Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Seinäjoki Sakari Möttönen, sosiaalineuvos, dosentti
|
|
- Kaarlo Kai Mikkola
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuntien ja järjestöjen yhteistyö Seinäjoki Sakari Möttönen, sosiaalineuvos, dosentti
2 Yhteiskunnan toimintasektorit Julkinen sektori Julkisen vallan käyttö Itsehallinto ja pakkojäsenyys Yleisen edun näkökulma Voittoa tavoittelemattomuus Yrityssektori Taloudellisesti kannattava liiketoiminta Yrittämisen vapaus Taloudellisen hyödyn tuottaminen Kolmas sektori (kansalaisyhteiskunta) Kansalaisten vapaaehtoinen toiminta Riippumattomuus Voittoa tavoittelemattomuus Organisoitunut osa (järjestöt) Organisoimaton osa (spontaani kansalaistoiminta)
3 Järjestöjen monet kasvot Edunvalvontajärjestö Vapaaehtoistoimintaa ylläpitävä järjestö Vertaistoimintajärjestö Asiantuntijajärjestö Palvelutuotantojärjestö (Jorma Niemelä)
4 Järjestöjen päätehtävät Kansalaisten aktivointi ja osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen (yleishyödyllinen tehtävä) Järjestöt kutsuvat ja organisoivat ihmisiä toimimaan yhdessä Ihmisten omaehtoinen yhteistoiminta ja osallistuminen saa järjestöissä organisoituneen muodon Kansalaisten auttaminen ja edunvalvonta (jäsenhyötytehtävä) Jäsenistön tarpeiden esilletuominen, etujen ajaminen, yhteenkuuluvuuden ylläpitäminen sekä vapaaehtoistyön järjestäminen ja vertaistuen tuottaminen Palvelujen tuottaminen (julkishyötytehtävä) Järjestöt tuottavat jäsenilleen ja muille ryhmille paleluja Palvelusta suuri osa sellaisia, joita myös julkinen hallinto ja yksityiset yritykset tuottavat Julkinen hallinto ostaa osan sen tehtäväksi kuuluvista palveluista järjestöiltä
5 Kuntien ja järjestöjen yhteinen historia Suomalainen kunnallishallinto syntyi kansanliikkeiden ja järjestötyön perustalle Kunnat syntyivät toisistaan riippuvien ihmisten tarpeesta liittyä yhteen hoitamaan kanssaihmisten elämisen arkea parantavia tehtäviä Ihmisten vapaaehtoisesti hoitamat tehtävät saivat lakisääteisen perustan Kunnilla on vahva sosiaalinen perusta. Kansanliikkeissä ja järjestöissä on syntynyt demokraattinen paikallinen hallintatapa Mullistavinta kansanliikkeiden toiminnassa oli se, että ne loivat yhteyksiä sellaisten henkilöiden ja kansaryhmien välillä, jotka aikaisemmin eivät seurustelleet tasa-arvoiselta pohjalta (Meinander 2006)
6 Järjestöt hyvinvointivaltiota rakentamisessa Hyvinvointivaltioajatuksen luojan Lordi Beveridgen (1942) mukaan valtion on ryhdyttävä jatkuvaan taisteluun viittä jättiläistä vastaan: puutetta, sairautta, tietämättömyyttä, asumisen ja asumisympäristön surkeutta sekä työttömyyttä vastaan. Hyvinvointivaltiossa julkinen hallinto otti enemmän vastuuta niistä ongelmista, joiden ratkaisemisen parissa järjestöt olivat toimineet Hyvinvointivaltion omaksui järjestöjen arvoja ja eettisen perustan Julkinen hallinnon vastuun korostaminen edisti järjestötehtävien siirtymistä valtiolle ja kunnille Hyvinvointivaltioidea lähensi julkisen hallinnon ja järjestöjen suhdetta
7 Kilpailuvaltion vaikutuksia järjestötoiminnalle Julkishallinnon uuden johtamisopin (New Public Management) soveltaminen tuotti julkishallinnon kehittämiseen uuden suunnan Julkista hallinota ryhdyttiin tehostamaan tuotantoa ulkoistamalla ja ottamalla käyttöön yritysmaisia toimintatapoja (johtaminen, liikelaitostaminen, kilpailuttaminen) Järjestöjen hyödyllisyyttä alettiin arvioida sillä, helpottaako järjestöjen työ julkisen hallinnon tehtävien hoitoa Järjestöjä ryhdyttiin rinnastamaan yrityksiin, jolloin järjestötyön eettinen perusta muuttuu Hybridisaatio Järjestöt julkisen kumppanista markkinoiden puristukseen (Riitta Särkelä 2016)
8 Perinteinen ja uusi kolmas sektori Perinteinen kolmas sektori Tietyn ryhmän (jäsenistön)etujen ajaminen Vaatimusten esittäminen julkiselle sektorille (toimiminen painostusryhmänä) Yleishyödyllinen liiketaloudellista voittoa tuottamaton toiminta Kansalaisjärjestö Uusi kolaas sektori Palvelujen tuottaminen ja myyminen Osa julkista palvelurakennetta Liiketaloudellisesti kannattava toiminta, ei kuitenkaan voiton jakaminen Tuottamiseen sopiva toimintamuotoa (esimerkiksi osakeyhtiö) Vapaaehtoistyö ja vertaistukitoiminta Palkattuja asiantuntijoita
9 Kunnan ja järjestöjen suhteet Intressi kunnalla Kunnan toimialue ostopalvelusuhde Yhteinen toimialue kumppanuus Järjestöjen toimialue Avustamine Toimintaedellytysten luominen Intressi järjestöllä
10 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmilla on alku ja loppu Ongelma voi toistua Ongelmalla on ratkaisu ja ratkaisija Ratkaisuja voidaan hyödyntää eri aikoina ja eri paikoissa Ongelmien ratkaisivat voidaan nimetä Ilkeät ongelmat Ongelmaa on vaikea nimetä Ongelma on oireiden, syiden ja seurausten kimppu Ongelmalla ei ole alkua ja loppua Ongelmalle ei ole yhtä oikeaa ratkaisua Ongelmien kimppuun on käytävä monien toimijoiden yhteistyönä
11 Suuri ja pieni hyvinvointipolitiikka Suuri politiikka Suurien valtakunnallisten palvelujärjestelmien hallinta ja kehittäminen Ominaista Keskitetty, ylhäältä-alas -ohjaus Eduksellinen demokratia Lakisääteisyys Yhdenmukaisuus Kattavuus ja peittävyys Mittakaavaetu (suuruuden ekonomia) Tuottavuus, tehokkuus Pieni politiikka Monimutkaisten (ilkeyden) ongelmien kimppuun käyminen paikallisten toimijoiden yhteistyöllä Ominaista Alhaalta-ylös -ohjaus Suora ja välitön osallistuminen Vapaaehtoisuus Yhdistelmäetu (verkostoituminen) Osallisuus ja yhteisöllisyys Aktivointi ja auttaminen
12 Pienen politiikan suuri merkitys Ihmisen hyvinvoinnista suurin osa rakentuu paikallisissa (pienen politiikan) yhteisöissä Pieni politiikka on ihmisen kanssa kulkemista ja ihmisten omien voimavarojen vahvistamista ja sosiaalisen tuen antamista Pienessä politiikassa kootaan paikallisten yhteisöjen (kunnat, järjestöt, oppilaitokset, vapaaehtoiset yms.) toimintaa kuntalaisten auttamiseen Pienellä politiikalla pystytään ylläpitämään ihmisten sosiaalista ja fyysistä aktiivisuutta, mikä auttaa toimintakyvyn säilymistä ja vähentää palvelutarpeita Pienessä politiikassa autetaan heikompiosaisia ja moniongelmaisia, joita julkiset palvelujärjestelmät eivät tavoita Pienessä politiikassa on suhteessa suureen politiikkaan ennen ja jälkeen - toimintaa (ennalta ehkäiseminen ja toipumisen edistäminen)
13 Järjestöt heikompiosaisten tukena ja auttajina Tutkimuksissa on todettu (Päivi Kivelä 2014: Syrjässä syrjäytyneet ), että järjestöt tavoittavat sellaisia huono-osaisempia ihmisiä, jotka eivät kiinnity palvelujärjestelmään ja joita julkiset toimijat eivät tavoita Heikompiosaosaiset (pitkäaikaistyöttömät, syrjäytyneet, yksinäiset) tarvitsevat lähitukea ja vierellä kulkemista (kanssalaisuutta) Järjestöt pystyvät mobilisoimaan vapaaehtoistyötä ja vertaistukea, joilla voidaan auttaa heikompiosaisten arjessa selviytymistä Pitkäaikaistyöttömien ja työvoiman ulkopuolelle pudonneiden on järjestöjen toimialuetta (ns. välityömarkkinat), jossa yhteistyö kuntien kanssa on erityisen tärkeää
14 Sote- ja maakuntauudistus Historian suurin julkisen hallinnon järjestelmäuudistus (suuren politiikan) sitten kuntien perustamisen ja valtion hallinnon luomisen Samalla kertaa uudistetaan kunnallishallinto, maakuntahallinto sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen Uudistamisessa luodaan uusi itsehallinnollinen maakuntahallinnon taso eli ns. väliportaan hallinto, joten Suomessa siirrytään kolmiportaiseen hallintomalliin Uudistuksesta seuraa kuntien toiminnan merkittävä kaventuminen Uudistus ei kohdistu välittömästi järjestöihin, mutta se muuttaa järjestöjen toimintaympäristöä ja vaikuttaa järjestöjen tehtäviin ja toimintaedellytyksiin
15 Järjestöjen suhteet uuteen maakuntaan Järjestöjen tulee tiivistää keskinäistä yhteistyötään ja kumppanuutta Järjestöt ovat yhdessä vahvempia Maakunnan ja kuntien tulee sopia vastuista niin, että järjestöt eivät jää väliinputoajiksi Avustuskäytännöistä, yhdyshenkilöistä, tilojen käytöstä ja vastaavista käytännön asioista pitää sopia Järjestöjen edunvalvontatyö kohdistuu kuntien lisäksi maakuntaan Maakunnan pitää hoitaa palveluhankinnat niin, että järjestöillä (ja paikallisilla yrityksillä) on todellinen mahdollisuus tuottaa palveluja maakunnan asukkaille Kuntien tulee pitää omien järjestöjensä (paikallisten yritysten) puolta Kuntien ja järjestöjen hyvien yhteistyökäytäntöjen pitää saada jatkua Maakunnan tulee tehdä järjestöjen kanssa kumppanuus- ja toimeksiantosopimuksia hankinnoissa, jotka eivät kuulu kilpailutuksen piiriin tai joissa kilpailuttaminen vaarantaa palvelujen saantia ja/tai asiakassuhteiden laatua
16 Maakuntien, kuntien ja järjestöjen yhteistyön kehittäminen Maakuntien ja kuntien kannattaa tehdä yhdessä järjestöjen kanssa järjestöstrategia, jossa asetetaan yhteistyölle tavoitteita ja sovitaan yhteistyön periaatteista Maakunnilla ja kunnalla tulee olla vastuu- ja yhdyshenkilö(t) järjestöyhteistyön käytännön hoitamiselle Kuntien ja maakuntien tulee sopia keskinäisistä vastuista ja tehtävistä suhteessa järjestöihin Järjestöjen pitää tehdä enemmän keskinäistä yhteistyötä ja verkostoitua, jotta ne pystyvät toimimaan maakuntien ja kuntien kumppaneina
17 Jako yleishyödylliseen toimintaan ja palvelutuotantoon sote-uudistuksessa. Yleishyödyllinen toiminta liittyy hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen (hyte-toiminta) Kunnat ja uusi maakunta voivat edistää järjestöjen yleishyödyllistä toimintaa avustuksen ja toimintaedellytysten luonnilla (esim tiloja luovuttamalla) Palvelutuotanto. Markkinaperusteiseen palvelutuotantoon kuuluvat suorahankinnalla hankittavat palvelut sekä, asiakasseteli ja henkilökohtaisen budjetin sisältämät palvelut
18 Yleishyödyllisten yhdistysten toimintaedellytykset sote- ja maakuntauudistuksessa (VM:n muistio ) Korostetaan ja täsmennetään jakoa järjestöjen palvelutehtävän ja yleishyödyllisen tehtävän välillä Korostetaan järjestöjen yleishyödyllisten tehtävien merkitystä hyvivvoinnin edistämisessä Maakuntien ja järjestöjen välistä vuorovaikutusta pidetään tärkeänä Suositellaan maakunnille toiminta-avustusten myöntämistä järjestöille yleishyödyllisen tehtävien hoitoa varten STM jakaa Stean (ent. Ray) kautta avustusten myöntämistä järjestöjen yleishyödyllisiin tarkotuksiin Stea rahoittaa maakunnallisia järjestökoordinattoreita, joiden tehtävä on edistää järjestöjen hyre-toimintaa
19 Mitä pitäisi lukea yleishyödylliseen toiminaan (Tuija Brax 2018) toiminta on järjestön autonomiasta lähtevää toiminta on hyvinvointia ja terveyttä edistävää toiminta perustuu järjestön havaintoihin palvelutarjonnan katveista ja kapeikoista toiminnassa on järjestön itse hankkimaa rahoitusta toiminnassa on mukana vapaaehtoisia ja vertaistukilaisiatoiminta
20 jatkuu toiminnassa korostuu yhteisöllisyyden ja yleishyödyllisyyden merkitys toiminta on anonyymiä ja etsivää mitä haavoittuvammasta ja pienemmästä ryhmästä on kyse, sitä herkemmin kyseessä pitäisi olla yleishyödyllinen toiminta eikä markkinaehtoinen palvelu.
21 Palveluhankinnan kilpailutuksen vaihtoehtoja Palveluvelvoite Palveluvelvoitteesta on määräys myös uuden Kuntalain 131 :ssä Palveluvelvoite voidaan antaa markkinoilla toimivalle tuottajalle (esim yhdistykselle), jos markkinoiden toiminta on puutteellista. Eu-lainsäädännössä palveluvelvoite yhdistyy SGEI ( Services of General Economic Interest) -menettelyyn. SGEI menettelyssä on arvovalinta siitä, että palvelu on niin tärkeä, että se on turvattava antamalla jollekin tuottajalla velvoite tuottaa palvelu. Palveluvelvoitteen antaja (tilaaja) rahoittaa palvelun. Siitä maksetaan tuotantokustannukset kattava hinta, mihin voidaan lisätä kohtuullinen tuotto.
22 De minimis- tai alle kansallisen kynnysarvon oleva hankinta Taloudellisena rajana on, että sopimuksen arvo on kumulatiivisesti kolmen vuoden aikana alle euroa Hankinta voidaan tehdä avustuksena (toimeksiantosopimuksena) Hankintalain kansallinen kynnysarvo ilman arvonlisäveroa laskettuna, on euroa lain liitteen 1-4- kohdassa tarkoitetussa sosiaali- ja terveyspalvelua koskevassa hankinnassa Monien toimijoiden verkostot ja allianssit On mahdollista monien toimijoiden verkostot, joissa järjestöt voivat olla mukana Voi sisältää myös palvelutuotantoa Tavoitteena on uusien innovatiivisten toiminta- ja tuotantotapojen kehittäminen
23 Järjestöyhteistyö ja palvelutuotantoselvitys Keski-Suomessa
24 Järjestöjen yhteistyömuotoja Keski-Suomen järjestöareena (Keski-Suomen liiton suojassa) Työllisyyspoliittinen ryhmä Vaikuttavat järjestöhanke (Stean rahoittama) Järjestöjen edustajia maakunnallisessa suunnittelutyössä Kuntakohtaisia yhteistyöfoorumeja kuntien kanssa Järjestöjen yhteistyöorganisaatio Keski-Suomen yhteisöjen tuki (Kyt)
25 Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki KYT ry Perustettu jäsenjärjestöä n. 36 työntekijää KYT-järjestöpalvelut Ohjaus, neuvonta, koulutus Hanketoiminnan palvelukeskus Kehittämistyö, hankkeiden koordinointi, toteutus ja hallinnointi Vaikuttamistyö Strategiatyö, kannanotot, yhteistyö, työllisyyspolitiikka KYT osuuskunta Perustettu jäsenyhteisöä 4 työntekijää Tiloja yhteisöille Kohtaamispaikkoja kansalaisille Kansalaistoiminnankeskus Matara, Sepänkeskus KYT-tilitoimisto Yhteisö- ja projektitalouden erityisosaaminen
26 KYT ry:n toiminnan tarkoitus KYT ry:n sääntöjen mukainen toiminnan tarkoitus on kansalaisten turvallisuuden ja työllistymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä heikommassa sosiaalisessa asemassa olevien kansalaisten olosuhteinen parantaminen. Tarkoituksena on myös edistää ja tukea jäsenten välistä yhteistoimintaa.
27 MISSIO KYT on kansalaistoiminnan mahdollistaja KYT tarjoaa mahdollisuuksia meille kaikille Paikkoja kohtaamiselle ja osallistumiselle Työllistymistä tukevia palveluita Tietoa ja koulutusta Ohjausta ja neuvontaa Monikulttuurista toimintaa KYT tukee yhteisöjen toimintaa Ohjausta ja neuvontaa Koulutusta ja työmenetemiä Tiloja toimintaan Verkostoja ja yhteistä vaikuttamistyötä Kehittämistoimintaa Tilitoimistopalveluja
28 Työfilosofia: KYT on hyväntahtoinen kasvualusta osallisuudelle, moniäänisyydelle, ihmislähtöisyydelle ja kanssalaisuudelle
29 Järjestöjen palvelutuotantoselvityksen lähtökohdat Taustalla järjestöjen huoli (1) haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten auttamistyöstä, (2) heille suunnatun palvelutuotannon tulevaisuudesta sekä (3) kansalaistoiminnan ja yleishyödyllisen vapaaehtoistyön toimintamahdollisuuksista. Valinnanvapaus ja markkinoihin perustuva järjestelmä ei toimi haavoittuvassa asemassa olevien ja paljon palveluja tarvitsevien henkilöiden kohdalla Palveluiden järjestäjä ja tilaaja tarvitsee jäsennettyä tietoa järjestöjen toiminnasta ja palvelutuotannosta.
30 Rakenteelliset muutokset nähtävissä jo nyt Julkisen sektorin hankinnoissa lisääntyvä markkinalähtöisyys ja kilpailu, järjestöt kilpailevat toistensa kanssa Palvelutuotanto keskittyy asiakkaisiin, joista tuottoa helpommin saatavilla > Monialaista palvelua tarvitsevat asiakkaat rajautuvat helpommin ulkopuolelle Suorite- ja yksikköhintaperusteiset tarjoukset jättävät vain vähän mahdollisuuksia asiakaslähtöiseen, tarpeenmukaiseen palveluiden muotoiluun. Hoitoketjut katkeavat monituottajamalleissa ja palveluviidakossa Järjestöt ovat joutuneet sopeuttamaan palvelutuotantoa radikaalisti, osallisuutta edistävä toiminta on supistunut
31 Selvityksen tavoitteet Selvittää järjestöjen näkemyksiä ja kokemuksia markkinaperusteisen kehityssuunnan vaikutuksista Luoda kuva siitä, miten järjestöjen palveluiden kohdejoukon elämä ja selviytymismahdollisuudet muuttuvat markkinaperusteisen ja valinnanvapauteen perustuvan mallin seurauksena. Kartoittaa palvelujen tilaajien perusteita kilpailutuksissa Lisätä tilaajien tietoa haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien todellisuudesta ja palveluista sekä järjestöjen toimintojen laajuudesta Jäsentää mahdollisuuksia parantaa tilaajien ja tuottajien vuorovaikutusta palvelujen käyttäjien eduksi Selvittää markkinamallin vaihtoehtoja ja laatia asiantuntevat perustelut hankintamuotojen laajentamiseksi neuvottelumenettelyyn, SGEIhankintoihin yms. Selvittää kolmannen sektorin palvelutuotannon yhteistyön tiivistämistä allianssin, konsortion tai yhteisen organisaation perustamiseksi.
32 Selvityksellä tehdään näkyväksi järjestöjen toiminnan volyymi ja kokonaisuus Mukaan lähtevät järjestöt työstävät selvityksen käyttöön tarvittavat tiedot oman toimintansa tunnusluvuista. Stea:n rahoittaman yleishyödyllisen toiminnan kokonaisuus on vuonna 2018 Keski-Suomen maakunnassa 7, 2 milj Selvityksellä tehdään näkyväksi yleishyödyllisen toiminnan ja palvelutuotannon kombinaatio ja sen erityinen hyöty tietyille asiakasryhmille.
33 Selvityksellä tavoiteltavat vaikutukset Turvata korkeatasoinen, monipuolinen ja asiakaslähtöinen sote-ja kasvupalveluiden tuotanto maakunnassa Parantaa kilpailuttamisosaamista maakunnassa Varmistaa, että maakunnassa on ja kehittyy palvelutuotantoa, jolla turvataan heikompiosaisten mahdollisuus päästä tuen ja palvelujen piiriin Parantaa palvelujen vaikuttavuutta yhdistämällä yksittäisiä palveluja palveluketjuiksi ja palvelukokonaisuuksiksi, jotka tehostavat asiakkaiden ennalta ehkäisemisen, paranemisen, toipumisen ja kuntoutumisen prosesseja. Tässä huomioidaan myös anonyymisti tuotetut palvelut (esim. kriisipalvelut, terveysneuvonta) Varmistaa, että pienet järjestölähtöiset toimijat, yhteiskunnalliset yritykset sekä pien- ja perheyritykset voivat olla maakunnan reuna-alueillakin tuottamassa kuntien asukkaille palveluita. Vahvistaa kansalaisten ja asiakkaiden näkemysten huomioimista ja osallisuutta palvelujen suunnittelussa ja hankinnoissa. Tarjota yhteistyömalli, jossa voidaan kehittää ja kokeilla uusia palvelu- ja toimintainnovaatioita Mahdollistaa erilaisten toimintojen kuten vapaaehtoistyön ja vertaistuen liittäminen saumattomaksi osaksi palvelukokonaisuuksia.
34 Toteutus Selvityshenkilöksi kutsutaan dosentti Sakari Möttönen Selvityksen hallinnoijana toimii KYT ry Selvityksen kustannukset katetaan mukaan lähtevien organisaatioiden osallistumismaksuilla. Suuruus suhteutetaan organisaation liikevaihtoon. Joulukussa 2018 aikana lähestytään laajasti kohdeorganisaatioita ja kysytään osallistumishalukkuutta sekä sitoutumista. Laaditaan tarvittavat sopimukset Selvitys käynnistyy vuoden 2019 alkupuolella. Tällöin laaditaan tarkempi toimintasuunnitelma ja aikataulu. Selvitykseen käytetään arviolta 1 kk:n työpanos Selvityksen toteutus kytkeytyy sote-ja maakuntauudistuksen aikatauluun ja etenemiseen
35 Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta ei turvata pelkästään hallintoja tuottamiskeskeisellä Sote- ja maakuntauudistuksella Hyvinvointiyhteiskunnan suuret kysymykset kuten syrjäytyminen, yksinäisyys, henkinen pahoinvointi, suuret hyvinvointierot, heikkovoimaisten ja huono-osaisten auttaminen vaativat panostamista (pieneen) paikalliseen hyvinvointipolitiikkaan Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä pitää käsitellä kysymystä, miten edistetään ja tuetaan järjestöjen mahdollisuutta olla merkittäviä (pienen) politiikan toimijoita Koska kunnat ovat paikallisia yhteisöjä, niiden tulee edelleen olla toteuttamassa pientä hyvinvointipolitiikkaa, minkä vuoksi tarvitaan kuntien, maakuntien ja järjestöjen tiivistä kumppanuusperusteista
MAAKUNNALLINEN SELVITYS
MAAKUNNALLINEN SELVITYS JÄRJESTÖJEN PALVELUTUOTANNOSTA TULEVASSA PALVELURAKENTEESSA IDEAESITYS 22.11. 2018 Selvityksen lähtökohdat Taustalla järjestöjen huoli (1) haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten
LisätiedotPohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen
Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä)
LisätiedotPohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen
Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Järjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä) Jäsenistön tarpeiden
LisätiedotPienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja
Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien
LisätiedotSelvityshenkilö Tuija Braxin loppuraportti; nostoja ja toimenpideesityksiä. Järjestöjen sote- ja maakuntapäivä Anne Astikainen
Selvityshenkilö Tuija Braxin loppuraportti; nostoja ja toimenpideesityksiä Järjestöjen sote- ja maakuntapäivä 14.9.2018 Anne Astikainen Esityksen rakenne Braxin loppuraportin kysymykset Kunnat, maakunnat,
LisätiedotJärjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE
Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa 17.4.2018, Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE Esityksen rakenne Sote-järjestöjen toimintaympäristön muutos Järjestöjen
LisätiedotJärjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke. Henna Hovi, järjestöagentti
Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke Henna Hovi, järjestöagentti Valtakunnallinen Järjestö 2.0- kokonaisuus Järjestö 2.0 kokonaisuus on osa STM:n Suomi 100 - avustusohjelmaa
LisätiedotKansalaistoiminta ja yhteisöllinen varautuminen vanhuuteen. Vanhusneuvostopäivä
Kansalaistoiminta ja yhteisöllinen varautuminen vanhuuteen Vanhusneuvostopäivä 7.11.2018 1 Suomen Sydänliitto ry Tuija Brax, pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry Sote- ja maku-uudistuksen vaikutuksista (STM
LisätiedotKolmas sektori ja julkiset palvelut
Kolmas sektori ja julkiset palvelut Kohtaamispaikkapäivät Porvoo 9.5.2019 Ritva Varamäki, erityisasiantuntija ritva.varamaki@soste.fi Twitter: @varamaki Suomen sote-järjestöt lukuina IHMISET 1 300 000
LisätiedotJärjestö 2.0 verkostotapaaminen Anne Astikainen Anu Hätinen
Järjestö 2.0 verkostotapaaminen 16.11.2018 Anne Astikainen Anu Hätinen Tuemme järjestöjä maakunta- ja sote-uudistuksen mukaan tuomassa toimintaympäristö muutoksessa. Vaikuttamisen kohteet Luodaan järjestöjen,
LisätiedotJärjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa
Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa OmaHäme III Järjestöfoorumi tilaisuus, 30.5.2017 Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma Esityksessä: 1. Dynaaminen ja uudistuva järjestökenttä 2. Järjestöt sote-
LisätiedotMaakunnalliset strategiat ja palvelulupaus
Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Hallituksen esityksessä Maakuntalaiksi 35 :ssä säädetään, että maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden
LisätiedotMaakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristöön
Maakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristöön Merkittävin muutos on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuotannon sekä rahoituksen kanavoimisen
LisätiedotJärjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa
Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa Kansalaistoiminta ja kumppanuus maakuntauudistuksen tukena tilaisuus, 19.4.2017 Mikkeli Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma Esityksessä: 1. Dynaaminen ja uudistuva
LisätiedotKolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti
Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti Julkisen ja kolmannen sektorin kehitysvaiheet Hyvinvointivaltion rakentamisen aikaan korostettiin julkisen sektorin vastuuta
LisätiedotSote-uudistus ja kolmas sektori Päijät-Hämeessä
Sote-uudistus ja kolmas sektori Päijät-Hämeessä Yhdistystoiminnan tulevaisuus uudessa Päijät-Hämeessä 24.4.2018 Hankejohtaja, sote-vastuuvalmistelija Ismo Rautiainen Sote-palvelujen rakenne 2 Maakunnan
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Yhdistysten yhteistyö ja verkostoituminen Järjestöjen muutosvalmiuksien tukeminen maakunta- ja sote-uudistuksessa Järjestöjen toimintaedellytysten
LisätiedotMitä iäkkäiden terveyden edistämisessä säästäminen maksaa? Ikä-verkosto Eduskunta
Mitä iäkkäiden terveyden edistämisessä säästäminen maksaa? Ikä-verkosto Eduskunta 14.11.2018 1 Suomen Sydänliitto ry Tuija Brax, pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry Sote- ja maku-uudistuksen vaikutuksista
LisätiedotJärjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko
Järjestäjätoiminto Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko Järjestäjän perusta Maakunta vastaa asukkaan laissa
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotSote-järjestöjen vaikuttamisen tavoitteet maakunnallisissa strategioissa ja palvelulupauksissa
Joryyn 16.6.2017 Sote-järjestöjen vaikuttamisen tavoitteet maakunnallisissa strategioissa ja palvelulupauksissa Tausta: Maakuntalain 35 säädetään, että maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto
LisätiedotPaikalliset yhdistykset mukana maakunta- ja sote-uudistuksessa Pohjois-Pohjanmaalla
Paikalliset yhdistykset mukana maakunta- ja sote-uudistuksessa Pohjois-Pohjanmaalla Helena Liimatainen Projektipäällikkö, järjestöagentti Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne - hanke Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne
LisätiedotMitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?
Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta? Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierros 2017 1 11.9.2017 - 2 11.9.2017 - 3 11.9.2017 - 4 11.9.2017 - 5 11.9.2017
LisätiedotSTEAn strategia ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten tulevaisuus. Kristiina Hannula, johtaja, STEA lokakuu 2018
STEAn strategia ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten tulevaisuus Kristiina Hannula, johtaja, STEA lokakuu 2018 26.10.2018 1 STEA uudistaa avustusstrategiansa Yhteistyössä Kevät-kesän 2018 aikana
LisätiedotAjankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa
Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017
LisätiedotYhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä
Yhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä 18.10.2017 Asko Peltola Maakuntajohtaja Etelä-Pohjanmaan liitto Mitä tapahtuu? Sote-tehtävät siirtyvät kunnilta maakunnille yli puolet kuntien
LisätiedotJärjestöjen palvelutuotanto ja yhtiöittäminen sotessa. Lakimies Lassi Kauttonen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Järjestöjen palvelutuotanto ja yhtiöittäminen sotessa Lakimies Lassi Kauttonen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) Sosiaali- ja terveysjärjestöjen
LisätiedotJÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI!
JÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI! JÄRJESTÖ 2.0 Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Jokaisessa maakunnassa Järjestö 2.0 hanke Yhteistyön kehittäminen ja yhteistyömallien rakentaminen järjestöjen ja maakunnan
LisätiedotUutta järjestöyhteistyötä ja uusia muutostrendejä
Uutta järjestöyhteistyötä ja uusia muutostrendejä Taiteella ja kulttuurilla hyvinvointia Etelä-Pohjanmaalle infotilaisuus 26.6.2018 Miika Kataja, osallisuusagentti, väitöskirjatutkija E-P:n Järjestöt mukana
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotJärjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa
Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa JESSICA FAGERSTRÖM, HANKEKOORDINAATTORI JUSSI KOIRANEN, HANKETYÖNTEKIJÄ JARNO MÄKINEN, I T- ASI ANTU NTIJA Järjestö 2.0: järjestöt mukana muutoksessa
LisätiedotNyt tulisi järjestöjen valmistautua Miten? Mihin? K-S sote järjestöjen alueverkoston tapaaminen
Nyt tulisi järjestöjen valmistautua Miten? Mihin? K-S sote järjestöjen alueverkoston tapaaminen Raili Haaki 5.9.2018 Uudistuksen valtakunnallinen ja maakunnallinen eteneminen Valtakunnallisesti lisäaikaa:
LisätiedotJärjestöt hyvinvointia luomassa
Järjestöt hyvinvointia luomassa Suomen sote-järjestöt lukuina IHMISET 1 300 000 jäsentä 500 000 vapaaehtoista 260 000 vertaistukijaa 50 000 ammattilaista 4 800 työllistettyä YHDISTYKSET 10 000 yhdistystä
LisätiedotSovatek kuntien ja järjestöjen kumppanuusyhteisönä. Sakari Möttönen, strategiajohtaja, dosentti, Jyväskylän kaupunki
Sovatek kuntien ja järjestöjen kumppanuusyhteisönä Sakari Möttönen, strategiajohtaja, dosentti, Jyväskylän kaupunki TOIMIJOIDEN VÄLISET SUHTEET HIERARKIA MARKKINAT VERKOSTOT HIERARKIA: PERUSTUU MÄÄRÄYSVALTAAN,
LisätiedotMitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?
Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta? Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierros 2017 1 8.9.2017 - 2 8.9.2017 - 3 8.9.2017 - 4 8.9.2017 - 5 8.9.2017 -
LisätiedotMaakunnan strategiat järjestöjen vaikuttaminen maakunnissa
Maakunnan strategiat järjestöjen vaikuttaminen maakunnissa Järjestöt mukana muutoksessa maakuntahankkeiden verkostotapaaminen 11.1.2018 Erityisasiantuntija Minttu Ojanen Maakunnan järjestämisvastuu (HE
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Jokaisessa maakunnassa Järjestö 2.0 hanke Yhteistyön kehittäminen ja yhteistyömallien rakentaminen järjestöjen kesken sekä järjestöjen ja maakunnan
LisätiedotHyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi
Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta 14.10.2016 Kajaani Johtaja Anne Knaapi Sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluja
LisätiedotJärjestöyhteistyö ja sen mahdollisuudet tulevassa sotessa
Järjestöyhteistyö ja sen mahdollisuudet tulevassa sotessa Länsi-Pohjan soten seutufoorumi 28.2.2017, Kemi Tuula Huttunen Koivumaa Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry Järjestöjen toiminnan luonne Järjestöjen
LisätiedotHyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus
Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus Heli Hätönen, TtT, neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö 1 11.02.2019 Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
LisätiedotKolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet
Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet
LisätiedotJärjestöedustamo ja Kumppanuus ohjelma
Järjestöedustamo ja Kumppanuus 2020- ohjelma Tampereen kaupungin ja järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen Eläkeläisvaltuuston kokous 27.3.2018 1 Kumppanuus 2020-ohjelma Tampereen kaupungin ja Kumppanuustalo
LisätiedotL Ä M P I M Ä S T I T E R V E T U L O A J Ä R J E S T Ö K A F F E ( E ) L L E!
L Ä M P I M Ä S T I T E R V E T U L O A J Ä R J E S T Ö K A F F E ( E ) L L E! M I L J A K A R J A L A I N E N Tilaa uutiskirjeemme! www.yhteisokeskus.fi/uutiskirjeet Satakunnan yhteisökeskus www.yhteisokeskus.fi
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena
Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki 4.4.2017 Marja Tuomi Kuka kuulee palvelujen käyttäjää? Keskeinen kysymys sotessa ja hyvinvointivaltion kehittämisessä Palvelujen
LisätiedotAvaimia järjestötoiminnan tuloksellisuuteen. Elina Varjonen, STEA. Kunta-järjestötyö on kaikkien etu Turku
Avaimia järjestötoiminnan tuloksellisuuteen Elina Varjonen, STEA Kunta-järjestötyö on kaikkien etu Turku 6.2.2018 7.2.2018 1 2 7.2.2018 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotLapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ
Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Järjestöt muutokseen yhteistyössä hanke (2017-2020) Hankkeen taustaa Sote ja maakuntauudistus Toimintaympäristö ja rakenteet ovat murroksessa: sote-
Lisätiedotkumppanuus Järjestöjen, kuntien ja maakuntien Mistä oikein on kysymys?
Järjestöjen, kuntien ja maakuntien kumppanuus Mistä oikein on kysymys? Kommenttipuheenvuoro Oulu 16.11.2017 Ritva Pihlaja asiantuntija ritva@pihlaja.fi 0400 895 140 Tulevaisuuden kunta Järjestöjen rooli
LisätiedotLapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ
Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Perustamisasiakirja 30.3.1952: Me allekirjoittaneet perustamme täten Lapin Huoltoväenyhdistyksen, jonka tarkoituksena on kerätä kuntien ja vapaiden
LisätiedotAnne Pyykkönen,
Huomioita VÄLIRAPORTISTA ministeri Saarikon toimeksiannosta tehtävästä yleishyödyllisiä yhteisöjä sote - järjestelmässä koskevasta selvityksestä Tuija Brax, 25.4.2018 Anne Pyykkönen, 30.5.2018 Taustaa
LisätiedotJärjestöyhteistyön mahdollisuudet ja haasteet Pohjois-Pohjanmaalla Projektipäällikkö, järjestöagentti Helena Liimatainen Pohjois-Pohjanmaan
Järjestöyhteistyön mahdollisuudet ja haasteet Pohjois-Pohjanmaalla Projektipäällikkö, järjestöagentti Helena Liimatainen Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne - hanke Esityksen sisältö Tuija Braxin selvitys
LisätiedotTaide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia
Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1
LisätiedotRAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet
RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty
LisätiedotVaikuttamistyö Tavoitteet maakunnallisiin strategioihin
Vaikuttamistyö Tavoitteet maakunnallisiin strategioihin (Maakuntastrategia ja sen osana tehtävä sote-palvelustrategia ja palvelulupaus) Erityisasiantuntijat Jaana Joutsiluoma ja Minttu Ojanen, 21.6.2017
LisätiedotVapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet
LisätiedotMaakuntastrategiatyöpaja. Helena Liimatainen Projektipäällikkö, järjestöagentti p
Maakuntastrategiatyöpaja Helena Liimatainen Projektipäällikkö, järjestöagentti p. 044 0190 476 helena.liimatainen@ppsotu.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta Youtube:
LisätiedotMaakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM
Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa Erityisasiantuntija, STM Lähde: Maakuntakonsernin johtaminen kehittämisaloite, Kuntaliitto 2017 2 Maakunta järjestäjänä vastaa Palvelujen tuottaminen
LisätiedotJärjestöt 2.0 -hanke. Järjestöt maakuntauudistuksessa toiminnanjohtaja Elina Pajula
Järjestöt 2.0 -hanke Järjestöt maakuntauudistuksessa 21.6.2017 toiminnanjohtaja Elina Pajula Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys: painopisteet 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen ja välittäminen
LisätiedotJärjestöjen rooli yhteistyön kehittämisen näkymiä. Helsinki Kaija Ray
Järjestöjen rooli yhteistyön kehittämisen näkymiä Helsinki 1.6.2018 Kaija Ray Vates-säätiön toiminta 2 Perustettu 1993, nyt 44 taustayhteisöä, henkilöstöä 11-15, rahoittajana STEA (ent. RAY) Vates edistää
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä
LisätiedotValtionavustukset järjestöille - huhuja vai faktaa?
Valtionavustukset järjestöille - huhuja vai faktaa? Tuomas Koskela johtaja, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) etunimi.sukunimi@stm.fi @tuomas_koskela Sosiaali- ja terveysjärjestöjen
LisätiedotVapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa
Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa Tuula Peltoniemi 6.6.2017 Seinäjoki Sisältö Peruskysymysten äärelle Mitkä toimintaympäristömuutokset vaikuttavat vapaaehtoistoimintaan? Mihin kiinnittää huomiota?
LisätiedotJärjestöt Etelä-Savo yhdessä uutta Tukea järjestöjen muutostyölle liittyy Suomi 100 ja Järjestö 2.0 ohjelmiin
Järjestöt Etelä-Savo yhdessä uutta Tukea järjestöjen muutostyölle liittyy Suomi 100 ja Järjestö 2.0 ohjelmiin Hankepäällikkö Anita Hahl-Weckström 16.11.2017 Järjestöjen muutostyölle tukea Järjestöt Etelä-Savo
LisätiedotJärjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia
Järjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia Ikäteknologiakeskuksen verkostotapaaminen 1.12.2016 Vesa Kurikka Esityksen sisältö 1. Digitalisaatio mitä se on?
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan järjestörakenne hanke järjestöjen ja maakunnan sekä kuntien yhteistyön tukena. Maire Vuoti Vs.Toiminnanjohtaja
Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne hanke järjestöjen ja maakunnan sekä kuntien yhteistyön tukena Maire Vuoti Vs.Toiminnanjohtaja Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hanke Tavoite: Hanke tukee maakunnan
LisätiedotValtakunnalliset järjestölinjaukset
Valtakunnalliset järjestölinjaukset Järjestölinjaukset sote ja maakuntauudistuksessa seminaari, Finlandiatalo, Helsinki 1 Järjestölinjaukset sote ja maakuntauudistuksessa Sote ja maakuntauudistuksen projektiryhmä
LisätiedotTulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja
Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja Ville Nieminen, projektipäällikkö, Kuntaliitto @ViVaNieminen Ohjelma Avaussanat Ville Nieminen, projektipäällikkö Kuntaliitto Hyvinvoinnin seuraava erä Paula Laine,
LisätiedotLapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ
Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry TIETOA Vahvistamme lappilaisten järjestöjen yhteiskunnallista asemaa ja toimintaedellytyksiä kokoamalla,
LisätiedotKeski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena
Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena KS Järjestöareena 15.9.17 Anne Astikainen & Anu Hätinen Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt Tavoitteena järjestöjen roolin, aseman ja osallisuuden vahvistaminen
LisätiedotKumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli
19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva
LisätiedotJärjestöjen rooli uusissa rakenteissa , Joensuu
Järjestöjen rooli uusissa rakenteissa 2.11.2018, Joensuu Työpajojen yhteenvedot: Järjestöystävällinen kunta, mitä ja miten pitäisi sopia järjestö-kuntayhteistyöstä? Mitä hyviä käytänteitä tunnistat? Tiloista:
LisätiedotJärjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta
Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina
LisätiedotUusi SOTEn tilanne
Uusi SOTEn tilanne 5.7.2019 Etelä-Pohjanmaan alueverkosto 27.9.2017 Harri Jokiranta Muutosjohtaja Missä mennään sote-makussa? Mikä on kokonaistilanne ja seuraavat konkreettiset askelmukset? Miten järjestöt
LisätiedotJärjestöt mukana muutoksessa: Maakuntahankkeiden Verkostotapaaminen
Järjestöt mukana muutoksessa: Maakuntahankkeiden Verkostotapaaminen 10.-12.9.2018 Järjestö 2.0: Järjestöt mukana muutoksessa Ohjausryhmä 4.9.2018 - Ajankohtaiskartta - Hankkeiden tavoitteet & tulokset
LisätiedotRAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä
RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana
LisätiedotKOHTI POHJOIS-KARJALAN YHDYSPINTASOPIMUSTA
KOHTI POHJOIS-KARJALAN YHDYSPINTASOPIMUSTA Toiminnanjohtaja Elina Pajula 2.11.2018 Tarkoitus Pohjautuu selvityshenkilö Tuija Braxin Järjestöjen rooli maakunta- ja soteuudistuksessa -loppuraportin ehdotukseen:
LisätiedotMurrosaikana kenelläkään ei ole valmista pelikarttaa tulevaan, mutta yhteisellä ajatustyöllä pääsemme pitkällä. Tärkeintä ei ole kiirehtiä
Murrosaikana kenelläkään ei ole valmista pelikarttaa tulevaan, mutta yhteisellä ajatustyöllä pääsemme pitkällä. Tärkeintä ei ole kiirehtiä kotipesään, vaan löytää suunta ja edetä sopivin askelin. Jokaisen
LisätiedotOsallisuutta ja elinvoimaa edistävä sote- ja maakuntauudistus
Osallisuutta ja elinvoimaa edistävä sote- ja maakuntauudistus Nykytila ja kehittämiskohteet Sote- ja maakuntauudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne,
LisätiedotInvalidiliitto ry Järjestöpäivät Kuntavaalit Sote-uudistus
Invalidiliitto ry Järjestöpäivät 4.2.2017 Kuntavaalit Sote-uudistus Laura Andersson, yhteiskuntasuhdejohtaja Elina Akaan-Penttilä, lakimies Keijo Kaskiaho, liittohallituksen 2. vpj, sote-johtoryhmän pj
LisätiedotMaakuntauudistus. Yleisesitys
Maakuntauudistus Yleisesitys 1 Maakunta 2023 visio Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti Järkevin kustannuksin ja vaikuttava julkinen hallinto Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi
LisätiedotOsallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017
Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Maakuntauudistuksella luodaan maahamme nykyaikainen ja kustannustehokas, kaikkia
LisätiedotTOIMINTAYMPÄRISTÖ ELÄÄ
TOIMINTAYMPÄRISTÖ ELÄÄ Sosiaali- ja terveysalan yhdistykset uudessa tilanteessa sote-uudistuksen kaatumisen jälkeen mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Kulttuuri- ja taideyhdistyksille olennaista Pirkanmaan
LisätiedotKasvupalvelujen valmistelutilanne. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut Työryhmien yhteiskokoontuminen
Kasvupalvelujen valmistelutilanne Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut 24.1.2018 Työryhmien yhteiskokoontuminen Aluekehitys- ja kasvupalvelulain luonnos 3.10.2017 Lain viimeistely on alkanut,
LisätiedotValinnanvapauden välineet: sote-keskus, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti
Valinnanvapauden välineet: sote-keskus, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti 30.5.2017, Palveluntuottajajärjestöjen keinot hyödyntää valinnanvapautta Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Minkälaisia keinoja
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotKunta järjestö -suhde
Kunta järjestö -suhde Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö uusissa rakenteissa Lapin sosiaali- ja terveysturvan syyspäivät 7.-8.9.2017 Tarja Myllärinen Yhteistyö ja uudet kumppanuudet Valtio Maakunta
LisätiedotJärjestö 2.0 eväät vastata sote -haasteeseen. Epilepsialiiton vaikuttajafoorumi Jyväskylä Johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi
Järjestö 2.0 eväät vastata sote -haasteeseen Epilepsialiiton vaikuttajafoorumi 7.10.2017 Jyväskylä Johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi SOSTEn jäsenjärjestöjen jäsenyhdistysten määrä maakunnittain Tavoittaa
LisätiedotTyöllisyyspalvelut maakuntauudistuksessa. Vates säätiö Jukka Alasentie Maakuntauudistus projektijohtaja
Työllisyyspalvelut maakuntauudistuksessa Vates säätiö 18.5.2017 Jukka Alasentie Maakuntauudistus projektijohtaja Miksi uudistus tehdään? 18.5.2017 2 www.pirkanmaa2019.fi Miksi uudistus? Hyvinvointi- ja
LisätiedotSosiaali- ja terveysjärjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta Varsinais-Suomessa
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta Varsinais-Suomessa JärjestöSotehanke 113, Varsinais-Suomi Minna Rosendahl, aluejohtaja Järjestö 2.0 Järjestöt mukana muutoksessa
LisätiedotMaakuntauudistus miten käy tulevaisuuden demokratian?
Maakuntauudistus miten käy tulevaisuuden demokratian? 20.5.2016 Nuorten vaikuttajien huipputapaaminen De unga beslutsfattarnas toppmöte Ministeri Lauri Tarasti Alkuvaiheet Pääministeri Sipilän hallituksen
LisätiedotMiten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä
Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-
LisätiedotPalveluntuottajien eettinen näkökulma
Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotHankerahoituksesta potkua sosiaalisen osallisuuden edistämiseen seminaari Tampere
Hankerahoituksesta potkua sosiaalisen osallisuuden edistämiseen seminaari 15.01.2016 Tampere Työpaja: Kanslaisjärjestöjen ja Tampereen kaupungin Kumppanuus 2020 ohjelma - esimerkki yhteistyön mahdollisuudesta!
LisätiedotKolmas sektori ja maaseutukunnat
Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,
LisätiedotKumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen
Kumppanuus 2020 -ohjelma Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen Mikä on Kumppanuus 2020 -ohjelma? Tampereen kaupungin ja Kumppanuustalo Artteli ry:n yhdessä
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila
Sote- ja maakuntauudistus - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen Outi Antila 2.11.2016 1 Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen
LisätiedotSote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Kuopio
Sote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Kuopio 8.5.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2015 0,2% Suuryritykset (250 hlöä)
LisätiedotJärjestö verkostojen verkosto. Helsinki Johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi
Järjestö 2.0 - verkostojen verkosto Helsinki 10.8.2017 Johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi Muutos haastaa myös järjestöt Rakenne- ja rahoitusuudistus Toimiva työnja vastuunjako Asiakkaan valinnanvapaus
LisätiedotSTEAn strategian uudistamistyöstä
STEAn strategian uudistamistyöstä 21.11.2018 STEAn uusi strategia STEA uudistaa strategiansa vuoden 2018 aikana Aikaisempi strategia tehty RAY:n aikana Erilaisia selvitystöitä taustalla: tulevaisuustutkijan
LisätiedotSote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Lahti
Sote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Lahti 5.6.2017 Näin toimii valinnanvapaus -video https://youtu.be/xw8wihriaam Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa
Lisätiedot