LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 2/ Aika: klo 17:00-20:56 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 3 Kokouksen järjestäytyminen 3 4 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 92 ) 4 5 Varhaiskasvatuksen asiakaskyselyn tulokset 5 6 Vastaus valtuustoaloitteeseen: Kauniaisten varhaiskasvatuksen maksujen poistaminen 7 7 Varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelma 14 8 Kauniaisten suomenkielisen koululaisten iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen määrittäminen alkaen 16 9 Salassa pidettävä asia Lausunto lukiolaista ja ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetusta laista 11 Muutokset suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman lukuihin 6 ja Erityisopettajan viran täyttäminen (418065) Luokanopettajan viran täyttäminen (401002) Luokanopettajan viran täyttäminen (401021) Suomi toisena kielenä tuntiopettaja toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen Tilinpäätös Lausunto asemakaavan muutoksesta - 1. kaupunginosan korttelin 8 tontit ja 16, 2. kaupunginosan kortteli 210 sekä virkistys- ja katualueet (Kauniaistentie 10, Junghansinkuja 1-3 ja 4-6, Leankuja 2-4) Muut asiat Muutos perusopetuksen oppilaaksioton enimmäismäärään lukuvuodelle

2 PÖYTÄKIRJA 2/ Läsnä: Mollgren Satu pj. Laakio Mika varapj. Tuomela Kari jäsen Laitinen Ulla jäsen Aro Ville jäsen Hirvasvuopio Jaana jäsen Karimaa Erkki jäsen Lauri Maija jäsen 3-11 Nystén Tiina jäsen Ant-Wuorinen Lauri KH:n edustaja 5-19 Pekkanen Johanna Espoon edustajan varajäsen Backman Heidi sivistystoimenjohtaja Mellanen Petri talouspäällikkö Aarniokoski Sari opetuspäällikkö Hiitola Annika varhaiskasvatuspäällikkö Poissa: Koljonen Tatu Espoon edustaja Allekirjoitukset Satu Mollgren Petri Mellanen puheenjohtaja sihteeri Hyväksytty sähköpostitse Käsitellyt asiat 3-19 Pöytäkirja tarkastettu Allekirjoitukset Jaana Hirvasvuopio Tiina Nystén Tarkastettu sähköpostitse Tarkastettu Pöytäkirja asetetaan yleisesti nähtäville Kauniaisten kaupungin kotisivuilla Todistaa Karola Nyman ilmoitustaulun hoitaja

3 PÖYTÄKIRJA 2/ Kokouksen järjestäytyminen SOVV toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Päätös: - totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - valitsi Jaana Hirvasvuopion ja Tiina Nysténin pöytäkirjantarkastajiksi.

4 PÖYTÄKIRJA 2/ Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 92 ) SOVV Valiokunnalle on lähetetty viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja edellisen kokouk sen jälkeen tehdyistä päätöksistä, jotka voidaan kuntalain 92 :n mukaan ottaa valiokunnan käsiteltäväksi. Otsikkoluettelo on esityslistan oheismateriaalina. varhaiskasvatuslautakunta päätti , että valiokunnan jäsenten tulee ilmoittaa en nen kokousta sivistystoimenjohtajalle tai opetuspäällikölle ne viranhaltijoi den päätöspöytäkirjat, joista toivovat lisätietoja kokouksessa. Sivistystoimenjohtaja: Päätös: Valiokunta merkitsee tiedokseen oheismateriaalista ilmenevät päätökset ja päät tää olla käyt tämättä kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeuttaan. Päätösehdotus hyväksyttiin.

5 PÖYTÄKIRJA 2/ Varhaiskasvatuksen asiakaskyselyn tulokset 856/ /2014 SOVV Lisätiedot: varhaiskasvatuspäällikkö Annika Hiitola, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Loka- ja marraskuussa 2017 toteutettiin neljännen kerran pää kau pun kiseu dun kuntien yhteinen varhaiskasvatuksen asiakaskysely kunnallisessa ja yksityisessä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olevien lasten van hem mil le. Kysely oli auki ja se toteutettiin säh köise nä. Kyselylinkkiä jaettiin yksiköissä sähköpostitse ja paperilapuilla, vastaa maan pääsi yksikkökohtaisella koodilla. Kyselyssä ilmeni, että pää kaupun ki seu dul la asukkaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä kuntien var haiskas va tus pal ve lui hin. Parhaan huoltajien arvion saa lasten huomioiminen ja kas va tus yksilönä. Kyselyn tulokset julkaistiin 17.1 kuntien yhteisessä semi naa ris sa Vantaan kaupungintalolla Tulokset löy tyvät myös muun muassa Kauniaisten omilta verkkosivuilta. Pää kau pun kiseu dun päivähoidon asiakaskysely 2017, Kauniaisten tulokset ja ruotsiksi Enkät till föräldrar som har barn i småbarnspedagogik och förskolan 2017, Gran kul las resultat Huoltajille on tärkeää lasten hyvinvointia edistävä arki var hais kas va tuk sessa ja esiopetuksessa. Kyselyn perusteella huoltajat kiinnittävät erityisesti huo mio ta pukemis-, ruokailu- ja päivälepotilanteiden sujumiseen. Huol ta jilla on myös odotuksia ja tarpeita muun muassa sukupuolisensitiiviseen varhais kas va tuk seen, katsomuskasvatukseen ja kasvun ja oppimisen tuen tar pei den huomioimiseen. Eniten kriittisiä arvioita sai viestintä. Huoltajat kaipaavat yhtenäistä, lapseen liittyvien tietojen kannalta tietoturvallista sähköistä viestintäkanavaa. Huol ta jil le mieluisin tapa saada tietoa toiminnasta ja tapahtumista olisi sähkö pos ti. Lisäksi sosiaalisen median kanavien kuten blogien ja Fa cebook-ryh mi en käyttöön oltiin tyytyväisiä. Kauniaisten vastausprosentti oli 31 % (148 vastausta) ja perheet arvioivat var hais kas va tuk sen laadun asteikolla 1-5 (jossa 5 oli ylin arvosana) kunnal li ses sa 4,57 (vaihteluväli 4,18-4,94), esiopetuksessa 4,58, os to pal veluis sa 4,66 ja yksityisellä sektorilla 4,82 arvoiseksi. Yleisarvosana Kau niaisis sa oli 4,56, mikä on hienoinen lasku vuoden 2014 kyselystä, mutta edelleen korkein pääkaupunkiseudun kunnista. Kysely koostui viidestä aihe-alu ees ta: lapsen varhaiskasvatuspaikan hakeminen, lapsen var haiskas va tuk ses sa tai esiopetuksessa aloittaminen, lapsen kasvatus ja huomioi mi nen yksilönä, vanhempien osallisuus ja viestintä. Lisäksi kysyttiin mi ten päiväkodissa tai perhepäivähoidossa on onnistuttu tavoitteiden saavut ta mi ses sa. Näistä perheet arvioivat parhaaksi lapsen kasvatus ja huomioiminen yk si-

6 PÖYTÄKIRJA 2/ lö nä - aihealueen (4,5). Eniten kritiikkiä sai viestintä aihealue (3,81). Kauniais ten varhaiskasvatuksen kehittämiskohteiksi valikoitui saadun pa lautteen ja kokonaisuuden analysoinnin perusteella viestinnän kehittäminen, pal ve lu oh jauk sen ja palveluneuvonnan kehittäminen sekä osallisuuden vah vis ta mi nen. Myös yksiköt saivat omat tuloksensa ja palautteen sekä ko ko nai suu den analysoinnin perusteella yksiköt valitsevat yksikkökohtaiset ke hit tä mis koh teet. Sivistystoimenjohtaja: Päätös: Valiokunta merkitsee tiedokseen varhaiskasvatuksen asiakaskyselyn tulok set. Päätösehdotus hyväksyttiin.

7 PÖYTÄKIRJA 2/ Vastaus valtuustoaloitteeseen: Kauniaisten varhaiskasvatuksen maksujen poistaminen 335/ /2017, 67/ /2017 SOVV Lisätiedot: varhaiskasvatuspäällikkö Annika Hiitola, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Valt. Jääskeläinen ja neljä muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet val tuus to aloit teen, jossa he esittävät selvitettäväksi mahdollisuuksia Kauniais ten varhaiskasvatuksen maksujen poistamiseen. (liite) Vuonna 2015 laki lasten päivähoidosta muuttui nimeltään var hais kas va tuslaik si, ja lain lähtökohta muuttui siten, että lähtökohdaksi tuli lapsen oikeus var hais kas va tuk seen. Suomen rakenne, jossa alle 3-vuotiaiden ja heidän al le kouluikäisten sisarustensa kotihoitoa tuetaan rahallisesti samalla, kun kun ta on velvollinen tarjoamaan varhaiskasvatuspaikka sitä hakevien perhei den lapsille, tarjoaa perheille hyvät mahdollisuudet valita omalle perheel leen soveltuva tapa huolehtia lapsen hyvinvoinnista ja rakentaa omalle per heel le toimiva arki. Viimeaikaiset poliittiset päätökset varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista ovat olleet varsin vaihtelevia. Vuonna 2016 maksuja suunniteltiin nos tet tavan, ja vuonna 2017 tehtiin kaksi uudistusta varhaiskasvatuksen asia kasmak su la kiin, joissa asiakasmaksuja alennettiin. Varhaiskasvatuksen asiakas mak su la ki muuttui alkaen siten, että pieni- ja keskituloisten per hei den asiakasmaksut alenivat, ja jatkossa toisesta lapsesta perittävä mak su on korkeintaan 50 % nuorimman lapsen maksusta siten, että perheen toiseksi nuorimman lapsen asiakasmaksu on korkeimmassa mak suluo kas sa enintään 145. Seuraavan kerran maksuja tarkistetaan elo kuussa 2018 indeksitarkistuksen tullessa voimaan. Hallitus on päättänyt käynnistää vuosina kokeilun vii si vuo tiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhdessä halukkaiden kuntien kans sa. Kokeilun tavoitteena on mm. selvittää, miten maksuttomuus vaikut taa 5-vuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen osallistumisasteeseen sekä edis tää vanhempien työllistymistä. Kokeilu koskee neljän tunnin mak su tonta varhaiskasvatusta (20 h/vko), jonka rahoitukseen valtio tulee käyt tämään OKM:n arvion mukaan 5 miljoonaa euroa. Rahoitus ei tule kat tamaan kaikkia kunnalle aiheutuvia kustannuksia, vaan kuntien tulee va rautua omarahoitusosuuteen. Avustuksen hakukohtaiset myöntämisperusteet, ku ten viisivuotiaiden varhaiskasvatukseen osallistumisaste, kuitenkin vaikut taa siten, että Kauniaisten osallistuminen kokeiluun ei ole realistista. Kauniaisten suomenkielisissä kunnallisissa varhaiskasvatuspalveluissa on yhteensä 235 lasta (188 perhettä) ja ruotsinkielisessä 124 lasta (92 perhettä). Korkeinta asiakasmaksua maksaa noin 77 % perheistä, ja 124 lapsesta perittiin korkeinta mahdollista maksua 290 euroa. Asia kasmak sua ei peritty lainkaan yhteensä 28 perheeltä (10 %). Asia kas mak sutuo tot olivat vuonna 2016 noin euroa ja noin euroa vuonna Lakimuutoksen myötä on arvioitu (SOVV ), että kunta

8 PÖYTÄKIRJA 2/ me net tää tuloja noin vuositasolla. Lasten kotihoidon tuen piirissä Kauniaisissa oli marraskuussa 2017 kaik kiaan 48 perhettä, ja perheistä 11 sai sisaruskorotusta, eli kotona hoidettiin ko ti hoi don tuen piirissä 59 lasta. Kotihoidon tuen kustannukset vuonna 2016 olivat euroa ja vuonna euroa. Kauniaisissa pää tet tiin kesäkuussa 2016 (KH ) rajata alkaen las ten kotihoidon tuen kuntalisän maksatusta vain alle 2-vuotiaisiin lapsiin, kun kuntalisää aiemmin maksettiin siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuot ta. Samalla kotihoidon kuntalisän määrää pienennettiin. Kustannusten ar vioi tiin vähenevän vuositasolla euroa. Yksityisen hoidon tuen piirissä hoidettiin marraskuussa 2017 yksityisessä päi vä ko dis sa 26 lasta ja perhepäivähoidossa tai vastaavassa (esim. työ sopi mus suh tei nen hoitaja) 8 lasta. Kaupungin tavoitteena on lisätä yksityisen var hais kas va tuk sen osuutta (TA 2017 ja TA 2018). On mahdollista, että osa yksityisen hoidon tuella hoidettavista lapsista siirtyisi kunnallisen varhais kas va tuk sen piiriin, mikäli se olisi maksutonta. Vaihtoehtoisesti kunta voi si alkaa tukea yksityisiä varhaiskasvatuksen tarjoajia nykyistä enemmän si ten, että myös yksityisen sektorin järjestämä varhaiskasvatus olisi maksu ton ta. 1. Vaikutus lasten osallistumiseen varhaiskasvatukseen Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartassa (opetus- ja kult tuu ri mi nis teriön julkaisuja 2017:30) on tarkasteltu varhaiskasvatuksen osal lis tu mis astet ta suhteessa äitien työssäkäyntiin, tuloihin ja koulutustasoon. Julkaisuun voi tutustua tarkemmin täällä: Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartasta selviää, että Suomessa keski mää rin yksivuotiaista todella harva osallistui päiväkotimuotoiseen varhais kas va tuk seen vuonna Kaksivuotiaista päiväkotimuotoiseen varhais kas va tuk seen osallistui Suomessa keskimäärin 40 %. Tästä eteenpäin osal lis tu mis as te kasvaa Suomessa lapsen iän myötä nopeasti ja saavuttaa 76 %:n asteen viisivuotiailla. OECD vertailee jäsenvaltioidensa perhepolitiikkaa tilastoiden muun muassa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. OECD:n tilastoihin voi tutustua tääl lä: Osallistumisasteet alle kolmivuotiaiden lasten kohdalla jäävät OECD Fa mi ly Databasen tilaston mukaan kaikissa muissa maissa paitsi Tanskas sa alle 60 %:n. Tässä ikäryhmässä Norjassa osallistumisaste oli 54,7 %, Ruotsissa 46,9 % ja Euroalueen keskiarvo oli 34,9 %. Suomen osal lis tu mis as te, 27,9 %, jää selkeästi muita Pohjoismaita alemmalle ta sol le ja myös Euroalueen ja OECD 28 maiden keskiarvon alapuolelle. (Var hais kas va tuk sen kehittämisen tiekartta; Opetus- ja kult tuu ri mi nis teriön julkaisuja 2017:30) 3 5-vuotiaiden ryhmässä osallistumisasteet ovat selkeästi kor keam-

9 PÖYTÄKIRJA 2/ mal la tasolla, monessa maassa 90 %:n tuntumassa tai yli. Muissa Pohjois mais sa osallistumisasteet tässä ikäryhmässä ovat tilaston mukaan 95 %:n vaiheilla. Suomessa taas osallistumisaste on 73,8 %, mikä on huo mat ta vas ti Suomen nuorempaa ikäryhmää korkeammalla tasolla, mut ta jää jälleen selvästi saman ikäryhmän tarkastelussa muiden Pohjois mai den ja myös Euroalueen ja 34 OECD maan keskiarvon ala puolel le. Euroopan Unionin strategian tavoitteena vuonna 2020 on, että osal lis tu mi nen varhaiskasvatukseen 4 vuotiailla olisi vähintään 95 %, mi tä lähelle siis muut Pohjoismaat yltävät, mutta mistä Suomi jää kauas. (Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta; Opetus- ja kult tuu ri minis te riön julkaisuja 2017:30) Ikäryhmien mukainen ja laajemman maajoukon avulla tehty tarkastelu vah ven taa kuvaa siitä, että Suomen alhainen osallistumisaste on jopa poik keuk sel li nen. Alle kolmivuotiaissa tavallinen selitys on lasten ko tihoi don tuki, mitä ei niin laajassa muodossa esiinny missään muualla maa il mas sa. Alhainen osallistumisaste myös vanhempien lasten ikäryh mäs sä on kuitenkin huomioitavaa. Suomessa on julkisesti tuettua var hais kas va tus ta, jonka laatu on kansainvälisissä vertailuissa hyvä, ja jo ta kontrolloidaan lailla. Lapsilla on myös subjektiivinen oikeus paikkaan varhaiskasvatuksessa. Näistä tekijöistä huolimatta osal lis tu mis aste on suhteellisen alhainen verrattuna moneen muuhun maahan, joissa mo ni näistä instituutioista on heikommalla tolalla. (Varhaiskasvatuksen ke hit tä mi sen tiekartta; Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30) Tätä selvitystä varten on tarkasteltu jokaisen Kauniaisten väes tö re kis te rissä olevan alle oppivelvollisuusikäisen lapsen sijoittuminen var hais kas vatus pal ve lui hin. Selvityksen yhteydessä todettiin, että Kauniaisissa lasten osal lis tu mis as te varhaiskasvatukseen on huomattavasti korkeampi kuin Suo mes sa keskimäärin. Varhaiskasvatuksen tiekartassa kuvailtu Suomen al hai nen varhaiskasvatukseen osallistumisaste ei tunnu pätevän Kau niaisis sa, jossa varhaiskasvatuksen osallistumisaste ylittää jokaisessa ikä luokas sa selvästi sekä Suomen keskiarvon että OECD:n keskiarvon. Selkein ero on nuorimmissa ikäluokissa. Huomiota herättää kuitenkin yksityistä var hais kas va tus ta käyttävien erittäin pieni osuus varsinkin vanhemmissa ikä luo kis sa verrattuna Suomen keskiarvoon.

10 PÖYTÄKIRJA 2/ VakaVai-selvityksen mukaan erityisesti työntekijät ja lasten vanhemmat arvioi vat kriittisesti vuoden 2016 lakimuutosta, jossa lapsen subjektiivista oikeut ta varhaiskasvatukseen supistettiin ja lasten ja aikuisten välistä suh delu ku ja nostettiin. Osa kunnista on pitänyt subjektiivisen oikeuden ja suh delu vun ennallaan. Noin kaksi kolmasosaa kunnista on rajannut subjektiivista var hais kas va tus oi keut ta ja noin puolet kunnista on nostanut suhdelukua lain mahdollistamalla tavalla. Näissä kunnissa toimivat työntekijät arvioivat mah dol li suuk sien sa lasten yksilölliseen huomioimiseen vähentyneen. Työn te ki jät kuvasivat myös levottomuuden, melun, tilojen ahtauden ja vaara ti lan tei den lisääntyneen päiväkodeissa. Vanhemmat kritisoivat muu tosten heikentäneen lasten ja perheiden tasavertaisuutta ja lasten ver tais suhtei den pysyvyyttä julkistettuun VakaVai-selvitykseen voi tu tustua täällä: Kauniaisissa on pää tet ty (KV ) säilyttää lasten subjektiivinen oikeus var hais kasva tuk seen. Kauniaisissa nostettiin aikuisten ja lasten välistä suhdelukua alkaen, mutta palattiin aiempaan suhdelukuun vuoden 2018 alusta. 2. Vaikutus lasten kehitykseen Laadukas varhaiskasvatus on yhteiskunnalle kannattava investointi, sillä var hais vuo si na lasten kehitys ja oppiminen on hyvin intensiivistä. Var haisten vuosien aikana myönteistä kehitystä voidaan tukea tehokkaasti ja mah dol li sia pulmia voidaan ennaltaehkäistä. Varhaiskasvatus on kes keinen työkalu syrjäytymisen ehkäisyssä ja koulutuksellisen tasa-arvon tuotta mi ses sa. Esim. Ruotsissa on malli, jossa 15 tuntia maksutonta var haiskas va tus ta viikossa on maksutonta kaikille 3 5 vuotiaille. Var hais kas vatuk sen vaikutuksesta lasten kehitykseen voi lukea enemmän esim. täältä: Varhaiskasvatukseen osallistumisesta on tullut merkittävä osa ny kyajan lapsen elämää. Osallistumista pidetään tärkeänä lasten elä mänlaa dul le sekä lapsen lyhyen ja pitkän aikavälin sosiaaliselle ja kog ni tii visel le kehitykselle. Varhaiskasvatus on monella tavoin vaikuttavaa. Se vai kut taa lapsen elämänlaatuun tässä ja nyt, kun lapsilla on mah dol lisuus osallistua itselle mielekkääseen ja pedagogisesti rakennettuun toi min taan. Varhaiskasvatuksen arjessa vuorovaikutus toisten lasten kans sa on keskeistä. Samoin on tärkeää, että varhaiskasvatuksen aikui set kykenevät sensitiiviseen vuorovaikutukseen ja osaavat rakentaa lap sil le hyvän oppimisympäristön. Näiden tekijöiden ko ko nais vai ku tukses ta syntyy merkityksellisiä oppimiskokemuksia, jotka tuottavat osaltaan lasten hyvinvointia. Nykyhetken vaikutukset heijastuvat myös perhei den elämään varhaiskasvatuksen mahdollistaessa vanhemmille yhteis kun ta elä mään ja työelämään osallistumisen ja niiden kautta perheen elinoloista huolehtimisen. (Kirsti Karila: Vaikuttava var hais kas vatus. Tilannekatsaus toukokuu OPH) Varhaiskasvatuksen vaikuttavuutta koskevat tutkimukset ja suositukset pai not ta vat sitä, että vain laadukas varhaiskasvatus tuottaa positiivisia vai ku tuk sia. On myös todettu, ettei mikään yksittäinen laatutekijä ratkai se, vaan laatutekijöiden kokonaisvaikutus on merkityksellinen. Suo-

11 PÖYTÄKIRJA 2/ si tuk sis sa ja tutkimuksissa keskeisiksi laatutekijöiksi on todettu hen kilös tön koulutus ja osaaminen: on tärkeää ymmärtää lapsen kehitystä, kye tä organisoimaan pedagogisia tilanteita sekä kyetä sensitiiviseen pe da go gi seen ohjaukseen ja vuorovaikutukseen. Tehdyt tutkimukset osoit ta vat, että henkilöstön työoloilla ja ammatillisen kehittymisen mahdol li suuk sil la on tärkeä merkitys myös varhaiskasvatuksen laadulle. (Kirs ti Karila: Vaikuttava varhaiskasvatus. Tilannekatsaus toukokuu OPH) Esiopetus on muuttunut velvoittavaksi vuoden 2015 elokuussa. Näin vahvis tet tiin esiopetuksen asemaa osana lapsen oppimisen polkua. Itse asiassa elinikäiselle oppimiselle luodaan pohjaa jo varhaiskasvatuksessa. Kauniais ten, ja koko pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa on kuitenkin esiin ty nyt suurta vajausta kelpoisesta henkilöstöstä. Aiheesta on julkaistu mm. mediatiedote Lapsi aloittaa varhaiskasvatuksessa elinikäi sen oppimisen polkunsa. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja ta saver tai sel le oppimisen ja koulutuksen mahdollisuudelle. Laadukkaan varhais kas va tuk sen toteuttamisen edellytyksenä on pedagoginen toiminta ja am mat ti tai toi nen koulutettu henkilöstö. Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatusikäisen väestön kasvaessa ja osal listu mis as teen noustessa lastentarhanopettajapula pääkaupunkiseudulla kas vaa entisestään. Pääkaupunkiseudulla työskentelevien noin lasten tar han opet ta jan lisäksi lastentarhanopettajia tarvittaisiin välittömästi yli 600 lastentarhanopettajaa avoimiin vakinaisiin ja määräaikaisiin tehtäviin, ja tarve lisääntyy väestönkasvun sekä henkilöstön eläköitymisen myötä. Pu la kelpoisesta henkilöstöstä on prosentuaalisesti suurempi ruot sin kie lises sä varhaiskasvatuksessa. Hallituksen lupaama las ten tar han opet ta jakou lu tuk sen aloituspaikkojen lisääminen ei riitä kattamaan tarvetta. Kauniaisissa oli vuoden alussa yhteensä 28 suomenkielistä las ten tar hanopet ta jan vakanssia. Näistä on vakinaisesti täytetty 25 vakanssia (86 %) ja 4 vakanssia (14 %) on joko täyttämättä tai tehtävää hoitaa tehtävään nähden epäpätevä henkilö. Ruotsinkielisiä lastentarhanopettajan vakansseja on 11 ja näistä on vakinaisesti täytetty 6 (55 %) ja 5 vakanssia (45 %) on joko täyttämättä tai teh tä vää hoitaa epäpätevä henkilö. Määräaikaisella, kelpoisuutta vailla olevalla henkilöstöllä tarjottava var haiskas va tus ei voida taata pystyvän saavuttamaan niitä tavoitteita, joita varhais kas va tuk sel le on asetettu. Koska kelpoisuutta vailla olevan työntekijän, vaik ka taitavankin, voi palkata vain yhdeksi toimintavuodeksi kerrallaan, ei var hais kas va tuk ses sa pystytä tarjoamaan niitä pitkäaikaisia ja turvallisia ih mis suh tei ta, joiden varassa lapsen kehitystä ja oppimista voitaisiin tukea op ti maa li ses ti. 3. Vaikutus kaupungin talouteen Maksuttomasta varhaiskasvatuksesta seuraisi toisaalta tulonmenetyksiä ja toi saal ta investointipaineita sekä uusia henkilöstökustannuksia. Tällä hetkel lä (tammikuu 2018) vapaiden paikkojen määrä vastaa suunnilleen jonos sa olevien lasten määrää, joskaan esim. lasten iät, tarpeet ja kieli eivät

12 PÖYTÄKIRJA 2/ täy sin vastaa vapaita paikkoja. Lisäksi henkilöstön saatavuuteen liittyvät vai keu det hankaloittavat paikkojen täyttämistä. Varhaiskasvatuksen maksuttomuus tarkoittaisi enintään alle 3-vuo ti aan lapsen sekä yli 3-vuotiaan lapsen lisäystä varhais kas va tuk seen, kun huomioidaan kotihoidossa tai muuten var hais kasva tus pal ve lu jen ulkopuolella, muun kaupungin varhaiskasvatuksessa sekä yk si tyi ses sä varhaiskasvatuksessa olevat lapset eli 53:n alle 3-vuotiaan lap sen sekä 46:n yli 3-vuotiaan lapsen lisäystä, jos kaikki kotihoidossa ja yk si tyi ses sä hoidossa tai muussa kunnassa varhaiskasvatukseen osal lis tuvat lapset siirtyisivät Kauniaisiin kunnalliseen varhaiskasvatukseen. Sa malla perheiden valinnanmahdollisuudet käytännössä kaventuisivat, sillä yk sityi nen varhaiskasvatus ei enää olisi kilpailukykyinen vaihtoehto perheille yk si tyi sen ja kunnallisen varhaiskasvatuksen välisen hinnanerotuksen kasvaes sa kohtuuttomaksi. Yksityisten varhaiskasvatusta tarjoavien toi mi joiden toimintamahdollisuudet rajoittuisivat tämän myötä. Toisaalta Kau niaisiin pyrkii jatkuvasti iso määrä espoolaisia hakijoita varhaiskasvatukseen, jo ten todennäköisesti osa yksityisistä toimijoista voisi jatkaa toimintaansa tuot taen varhaiskasvatuspalveluita espoolaisille asiakkaille. Seurakuntien ker ho jen, puistotätien sekä avoimen perhetoiminnan palvelujen kysyntä las ki si tai suuntautuisi aiempaakin vahvemmin Espoossa asuviin perheisiin tai toisaalta avoimen perhetoiminnan osalta alle varhaiskasvatusikäisiin lap siin. 53:n alle 3-vuotiaan lapsen kunnallinen varhaiskasvatus vaatisi 13,25 kasva tus vas tuul lis ta työntekijää ja 46:n yli 3-vuotiaan lapsen kunnallinen varhais kas va tus vaatisi 6,6 kasvatusvastuullista työntekijää. Enimmillään henki lös tön lisäystarve olisi siten noin 21 työntekijää. Henkilöstökustannus olisi silloin enintään noin euroa vuositasolla riippuen henki lös tön koulutuksesta. Lisäpaikkamäärätarpeeseen vaikuttaa lisäksi väestön kas vu, jonka arvioidaan olevan vuosittain noin 6 7 paikkaa alle 3-vuotiail le lapsille. Nykyisissä tiloissa ei ole enää mahdollisuutta lisätä lap simää rää, vaan kustannuksena tulisi lisäksi uuden, enintään noin 100-paikkai sen päiväkodin investointikustannukset. Mikäli vain 5- ja 6-vuotiailta poistettaisiin varhaiskasvatuksen asia kasmak sut, olisi odotettavissa, että tällä hetkellä yksityistä hoitoa käyttävät kysei sen ikäiset perheet tai toisessa kunnassa hoidettavat lapset siirtyisivät ai na kin osittain kunnallisen varhaiskasvatuksen piiriin Kauniaisiin. Tämä kos ki si tämän hetken tilanteessa noin 10 lasta eli puolikasta lapsiryhmää. En si vuonna tämä koskisi noin 18 lasta, eli yhtä lapsiryhmää. Lisäksi voidaan olettaa, että osa kotihoidossa tai yksityisessä varhaiskasvatuksessa ole vis ta nuoremmista lapsista tulisi aiemmin varhaiskasvatukseen, mikä kos ki si vähintään 4-8 lasta. Henkilöstön lisätarvetta olisi 3 4 kas va tusvas tuul li sel le työntekijälle, ja kustannusvaikutus noin /vuo si/lasten tar han opet ta ja sekä /vuosi/lastenhoitaja, eli n vuositasolla. Tämän lisäksi kyseisille lapsille olisi luotava tilat, mis tä aiheutuu investointikustannuksia. Tulonmenetys olisi viisivuotiaiden osalta euroa ja kuusivuotiaiden osal ta euroa vuoden 2017 tilinpäätöslukujen perusteella. Kaikilta

13 PÖYTÄKIRJA 2/ ikä ryh mil tä varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen poistaminen aiheuttaisi tu lon me ne tyk sen, joka olisi suuruudeltaan euroa vuoden 2017 tilin pää tös lu ku jen perusteella. Jos puolestaan viisivuotiaille laajennettaisiin oi keus maksuttomaan osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen, viisivuotiaiden esi ope tuk seen, kuten kuusivuotiailla, kustannusvaikutus olisi pienempi kuin mainittu euroa, mutta kuitenkin vähintään euroa. Lisäksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen poistaminen vaikuttaisi valtuus to aloit teen mukaan lasten hoitoon kotona sekä lasten kotihoidon tukeen. Yllättävän työllistymisen tapahtuessa kunta on velvollinen jär jes tämään lapselle varhaiskasvatuspaikka kahdessa viikossa. Toisaalta kaikilla per heil lä on oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen Kauniaisissa työ tilan tees taan riippumatta. Mainittujen tekijöiden vuoksi vaikutus vanhempien työs sä käyn tiin olisi todennäköisesti olematon. Mainittu voimaan tul lut maksu-uudistus poistaa tuloloukkuja siten, että myös pienipalkkainen työ kannattaa ottaa vastaan. Jokaisessa ikäluokassa on jokunen lapsi, jonka ei tiedetä osallistuvan järjes tet tyyn varhaiskasvatukseen. Osa lapsista on kotihoidossa, osa saattaa to del li suu des sa oleskella toisella paikkakunnalla tai osallistua yksityiseen osa-ai kai seen varhaiskasvatukseen, josta ei makseta yksityisen hoidon tukea eikä lasta siten näy tilastoissa. Näin ollen on aihetta olettaa, että to delli nen varhaiskasvatukseen osallistumisaste on Kauniaisissa vielä esitettyjä lu ke mia korkeampi, sillä luvuissa on mukana vain ne lapset, joiden varhais kas va tuk seen osallistuminen on voitu aukottomasti tarkistaa. Kokonaiskustannukset henkilöstömenojen osalta, jos 5-6 vuotiailta osittain poistettaisiin varhaiskasvatuksen asiakasmaksut, olisi euroa, tulojenmenetyksen osalta noin euroa. Lisäksi inves toin ti kus tan nus kunnalliseen varhaiskasvatuksen osallistuvien lasten mää rän lisääntyessä olisi useita miljoonia euroja riippuen tilojen laa tu vaa timuk sis ta. Tälläkin hetkellä varhaiskasvatuksen tilakapasiteetti toimii lähellä ää ri ra jo jaan asunnontuotannon ja siihen liittyvän muuttoliikkeen vuoksi. Kel poi sen henkilöstön saatavuuteen liittyvät vaikeudet saattavat aiheuttaa hait taa paitsi toiminnan sisällölliselle laadulle myös palvelun tarjoamisen var mis ta mi sel le. Koska Kauniaisissa varhaiskasvatukseen osallistuminen on niin kattavaa, ei varhaiskasvatuksen korkeaa osallistumisastetta liene tarvetta nostaa rahal li sil la houkuttumilla. Sitä vastoin valinnanvapauden lisääminen esim. pal ve lusete lin kautta yksityiseen varhaiskasvatukseen osallistumisen li säämi sek si toisi vanhemmille lisää taloudellisesti heidän ulottuvillaan olevia vaih to eh to ja täydentämään kunnallisen päiväkotihoidon palvelutarjontaa. Sivistystoimenjohtaja: Päätös: merkitsee vas tauksen valtuustoaloitteeseen tiedoksi ja lähettää asian edelleen tiedoksi KH:lle ja KV:lle. Päätösehdotus hyväksyttiin.

14 PÖYTÄKIRJA 2/ Varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelma 731/ /2014 SOVV Lisätiedot: varhaiskasvatuspäällikkö Annika Hiitola, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Varhaiskasvatustoimintaa ohjaavat lait ja asetukset, joiden tarkoitus on taa ta varhaiskasvatuksen laatu ja turvallisuus. Varhaiskasvatuksen tur val lisuus suun nit te lu koostuu lakisääteisistä ja muista turvallisuus- ja hy vin vointi suun ni tel mis ta, jotka koskevat sekä lapsia että henkilöstöä. Keskeisen pe rus tan muodostavat mm. varhaiskasvatuslaki 36/1973 ja asetus lasten päi vä hoi dos ta 239/1973, lastensuojelulaki 417/2007, työturvallisuuslaki 738/2002, pelastuslaki 379/2011 sekä varhaiskasvatussuunnitelman perus teet. Oppaana on käytetty Stakesin ja sosiaali- ja terveysministeriön vuon na 2008 julkaisemaa, Olli Saarsalmen toimittamaa kirjaa Päivähoidon tur val li suus suun nit te lu sekä Opetushallituksen turvallisuusopasta: Turvallisuussuunnitelma on pelastussuunnitelmaa laajempi, ja se perustuu toi mi pai kan ja organisaation riskien arviointiin. Tavoitteena on ylläpitää ja pa ran taa lasten ja henkilöstön turvallisuutta ja hyvinvointia var hais kas vatuk sen toimintaympäristön riskien hallinnan avulla. Tur val li suus suun ni telma liitetään sivistystoimen valmiussuunnitelmaan. Varhaiskasvatustoiminnan tulee tapahtua kaikkien kannalta turvallisissa olo suh teis sa. Tällöin otetaan huomioon sisä- ja ulkotilojen riskitekijät. Nämä vaihtelevat yksiköstä toiseen. Toiminnan turvallisuuteen vaikuttavia teki jöi tä ovat henkilöstö, päivähoidossa olevat lapset, lasten huoltajat, sa tunnai set vierailijat, päiväkodin lähiympäristö ja toimintavälineet. Lisäksi turval li suu teen vaikuttavat henkiset tekijät, tiedon hallinta, toiminnan laatu ja käy tet tä vis sä olevat resurssit. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös tur val li suus kas va tus, tapaturmien suunnitelmallinen ehkäisy ja seuranta se kä tiloista ja välineistä huolehtiminen. Varhaiskasvatuksen tur val li suuden edistäminen edellyttää toimivaa ja sitoutunutta johtamista sekä tur val lisuus asiat hallitsevaa henkilöstöä. Turvallisuussuunnitelman on laatinut varhaiskasvatuksen työntekijöistä koos tu va työryhmä. Työstä on pääasiallisesti vastannut päiväkodinjohtaja Kir si Vuosalmi. Turvallisuussuunnitelma on liitteenä (asian luonteen vuoksi salassa pi dettä vä) ja se esitellään kokouksessa. Sivistystoimenjohtaja: Valiokunta hyväksyy varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelman....

15 PÖYTÄKIRJA 2/ Sivistystoimenjohtaja kertoi, että turvallisuussuunnitelma tulee vielä kevään aikana uudelleen käsiteltäväksi uuden tietosuojalain johdosta. Va liokun ta kävi keskustelua ja toivoi tarkennuksia turvallisuussuunnitelman seu raa vaan versioon myös seuraavista asioista: - ohjeistaminen huoltajille toimintatavoista liittyen lasten mahdollisiin sisä il ma oi rei siin, - retkistä tiedottaminen huoltajille, - leikkivälitoimittajan nimeäminen tekstissä, - lasten pihavalvonta, - sijaisjärjestelyjen käytäntö ja vastuut, - savuton kaupunki. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

16 PÖYTÄKIRJA 2/ Kauniaisten suomenkielisen koululaisten iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen määrittäminen alkaen 497/ /2014 SOVV Lisätiedot: opetuspäällikkö Sari Aarniokoski, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi varhaiskasvatuslautakunta on mää rit tä nyt suomenkielisen iltapäivätoiminnan asiakasmaksut. Asia kasmak sut on samalla yhtenäistetty ruotsinkielisen iltapäivätoiminnan asia kasmak su jen osalta yhdessä ruotsinkielisen opetus- ja var hais kas va tus lau takun nan kanssa. Asiakasmaksut ovat olleet alkaen lautakunnan päätöksen mu kaises ti seuraavat: Iltapäivätoiminnan palvelu Asiakasmaksu/kk 0-4 tuntia/päivä 80,00 euroa 0-5 tuntia/päivä 120,00 euroa Opetustoimi valmistelee parhaillaan suomenkielisen ja ruotsinkielisen perus ope tuk sen oppilaiden iltapäivätoiminnan palveluiden kilpailutusta alkavalle sopimuskaudelle. Aiemmassa kilpailutuksessa pal velun tuot ta jan tuli antaa palvelua perheiden valitseman tuntimäärän mu kaises ti joko 4 tuntia päivässä tai 5 tuntia päivässä. Ottaen huomioon perheiltä saadun palautteen iltapäivätoiminnan pal ve luiden vaihtoehtojen kehittämiseksi, on palveluvalikkoa syytä kehittää niin, että tulevalla sopimuskaudella perheet voivat valita joko koko- tai osa viik koisen iltapäivätoiminnan paikan. Kokoviikkoinen paikka tarkoittaa palvelua vii te nä päivänä viikossa ja osaviikkoinen paikka palvelua kolmena päivänä vii kos sa. Osaviikkoisessa toiminnassa palvelua annetaan 5 tuntia päi vässä. Kokoviikkoisessa toiminnassa säilyy aiempi vaihtoehto valita joko 4 tun nin tai 5 tunnin palvelu päivässä. Opetustoimi on vertaillut Uudenmaan kuntien iltapäivätoiminnan pal ve lu vali koi maa asiakasmaksujen hajontaa ja päätynyt esittämään, että al kaen iltapäivätoiminnan asiakasmaksuja perittäisiin seuraavasti: Iltapäivätoiminnan palvelu Asiakasmaksu/kk 3 päivää viikossa, 5 tuntia päivässä 100,00 euroa 5 päivää viikossa, 4 tuntia päivässä 120,00 euroa 5 päivää viikossa, 5 tuntia päivässä 140,00 euroa Perusopetuslain kohdan 48 f mukaan on kunnan tehtävänä päättää aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien kuukausimaksujen määrästä. Maksu saa olla 570 tunnin osalta enintään 120 euroa (toimintaa 3 päivänä viikos sa, 5 tuntia päivässä sekä toimintaa 5 päivää viikossa, 4 tuntia päi väs-

17 PÖYTÄKIRJA 2/ sä) ja 760 tunnin osalta enintään 160 euroa (toimintaa 5 päivänä viikossa, 5 tun tia päivässä). Hallintosäännön 20 mom 2 mukaan on valiokunnan tehtävänä päättää, mi kä li se voimassa olevan lainsäädännön mukaan on mahdollista, toi mialan sa palveluista ja muista suoritteista perittävistä maksuista, tulorajoista, vuok ris ta ja muista korvausperusteista ym. Em. säännöksen nojalla on suo men kie li sen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnan toimivallassa päättää suomenkielisen iltapäivätoiminnan palveluista perittävistä asia kas maksuis ta. Sivistystoimenjohtaja: Valiokunta päättää, että Kauniaisten suomenkielisen koululaisten il ta päi vätoi min nan asiakasmaksut määritetään alkaen seuraavasti: Iltapäivätoiminnan palvelu Asiakasmaksu/kk 3 päivää viikossa, 5 tuntia päivässä 100,00 euroa 5 päivää viikossa, 4 tuntia päivässä 120,00 euroa 5 päivää viikossa, 5 tuntia päivässä 140,00 euroa... Jäsen Laitinen ehdotti jäsen Hirvasvuopion kannattamana, että asia kasmak sut määritetään alkaen seuraavasti: Iltapäivätoiminnan palvelu Asiakasmaksu/kk 3 päivää viikossa, 5 tuntia päivässä 80,00 euroa 5 päivää viikossa, 4 tuntia päivässä 100,00 euroa 5 päivää viikossa, 5 tuntia päivässä 120,00 euroa Jäsen Nystén ehdotti, että asiakasmaksut määritetään alkaen seu raa vas ti: Iltapäivätoiminnan palvelu Asiakasmaksu/kk 3 päivää viikossa, 5 tuntia päivässä 90,00 euroa 5 päivää viikossa, 4 tuntia päivässä 110,00 euroa 5 päivää viikossa, 5 tuntia päivässä 130,00 euroa Ehdotus raukesi kannattamattomana. Päätös: Valiokunta päätti yksimielisesti, että Kauniaisten suomenkielisten kou lulais ten iltapäivätoiminnan asiakasmaksut määritetään alkaen seu raa vas ti: Iltapäivätoiminnan palvelu Asiakasmaksu/kk 3 päivää viikossa, 5 tuntia päivässä 80,00 euroa 5 päivää viikossa, 4 tuntia päivässä 100,00 euroa 5 päivää viikossa, 5 tuntia päivässä 120,00 euroa

18 PÖYTÄKIRJA 2/ Salassa pidettävä asia SOVV

19 PÖYTÄKIRJA 2/

20 PÖYTÄKIRJA 2/

21 PÖYTÄKIRJA 2/ Lausunto lukiolaista ja ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetusta laista 33/03.00/2018 SOVV Lisätiedot: sivistystoimenjohtaja Heidi Backman, puh opetuspäällikkö Sari Aarniokoski, puh Hallitus päätti 25. huhtikuuta 2017 käynnistää lukiokoulutuksen uu dis tuksen. Uudistuksen tavoitteena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa yleissi vis tä vä nä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana kou lu tusmuo to na, vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siir ty mis tä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle. Näiden tavoitteiden saa vut ta mi sek si halutaan nyt panostaa entistä enemmän yksilöllisiin ja jous ta viin opintopolkuihin, niiden vaatimaan ohjaukseen ja tukeen, op pi aine ra jat ylittäviin opintoihin ja korkeakouluyhteistyöhön. Lakiehdotuksessa säädetään äidinkielen ja kirjallisuuden sekä toisen ko timai sen kielen ja vieraiden kielten opinnoista, ma te maat tis-luon non tie teel lisis tä sekä humanistis-yhteiskunnallisista opinnoista, uskonnon ja elä mänkat so mus tie don opinnoista, taito- ja taideaineiden opinnoista sekä opinto-oh jauk ses ta. Terveystieto sisältyisi ehdotuksen mukaan vastaisuudessa hu ma nis tis-yh teis kun nal li siin opintoihin. Nykyisiin oppiaineisiin tai niiden vä li siin suhteisiin ei ehdoteta muutoksia. Ne oppiaineet, jotka tällä hetkellä ovat pakollisia, tulevat olemaan pakollisia myös jatkossa. Lakiesityksen tavoit tee na on taata edelleen lukiokoulutuksen antama laaja yleissivistävä kou lu tus. Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi 24. tammikuuta 2018 lausuntoa luonnok ses ta lukiolaiksi ja luonnoksesta laiksi ylioppilastutkinnon jär jes tä mises tä annetun lain muuttamisesta viimeistään 7. maaliskuuta Sen vuok si luonnoksen analysointiin valiokunnan käsittelyn edellä on ollut ra jalli ses ti aikaa. Hallintosäännön 20 :n mukaan valiokunnan toimivaltaan kuu luu lausuntojen antaminen valiokunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asiois sa. Ruotsinkielinen opetus- ja on käsitellyt lau sun non kokouksessaan Hallituksen esityksen mukaan lait tulisivat voimaan 1. elokuuta Käytän nös sä uudistukset näkyisivät lukioiden arjessa elokuun 2021 alusta, kun uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön. Uusia ope tus suun ni telman perusteita valmistellaan laaja-alaisessa yhteistyössä sidosryhmien kans sa vuosien aikana. Nykyistä säädöstä tuntijaosta so vel letaan, kunnes uudet opetussuunnitelmat tulevat käyttöön. Hallituksen esitys: 0/a14c85f3-2ea0-43cf-8e7f-0a0981d52ea1/ESITYS_ PD F

22 PÖYTÄKIRJA 2/ Lakiluonnokset: 0/a14c85f3-2ea0-43cf-8e7f-0a0981d52ea1/ESITYS_ PD F Yksitoista keskeisintä muutosta uudistuvassa lukiossa: istuvassa+lukiossa.pdf/18492c56-a09e-4ec1-82c8-f69aa471c8b3 Lausunto Lukiokoulutuksen laaja yleissivistävyys turvataan edelleen la ki luon nok sessa, mikä on tärkeää. Lakiesitys korostaa myös laaja-alaisen osaamisen edis tä mis tä. Lukio-opetusta kehitetään linjassa perusopetuksen vuonna 2016 toteutetun opetussuunnitelmauudistuksen kanssa niin, että on mahdol lis ta luoda oppiainerajat ylittäviä kokonaisuuksia pitäen kuitenkin läh tökoh ta na vankkaa eri aineiden osaamista. On tärkeää, että yleissivistystä ke hi te tään tähdäten syventyvään osaamiseen ja syventyviin taitoihin ottaen samalla huomioon kyvyn käsitellä kokonaisuuksia. Nämä muutokset edis tä vät opiskelijoiden motivaatiota ja luovat yhtenäisemmän opintopolun pe rus ope tuk ses ta lukio-opintoihin. Myös arvioinnilla pyritään la ki eh do tuksen mukaan kannustamaan opiskelua. Opiskelijoiden työskentelyä, op pimis ta ja osaamisen kehittymistä on arvioitava monipuolisesti ja pitäen lähtö koh ta na opintojakson tavoitteita. Opiskelijoiden tulee saada palautetta osaa mi sen sa kehityksestä, ja heille on annettava mahdollisuus it sear vi ointiin. Lisäksi opiskelijoille tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka tu kee opiskelijaa lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamisessa. Kaikki tämä on myönteistä. Ehdotuksen mukaan lukiossa siirrytään käyttämään opintopisteitä siten, että kaksi opintopistettä vastaa nykyistä kurssia. Opintopisteistä voidaan ehdo tuk sen mukaan aikaisempaa monipuolisemmin luoda eri oppiaineita sisäl tä viä opintokokonaisuuksia. Tämä kannustaa etsimään lukiokohtaisia rat kai su ja ja rakentamaan opetusta enenevässä määrin eri teemojen ja ilmiöi den ympärille. Samalla saadaan mahdollisuus rytmittää opinnot uu della tavalla. Lakiesitys vahvistaa opiskelijan oikeutta saada aikaisemmin hank ki man sa osaaminen tunnistetuksi ja tunnustetuksi. Siirtyminen korkea kou lu jen opintopistejärjestelmään helpottaa korkeakouluopintojen hyväk si lu kua lukioaikana ja kannustaa niiden suorittamiseen. Ylioppilastutkinto on kehittynyt hyvään suuntaan viime ope tus suun ni tel mauu dis tuk sen mukaisesti, mikä on välttämätöntä, mutta käytännössä kehitys on hieman laahannut jäljessä. On tärkeää, että ylioppilastutkintoa voidaan ke hit tää mahdollisimman nopealla aikataululla lukiolain ja lukion ope tussuun ni tel man muutosten mukaisesti. Eniten levottomuutta lukioissa ai heutta vat muutokset korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Opiskelijavalinnat tu le vat jo hyväksyttyjen lakimuutosten mukaan perustumaan yli op pi las todis tuk seen, mikä lisää opiskelijoiden paineita lukiossa ja tekee opis ke li joiden omat valinnat aikaisempaa kohtalokkaammiksi jatko-opintojen kan nalta. Tämä on valitettavasti lukiolakiehdotuksen hyvien pyrkimysten vas taista. Jo nyt on nähty vuoden 2015 kouluterveystutkimuksesta, että stressi on

23 PÖYTÄKIRJA 2/ li sään ty nyt merkittävästi lukio-opiskelijoiden erityisesti tyttöjen kes kuudes sa. Lakiehdotuksen pyrkimys turvata lukiolaisten ohjauksen ja eri tyis ope tuksen saanti on kannatettava, mutta on tärkeää, että lukioiden resursointi mah dol lis taa nämä uudet vastuualueet. Lukion suorittaneilla, jotka eivät ole saaneet jatko-opiskelupaikkaa, olisi lakiehdotuksen mukaan oikeus saa da opinto-ohjausta ja urasuunnittelua lukion oppimäärän suorittamista seu raa van vuoden aikana. Tämä vastaa nuoriso- ja yhteiskuntatakuun tavoit tei ta mutta merkitsee samalla merkittävää lisäystä opinto-ohjaajien työmää rään, koska huomattava osuus ylioppilaista ei saa jat ko-opis ke lu paikkaa heti lukion jälkeen. Lakiehdotuksessa sanotaan, että osa lukio-opinnoista on järjestettävä yhteis työs sä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. Opiskelijalla tulee myös olla mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työ elämä- ja yrittäjyysosaamistaan. Kauniaisten lukiot työskentelevät jo suuressa mää rin lakiehdotuksen mukaisesti, ja säännökset vastaavat tulevaisuuden osaa mis tar pei ta. Näiden vaatimusten tullessa lakisääteisiksi tullaan kui tenkin edellyttämään systemaattisten yhteistyörakenteiden luomista esim. seu dul li sis sa lukioverkostoissa. Ongelmallista on, että vastuu yhteistyöstä sää de tään lukioiden eikä korkeakoulujen kannettavaksi, mikä voi johtaa epä ta sa-ar voon eri seutujen ja lukioiden välillä. On tärkeää, että myös korkea kou lut varaavat resursseja yhteistyötä varten. Lakiehdotuksen mukaan ylioppilastutkinnossa saisi uusia hyväksytyn kokeen rajoituksitta. Opiskelijoiden näkökulmasta uudistus on hyvä, mutta se voi heikentää lukioiden mahdollisuuksia ennakoida sähköisten yli op pi laskir joi tus ten järjestelyjä tarvitsevien kirjoittajien lukumääriä. Kokonaisuutena lakiluonnoksissa esitetyt muutokset voidaan hyväksyä. Ne vas taa vat tulevaisuuden tarpeita sekä Kauniaisten lukioiden työtapoja ja vi sio ta. Lakiehdotusten menestyksekäs täytäntöönpano edellyttää kui tenkin, ettei lukio-opintojen rahoitukseen tehdä leikkauksia tulevina vuosina. Sivistystoimenjohtaja: Valiokunta antaa alla esitetyt linjaukset lukiolakia ja ylioppilastutkinnon järjes tä mi ses tä annettua lakia koskevaan lausuntoon sekä valtuuttaa si vis tystoi men joh ta jan muotoilemaan lopullisen lausunnon suomenkielisen ja ruotsin kie li sen valiokunnan linjausten mukaisesti. Lukiokoulutuksen laaja yleissivistävyys turvataan edelleen la ki luon nok sessa, mikä on tärkeää. Lakiesitys korostaa myös laaja-alaisen osaamisen edis tä mis tä. Lukio-opetusta kehitetään linjassa perusopetuksen vuonna 2016 toteutetun opetussuunnitelmauudistuksen kanssa niin, että on mahdol lis ta luoda oppiainerajat ylittäviä kokonaisuuksia pitäen kuitenkin läh tökoh ta na vankkaa eri aineiden osaamista. On tärkeää, että yleissivistystä ke hi te tään tähdäten syventyvään osaamiseen ja syventyviin taitoihin ottaen samalla huomioon kyvyn käsitellä kokonaisuuksia. Nämä muutokset edis tä vät opiskelijoiden motivaatiota ja luovat yhtenäisemmän opintopolun pe rus ope tuk ses ta lukio-opintoihin. Myös arvioinnilla pyritään la ki eh do tuk-

24 PÖYTÄKIRJA 2/ sen mukaan kannustamaan opiskelua. Opiskelijoiden työskentelyä, op pimis ta ja osaamisen kehittymistä on arvioitava monipuolisesti ja pitäen lähtö koh ta na opintojakson tavoitteita. Opiskelijoiden tulee saada palautetta osaa mi sen sa kehityksestä, ja heille on annettava mahdollisuus it sear vi ointiin. Lisäksi opiskelijoille tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka tu kee opiskelijaa lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamisessa. Kaikki tämä on myönteistä. Ehdotuksen mukaan lukiossa siirrytään käyttämään opintopisteitä siten, että kaksi opintopistettä vastaa nykyistä kurssia. Opintopisteistä voidaan ehdo tuk sen mukaan aikaisempaa monipuolisemmin luoda eri oppiaineita sisäl tä viä opintokokonaisuuksia. Tämä kannustaa etsimään lukiokohtaisia rat kai su ja ja rakentamaan opetusta enenevässä määrin eri teemojen ja ilmiöi den ympärille. Samalla saadaan mahdollisuus rytmittää opinnot uu della tavalla. Lakiesitys vahvistaa opiskelijan oikeutta saada aikaisemmin hank ki man sa osaaminen tunnistetuksi ja tunnustetuksi. Siirtyminen korkea kou lu jen opintopistejärjestelmään helpottaa korkeakouluopintojen hyväk si lu kua lukioaikana ja kannustaa niiden suorittamiseen. Ylioppilastutkinto on kehittynyt hyvään suuntaan viime ope tus suun ni tel mauu dis tuk sen mukaisesti, mikä on välttämätöntä, mutta käytännössä kehitys on hieman laahannut jäljessä. On tärkeää, että ylioppilastutkintoa voidaan ke hit tää mahdollisimman nopealla aikataululla lukiolain ja lukion ope tussuun ni tel man muutosten mukaisesti. Eniten levottomuutta lukioissa ai heutta vat muutokset korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Opiskelijavalinnat tu le vat jo hyväksyttyjen lakimuutosten mukaan perustumaan yli op pi las todis tuk seen, mikä lisää opiskelijoiden paineita lukiossa ja tekee opis ke li joiden omat valinnat aikaisempaa kohtalokkaammiksi jatko-opintojen kan nalta. Tämä on valitettavasti lukiolakiehdotuksen hyvien pyrkimysten vas taista. Jo nyt on nähty vuoden 2015 kouluterveystutkimuksesta, että stressi on li sään ty nyt merkittävästi lukio-opiskelijoiden erityisesti tyttöjen kes kuudes sa. Lakiehdotuksen pyrkimys turvata lukiolaisten ohjauksen ja eri tyis ope tuksen saanti on kannatettava, mutta on tärkeää, että lukioiden resursointi mah dol lis taa nämä uudet vastuualueet. Lukion suorittaneilla, jotka eivät ole saaneet jatko-opiskelupaikkaa, olisi lakiehdotuksen mukaan oikeus saa da opinto-ohjausta ja urasuunnittelua lukion oppimäärän suorittamista seu raa van vuoden aikana. Tämä vastaa nuoriso- ja yhteiskuntatakuun tavoit tei ta mutta merkitsee samalla merkittävää lisäystä opinto-ohjaajien työmää rään, koska huomattava osuus ylioppilaista ei saa jat ko-opis ke lu paikkaa heti lukion jälkeen. Lakiehdotuksessa sanotaan, että osa lukio-opinnoista on järjestettävä yhteis työs sä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. Opiskelijalla tulee myös olla mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työ elämä- ja yrittäjyysosaamistaan. Kauniaisten lukiot työskentelevät jo suuressa mää rin lakiehdotuksen mukaisesti, ja säännökset vastaavat tulevaisuuden osaa mis tar pei ta. Näiden vaatimusten tullessa lakisääteisiksi tullaan kui tenkin edellyttämään systemaattisten yhteistyörakenteiden luomista esim. seu dul li sis sa lukioverkostoissa. Ongelmallista on, että vastuu yhteistyöstä

25 PÖYTÄKIRJA 2/ sää de tään lukioiden eikä korkeakoulujen kannettavaksi, mikä voi johtaa epä ta sa-ar voon eri seutujen ja lukioiden välillä. On tärkeää, että myös korkea kou lut varaavat resursseja yhteistyötä varten. Lakiehdotuksen mukaan ylioppilastutkinnossa saisi uusia hyväksytyn kokeen rajoituksitta. Opiskelijoiden näkökulmasta uudistus on hyvä, mutta se voi heikentää lukioiden mahdollisuuksia ennakoida sähköisten yli op pi laskir joi tus ten järjestelyjä tarvitsevien kirjoittajien lukumääriä. Kokonaisuutena lakiluonnoksissa esitetyt muutokset voidaan hyväksyä. Ne vas taa vat tulevaisuuden tarpeita sekä Kauniaisten lukioiden työtapoja ja vi sio ta. Lakiehdotusten menestyksekäs täytäntöönpano edellyttää kui tenkin, ettei lukio-opintojen rahoitukseen tehdä leikkauksia tulevina vuosina.... Valiokunta kävi keskustelua lausunnosta. Yhteiskunnan rooli nähtiin tärkeä nä myös jo lukion suorittaneiden nuorten valmistumisen jälkeisen vuoden ohjauspalvelujen tarjoajana, esimerkkeinä ohjaamotoiminta ja etsivä nuo ris työ. Jäsen Laitinen ehdotti jäsen Laurin kannattamana, että si vis tys toi men johta ja valtuutetaan päätösehdotuksen mukaisesti muotoilemaan lopullinen lau sun to suomenkielisen ja ruotsinkielisen valiokunnan linjausten mu kaises ti kuitenkin siten, että lopullinen lausunto käytetään molempien va liokun tien puheenjohtajien kautta ennen lausunnon luovuttamista eteen päin. Päätös: Valiokunta valtuuttaa yksimielisesti sivistystoimenjohtajan pää tös eh do tuksen mukaisesti muo toi le maan lopullisen lausunnon suomenkielisen ja ruotsin kie li sen valiokunnan lin jaus ten mukaisesti kuitenkin siten, että lopullinen lau sun to käytetään molempien valiokuntien puheenjohtajien kautta en nen lau sun non luo vut ta mis ta eteenpäin.

26 PÖYTÄKIRJA 2/ Muutokset suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman lukuihin 6 ja / /2014 SOVV Lisätiedot: opetuspäällikkö Sari Aarniokoski, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Paikallinen opetussuunnitelma ohjaa perusopetuksen opetussuunnitelman pe rus tei den valtakunnallisten tavoitteiden sekä paikallisten painotusten ja teh tä vien toteuttamista. Paikallisella opetussuunnitelmalla luodaan yh tenäi nen perusta ja suunta päivittäiselle koulutyölle. Opetussuunnitelma on stra te gi nen ja pedagoginen työkalu, joka linjaa ja ohjaa koulujen toimintaa. Se edistää opetuksen laadun jatkuvaa kehittämistä ja vahvistaa kou lu tuksel lis ta jatkumoa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on kaksi osaa: yleinen osa (luvut 1-12) ja oppiaineosa (luvut 13-15). Uudet opetussuunnitelman perusteet käyttöönotto tapahtuu Ope tus hal lituk sen määräyksen mukaisesti. Opetussuunnitelman perusteiden luvut 1-12 otetiin käyttöön kaikilla vuosiluokilla alkaen lukuun ottamatta päät tö ar vioin tia (luvussa 6) ja valinnaisuutta (luvussa 12). Näiltä osin käyttöön ot to tapahtuu vuosiluokittain porrastettuna kuten lukujen käyttöön ot to alkaen kaikki perusopetuksen vuosiluokat noudattavat ko ko nai suu des saan uutta opetussuunnitelmaa. Kauniaisten kaupungin hallintosäännön mukaisesti opetus- ja var hais kasva tus va lio kun ta hyväksyy paikallisen opetussuunnitelman. Kauniaisten suo men kie li sen perusopetuksen opetussuunnitelma hyväksyttiin vuoden 2016 aikana seuraavasti: , luvut , luku , luku , luvut 7,8 ja , luvut 11, 13, 14 ja , luku 6 (täydennys) , luku 9 ja 12 (täydennys) Nyt esitettävät muutokset ja täydennykset lukuihin 6 ja 12 tuovat selkeyttä perusopetuksen va lin nai siin aineisiin ja niiden arviointiin. Valinnaisuudesta käytetään jat kos sa termejä taito- ja taideaineiden valinnaiset tunnit sekä valinnaiset ai neet. Vuosiluokilla 3-6 taito-taideaineiden valinnaiset tunnit järjestetään tiet tyi hin oppiaineisiin sidottuna valintana (käsityö, musiikki ja kuvataide). Nä mä valinnaisaineet toteutetaan kahden oppiaineen yhteistyönä (kä si työ-mu siik ki ja käsityö-kuvataide). Vuosiluokilla 8-9 taito-taideaineiden va lin nai sia tunteja toteutetaan yhden vuosiviikkotunnin (1 vvt) pituisina. Op pi las valitsee viisi (5) vuosiviikkotuntia taito-ja taideaineiden valinnaisista. Va lin nais ten aineiden tehtävänä on syventää ja

27 PÖYTÄKIRJA 2/ laajentaa oppilaan osaa mis ta hänen valintojensa mukaisesti. Valinnaisaineet edistävät pe rus ope tuk sel le asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Valinnaiset aineet voivat olla syventäviä tai soveltavia. Syventävät va lin naiset aineet syventävät ja/tai laajentavat yhteisten oppiaineiden tavoitteita ja si säl tö jä. Soveltavat valinnaiset aineet voivat sisältää aineksia useasta eri op pi ai nees ta tai laaja-alaisesta osaamisesta. Liite 1: Kauniaisten perusopetuksen opetussuunnitelman luku 6 Liite 2: Kauniaisten perusopetuksen opetussuunnitelma luku 12 Sivistystoimenjohtaja: hyväksyy liitteenä ole vat Kauniaisten suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman lu vut 6 ja Käydyn keskustelun pohjalta valiokunta esittää lisäksi, että alakoulun taitoja taideaineiden valinnaisuutta ja tarjottavia aineita tulee vielä tarkastella, erityisesti liikunnan osalta. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

28 PÖYTÄKIRJA 2/ Erityisopettajan viran täyttäminen (418065) 110/ /2017 SOVV Lisätiedot: opetuspäällikkö Sari Aarniokoski, puh Kasavuoren kouluun haettiin virkaan erityisopettajaa Haku il moi tus julkaistiin kaupungin ja koulun kotisivuilla sekä MOL-sivustolla. Helsingin Sanomissa ilmoitus oli sunnuntaina Erityisopettajan virkaan valittavalla tulee olla opetustoimen henkilöstön kelpoi suus vaa ti muk sis ta annetun asetuksen (98/1998) mukainen kelpoisuus. Eduk si katsotaan pätevyys matemaattisissa aineissa. Tehtävä sisältää saman ai kais- ja pienryhmäopetusta. Viran hoito alkaa Työhön valittavalta odotamme vankkaa pedagogista osaamista ja kol mipor tai sen tuen tuntemusta sekä kykyä yhdessä tekemiseen. Odotamme innos tu nut ta otetta oppilaiden monipuolisen hyvinvoinnin tukemisessa sekä avoin ta ja myönteistä suhtautumista toiminnan kehittämiseen. Edel ly tämme perehtyneisyyttä opetussuunnitelmaan Hakuilmoituksessa esitetyn ohella viran täyttöä ohjaavat perustuslain 125 :n yleiset virkanimitysperusteet. Näitä ovat taito, kyky ja koeteltu kan salais kun to. Yleisen käytännön mukaan taidolla tarkoitetaan koulutuksen ja työ ko ke muk sen avulla hankittuja tietoja, kyky viittaa henkilön tuloksellisen työs ken te lyn edellyttämiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten luon taiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vas taaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin ja koeteltu kan salais kun to tarkoittaa yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kan nal ta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Määräaikaan mennessä virkaa haki yhteensä 20 henkilöä. Hakijoista kolmel la ei ole vaadittavaa erityisopettajan kelpoisuutta. Ansiovertailu on oheis ma te ri aa li na. Hakuasiakirjat kokonaisuudessaan ovat nähtävinä kokouk ses sa. Haastatteluun kutsuttiin seitsemän hakijaa. Haastattelut pidettiin 8.2. sekä Haastatteluun osallistuivat opetuspäällikkö Sari Aarniokoski, ja Ka sa vuo ren koulun vt. rehtori Leena-Maija Niemi, Kasavuoren koulun apulais reh to ri Päivi Timonen sekä Mäntymäen koulun rehtori Jarmo Ranta. Haastatteluryhmä katsoo, että * * * * * * * * * * omaa koulutuksensa ja työko ke muk sen sa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa sekä ha ke muk sen ja haastattelun perusteella tehdyn kokonaisarvion perusteella parhaat edel ly tyk set viran menestykselliseen hoitamiseen. * * * * * * * * on siten haas tat te lu ryh män suorittaman kokonaisharkinnan perusteella ansioitunein vi ran ha ki jois ta.

29 PÖYTÄKIRJA 2/ * * * * * * * * osoitti haastattelussa monipuolista pedagogista osaamista ja erinomaista perehtyneisyyttä uuteen opetussuunnitelmaan. Hän on yh teistyö ky kyi nen sekä innostava opettaja, jolla on halu kehittää opetusta ja koulun toimintaa. Opettajavirkojen täyttämisestä päättää Kauniaisten kaupungin hal lin tosään nön mukaan suomenkielinen opetus- ja. Sivistystoimenjohtaja: valitsee * * * * * * * * * * * Kasavuoren koulun erityisopettajan virkaan (vakanssi ) alkaen. Valintaan sovelletaan kuuden kuukauden koeaikaa. Valinta on ehdollinen, kun nes virkaan valittu on esittänyt lasten ja nuorten parissa työs ken te le viltä vaadittavan rikosrekisteriotteen ja kaupungin työterveyshuollon antaman hy väk syt tä vän selvityksen terveydentilastaan. Asiakirjat on esitettävä ennen Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

30 PÖYTÄKIRJA 2/ Luokanopettajan viran täyttäminen (401002) 83/ /2014 SOVV Lisätiedot: opetuspäällikkö Sari Aarniokoski, puh rehtori Jarmo Ranta, puh Mäntymäen kouluun haettiin virkaan kahta luokanopettajaa Hakuilmoitus julkaistiin kaupungin ja koulun kotisivuilla sekä MOL-si vus tol la. Helsingin Sanomissa ilmoitus julkaistiin sunnuntaina Viran hoito alkaa Luokanopettajan virkaan valittavalla tulee olla ope tus toi men henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (98/1998) mukainen kelpoisuus. Kaksoiskelpoisuus tai erikoistumisopintoja eng lan nin kielessä ja/tai musiikissa katsotaan eduksi. Lisäksi tai to-tai de ainei den laaja osaaminen luetaan eduksi. Hakuilmoituksessa esitetyn ohella viran täyttöä ohjaavat perustuslain 125 :n yleiset virkanimitysperusteet. Näitä ovat taito, kyky ja koeteltu kansa lais kun to. Yleisen käytännön mukaan taidolla tarkoitetaan koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankittuja tietoja, kyky viittaa henkilön tu lok sel lisen työskentelyn edellyttämiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten luon tai seen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vas taa viin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin ja koeteltu kan sa lais kun to tarkoittaa yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Määräaikaan mennessä virkaa haki yhteensä 24 henkilöä, joista yksi veti ha ke muk sen sa takaisin. Ansiovertailu on oheismateriaalina. Ha ku asia kirjat kokonaisuudessaan ovat nähtävinä kokouksessa. Hakijoista yhdellä ei ole vaadittavaa luokanopettajan kelpoisuutta. Ha kijois ta 13:lla on kaksoiskelpoisuus. Heistä viidellä on ai ne opet ta ja kel poisuus joko musiikissa tai englannin kielessä. Haastatteluun kutsuttiin yhdeksän hakijaa. Haastattelut pidettiin sekä Haastatteluun osallistuivat opetuspäällikkö Sari Aarniokoski (14.2.), Mäntymäen koulun rehtori Jarmo Ranta ja yläkoulun vt. rehtori Lee na-mai ja Niemi sekä Mäntymäen koulun apulaisrehtori Linda Mäki. Haastatteluryhmä katsoo, että * * * * * * * * * * * * * omaa kou lu tuk sen sa ja työkokemuksensa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa sekä ha ke muksen ja haastattelun perusteella tehdyn kokonaisarvion perusteella par haat edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen. * * * * * * * * * * * on siten haastatteluryhmän suorittaman kokonaisharkinnan pe rus teel la ansioitunein viranhakija.

31 PÖYTÄKIRJA 2/ * * * * * * * * * * * * on luokanopettaja- ja aineenopettajakelpoisuus (eng lannin kieli ja käsityö). Haastattelussa hän osoitti monipuolista pe da go gis ta osaamista. Hän on yhteistyökykyinen sekä innostava opettaja, jolla on halu kehittää opetusta ja koulun toimintaa. Opettajavirkojen täyttämisestä päättää Kauniaisten kaupungin hal lin tosään nön mukaan suomenkielinen opetus- ja. Sivistystoimenjohtaja: valitsee * * * * * * * * * * * * * Mäntymäen koulun luokanopettajan virkaan (vakanssi ) alkaen. Valintaan sovelletaan kuuden kuukauden koeaikaa. Valinta on ehdollinen, kun nes virkaan valittu on esittänyt lasten ja nuorten parissa työs ken te le viltä vaadittavan rikosrekisteriotteen ja kaupungin työterveyshuollon antaman hy väk syt tä vän selvityksen terveydentilastaan. Asiakirjat on esitettävä ennen Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

32 PÖYTÄKIRJA 2/ Luokanopettajan viran täyttäminen (401021) 347/ /2014 SOVV Lisätiedot: opetuspäällikkö Sari Aarniokoski, puh rehtori Jarmo Ranta, puh Mäntymäen kouluun haettiin virkaan kahta luokanopettajaa Hakuilmoitus julkaistiin kaupungin ja koulun kotisivuilla sekä MOL-si vus tol la. Helsingin Sanomissa ilmoitus oli sunnuntaina Viran hoito alkaa Luokanopettajan virkaan valittavalla tulee olla ope tus toi men henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (98/1998) mukainen kelpoisuus. Kaksoiskelpoisuus tai erikoistumisopintoja eng lan nin kielessä ja/tai musiikissa katsotaan eduksi. Lisäksi tai to-tai de ainei den laaja osaaminen luetaan eduksi. Hakuilmoituksessa esitetyn ohella viran täyttöä ohjaavat perustuslain 125 :n yleiset virkanimitysperusteet. Näitä ovat taito, kyky ja koeteltu kansa lais kun to. Yleisen käytännön mukaan taidolla tarkoitetaan koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankittuja tietoja, kyky viittaa henkilön tu lok sel lisen työskentelyn edellyttämiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten luon tai seen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vas taa viin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin ja koeteltu kan sa lais kun to tarkoittaa yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Määräaikaan mennessä virkaa haki yhteensä 24 henkilöä, joista yksi veti ha ke muk sen sa takaisin. Ansiovertailu on oheismateriaalina. Ha ku asia kirjat kokonaisuudessaan ovat nähtävinä kokouksessa. Hakijoista yhdellä ei ole vaadittavaa luokanopettajan kelpoisuutta. Ha kijois ta 13:lla on kaksoiskelpoisuus. Heistä viidellä on ai ne opet ta ja kel poisuus joko musiikissa tai englannin kielessä. Haastatteluun kutsuttiin yhdeksän hakijaa. Haastattelut pidettiin sekä Haastatteluun osallistuivat opetuspäällikkö Sari Aarniokoski (14.2.), Mäntymäen koulun rehtori Jarmo Ranta ja yläkoulun vt. rehtori Lee na-mai ja Niemi sekä Mäntymäen koulun apulaisrehtori Linda Mäki. Haastatteluryhmä katsoo, että * * * * * * * * * * omaa koulutuksensa, työ koke muk sen sa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa sekä ha ke muk sen, haastattelun perusteella tehdyn kokonaisarvioinnin perusteella par haat edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen. * * * * * * * * * on siten haastatteluryhmän suorittaman kokonaisharkinnan perusteella an sioi tu nein viranhakija. * * * * * * * * * * on luokanopettaja- ja aineenopettajakelpoisuus (mu siik ki).

33 PÖYTÄKIRJA 2/ Haastattelussa hän osoitti monipuolista pedagogista osaamista. Hä nel lä on kokemusta yhteisopettajuudesta. Hän on innostava opettaja, jolla on ha lu kehittää opetusta ja koulun toimintaa. Opettajavirkojen täyttämisestä päättää Kauniaisten kaupungin hal lin tosään nön mukaan suomenkielinen opetus- ja. Sivistystoimenjohtaja: valitsee * * * * * * * * * * Mäntymäen koulun luokanopettajan virkaan (vakanssi ) alkaen. Valintaan sovelletaan kuuden kuukauden koeaikaa. Valinta on ehdollinen, kun nes virkaan valittu on esittänyt lasten ja nuorten parissa työs ken te le viltä vaadittavan rikosrekisteriotteen ja kaupungin työterveyshuollon antaman hy väk syt tä vän selvityksen terveydentilastaan. Asiakirjat on esitettävä ennen Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

34 PÖYTÄKIRJA 2/ Suomi toisena kielenä tuntiopettaja toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen 626/ /2014 SOVV Lisätiedot: opetuspäällikkö Sari Aarniokoski, puh Kasavuoren kouluun ja Mäntymäen kouluun haettiin Suomi toisena kielenä tun ti opet ta jaa Hakuilmoitus julkaistiin kaupungin ja koulun ko ti si vuil la sekä MOL-sivustolla. Suomi toisena kielenä opettajaksi valittavalla tulee olla opetustoimen henki lös tön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (98/1998) mukainen kel poi suus. Tehtävään kuuluu opetusta vuosiluokilla 1-9. Palvelussuhde al kaa Työhön valittavalta odotamme vankkaa pedagogista osaamista ja kykyä yh des sä tekemiseen sekä innostunutta otetta oppilaiden monipuolisen hyvin voin nin tukemisessa. Arvostamme avointa ja myönteistä suhtautumista toi min nan kehittämiseen. Hakuilmoituksessa esitetyn ohella viran täyttöä ohjaavat perustuslain 125 :n yleiset virkanimitysperusteet. Näitä ovat taito, kyky ja koeteltu kansa lais kun to. Yleisen käytännön mukaan taidolla tarkoitetaan koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankittuja tietoja, kyky viittaa henkilön tu lok sel lisen työskentelyn edellyttämiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten luon tai seen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vas taa viin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin ja koeteltu kan sa lais kun to tarkoittaa yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Määräaikaan mennessä virkaa haki yhteensä 17 henkilöä. Kaikki hakijat ovat kelpoisia. Ansiovertailu on oheismateriaalina. Hakuasiakirjat ko konai suu des saan ovat nähtävinä kokouksessa. Haastatteluun kutsuttiin kuusi hakijaa. Haastattelut pidettiin 8.2. sekä Haastatteluun osallistuivat opetuspäällikkö Sari Aarniokoski, ja Ka sa vuo ren koulun vt. rehtori Leena-Maija Niemi, Kasavuoren koulun apulais reh to ri Päivi Timonen (8.2.), Mäntymäen koulun rehtori Jarmo Ranta se kä Mäntymäen koulun apulaisrehtori Linda Mäki (12.2.). Haastatteluryhmä katsoo, että * * * * * * * * * * omaa koulutuksensa ja työkokemuksensa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa sekä ha ke muksen ja haastattelun perusteella tehdyn kokonaisarvion perusteella par haat edellytykset tehtävän menestykselliseen hoitamiseen. * * * * * * * * on siten haastatteluryhmän suorittaman kokonaisharkinnan pe rus teel la ansioitunein hakijoista. * * * * * * * * osoitti haastattelussa monipuolista pedagogista osaa mis ta.

35 PÖYTÄKIRJA 2/ Hän on yhteistyökykyinen sekä innostava opettaja, jolla on halu ke hit tää opetusta ja koulun toimintaa. Opettajavirkojen täyttämisestä päättää Kauniaisten kaupungin hal lin tosään nön mukaan suomenkielinen opetus- ja. Sivistystoimenjohtaja: valitsee * * * * * * * * * * Mäntymäen koulun ja Kasavuoren koulun Suomi toisena kielenä tun tiopet ta jak si toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen. Pal ve lussuh de alkaa Valintaan sovelletaan kuuden kuukauden koeaikaa. Valinta on ehdollinen, kun nes tehtävään valittu on esittänyt lasten ja nuorten parissa työs ken te levil tä vaadittavan rikosrekisteriotteen ja kaupungin työterveyshuollon an taman hyväksyttävän selvityksen terveydentilastaan. Asiakirjat on esitettävä en nen Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

36 PÖYTÄKIRJA 2/ Tilinpäätös / /2018 SOVV Lisätiedot: talouspäällikkö Petri Mellanen, puh Tilinpäätöksen 2017 ohjeet ja aikataulut Valiokunnat valmistelevat oman toimialansa toimintakertomuksen ja stra tegis ten tavoitteiden raportoinnin kaupunginhallituksen kokoukseen Valiokuntien hyväksymät tilinpäätökset toimintakertomuksineen ja strategisten tavoitteiden raportointineen on toimitettava rahatoimiston mennessä (Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen 2017 val miste lu oh je, Kauniaisten kaupungin rahatoimisto ). Investointimäärärahojen siirrot vuodelta 2017 talousarviovuodelle 2018 vuo den vaihteen yli jatkuvien keskeneräisten investointihankkeiden osalta on saatettava perusteluineen kaupunginhallituksen kokoukseen Va lio kun tien esitykset KH:lle toimitetaan rahatoimistoon mennes sä. Selonteon valmistelu kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jär jestä mi ses tä on vastuutettu toimialoille siten, että valiokunnat ja niiden alainen toimialajohto valmistelee omalta osaltaan selonteossa esitettävät tiedot ja toimittavat ne rahatoimistoon keskitettyä koontia varten. Selonteot tu lee luovuttaa rahatoimistoon mennessä. Toimintakertomus, käyttötalous ja tunnusluvut Toimintakertomus ja tunnusluvut tilinpäätöksen 2017 osalta esi te tään valiokunnalle liitteenä. Käyttötalouden toteumat esitetään oheismateriaalina. Varhaiskasvatus käyttötalous Varhaiskasvatus kokonaisuudessaan alittaa myönnetyt määrärahat toi minta ka te ta sol la yhteensä eurolla. Toteuma-asteeksi muodostui 96,0 %.

37 PÖYTÄKIRJA 2/ Suomenkielinen varhaiskasvatus alittaa talousarvio määrärahan eu roa ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus alittaa määrärahan euroa. Varhaiskasvatuksen yhteinen toiminta ylittää määrärahan euroa, jossa lasten yksityisen hoidon tuki on toteutunut euroa ta lousar vio ta korkeampana. Toimintatulojen määrärahaylitys, yhteensä euroa, kohdistuu suomen kie li seen varhaiskasvatukseen, jossa kotikuntalaskutus espoolaisten las ten osalta toteutui selkeästi yli talousarvion ( euroa). Toimintamenojen määrärahojen alitus, yhteensä euroa, kohdistuu pää osin henkilöstömenoihin, jossa määrärahan alitus on ko ko nai suu dessaan euroa. Henkilöstömäärä on pysynyt ennallaan. Osa va kansseis ta on ollut täyttämättä vuoden aikana, pääasiassa erityispäivähoidon avus ta jien vakansseja koskien. Kaikkia sijaisuuksia ei ole täytetty, vaan hen ki lös töä on palkattu lapsimäärän mukaisesti. Toimintamenot ovat puoles taan ylittyneet lasten yksityisen hoidon kustannusten osalta, jossa on mää rä ra ha ylitys euroa. Suomenkielinen opetustoimi käyttötalous Suomenkielinen opetustoimi kokonaisuudessaan alittaa myönnetyt mää rära hat toimintakatetasolla yhteensä eurolla. Toteuma-asteeksi muo dos tui 95,0 %. Suomenkielisen opetustoimen hallinto alittaa myönnetyt määrärahat toimin ta ka te ta sol la yhteensä eurolla. Toteutunut toimintakate oli euroa (87,6 %). Alitus kohdistuu pääosin henkilöstökuluihin. Esi- ja perusopetuksen saadut kotikuntakorvaukset olivat toimintatuloissa yh teen sä euroa, mikä alittaa talousarvion euroa. Lo pul linen kotikuntakorvauksen yksikköhinta vahvistettiin talousarvion laadinnan jäl keen ja lopullinen yksikköhinta oli jonkin verran alhaisempi kuin ta lous arvi oon arvioitiin. Maksetut kotikuntakorvaukset olivat toimintakuluissa yhteen sä euroa, mikä alittaa talousarvion euroa. Mak settu jen kotikuntakorvausten osalta lopullinen yksikköhinta oli myös al hai sempi kuin arvioitiin talousarviossa. Lisäksi oppilasmääränä toteutui 97 op pilas ta, kun talousarvioon arvioitiin 106 oppilasta kotikuntakorvausmenojen