JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Sivu 60 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Kaupunginhallitus Aika klo 15:00-17:58 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupungintalo Käsitellyt asiat Sivu 60 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 61 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 62 Botanian ystävät ry:n avustaminen 6 63 Vuosikatsaus Vuoden 2018 kuntakohtaisten Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän maksuosuuksien määräytyminen 65 Esisopimus Mehtimäelle rakennettavan palloiluhallin vuokraamisesta Joensuun kaupungin konserniohjeen päivittäminen Vastaus valtuutettu Marko Haakanan ynnä muiden valtuustokysymykseen Vapaudenpuiston puistohakkuista 68 Eron myöntäminen Jenny Salmelalle alueellisen jätelautakunnan jäsenyydestä Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Tiedoksi saatettavia asioita Ilmoituksia lähiaikojen tapahtumista ja tilaisuuksista 29

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Kaupunginhallitus Läsnä Eskelinen Seppo puheenjohtaja Autti Hannele jäsen Hattunen Jenna jäsen Heinonen Eila jäsen Kokko Osmo jäsen Koskinen Sari jäsen Puhakka Paula jäsen Rauma Simo jäsen Törmälä Anssi jäsen Mustonen Juha kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pippuri Arto kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Karjalainen Kari kaupunginjohtaja Riitta Himanka hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Horttanainen Jari kansliapäällikkö Rossi Hannes varajäsen Puhakka Antero varajäsen Poistui 66 klo 17:10 Korhonen Pauliina Botanian ystävät ry, toiminnanjohtaja Paikalla kokouksen alussa klo 15:07-15:25 Pyykkönen Markku tapahtumapäällikkö Paikalla kokouksen alussa klo 15:25-15:54 Junttanen Jarmo Puhas Oy, toimitusjohtaja Paikalla kokouksen alussa klo 15:54-16:45 Mutka Marja-Riitta Puhas Oy, hallintojohtaja Paikalla kokouksen alussa klo 15:54-16:45 Poissa Järvinen Anni jäsen Kauppinen Markku jäsen Mäkisalo-Ropponen Merja kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Allekirjoitukset Seppo Eskelinen puheenjohtaja Riitta Himanka pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Antero Puhakka pöytäkirjan tarkastaja Osmo Kokko pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi yleisessä tietoverkossa.

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Pöytäkirjanpitäjä Riitta Himanka

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Totesi. Todettiin, että kokouksen alussa on seuraavat esittelyt: - Botanian ystävät ry:n toiminta, toiminnanjohtaja Pauliina Korhonen - Ajankohtaiskatsaus tapahtumapalveluihin ja vuoden 2019 suurtapahtumat, tapahtumapäällikkö Markku Pyykkönen - Muovin kiinteistökohtainen keräys, jätelain muutokset ja liikennebiokaasu Puhas Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Junttanen ja hallintojohtaja Marja-Riitta Mutka

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta KH Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Antero Puhakan ja Osmo Kokon. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Kaupunginhallitus Botanian ystävät ry:n avustaminen 3586/ /2018 KH Botanian ystävät ry on vuonna 2012 perustettu yhdistys, jonka päätehtävänä on huo leh tia Botanian kasvitieteellisen puutarhan ja trooppisen perhospuutarhan yl lä pi dos ta, tunnetuksi tekemisestä ja toiminnan edistämisestä. Botanian historia nojautuu Joensuun yliopiston ja myöhemmin Itä-Suomen yliopis ton tutkimus- ja opetustoimintaan. Kun yliopisto v päätti lakkauttaa kas vi tie teel li sen puutarhan, perustettiin Botanian ystävät ry. Keväällä 2018 Suomen yliopistokiinteistöt myi Botania alueen rakennuksineen Joensuun Botania Oy:lle, mikä vastaa nykyisen alueen liiketoiminnan kehittämisestä. Varsinaisen liiketoiminnan siirtyminen Joensuun Botania Oy:lle on muuttanut Bo tani an ystävät ry:n toimintamallia selkeästi. Jatkossa Botanian ystävät ry tulee keskittymään erilaisten Botanian alueella tuotettavien hankkeiden ra hoit tami seen ja toteuttamiseen yhteistyössä paitsi Joensuun Botania Oy:n, myös muiden kumppaneiden kanssa. Rahoitusta haetaan eri säätiöiltä, yrityksiltä ja jul kisil ta toimijoilta. Hanketoiminnan toteutuksessa on tarkoitus hyödyntää koko Bo tani an alueen kehitystä ja tuoda yhdistyksen jäsenille sekä suurelle yleisölle mah dol li suu den päästä mukaan innovatiiviseen kestävää kehitystä ja luonnon mo ni muo toi suut ta edistävään toimintakulttuuriin. Botanian ystävät ry tulee tulevaisuudessa panostamaan Botanian alueelle pe rustet ta van uuden perhostalon rakentamiseen, perhosten kasvatukseen ja yl lä pitoon. Yhdistyksen tavoitteena on rakentaa, toteuttaa ja ylläpitää Botanialle oma per ho siin keskittyvä nähtävyys- ja vierailukohde, erillinen perhostalo. Maailman poh joisin ja Suomen ainoa Perhostalo toimisi omana yksikkönään Botanian kasvi tie teel li sen puutarhan alueella. Valmistuessaan perhostaloa hyödynnetään mo ni puo li ses ti alan tutkijoiden ja harrastajien tutkimuskohteena ja siellä jär jeste tään perhosten elämän seuraamiseen liittyviä luontokerhoja ja muita ta pah tumia. Perhostalo olisi avoinna ympärivuotisesti ja se palvelisi niin paikallisia toi mijoi ta kuin myös alueelle saapuvia matkailijoita. Perhostalon toiminnan ylläpitoon yh dis tys kehittää uudenlaisia toimintamalleja. Botanian ystävät ry hakee Joensuun kaupungilta avustusta euroa. Avustus on tarkoitus käyttää seuraavasti: - Botanian perhosten ylläpitoon, kasvatukseen ja sijoittamiseen liittyvät toimin not - henkilöstömenoihin; toiminnanjohtaja, työkokeilut ja työllistäminen - perhoskokoelma; sijoittamiseen liittyvät tekniset ratkaisut - tilavuokraan Botanian ystävät ry:n toiminnanjohtajana toimii Pauliina Korhonen. Vuonna 2018 kaupunginhallitus päätöksellään myönsi yh dis tyksel le euron suuruisen toimintatuen. Yhdistyksen avustushakemus, toimintasuunnitelma ja talousarvio ovat

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Kaupunginhallitus luettavissa sähköisen kokouksen oheismateriaalina. Tilinpäätös vuodelta 2018 toimitetaan sen valmistuttua kau pun gil le. Valmistelija: kansliapäällikkö Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää myöntää Botanian ystävät ry:lle euron suuruisen toimintatuen ha ke mukses sa esitettyihin toimintoihin vuonna Määräraha osoitetaan talousarvion vastuualueen 1220 Jäsenmaksut, -osuudet ja avus tuk set kustannuspaikalta 1222 avustukset. Avustuksen maksatuksesta ja raportoinnista on sovittava tarkemmin kans liapääl li kön kanssa. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Omistajaohjausjaosto Kaupunginhallitus Vuosikatsaus / /2018 OMOHJ Kaupungin väestömäärä oli Tilastokeskuksen julkaiseman vuoden 2018 väestön ennakkotietoja koskevan tilaston mukaan Kasvua edellisvuoteen nähden oli 510 henkilöä (+0,7 %). Vuodenvaihteen virallinen väestömäärä julkaistaan maaliskuun lopussa. Väestömäärän myönteistä kehitystä selittää nettomuutto. Ennakkotietojen mukaan nettomuutto oli vuonna 2018 siirtolaisuus mukaan lukien 634, kun se vuonna 2017 oli 346. Syntyneiden määrä laski edelleen koko maan trendiä seuraten ja oli ennakkotietojen mukaan 632 (664). Kuolleiden määrä oli 756 (728). Työttömyysaste oli joulukuussa 14,3 %, mikä oli 2,4 % -yksikköä pienempi kuin vuo den 2017 vastaavana ajankohtana. Työttömiä työnhakijoita oli ja avoimia työpaikkoja 593. Työttömien työnhakijoiden määrä oli 853 henkilöä pie nempi kuin edellisenä vuonna. Koko vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi muodostui 14,7 %, kun kes kimää räi nen työttömyysaste vuonna 2017 oli 17,2 %. Työttömien määrässä mi tattu na muutos oli 882 henkilöä. Vuoden 2018 talousarvio on Joensuun Vesi -liikelaitos ja rahastot mukaan lukien 3,0 milj. euroa alijäämäinen. Vuoden 2018 tulos jäänee talousarviota hei kommak si erityisesti heikon verotulokehityksen johdosta. Vuosi 2018 oli sijoitusmarkkinoilla haasteellinen. Loppuvuoden heikon ke hi tyksen johdosta kaupungin rahastojen markkina-arvo oli vuoden 2018 lopussa edellis tä vuodenvaihdetta alemmalla tasolla: rahastojen yhteenlaskettu mark kina-ar vo oli vuoden 2018 lopussa 92,7 milj. euroa, 2,0 milj. euroa (-2,1 %) edel lisvuot ta matalampi. Lisäksi elinkeinorahastosta on annettu 4,2 milj. euron laina Busi ness Joensuu Oy:lle (aiemmin Joensuun Tiedepuisto Oy:lle), josta on jäljellä 0,65 milj. euroa. Rakentaminen jatkui vuoden 2018 aikana vilkkaana. Vuoden 2018 aikana valmis tui uutta kerrosalaa lähes m², kun edellisvuonna kerrosalaa valmistui run sas m². Rakennuslupia myönnettiin lähes m², kun edel lisvuon na määrä oli lähes m². Rakennuslupia myönnettiin laajennus- ja muu tos hank keet huomioiden 899 asunnolle, kun vuonna 2017 lupia myönnettiin 1018 asunnolle. Henkilötyökuukausia kertyi joulukuussa 2181, kun vuoden 2017 joulukuussa henki lö työ kuu kau sien määrä oli Koko vuoden henkilötyövuosikertymä oli 2078, kun vuonna 2017 henkilötyövuosia kertyi Valmistelija: Talousjohtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus:

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Omistajaohjausjaosto Kaupunginhallitus Omistajaohjausjaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää merkitä vuosikatsauksen tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Talousjohtaja Satu Huikuri ja strategiajohtaja Janna Puumalainen olivat kokouksessa asiantuntijoina asian käsittelyn aikana. KH Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää merkitä vuosikatsauksen tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi. Liitteet 1 Vuosikatsaus

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Omistajaohjausjaosto Kaupunginhallitus Vuoden 2018 kuntakohtaisten Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän maksuosuuksien määräytyminen 3940/02.02/2019 OMOHJ Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän yhtymähallitus on ko kouk ses saan päättänyt ehdottaa jäsenkuntien valtuustoille, että Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän vuoden 2018 kuntien maksuosuudet määrätään siten, että vuoden 2017 lukuina käytetään vuoden 2017 kuntakohtaisia toteumia ja hyväksyä em. perusteella lasketut liitteenä olevat vuoden 2018 kuntakohtaiset maksuosuudet. Kuntien on pyydetty käsittelemään asia valtuustoissa mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään helmikuun loppuun mennessä. Kuntakohtaisiin maksuosuuksiin tehdään teknisiä muutoksia ja korjauksia, mikäli KPMG raportoi korjaustarpeita yhteenvetoraportissa, jonka tilintarkastusyhteisö laatii Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän toimeksiannosta helmikuussa. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän pe rus so pi muk sessa on määrätty kuntayhtymän järjestämien sosiaali- ja terveyspalvelujen net tokus tan nus ten rahoittamisesta. Perussopimuksen 24 :n 1-3- kappaleiden mukaan: Järjestämis- ja tuottamisvastuun aiheuttamat nettokustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamalla korvauksella (= kuntien maksuosuudet). Omistajaohjauksessa määrätään maksuosuuksilla kerättävän määrän muutos vuosittain. Muutoksen pohjana käytetään kuluvan vuoden ennustetta (Siun sote). Vuoden 2018 loppuun saakka kuntien maksuosuudet perustuvat rahoitusmalliin, jossa käytön mukainen osa on 95 % ja asukasluvun mukainen osa on 5 %. Kunnan talousarviovuoden käytön mukainen osa perustuu kuluvan vuoden ennusteen (Siun sote) ja kahden (2) edellisen vuoden tilinpäätöksiin, joita painotetaan suhteellisesti seuraavasti; kuluva vuosi 50 %, edellinen 30 % ja sitä edellinen 20 %. Kunnan talousarviovuoden maksuosuus on lopullinen. Asukasluvun mukaisen osan määrittämisessä käytetään viimeksi päättyneen vuoden virallista asukaslukua. Vuoden 2019 alusta lukien kuntien maksuosuudet määräytyvät kokonaan palvelujen käytön perusteella. Edelleen perussopimuksen 24 :n 9 kappaleessa on määrätty, että Kuntien omistajaohjauksessa määrätty kuntalaskutuksen yhteismäärä on kuntayhtymää sitova.

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Omistajaohjausjaosto Kaupunginhallitus Perussopimuksen määräyksistä seuraa, että vuoden 2018 maksuosuuksien tulisi perustua rahoitusmalliin, jossa käytön mukainen on 95 % ja asukasluvun mukainen osa 5 %. Edelleen perussopimuksen mukaan kunnan talousarviovuoden käytön mukaisen osan perusteena tulisi perussopimuksen mukaan olla: vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaiset sote-kustannukset, painoarvo 20 % vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaiset sote-kustannukset, painoarvo 30 % vuoden 2017 osalta Siun soten laatima kuntakohtainen ennuste, pai no ar vo 50 %. Valmisteltaessa vuoden 2018 kuntakohtaisia sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuosuuksia ei kuntakohtaisia ennusteita vuoden 2017 toteutumista ollut käytettävistä kuntayhtymän raportointijärjestelmän keskeneräisyyden johdosta. Tästä johtuen kuntakohtaisia maksuosuuksia määrättäessä perusteena on perussopimuksesta poiketen käytetty vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaiset sote-kustannukset, painoarvo 20 % vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaiset sote-kustannukset, painoarvo 30 % vuoden 2017 kuntakohtaista maksuosuutta, joka on perustunut vuosien toteutumiin (95 %) sekä asukasluvun mukaiseen osuuteen (5 %) Maksuosuuksien määrittely on siten viimeisen kriteerin osalta poikennut perussopimuksessa määrätyistä perusteista. Maksuperustetta on jouduttu muuttamaan käytännön syistä, koska sovittua maksuperustetta ei ole tosiasiallisesti pystytty noudattamaan kuntayhtymän ensimmäisenä toimintavuonna. Kuntien yhteisessä omistajaohjauksessa on kuitenkin ollut esillä, että vuoden 2017 tilinpäätöksen valmistuttua omistajat tarkastelevat toiminnan ja talouden toteutumaa. Kuntien välisessä valmistelussa tavoitteena oli, että vuoden 2017 kuntakohtaisten toteutumatietojen valmistuttua lopullisten kuntakohtaisten maksuosuuksien hyväksyminen tuotaisiin kuntien päätöksentekoon keväällä Kuntayhtymän raportointijärjestelmän käyttöönottoon liittyvän viiveen johdosta päätöksenteko on kuitenkin viivästynyt. Kuntakohtaisten ennusteiden valmistumisen viivästymisen johdosta maksuosuuksien määrittely ei käytännössä ole missään tapauksessa mahdollinen perussopimuksen määräysten mukaisesti. Kuntakohtaisen 2017 (vuosien toteutumiin ja asukasluvun mukaiseen osuuteen perustuvan) maksuosuuden soveltaminen vuoden 2017 ennusteen sijaan poikkeaa kuntien hyväksymästä perussopimuksen mukaisesta perusteesta. Toisaalta myös maksuosuuksien tarkistaminen siten, että vuoden 2017 tietona käytetään laskennassa kuntakohtaista toteutumatietoa, merkitsee poikkeamisesta perussopimuksen määräyksistä. Kunnat ovat pyytäneet omilta tilintarkastusyhteisöiltään (BDO, KPMG, Talvea) lausuntoja, miten maksuosuuksien käsittelyssä tulisi menetellä. Tilintarkastajien lausunnoista käy ilmi, että maksuosuuksien tarkistaminen edellyttää kuntien valtuustojen päättävän maksuosuuksien määrittelystä, koska maksuosuuksia ei ole määritelty perussopimuksen mukaisesti. Kaksi tilintarkastusyhteisöistä on esittänyt, että maksuosuudet tulee tarkistaa

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Omistajaohjausjaosto Kaupunginhallitus käyttäen vuoden 2017 perusteen osalta kuntakohtaisia toteutumatietoja. Perussopimus on kuntien välinen sopimus. Sopimuksessa on sovittu yksityiskohtaisesti ja sitovasti kuntayhtymän järjestämis- ja tuottamisvastuulla olevien palvelujen maksuosuuksien määräytymisestä. Mikäli perussopimuksessa määrätyistä kriteereistä poiketaan, on kyse lähtökohtaisesti perussopimuksen muuttamisesta, joka tulee tehdä perussopimuksessa määrätyssä menettelyssä. Mikäli perussopimuksessa ei ole ehtoja perussopimuksen muuttamisesta, sovelletaan kuntalain 57 :ssä säädettyä. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän perussopimuksessa ei ole erityisiä määräyksiä perussopimuksen muuttamisesta. Tästä seuraa, että perussopimuksen määräyksistä poikkeaminen edellyttää kuntalain 57 :n mukaisesti, että vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Perussopimuksen mukaan vuoden 2018 maksuosuuksien määrittelyssä käytön mukainen osuus määräytyy kolmen vuoden toteutumien perusteella, missä vuoden 2017 painoarvo on merkittävin. Mikäli maksuosuuksien laskennassa huomioidaan vuoden 2017 kuntakohtaiset toteutumat, huomioi se perussopimuksen mukaisen tarkoituksen eri vuosien ja käytön mukaisten kustannusten painoarvosta paremmin kuin malli, jossa vuoden 2017 perusteen osalta käytetään vuosien toteutumiin ja asukasluvun mukaiseen osuuteen perustuvaa maksuosuustietoa. Tältä osin menettely vastaisi myös kuntien valmistelussa ollutta tarkoitusta tarkistaa kuntakohtaisia maksuosuuksia vuoden 2017 tilinpäätöksen valmistuttua. Koska vuoden 2018 maksuosuutta ei ole laskettu eikä edelleenkään voida laskea perussopimuksessa määritellyllä tavalla, kuntien on päätettävä siitä perussopimuksen muuttamisjärjestyksessä. Liitteenä kuntakohtaiset vuoden 2018 sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuosuudet, jotka on laskettu käyttäen vuoden 2017 lukuina vuoden 2017 kuntakohtaisia toteutumia. Kuntajohtajien kokouksessa sovitun mukaisesti Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä on tehnyt tilintarkastajayhteisölleen KPMG:lle toimeksiannon siitä, kohdentuvatko tulot ja kustannukset kunnille käytönmukaisesti oikein. Asiasta KPMG laatii selvityksen, jossa käydään läpi seuraavia asioita: Tiedot kuntien taloustyöryhmän havaitsemista ongelmista vuosien 2018 ja 2019 aikana, lähdejärjestelmien kartoitus miten kuntayhtymä seuraa tietojen oikeellisuutta ja täydellisyyttä lähdejärjestelmistä, kustannusten kohdentamisperiaatteet ja kotikuntatietojen varmentaminen, tulojen ja menojen kohdentaminen oikealle kotikunnalle. KPMG toimittaa yhteenvedon havainnoistaan helmikuun aikana. Valmistelija: Talousjohtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Omistajaohjausjaosto päättää esittää kaupunginhallitukselle,että se esittää kaupun gin val tuus tol le, että

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Omistajaohjausjaosto Kaupunginhallitus Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän vuoden 2018 kuntien maksuosuudet määrätään siten, että vuoden 2017 lukuina käytetään vuoden 2017 kuntakohtaisia toteumia ja että kaupunginvaltuusto hyväksyy em. perusteella lasketut liitteenä olevat vuoden 2018 kuntakohtaiset maksuosuudet. Kuntakohtaisiin maksuosuuksiin voidaan tehdä vähäisiä teknisiä muutoksia ja korjauksia, mikäli kuntayhtymän tilintarkastusyhteisö raportoi korjaustarpeista. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Talousjohtaja Satu Huikuri ja strategiajohtaja Janna Puumalainen olivat kokouksessa asiantuntijoina asian käsittelyn aikana. KH Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä, että Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän vuoden 2018 kuntien maksuosuudet määrätään siten, että vuoden 2017 lukuina käytetään vuoden 2017 kuntakohtaisia toteumia ja em. perusteella lasketut liitteenä olevat vuoden 2018 kuntakohtaiset mak suosuu det. Kuntakohtaisiin maksuosuuksiin voidaan tehdä vähäisiä teknisiä muutoksia ja kor jauk sia, mikäli kuntayhtymän tilintarkastusyhteisö raportoi korjaustarpeista. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 2 Maksuosuudet 2018

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Omistajaohjausjaosto Kaupunginhallitus Esisopimus Mehtimäelle rakennettavan palloiluhallin vuokraamisesta 2848/10.03/2018 OMOHJ Kaupunginvaltuusto hyväksyi Mehtimäkihallin han ke suun ni telman ja kustannusarvion ja antoi kaupunginhallitukselle valtuudet päättää hankkeen lopullisesta toteuttamisesta sen jälkeen, kun kaikki asiaan liittyvät ta lousar vio, käyttöoikeussopimukset ja rahoitussopimukset on valmisteltu ja hy väk sytty. Kaupunginhallitus hyväksyi yritysten kanssa tehtävän so pi muksen. Päätös on lainvoimainen ja sopimus on allekirjoitettu. Mehtimäkihallin rakentaminen sisältyy kaupunginvaltuuston hyväksymän vuoden 2019 talousarvion investointiohjelmaan vuosille Itä-Suomen yliopiston kanssa on käyty neuvotteluja Mehtimäen palloiluhallin vuok raa mi seen liittyvästä esisopimuksesta. Neuvoteltu sopimusluonnos on liittee nä. Joensuun kaupunki rakennuttaa hallin ja halli tulee kaupungin omis tukseen. Halliin on varattu tiloja myös Itä-Suomen yliopiston käyttöön. Esisopimuksella Itä-Suomen yliopisto ja Joensuun kaupunki sopivat niistä yleispe ri aat teis ta, joiden mukaisesti kaupunki luovuttaa hallin tiloja yliopiston käyttöön. Näiden periaatteiden mukaisesti tullaan kaupungin ja yliopiston välillä teke mään tarkempi vuokrasopimus, kun hallin rakentaminen on varmistunut ja hal lin tarkempi tilajärjestely sekä muut tarvittavat yksityiskohdat ovat selvillä. Itä-Suomen yliopisto maksaa tilojen käytöstä Joensuun kaupungille vuokraa euroa/vuosi. Summaan lisätään kulloinkin voimassa oleva arvonlisävero. Esisopimus on voimassa siihen saakka, kun osapuolten välillä on tehty tiloista lopul li nen vuokrasopimus viimeistään kesäkuun loppuun 2020 mennessä. Lo pul linen vuokrasopimus tehdään 15 vuodeksi ja se jatkuu määräaikaisen kauden jälkeen toistaiseksi voimassa olevana sopimuksena 12 kuukauden irtisanomisajalla. Valmistelija: kansliapäällikkö, kaupunginlakimies, liikuntajohtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Omistajaohjausjaosto päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy liitteen mukaisen esi so pi muksen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liikuntajohtaja Timo Heinonen, kaupunginlakimies Mikko Kärkkäinen ja talousjohtaja Satu Huikuri olivat kokouksessa asiantuntijoina asian käsittelyn aikana.

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Omistajaohjausjaosto Kaupunginhallitus KH Kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteen mukaisen esisopimuksen ja todeta, että esisopimuksen kohdan 3. liite täydennetään varsinaiseen sopimukseen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 3 Esisopimus Mehtimäelle rakennettavan palloiluhallin vuokraamisesta

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Omistajaohjausjaosto Kaupunginhallitus Joensuun kaupungin konserniohjeen päivittäminen 3936/ /2019 OMOHJ Joensuun kaupungin konsernirakenteessa kaupungin omistamien yhtiöiden osal ta on vuoden 2018 aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. Joensuun Tiede puis to Oy ja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy ovat sulautuneet uudek si Business Joensuun Oy:ksi. Samalla kaupungin omistusosuus uudessa yhtiös sä on hiukan noussut, kun kaupunki osti ennen sulautumisen täy tän töön panoa muiden kuntien omistamat osuudet Josek Oy:n osakkeista sekä Finnveran ja Poh jois-kar ja lan maakuntaliiton omistamat Tiedepuisto Oy:n osakkeet. Toinen merkittävä muutos on ollut se, että vuoden 2018 lopussa Karelia Expert Mat kai lu pal ve lut Oy:n omistusjärjestelyt saatiin valmiiksi, jolloin kaupungin omis tus Karelia Expert Matkailupalvelut Oy:stä kohosi 8,8 %:sta 45,4 %:iin. Kaupun ki on tämän jälkeen Karelia Expert Matkailupalvelut Oy:n suurin omistaja ja ra hoit ta ja. Edelleen vuoden 2018 lopussa Siun Talous Oy ja Pohjois-Karjalan Tie to tek niik kakes kus Oy luovuttivat liiketoimintansa Meidän IT ja talous Oy:lle ja Efetta Oy:lle, joi den osaomistajia Siun Talous Oy ja Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy ovat. Vuoden 2019 aikana Siun Talous Oy ja Pohjois-Karjalan Tie to tek niik ka keskus Oy on tarkoitus purkaa, jolloin niiden omistamat Meidän IT ja talous Oy:n sekä Efetta Oy:n osakkeet jaetaan kunnille ja Joensuukin tulee suoraan omis tamaan Meidän IT ja talous Oy:tä sekä Efetta Oy:tä. Yhtiöissä tapahtuneet muutokset ovat johtaneet siihen, että konserniohje ja sen mää räyk set eivät kaikilta osin enää vastaa tosiasiallista tilannetta. Konserniohje ei tunne lainkaan uusia yhtiöitä, ja toisaalta Karelia Expert Matkailupalvelut Oy:n pai no ar vo konsernin sisällä on noussut. Uudet yhtiöt, joita ei ole mainittu konser ni oh jees sa, johtavat ongelmiin kaupungin toimielinten keskinäisestä suh teesta yhtiöiden ohjaajina. Nykyinen konserniohje ei vastaa esim. siihen, kenen ohjauk ses sa Business Joensuu Oy on. Toisaalta Karelia Expert Matkailupalvelut Oy on nykyisen konserniohjeen mukaan hallintopalvelujen ohjauksessa. Yh tiö raken ne muu tos ten takia ollaan tilanteessa, että ilman konserniohjeen päi vit tä mistä, uusien yhtiöiden konserniohjausta ei voida hoitaa tehokkaalla ja tar koi tuksen mu kai sel la tavalla. Erityisesti yhtiömuutosten alkuvaiheessa olisi kuitenkin tär keää, että konserniohjauksen määrittelyt ovat selkeitä, jotta omistaja pystyy te hok kaas ti seuraamaan ja ohjaamaan yhtiöiden toimintaa niiden ajaessa sisään uu sia toimintamallejaan. Näin ollen omistajaohjausratkaisujen päivittäminen on syy tä tehdä mahdollisimman pikaisesti. Konserniohjeessa määritellään konsernijohtoon kuuluvien toimielinten oh jaukses sa olevat yhteisöt. Hallintosäännön mukaan omistajaohjausjaoston ja elin voima joh to kun nan tehtäviin kuuluu määrätä kaupungin edustajat yhteisöjen yhtiöja vuosikokouksiin ja antaa heille toimiohjeet siltä osin, kun yhteisöt ovat kon serni oh jei den mukaan niiden ohjauksessa. Hallintosääntö siis viittaa tässä kohden kon ser ni oh jei siin, jolloin konserniohjeen muutos on tältä osin riittävä rat kai semaan toimivallan toimielinten välillä konserniohjauksessa. Hallintosäännössä on

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Omistajaohjausjaosto Kaupunginhallitus myös määrätty tytäryhteisöjen kanssa tehtävien tavoite- ja tulossopimusten hyväk sy mi ses tä (ja valmistelusta). Nämä sopimukset hyväksyy hallintosäännön mu kaan omistajaohjausjaosto lukuun ottamatta Josek Oy:n, Joensuun Tie depuis to Oy:n ja Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:n kanssa tehtäviä sopimuksia, jotka hal lin to sään nön mukaan hyväksyy elinvoimajohtokunta. Käytännössä kun Josek Oy:ta ja Joensuun Tiedepuisto Oy:tä ei enää ole olemassa, hallintosäännön määräyk sel lä ei tältä osin enää ole kohdetta ja se on näiden yhtiöiden osalta me nettä nyt merkityksensä. Ainoastaan Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:n osalta hal lin tosään nön määräys tavoite- ja tulossopimusten hyväksymisestä on edelleen validi. Joen suun Yrityskiinteistöt Oy:llä on kuitenkin voimassa oleva tavoite- ja tu los sopi mus, eikä uuden sopimuksen hyväksymiseen ole tarvetta vuoden 2019 aikana. Näin ollen akuuttia tarvetta hallintosäännön muuttamiseen ei tältä osin ole, eikä muu al la kaan hallintosäännössä ei ole nimettyjä tytäryhteisöjä koskevia määräyk siä. Em. perusteella hallintosääntöön ei tässä vaiheessa ole ehdottoman vält tä mätön tä tehdä konserniyhtiömuutosten takia päivityksiä, vaan hallintosäännön yhtei sö jen konserniohjausta koskevat muutokset voidaan tehdä samassa yhteydessä, kun hallintosääntö muutoinkin päivitetään valtuustokauden puolivälitarkastelun yh tey des sä. Konserniohjauksen ajantasaistaminen onnistuu siten tässä vai hees sa nopeimmin ja yksinkertaisimmin niin, että konserniohje päivitetään vas taa maan vallitsevaa yhtiörakennetta. Omistajaohjausta on myös syytä tiivistää ja keskittää kaikkien merkittävin ty täryh tei sö jen ohjaus kaupungin omistajaohjausjaostolle. Konserniohjeesta on poistet tu elinvoimajohtokuntaa ja elinvoimajohtajaa koskevat maininnat. Näin ollen kaik ki tytäryhteisöt ovat jatkossa konserniohjeen määrittelemin tavoin joko kaupun gin hal li tuk sen omistajaohjausjaoston ohjauksessa (Karelia Ammattikorkeakoulu Oy, Itä-Suomen Lii kun ta opis to Oy, Joensuun Kodit Oy, Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli, Joen suun Pysäköinti Oy, Puhas Oy, Joensuun Yrityskiinteistöt Oy ja Business Joen suun Oy) tai hallintopalvelujen ohjauk ses sa (kaikki muut yhteisöt kuin edel lä mainitut). Lisäksi omis ta ja oh jausjaos to antaa ohjeet kaupungin edustajille eräis sä merkittävissä yhtiöissä, jotka ei vät kuitenkaan ole kaupungin ty tär yh tiöi tä (Pohjois-Karjalan Energiaholding Oy, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy ja Polkka Poh jois-kar ja lan tukipalvelut Oy ja Karelia Expert Matkailupalvelut Oy; näi hin kuu lu vat myös Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy ja Siun Talous Oy sii hen asti, kun ne on purettu ja niiden purkamisesta lähtien Meidän IT ja talous Oy se kä Efetta Oy). Tässä yhteydessä on myös muutettu konserniohjeen 15 kohdan kon ser ni yh tiöissä noudatettavaa palkkiokäytäntöä koskevaa kappaletta riittävän joustavuuden var mis ta mi sek si. Konserniohjeessa ei ole tarkoituksenmukaista kategorisesti mää ri tel lä omistajaohjausjaoston ohjauksessa olevien yhtiöiden hallitusten jäsen ten palkkioita, vaan antaa tältä osin omistajaohjausjaostolle oikeus tarpeen mu kaan tarkemmin määritellä se, miten kaupunginvaltuuston hyväksymää luotta mus hen ki löi den matkustus- ja palkkiosääntöä sen ohjauksessa olevien yh tiöiden osalta sovelletaan. Omistajaohjausjaoston ohjauksessa olevien ty tär yh tiöiden koko, toiminnan luonne ja merkitys tulisi voida pystyä tarvittaessa huo miomaan matkustus- ja palkkiosäännön soveltamisessa yhtiöihin. Näin ollen kohtaa esi te tään tarkistettavaksi siten, että konserniyhtiöissä tulee noudattaa so vel tuvin osin kulloinkin voimassa olevaa kaupunginvaltuuston hyväksymää luot ta-

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Omistajaohjausjaosto Kaupunginhallitus mus hen ki löi den matkustus- ja palkkiosääntöä. Kaupunginhallituksen omis ta jaoh jaus jaos ton ohjauksessa olevien yhtiöiden osalta omistajaohjausjaosto antaa tar kem mat ohjeet hallituksen jäsenten palkkioista, ja vastaavasti hal lin to pal velu jen ohjauksessa olevien yhtiöiden osalta hallintopalvelut antaa tarkemmat ohjeet hallituksen jäsenten palkkioista yhtiökohtaisesti. Oheismateriaalina voimassa oleva konserniohje. Valmistelija: Hallintopalvelut Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Omistajaohjausjaosto päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä liitteenä olevan konserniohjeen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Talousjohtaja Satu Huikuri ja strategiajohtaja Janna Puumalainen olivat kokouksessa asiantuntijoina asian käsittelyn aikana. KH Kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä liitteenä olevan konserniohjeen kohdan 15. kuudenteen kappaleeseen tehdyillä muutoksilla. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Juha Mustonen poistui kokouksesta ennen asian käsittelyn aloittamista. Liitteet 4 Joensuun kaupungin päivitetty konserniohje 5 Joensuu konserni

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Kaupunginhallitus Vastaus valtuutettu Marko Haakanan ynnä muiden valtuustokysymykseen Vapaudenpuiston puistohakkuista 3903/ /2019 KH Valtuutettu Marko Haakana jätti valtuuston puheenjohtajalle val tuusto ky sy myk sen Vapaudenpuiston puistohakkuista. Kysymykset: 1. Miksi kaupunki kysyy kansalaismielipidettä, jos sillä ei ole mitään merkitystä lop pu tu lok seen? 2. Miten kaupunki aikoo jatkossa uskottavasti edistää kaupunkilaisten osal lisuut ta mm. ympäristörakentamisessa niin, että vasta saatu palkinto tuntuu an sai tul ta? 3. Voitaisiinko Vapaudenpuiston uudistamissuunnitelma ottaa uudelleen kä sitte lyyn ja välttää suunniteltu avohakkuu? Valtuustokysymyksen olivat allekirjoittaneet myös Alia Danneberg,Antti Kai nulai nen, Petteri Tahvanainen, Anni Järvinen, Sari Koskinen, Martti Juntunen, Ville Elon hei mo; Emilia Osmala, Krista Mikkonen, Mira Pesonen, Marjatta Räty, Mika Pii ro nen, Antti Saarelainen, Maria Roivas, Iiris Pääkkönen, Kikkis Mikkola, Hanne le Autti ja Oskari Korhonen Taustaa Vapaudenpuiston perusparannuksesta Joensuun kaupungin Vapaudenpuisto on osa ruutukaavan itä- länsisuuntaista hal lin non ja julkisen rakentamisen ak se lia. Puisto on osa valtakunnallisesti merkit tä vää kulttuuriympäristöä. Va pau den puis tos ta on ollut alun perin tarkoitus teh dä historiallinen, avoin ja sym met ri nen muo to puis to, edustuspuisto, mutta to teu tus on jäänyt kesken. Puistoa on vuosikymmenten kuluessa muutettu runsaasti ja alkuperäisen symmet ri sen, avoimen puiston tavoite on hävinnyt. Puis ton perusparannustarve on tul lut ajankohtaiseksi puiston nykykunnon myö tä. Tällä hetkellä puistossa on mer kit tä väs sä määrin huonokuntoisia rakenteita, kalusteita, nurmialueita ja puus toa. Puisto on siinä tilassa, että pienillä korjauksilla ja kunnossapidon keinoin puis toa ei saada viihtyisäksi ja turvalliseksi kuten asukaskyselyissä on toivot tu. Li säk si ympäristössä tapahtuneet katualueiden ja kauppatorin muutokset ovat tuo neet muutoksia puiston rajapinnoille. Katualueiden rakentamisen vai kutuk ses ta osa puiston ja katualueen rajalla olevasta puustosta on jo pois tet tu. Kaupunkirakennelautakunnan maankäyttö- ja rakennuslain tarkoit ta ma na yleisen alueen suunnitelmana hyväksymän Vapaudenpuiston yleissuun ni tel man tavoitteena on Vapaudenpuiston puisto- ja kult tuu ri his to rial li sen ar von nostaminen ja oleskelumahdollisuuksien, viihtyisyyden ja tur val li suu den lisää mi nen. Lisäksi tavoitteena on näkymän avaaminen kaupungintalolta tai demu seol le ja puiston yleisilmeen keventäminen. Suunnitelman mukainen rat kai su luo mahdollisuuden tehdä Vapaudenpuistosta puiston alkuperäisen tar koi tuk sen mu kai ses ti kaupungin edustuspuisto. Museovirasto kannatti eh do tet tua rat kaisua lausunnossaan.

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Kaupunginhallitus Kaupunkirakennelautakunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti on laadittu myös puiston yksityiskohtainen rakennussuunnitelma ja Vapaudenpuiston paran nus hank keen toteuttaminen sisältyy kaupunginvaltuuston hy väk sy män talousarvioon vuonna 2019 toteutettavana hankkeena. Va pau denpuis ton parannushankkeessa on siis edetty johdonmukaisesti säädetyssä jär jestyk ses sä tehtyjen, lainvoimaisten päätösten mukaisesti. Vapaudenpuistoon liittyvästä asukaskyselystä Vapaudenpuiston yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä järjestettiin asu kasilta ja asukaskysely, joka oli Joensuun kaupungin nettisivuilla Ky se lyl lä haluttiin kartoittaa vastaajien mielikuvaa ja tuntoja Va pau den puis tos ta ja näin saada laajempaa näkemystä puiston suunnitteluun. Kyselyssä tiedusteltiin seuraavaa: mitä Vapaudenpuisto merkitsee sinulle asukkaana? mikä on mielestäsi tärkeää Vapaudenpuistossa? millaiseksi puistoa pitäisi kehittää? onko puisto turvallinen ja viihtyisä? pitäisikö puustoa poistaa? mainitse kaksi epäkohtaa, joiden haluaisit puistossa muuttuvan tu le vaisuu des sa? mikä on lempipaikkasi Vapaudenpuistossa? mitä tapahtumia toivoisit, että puistossa järjestetään ja mitä mieltä olet puis ton kalusteista, valaistuksesta ja istutuksisista Seuraavassa on esitetty yhteenveto kahdesta nyt eniten keskustelua he rät tänees tä kysymyksestä. Onko puisto mielestäsi turvallinen ja viihtyisä? 42 % vastasi, että puisto on turvallinen, keskeinen sijain, näkymät hel potta vat valvontaa 39 % vasasi, että puisto on turvaton, häiriökäyttäytymistä, liika kas vil lisuus, valaistus 18 % ei osannut vastata, päivällä viihtyisä, illalla turvaton Pitäiskö puustoa poistaa? 25 % vastasi kyllä, avoimemmat näkymät kaupungintalolle, ja tai de museol le, enemmän valoa ja tilaa, näkyvyyttä, sekä siisteyttä 69 % vastaisi ei, puut ovat historiallista osaa, asukkailla oikeus nauttia kau pun ki luon nos ta 6 % ei osannut vastata, tarvittaessa voi harventaa ja uusia huonkontoisia puita

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Kaupunginhallitus Puuston kuntotilanne Yleissuunnitelmavaiheessa tehtiin Vapaudenpuiston puista silmämääräisen kunto kar toi tuk sen lisäksi mikroporaukset, joilla voitiin todeta esim. lahovauriot. Tä män lisäksi tehtiin keskeisimmistä puiston puista, poppeleista, Siltakadun puo lei ses ta haavasta ja Koskikadun puoleisesta kuusesta lisätutkimus Tomograf (ult ra ää ni) laitteella ja uusilla mikroporauksilla puiden kunnon varmistamiseksi. Li sä tut ki muk sel la haluttiin varmistaa monien mielestä tärkeimpien puiden kunto. Puuston tutkimusten perusteella voitiin todeta, että puut ovat kärsineet alueen tii vis ty mi ses tä ja rakentamisen aiheuttamista juurivaurioista. Asia tuli konk ree tises ti esille, kun ju han nus vii kol la vuonna 2018 Siltakadun varteen kaatui koivu, jos sa ei ollut ollenkaan pi to juu ria. Puiden kuntotutkimuksissa todettiin, että kaupungintalon näkymän peittävistä puis ta Koskikadun puoleinen mänty on lahovian takia pois tet ta va vuoden si säl lä kaa tu mis vaa ran takia. Käytävän vastapuolella si jait se va mänty on vielä koh ta laises sa kunnossa, mutta sii nä kin on vakavaa juuristovikaa kaivujen aiheuttamana. Siltakadun puoleinen erittäin suurikokoinen metsähaapa on vielä tutkimusten mu kaan runkonsa osalta kunnossa, mutta siinä on kuivia oksia ja juu ris to vau rioita. Jättipoppeleille, jotka ovat kehystäneet puiston keskiosan Va pau den pat sasta, ei pys ty enää hoitotoimenpiteillä antamaan elinaikaa, eivätkä puut ole näin ol len enää kehityskelpoisia. Poppelit ovat iältään jo 80-vuotiaita, mikä on korkea ikä pop pe lil le ja kaupunkipuulle. Myös useana viime vuonna tehdyt poppeleiden lat vus ten kuivien oksien leikkaukset tukevat tutkimustuloksia. Etenkin Kos ki kadun puo lei set poppelit ovat latvustoltaan huonokuntoisia ja vaarallisia. Puissa on enää muutamia isoja valoon hakeutuvia oksia, jotka ovat erittäin helposti mur tuvia. Koskikadun puoleiset metsäkuusi ja siperianpihta eivät tutkimuksen mukaan ole enää kehityskelpoisia puita. Puiden osalta Yleissuunnitteluvaiheessa pohdittiin eniten Rantakadun puoleisen vuo ri ja la van säilyttämistä. Puu on hyväkuntoinen ja näyttävä puu. Suun ni telmas sa on kuitenkin päädytty puun poistamiseen, koska puu on kes ki ak se li nä kymän edessä peittäen kaupungintalon. Siltakadun puoleiselle sivulle on vas taavas ti lisätty yhtenäinen lehmusrivi. Yhteenvetona voidaan todeta, että Vapaudenpuiston yleissuunnitelman al ku vaihees sa vuonna 2016 puiden kuntokartoitus tehtiin kaikille puiston 78 puulle. Vuo sien 2017 ja 2018 aikana kauppatorin ja Siltakadun pyöräilyväylän ra ken tami nen, se kä vuonna 2018 myrskytuho on vienyt puiston puista 22 kpl. Va pauden puis ton ra ken ta mis suun ni tel mas sa on poistettavia puita 46 kpl ja tilalle is tute taan 33 puu ta. Suunnitelmassa on säästetty kaikki ne puut, jotka kuntonsa ja si jain tin sa osal ta voidaan säilyttää. Jääviä puita on 10 kpl. Suunnitelmassa on myös huomioitu esim. käytäväpohjausten työvarat puiden juuristojen osalta. Puiston yleisilme on jo nyt muuttunut. Torin suunnasta näkymä puistoon on avoin. Kysymys 1: Miksi kaupunki kysyy kansalaismielipidettä, jos sillä ei ole mitään mer ki tys tä lopputulokseen? Kyselyllä haluttiin kartoittaa vastaajien mie li ku vaa ja tuntoja Vapaudenpuistosta

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Kaupunginhallitus ja saada näin laajempaa näkemystä puiston suun nit te luun. Kyselyn tarkoituksena ei ollut olla suora kansanäänestys Va pau den puis ton toteutuksesta. Mie li pi de kyse lyi den vas tauk set laajentavat suunnittelun lähtötietoja ja yhdessä muiden suun nit te lun läh tö tie to jen kanssa auttavat saamaan aikaan kokonaisuuden kannal ta toi mi vam man lop pu tu lok sen. Vapaudenpuiston mielipidekyselyyn saatiin 233 vastausta, joka on otantana melko suppea. Vastauksista kävi hyvin ilmi, että puisto koetaan tärkeäksi, ja siel lä halu taan viettää aikaa. Tämän perusteella suunnitelmassa on huomioitu puis ton parem paa käytettävyyttä esim. erilaisiin pieniin tapahtumiin, vapaaseen oles ke luun ja turvalliseen liikkumiseen puiston läpi. Puiston rooli historiallisena puis to na, kau pun gin ta lon edustan puistona ja kaupunkimme ainoana edus tus puis to na, taas tuovat omat vaatimukset puiston olemukselle. Suunnittelussa on haet tu tasa pai noa jäykän edustuspuiston ja kaikille avoimen käyttöpuiston vä lil le. Suunnittelussa on ratkaistu puiston tyyppi, toiminnallisuus, käytettävyys, is tutuk set, kalusteet, valaistus siten, että rakennettu puisto palvelee käyttäjiään mah dol li sim man hyvin ja tehdyt ratkaisut takaavat puistolle pitkän elinkaaren. Monen kyselyyn vastaajan mielestä Vapaudenpuiston puut ovat keskeisin ja sääs tet tä vin elementti, mitä puistossa on. Valitettavasti kyselyaineistossa ei taus ta tie to na ollut vielä käytettävissä riit tä väs ti tietoa puiden todellisesta kunnos ta. Puiston turvallisuus muodostuu sekä sosiaalisesta turvallisuudesta että fyy si sestä turvallisuudesta. Turvallisuutta voidaan parantaa vähentämällä riskitekijöitä useil la eri tavoin. Perusparannuksen yhteydessä turvallisuuteen voidaan vai kuttaa parantamalla valaistusta, avaamalla näkymiä ja poistamalla heik ko kun tois ta elin kaa ren sa päässä olevaa puustoa. Vastuullinen toiminta edel lyt tää, että puiden kuntotutkimuksista saatua tietoa ei voida jättää huo mioi mat ta ja näin lisätä tie toi ses ti puiston käyttäjien turvallisuusriskejä. Kysymys 2: Miten kaupunki aikoo jatkossa uskottavasti edistää kau pun ki laisten osal li suut ta mm. ympäristörakentamisessa niin, että vasta saatu pal kinto tun tui si ansaitulta? Osallisuuden edistäminen on keskeinen ja tärkeä asia, mutta se ei ollut var si nainen peruste myönnetylle palkinnolle. Kuntarahoitus on valinnut Joensuun kaupun gin vuoden 2019 vihreäksi edel lä kä vi jäk si. Palkinto on tunnustus mää rä tietoi ses ta työstä ympäristöystävällisessä ra ken ta mi ses sa. Toteuttetujen han keiden lisäksi perusteluissa on nos tet tu esille myös hyvänä esimerkkinä kau pun gin Il mas to kort te lit-han ke, jossa yh des sä asukkaiden ja muiden toi mi joi den kanssa ko keil laan ja kehitetään uusia vih rei tä ratkaisuja ja edis te tään vih reää yrittäjyyttä. Ympäristöajattelu konkretisoituu erityisesti kaupunkilaisten arjessa vih reää tekno lo giaa hyödyntävissä ja Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella ra hoi te tuis sa uu sis sa päiväkodeissa ja kouluissa. Kuntarahoituksen vih reä laina ja leasing on suun nat tu ympäristöystävällisten in ves toin tien rahoittamiseen. Rahoitusta voi ha kea investointihankkeeseen, jos sa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyö dyl li siä vaikutuksia.

23 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Kaupunginhallitus Rahoitettavien hankkeiden on kuuluttava johonkin näistä osa-alueista: uusiutuva energia julkinen liikenne kestävä rakentaminen vedenpuhdistus ja jätevesien käsittely energiatehokkuus jätteenkäsittely ympäristönhallinta ja luonnonsuojelu. Vihreän rahoituksen malli on otettu käyttöön vuonna 2016 ja tähän mennessä sitä on myönnetty yhteensä 59 eri hankkeelle. Joensuussa näistä on toteutettu peräti kuusi hanketta. Useat vihreän sertifikaatin saaneista kohteista ovat kou luja ja päiväkoteja. Joensuussa esimerkiksi Karhunmäen ja Nepenmäen kouluissa op pi lai ta kannustetaan vihreään ajatteluun antamalla heille mah dol li suus tar kastel la koulun energiankulutusta, ilmaisenergian tuottoa ja vedenku lu tus ta re aa liai kai ses ta seurantajärjestelmästä. Jo toteutetut ratkaisut siis myös edistävät jatku vaa osallistumista. Ympäristöystävällistä rakentamista tullaan jatkamaan määrätietoisesti ja vihreää rahoitusta on tarkoitus edelleen hyödyntää investointikohteissa. Saatu palkin to on ansaittu ja pal kit se mi sen perusteena olleita toimintatapoja sovelletaan toi min nas sa edelleen. Kysymys 3: Voitaisiinko Vapaudenpuiston uudistamissuunnitelma ottaa uuteen käsittelyyn ja välttää suunniteltu avohakkuu? Vapaudenpuiston kehittäminen kuuluu kaupunginvaltuuston talousarvion yhtey des sä hyväksymään investointisuunnitelmaan toteutettavaksi vuon na Investointiosan kehittämishankkeet toteuttavat kaupungin stra tegiaa ja ovat kaupunkirakennelautakuntaa sitovia hankkeita. Tavoitteen to teutta mi sek si hankkeen kilpailutuksen valmistelu on jo pitkällä ja hanke on tarkoitus to teut taa lokakuun 2019 loppuun mennessä. Hankkeiden valmistelu ja toteutus etenee aina tehtyjen päätösten perusteella. Hanke on edennyt kaupungin hallinnossa normaalilla tavalla. Vapauden puiston suun ni tel ma on hyväksytty maankäyttö- ja rakennuslain 90 :n mukaisen yleisen alu een suunnitelmana. Toimivalta suunnitelman hyväksymisessä on hal linto sään nön ja talousarvion toimeenpano-ohjeiden mukaan kau pun ki ra ken ne lauta kun nal la. Vapaudenpuiston yleissuunnitelmaan ovat liittyneet seuraavat päätökset / kä sitte lyt: KRAKLK suunnitelman hyväksyminen KRAKLK ( Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös va li tuksis ta ) Hallintosäännön mukaisesti kaupunginhallituksella on ollut mahdollisuus käyttää otto-oikeuttaan kaupunkirakennelautakunnan suunnitelman hyväksymistä

24 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Kaupunginhallitus kos ke vaan päätökseen. Nyt hanke on johdonmukaisesti hyväksytty kaupungin vuo den 2019 investointiohjelmaan ja se on mahdollista toteuttaa vain hy väk sytyn lainvoimaisen suunnitelman mukaisesti. Asian uudelleen käsittely tarkoittaisi ta lous ar vion tavoitteiden uudelleen päät tä mis tä, koko hankkeen uutta val mis telua ja suunnitteluprosessia ja siirtäisi hank keen toteutusta vähintään vuodella eteen päin. Valtuustokysymyksen käyttöalasta Hallintopalvelut on syksyllä 2018 esitetyn valtuustokysymyksen yhteydessä selven tä nyt valtuustokysymyksen tarkoitusta ja käyttöä. Hallitukselle osoitettavan ky sy myk sen poikkeava luonne ilmenee esim. siitä, että kysymyksen käsittelyn ai ka na voidaan tehdä vain ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tut kimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa. Lisäksi poikkeuksellisuutta korostaa, että kysymyksen tekemiseen vaaditaan tietty määrä valtuutettuja ja että ky symyk seen on vastattava nopeassa aikataulussa. Kuntalain 35 :n mukaan tilapäinen valiokunta voidaan asettaa valmistelemaan luot ta mus hen ki löi den erottamista tai kunnanjohtajan irtisanomista tai muihin teh tä viin siirtämistä varten. Lisäksi tilapäinen valiokunta voidaan asettaa lau sunnon antamista ja hallinnon tarkastamista varten. Valtuustokysymyksenkin tulisi kos kea sellaista kaupungin toimintaan tai hallintoon liittyvää asiaa, että kysymys voi si johtaa sellaisiin toimenpiteisiin, joita varten tilapäinen valiokunta voisi olla mah dol lis ta asettaa. Valmistelijat: piiripuutarhuri, kaupungininsinööri ja kaupunkiympäristöjohtaja Kansliapäällikkö: Vapaudenpuistoon liittyvät turvallisuuskysymykset ovat jo usean vuoden ajan ol leet säännöllisesti turvallisuussuunnittelun seurantaryhmän ja Itä-Suomen polii si lai tok sen edustajien kanssa käytyjen keskustelujen agendalla. Syyskuussa 2018 Vapaudenpuistossa tapahtuneen rasistisen pahoinpitelyn jälkeen pidetyssä seurantaryhmän kokouksessa tuli vahvasti esille mm. Va pau denpuis ton valvontaan liittyvät vaikeudet ja puistossa tapahtuva jatkuva häi riö käyttäy ty mi nen. Tammikuussa kaupungihallituksessa käsitellyn turvallisuussuunnitelman seu ranta ra por tis sa Itä-Suomen poliisilaitos on todennut häiriökäyttäytymiseen liit tyvien tehtävien keskittymisen Joensuussa keskustan puistoihin. Vapaudenpuiston uudistamisen yhteydessä on tavoitteena parantaa puis ton käy tet tä vyyt tä esim. erilaisiin pieniin tapahtumiin, vapaaseen oles ke luun ja turval li seen liikkumiseen puiston läpi. Tavoitteena on myös alueen ka me ra val vonnan toteuttaminen. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää merkitä yllä kirjoitetun vastauksena Marko Haakanan ynnä muiden al le kir joit tamaan valtuustokysymykseen ja

25 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Kaupunginhallitus todeta kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

26 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Kaupunginhallitus Eron myöntäminen Jenny Salmelalle alueellisen jätelautakunnan jäsenyydestä 3948/ /2019 KH Joensuun kaupungin hallintosäännön 25 :ssä määrätään mm. seuraavaa: "Alueellinen jätelautakunta toimii lainsäädännön tarkoittamana kunnan jä tehuol to vi ran omai se na niissä kunnissa, jotka ovat alekirjoittaneet sopimuksen jäse nyy des tä yhteisessä lautakunnassa ja jotka ovat jätehuoltoyhtiö Puhas Oy:n osa kas kun tia. Lautakunta toimii Joensuun kaupungin lautakuntana. Vastuukunnan (Joensuun kaupunki) kaupunginvaltuusto asettaa lautakunnan toi mi kau dek seen sopijakuntien valtuustojen nimeämistä jäsenistä ja kullekin jäse nel le nimetyistä henkilökohtaisista varajäsenistä. Lautakunnassa on yhteensä yh dek sän (9) jäsentä. Sopijakunnat nimeävät lautakuntaan jäseniä seuraavasti: Joen suu 5 jäsentä, Liperi 1 jäsen, Kontiolahti 1 jäsen, Polvijärvi 1 jäsen ja Ilo mantsi 1 jäsen. Vastuukunnan valtuusto valitsee yhden nimeämistään jäsenistä lautakunnan puheen joh ta jak si ja muiden kuntien edustajista vuorotellen yhden jäsenen va ra puheen joh ta jak si." Ilomantsin kunnanvaltuusto on kokouksessaan :ssä 3 myöntänyt Jenny Salmelalle eron alueellisen jätelautakunnan jäsenyydestä ja valinnut Tanja Pe so sen alueellisen jätelautakunnan jäseneksi Salmelan tilalle. Jenny Salmela on ollut alueellisen jätelautakunnan varapuheenjohtaja. Valmistelija: kansliasihteeri Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää myöntää Jenny Salmelalle eron alueellisen jätelautakunnan jäsenyydestä, valita Tanja Pesosen alueellisen jätelautakunnan jäseneksi Salmelan tilalle ja valita Tanja Pesosen alueellisen jätelautakunnan varapuheenjohtajaksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

27 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset KH Pöytäkirjat: Kaupunkirakennelautakunta Omistajaohjausjaosto Tarkastuslautakunta Viranhaltijapäätökset: Kansliapäällikkö , 5 Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja Strategiajohtaja Strategiajohtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedokseen, eikä oteta kuntalain 92 :n nojalla kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.