Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula

Transkriptio

1 1. Hyväksyykö kuntanne uudelle selvitettävälle kaupungille ehdotetun vision jatkotyöskentelyn pohjaksi? a) kyllä b) kyllä, jos sitä muutetaan seuraavasti: Metropoli pitää saada näkymään visiossa selkeästi a) kyllä a) kyllä : (ks. kommentit kohta 8) b) kyllä, jos sitä muutetaan seuraavasti: Vision perusajatus älykkäänä verkostona toimivasta kaupungista on hyväksyttävissä, mutta sitä tulee jatkotyöstää ja konkretisoida, samalla kun verkostomalliin perustuvan kaupungin palvelutuotantoa suunnitellaan ja lopullista esitystä mallinnetaan. Kyllä Kyllä, mutta visiossa ei ole huomioitu demokratianäkökulmaa. Ehdotamme lisättäväksi Älykäs, verkostomainen kaupunki asukkaiden ehdoilla. a. kyllä Visiossa korostuu myös verkottuva kunnanosahallinto. Jotta päätösvallan jako on selkeä, tulisi määritellä keskitetyn hallinnon päättämät asiat ja hajautetun hallinnon päätösvaltaan annettavat asiat. Visioon liittyen on määriteltävä, mitä lähipalveluilla tarkoitetaan. Alueiden väliseen liikennöintiin liittyvät ongelmat on ratkaistava visiota täsmentämällä. Visiossa ajatellaan liikaa sitä, että älykkäät teknologiset ratkaisut, esimerkiksi sähköinen asiointi, ratkaisevat heikot poikittaisyhteydet. Visiotekstin väliotsikointia ja mitä osateemoja nostetaan esille, tulee vielä tarkentaa.

2 2. Mitkä tekijät edesauttavat Keski- Uudenmaan kahdeksan kunnan yhdistymispäätöksen syntymistä kunnassanne? Hyvinkään kaupungin näkemyksen mukaan yhdistymispäätöksen syntymistä edesauttavat erityisesti seuraavat seikat: - Valtion tahtotila kuntarakennesote- ja metropolihallintokokonaisuudes ta selkenee ja varmistuu - Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettava lakikokonaisuus sekä metropolialueen järjestämistä koskevat keskeiset kysymykset voidaan käsitellä yhdessä siten, että edellisten pääsisältö on tiedossa kun yhdistyspäätös tehdään - Kuntaliitoksella voidaan vaikuttaa siihen, että suunnitellusta metropolihallinnosta tulee keveä - Yhdistymisselvitys sisältää selkeät perustelut sille, että yhdistymisellä on kuntatalouteen ja palvelurakenteeseen positiivinen vaikutus - Edellä mainitut positiiviset vaikutukset on perusteltu riittävän luotettavilla laskelmilla - Kuntalaisten vaikuttamiseen (lähidemokratiaan) liittyvät menettelyt on ratkaistu toteuttamiskelpoisella tavalla - Kuntalaiset ovat kokeneet tulleensa kuulluiksi ja voineet vaikuttaa - Nykyisten kuntien rajaalueiden hyödyntäminen, mikä avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia uuden kunnan kehittämisessä. - Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, mikä mahdollistaa uuden kaupungin ekologisen ja kestävän kehittämisen. - Poikittaisliikenteen paraneminen. - Uuden kunnan edunvalvonnan vaikutusmahdollisuudet nykytilanteeseen nähden oleellisesti suuremmat, mikä vaikuttaa kehittämiskykyyn merkittävästi. - Palvelujen tuottamisen ja järjestämisen päällekkäisyydet vähenevät, mikä mahdollistaa pidemmällä aikavälillä taloudellisemman lopputuloksen. - Investointien suunnitelmallisuus ja koordinointi paranevat, mikä tekee pitkällä aikavälillä palveluverkosta tehokkaamman. - Joukkoliikenteen suunnittelusta saadaan koordinoidumpaa, mikä mahdollistaa toimivamman joukkoliikenteen. Kerava haluaa lähtökohtaisesti säilyä itsenäisenä kuntana. Kansallisen sote-ratkaisun ja Helsingin seudun metropolihallin-toratkaisun epäedullisten vaihtoehtojen toteutuminen voi johtaa pakkoliitokseen. Keravan kaupunki ei hyväksy pakkoliitoksia missään muodossa. - Kuntatalouden selvästi kiristyvä tilanne. - Kahdeksan kunnan alue olisi myös kaavailtu perustason SOTE-alue - Saadaan varmuus siitä, että lähidemokratia (esim. kunnanosahallinto) toteutuu ja paikallisidentiteetti vahvistuu. Lähidemokratiahankkeen valmistelu tulisi siirtää luottamushenkilöistä koostuvan työryhmän valmisteltavaksi. - Kuntien rajojen poistuessa entisten rajaalueiden (erityisesti maankäyttö) hyödyntäminen olisi tehokkaampaa ja koordinoidumpaa - Saadaan varmuus siitä, että alueen kilpailukyky ja elinvoima vahvistuvat - Koko alueen laajempi palveluverkko olisi hyödynnettävissä kuntarajojen poistuessa - Henkilöstön osaamisen laajempi hyödyntäminen ja palveluyksiköiden haavoittuvuuden vähentyminen - Ulkoisen edunvalvonnan paraneminen nykyisestä, erityisesti MALY-asioissa Mahdollisen yhdistymispäätöksen tulee perustua faktapohjaiseen tietoon siitä, pystyykö uusi kaupunki tarjoamaan asukkailleen samat palvelut tehokkaammin ja taloudellisemmin kuin nykyisessä kuntarakenteessa. Kuntaliitoksella syntyvän kaupungin hyödyt on konkretisoitava. Uuden kaupungin vuorovaikutuksen malli tulee järjestää siten, että se takaa riittävät vaikutusmahdollisuudet kuntalaisvaikuttamiselle ja demokraattiselle päätöksenteolle. Kunnalliseen luottamushenkilöjärjestelmään perustuva päätöksenteko ei saa uudessa kaupungissa merkittävästi kaventua. Sote- ja metropoliratkaisulla on merkitystä mahdollisesti syntyvän kunnan toimintaan. Kunnan taloudellisen aseman paraneminen, verotuksen kiristymisen hillitseminen, asuinalueiden ja kylien identiteetin turvaaminen, tasavertaisten palvelujen saaminen ja turvaaminen, joukkoliikenteen kehittäminen ja turvaaminen; on luontainen asiointisuunta Sipoon kunta pitää yhdistymispäätöstä edesauttavina tekijöinä: - toimivaa lähidemokratiaa ja kunnanosahallintoa uudessa kaupungissa - monikeskuksisuuden tunnistamista ja huomioimista uudessa kaupungissa - alueellisen keskinäisen tasavertaisuuden ja tasavahvuuden säilymistä myös yhdistymisen jälkeen uudessa kaupungissa - Sipoon alueelle vastuuta ruotsinkielisten palveluiden järjestämisestä uudessa kaupungissa. Metropolialueen erityisestä kuntajakoselvityksestä ja metropolilainsäädännöstä johtuvat seikat saattavat edesauttaa kuntaliitoskannan muodostamista.

3 3. Mitkä tekijät kuntanne kokee yhdistymispäätöksen esteinä? Hyvinkään kaupungin näkemyksen mukaan yhdistymispäätöksen merkittävimpiä esteitä ovat seuraavat seikat: - Poliittisten puolueiden valtakunnan tason suhtautuminen uudistuskokonaisuuteen on ristiriitaista ja valtakunnan tason päätöksenteko hidastuu - Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettava lakikokonaisuus, metropolialueen järjestämistä koskevat keskeiset ratkaisut sekä Helsingin seudun vaihtoehtoiset kuntarakennejärjestelyt eivät ole tiedossa riittävän ajoissa ennen mahdollisen yhdistymispäätöksen tekoa - Valtakunnan tason kokonaisuus on monimutkainen ja eriaikainen suunnittelu vaikeuttaa päätöksenteon edellyttämää asian hahmottamista - Mahdollisen kuntien yhdistymisen vaikutukset jäävät selvityksessä epäselviksi - Yhdistymiseen liittyvät laskelmat jäävät epämääräisiksi tai epäselviksi - Kuntalaisten vaikuttamista (lähidemokratiaa) ei pystytä uskottavasti toteuttamaan - Kuntalaisille ei ole annettu mahdollisuutta tulla kuulluksi - Esteitä ei ole, mikäli kunnat valmistelevat yhdessä asiaa niin, että todellinen pohja päätöksenteolle saadaan yhteisen näkemyksen kautta aikaan. - Riittämätön informaatio yhdistymistä koskevista seikoista. - Erilaiset näkemykset nykyisen kunta- ja hallintorakenteen mahdollisuudesta vastata Suomen julkisen talouden muutostarpeisiin pidemmällä aikavälillä. Keravan kaupunki toimii jo nyt vertailutietojen mukaan erittäin taloudellisesti ja tehokkaasti, palvelee lähellä kuntalaisia sekä tuntee asukkaiden ja yritysten tarpeet. Yhdistymisselvityksen esteinä ovat lisäksi seuraavat tekijät: - tällä hetkellä ei ole tietoa sote-uudistuksesta, metropoliratkaisusta tai erityisen kuntajakoselvityksen tuloksista - Keravalla asiointi suuntautuu etelään - yhdyskuntarakenteen toiminnallisuus ja tehokkuus heikkenee, jos nykyrakenteen tiiviys ja kompaktius muuttuu - lähipalvelut heikkenevät - Keravan oma energialaitos on kaupungille merkittävä etu - tehokkuus ja tuottavuus eivät lisäänny - liitoksen myötä tulevista vastuista ei ole tietoa; infrastruktuu-rinen kehitysaste kunnissa erilainen - Uhka Mäntsälän vaikutusvallan vähentymisestä - Uhka Mäntsälän kilpailukyvyn ja ketteryyden vähentymisestä, erityisesti elinkeinotoimessa - Uhka palvelutason heikentymisestä erityisesti reuna-alueilla - Haja-asutusalueiden kehittymisen hidastuminen ja elävien kylien häviäminen - Lisääntyvä byrokratia ja etäisyydet vähentävät asukkaiden suoria vaikutusmahdollisuuksia - Siirtymäkauden aiheuttamat kustannukset (investoinnit ja henkilöstökulut) - SOTE- ja metropoliratkaisut ovat avoimena ja niiden vaikutuksia Mäntsälälle ei tiedetä Seudullinen palveluverkko voi karsia kunnan nykyistä palveluverkkoa ja tämä saattaa olla yhdistymispäätöksen esteenä. Sote-ratkaisujen ja metropolilainsäädännön vaikutukset ovat vielä avoimia. Talouden sopeuttamistoimenpiteistä pystytään nopeammin ja paremmin päättämään itsenäisissä kunnissa. Tarvitaan alustavaa talousanalyysiä tarkempi analyysi kuntien erilaisesta taloudellisesta lähtötilanteesta sekä omaisuuden ja velkojen suhteesta sekä näiden käsittelystä mahdollisessa yhdistymistilanteessa. Palkkaharmonisointi ja lakiin perustuvana henkilöstömäärän sopeuttamismahdollisuuksien puuttuminen yhdistymisessä voivat aiheuttaa ennalta arvaamattomat lisäkustannukset, jotka veisivät mahdollisesti pohjan taloudellisesti perusteltavalta yhdistymisprosessilta. Asuinalueiden ja kylien identiteettiä, palveluja, tasavertaista kehittämistä ja joukkoliikennettä ei kyetä turvaamaan; lähidemokratia katoaa ja päätöksenteko siirtyminen etäälle; hallintobyrokratian lisääntyminen Sipoon kunta kokee yhdistymispäätöksen esteinä: - kaksikielisyyttä ei tunnisteta eikä hyväksytä uudessa kaupungissa - kuntalaisten ja luottamushenkilöiden vaikuttamismahdollisuude t heikkenisivät uudessa kaupungissa Sipoon verrattain alhaisen asukasluvun vuoksi - uhkana on, että palveluiden keskittämisellä palvelut etääntyisivät - hallintokustannukset kasvaisivat - lähidemokratia heikkenisi - yhteisöllisyys heikkenisi - poikittaisliikenne puuttuisi - periferiassa olevan Etelä- Sipoon voimakasta kehitystä ei tuettaisi - arvokeskustelua ei ole vielä käyty. Yhdistymispäätöksen esteeksi saattaisi muodostua tilanne, jossa kaikki kunnat eivät sopeuttaisi toimintaansa ja talouttaan yhteisesti sovitulla tavalla. Verkostomaiseen toimintamalliin perustuvan kaupungin toiminnallinen uskottavuus ei ole riittävä. Uudessa kaupungissa ei kyetä huomioimaan alueellisia erityispiirteitä ja tarpeita.

4 4. Onko kuntanne palveluverkkoa sopeutettava kuntien yhdistymispäätöksen yhteydessä uuden kaupungin näkökulmasta? a) kyllä, Riippumatta yhdistymispäätöksestä Hyvinkäällä on tehtävä palveluverkon sopeuttamistoimia. Mahdollisen yhdistymispäätöksen nähdään tässä tuovan enemmän vaihtoehtoja, liikkumavaraa ja joustoa näihin ratkaisuihin erityisesti nykyisen kunnan rajaalueilla. a) kyllä, Järvenpää on tarpeen mukaan sopeuttamassa myös omaa palveluverkkoaan. b) ei, koska Kerava on jo sopeuttanut palveluverkkonsa taloudellisten reunaehtojen mukaan. Keravan toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmä on helposti toteutettavissa myös uudessa laajassa Keski- Uudenmaan kunnassa. a) kyllä, Kunnan on joka tapauksessa, säilyessään itsenäisenä tai yhdistyessään, sopeutettava palveluverkkojaan. Uuden kunnan näkökulmasta palveluyksiköiden kokoa on kasvatettava ja tuottavuutta parannettava. Palveluverkon kehittäminen koskee kaikkia palvelutoimintoja (kiinteistöt ja palvelun sisältö). Palveluiden järjestämistapoja on uudistettava kaikilta osin. b) ei, koska Nurmijärven oma palveluverkkosuunnitelma on hyväksytty valtuustossa Palveluverkkoa kehitetään tämän suunnitelman pohjalta. Mahdollinen yhdistymisratkaisu ei tuo tähän uutta näkökulmaa, koska poikittaiset tieyhteydet ja joukkoliikenneyhteydet ovat heikot. Kyllä. Palveluverkkoa on sopeutettava Pornaisten palveluverkkoselvityksen ns. väljän mallin mukaiseksi (= 1 yhtenäiskoulu, 2 alakoulu, 1 päiväkoti, 1 terveysasema). Kokonaisuutta on tarkasteltava ja optimaalisia yhteistoiminta-alueita haettava. Palveluverkkoa on sopeutettava ja olemassa olevia kiinteistöjä on hyödynnettävä. Kahden kielen verkko on monimutkaisempi ja se pitää huomioida. Kouluverkkoa sopeuttamalla ei välttämättä saavuteta suurimpia säästöjä. Paikalliset tarpeet tulee huomioida. Pitkät maantieteelliset etäisyydet tulee muistaa myös palveluverkkoa karsittaessa. Palveluverkon sopeuttaminen on ristiriidassa kylien kehittämisen kanssa. a. Kyllä, tarvittavat muutokset palveluverkkoon on tuotava esiin jo liitossopimusvaiheessa

5 5. Onko kuntanne valmis sitoutumaan kuntakohtaisiin sopeuttamispäätöksiin vuonna 2014 tai kuntien yhteisiin sopeuttamispäätöksiin vuosina , esim. rahoitukseen, talouteen, investointeihin ja henkilöstön rekrytointeihin liittyen? a) kyllä vuonna 2014, Hyvinkään kaupunki on lykännyt investointeja ja päättänyt henkilöstön vähentämistä noin 50 henkilötyövuodella vuonna b) kyllä vuosina , Hyvinkään kaupunki on valmis sitoutumaan edelleen tiettyjen investointien lykkäämiseen ja henkilöstön vähentämiseen vuosina Lisäksi kaupunki on valmis pidättäytymään toistaiseksi voimassa olevista virkanimityksistä johtavien viranhaltijoiden osalta. Tässä kohdassa mainittu sitoutuminen on mahdollista, jos sopeuttaminen tehdään suunnitellusti ja muutkin yhdistymisselvityksessä olevat kunnat sitoutuvat yhdessä vastaaviin toimenpiteisiin. a) kyllä vuonna 2014, Vuonna 2014 Järvenpää noudattaa toiminnassaan talouden tasapainottamisohjelmaa ja vuoden 2014 talousarviota. Ne sisältävät merkittäviä toimenpiteitä talouden sopeuttamiseksi jo vuonna b) kyllä vuosina , Yhdistymispäätöksen jälkeen Järvenpään kaupunki sitoutuu noudattamaan yhteisiä linjauksia vuosina talouden sopeuttamisen osalta. a) kyllä vuonna 2014, Vuoden 2014 talousarvio on tehty sopeuttamisnäkökulmasta. Valtuustosopimuksessa on sovittu tulorahoituksesta ja inves-toinneista. Käydyissä ytneuvotteluissa on ratkaistu henkilöstöä koskevat keskeiset periaatteet. Nämä ratkaisut Keravan kau-punki on tehnyt omiin päätöksiin perustuen ja kaupunki sitoutuu edelleen vastuulliseen taloudenpitoon. Tässä tilanteessa muut päätökset ovat tarpeettomia. b) kyllä vuosina , Keravan kaupunki on sitoutunut jatkamaan kaupungin tiukkaa talouskuria kuntakohtaisin itsenäisin sopeutusratkaisuin. Valmisteilla olevat sote-ja metropoliratkaisut vaikuttavat keskei-sesti kuntien sopeuttamistarpeisiin ja -mahdollisuuksiin. a) kyllä vuonna 2014, Kunnan ja myös muiden kuntaliitokseen lähtevien kuntien on jo vuoden 2014 aikana sopeutettava jo omia toimintoja ja palveluita. Tämän lisäksi kuntien tulee sopia yhteisistä pelisäännöistä taloutta, rahoitusta ja investointeja koskien (verot, taksat ja maksut, investoinnit, omaisuus). Rekrytoinnin osalta kuntien tulee toteuttaa jo vuonna 2014 omia sopeuttamistoimia ja sopia yhteisistä pelisäännöistä koskien eläköitymistä sekä kunnissa muutoin vapautuvia virkoja ja toimia. b) kyllä vuosina , Kuntien tulee yhteisesti päättää ao. vuosien taloudesta, investoinneista, rahoituksesta ja henkilöstöä koskevista asioista (ks. edellinen kohta). a) kyllä vuonna 2014, miten: Kunta toimii alkaneena vuonna 2014 itsenäisesti ja omiin päätöksiin perustuen ja harkitsee sopeutumistarpeensa. Ei yhteisiin. b) kyllä vuosina , Kuntakohtaisin sopeutusratkaisuin. Ei yhteisiin päätöksiin, koska kuntarakenne- ja soteuudistusta sekä yhdistymisselvitystä vasta valmistellaan vuoden 2014 loppuun saakka ja jatkopäätösten aika on vasta sen jälkeen. c) ks. b a) Kyllä. Vuoden 2014 aikana kunta on valmis siirtämään osan omasta palvelutuotannostaan alueellisen yhteisen toimijan tehtäväksi, mikäli sellaisia ilmaantuu ja on Pornaisten kannalta taloudellisesti tai tuotannollisesti järkevää. Samoin kunta voi rekrytoinneissaan huomioida uuden kunnan muodostamisen ja organisoinnin esimerkiksi eläköitymisiä ja määräaikaisia täyttöjä hyödyntäen. Kunta tekee talouden sopeuttamista joka tapauksessa. b) Kyllä. Vuosien osalta jatketaan samoilla, vuonna 2014 tehdyllä ja aloitetuilla linjauksilla ja toimenpiteillä. a) kyllä vuonna 2014, Kunnan vuoden 2014 talousarviossa on noudatettu strategian mukaista ns. kattilankansiperiaatetta. Lisäksi vuoden 2014 talousarvioon on kirjattu sopeuttamisohjelman käynnistäminen. b) kyllä vuosina , Vuosina kunnan oma sopeuttamisohjelma on jo käytössä. Tuolloin kuntien yhteisistä sopeuttamispäätöksistä on neuvoteltava. a. kyllä vuonna 2014, sopeutustarve n. 1,5 milj. toteutetaan b. kyllä vuosina , sopeutustarve on selvästi suurempi johtuen erityisesti valtion kuntataloutta kiristävistä toimista

6 6. Mitkä ovat merkittävimmät investoinnit (vähintään 3 Me) kunnassanne vuosina sekä suunnitteilla olevat investoinnit vuonna 2017 tai sen jälkeen? 1. Sairaalanmäen uudisrakentaminen; Hyvinkään kaupungin omat toimitilajärjestelyt sekä yhteistyö HUS-kuntayhtymän kanssa Hyvinkään sairaalan alueella (2014 lähtien, arvioitu valmistumisaika 2017) 2. Kunnallistekniikan toteuttaminen tonttikysyntää vastaavin osin (2014 lähtien) 3. Uimalan peruskorjaus ja laajennus ( ) 4. Keskuslukion uudisrakentamishanke (2016 alkaen) 5. Keskuslukion uudisrakentaminen ( ) 6. Metsäkaltevan yhtenäiskoulu ja esiopetus ( ) 7. Paavolan vanhainkodin peruskorjaus/laajennus tai vastaavat uudet tilat ( ) 8. Paavolan koulun saneeraus/laajennus tai uusinvestointi (2018) 9. Sveitsin (yhtenäis)koulun peruskorjaus ( ) Terveystalo-investointi (noin 50 Me) kaupungin 100 % omistaman yhtiön toimesta. Hanke jo käynnissä ja uusi terveystalo valmistuu vuonna Vuosittainen vuokraasuntotuotanto kaupungin tytäryhtiön toimesta (noin 12 Me/ vuosi). Lepola III -alue, investointimenot yhteensä vuosina n. 3,6 Me, Araavustus n. 0,4 Me. Poikkitien parantaminen, investointimenot yhteensä vuosina n. 8,9 Me, Avustus Ely 1 Me. Paloasemainvestointi, noin 6 Me. Investointi aloitettu vuonna Hoivapalveluiden tilatarpeet ovat selvityksessä : Kurkelan koulu Uimahallin peruskorjaus/laajennus Vanha kauppalantalo Kiinteistöjen ja kunnallistekniikan saneeraukset MT 148 Keravan ja Tuusulan yhteinen pelastusasema 2017 tai sen jälkeen: - useita koulujen ja päiväkotien uudis- ja saneeraushankkeita kysynnän mukaan -liityntäpysäköinti Mäntsälän kunnassa on laadittavana investointien rahoitusselvitys elinkaarimallilla. Kohteet ovat koulu- ja päiväkotirakennuksia ja alustavasti hankkeet on varattu kunnan investointisuunnitelmaan vuosille Hankkeiden uudisrakentamisen kustannusarvio n miljoonaa (hankkeet ovat: Sälinkään koulun laajennus, Sälinkään päiväkoti, Riihenmäen koulun laajennus, Hyökännummen koulun laajennus, Hyökännummen päiväkoti ja Keskustan päiväkoti). Elinkaaritoteutuksessa olevien kohteiden kokonaislaajuus on alustavien arvioiden mukaan n m2, josta uudisrakentamisen osuus on tämän hetkisten tarveselvitysten perusteella n m2. Kapulin teollisuusalueen esirakentamisen (alueen tasaus ja kuntatekniikka) investointien kustannusarvio on 5, 6 M ( ). Vesihuollon perusinvestoinnin (Henna- Levanto- Saari- Kaukalampi vesihuolto) kokonaiskustannusarvio on 5,6 M, josta kunnan osuus 50 % ja vesilaitoksen osuus 50 %. Talonrakennus Rajamäen terveysasema, 3 Me, Karhunkorven koulu, laajennus ja peruskorjaus, 3 Me, Nurmijärven monitoimitalo, 12 Me, Klaukkalan uusi päiväkoti, 5- osastoinen, 3,7 Me, Lukkarin yhtenäiskoulu, päiväkoti ja liikuntahalli, 8,7 Me, Maaniitun koulu, peruskorjaus, 7 Me, Rajamäen uusi päiväkoti, 5- osastoinen, 3 Me, Klaukkalan uimahalli, 10,8 Me, Kunnallistekniikka Kunnallistekniikan rakentaminen, 8,3 Me/vuosi Klaukkalan tieverkko, 12 Me, jatkuu vuosina 2016-, noin 5 Me/v Klaukkalan ohikulkutie, ei vielä tietoa kustannuksista Yleisten teiden kevyenliikenteen verkosto, 0,5 Me/vuosi Muut: Rajamäen uimahalli, 11,5 Me (kunnan antolainana rahoitus) Eteläisten kylien uusi koulu, Mika Waltarin koulu valmistuu vuoden 2014 aikana. Muita 3 M tai sen ylittäviä lähiajan investointeja Pornaisten kunnalla ei ole. Sen sijaan kunnalle merkittävistä alle 3 M olevista hankkeista voi mainita palveluverkkoselvitykseen ja palveluverkon optimointiin liittyvä tarve uusimman päiväkodin laajentamisen korvaamaan kunnan toinen päiväkoti sekä kevytväylien rakentamisen kokonaisuus: kuntakeskuksesta eteläisiin kyliin, kuntakeskuksesta uudelle asemakaava-alueelle sekä yksi koulun läheisyyteen sijoittuva kevytväylä. Osaan niistä ARA on tehnyt avustusvarauksen. Investoinnit: Nikkilän sydän, 18,4 milj. Etelä-Sipoon valmistuskeittiö, 4,57 milj. Investoinnit 2017 jälkeen Sipoon pelastusasema, 5,3 milj. Kuntalan laajennus, 12,75 milj. Uusi varikko, 6,9 milj. Talman osaamiskeskus 1 8,85 milj. Neiti Miilintien osaamiskeskus, 16,05 milj. Kartano III:n päiväkoti ja korttelikoulu, 13,65 milj. Uimahalli, Nikkilä, 8 milj. Söderkullan koulukeskus, 6,1 milj. Uimapaikka merenrannalla, 1,4 milj. Sipoon pääkirjasto, 3,3 milj. Söderkullan kartano, 3 milj. Söderkullan sosiaali- ja terveysasema, 9,2 milj. Nikkilän sydän - koulukeskuksen laajentaminen 6 milj investoinnit painottuvat infrastruktuuriin, Pelastusaseman tilat, Jokelan ja Kellokosken päiväkodit Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula

7 6 a) mitkä mainitsemistanne investoinneista kuntanne toteuttaa ehdottomasti, vaikka kunnat päättäisivät yhdistyä vuoden 2017 alusta Hyvinkään kaupunki on suunnitellut toteuttavansa seuraavat merkittävät investoinnit yhdistymisestä huolimatta: - Sairaalanmäen uudisrakentaminen; Hyvinkään kaupungin ja HUSkuntayhtymän välinen toimitilajärjestely ja yhteistyöstä Hyvinkään sairaalan alueella sekä siihen liittyvä pääterveysaseman saneeraushanke - Keskuslukion uudisrakentamishanke - Kunnallistekniikan toteuttaminen tonttikysyntää vastaavin osin - Uimalan peruskorjaukset minimissään Kaikki edellä mainitut, koska ne eivät vaikuta tulevan uuden kunnan palveluverkon kriittisiin kohtiin. Investoinnit vastaavat alueellista tarvetta ja kuntaliitoksella ei ole siihen vaikutusta. Edellä mainitut investoinnit tulee joka tapauksessa toteuttaa kuntarakenteesta riippumatta. Elinkaarimallinhankkeet toteutetaan suunnitelman mukaisesti erikseen kunnanvaltuuston päättämällä tavalla. Ensimmäisen mahdollisen elinkaarihankkeen (Riihenmäen koulu) aloitus on Elinkaarihankkeiden toteutus on mahdollisesti nopeammalla aikajaksolla kuin investointisuunnitelmassa on esitetty (aikajakso on mahdollisesti ). Kapulin III teollisuusalueen kaavaehdotus tulee maankäyttölautakunnan päätettäväksi keväällä. Kapuli III hankkeessa on menossa yleissuunnitelma, jonka jälkeen tehdään lopullinen päätös hankkeen laajuudesta sekä kustannuksista. Vesihuollon perusinvestointiselvitys on menossa yhteistyössä LahtiAquan, Kärkölän ja Orimattilan kanssa. Vesihuollon esisopimus tulee kevään aikana kunnanhallituksen käsittelyyn. Nurmijärven valtuuston päättämät talonrakennusinvestoinnit turvaavat paikalliset palvelut kuntalaisille, eikä niiden toteuttaminen ole sidoksissa kuntarakenteeseen. Näin ollen kunta toteuttaa ne riippumatta mahdollisesta kuntaliitoksesta. Kunnallistekniikan rakentaminen liittyy uusien asuin- ja yritysalueiden rakentamiseen sekä liikenneverkon kehittämiseen. Työmatkaliikenteestä pääosa suuntautuu pääkaupunkiseudulle, eivätkä kuntaliitokset vaikuta lyhyellä tähtäimellä kuntalaisten matkustamista ja liikkumista palvelevien kunnan sisäisten ja läpikululiikennettä palvelevien liikenteen ja kunnan muiden infrastruktuuri-investointien tarpeellisuuteen. Nikkilän sydän - koulukeskus Etelä-Sipoon valmistuskeittiö Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula

8 6 b) mitä mainitsemistanne investoinneista kuntanne on valmis siirtämään, kunnes selvityksen lopputulos on ratkennut? Tuleva sivistystoimen koulu- ja päiväkotiverkko tulee suunnitella mahdollisessa uudessa kaupungissa kaikkien yhdistyvien kuntien osalta uudelleen. Hyvinkään kaupunki on jo aiemmin siirtänyt vuoden 2017 jälkeiseen aikaan useita koulujen peruskorjauksia. Hoivapalveluiden tilainvestoinnit on järkevää arvioida uudelleen, mikäli kuntaliitos toteutuu. Investoinnit on punnittu keravalaisten palvelutarpeen kannalta, eikä niiden siirtäminen ole järkevää Ei mitään. Apotti ja sen kaltaiset muut merkittävät hankkeet on kuntien yhdessä sovittava. Ei mitään. (ks. a) Muista investoinneista voidaan neuvotella Kunnantalon saneeraus, Etelä-Tuusulan soteaseman tilat, Jokelan sote-aseman laajennus, Etelä-Tuusulan lukion tilat, Kellokosken yhtenäiskoulun tilat Kaupunki on lisäksi valmis harkitsemaan seuraavien merkittävien investointien siirtämistä kunnes selvitys on ratkennut. 1. Uimalan peruskorjaus ja laajennus 2. Paavolan vanhainkodin laajennus ja peruskorjaus 3. Metsäkaltevan koulun uudisrakentaminen (alueen asukasluvun kasvusta riippuen) 4. Useiden koulujen peruskorjaukset 7. Onko kuntanne sitoutunut olemaan mukana selvityksessä sen loppuun asti? c) kyllä Hyvinkään kaupunki ei osallistu muihin selvityksiin a) kyllä a) kyllä Lisäksi Kerava osallistuu valtion määräämään erityiseen kuntajakoselvitykseen a) kyllä a) Nurmijärvi on mukana kuntarakennelain edellyttämällä tavalla selvityksen laadinnassa loppuun asti, mutta on valmis samanaikaisesti selvittämään myös muita vaihtoehtoja. Kyllä Kyllä Kyllä

9 8. Onko kunnallanne muuta mahdollista lisättävää väliraportin tai jatkotyöskentelyn osalta? Jatkotyöskentelyssä tulee keskittyvä mahdollisessa kuntaliitossopimuksessa sovittaviin keskeisiin asioihin, sekä niihin, jotka ovat oleellisia mahdolliseen kuntaliitokseen liittyvän päätöksenteon kannalta. Jatkovalmistelua varten on tärkeää kehittää valmisteluryhmien välistä yhteistyötä sekä vahvistaa toimialarajat ylittävää työskentelyä Kuntaselvityksen loppuvaiheessa, ennen valtuustojen käsittelyä, tulee olla tieto metropolija sote-ratkaisujen sisällöistä. Loppuraportin tulee olla selkeä, johdonmukainen ja helppolukuinen. Loppuraporttia on täydennettävä mm. seuraavilla tiedoilla: - tarkat selvitykset investoinneista - huoltosuhde, sen muutokset - joukkoliikenneselvitys - lähidemokratian turvaaminen - benchmarkkaus muihin kuntiin,esim. Kouvolan seutu - taseanalyysi Jatkotyössä on erittäin tärkeää, että tuodaan esille sekä hyötyjä että haittoja verrattuna tilanteeseen, jossa kunnat jatkaisivat itsenäisinä. Asukasnäkökulmaa tulee paremmin korostaa jatkovalmistelussa. Elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn näkökulma tulee nousta paremmin esille. Lähipalvelun ja keskitetysti hoidetun palvelun määritelmää tulee täsmentää. Koulu- ja terveyspalvelujen suhteen tulisi määritellä ohjeelliset maksimietäisyydet palveluihin ja määritellä lähipalvelujen tason kriteerit. Uuden teknologian mahdollistamia palvelujen järjestämis- ja tuotantotapoja tulee paremmin kuvata (mobiilija sähköiset palvelut). Hankintatoimen merkitys ja sen järjestäminen tulee nousta vahvemmin jatkossa esille. On selvitettävä, mikä vaikutus kuntakoon kasvamisella on hallintotehtävien määrään. Loppuselvitykseen mennessä olisi oltava tarkka käsitys koko hallinnon organisaatiorakenteesta uuden kunnan aloittaessa ja 5 vuoden irtisanomissuojan päättyessä. Sote-asioiden valtakunnallista ratkaisua on arvioitava rinnan jatkotyön aikana. Samoin on tarkasteltava suunnitteilla olevan metropolihallinnon vaikutusta kuntien ja uuden kaupungin tehtäväkenttään ja organisaatioon. Vuoden 2014 ohjelmointi on hyvä kuvata myös syksyn 2014 osalta aikatauluineen, jotta kuntien päätökset tehdään kaikissa kunnissa oikeaaikaisesti. Selvityksessä olisi hyvä ottaa kanta neuvoaantavan kansanäänestyksen järjestämiseen kaikissa vaihtoehdoissa. Jatkotyöskentelyssä on syytä ainakin joiltain osin tarkastella palvelujen järjestämistä elinkaarimallin mukaisesti (ikäluokittain järjestettävät palvelut). Voidaanko taloudellisia laskelmia kohdentaa kuntarajoista riippumatta kunnanosa- alueille? Kaksikielisen kunnan lisäkustannukset on syytä arvioida. - selvityksen jatkotyöskentelyssä on tuotava esille myös uuden isomman organisaation vaatimat mahdolliset lisäykset esimerkiksi hankintoihin, kilpailutukseen, lakimiespalveluihin muodostettaviin kunnan omiin uusiin yksiköihin. - loppuraportin kirjallisessa esityksessä on pyrittävä selkokieliseen esitykseen mm. siten, että löydettyihin haasteisiin todetaan suoraan ratkaisuvaihtoehto tai ettei siihen ole ratkaisua; resursseihin viitattaessa tulee täsmentää, onko kyse taloudellisesta, henkilöstömitoituksellises ta, osaamisen resurssista - loppuraportissa tulee tarkastella uutta kuntaa laajemmin kuin nyt väliraportissa - yritysten mahdollisen paranevan kilpailukyvyn tuoma kasvupotentiaali on tuotava myös esille Palveluverkkoselvityksen nimi ei vastaa sen sisältöä. Nyt palveluverkkoselvityksessä tarkastellaan lähinnä sivistystointa / toimitiloja. Sen pitäisi sisältää läpileikkaavasti tietoa eri sektoreista ja kustannuslajeista. Palveluverkkoselvityksessä keskitytään ainoastaan niihin palvelurakenteisiin, joita nykyiset kunnat voivat hyvin itsekin sopeuttaa. Tulisi ottaa huomioon ruotsinkieliset palvelut. Elinkeinopolitiikan kehittämisen näkökulmaa tulisi korostaa. Kansainvälistymisen haasteet tulisi huomioida. Loppuraportissa tulee tuoda esille objektiivisesti kuntaliitoksen edut ja haitat. Mäntsälän jatkovalmistelua ohjaa kunnanvaltuuston tekemä päätös, jossa todetaan mukanaolo ko. kahdeksan kunnan selvityksessä sekä kunnan pysyminen itsenäisenä ja mahdollisten muiden kuntarakenneratkaisujen selvittäminen.

10 Mäntsälän lopullisen päätöksen osalta on merkitystä sillä, kuinka moni kunta sitoutuu olemaan mukana KUselvityksessä loppuun asti. Elinkeinopolitiikan osalta Mäntsälä korostaa ns. viitoskehään liittyviä kehittämismahdollisuuksia, erityisesti Mäntsälän ja Hyvinkään välisellä alueella. Puuttuvien palvelujen ja toimintojen osalta nykyisessä investointisuunnitelmassa mainittujen hankkeiden osalta Mäntsälän alueella on kehittämistarpeita ja tarve tehdä investointeja jatkossakin. Mäntsälän kunta tulee toteuttamaan kansanäänestyksen asiassa syksyllä 2014.