HANKESUUNNITELMA MÄNTSÄLÄN VESILIIKUNTAKESKUS MÄNTSÄLÄN KUNTA

Transkriptio

1 HANKESUUNNITELMA MÄNTSÄLÄN VESILIIKUNTAKESKUS MÄNTSÄLÄN KUNTA

2 MÄNTSÄLÄN VESILIIKUNTAKESKUS / HANKESUUNNITELMA SISÄLLYS MÄNTSÄLÄN VESILIIKUNTAKESKUS / HANKESUUNNITELMA TIIVISTELMÄ JOHDANTO HANKESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Hankkeen taustaa Yhteyshenkilöt TAVOITTEET Kuntien lakiperusteiset velvoitteet liikunnan edistämiseksi Esi-, perus- ja lukio-opetuksen opetussuunnitelman tavoitteet Mäntsälän kunnan tavoitteet vesiliikuntakeskuksen hankesuunnitelmalle KÄYTTÄJIEN KUULEMINEN Käyttäjätarveselvitys Käyttäjäryhmien lausunnot Kuntalaiskysely TILAOHJELMAVAIHTOEHDOT Yleistä tilaohjelmasta Tilaohjelma VE Tilaohjelma VE Tilaohjelma VE Tilaohjelma VE RAKENNUSPAIKKAVAIHTOEHDOT Alueidenkäytön tavoitteet ja jokiympäristö Yleistä rakennuspaikoista Rakennuspaikka A Rakennuspaikka B Rakennuspaikka C MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS Kaavoitustilanne Liikenne- ja katusuunnittelu (eri rakennuspaikat)

3 8.3 Maankäytön edellytykset vesiliikuntakeskuksen näkökulmasta KUSTANNUKSET JA RAHOITUS Rakennuspaikkojen kustannusvertailu Käyttö- ja ylläpitokustannukset Kalustus ja varusteet TOTEUTTAMIS- /PALVELUMALLIT Valtionavustus AIKATAULU Päätöksenteko ja hankinta Kaavoitus ja suunnittelun valmistelu Kilpailutuksen aikataulu palvelumallin vesiliikuntakeskukselle Suunnittelu, rakentaminen ja käyttöönotto LIITELUETTELO

4 1. TIIVISTELMÄ Hankesuunnitelman tarkoituksena on tarkentaa tarveselvityksen aikana laadittua toteutusajatusta. Toiminta suunnitellaan tarkemmin ja hankkeelle laaditaan tilaohjelma. Myös kustannukset ja aikataulu tarkentuvat. Lisäksi tarvittaessa laaditaan suunnitteluohje, jos hankkeesta ei ole olemassa riittäviä lähtötietoja suunnittelua varten. Hankesuunnitelmassa tutkitaan vaihtoehtoisia periaateratkaisuja ja sen perusteella päätetään hankkeen tarkemmista tavoitteista ja ominaisuuksista. Mäntsälän kunnan vesiliikuntakeskuksen hankesuunnittelu aloitettiin toukokuussa 2018 ja hankesuunnitelma valmistui marraskuussa Hankesuunnittelutyön aikana tutkittiin yhteensä neljä eri tilaohjelmavaihtoehtoa (VE-1, VE-2, VE-3. VE-4) ja kolme eri rakennuspaikkaa (A, B, C). Suunnitteluun osallistui hankesuunnittelutyöryhmän lisäksi asiantuntijoita eri suunnittelualoilta. Lisäksi suoritettiin kuntalaisten kuuleminen ja saatiin lausunnot useilta käyttäjäryhmiltä. Hankesuunnitelman laatinut työryhmä esittää vesiliikuntakeskuksen rakentamista uudisrakennushankkeena Mäntsälän kuntakeskukseen. Rakennuksen tilaohjelmavaihtoehdoista esitetään toteutettavaksi vaihtoehtoa VE-2 ja rakennuspaikkavaihtoehdoista vaihtoehtoa A tai C. Hankesuunnitelmassa esitellään kuitenkin kaikki tutkitut tilaohjelma- ja rakennuspaikkavaihtoehdot perusteluineen. Vesiliikuntakeskusrakennuksen rakennushankkeen investoinnin kustannusarvio tämän hetken hintatasossa on noin 14,8 miljoona euroa rakennuspaikalle C. Rakentamisvaiheen kokonaiskustannukset ovat yhteensä noin 16 miljoonaa euroa. Rakennuspaikalle A olevat kokonaiskustannukset ovat suuremmat johtuen perustamisolosuhteista sekä mahdollista katusiirroista. Kokonaiselinkaarikustannukset 25 vuodelle investointi mukaan lukien on yhteensä noin 32 miljoonaa euroa rakennuspaikalle C. Mäntsälän kunnan väkiluku oli asukasta. Väestömäärän perusteella vesiliikuntakeskuksen käyttäjämääräksi on arvioitu kävijää vuodessa. Todennäköisesti vesiliikuntakeskus houkuttelisi asiakkaita myös Mäntsälän kunnan ulkopuolelta. Mitoitusperuste oli lähtökohtana tilaohjelmien laadinnalle ja tilaohjelmat edelleen lähtökohtana rakennuspaikkojen vertailulle. 2. JOHDANTO Kunnanjohtaja Esko Kairesalo asetti viranhaltijan päätöksellä työryhmän selvittämään Mäntsälän uimahallin toteuttamista. Työryhmän puheenjohtaja kutsuu tarvittaessa muita asiantuntijoita osallistumaan työryhmän työhön. Työryhmä raportoi selvityksen edistymisestä kunnanjohtajalle ja tekniselle johtajalle. Hankesuunnitelman ohjausryhmänä toimii kunnan johtoryhmä, jolle työryhmä raportoi kuukausittain. Lisäksi työryhmä raportoi kunnanhallitukselle säännöllisesti. Selvityksen tulee olla valmis Palvelumalli-toteutustapa on valmistelun lähtökohtana, mutta valmistelumateriaalissa mallia tulee verrata muihin toteutustapoihin. 4

5 Hankesuunnitelman tavoitteita työryhmätyöskentelyssä ovat olleet: - sopivan rakennuspaikan löytäminen joen ja linja-autoaseman läheisyydestä - rakennuspaikkavaihtoehtojen soveltuvuuden selvittäminen ja keskinäinen vertailu (kaavoitus, kaupunkikehitys, pohjaolosuhteet, tekniset ratkaisut, laajennettavuus) - käyttäjien tarpeiden selvittäminen - liikenteellinen arvio eri rakennuspaikkojen osalta - tilaohjelman laatiminen aiemmin määriteltyjen vaihtoehtojen pohjalta ja niitä edelleen kehittämällä - tilaohjelmavaihtoehtojen vertailu huomioiden rakennettavuus eri rakennuspaikoille - kustannusarvion tekeminen valitulle tai valituille vaihtoehdoille - liikenteellinen arvio eri rakennuspaikkojen osalta - eri toteutusmallien selvittäminen - eri rahoitusmallien selvittäminen 3. HANKESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Hankkeen taustaa Mäntsälän uimahallihanketta on käsitelty kunnassa jo useiden vuosikymmenien ajan. Ensimmäinen liikuntapaikkasuunnitelma, johon uimahalli sisältyi, laadittiin vuonna Liikuntapaikkatyöryhmä selvitti liikuntapaikkojen rakentamistarvetta vuonna 1997 ja uudelleen vuonna Uimahallin ensimmäinen varsinainen hankesuunnitelma valmistui Hankesuunnitelmassa uimahalli olisi toteutettu monitoimitalon laajennuksena. Uimahalli Mäntsälään -nimisen työryhmän raportti valmistui ja uimahallin puolesta kerättyyn adressiin tuli yli nimeä valtuuston kokouksessa syntyi valtuustoaloite, joka johti työryhmän nimittämiseen syksyllä Valitun työryhmän laatima Mäntsälän uimahallin hankesuunnitelma valmistui ja sen esityksenä oli Mäntsälän uimahallin toteuttaminen kunnallisena hankkeena monitoimitalon yhteyteen heti kun kunnan taloudellinen tilanne antaa siihen mahdollisuuden. Hankesuunnitelma ei kuitenkaan johtanut jatkovalmisteluun tai investointeihin. Käsillä olevan valmistuneen hankesuunnitelman teko käynnistyi kuntalaisaloitteesta, jota kunnanhallitus käsitteli kokouksessaan Kuntalaisaloitteen oli allekirjoittanut 1086 henkilöä. Kuntalaisaloitteen tarkoitus oli saada Mäntsälän uimahallihanke etenemään kaavoitusja suunnitteluvaiheeseen siten, että uimahalli valmistuisi vuoden 2018 loppuun mennessä. Kunnanhallitus lähetti kuntalaisaloitteen teknisen toimialan valmistettavaksi. Kuntalaisaloitetta käsiteltiin teknisessä lautakunnassa Tekninen lautakunta totesi lausuntonaan kuntalaisaloitteeseen, että laadittu hankesuunnitelma on edelleen ajantasainen. Teknisen johtajan päätösesityksessä mainittiin, että suunnittelun käynnistäminen voidaan aloittaa aikaisintaan vuonna 2019 johtuen kunnan suurista investointitarpeista vuosille Tekninen lautakunta esitti lausuntonaan, että hankkeen toteuttamiseksi tulisi selvittää elinkaarihankkeen tapaista rahoitusmallia ja yhteishankemahdollisuutta muiden toimijoiden kanssa. Tekninen lautakunta hyväksyi päätösesityksen. 5

6 Uimahallia koskevaa aloitetta käsiteltiin edelleen kunnanvaltuuston kokouksessa ja kunnanhallituksen kokouksessa Kunnanjohtajan päätösesitys kunnanhallitukselle oli, että kunnanhallitus merkitsee kuntalaisaloitteen käsittelyn tiedoksi ja esittää kunnanvaltuustolle hankesuunnitelman hyväksymistä. Uimahallihankkeen jatkosta (rahoitusvaihtoehtojen lisäselvitys) ja varsinaisesta investointihankkeesta päätettäisiin erikseen v talousarvion ja v taloussuunnitelman yhteydessä. Kunnanhallitus esitti tämän edelleen kunnanvaltuustolle, joka hyväksyi esityksen Sport Venue Oy on tehnyt uimahallihankkeesta käyttäjätarveselvityksen sekä paikkavaihtoehtoselvityksen ja kustannusarviot eri toteutusmalleissa. Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan , että uimahallihankkeen toteutuksen valmistelua jatketaan seuraavin linjauksin: - uimahallihanke suunnitellaan alueelle 2 (linja-autoaseman ja joen väli) kuntakehityslautakunnan lausunnon mukaisesti - uimahallihanketta valmistellaan palvelumalli -toteutustavalla - myös muut toteuttamismallit ovat valmistelussa mukana Kunnanvaltuusto päätti lähettää asian jatkovalmisteluun tekniselle lautakunnalle ja kuntakehityslautakunnalle. Jatkovalmistelulle määriteltiin seuraavat tehtävät: - hankesuunnitelmassa määritetään tilaohjelma - hankesuunnitelma tuodaan kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi - hankkeen rahoitus- ja toteutusmallivaihtoehdot selvitetään ja vertaillaan palvelumalliin - laaditaan toteutusaikataulu - yhteensovitetaan hanke kaavoitusprosessiin Kunnanvaltuuston paikkavaihtoehdon lisäksi uimahallin sijoituspaikkaa tarkastellaan laajemmin kunnanhallituksen mukaisen asemakaavan muutoksen käynnistämisen aluerajauksen alueella. Työryhmä koordinoi valmistelun yhteydessä käytävää markkinavuoropuhelua. Hankesuunnitelma tulee laatia vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään karkealla tasolla muutama vaihtoehtoinen tilaohjelma, jotka viedään päätöksentekoon linjattavaksi ja tarvittaessa järjestetään asiasta kuntalaiskysely. Toisessa vaiheessa linjausten jälkeen laaditaan hankesuunnitelma valmiiksi. Hankesuunnitelmasta pyydetään lausunto kasvatus- ja sivistyslautakunnalta, kuntakehityslautakunnalta sekä sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Hankesuunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto. Hankesuunnittelun jo käynnistyttyä päätettiin hankkeen nimeksi vaihtaa uimahallin sijaan Mäntsälän vesiliikuntakeskus. Uusi nimi kuvastaa hallin monipuolisia käyttömahdollisuuksia. Uimisen lisäksi hallin tulee mahdollistaa monien erilaisten vesielementtiin liittyvien liikuntamuotojen harrastamista. 6

7 3.2 Yhteyshenkilöt Hankesuunnittelua varten on nimetty hankesuunnittelutyöryhmä. Kunnanjohtajan viranhaltijapäätös Mäntsälän uimahallin hankesuunnittelutyöryhmän nimeämisestä on tehty (536/12.04/2016). Alla on luetteloitu hankesuunnittelutyöryhmän jäsenet sekä muut työhön osallistuneet henkilöt ja tahot. Hankesuunnittelukokouksia on pidetty yhteensä kuusi kertaa: 28.6., 8.8., 31.8., 1.10., ja Kangasalan uimahalli Kuohuun järjestettiin tutustumismatka Vesiliikuntakeskuksen rakennuspaikan sovittamista keskusta-alueen muuhun maankäyttöön kaavoituksen ja liikenteen näkökulmasta selvitettiin hankepalaverissa Hankesuunnittelutyöryhmän jäsenet: Pertti Palmroos, puheenjohtaja, rakennuttamispäällikkö, Tekniset palvelut, gsm Soile Karhinen, toimitilapäällikkö, Toimitilapalvelut, gsm Pekka Lintonen, toimialajohtaja, sivistysjohtaja, Kasvatus- ja sivistyspalvelut, gsm Janne Mäkinen, opetuspäällikkö, Kasvatus- ja sivistyspalvelut, gsm Sanna Nurminen, erityisliikunnanohjaaja, Liikuntapalvelut, gsm Harri Bister, liikuntasihteeri, Liikuntapalvelut, gsm Lauri Pouru, kaavoitusjohtaja, Maankäyttöpalvelut, gsm Tapio Sillfors, asemakaavainsinööri, Maankäyttöpalvelut, gsm Ilari Salmi, toimistoarkkitehti, Maankäyttöpalvelut, gsm Heli Latvala, kuntohoitaja, Mustijoen perusturva, Kuntoutusyksikkö, gsm Hankesuunnittelutyöryhmän kokouksiin osallistuneet asiantuntijat kunnan organisaatiosta: Vesa Gummerus. va. tekninen johtaja, Tekniset palvelut, gsm Johanna Sääksniemi, yleiskaava-arkkitehti, Maankäyttöpalvelut, gsm Jaakko Airio, rakennustyönvalvoja, Tekniset palvelut, gsm Tilaaja / rakennuttaja Mäntsälän kunta / Tekniset palvelut Heikinkuja 4, Mäntsälä / vaihde 7

8 Konsultit Arkkitehtisuunnittelu: Ajan Arkkitehdit Oy, Taina Anttila Pohjarakennesuunnittelu: Sipti Infra Oy, Matti Honkaniemi ja Jukka Järvinen LVIAS-suunnittelu ja vedenkäsittelytekniikka: Granlund Riihimäki Oy, Riku Bitter Kustannuslaskenta: Granlund Consulting Oy, Jari Salmi 4. TAVOITTEET 4.1 Kuntien lakiperusteiset velvoitteet liikunnan edistämiseksi Suomen laista löytyvät lakiperusteiset kuntia koskettavat velvoitteet, joiden perusteella liikuntaa tulisi edistää. Velvoitteet ovat yleispäteviä ja kaikkeen liikuntaan soveltuvia, mutta niitä tulee myös vesiliikunnan osalta noudattaa ja siten ne ovat toimineet myös vesiliikuntakeskuksen hankesuunnittelun perusteina. Liikuntalaissa 390/2015 säädetään liikunnan ja huippu-urheilun edistämisestä sekä valtionhallinnon ja kunnan vastuusta ja yhteistyöstä, valtion hallintoelimistä ja valtionrahoituksesta liikunnan toimialalla (1 ). Lain tavoitteena (2 ) on edistää: - eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa - väestön hyvinvointia ja terveyttä - fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista - lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä - liikunnan kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta - huippu-urheilua - liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita - eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, terveet elämäntavat ja ympäristön kunnioittaminen sekä kestävä kehitys. Laissa (3 ) liikunnalla tarkoitetaan kaikkea omatoimista ja järjestettyä liikunta- ja urheilutoimintaa paitsi huippu-urheilua. Terveyttä ja hyvinvointia edistävällä liikunnalla tarkoitetaan elämänkulun eri vaiheissa tapahtuvaa kaikkea fyysistä aktiivisuutta, jonka tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen. Laissa määritellään kuntien tehtäväksi (5 ) yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla. Kunnan tulee luode edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle: - järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen - tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta - rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja 8

9 Tehtävien toteuttamisen kunnassa tulee tapahtua eri toimialojen yhteistyönä ja kehittämällä paikallista, kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä sekä huolehtimalla tarvittaessa muista paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivista toimintamuodoista. Kunnan tulee kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain (365/1995) 27 :ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaittensa liikunta-aktiivisuutta osana terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 :ssä tarkoitettua terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Kunta ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla, ellei tehtäviä toteuteta liiketoiminnallisin tavoittein ja perustein. 4.2 Esi-, perus- ja lukio-opetuksen opetussuunnitelman tavoitteet Esi-, perus- ja lukio-opetuksen järjestäminen perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön sekä valtakunnallisiin ja paikallisiin opetussuunnitelmiin. Uimaopetus on osa liikunta oppiaineen opetusta, mutta sisältää myös muita tavoitteita, sisältöjä ja velvoitteita läpileikkaavina teemoina. Keskeisiä lakeja ovat perusopetus- ja lukiolaki. Uimaopetuksessa tärkeänä lähtökohtana on turvallisuus. Parhaimmillaan uimahalli oppimisympäristönä tukee ja ohjaa sekä oppilaita että opettajia ja muita toimijoita turvalliseen toimintaan oppimis- ja opetustilanteissa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaan oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöön kuuluvat myös välineet, palvelut ja materiaalit, joita opiskelussa käytetään. Uimahalli oppimisympäristönä tarjoaa parhaimmillaan mahdollisuuksia myös muun liikunnan harjoittamiseen. Uimahalli oppimisympäristönä tarjoaa usein myös tunnekokemuksia. Hallin kokonaisvaltaisessa suunnittelussa tulisi huomioida lasten mahdolliset pelkotilat vettä ja uinnin harjoittelua kohtaan niin, että oppimistilanteesta muodostuisi myönteinen kokemus. Mäntsälän kunta on pinta-alaltaan laaja, joka saa aikaan tarpeen tulla uimahallille pikien matkojen päästä. Tämä asettaa joustavalle opetuksen järjestämiselle haasteita. Toimintaa voisi tukea mm. oheistilat, joissa opettaja voi toimia oppilasryhmänsä kanssa ennen ja jälkeen halliaikaa. Uimahallin sijainnilla voidaan myös tukea sitä, että hallille saapumisen lisäksi koulupäivä sisältää muuta lähistöllä sijaitsevaa toimintaa (retki, tutustuminen kulttuuri- tms. kohteeseen). Uimahallin välittömässä läheisyydessä sijaitseva toinen koulu tms. rakennus voi tarjota oppilasryhmälle mahdollisuuden muuhun toimintaan ja esimerkiksi ruokailuun. Perusopetuksen tilaratkaisujen kehittämisessä, suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä otetaan huomioon ergonomia, ekologisuus, esteettisyys, esteettömyys ja akustiset olosuhteet sekä tilojen valaistus, sisäilman laatu, viihtyisyys, järjestys ja siisteys. Uimaopetuksen tavoitteet ja sisällöt Kaikki toiminta kouluissa ja oppilaitoksissa tulee olla opetussuunnitelmien mukaista. Seuraavassa koottuna uimaopetuksen tavoitteet, sisällöt ja hyvän osaamisen kuvaukset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 ja Mäntsälän kunnan paikallisessa opetussuunnitelmassa. Kasvatus- ja sivistystoimialan toimintasäännön mukaan, paikalliset opetussuunnitelmat Mäntsälän kunnassa hyväksyy Kasvatus- ja sivistyslautakunta. 9

10 Vuosiluokat 1-2 * Keskeinen sisältö: veteen totuttautumista ja uintiharjoituksia * tavoite: Totuttaa oppilas vesiliikuntaan ja varmistaa alkeisuimataito * Hyvä osaaminen: Oppilas uskaltaa kastautua ja pystyy uimaan vähintään 10 m Vuosiluokat 3-6 * Keskeinen sisältö: selkäkrooli, krooli, rintauinti, vesileikit ja pelit, sukellukset, hypyt * Tavoite: Opettaa uimataito, jotta oppilas pystyy liikkumaan vedessä ja pelastautumaan vedestä * Hyvä osaaminen: Oppilas on perusuimataitoinen (Osaa uida 50 metriä kahta uintitapaa käyttäen ja sukeltaa 5 metriä pinnan alla). Vuosiluokka 7-9 * Keskeinen sisältö: Vahvistetaan krooli-, rinta- ja selkäuinnin taitoja. * Tavoite: Uima- ja vesipelastustaidot * Hyvä osaaminen: Oppilas osaa uida, pelastautua ja pelastaa vedestä. 4.3 Mäntsälän kunnan tavoitteet vesiliikuntakeskuksen hankesuunnitelmalle Kuntien perustehtävä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja tarjota kaikille kuntalaisille yhtäläiset edellytykset tasa-arvoiseen terveyden edistämiseen. Tällä hetkellä kuntalaiset käyttävät paljon lähikuntien uimahalleja, kaikilla ei ole kuitenkaan siihen mahdollisuutta. Tämä asettaa kuntalaiset epätasa-arvoiseen asemaan. Uimahallien katsotaan olevan matalan kynnyksen liikuntapaikka. Säännöllinen liikunta edistää ihmisten terveyttä, työ- ja toimintakykyä sekä hyvinvointia. Liikunnan harrastaminen ehkäisee monia sairauksia ja pidentää elinikää. Vesiliikunta sopii kaiken ikäisille ja kuntoisille sekä myös niille erityisryhmille, joille monet muut liikuntalajit eivät sovellu. Uimahallin rakentaminen on merkityksellistä sekä kuntalaisten liikunnanharrastamista lisäävänä tekijänä, että lasten uimataitoa edistävänä tekijänä. Uimahallin on oltava toiminnallisesti monipuolinen niin, että erityisesti ikäihmiset ja erityisryhmät sekä lasten ja nuorten uimaopetus on otettu huomioon. Myös erilaiset nykyisin uimahalleissa järjestettävät ryhmäliikuntamuodot on otettava huomioon niin, että niitä voidaan järjestää myös yleisenä uintiaikana. Hallin allastilaohjelman tulisi ottaa huomioon edellä mainitun lisäksi kuntouinti, kilpauinti, uimahyppy ja suuren suosion saavuttanut vesijuoksu. Nykyiset liikuntasuositukset korostavat lihasvoimaharjoittelua. Suositus korostaa lihasvoiman tärkeyttä erityisesti ikääntyneille. Näin ollen uimahallin yhteydessä tulee olla kuntosali. Kuntosalilaiteopastukset ja erilaisten kuntosaliryhmien ohjaaminen erityisryhmille ja senioreille keskeisenä osana terveyden edistämistä, sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta kuntosali uimahallin oheispalveluna mahdollistaa kuntalaisten lihaskuntoharjoittelun mahdollistamisen vapaaharjoitteluvuorona uimahallin aukioloaikoina. 10

11 Terapiamuotona allasterapia sopii sekä lapsi, että aikuiskuntoutujille. Etenkin sellaisille henkilöille, joilla liikkuminen maalla on haasteellista lihasheikkouden tai esim. niveltulehdusten vuoksi. Henkilöt, joilla on haasteita tasapainon kanssa, kuten ikääntyvät, TULES-asiakkaat, Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, Parkinson asiakkaat sekä ALS- ja MS-tautia sairastavat hyötyvät allasharjoittelusta. Edellä mainittujen asiakasryhmien lisäksi on muitakin erityisryhmiä, jotka hyötyisivät merkittävästi allasterapiasta ja vesiliikunnasta. Olisi asiakaslähtöistä ja kustannustehokasta, että allasterapiaa ja vesiliikuntaa voisi toteuttaa tulevaisuudessa omalla paikkakunnalla Mäntsälässä. Mäntsälän kunnan tavoitteena on hankesuunnitteluprosessin avulla selvittää, millä edellytyksin Mäntsälän kuntaan voitaisiin toteuttaa lain tarkoituksen ja hengen sekä kuntalaisten toiveiden mukainen vesiliikuntakeskus. Edellytysten selvittäminen vaatii suunnittelun tarkastelua saman aikaisesti monista eri näkökulmista: - lähtökohdat (käyttäjätarveselvitys, Sport Venue Oy, 2016) - kuntalaisten kuuleminen (lausunnot) - kaavoitus ja maankäyttö asemakaava-alueella - liikenneyhteydet, kadut, tonttiliittymät - paikoitusjärjestelyt, tontilla ja muualla - rakennuspaikka, vaihtoehdot - tilaohjelma, vaihtoehdot - maaperän rakennettavuus - tekninen toteutettavuus - energiaratkaisut - talous (rahoitus, investointi, ylläpito, avustukset) - toteutusmuoto (oma omistus, palvelumalli, vuokra) 5. KÄYTTÄJIEN KUULEMINEN 5.1 Käyttäjätarveselvitys Mäntsälän kunnan uimahallin käyttäjätarveselvityksen on laatinut Sport Venue Oy vuonna Selvitys on hankesuunnitelman liitteenä. Selvityksen lähteinä oli käytetty Mäntsälän kuntalaisille tehtyä liikuntakyselyä (v. 2015), väestöennustetta (v ), sijaintivaihtoehtoja kaavatilanteineen, tilastokeskuksen väestörekisteritietoja, Sport Venuen uimahallitietokantaa, lähialueen uimahallien käyttöä, joukkoliikennettä ja eri liikuntapaikkojen käyttöä. Liikuntakyselyyn vastanneista 62 % toivoi uimahallin toteutumista. Paras sijaintipaikka tarveselvityksen mukaan on kunnan keskusta. Lähikuntien uimahalleja löytyy noin 25 km kilometrin säteeltä Kärkölästä, Orimattilasta, Järvenpäästä ja Hyvinkäältä. Lisäksi mäntsäläläiset käyvät uimassa Rajamäellä, Tuusulassa, Hollolassa, Lahdessa, Porvoossa ja Riihimäellä. Mäntsälän lähikunnista ilman uimahallia ovat Hausjärvi, Pukkila, Askola ja Pornainen. Käyttäjätarveselvityksessä Mäntsälän uimahallin potentiaaliseksi kävijämääräksi arvioitiin kävijää, joka on 6-kertainen kunnan väkilukuun nähden. 11

12 Tarveselvityksessä käytiin läpi useita sijaintivaihtoehtoja: Karhulankuja, Kaunismäki, Kirkonkylän koulu, linja-autoasema, monitoimitalon ja jäähallin välinen alue, paloasema, rautatieasema ja Seurojentalon nimi. Rakennusoikeuden riittävyyden ja hyvän saavutettavuuden kriteereillä päädyttiin kolmeen vaihtoehtoon: - linja-autoasema / lähialue - Kaunismäki - Karhulanmäki Linja-autoaseman paikkaa puolsivat keskeinen sijainti, pysäköintitilojen riittävyys ja monikäyttöisyys, kaukolämmön ja kunnallistekniikan läheisyys. Synergiaetuja löytyi myös lähellä sijaitsevista muista liikuntapaikoista, kouluista ja kaupoista. Kaunismäen saavutettavuutta työmatkaliikenteen solmukohdassa pidettiin hyvänä ja uimahalli lisäisi alueen houkuttelevuutta. Kaunismäki sijaitsee etäällä muista liikuntapaikoista ja liikekeskuksista. Karhulanmäessä on valmiina pysäköintipaikat, kaukolämpö ja kunnallistekniikka. Synergiaedut ovat samat kuin linjaautoaseman rakennuspaikassa. Koko- ja kohderyhmämäärittely oli tehty tarveselvityksessä kahden päävaihtoehdon perinteinen ja viihtyisä ja toiminnallinen välillä. Perinteinen ratkaisu on perustarpeet täyttävä uimahalli, jossa on kuntouintiallas, lasten allas ja kahvio. Hallin vesipinta-alaksi arvioitiin m2 ja koko rakennuksen bruttoalaksi m2. Suurempi halli sisältää hybridiallastilan, terapia-altaan, porealtaan ja kylmäaltaan sekä lounaskahvion. Lisäksi rakennuksesta varattaisiin tilaa muille yrityksille ja liikuntatoiminnoille. Vesipinta-ala-arvio oli m2 ja bruttoala m Käyttäjäryhmien lausunnot Uimahallihankkeeseen liittyviä kyselyitä on tehty eri vuosina ja niiden yksiselitteinen johtopäätös on ollut, että enemmistö kuntalaisista kokee tarvitsevansa uimahallin Mäntsälään. Nykyisen hankesuunnitelmatyön käynnistyttyä pyydettiin lausuntoja eri tahoilta ja lisäksi suoritettiin kuntalaiskysely. Kuntalaiskyselystä on tehty yhteenveto, joka on hankesuunnitelman liitteenä. Hankesuunnitelmatyön ohessa saatiin vuoden 2018 elo-syyskuussa yhteensä 15 eri lausuntoa koskien uimahallihanketta. Lausunnot (15 kpl) ja lausuntokooste ovat tämän hankesuunnitelman liitteenä. Lausunnot: - Ikäihmiset Mäntsälän eläkeläisuimarit Mäntsälän vammaisneuvosto Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto ry Opetus (esi-, perus- ja lukio-opetus) Hepolan koulu ja vanhempainyhdistys Hepolainen Hyökänummen vanhempaintoimikunta Kirkonkylän koulu Kirkonkylän koulun vanhempainyhdistys

13 - Mäntsälän lukio Myllymäen koulun oppilaskunta Myllymäen koulu Sälinkään koulun vanhempainyhdistys SOTE-palvelut ja kuntoutusyksikkö Sivistyspalvelut / vapaa-aikapalvelut ja terveyskeskus Kuntalaiskysely Mäntsälän vesiliikuntakeskusta koskeva kuntalaiskysely toteutettiin välisenä aikana. Kyselyyn pystyi vastaamaan joko paperilla useissa eri toimipisteinä tai internetin kautta. Määräajassa kyselyyn saatiin 1777 vastausta, joista paperilla 498 ja nettilomakkeella Kyselyssä vastaajaa pyydettiin ensin ilmoittamaan oma ikänsä ja sukupuolensa. Tämän jälkeen esitettiin kysymyksiä, joissa kysyttiin vesiliikuntakeskuksen toiminnallisten ominaisuuksien tarpeellisuutta vaihtoehdoilla: ei tarpeellinen, jonkin verran tarpeellinen, tarpeellinen, erittäin tarpeellinen. Lopuksi vastaajaa pyydettiin kertomaan avoimilla vastauksilla toiveitaan. Avoimeen kysymykseen saatiin 800 vastausta. Kyselyosuus koostui seuraavista (tarpeellisuuden aste vastauksena): - Kuinka usein käyt nykyisin uimahallissa? - Jos Mäntsälässä olisi oma uimahalli, kuinka usein arvioit käyväsi uimahallissa tulevaisuudessa? - Kuntouintiallas kuusi 25m rataa (kuntouinti, vesijuoksu, kilpauintiharjoittelu) / tarpeellisuus - Kuntouintiallas, jossa neljä 25m rataa ja kaksi 50m rataa (kilpauintiharjoittelun erityishuomiointi) / tarpeellisuus - Uimahyppypaikan tarpeellisuus (1m ponnahduslauta ja 3m kerrostaso) - Kahluualtaan tarpeellisuus (pikkulapset, veteen totuttautuminen) - Opetusaltaan tarpeellisuus (uimaopetus, lasten opitun uimataidon kehittäminen) - Monitoimialtaan tarpeellisuus (erilaiset hierontasuihkut, vesihieronta-asemat, virkistäytyminen) - Terapia-altaan tarpeellisuus (vesijumpat, vauvauinti, uimaopetus) - Vesiliukumäen tarpeellisuus (lapset, perheuinti) - Kuntosalin tarpeellisuus Vastaajat edustavat hyvin eri sukupuolia ja ikäryhmiä. Tällä hetkellä vastaajista 24 % käy jossakin uimahallissa vähintään kerran viikossa. Näiden aktiivikäyttäjien osuus nousisi lukuun 59 %, mikäli Mäntsälässä olisi oma uimahalli. Tällä hetkellä vain muutaman kerran vuodessa tai harvemmin uimahallissa käy vastaajista 54 %. Tämä harvoin käyvien osuus laskisi lukuun 12 %, mikäli Mäntsälässä olisi oma uimahalli. Kyselyn perusteella 25 m radat sisältävä kuntouintiallas on suositumpi vaihtoehto kuin malli, jossa toteutettaisiin myös 50 m ratoja. Erittäin tarpeellisena tai tarpeellisena pidettiin opetusallasta (86 %), kahluuallasta (83 %), ja terapia-allasta (77 %). Lähes yhtä suuret tarpeellisuusluvut sai monitoimiallas (69 %). Vesiliukumäkeä erittäin tarpeellisena tai tarpeellisena piti 46 % ja kuntosalia 42 %. 13

14 Avoimien kysymysten vastauksissa tuli eniten esille monipuolinen allastarjonta. Sauna- ja pesutiloihin panostaminen sekä hyvät aukioloajat saivat runsaasti mainintoja. Lisäksi toiveina listattiin ohjelmatarjonta ja tilava pysäköintialue. Myös uimahallia vastustavia mielipiteitä saatiin useita. Kysyttäessä avoimesti muista palveluista selkeä enemmistö (noin 70 %) kirjasi vastaukseensa kahvilan tarpeen. Lisäksi mainintoja saivat muut liikuntamahdollisuudet, kauneus- ja hyvinvointipalvelut, lounaspaikka, myymälät, allasosaston monipuolisuus, ohjelma, kirjasto ja laajemmat saunatilat. Kuntalaiskyselyn tuloksista tehty yhteenveto on hankesuunnitelman liitteenä. 6. TILAOHJELMAVAIHTOEHDOT 6.1 Yleistä tilaohjelmasta Lähtökohtana oli tutkia Mäntsälän vesiliikuntakeskuksen toteuttamislähtökohdaksi kolme eri tilaohjelmaa, niiden soveltuminen eri rakennuspaikoille, kokonaispinta-alat ja kustannukset. Hankesuunnitteluvaiheessa mukaan otettiin myös neljäs tilaohjelmavaihtoehto. Kaikkien tilaohjelmavaihtoehtojen kävijämäärään ( per vuosi) perustuvat mitoitusluvut ovat samat. Tilaohjelmien perusmitoitusta laadittaessa on hyödynnetty Rakennustieto Oy:n julkaisemaa RT-ohjekorttia Uimahallit ja virkistysuimalat. Ohjekortissa esitetään yleiseen käyttöön tarkoitettujen uimahallien ja virkistysuimaloiden rakennuttamiseen, suunnitteluun, mitoitukseen, käyttöön sekä huoltoon liittyviä perustietoja ja ohjeita. Uimahallien ja virkistysuimaloiden LVI-suunnittelua on käsitelty LVI-ohjekortissa LVI ja vedenkäsittelyä ohjekortissa LVI Tilaohjelmissa on lähtökohtaisesti huomioitu vesiliikuntakeskuksen soveltuvuus eri käyttäjäryhmille. Toiminnot tulee suunnitella ja mitoittaa siten, että kaikilla käyttäjillä ikään ja toimintakykyyn katsomatta on mahdollisuus käyttää vesiliikuntakeskusta esteettä ja turvallisesti. Käyttäjien tasavertaiset mahdollisuudet tulee huomioida koko suunnitteluketjussa hankesuunnittelusta toteutussuunnitteluun valitusta tilaohjelmasta riippumatta. Tilaohjelmien perusteella on arvioitu vesiliikuntakeskuksen kerroslukua ja toimintojen mahdollista sijoittumista päällekkäin. Tilaohjelma VE-1 voidaan rakentaa yksikerroksisena suhteellisen ahtaillekin rakennuspaikoille. Muut vaihtoehdot (VE-2, VE-3 ja VE-4) suositellaan rakennettaviksi kaksikerroksisina muiden kuin allashuoneen osalta, jolloin maanpeittoalaa voidaan pienentää. Toiseen kerrokseen sijoitettavia tiloja voivat olla esim. henkilökunnan sosiaalitilat, edustussauna, yritystilat, kuntosali ja ilmanvaihtokonehuone. Vesiliikuntakeskuksen käyttötarkoituksen takia on välttämätöntä rakentaa kellarikerros kaikkiin vaihtoehtoihin. Kellariin sijoittuvat luontevimmin vedenkäsittelytilojen lisäksi huoltoon ja varastointiin liittyvät tilat, tekninen toimisto ja korjaustila. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus määräytyy rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaan. Määrittelyssä käytetään Tilastokeskuksen ja rakennuslupaviranomaisten käyttämää rakennusluokitusta. Tilastokeskuksen rakennusluokitus 1994:n mukaan vesiliikuntakeskus kuuluu Kokoontumisrakennusten luokkaan G ja edelleen Urheilu- ja kuntoutusrakennusten alaluokkaan 14

15 35. Väestönsuojan varsinaisen suojatilan pinta-ala lasketaan rakennuksen kerrosalan mukaan. Vesiliikuntakeskukseen tulee toteuttaa S1-luokan teräsbetoniväestönsuoja, koska rakennuksen kerrosala ylittää 1500 m2. Väestönsuoja voidaan sijoittaa joko maan alle tai maan päälle. Vesiliikuntakeskus on kokoontumisrakennus, joten sen varsinaisen suojatilan pinta-ala lasketaan rakennuksen kerrosalan mukaan (1 % kerrosalasta) kuitenkin siten, että varsinainen suojatila on vähintään 20 m2. Väestönsuojan lopullinen mitoitus ratkaistaan rakennussuunnitteluvaiheessa. Kaikista Mäntsälän vesiliikuntakeskuksen tilaohjelmavaihtoehdoista (VE-1, VE-2, VE-3, VE-4) on huonetilaohjelman perusteella laskettu nettoala (hyötyala = hym2) eli toiminnallisten huonetilojen pinta-alojen summa. Tilaohjelmien nettoalat vaihtelevat välillä hym2. Nettoalaan lisätään teknisten tilojen (kellarissa, kerroksissa ja katolla), liikennetilojen (hissi, porrashuone, vaakaliikennetilat, huoltokäytävät) ja rakennuksen rakenteiden (väliseinät, hormit, ulkoseinät) pinta-ala, jolloin saadaan bruttoala. Tilaohjelmien bruttoalat vaihtelevat välillä brm2. Pinta-alat perustuvat hankesuunnitteluvaiheen tilaohjelmataulukkoon ja sen pohjalta tehtyyn viitesuunnitelmaan. Kaikki liitetaulukoissa ja hankesuunnitelmatekstissä mainitut pinta-alat ovat kuitenkin vain suuntaa antavia, koska lopulliseen pinta-alaan vaikuttavat rakennussuunnitteluvaiheessa tehtävät tilaratkaisut, rakennuksen muoto, kerrosluku ja rakennuspaikan sijainnista aiheutuvat toiminnalliset ja rakenteellisen ratkaisut. Hankesuunnitteluvaiheen tilaohjelmista johdetut pinta-alat toimivat kustannuslaskennan pohjatietona ja vaikuttavat osaltaan rakennuspaikan valintaa Kaikille tilaohjelmille yhteisiä piirteitä ovat: - pääaltaan lisäksi rakennetaan muitakin altaita, kuten opetusallas, monitoimiallas - pääaltaaseen toteutetaan käyntiluiska - allashuoneen laskennallinen pinta-ala on kaksinkertainen vesipinta-alaan nähden - puku- ja pesutilojen mitoitus ja sisältö on sama kaikissa vaihtoehdoissa lukuun ottamatta erityispukuhuoneiden osuutta - kahvio sisältyy kaikkiin tilaohjelmiin - kuntosali sisältyy kaikkiin tilaohjelmiin - välttämättömät tekniset tilat, aputilat ja liikennetilat tilaohjelman vaatimassa laajuudessa Tilaohjelmien keskinäisiä eroavaisuuksia ovat: - pääaltaan ratojen mitoitus, jonka johdosta pääaltaan koko vaihtelee - muiden altaiden määrä, sisältö ja koko vaihtelevat (esim. terapia-allas) - vesipinta-ala ja allashuoneen pinta-ala vaihtelevat - erityisryhmien pukuhuoneet (toteutetaan tai ei) - edustussauna (toteutetaan tai ei) - yritystilat (toteutetaan tai ei) Kaikkien neljän eri tilaohjelman sisältö ja soveltuvuus rakennuspaikkavaihtoehdoille on esitetty tämän hankesuunnitelman liitteinä. 15

16 6.2 Tilaohjelma VE-1 Ensimmäinen tilaohjelmavaihtoehto VE-1 on sisällöltään perustarpeet toteuttava 1-kerroksiseen rakentamiseen soveltuva perusratkaisu, johon kuitenkin kuuluu useita eri allastyyppejä ja kahvio. Tilaohjelman VE-1 nettoala on 1767 hym2 ja bruttoala 3220 brm2. Vaihtoehdossa VE-1 toteutetaan pääallas, jossa on kuusi 25 metrin pituista rataa, jolloin pääaltaan vesipinta-ala on noin 415 m2. Muut altaat ovat 60 m2 opetusallas, 75 m2 monitoimiallas ja 2 m2 kylmävesiallas. Arvioitu vesipinta-ala on 552 m2. Lopulliseen vesipintaalan määrään vaikuttavat esteettömän kulun mahdollistamat luiskarakenteet altaassa sekä altaiden muoto. Allashuoneen pinta-ala on laskennallisesti kaksinkertainen vesipinta-alaan nähden eli pienimmässä vaihtoehdossa VE-1 noin 1104 m2. Pukuhuonetiloja on yhteensä neljä eli miesten ja naisten pukuhuoneet sekä kaksi ryhmäpukuhuonetta. Erityisryhmille (yksityisyys, avustajan käyttö) suunnattuja pukuhuonetiloja ei sisälly tilaohjelmaan. Kaikki pukuhuoneet soveltuvat kuitenkin liikuntaesteisille ja muiltakin osin myös perusmitoitukseltaan tiukin tilaohjelma täyttää esteettömyyden vaatimukset. Tilaohjelmaan VE-1 ei kahvion lisäksi rakenneta muita pääkäytön (vesiliikunta) oheistiloja, kuten edustussaunaa tai yritystiloja. Hyppyallasta ja erityispukuhuoneita ei toteuteta. Kuntosali on mukana tilaohjelmassa. 6.3 Tilaohjelma VE-2 Toinen tilaohjelmavaihtoehto VE-2 on sisällöltään kuten tilaohjelma VE-1, mutta siihen on sisällytetty erityispukuhuoneet, hyppyallas, edustussauna ja yritystilat. Tilaohjelmassa on enemmän erilaisia allastyyppejä ja ne ovat myös suurempia kuin perustilaohjelman VE-1 altaat. Pääallas on samanlainen kuin perustilaohjelmassa VE-1, mutta se sisältää lisäksi oman alueen hyppyaltaalle. Tilaohjelman VE-2 nettoala on 2331 hym2 ja bruttoala 4140 brm2. Vaihtoehdossa VE-2 toteutetaan pääallas, jossa on kuusi 25 metrin pituista rataa ja hyppyallas, jolloin pääaltaan yhteispinta-ala on noin 486 m2. Muut altaat ovat 75 m2 opetusallas, 100 m2 monitoimiallas, 20 m2 kahluuallas ja 50 m2 terapia-allas. Pieni kylmävesiallas on optiona. Monitoimiallas sisältää poreallasosuuden. Arvioitu vesipinta-ala on 733 m2. Lopulliseen vesipinta-alan määrään vaikuttavat mahdolliset esteettömän kulun mahdollistamat luiskarakenteet altaassa sekä altaiden muoto. Allashuoneen pinta-ala on 1466 m2. Pukuhuonetiloja on yhteensä viisi eli miesten ja naisten pukuhuoneet, kaksi ryhmäpukuhuonetta ja erityisryhmille (yksityisyys, avustajan käyttö) suunnattu puku- ja pesutilakokonaisuus. Kaikki pukuhuoneet soveltuvat liikuntaesteisille ja tulee toteuttaa esteettöminä. Tilaohjelma VE-2 sisältää varsinaisten vesiliikuntatilojen lisäksi, kahvion, edustussaunan ja yritystiloja. Yritystilat ovat erillisiä huonetiloja, jotka voidaan vuokrata eri toimijoille. Yritystilojen mahdollisia toimintoja ovat esim. hieronta, fysioterapia, parturi-kampaamo ja solarium. Yritystilat hyödyntävät yhteisiä aula- ja wc-tiloja. 16

17 6.4 Tilaohjelma VE-3 Kolmas tilaohjelmavaihtoehto VE-3 on tiloiltaan samanlainen kuin VE-2, mutta sen pääallas on erilainen. Pääaltaaseen kuuluviksi on laskettu kolme 25 metrin uintirataa ja kolme 50 metrin uintirataa sekä hyppyallas siten, että altaan yhteispinta-ala on noin 686 m2. Tilaohjelman VE-3 nettoala on 2731 hym2 ja bruttoala 4770 brm2. 50 metrin ratojen takia rakennuksesta tulee huomattavasti pidempi kuin vaihtoehdossa VE-2, mikä tulee huomioida tilaohjelman soveltuvuudessa eri rakennuspaikoille. 50 metrin allaspituus kasvattaa erityisesti rakennuksen maanpeittoalaa. Uimahallin oheistilojen rakentaminen toiseen kerrokseen ei vaikuta rakennuksen pituusmittaan. Tilaohjelma VE-3 on viitesuunnitelmissa ja rakennuspaikkavertailuissa oletettu toteutettavaksi 2-kerroksisena, kuten myös vaihtoehdot VE- 2 ja VE-4. Rakennuspaikkavaihtoehtojen vertailussa pystyttiin löytämään vain yksi paikkavaihtoehto, johon 50 metrin radat sisältävät tilaohjelmat voitaisiin toteuttaa. 6.5 Tilaohjelma VE-4 Neljäs tilaohjelmavaihtoehto VE-4 tutkittiin hankesuunnitteluvaiheessa siitä syystä, että tilaohjelmassa VE-3 esitettyä eri mittaisia altaita sisältävää pääallasta pidettiin lähtökohtaisesti hankalana toteuttaa. Tilaohjelmassa VE-4 noudatettiin tilaohjelman VE-3 tilaohjelmaa, mutta pääallasta kasvatettiin siten, että sen kaikki kuusi rataa toteutetaan 50 m pituisina. Näin pitkässä altaassa syvän veden päätyyn voitaisiin erottaa hyppypaikka ilman erillisen hyppyallaslaajennuksen toteuttamista. Näin ollen pääaltaan pinta-ala kasvaisi vain 89 m2 ollen 775 m2. Tilaohjelman VE-4 nettoala on 2905 hym2 ja bruttoala 4770 brm2. Vaihtoehtoon VE-2 verrattuna nettoala siis kasvoi, mutta bruttoala pysyi ennallaan. Edelleen on huomioitava, että rakennusmassasta muodostuu pitkien ratojen takia pitkä, mikä edellyttää rakennuspaikalta tietynlaista ulottuvuutta. 17

18 7. RAKENNUSPAIKKAVAIHTOEHDOT 7.1 Alueidenkäytön tavoitteet ja jokiympäristö Mäntsälän alueidenkäytön tavoitteet (MAT) hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Asiakirja on osa maankäytön visiotyötä. Tavoitteet vaikuttavat kunnan maapolitiikkaan, kaavoitusohjelmaan ja rakennusjärjestykseen. Tavoitteisiin on kirjattu suositukset ja toteutuspolku vuoteen 2035 asti. Keskustaluonteisten ydinalueiden kohdalla tavoitellaan yhdyskuntarakenteeltaan eheytyvää ja tiivistyvää aluetta, jolla huomioidaan kirkonkylän henki ja sen kulttuuriympäristöihin liittyvät arvot sekä historialliset kerrostumat. Julkisien liikenteen hyvät yhteydet ja toimiva pysäköintijärjestelmä sekä turvalliset kävely- ja pyöräilyreitit kuuluvat myös kehittämistavoitteisiin. Alueidenkäytön toteutuspolulla vuodet on nimetty eheyttämisvaiheeksi, johon kuuluvat asemakaavoissa linjattavat asiat. Yhtenä toimenpiteenä mainitaan nykyisen elinympäristön laadun ja palvelutason kohottamista, johon sisältyy mm. Mäntsälän joen varren kehittäminen sekä kevyen liikenteen yhteydet. Keskustan alueen maankäyttöä säätelevät tarkastelluilla alueilla kirkonkylän osayleiskaava ja alueilla voimassaolevat asemakaavat. Nykyisen osayleiskaavan mukaan koko keskustan alue on taajamatoimintojen C-aluetta, mikä sallii suunnitellun hankkeen. Voimassaolevissa asemakaavoissa tarkastelluilla alueilla on erilaisia merkintöjä, jotka eivät suoranaisesti mahdollista rakennusluvan välitöntä hakemista. Mihin hanke sitten sijoitetaankin, on tarve kaikissa vaihtoehdoissa muuttaa asemakaavaa. Hankkeen toiminnallisen ja taloudellisen toimivuuden kannalta olisi hyvä, mitä lähempänä tulevia käyttäjiä keskus on ja niin keskuksen, kuin mahdollisten muidenkin palveluiden käyttäjien liikkuminen alueella olisi sujuvaa ja turvallista. Vesiliikuntakeskus todennäköisesti muuttaa lähialueensa ja mahdollisesti koko keskustan liikennemääriä ja reittejä ja edellyttää huolellisia liikenteellisiä selvityksiä, jotta liikkumisympäristö säilyisi turvallisena ja sujuvana. Mäntsälän kunta on laatinut vuonna 2016 Mäntsälänjoen kunnostussuunnitelman, joka sisältää vesistön kunnostussuunnitelman ja maisemasuunnitelman. Kunnostussuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maankäyttösuunnitelma vaan sille on vesilain mukainen ruoppauslupa sekä lisäksi laaditaan ja hyväksytään erilliset puistosuunnitelmat. Kaikki rakennuspaikkavaihtoehdot sijoittuvat kunnostussuunnitelmassa esitetylle keskustan kaupunkipuiston alueelle. Kunnostussuunnitelman tavoitteena on joen varren maisemakuvan ja vesistön monipuolistaminen sekä alueen virkistyskäytön mahdollisuuksien parantaminen. Vehreä ja viihtyisä jokipuisto nähdään kirkonkylän vetovoimatekijänä. Keskustan alueelle on joen rantaan ideoitu torimaista tapahtumatilaa (rakennuspaikkavaihtoehto B), porrastettua rantaamfia, esiintymislavaa, tekokoskea ja näyttäviä istutuksia. Rantaan rakennettaessa tulee huomioida jokialue kokonaisuutena. 18

19 7.2 Yleistä rakennuspaikoista Hankesuunnitelman lähtökohtana oli tutkia kaksi eri rakennuspaikkaa (A ja B), jotka sijaitsevat Mäntsälän ydinkeskustassa Mäntsälänjoen välittömässä läheisyydessä. Molempien rakennuspaikkojen arvioitu pinta-ala on noin m2, josta osa ei ole rakennuskelpoista (rantapenger). Tilaohjelmavaihtoehtojen pohjalta laadittujen viitesuunnitelmien perusteella havaittiin molemmat rakennuspaikat sellaisinaan erittäin ahtaiksi. Pohjaolosuhteet rantapenkereellä ovat hallirakentamisen kannalta haastavat eikä kaikkia vaadittavia pihatoimintoja pystytä toteuttamaan samalla tontilla. Alkuperäisten kahden vaihtoehdon lisäksi päätettiin tutkia myös kolmas rakennuspaikka, joka sijaitsee etäämpänä joesta linja-autoaseman tontilla. Rakennuspaikka C on pinta-alaltaan huomattavasti muita suurempi ja siten soveltuva kaikkien tilaohjelmavaihtoehtojen toteuttamiselle. Arvioitu pinta-ala on noin m2. Suuresta pinta-alasta johtuen kaikki pihatoiminnot pysäköintialueineen saataisiin mahdutettua samalle tontille rakennuksen kanssa. Haasteina on rakennuspaikan sijainti nykyisen linja-autoaseman paikalla ja maankäytön tulevat kehityslinjat, joissa paikalle oli kaavailtu korkean tehokkuuden asuinrakentamisesta. Rakennuspaikoista A ja C on laadittu yhteensä neljä erilaista tontinkäyttösuunnitelmaa, jotka ovat tämän raportin liitteinä ARK Tontinkäyttövaihtoehdot. Rakennuspaikka A on esitetty kuvissa ARK ja ARK Rakennuspaikka C on esitetty kuvissa ARK ja ARK Valittu tilaohjelma VE-2 ei sovellu rakennuspaikalle B. Valitusta rakennuspaikasta riippumatta tulee jatkosuunnitteluvaiheissa (asemakaavoitus/ rakennussuunnittelu) ratkaista seuraavat seikat: Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva: - rakennuksen massoittelu ja arkkitehtuuri (Vesiliikuntakeskus on suurikokoinen rakennus, joka sijoittuu keskeiselle paikalle Mäntsälän keskustassa.) - miljööarvot ja paikallisuus - keskustan toimivuus kokonaisuutena - vaikutukset asumisen, kauppojen ja muiden palvelujen käytettävyyteen ja toteuttamiseen - vaikutukset jalankulun, ajoneuvoliikenteen, pysäköinnin verkolliseen toimivuuteen - vaikutukset oleskelualueiden, virkistyksen sekä yhteisöllisyyden näkökulmista - vaikutukset kaavataloudellisiin kokonaiskustannuksiin (tuotot ja tappiot) Tekniset ja toiminnalliset seikat: - pohja- ja perustamisolosuhteet, pohjaveden suojelu ja hulevedet - lähialueen liikennöinti ja tonttiliittymä, näkemäalueet risteyksessä - lumen läjityspaikat, pihan huollettavuus - tontin ja lähialueen infran yhteensovitus (kestävät, teknistaloudellisesti järkevät ratkaisut) - pelastusreitit, rakennuksen ja pihan käyttöturvallisuus (liikenteen risteäminen, liukkaus, tasoerot) - sisäänkäynnin esteettömyys ja turvallisuus kokonaisuutena (kallistukset, kaiteet, katokset, pinta-materiaalit, valaistus) 19

20 - alueopastus, kyltitys (eri käyttäjäryhmien huomiointi, luettavuus, grafiikka, valaistus) - saattoliikenne (taksit, bussit, henkilöautot) - odotuspaikat (autot, koululaisryhmät, yksittäiset asiakkaat, turvallisuus, näkymät) - asiakkaiden autopaikat, vähintään 60 autopaikkaa tontilla tai sen välittömässä läheisyydessä - henkilökunnan autopaikat (asiakaspaikoituksen yhteydessä) - autopaikkojen varustelu (sähköautojen latauspisteet, valaistus) - polkupyörien pysäköinti (katos) - lastenvaunujen, rollaattoreiden ja muiden apuvälineiden varastointi (sisä- vai ulkotila) - jätteiden varastointi (syväkeräys, katos, tyhjennettävyys, yhteys keittiöön, ulkonäkö) - huoltoyhteydet kellariin (luiska / huoltokäytävä, tasonostin, turvallisuus, muun liikenteen huomiointi) - viihtyisyys ja näköala (joen läheisyys, istutukset, pinnoitteet, ilmansuunnat, pienilmasto) - kestävä kehitys (käyttöikä, energiankulutus, ratkaisujen muunneltavuus) Pohjatutkimusaineisto ja rakennuspaikkavertailu ovat tämän hankesuunnitelman liitteinä. Ulkoaltaat ja maauimala Ulkoaltaiden ja maauimalan toteuttamista tarkasteltiin hankesuunnittelutyön edetessä rakennuspaikoille A ja C. Ulkoallas- ja / tai maauimala-alueet tulee olla aidattuja ja valvottuja. Erityisesti isot maauimalatyyppiset ratkaisut vaativat laajoja alueita eivätkä kokonsa puolesta sovellu valituille rakennuspaikoille. Maauimaloiden käyttöaika on tavanomaisesti toukokuusta syyskuuhun. Muina aikoina altaat tai alueet ovat käyttämättöminä. Ulkoaltaat tyhjennetään käyttöajan ulkopuolisiksi ajoiksi eivätkä soveltuisi ympäristöön. Rakennuspaikalle C tila mahdollistaisi ulkoaltaan, mutta rakennuspaikasta johtuen sen käyttöasteen ei arvioitu nousevan korkeaksi. Ulkoaltaissa tulisi pystyä hallitsemaan altaisiin liikenteen nostattama pöly ja ympäristöstä tulevat roskat. Lisäksi lämmitettyjen ulkoaltaiden kustannusvaikutus on merkittävä. Maauimala tulisi toteuttaa omana hankkeenaan toisaalle; esim. urheilupuiston alueelle. Vesiliikuntakeskuksen yhteydessä olevaa uimarannan synergiahyötyjä ei nähty merkittäväksi. Sen sijaan esille nousivat seuraavat asiat: - Joenrantaa olisi loivennettava, mikä pienentäisi entisestään rakennuspaikkaa A ja osittain katkaisisi yhtenäisen rantaväylän mahdollisuuden - Kulkuyhteys rannalta puku-/ pesuhuoneisiin rajoittasi rakennuksen tilasuunnittelua - Kulun rajoittaminen rannalta asiattomilta uimahalliin tulisi ratkaista - Hygieniatekijät Mäntsälänjoen kunnostuksen yhteydessä on laadittu suunnitelma, jossa entisen kesäteatterin kohdalla olevaa joen muodostamaa niemeä kehitetään virkistysalueeksi uimarantoineen. Vihersuunnitelma tulee erikseen hyväksyttäväksi ja toteutettavaksi. 20

21 7.3 Rakennuspaikka A Kuva 1 Rakennuspaikka A tontinkäyttövaihtoehdon ARK mukaan Rakennuspaikkavaihtoehto A (VE-A) sijaitsee osoitteessa Yhdystie 3 Mäntsälänjoen ja linjaautoaseman välissä lähellä Veteraanitietä. Rakennuspaikan haasteina etukäteen pidettiin pientä kokoa ja pohjaolosuhteita. Etuina taas mainittiin soveltuvuus nykyiseen kaupunkirakenteeseen, keskeinen sijainti sekä erityisesti toisella puolella jokea sijaitsevan monitoimitalon, viereisen liikekeskustan ja rakennuspaikkaan rajoittuvan joen läheisyys. Mäntsälänjoen kunnostussuunnitelman tavoitteena on vehreä ja viihtyisä jokipuisto kirkonkylän vetovoimatekijänä. Vesiliikuntakeskuksen huolellisella sijoittamisella voitaisiin tukea kunnostussuunnitelman tavoitteita, aktivoida jokirantaa uudella toiminnalla ja luoda jokirantaan rakennetumpaa kaupunkiympäristöä. Rakennuspaikka A on ydinkeskustan ainoita tontteja, jolla tämä on mahdollista toteuttaa. VE-A lähtökohdat: - rakennuspaikan pinta-ala noin m2 (veteen asti) - liikenteen lähestymissuunta Veteraanitieltä ja tai Yhdystien suunnasta - vaatii erityistä liikennesuunnittelua, koska rakennuspaikka sijaitsee osittain nykyisen katualueen päällä - vieressä 4-kerroksinen kerrostalo, jonka tontti ulottuu rakennuspaikalle - maaperä haasteellinen erityisesti joen penkalla VE-A tilaohjelmavertailun näkökulmasta: 21

22 - rakennuspaikalle mahtuvat tilaohjelman pienimmät vaihtoehdot eli VE-1 ja VE-2 - tilaohjelma VE-2 mahdollinen vain 2-kerroksisena rakennuksena - 50 metrin pituista allasta ei ole mahdollista toteuttaa VE-A tontinkäytön näkökulmasta: - rakennuksen paikka tontilla riippuu perustamisolosuhteista, tonttiliittymän kohdasta ja kaavoituksen sekä liikennesuunnittelun toteutumismahdollisuuksista - pienellä tontilla huoltoliikenteen reitti kellarikerrokseen on erittäin hankala toteuttaa - pysäköintipaikkojen lukumäärä on maksimissaan 20 AP, jolloin pysäköintipaikkoja tulee osoittaa tontin ulkopuolelta (kustannuserä) - istutuskaista naapuritontin suuntaan on huomioitava tonttijärjestelyissä - asiakasliikenteelle on saatavissa vain yksi tonttiliittymä - allashuoneen suuntaaminen joen suuntaan toivottavaa maisemallisista näkökohdista - joen rantapenkereen hyödyntäminen kahvion terassina tulee tutkia rakennuksen paikkaa, suuntausta ja sisäänkäynnin järjestelyjä tutkittaessa - laajenemisvaraa ei ole - mitä lähemmäksi jokirantaa rakennus saadaan sijoitettua, sen enemmän tilaa jää tulevaisuuden reserviksi linja-autoaseman tontille MT 140 viereen Work Shop -tyyppisessä suunnittelupalaverissa yhteensovitettiin kunnan rakennuttamispalveluiden, maankäytön, liikennesuunnittelun ja vesiliikuntakeskuksen tilatarpeiden näkökohtia toisiinsa. Tavoitteena oli löytää ratkaisu, jossa vesiliikuntakeskuksen rakentaminen voitaisiin toteuttaa siten, että sen sijainti ei rajoittaisi lähialueen maankäytön ratkaisuja pitkällä tähtäimellä, vaan pikemminkin tukisi niitä. Lisäksi oli tarpeen ratkaista paikoitusjärjestelyt sekä liikenneyhteydet vesiliikuntakeskuksen, linja-autoasema ja keskustakorttelin alueella. Rakennuspaikka A nähtiin toteuttamiskelpoisena ratkaisuna, mikäli liikennejärjestelyt sen mahdollistavat ja osa uuden rakentamisen paikoitustarpeista voidaan osoittaa linja-autoaseman tontille. 22

23 7.4 Rakennuspaikka B Seurojentalon viereinen rakennuspaikkavaihtoehto B (VE-B, nykyinen pysäköintialue) tutkittiin samaan aikaan saman kokoisen rakennuspaikan A kanssa. Myös B- paikan haasteena pidettiin rakennuspaikan pientä kokoa ja pohjaolosuhteita. Etuina taas mainittiin soveltuvuus nykyiseen kaupunkirakenteeseen, keskeinen sijainti sekä erityisesti monitoimitalon, liikekeskustan ja joen läheisyys. Seurojentalo on rakennettu vuonna 1926 ja se on suojeltu rakennus, joka tulee huomioida korttelin rakentumisessa. Mäntsälänjoen kunnostussuunnitelmassa rakennuspaikalle B oli esitetty kaupunkitoria esiintymislavoineen ja istutuksineen. Vesiliikuntakeskuksen sijoittaminen tälle paikalle ei ole kunnostussuunnitelman mukainen ratkaisu. Suojellun seurojentalon näkymiltään avoin sijainti aukion laidalla ei säilyisi, vaan talosta tulisi osa laajempaa vesiliikuntakeskuksen korttelikokonaisuutta. VE-B lähtökohdat: - rakennuspaikan pinta-ala noin m2 (veteen asti) - voimalaitos (Mäntsälän Energia Oy) samalla tontilla purettava - Seurojentalo huomioitava kaikessa suunnittelussa - liikenteen lähestymissuunta Huvitieltä - vieressä 4-kerroksinen kerrostalo, jonka autokatos sijaitsee tontinrajan tuntumassa - maaperä haasteellinen erityisesti joen penkalla VE-B tilaohjelmavertailun näkökulmasta: - rakennuspaikalle mahtuu vain tilaohjelman pienin vaihtoehto VE-1-50 metrin pituista allasta ei ole mahdollista toteuttaa VE-B tontinkäytön näkökulmasta: - rakennuksen paikka tontilla on sen keskivaiheilla kuitenkin riittävän etäällä naapurirakennuksista - pienellä tontilla huoltoliikenteen reitti kellarikerrokseen on erittäin hankala toteuttaa - pysäköintipaikkojen lukumäärä on maksimissaan 20 AP, jolloin pysäköintipaikkoja tulee osoittaa tontin ulkopuolelta - asiakasliikenteelle on saatavissa yksi tai kaksi tonttiliittymää - allashuoneen suuntaaminen joen suuntaan toivottavaa maisemallisista näkökohdista - joen rantapenkereen hyödyntäminen kahvion terassina on hankalaa, koska sisäänkäynti voi käytännössä sijaita vain rakennuksen Huvitien puoleisessa päädyssä ja kahvio on osa sisäänkäyntiaulan toimintoja - terassi Seurojentalon päädyssä voi olla toiminnallisesti hyvä vaihtoehto - laajenemisvaraa ei ole - tilaohjelma VE-2 ei mahdu rakennuspaikalle, joten sitä ei esitetä vaihtoehdoksi 23

24 7.5 Rakennuspaikka C Kuva 2 Rakennuspaikka C tontinkäyttövaihtoehdon ARK mukaan Rakennuspaikkojen A ja B haasteena pidettiin rakennuspaikan ahtautta, pysäköintipaikkojen vähyyttä ja laajennusmahdollisuuden puuttumista. Myöskään 50 metrin uimaradat sisältävää tilaohjelmaa ei kummallekaan noin m2 rakennuspaikoista pystytty kohtuudella osoittamaan. Näistä syistä johtuen päätettiin tutkia vielä kolmas rakennuspaikka C, joka sijoittuisi nykyisen linja-autoaseman kohdalle. VE-C lähtökohdat: - rakennuspaikan pinta-ala noin m2 - liikenteen lähestymissuunta Yhdystieltä ja Veteraanitieltä - vieressä muistomerkki ja puisto - maaperä hyvin soveltuva syvälle rakentamiselle VE-C tilaohjelmavertailun näkökulmasta: - rakennuspaikalle mahtuvat kaikki tutkitut tilaohjelmat VE-1, VE-2, VE-3 ja VE-4 - mikäli valitaan pieni tilaohjelma, jää laajenemismahdollisuus (esim. 50m altaille) - 50 metrin pituiset altaat voidaan toteuttaa VE-C tontinkäytön näkökulmasta: 24

25 - rakennuksen paikka tontilla voi vaihdella ja voidaan ratkaista vasta rakennussuunnitteluvaiheessa - huoltoliikenteen reitti kellarikerrokseen pystytään toteuttamaan - pysäköintipaikkojen lukumäärä on noin 60 AP, jolloin pysäköintipaikkoja ei tarvita muualta - lisäksi jää tilaa saattoliikenteelle (taksit, bussit) - asiakasliikenteelle on saatavissa vähintään kaksi tonttiliittymää - laajenemisvaraa jää, mikäli tonttia ei muutoin rakenneta täyteen alkuvaiheessa Rakennuspaikat A ja C fuusioimalla voitaisiin saada suuri yhtenäinen monentyyppiseen rakentamiseen soveltuva kortteli tai tontti, joka mahdollistaisi ns. hybridiratkaisun toteuttamisen. Hybridiratkaisussa samalla tontilla on monia toimintoja kuten esim. vesiliikuntakeskus, asuinkerrostalo, liiketilaa, rakenteellinen pysäköintiratkaisu ja linjaautoseisake odotus- ja säilytystiloineen. Näin laajan kokonaisuuden huomioiminen vaatisi kuitenkin alueen ratkaisemista asemakaavalla ja tulevan ratkaisun mahdollistavaa viitesuunnittelua, johon ei tässä hankesuunnitelma-aikataulussa ole mahdollisuutta. Erikseen tulisi myös selvittää, onko monitoimintoisen rakennushankkeen toteutuminen Mäntsälän kunnassa rakennusliikkeitä ja palveluntuottajia kiinnostava vaihtoehto. Lisäksi rakentamisen vaiheittainen toteutus tulee olla mahdollista. Vaarana on, että hankekoon paisuessa uimahalli tai vesiliikuntakeskus jäisi jälleen odottamaan tulevia vuosia eikä hankesuunnitelman mukainen suunnittelu etenisi toteutussuunnitteluvaiheeseen lähivuosina. 8. MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS 8.1 Kaavoitustilanne Hankkeen toiminnallisen ja taloudellisen toimivuuden kannalta olisi hyvä, mitä lähempänä tulevia käyttäjiä keskus on ja niin keskuksen, kuin mahdollisten muidenkin palveluiden käyttäjien liikkuminen alueella olisi sujuvaa ja turvallista. Keskus todennäköisesti muuttaa lähialueensa ja mahdollisesti koko keskustan liikennemääriä ja reittejä ja edellyttää huolellisia liikenteellisiä selvityksiä, jotta liikkumisympäristö säilyisi turvallisena ja sujuvana. Kaikki nyt esillä olleet sijaintivaihtoehdot ovat nykyisen osayleiskaavan C-alueella, eli taajamatoimintojen alueella, joka mahdollistaa myös vesiliikuntakeskuksen sijoittamisen alueelle. Kaikki vaihtoehdot vaativat nykyisen asemakaavan muuttamista ja vaihtoehdot ovat nykyisen rakenteen sisällä ja vaikuttavat ympärillä olevaan maankäyttöön erityisesti liikenteelliseltä kannalta, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Osallisten määrä on jokseenkin samanlainen kaikissa vaihtoehdoissa ja palautetta on odotettavissa kaikista vaihtoehdoista. Keskustan yleiskaavan päivittäminen on juuri työn alla osana koko kunnan yleiskaavan laatimista, mikä on ohjelmoitu valtuustokaudelle On melko todennäköistä, ettei nykyinen 25

26 keskustatoimintojen merkintä vaihtoehtojen alueella muutu. Mutta asia varmistuu vasta yleiskaavan muutoksen saatua lainvoiman. 8.2 Liikenne- ja katusuunnittelu (eri rakennuspaikat) Hankesuunnitelman yhteydessä ja osittain yleiskaavatyöhön liittyen on tämän työn rinnalla teetetty nopealla aikataululla konsulteilla suppeita liikenteellisiä selvityksiä, jotka varsinkin vaihtoehtojen A ja C alueella osoittavat työn tässä vaiheessa ehkä merkittäviäkin toiminnallisia ja taloudellisia muutoksia katu- ja liikenneratkaisuihin. Jotta keskus voidaan sijoittaa hankesuunnitelman laajuisena linja-autoaseman ja joen välialueelle, vaatii toteutussuunnittelu vielä asemakaavatasoista korttelisuunnittelua ja keskustan liikenneverkon laajempaa tarkastelua ja suunnittelua. Myös mahdollisen ulkopuolisen toteuttajatahon reunaehdot hankkeelle saattavat johtaa siihen, että on etsittävä vielä uusi vaihtoehtopaikka keskustasta. 8.3 Maankäytön edellytykset vesiliikuntakeskuksen näkökulmasta Maankäytön suunnittelu on erilaisten intressien yhteensovittamista ja tässä hankkeessa aika paljon näkökulmia on kunnan päätettävissä. Yksi hyvin tärkeä seikka on mahdollisen keskuksen sovittaminen myös maisemallisesti tulevaan ympäristöönsä ja kunnan keskukseen. Lisäksi on otettava huomioon, että rakennus on kookas ja julkisena rakennuksena merkittävä kiinnekohta ympäristössään. Siksi ulkonäköseikkoja ei saa unohtaa mm. taloudellisia asioita harkitessa. 9. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS 9.1 Rakennuspaikkojen kustannusvertailu Rakennuspaikan A ja C investointien kustannusarviot on esitetty liitteessä. Rakennuskustannuspaikkavertailuissa ei ole huomioitu mahdollista katurakentamista eikä muita kunnallistekniikan siirtokustannuksia. Rakennuspaikalle A rakennettaessa Yhdystie poistuisi käytöstä. Korvaavia katuyhteyksiä on alustavasti selvitetty tämän hankesuunnittelun yhteydessä. Liikenneverkkojen muuttaminen on laaja-alainen maankäytöllinen asia, eikä siihen ollut vesiliikuntakeskuksen hankesuunnittelun yhteydessä mahdollista eikä tarkoituksenmukaista tarkemmin syventyä. Liikennekonsultti on kuitenkin tuonut esiin Yhdystien korvaavina mahdollisuuksina Lahdentie-Peltolantie-Veteraanitie risteykseen kiertoliittymän toteuttamisen liikenteen toimivuuden takaamiseksi. Yhdystien liikennemäärien siirtyminen Lahdentie- Peltolantie-Veteraanitie risteykseen aiheuttaisi erityisesti Veteraanitien jonoutumista. Lisäksi konsultti esittää Keskuskatu-Osuustie-Lahdentie risteyksen eriyttämistä omiksi kolmihaaraisiksi liittymiksi, koska liikenneympyrän vuoksi liikennevaloista jouduttaneen luopumaan. Ehdotuksessa on myös tuotu Keskuskatu etelämmäksi, koska nykyisellään Lahdentie- Keskuskatu liittymän jonotustila on riittämätön kasvaville liikennemäärille. Kevytliikenteelle tullee myös järjestää alikulut Lahdentien ali, mikäli päädytään kiertoliittymään ja liikennevalojen poistamiseen risteyksistä. 26

27 Edellä mainittujen liikennejärjestelyjen tarkempi selvittäminen ja suunnittelu ovat pitkäaikaisia erillisiä hankkeita ja niiden toteuttamismahdollisuuksia eikä kustannusvaikutuksia ole tarkemmin selvitetty. Alustavien arvioiden mukaan kustannusarviot liikkuvat toimenpiteistä riippuen välillä 2-5 M, minkä lisäksi MT140 jouduttanee ottamaan haltuun kunnan omaksi katutilaksi välillä Mäntsäläntie-Veteraanitie. Kuva 3 Liikennekonsultin havainne Yhdystien katkaisusta Yhdystien alla on kunnallisteknisiä johtoja sekä maakaasulinja. Niiden mahdollinen siirtokustannus on arvioitu olevan n euroa ja niille tulee varata tarvittava johtokäytävän tila Huvitieltä Veteraanitielle. Näitä kustannuksia ei ole huomioitu rakennuspaikkojen kustannusvertailussa. Mikäli vesiliikuntakeskus toteutettaisiin rakennuspaikalle C, ko. alueen myöhemmin mahdollisesti myytävä rakennusoikeus pienenee merkittävästi ja niistä saatava tulo. On kuitenkin huomioitava, mikäli vesiliikuntakeskus toteutettaisiin rakennuspaikalle A, joudutaan suurin osa pysäköinnistä järjestämään rakennuspaikalla C (= nyk. linja-autoaseman alue). Jos tätä linja-autoaseman aluetta myöhemmin markkinoidaan, jää vesiliikuntakeskuksen pysäköintipaikat rasitteeksi alueelle tai ne tulee rakentaa muualle ja siten ne vähentävät myyntituottoa tai aiheuttavat lisäkustannuksia myöhemmin. Matkahuollon ja taksiaseman toimintojen väistötilatarve tulee huomioida, mikäli päädytään rakennuspaikkaan C. 27

28 9.2 Käyttö- ja ylläpitokustannukset Käyttö- ja ylläpitokustannukset on esitetty liitteessä. Ylläpitokustannuslaskelmat perustuvat nykyaikaisten uimahallien neliöperusteisiin kustannuksiin. Käyttökuluihin on luettu mukaan myös uinninvalvonnan ja teknisen henkilöstön kulut, mutta lipunmyynti/kahvilan henkilöstön kulut eivät sisälly. Lipunmyynti kuulunee ulkopuolisen kahvilan tai vastaavan yrittäjän vastuulle. 9.3 Kalustus ja varusteet Rakennuksen kiintokalustus ja kiinteä varustus sisältyvät investointikustannukseen. Muu kalustus ja varusteet ovat käyttäjähankinta tai palvelutuottajahankinta hankintamuodosta riippuen. 10. TOTEUTTAMIS- /PALVELUMALLIT Hankkeen toteuttamisen ja palvelun tuottamisen vaihtoehtoja on esitetty seuraavassa kaaviossa. Hankesuunnitelman valmistuttua käynnistetään markkinavuoropuhelu, jossa kartoitetaan markkinatilanne. Palvelumallista päätetään markkinavuoropuhelun jälkeen. Hankinnassa hankintamuodosta riippumatta käytetään ulkopuolista, vastaavaan palveluhankintaan ja uimahallirakentamiseen perehtyneitä, kokemusta omaavia konsultteja. 28