5407/ /2014 Ympäristökeskuksen kannanotto Veräjäpellon asemakaavaan muutokseen, alue

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNALLE TIEDOKSI Espoon ympäristökeskuksen antamat lausunnot: 4412/ /2015 Espoon ympäristökeskuksen lausunto hakemuksesta MRL:n mukaista suunnittelutarve- /poikkeamisratkaisua varten Espoon Suvisaaariston kylän tiloilla RN:o 1:297 ja 1:406 hakijana Esbo Segelförening rf Asemapiirroksen mukaan lupaa haetaan yhteensä 10 tuki- ja huoltorakennuksen (6 pientä yöpymismökkiä, uusi rantasauna, suihku- ja pukuhuone, valvontarakennus, purjevaja) rakentamiselle Esbo Segelföreningenin purjehduspaviljongin yhteyteen ranta-alueelle. Rakennusten yhteiskerrosala on noin 400 k-m2. Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Joulu-tammikuussa nähtävillä olleessa Saariston osayleiskaavaluonnoksessa alue on osoitettu purjehdusurheiluun liittyvien palvelujen alueeksi (P- 1). Pentalan saareen on vuonna 2008 rakennettu vesijohdot ja paineviemärit, runkoverkko sekä liitännät osaan saaren kiinteistöistä. Ympäristökeskuksen lausunto Hankkeen yhteydessä tulee varmistaa jätevesien asianmukainen käsittely ja liittäminen saaren vesihuoltoverkkoon. Lisäksi uusien rakennusten yhteydessä tulee tarkistaa, että ne sijoittuvat kaikilta osin tulvariskialueen ulkopuolelle (Kalevi Hiironniemi) 5407/ /2014 Ympäristökeskuksen kannanotto Veräjäpellon asemakaavaan muutokseen, alue Asemakaavan muutosalue sijaitsee Leppävaaran Urheilupuiston vieressä Veräjäpellonkadun ja Lintuvaarantie risteyksessä. Kaava-alueella on koulurakennuksia, liikuntahalleja, ylipaineurheiluhalli, talousrakennuksia ja asuintalo. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan uusien koulurakennusten ja urheilu- ja virkistyspalveluiden rakentaminen. Ympäristökeskus antoi kannanoton asemakaavamuutoksesta. Ympäristökeskus katso, että kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä on riittävästi huomioitu koulujen ja päiväkotien kaltaisten herkkien kohteiden ilmanlaadun suojavyöhykesuositukset sekä Lintuvaarantien melualue. Kaava-alueen eteläosassa on avo-oja, joka on siirretty vuonna 2014 urheiluhallin rakentamisen yhteydessä. Ympäristökeskus katsoo, että Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossa periaatteet uoman siirrolle koskevat kaikkia avo-ojia kaava-alueella jatkossakin. Kaavakartan hule-aluerajaus ja hulevesien kaavamääräys ovat riittäviä maankäytön ohjauskeinoja, joilla Monikonpuron kuormittumista lievennetään. Ympäristökeskuksen mielestä kaavaselostuksessa tulisi ottaa kantaa lumitiloihin kaava-alueella, koska kaava-alue käsittää julkisia tiloja, laajoja kenttiä ja parkkialueita. Ympäristökeskus huomauttaa, että tilapäisiä leikki- ja ulkoilualueita on kaavaselostuksen suunnitelmissa osoitettu tulvaherkille alueille. Tulvariskit tulee huomioida myös tilapäisten maankäyttöratkaisujen suunnittelussa, jotta lapsille taataan turvallinen ja viihtyisä ympäristö. (Laura Lundgren)

2 Espoon ympäristökeskukselle tulleet kirjeet ja päätökset: 206/ /2016 Suomen ympäristökeskuksen päätökset jätteen siirrosta, jalometallipitoisten happamien liuosten, syanidipitoisten liuosten ja galvaanisen lietteen tuonti Ruotsista Suomeen, Kuusakoski Sverige AB Suomen ympäristökeskus on päätöksillään SYKE-2016-K-42, SYKE-2016-K-43 ja SYKE K-44 hyväksynyt Kuusakoski Sverige AB:n jätteensiirtoilmoitukset SE150177, SE ja SE Jätteet tuodaan Ruotsista Kuusakoski Oy:n Espoon laitokselle. Jalometallipitoisia happamia liuoksia tuodaan yhteensä 150 tonnia, syanidipitoisia liuoksia tuodaan yhteensä 100 tonnia ja galvaanisia lietteitä tuodaan yhteensä 500 tonnia. Kutakin jätettä tuodaan 20 erässä. Galvaaniset lietteet tuodaan ensin Espoon laitokselle, josta ne punnituksen ja analysoinnin jälkeen viedään hyödynnettäväksi Kuusakoski Oy:n Kajaanin laitokseen. Muut jätteet hyödynnetään Espoon laitoksessa. Luvat jätesiirroille myönnetään saakka. (Tommi Paavilainen) 1132/ /2016 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitoksen toiminnan muutosta ja lupamääräysten tarkistamista koskevasta ympäristöluvasta tehdystä valituksesta Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) teki päätöksen Nro 76/2013/1 (Dnro ESAVI/310/04.08/2011) Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta ja toiminnan olennaisesta muuttamisesta. Espoon ympäristölautakunta ei valittanut päätöksestä. Fortum Power and Heat Oy sen sijaan valitti päätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle Fortum Power and Heat Oy esitti lupamääräyksen 1.3. poistamista ja lupamääräyksen muuttamista. Vaasan hallinto-oikeuden päätös Hallinto-oikeus valituksen osin hyväksyen muutti aluehallintoviraston päätöstä poistamalla alkaen lupamääräyksen 1.3. ja muutti lupamääräystä Lupamääräykset kuuluvat muutettuina seuraavasti (muutokset kursiivilla): 1.3. Kattilassa So3 polttoaineena käytettävässä kivihiilessä saa olla rikkiä enintään 390 milligrammaa yhden megajoulen suuruista energiamäärää kohti (mg/mj). Määräys on voimassa saakka Kattilan So1 rikkidioksidin, typenoksidien tai hiukkasten poistoon tarkoitettujen laitteiden ollessa rikkoutumisen tai toimintahäiriön vuoksi poissa toiminnasta tai toimiessa vajaatehoisesti eikä laitos ole voinut palata normaaliin toimintaan 24 tunnin kuluessa, on luvan saajan rajoitettava kattilan So1 päästöjä käyttämällä vähän päästöjä aiheuttavia polttoaineita tai rajoittamalla So1:n toimintaa. Tällöin kattilan So1 rikkidioksidipäästö saa olla enintään 275 kg/h ja hiukkaspäästö enintään 24 kg/h. Vastaavat päästörajat alkaen ovat rikkidioksidille 132 kg/h, hiukkasille 14 kg/h ja typenoksideille typpidioksidina 134 kg/h. Määräajan lisäämistä lupamääräykseen 1.3. hallinto-oikeus perusteli useilla valtioneuvosto päätöksillä ja niiden siirtymäsäännöksillä.

3 Lupamääräyksen muuttamista perusteltiin useilla valtioneuvoston asetuksilla ja ympäristönsuojelulain pykälillä. Hallinto-oikeus totesi, että häiriötilanteille asetuettu päästörajoitus on suhteessa tiukka verrattuna normaalitilanteen päästöraja-arvoihin. Tämä ei ole tarpeen ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi häiriötilanteen aikana. Näin ollen hallinto-oikeus päätyi korottamaan lupamääräyksessä asetutut päästöraja-arvot kaksinkertaisiksi. Yhtiön vaatimuksen mukaisiksi niitä ei katsottu tarpeen korottaa. Fortum Power and Heat Oy:n valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen Fortum Power and Heat Oy valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen samoin perustein kuin Vaasan hallinto-oikeuteenkin, ja vaati että lupamääräys muutettaisiin kuulumaan niin, että puhdistinlaitteiden häiriötilanteen aikaan kattilan So1 rikkidioksidipäästö saa olla enintään 375 kg/h ja hiukkaspäästö enintään 24 kg/h jälkeenkin. Kansallisen siirtymäsuunnitelmakauden jälkeen vastaava päästöraja typenoksidien päästölle on 200 kg/h. Fortum Power and Heat Oy:n mukaan hallinto-oikeuden lupamääräykseen tekemä muutos ei vähentäisi yhtiön kohtuuttomiksi katsomia kustannuksia. Yhtiön mukaan heidän esittämänsä häiriöpäästörajat olivat varovaisuus- ja huolellisuusperiaatteen sekä ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen mukaisia. Yhtiö lausui myös valituksessaan, että he olivat tehneet uuden myös kattilaa So1 koskevan ympäristölupahakemuksen, koska kattila oli ilmoitettu niin sanottuun kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan ja sitä koskevien lupamääräysten tarkistamista oli uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) 103 ja 233 :n mukaan siten haettava. Siirtymäsuunnitelmakaudelle, joka alkaa , polttolaitokselle ja kattilalle So1 tullaan määräämään asetuksen 1017/2001 nojalla annettuihin päästöraja-arvoihin perustuvat uudet päästörajat. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu. Korkein hallinto-oikeus lausui, että päästöraja-arvot olivat tiukentuneet alkaen. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan asiassa ei muutoin esitetty selvitystä siitä, että häiriötilanteen varalta asetettujen päästöraja-arvojen noudattaminen olisi teknisesti tai tuotannollisesti mahdotonta taikka ongelmallista. Kun lisäksi otettiin huomioon, että kansallisen siirtymäsuunnitelmapäätöksen merkitys oli tuotu esiin vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa, ei valituksessa esitetyillä perusteilla ollut syytä muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä. Korkein hallintooikeus kuitenkin totesi, että kansallista siirtymäsuunnitelmaa koskevalla päätöksellä olisi saattanut olla merkitystä myös häiriötilanteen varalta asetettavien päästöraja-arvojen kannalta. Lupaharkinnassa päätöksen merkitystä olisi tällöin tullut arvioida yhdessä muiden tekijöiden kanssa. Korkein hallinto-oikeus lausui myös, että yhtiöllä on korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen estämättä mahdollisuus tarvittaessa panna vireille uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) 89 :n 1 momentin perusteella hakemus luvan muuttamisesta. Linkki korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen: Päätös on myös nähtävillä ympäristölautakunnan kokouksessa. (Katja Ohtonen)

4 1159/ /2016 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen ympäristöluvasta Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa ja sen muutosta koskevan ympäristölupapäätöksen. Päätöksestä jätettiin Vaasan hallinto-oikeudelle, VaHO, viisi valitusta. Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi valtaosan valituksista, mutta muutti joiltakin osin lupamääräyksiä. VaHO kumosi lupahakemuksen siltä osin kuin HSY:lle oli myönnetty lupa käsitellä metsäteollisuuden kuitulietteitä kompostoimalla jälkikypsytyskentällä. VaHO:n päätöksestä valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen 13 valittajaa. Kahdeksan valittajan valitus hylättiin, koska he eivät olleet valittaneet ensin VaHO:lle. KHO ei ole ensimmäinen valitusaste. Muilta osin valitukset hylättiin ja VaHO:n päätös jäi voimaan. Lopputuloksena alkuperäistä, Etelä-Suomen aluehallintoviraston antamaa ympäristölupaa muutettiin viiden lupamääräyksen kohdalla seuraavasti: Metsäteollisuuden kuitulietteiden, enintään t/a, kompostoinnin salliva maininta poistettiin (lupamääräykset E 1, E 5) VaHO muutti aluehallintoviraston päätöstä paalaamattoman sekajätteen välivarastoinnin osalta siten, että toiminnassa on sallittua vain sekajätteen vastaanottoon liittyvä lyhytaikainen välttämätön varastointi ennen käsittelyä. Alkuperäisessä luvassa oli annettu maksimimäärä tonnia kerrallaan (lupamääräys H 16). VaHO lisäsi maininnan, jonka mukaan melua aiheuttavia huoltotoimenpiteitä ja koneiden korjausta, saa harjoittaa jätteenkäsittelykeskuksessa arkipäivisin klo ja poikkeustapauksissa myös arkipyhisin ja viikonloppuisin klo (määräys A 1). Lupamääräyksessä A 13 oli kohta, jonka mukaan luvan saajan on varauduttava mahdollisiin poikkeus- ja häiriötilanteisiin ajantasaisella poikkeus- ja häiriötilannesuunnitelmalla. VaHO lisäsi, että suunnitelmassa on oltava myös ohjeet siitä, miten lähialueen asukkaille tiedotetaan sellaisista poikkeus- ja häiriötilanteista, joista saattaa aiheutua terveyshaittaa tai muuta merkittävää ympäristöhaittaa asukkaille. VaHO lisäsi maininnan, jonka mukaan melutarkkailussa on otettava huomioon hyötykäyttökentillä tapahtuvat uudet melua aiheuttavat toiminnot. Tarkkailusuunnitelman tarkistus on esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi mennessä. (Määräys A 20). VaHO lisäsi maininnan, jonka mukaan sekajätteen varastoinnista, paalaamisesta ja paalien avaamisesta aiheutuva hajuhaitta on selvitettävä ensimmäisen toimintavuoden aikana Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (Määräys A 25) Asukkaiden valituksissa oli vaadittu myös terveydellisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointia. KHO totesi, että vaadittu jätteenkäsittelykeskuksen terveydellisten vaikutusten laajempi arviointi ei ole tarpeen ympäristönsuojelulaissa tarkoitetun pilaantumisen tai sen vaaran ehkäisemiseksi. Kuten Vaasan hallinto-oikeus myös totesi, toiminnan sosiaalisia vaikutuksia ei arvioida ympäristölupamenettelyssä. KHO:n päätös on luettavissa verkkosivulla: (Harri Anttila)

5 206/ /2016 Suomen ympäristökeskuksen päätös jätteen siirrosta, rakennus- ja purkujätteen vienti Delete Finland Oy:n laitokselta Viroon, GemiFin Oy Suomen ympäristökeskus on päätöksellään (SYKE-2015-K-190) hyväksynyt GemiFin Oy:n ilmoituksen (FI003127) rakennus- ja purkujätteen viennistä Delete Finland Oy:n Juvanmalmin laitokselta Viroon väliaikaisesti hyödynnettäväksi Ragn-Sells AS:n Tallinnan laitoksessa ja varsinaisesti hyödynnettäväksi useissa laitoksissa Virossa. Lupa jätesiirroille myönnetään aikavälille Jätettä siirretään 910 erässä yhteensä tonnia. (Tommi Paavilainen)