussa (14 %). Toisaalta Turussa oli suhteellisesti eniten vähemmän tyytyväisiä (14 %). Sitoutuminen ekotukityöhön ja kokonaistyytyväisyys toimintaan ovat voimakkaasti yhteydessä toisiinsa (p<0.001, taulukko 12). Taulukossa 13. näkyvät ekotukitoiminnan aloittamiset syyt. Tyytyväisyyttä lisäsi, jos henkilö oli lähtenyt ekotukitoimintaan mukaan omasta aloitteesta (p=0,009). Omasta aloitteesta tai esimiehen aloitteesta ekotukihenkilöksi ryhtyminen lisäsi sitoutumista (p=0.001). Aloittamistapa ei vaikuttanut motivaatioon muutokseen. Lisätukitoiveista taloudelliset kannustimet työyhteisölle ja valmis tukimateriaali olivat jokaisen kaupungin ekotukihenkilöiden toivomuslistan kärjessä. (Kuviot 22-25). Aloitusvuosi on yhteydessä toiveisiin lisätuesta. Koulutustarvetta lisäsi, jos oli lähtenyt mukaan vuonna 2011 tai 2012 (p=0,03). Energia-asioissa tiedontarve oli hieman korkeampi vuonna 2012 (p=0,01) aloittaneilla. Ympäristöystävällisissä hankinnoissa lisätiedon tarve oli hieman korkeampi vuonna 2009, 2011 ja 2012 aloitteilla. Motivaation kasvu ekotukihenkilön tehtävässä lisäsi toiveita lisätietoa energia-asioista (p<0,001), verkostotapaamisista muiden ekotukihenkilöiden kanssa (p<0,001), kestävästä liikkumisesta (p<0,001), vierailuihin ympäristöalan kohteisiin (p<0,001), lisäkoulutuksista (p=0,001), sähköisestä materiaalista (p=0,002), oppimisvierailuista muihin virastoihin/työyksiköihin (p=0,005), ympäristöystävällisistä hankinnoista (p=0,005), taloudellisista kannustimista työyhteisölle (p=0,005), valmiista tukimateriaalista (p=0,006), taloudellisista kannustimista ekotukihenkilöille (p=0,008) sekä räätälöidyistä koulutuksista työyksikön tiloissa (p=0,014). Sitoutuminen ekotukitoimintaan kasvatti kiinnostusta koulutuksiin (p<0,001), vierailuihin ympäristöalan kohteisiin (p<0,001), verkostotapaamisiin muiden kanssa Helsinki En lainkaan sitoutunut Heikosti sitoutunut Melko sitoutunut Hyvin sitoutunut Espoo Turku Oulu % 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 20. Ekotukihenkilön sitoutuminen ekotukitoimintaan. 37

38 Helsinki Tyytymätön Vähemmän tyytyväinen Tyytyväinen Hvyin tyytyväinen Täysin tyytyväinen Espoo Turku Oulu % 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 21. Tyytyväisyys ekotukitoimintaan kokonaisuutena. (p<0,001), taloudellisten kannustimiin työyhteisöille (p<0,001) ja ekotukihenkilöille (p=0,001), räätälöityihin koulutuksiin työyksikön tiloissa (p<0,001), sähköiseen materiaaliin (p=0,004), ympäristöystävällisiin hankintoihin (p=0,005), oppimisvierailuihin muihin virastoihin/työyksiköihin (p=0,007), lisätiedon saamiseen energia-asioista (p=0,019), konsultoiviin käynteihin (p=0,025) sekä valmiiseen tukimateriaaliin (p=0,026). Se, miten sitoutunut ekotukihenkilö oli ekotukitoimintaan, ei lisännyt kiinnostusta jätemäärän vähentämiseen ja lajitteluun tai kestävää liikkumisen lisätukeen. Kuva: Margit Jensen/Helsingin kaupunki 38

39 Sitoutuneisuus Hyvin sitoutunut n=150 Taulukko 12. Sitoutuneisuus- ja tyytyväisyysjakauma kaupungeittain (3-luokkainen). Melko sitoutunut n=385 Heikosti sitoutunut n=116 tyytyväisyys tyytyväisyys tyytyväisyys % % % Helsinki Hyvin tyytyväinen Tyytyväinen Vähemmän tyytyväinen Espoo Hyvin tyytyväinen Tyytyväinen Vähemmän tyytyväinen Turku Hyvin tyytyväinen Tyytyväinen Vähemmän tyytyväinen Oulu Hyvin tyytyväinen Tyytyväinen Vähemmän tyytyväinen Yhteensä Hyvin tyytyväinen n= Tyytyväinen n= Vähemmän tyytyväinen n=66 Omasta Esimiehen Työkaverin Näin koulutus- Muuten aloitteesta aloitteesta innostamana mahdollisuuden % % % % % Helsinki Espoo Turku Oulu Taulukko 13. Ekotukitoiminnan aloittamisen innoittaja. 39

40 Taloudellisia kannustimia ekotukihenkilöille 35 Taloudellisia kannustimia työyhteisölle 44 Lisää tietoa ympäristöystävällisistä hankinnoista 33 Lisää tietoa kestävästä liikkumisesta 13 Lisää tietoa jätteenmäärän vähentämisestä ja lajittelusta 30 Lisää tietoa energia asioista Oppimisvierailuja muihin virastoihin/työyksiköihin Lisää vierailuja ympäristöalan kohteisiin 34 Lisää sähköistä materiaalia, esim. sähköisten uutisten tai nettisivujen kautta Verkostotapaamisia muiden ekotukihenkilöiden kanssa Valmista tukimateriaalia (julisteita, esitteitä jne.) 39 Räätälöityä koulutusta työyksikön tiloissa 29 Konsultoivia käyntejä 33 Toiveet lisätuesta, lisää koulutuksia 27 Jokin muu 6 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kaupunki=Helsinki Kuvio 22. Lisätukitarpeet Helsingissä. 40

41 Taloudellisia kannustimia ekotukihenkilöille 26 Taloudellisia kannustimia työyhteisölle 44 Lisää tietoa ympäristöystävällisistä hankinnoista 29 Lisää tietoa kestävästä liikkumisesta 11 Lisää tietoa jätteenmäärän vähentämisestä ja lajittelusta Lisää tietoa energia asioista Oppimisvierailuja muihin virastoihin/työyksiköihin Lisää vierailuja ympäristöalan kohteisiin Lisää sähköistä materiaalia, esim. sähköisten uutisten tai nettisivujen kautta Verkostotapaamisia muiden ekotukihenkilöiden kanssa Valmista tukimateriaalia (julisteita, esitteitä jne.) Räätälöityä koulutusta työyksikön tiloissa Konsultoivia käyntejä 30 Toiveet lisätuesta, lisää koulutuksia 25 Jokin muu 13 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kaupunki=Espoo Kuvio 23. Lisätukitarpeet Espoossa. 41

42 Taloudellisia kannustimia ekotukihenkilöille 38 Taloudellisia kannustimia työyhteisölle 53 Lisää tietoa ympäristöystävällisistä hankinnoista 39 Lisää tietoa kestävästä liikkumisesta 21 Lisää tietoa jätteenmäärän vähentämisestä ja lajittelusta 30 Lisää tietoa energia asioista 32 Oppimisvierailuja muihin virastoihin/työyksiköihin 31 Lisää vierailuja ympäristöalan kohteisiin 29 Lisää sähköistä materiaalia, esim. sähköisten uutisten tai nettisivujen kautta 22 Verkostotapaamisia muiden ekotukihenkilöiden kanssa 33 Valmista tukimateriaalia (julisteita, esitteitä jne.) 47 Räätälöityä koulutusta työyksikön tiloissa 38 Konsultoivia käyntejä 45 Toiveet lisätuesta, lisää koulutuksia 42 Jokin muu 8 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kaupunki=Turku Kuvio 24. Lisätukitarpeet Turussa. 42

43 Taloudellisia kannustimia ekotukihenkilöille 25 Taloudellisia kannustimia työyhteisölle 52 Lisää tietoa ympäristöystävällisistä hankinnoista 41 Lisää tietoa kestävästä liikkumisesta 20 Lisää tietoa jätteenmäärän vähentämisestä ja lajittelusta Lisää tietoa energia asioista Oppimisvierailuja muihin virastoihin/työyksiköihin 34 Lisää vierailuja ympäristöalan kohteisiin 57 Lisää sähköistä materiaalia, esim. sähköisten uutisten tai nettisivujen kautta 34 Verkostotapaamisia muiden ekotukihenkilöiden kanssa 27 Valmista tukimateriaalia (julisteita, esitteitä jne.) 55 Räätälöityä koulutusta työyksikön tiloissa 16 Konsultoivia käyntejä 23 Toiveet lisätuesta, lisää koulutuksia 43 Jokin muu 2 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kaupunki=Oulu Kuvio 25. Lisätukitarpeet Oulussa. 43

44 3.5 Ekotukitehtävän monipuolisuus ja ekotukihenkilöiden aktiivisuus Ekotukitoiminta tähtää ympäristön kannalta järkevämpiin toimintatapoihin. Vastaajat ovat opastaneet ja ohjeistaneet työtovereita useilla eri tavoilla (kuvio 26.). Eniten on tehty jätteiden lajittelun parantamiseen sekä paperin- ja energiansäästöön tähtääviä toimia. Neuvontaa on tehnyt kaksi kolmesta. Toiminnan on koettu vaikuttavan ympäristöasioiden huomioimiseen myös kyselyn vastaajien yksityiselämässä. Tyytyväiset ja sitoutuneet ekotukihenkilöt raportoivat monipuolisempia toimenkuvia ja suurempaa aktiivisuutta (tehtäviä 7) (p<0.001). Ohjeistanut tai edistänyt jätteiden lajittelua 80% Ohjeistanut tai edistänyt energiansäästöä 75% Neuvonut työkavereita ympäristöasioissa 72% Ohjeistanut tai edistänyt paperinsäästöä 69% Huomioinut ympäristöasioita entistä enemmän myös yksityiselämässäni Vienyt ympäristöasioita tiedoksi/käsiteltäväksi työyksikön kokouksiin Välittänyt ympäristötietoutta sähköpostitse/ ilmoitustaululla Kartoittanut työpaikkani ympäristöasioiden tilan esim. alkukartoituslomakkeen avulla 54% 48% 38% 34% Ohjeistanut tai edistänyt muita ympäristöasioita 32% Osallistanut työkavereita ympäristöaiheiseen kampanjaan/kilpailuun/teemapäivään Pitänyt työtovereiden kanssa palavereita ympäristövastuullisista toimista Välittänyt kuukausikirjeen eteenpäin omassa työyksikössäni 28% 28% 27% Tehnyt ekotukisuunnitelman 20% Järjestänyt itse kampanjan/kilpailun/teemapäivän 18% Jokin muu 5% 0% 20% 40% 60% 80% Kuvio 26. Ekotukitehtävien monipuolisuus ja ekotukihenkilöiden aktiivisuus 44

45 3.6 Tavoitteissa onnistuminen ja sitoutuminen toimintaan Mitä ekotukitoiminnalla on saatu aikaiseksi? Luotettavin tuloksellisuutta mittaava kysymys oli ekotukitoiminnan kehityskohteissa onnistuminen, jossa Helsingin ekotukihenkilöt itse arvioivat, missä ekotukitoiminnan kehittämiskohteissa työyhteisössä oli onnistuttu (taulukko13.). Helsingin ekotukihenkilöiden onnistumista on mitattu yhdeksällä eri osa-alueella asteikolla 0-3 ja näistä on laskettu keskiarvopisteytys (onnistumisscore). Keskiarvoon hyväksyttiin mukaan vain ne, jotka olivat vastanneet vähintään viiteen yhdeksästä esitetystä kehittämiskohteesta ja niissä onnistumisesta. Sitoutuminen ja kokonaistyytyväisyys ekotukitoimintaan ovat voimakkaasti yhteydessä itse koettuun onnistumiseen ekotuen tavoitteissa. Sitoutuneet ja tyytyväiset ekotukihenkilöt onnistuvat ekotukitavoitteissa (p molemmissa <0.001), ANOVA). Helsingin ekotukihenkilöiden saavutuspisteitten keskiarvot ekotukitehtävään sitoutumisen ja kokonaistyytyväisyyden mukaan Jätteiden lajittelu Kestävät hankinnat ja materiaalien kestävä käyttö Onnistuttu Onnistuttu Ei vielä Ei vielä Yhteensä hyvin vähän onnistuttu yritetty % % % % n % Paperinsäästö Jätteen määrän vähentäminen Sähkön säästö Kestävä liikkuminen Veden säästö Lämpöenergiansäästö Yleinen toimintatapojen muutos Taulukko 14. Ekotukitoiminnan kehityskohteissa onnistuminen Helsingissä. luokiteltuna on esitetty kuvissa Laatikko-jana -kuviossa mediaani eli jakauman keskimmäinen havaintoarvo on merkitty poikkiviivalla. Laatikoitten sisään sijoittuu 50 % jakauman keskiosan tapauksista (ylä- ja alakvartaalien väli). Ekotukihenkilöiden onnistumiskeskiarvojakauman ylin ja alin 25 % näkyvät pystyjanoina eli viiksinä sekä poikkeavan suuria tai pieniä havaintoja kuvaavina pisteinä. Sitoutumisen ja onnistumiskokemusten välinen yhteys näkyy edelleen kuviossa 28, jossa aineisto on jaettu sitoutuneisuuden lisäksi kokonaistyytyväisyysluokkiin. Keskiarvopisteet on laskettu yhdeksästä onnistumista mittaavasta kysymyksestä. Mukaan kelpuutettiin ne tutkittavat, jotka olivat vastanneet yli 50 % kysymyksistä (n=323). Yksittäisten kysymysten vastausskaala oli 0= ei vielä yritetty, 1= ei vielä onnistuttu, 2= onnistuttu vähän, 3= onnistuttu hyvin. Tämän Helsingin osa-aineiston tuloksen perusteella voi olettaa, että henkilöstön voimakas sitoutuminen ekotukitoimintaan on tärkeää ekotukitavoitteissa onnistumisen kannalta myös muissa kaupungeissa. Voimakkaaseen sitoutumiseen yhdistyivät ekotukitoiminnan helppo sovittaminen muiden työtehtävien rinnalle ja sen määrittely selkeäksi osaksi työnkuvaa, ekotukitehtävien sisältökeskustelut lähiesimiehen kanssa, riittävä käytettävissä oleva työaika ekotukitoimintaan, kuinka hyvin ekotukitoiminta tunnettiin työyhteisössä, lähiesimieleltä ja työyhteisöltä saatu tuki, muiden työntekijöiden kääntyminen ekotukihenkilön puoleen ekotuki-/ 45

46 3,0 2,5 Onnistumisscore (Helsinki) 2,0 1,5 1,0,5,0 Hyvin sitoutunut Melko sitoutunut sitoutuneisuus (3-luokkaa) Heikosti sitoutunut Kuvio 27. Ekotukitoiminnan tavoitteissa onnistumisen keskiarvopisteet, sitoutuneisuus luokittain. ympäristöasioissa ja asioiden käsittely työyhteisön yhteisissä kokouksissa, uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdytys ekotuki- ja ympäristöasioihin, ekotukitoiminnan implementointi osaksi koko työyhteisön toimintaa, osallistuminen työyhteisön ympäristöohjelman, -järjestelmän tai -johtamisen toteuttamiseen ja yhteistyön muiden ekotukihenkiöiden kanssa sekä kiinnostukseen lisätukeen (kaikissa p<0.001). Kyselylomakkeen pohjana käytettiin aiempia julkishallinnon toimintaa ja asenteita selvittäneitä kyselyjä. Helsingin kaupungin laatiman ensimmäisen version pohjalta lähdettiin työstämään yhteisesti sopivaa kyselyrunkoa. Kysymyksiä muokattiin ekotukikoordinaattorityöryhmän kokouksessa ja sähköpostilla. Sitoutuneisuus (3-luokkaa) Hyvin sitoutunut Melko sitoutunut Heikosti sitoutunut 3,0 Onnistumisscore (Helsinki) 2,5 2,0 1,5 1,0,5,0 Täysin tyytyväinen Hvyin tyytyväinen Tyytyväinen Vähemmän tyytyväinen Tyytyväinen Hvyin tyytyväinen Täysin tyytyväinen Tyytymätön Vähemmän tyytyväinen Täysin tyytyväinen Tyytymätön Tyytyväisyys ekotukitoimintaan kokonaisuutena (5-luokkaa) Hvyin tyytyväinen Tyytyväinen Vähemmän tyytyväinen Tyytymätön Kuvio 28. Ekotukitoiminnan tavoitteissa onnistumisen keskiarvopisteet sitoutuneisuus- ja kokonaistyytyväisyysluokittain. 46

47 4. Yhteenveto ja tulosten tulkintaa Kuva: Saara Pellikka/Helsingin kaupunki 47

48 4.1 Tutkimuksen arviointi Kaupungit tekivät omia kaupunkikohtaisia muutoksia kyselylomakkeen lopulliseen muotoon. Ekotukitoiminnan aloittamisajankohta ja toiminnan laajuus näkyivät kysymysten asettelussa. Helsinki täydensi kyselylomaketta lisäkysymyksillä. Myös muut kaupungit muokkasivat kysymyksiä (lisäväittämät / poistetut), jotta ne soveltuivat kyseisen kaupungin toiminnan mittaamiseen. Jatkossa yhteisiin kysymyksiin on hyvä lisätä tuloksellisuutta mittaava kysymys työyhteisön kehityskohteissa onnistumista. Jotta käytettävissä olevaa työaikaa voi suhteuttaa saavutettuihin tavoitteisiin ja tuloksiin, myös taustakysymys montako henkilöä ekotukihenkilön tulee opastaa ja kannustaa työyhteisössään, kannattaa lisätä kyselyyn. Kysely toteutettiin Turussa joulukuussa 2012 ja muissa kaupungeissa vuoden 2013 alussa. Vastausprosentit vaihtelivat kaupunkien välillä 29 %:sta 62 %:iin. Koska kyseessä oli kokonaistutkimus ja kysely suunnattiin kaikille kohderyhmään kuuluville, voidaan vastausaktiivisuutta pitää hyvänä. Kysely oli laaja ja sitä kannattaa jatkossa tiivistää. Sen voisi esimerkiksi toteuttaa vuorovuosina kaupunkikohtaisena ja suurten kaupunkien yhteisenä kyselynä. Kannattaa miettiä myös erikseen johdolle ja lähiesimiehille suunnattavaa kyselyä ekotukitoiminnan palvelukonseptin toimivuudesta nykytilanteessa ja kehittämisestä vastamaan tulevaisuuden tarpeita. Yhteiskyselyssä kysymyslomake ja kysymykset tulee sopia ja vahvistaa niin, että ne soveltuvat sellaisinaan kyselyssä mukana oleville kaupungeille, jotta tulokset ovat yhteismitallisemmat. Luokittelussa vaihteluväliin ja neutraaliin vaihtoehtoon kannattaa kiinnittää huomiota. Useissa luokitteluissa mukana ollut neutraali vaihtoehto ei hyvin eikä huonosti sai monissa vastauksissa suuren vastausprosentin. Tähän voi vaikuttaa se, että ihmiset valitsevat yleisesti liian helposti neutraalin vaihtoehdon tai kysymyksen asettelu on ollut hankala. Ekotukihenkilöille suunnatun yhteiskyselyn tavoitteena oli selvittää heidän näkemyksensä ekotukitoiminnan toimivuudesta työyhteisössä. Uusien toimintatapojen myötä saavutettavien tulosten mittaaminen on edelleen haaste. Tutkimuksessa rakennettiin tuloksellisuusmittari, jossa Helsingin ekotukihenkilöt itse arvioivat onnistumistaan ekotukintoiminnan kehittämiskohteissa. Tutkimuksessa havaittiin, että sitoutumisella ja kokonaistyytyväisyydellä ekotukitoiminnan toimenkuvaan on vahva yhteys Kuva: Tuija Stambej/Espoon kaupunki 48

49 4.2 Tulosten yhteenvetoa tavoitteissa onnistumiseen ja ekotukihenkilöiden aktiivisuuteen. Tämän Helsingin osa-aineiston tuloksen perusteella voi olettaa, että henkilöstön voimakas sitoutuminen ekotukitoimintaan on tärkeää ekotukitavoitteiden onnistumisen kannalta myös muissa kaupungeissa. Vastauksissa ekotukitoiminnan toimivuudesta nousi esille seuraavia kohtia: Kaupunkikohtaiset vaihtelut ovat melko suuria ekotukitoiminnan integroitumisessa osaksi koko työyhteisön toimintaa, tarkoittaen että ympäristöasiat huomioidaan toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä palveluiden kehittämisessä. Oulussa 53 %, Helsingissä 39 %, Espoossa 31 % ja Turussa 21 % arvioi, että toiminnassa oli onnistuttu hyvin tai erittäin hyvin. Toiminnan aloittamisajankohta ei vaikuttanut vastauksiin. Turussa 59 %, Espoossa 45 %, Oulussa 44 % ja Helsingissä 38 % ekotukihenkilöstä ei ole osallistunut työyhteisön ympäristöohjelman, ympäristöjärjestelmän tai ympäristöasioiden johtamisen toteuttamiseen. Tulokseen voi vaikuttaa, että näitä ohjauskeinoja ei työyhteisöillä ole käytössä tai ekotukihenkilöille ei ole mahdollisuutta osallistua toiminnan kehittämiseen näillä ohjauskeinoilla. Ekotukitoimintaan kuukausittain käytettävä aika kuukaudessa on puolella vastaajista keskimäärin puoli päivää tai vähemmän. Vastaajia, joilla ei ollut käytettävissä lainkaan työaikaa tehtävän hoitamiseen, oli eniten Espoossa (18 %) ja Turussa (15 %). Näkemykset väittämästä, että käytettävissä oleva työaika on riittävä ekotukihenkilöiden tehtävien hoitamiseen, jakautuivat. Helsingissä ja Oulussa täysin tai samaa mieltä olevien osuus oli 45 % vastaajista, Espoossa ja Turussa jokseenkin tai täysin eri mieltä ~ 45 %. 40 % ekotukihenkilöistä, joilla oli ekotukitoimintaan käytettävissä ½ työpäivää tai vähemmän, vastasi käytettävissä olevan työajan riittävän ekotukihenkilön tehtävien hoitamiseen. Ekotukihenkilöistä, joilla oli ekotukitoimintaan käytettävissä 1 2 työpäivää, 70 % oli sitä mieltä, että työaika oli riittävä. Toimenkuvan monipuolisuus ja ekotukihenkilön aktiivisuus lisäsivät ekotukihenkilön viihtymistä tehtävässä ja tyytyväisyyttä ja sitoutumista ekotukitoimintaan. Vastaajista 40 % on sitä mieltä, että ekotukihenkilöiden mielipiteet on otettu erittäin tai melko hyvin huomioon toiminnan suunnittelussa. 20 % on sitä mieltä, että melko tai erittäin huonosti. Esimiesasemassa olevien ja suorittavan tason työntekijöiden arviot ovat positiivisemmat kuin asiantuntijoiden. Oulussa vastaajien enemmistö oli sitä mieltä, että ekotukihenkilöiden mielipiteet on otettu hyvin huomioon toiminnan suunnittelussa. Ekotukitoiminnan tunnettavuuden työyhteisössä kokee hyväksi tai erittäin hyväksi 41 % vastaajista ja huonoksi tai erittäin huonoksi 20 % vastaajista. Vastaajista 65 % oli jokseenkin tai täysin sitä mieltä, että ekotukitoiminta on vaikuttanut uusien ympäristön kannalta järkevämpien toimintatapojen omaksumiseen työpaikalla. Vastaajista jokseenkin tai täysin eri mieltä oli 11 %. Kuva: Tuija Stambej/Espoon kaupunki 49

50 Vastaajista 90 % piti ekotukikoulutuksia onnistuneina. Pääkaupunkiseudulla tehdään ekotukikoulutusyhteistyötä toiminnan tehostamiseksi ja resurssien säästämiseksi. Ekotukihenkilöt pitivät laajasti tukipalveluja hyödyllisinä. Ekotukihenkilön motivaation kasvu ja sitoutuminen ekotukitoimintaan lisäsivät monipuolisesti kiinnostusta ja toiveita eri tukitarpeisiin. Lisätukitoiveista taloudelliset kannustimet työyhteisölle ja valmis tukimateriaali olivat jokaisen kaupungin ekotukihenkilöiden toivomuslistan kärjessä. Sisältökeskusteluja ekotukitoimintaan liittyvistä tehtävistä lähiesimiehen kanssa ei käynyt 30 % vastaajista Helsingissä ja Turussa, 40 % vastaajista Oulussa ja 50 % Espoossa. Työyhteisöjä, joissa ei käsitellä ympäristöasioita kokouksissa lainkaan, on alle 10 %. Kolmasosaan ekotukihenkilöistä muut työntekijät ottavat yhteyttä harvoin tai melko harvoin ekotukiasioissa. Ekotukihenkilöitä, joiden puoleen ei lainkaan käännytty, oli suhteellisesti eniten Turussa. Perehdytystä ympäristöasioista annetaan harvoin tai ei koskaan joka kolmannessa työyhteisössä. Espoossa järjestetään kaupunkitasoista perehdytystä uusille työntekijöille kahdesti vuodessa. Perehdytykseen sisältyy ympäristövastuu ja ekotukitoiminta. Vuonna aloittaneista ekotukihenkilöistä neljä kymmenestä ei tehnyt yhteistyötä muiden ekotukihenkilöiden kanssa. Kuva: Saara Pellikka/Helsingin kaupunki 50

51 4.3 Pohdintaa ja johtopäätökset Osallistava, organisaation arjessa elävä strategiatyö luo edellytykset työhyvinvoinnille, tuottavuudelle ja kilpailukyvylle. Oman työn tavoitteiden yhteys organisaation yhteisiin tavoitteisiin konkretisoi oman roolin merkitystä kokonaisuudessa, ja näin oman työn näkeminen ja hahmottaminen osana isompaa kokonaisuutta luo työlle merkitystä. Kun henkilöstö on tietoinen organisaation tahtotilasta ja tavoitteista sekä ymmärtää työnsä yhteyden niihin, syntyy motivaatiota ja sitoutumista toimintaan. Tavoitteena tulee olla, että arjessa näkyvää ja tuntuvaa arvostusta kohdistetaan sekä omaan että toisten työhön. Sitoutuminen ekotukityöhön ja kokonaistyytyväisyys ekotukitoimintaan ovat voimakkaasti yhteydessä toisiinsa (p<0.001, taulukko 12). Tyytyväiset ja sitoutuneet ekotukihenkilöt raportoivat monipuolisempia toimenkuvia ja suurempaa aktiivisuutta (tehtäviä 7) (p<0.001). Voimakkaaseen sitoutumiseen yhdistyivät ekotukitoiminnan helppo sovittaminen muiden työtehtävien rinnalle ja sen määrittely selkeäksi osaksi työnkuvaa, ekotukitehtävien sisältökeskustelut lähiesimiehen kanssa, riittävä käytettävissä oleva työaika ekotukitoimintaan, kuinka hyvin ekotukitoiminta tunnettiin työyhteisössä, lähiesimieleltä ja työyhteisöltä saatu tuki, muiden työntekijöiden kääntyminen ekotukihenkilön puoleen ekotuki-/ympäristöasioissa ja asioiden käsittely työyhteisön yhteisissä kokouksissa, uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdytys ekotuki- ja ympäristöasioihin, ekotukitoiminnan implementointi osaksi koko työyhteisön toimintaa, osallistuminen työyhteisön ympäristöohjelman, -järjestelmän tai -johtamisen toteuttamiseen ja yhteistyön muiden ekotukihenkiöiden kanssa sekä kiinnostukseen lisätukeen. (p<0.001). Ekotukitoiminnasta viestittäminen ja sen sisällyttäminen mukaan perehdytysohjelmiin sekä valmennustilaisuudet esimiehille ja tiiminvetäjille ovat tarpeen. Vuorovaikutuksen puute on heikkous ja siksi tärkeä kehittämiskohde. Sisältökeskusteluja lähiesimiehen kanssa ei käynyt 30 % vastaajista Helsingissä ja Turussa, 40 % vastaajista Oulussa ja 50 % Espoossa. Jatkuvassa toimin- nan arvioinnissa keskeisiä ovat tulos- ja kehityskeskustelut. Organisaatioissa kannattaa kiinnittää huomiota ekotukihenkilöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Tärkeitä ovat toimivat palaverikäytännöt, joissa arvioidaan säännöllisesti ekotukitöiden ja yhteistyön sujumista, nostetaan esiin havaittuja ongelmia ja mietitään niihin ratkaisuja. Esimiehen tulee miettiä keinoja, joilla haastaa ja rohkaista alaisiaan avoimeen ja rakentavaan vuorovaikutukseen ekotukiasioissa. Ylipäätään organisaatioon pitää luoda arviointi- ja palautejärjestelmät, joilla varmistetaan, että tieto ja kehittämistarpeet kulkevat niin pystysuoralla ulottuvuudella kuin sivusuunnassa työprosessien eri vaiheiden välillä. Lisäksi on tärkeä hyödyntää ja jakaa hyviä käytäntöjä myös organisaation eri osien välillä, jotta ei tarvitse keksiä jo keksittyä aina uudelleen. Ekotukitoiminnan tuloksellisuuden arviointi helpottuu, jos tavoitteet ja toimet ovat nähtävillä esim. yhteisellä sivustolla. Sen avulla saadaan työyhteisössäkin käsitys yksiköiden nykytilanteesta ja kehityskohteista ja voidaan verrata etenemistä asetettuihin tavoitteisiin. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen kannustaa ja motivoi, samoin onnistumisten ja hyvien käytäntöjen esittely esim. työyhteisön kokouksissa. Kustannushyötyjen osoittaminen ja todentaminen organisaatioissa on tarpeen perusteltaessa toiminnan resursointia ja laajentamista. Pääkaupunkiseudulla on otettu käyttöön koulutusyhteistyö niukkenevien resurssien vuoksi ja toimintaa on näin pystytty tehostamaan. Myös kuntaliittoa ja muita julkisia tahoja kannattaa harkita etsittäessä ekotukitoiminnan kehittämiselle ja kouluttamiselle kumppania ja yhteistyöfoorumeja. Ekotukitoiminnan implementointi eli toimeenpano kaupunkiorganisaatioissa on hyvä esimerkki käytännönläheisestä ja konkreettisesta tavasta sijoittaa henkilöstön osaamiseen ja tulevaisuuden kilpailukykyyn. Kannattaa myös pohtia, onko ekotukitoiminnasta mahdollista kehittää tulevaisuudessa suomalainen koulutusosaamisen vientituote. 51

52 Yhteystiedot Helsinki: ympäristösuunnittelija Pirita Kuikka, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Viikinkaari 2 b, PL 500, Helsingin kaupunki p , gsm: [email protected], Turku: hankejohtaja Stella Aaltonen, Turun kaupunki, konsernihallinto Yliopistonkatu 27a, PL 355, Turku, p [email protected], Espoo: ympäristötarkastaja Tuija Stambej, Espoon kaupungin ympäristökeskus PL 44, Espoon kaupunki, p [email protected], Oulu: ympäristötarkastaja Hanna-Mari Koivukoski Oulun seudun ympäristötoimi, Solistinkatu 2, PL 34, Oulun kaupunki, p [email protected], Oulu, rahoittajat:

53 Liite Helsingin kysymyslomake Milloin aloitit ekotukihenkilönä toimimisen? ( ) 2006 tai aikaisemmin ( ) 2007 ( ) 2008 ( ) 2009 ( ) 2010 ( ) 2011 ( ) 2012 Miten lähdit mukaan ekotukitoimintaan? [ ] Omasta aloitteesta [ ] Esimieheni aloitteesta [ ] Työkaverin innostamana [ ] Näin koulutusmahdollisuuden [ ] Muuten miten? Mihin seuraavista ekotukihenkilöille järjestetyistä tilaisuuksista olet osallistunut? [ ] Peruskoulutukseen [ ] Vierailuihin [ ] Jatko- ja kertauskoulutuksiin [ ] Muihin tilaisuuksiin [ ] En ole osallistunut mihinkään edellä mainituista Valitse kunkin väittämän kohdalla tilannettasi parhaiten vastaava vaihtoehto: Kyllä Ei a) Ekotukitoimintaan liittyvät työtehtäväni on kirjattu osaksi työnkuvaani muiden työtehtävien ohella ( )( ) b) Olen keskustellut ekotukitoimintaan liittyvien työtehtävieni sisällöstä lähiesimieheni kanssa ( )( ) c) Työajastani on osoitettu tietty tuntimäärä ekotukitoimintaa varten ( )( ) Olen kokenut ekotukitoiminnan sovittamisen osaksi omaa työnkuvaani muiden työtehtävien rinnalle: ( ) Sujuvaksi ( ) Melko sujuvaksi ( ) En sujuvaksi enkä hankalaksi ( ) Melko hankalaksi ( ) Hankalaksi

54 Arvioi kuinka paljon työaikaa voit käyttää ekotukitoimintaan kuukaudessa: ( ) 3 päivää tai enemmän ( ) 1-2 päivää ( ) Puoli päivää tai vähemmän ( ) En lainkaan ( ) En osaa arvioida Käytettävissä oleva työaika on riittävä ekotukihenkilön tehtävien hoitamiseen. ( ) Täysin samaa mieltä ( ) Jokseenkin samaa mieltä ( ) Ei samaa eikä eri mieltä ( ) Jokseenkin eri mieltä ( ) Täysin eri mieltä Kuinka sitoutunut olet ekotukitoimintaan? ( ) Hyvin sitoutunut ( ) Melko sitoutunut ( ) Heikosti sitoutunut ( ) En lainkaan sitoutunut Onko motivaatiosi ekotukihenkilönä toimimiseen kasvanut tai laskenut viimeisen 12 kuukauden aikana? ( ) Motivaationi on kasvanut ( ) Motivaationi on laskenut ( ) Motivaationi on pysynyt ennallaan ( ) En osaa sanoa Miten hyvin viihdyt ekotukihenkilön tehtävässä? ( ) Erittäin hyvin ( ) Melko hyvin ( ) En hyvin enkä huonosti ( ) Melko huonosti ( ) Erittäin huonosti Miten työyhteisössäsi suhtaudutaan ekotukitoimintaan? (Työyhteisöllä tarkoitetaan sitä työpiiriä, missä ekotukihenkilö toteuttaa ekotukitoimintaa) Erittäin hyvin Hyvin Ei hyvin eikä huonosti Melko huonosti Huonosti En osaa sanoa ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

55 Miten hyvin ekotukitoiminta tunnetaan työyhteisössäsi? Erittäin hyvin Hyvin Ei hyvin eikä huonosti Melko huonosti Huonosti En osaa sanoa ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Muut työntekijät kääntyvät puoleeni ekotuki-/ympäristöasioissa: ( ) Usein ( ) Melko usein ( ) Silloin tällöin ( ) Melko harvoin ( ) Harvoin ( ) Ei lainkaan Koen, että lähiesimieheltäni saamani tuki on ollut riittävää. ( ) Täysin samaa mieltä ( ) Jokseenkin samaa mieltä ( ) Ei samaa eikä eri mieltä ( ) Jokseenkin eri mieltä ( ) Täysin eri mieltä Miten lähiesimiehesi voisi tukea sinua paremmin? Oletko saanut omalta työyhteisöltäsi tukea ekotukitoimintaan? ( ) Kyllä ( ) En ( ) En osaa sanoa Millaista tukea olet työyhteisöltäsi saanut ja oletko kokenut tuen hyödylliseksi?

56 Valitse sellaisia toimia, joita olet ekotukihenkilönä tehnyt: [ ] Neuvonut työkavereita ympäristöasioissa [ ] Pitänyt työtovereiden kanssa palavereita ympäristövastuullisista toimista [ ] Vienyt ympäristöasioita tiedoksi/käsiteltäväksi työyksikön kokouksiin [ ] Ohjeistanut tai edistänyt jätteiden lajittelua [ ] Ohjeistanut tai edistänyt energiansäästöä [ ] Ohjeistanut tai edistänyt paperinsäästöä [ ] Ohjeistanut tai edistänyt muita ympäristöasioita [ ] Välittänyt kuukausikirjeen eteenpäin omassa työyksikössä [ ] Välittänyt ympäristötietoutta sähköpostitse/ilmoitustaululla [ ] Osallistanut työkavereita ympäristöaiheiseen kampanjaan/kilpailuun/teemapäivään [ ] Järjestänyt itse kampanjan/kilpailun/teemapäivän [ ] Kartoittanut työpaikkani ympäristöasioiden tilan esim. alkukartoituslomakkeen avulla [ ] Tehnyt ekotukitoimintasuunnitelman [ ] Huomioinut ympäristöasioita entistä enemmän myös yksityiselämässäni [ ] Jokin muu, mikä Missä koet onnistuneesi ekotukihenkilönä? Missä kehityskohteissa työyhteisössäsi on mielestäsi onnistuttu? Onnistuttu hyvin Onnistuttu vähän Ei vielä onnistuttu Ei vielä yritetty Sähkön säästö ( ) ( ) ( ) ( ) Lämpöenergiansäästö ( ) ( ) ( ) ( ) Veden säästö ( ) ( ) ( ) ( ) Jätteen määrän vähentäminen ( ) ( ) ( ) ( ) Jätteiden lajittelu ( ) ( ) ( ) ( ) Paperinsäästö ( ) ( ) ( ) ( ) Kestävät hankinnat ja materiaalien kestävä käyttö ( ) ( ) ( ) ( ) Kestävä liikkuminen ( ) ( ) ( ) ( ) Yleinen toimintatapojen muutos ( ) ( ) ( ) ( ) Jokin muu, mikä ( ) ( ) ( ) ( )

57 Koen, että ekotukitoiminnalla on ollut konkreettisia vaikutuksia työpaikkani arkikäytäntöihin. ( ) Täysin samaa mieltä ( ) Jokseenkin samaa mieltä ( ) Ei samaa eikä eri mieltä ( ) Jokseenkin eri mieltä ( ) Täysin eri mieltä ( ) En osaa sanoa Ekotuki-/ympäristöasioita käsitellään työyhteisöni yhteisissä kokouksissa: ( ) Usein ( ) Melko usein ( ) Silloin tällöin ( ) Melko harvoin ( ) Harvoin ( ) Ei lainkaan Uudet työntekijät ja sijaiset perehdytetään ekotuki-/ympäristöasioihin: ( ) Aina ( ) Usein ( ) Silloin tällöin ( ) Harvoin ( ) Ei koskaan ( ) En osaa sanoa Kuinka hyvin ekotukitoiminta on saatu sisältymään osaksi koko työyhteisön toimintaa? (Tarkoittaen, että ympäristöasiat huomioidaan toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä palveluiden kehittämisessä) ( ) Erittäin hyvin ( ) Hyvin ( ) Ei hyvin eikä huonosti ( ) Melko huonosti ( ) Huonosti ( ) En osaa sanoa Tiedätkö onko virastossasi ympäristö-/ekotukiyhdyshenkilöä? ( ) Kyllä ( ) En

58 Oletko osallistunut työyhteisösi ympäristöohjelman, - järjestelmän tai -johtamisen toteuttamiseen? ( ) Paljon ( ) Vähän ( ) En ollenkaan Onko tulospalkkiotavoitteissanne mukana ympäristötavoitteita? [ ] Kyllä, paperinsäästö [ ] Kyllä, energiansäästö [ ] Ei [ ] Emme ole tulospalkkauksen piirissä [ ] En osaa sanoa [ ] Kyllä jokin muu, mikä Oletko osallistunut oman virastosi ekotukihenkilöiden tapaamisiin? ( ) Kyllä ( ) En ( ) Virastossani ei ole järjestetty ekotukihenkilöiden yhteisiä tapaamisia Oletko tehnyt yhteistyötä muiden ekotukihenkilöiden kanssa? [ ] Kyllä, oman työyhteisöni ekotukihenkilöiden kanssa [ ] Kyllä, oman virastoni ekotukihenkilöiden kanssa [ ] Kyllä, muiden virastojen ekotukihenkilöiden kanssa [ ] Kyllä, muiden kaupunkien ekotukihenkilöiden kanssa [ ] En Millaista yhteistyötä olet tehnyt muiden ekotukihenkilöiden kanssa? [ ] Jakanut hyviä käytäntöjä [ ] Pitänyt yhteistyöpalavereja [ ] Suunnitellut toimintaa [ ] Suunnitellut kampanjaa/tempausta [ ] Muuta mitä?

59 Miten hyödyllisiksi arvioit ekotuen tukipalvelut? Erittäin hyödyllinen Melko hyödyllinen En osaa sanoa Ei lainkaan hyödyllinen Ekotukikoulutukset ( ) ( ) ( ) ( ) Kuukausikirje ( ) ( ) ( ) ( ) Käsikirja ( ) ( ) ( ) ( ) Konsultoinnit ( ) ( ) ( ) ( ) Vierailut ( ) ( ) ( ) ( ) Materiaalipaketit ( ) ( ) ( ) ( ) Lainattavat kirjat ja materiaalit ( ) ( ) ( ) ( ) Ekotuki-intrasivut ( ) ( ) ( ) ( ) -sivut ( ) ( ) ( ) ( ) Millaista lisätukea toivoisit? [ ] Lisää koulutuksia [ ] Konsultoivia käyntejä työyksikköön [ ] Räätälöityä koulutusta työyksikön tiloissa [ ] Valmista tukimateriaalia (julisteita, esitteitä jne.) [ ] Verkostotapaamisia muiden ekotukihenkilöiden kanssa [ ] Lisää sähköistä materiaalia, esim. sähköisten uutisten tai nettisivujen kautta [ ] Lisää vierailuja ympäristöalan kohteisiin [ ] Oppimisvierailuja muihin virastoihin/työyksiköihin [ ] Lisää tietoa energia-asioista [ ] Lisää tietoa jätteen määrän vähentämisestä ja lajittelusta [ ] Lisää tietoa kestävästä liikkumisesta [ ] Lisää tietoa ympäristöystävällisistä hankinnoista [ ] Taloudellisia kannustimia työyhteisölle [ ] Taloudellisia kannustimia ekotukihenkilölle [ ] Jokin muu, mikä Kuinka tyytyväinen olet ekotukitoimintaan kokonaisuutena ( ) Täysin tyytyväinen ( ) Hyvin tyytyväinen ( ) Tyytyväinen ( ) Vähemmän tyytyväinen ( ) Tyytymätön

60 Kuinka hyvin seuraavat luovuutta kuvaavat eri väittämät sopivat omaan työyhteisöösi? Erittäin hyvin Melko hyvin Ei hyvin eikä huonosti Melko huonosti Erittäin huonosti Kokemusta arvostetaan ja sitä hyödynnetään tehokkaasti ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Luovuuden merkitys tässä työssä on vähäinen ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Tilat ja työympäristö antavat hyvät puitteet ajatusten vaihdolle ja luovuudelle ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Toimintamme on innovatiivista ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Ekotukihenkilöiden mielipiteet on otettu hyvin huomioon toiminnan suunnittelussa ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Tällä toiminnan alueella ei tarvita luovuutta ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Uuden osaamisen luominen yhdessä on osa tätä työtä ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Uudet ideat ja ajatukset viedään tehokkaasti toiminnan tasolle ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Yleistä palautetta ekotukitoiminnalle; risut ja ruusut, kehittämisehdotuksia ja toiveita Valitse oma virastosi kaupungin vuoden 2012 virastojaon mukaan. Virasto: ( ) Arbis ( ) Asuntotuotantotoimisto ( ) Hallintokeskus ( ) Hankintakeskus ( ) Helsingin Energia ( ) Helsingin Satama ( ) Helsingin Tukkutori ( ) Henkilöstökeskus

61 ( ) HKL ( ) Kaupunginkirjasto ( ) Kaupunginmuseo ( ) Kaupunginorkesteri ( ) Kaupunkisuunnitteluvirasto ( ) Kiinteistövirasto ( ) Korkeasaaren eläintarha ( ) Kulttuurikeskus ( ) Liikuntavirasto ( ) Nuorisoasiainkeskus ( ) Oiva Akatemia ( ) Opetusvirasto ( ) Palmia ( ) Pelastuslaitos ( ) Rakennusvalvontavirasto ( ) Rakennusvirasto ( ) Sosiaalivirasto ( ) Stara ( ) Suomenkielinen työväenopisto ( ) Taidemuseo ( ) Taloushallintopalvelu ( ) Talous- ja suunnittelukeskus ( ) Tarkastusvirasto ( ) Terveyskeskus ( ) Tietokeskus ( ) Työterveyskeskus ( ) Ympäristökeskus ( ) Muu, mikä Toimipaikkasi ala: ( ) Sivistystoimiala ( ) Hyvinvointitoimiala ( ) Vapaa-ajantoimiala ( ) Kiinteistötoimiala ( ) Ympäristötoimiala ( ) Konsernihallinto ( ) Muu:

62 Mikä on asemasi organisaatiossa? ( ) Työntekijä/suorittavataso/toimihenkilö ( ) Asiantuntija ( ) Käytännön työnjohto ( sis. esimiehet, tiimin-/ryhmänvetäjät) ( ) Johto Oletko usean henkilön esimies? ( ) En ( ) Kyllä, kuinka monen Sukupuoli: ( ) Mies ( ) Nainen Minkä ikäinen olet? ( ) Alle 30 vuotta ( ) vuotta ( ) vuotta ( ) 60+ Mikä on koulutusalasi? ( ) Tekninen ( ) Kaupallinen ( ) Yhteiskuntatieteellinen ( ) Terveys- ja sosiaaliala ( ) Kasvatustieteellinen ( ) Palveluala ( ) Humanistinen ( ) Luonnontieteellinen ( ) Maa- ja metsätalousala ( ) Muu, mikä Mihin seuraavista verkkoyhteisöistä olet rekisteröitynyt? [ ] Facebook [ ] Twitter [ ] LinkedIn [ ] MySpace [ ] Suomi24 [ ] Jokin muu [ ] En ole rekisteröitynyt mihinkään verkkoyhteisöön