Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Transkriptio

1 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin ympäristövirasto Raportointi: Liisa Elo Tiivistelmä: Petteri Mäkelä, Porin kaupungin ympäristövirasto

2 Sisällys JOHDANTO... 1 MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 2 MERKITTÄVIMMÄT HÄIRIÖT MITTAUSASEMILLA... 3 MITTAUSTULOKSET... 3 EPISODITILANTEET... 7 VARAUTUMINEN EPISODITILANTEISIIN... 8 JOHDANTO Tämä raportti on tiivistelmä Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 raportista, joka taulukoineen ja kuvaajineen löytyy täydellisenä osoitteesta Tässä raportin tiivistelmässä on esitetty keskeisimmät tulokset Harjavallan ja Porin ilmanlaadun mittauksista vuodelta 2014 ja ajankohtaista tietoa ilmanlaadun mittauksista sekä ilman epäpuhtauksista. Alueen päästöt aiheutuvat pääosin liikenteestä, suurteollisuudesta ja energiantuotannosta, ilmanlaatua mittaavatkin jatkuvatoimisesti Harjavallan ja Porin kaupungit yhteistyössä suurteollisuuden kanssa. Mittaustulokset ohjautuvat Porin ympäristövirastolle, missä huolehditaan tulosten raportoinnista. Mittausjärjestelmän hallinnosta ja ylläpidosta vastaa Harjavalta-Pori ilmanlaatutyöryhmä. Ilmanlaadun seuranta perustuu alueen teollisuuden ja kaupunkien välisiin sopimuksiin. Porissa vuosittaiset käyttökustannukset määräytyvät suurten laitosten edellisen vuoden päästömäärien mukaan. Päästöihin huomioidaan rikkidioksidi, typenoksidi sekä hiukkaset. Harjavallan kustannusjako on toteutettu prosenttiosuussopimuksella Boliden Harjavalta Oy:n, Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n, Suomen Teollisuuden Energiapalvelut-STEP Oy:n sekä Harjavallan kaupungin kesken. Porin kaupungin ympäristövirastolla on voimassa oleva ilmanlaatumittauksiin kohdistuva palvelusopimus Rauman kaupungin ympäristöviraston kanssa vuoden 2016 loppuun. Porissa käsitellään Rauman Hallikadun mittaustulokset ja ne välitetään myös ilmanlaatuportaaliin Ilmatieteen laitokselle. 1

3 MITTAUSJÄRJESTELMÄ Mittausjärjestelmä sisältää seitsemän mittauspistettä viidessä kohteessa (Kuva 1.), joista neljä mittaa ilman epäpuhtauksia ja kolme vallitsevaa säätilaa. Porin Itätullin mittauspisteellä mitataan rikki- ja typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien sekä pienhiukkasten pitoisuuksia. Porin Pastuskerissa taas mitataan rikkidioksidin pitoisuuksia ja säätilaa ja Porin ympäristövirastolla vain säätilaa. Harjavallan Kalevan ja Pirkkalan asemat mittaavat rikkidioksidin, hengitettävien- ja pienhiukkasten pitoisuuksia. Kalevassa mitataan lisäksi säätilaa. Kaikki mittaustulokset ohjautuvat Porin ympäristövirastolle, josta ne lähetetään tunneittain Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaaliin. Kuva 1. Harjavallan ja Porin mittausasemien sijainti Mittausjärjestelmät noudattavat laatukäsikirjaa, joka täyttää standardien SFS-EN ISO 9000:2205, SFS-EN ISO 9001:2008, SFS-EN ISO 9004:2009 sekä SFS-EN 17025:2005 vaatimukset. Mittausjärjestelmä on niin ikään Valtioneuvoston asetusten mukainen. Käytettävät mittalaitteet täyttävät hankintahetkellä voimassa olleet tyyppihyväksyntää koskevat vaatimukset. 2

4 MERKITTÄVIMMÄT HÄIRIÖT MITTAUSASEMILLA Hiilimonoksidia mitataan Itätullissa analysaattorilla (CO12M). Maaliskuussa laitteen regulaattori paloi, jolloin laite oli pois mittausverkosta välisen ajan. Tämä tapahtuma laski maaliskuun mittausvaliditeetin alle säädetyn ohjearvon eli. Itätullissa mitataan otsonipitoisuutta analysaattorilla (API 400 A). Otsonilaitteen kriittinen aukko tukkeentui maaliskuussa, jolloin myös UV-lampun kohdistuksen säätö petti. Laite oli pois mittausverkosta Maaliskuun mittausvaliditeetti ei yltänyt ohjearvon määräämään arvoon. Heinäkuussa 2014 tapahtui Itätullissa laiterikko typpidioksidin mittausten osalta, minkä vuoksi mittaustulosten validiteetti laski alle ohjearvon. Vuoden mittaustulosten ajallinen edustavuus pysyi kuitenkin validiteettirajan yläpuolella. Vanha laite (Monitor Labs Inc. 9941B) vaihdettiin uuteen laitteeseen (AC 32M). Porin Itätullissa mitataan pien- ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia analysaattorilla (MP101M+CPM). Mittausvaliditeetti ei täyttynyt elokuussa, sillä mittaava laite kastui sadevedestä. Harjavallan Pirkkalan rikkidioksidianalysaattori oli rikki tammikuusta kesäkuuhun asti ja tuloksia saatiin vasta heinäkuussa Näin ollen rikkidioksidin validiteetti ei pysynyt riittävänä. MITTAUSTULOKSET Kustakin mitatusta ilman epäpuhtaudesta on esitetty Valtioneuvoston päätöksien 480/96 ja 38/2011 mukainen raja- ja/tai ohjearvo, useimmiten mittaustuloksen jälkeen sulkeissa. Yksikkö on µg/m 3, eli gramman miljoonasosaa kuutiometriä kohden, paitsi hiilimonoksidi eli häkä on mitattu yksiköllä mg/m 3 eli gramman tuhannesosaa kuutiometriä kohden. Porin mittauspisteiden tulokset Rikkidioksidi Ilman rikkidioksidipitoisuudet olivat edellisten vuosien tapaan alhaiset. Suurin tuntiarvo 18µg/m 3 mitattiin Itätullissa syyskuussa. Ohjearvojen ylityksiä ei esiintynyt mittausjakson aikana Itätullin eikä Pastuskerin mittauspisteillä. Vuosikeskiarvo molemmilla mittausasemilla oli 1µg/m 3. Itätullin mittauspiste Vuoden mittausajasta hyväksyttäviä tuloksia oli keskiarvollisesti 98 % (75 %), eikä ohjearvo alittunut yhtenäkään kuukautena. Syyskuussa mitattu toiseksi suurimman vuorokausiarvon maksimi 7µg/m 3 (80µg/m 3 ) alitti ohjearvon selvästi. Suurin 99 %:n tuntiarvo 18µg/m 3 (250µg/m 3 ) mitattiin niin ikään syyskuussa ja oli selvästi ohjearvoa alhaisempi. Pastuskerin mittauspiste Vuoden mittausajasta hyväksyttäviä tuloksia oli keskiarvollisesti 97,6 % (75 %), eikä ohjearvo alittunut yhtenäkään kuukautena. Syyskuussa ja marraskuussa mitattu toiseksi suurimman vuorokausiarvon maksimi 8µg/m 3 (80µg/m 3 ) alitti ohjearvon selvästi. Suurin 99 %:n tuntiarvo 13µg/m 3 (250µg/m 3 ) mitattiin myös syyskuussa ja alitti ohjearvon selvästi. Typpidioksidi Typpidioksidia mitataan vain Itätullin mittauspisteellä, jolla mitatut typenoksidien pitoisuudet ovat suurimmalta osin liikenneperäisiä. Tunti- ja vuorokausiarvojen ylityksiä ei esiintynyt mittausjakson aikana. Heinäkuun mittausvaliditeetti (40,3 %) ei ollut riittävä mittalaitteen rikkoutuisen vuoksi. Silti vuoden 3

5 keskiarvo 92,8 % oli validiteetin osalta huomattavasti ohjearvoa (75 %) parempi. Heinäkuussa mitattiin toiseksi suurimman vuorokausiarvon maksimi 48µg/m 3 (70µg/m 3 ) joka alitti ohjearvon. Suurin 99 %:n tuntiarvo 83µg/m 3 (150µg/m 3 ) mitattiin myöskin heinäkuussa ja oli selvästi alle ohjearvon. Hiilimonoksidi Hiilimonoksidia mitattiin ainoastaan Itätullin mittauspisteellä. Mitatut pitoisuudet olivat alhaisia ja verrattuna tunnin ja 8-tunnin ohjearvoihin eivät ylittyneet mittausjakson aikana. Maalikuun mittausvaliditeetti 69,8 % jäi alle ohjearvon (75 %) laiterikon vuoksi. Koko vuoden keskiarvo 95 % oli kuitenkin selvästi yli vaaditun. Suurin tuntikeskiarvo mitattiin tammikuussa, jolloin maksimipitoisuus oli 1,3 mg/m 3 (20mg/m 3 ), joka on yli puolet pienempi kuin viime vuoden vastaava arvo. Suurin kahdeksan tunnin keskiarvo 1,4mg/m 3 (8mg/m 3 ) mitattiin niin ikään tammikuussa, muutoin arvo pysyi alle 1mg/m 3 :n. Otsoni Otsonia mitataan Itätullin mittausasemalla. Raja-arvon ylityksiä ei tullut vuoden 2013 tapaan lainkaan mittausjakson aikana. Maaliskuun mittausvaliditeetti oli vain 9,7 % (75 %) laiterikon vuoksi. Koko vuoden mittausvaliditeetin keskiarvo 90,2 % pysyi kuitenkin selvästi vaaditun tason paremmalla puolella. Otsonipitoisuus oli korkeimmillaan toukokuussa, jolloin mitattiin tunnin 99 % arvo 111µg/m 3 (180µg/m 3 ) ja suurin 8h:n keskiarvo 108µg/m 3 (120µg/m 3 ). Yleensä olosuhteet otsonin muodostumiselle ilmakehässä ovatkin otollisimmat keväällä. Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Valtioneuvoston päätöksien 480/96 ja 38/2011 ilmanlaatuohjearvo tai raja-arvo eivät ylittyneet Porissa hengitettävien hiukkasten osalta. Keväthiukkaspitoisuudet ovat suoraan verrannollisia kaukokulkeutumiseen, katupuhtaanpidon onnistumiseen keväällä sekä säätilaan. Hiukkaspitoisuutta mitattiin Porissa jatkuvatoimisella analysaattorilla Itätullin mittausasemalla. Laitteisto on varustettu karkeajakoisen pölyn erottimella, jolloin tuloksissa on huomioitu vain hengitysteihin joutuvan, hienojakoisen pölyn osuus. Elokuussa hengitettävien hiukkasten mittauksista vastaava laite kastui sadevedestä ja näin ollen elokuun mittausvaliditeetti 43,9 % (75 %) ei täyttynyt. Sen sijaan muina kuukausina ja vuoden keskiarvon 97,4 % osalta validiteetti täyttyi hyvin. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli 14 g/m 3. Toiseksi suurimman vuorokausiarvon korkein pitoisuus 51 g/m 3 (70 g/m 3 ) mitattiin maaliskuussa. PM h:n rajaarvopitoisuutta vastaava arvo 50 g/m 3 ylittyi seitsemänä vuorokautena (35 ylitystä sallitaan), mutta itse raja-arvo ei ylittynyt: g/m g/m g/m g/m g/m g/m g/m 3 Pienhiukkaset (PM 2,5 ) Pienhiukkasia (PM 2,5 ) mitattiin Itätullissa samalla laitteella kuin hengittäviä hiukkasia. Elokuussa laite kastui rankkasateessa ja kuun mittausvaliditeetti jäi 44.6 %:n (75 %), muuten mittausvaliditeetti saavutettiin ja vuoden keskiarvo oli 94,25 %. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo oli 7µg/m 3, eikä annettu raja-arvo 25µg/m 3 täten ylittynyt. 4

6 Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaatuindeksi lasketaan rikki- ja typpidioksidi, hiilimonoksidi, otsoni ja pien- sekä hengitettävät hiukkaset huomioon ottaen tunneittain ja ilmanlaatu luokitellaan viiteen eri ryhmään. Ilmanlaatuindeksi perustuu Itätullin mittausaseman tuloksiin ja on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Ilmanlaatuindeksi Itätullissa yhden tunnin arvoilla. Vuonna %:a mittausvuorokausista olivat ilmanlaadultaan hyviä, 23 %:a tyydyttäviä, 37 %:a välttäviä, 19 %:a huonoja ja 4 %:a erittäin huonoja. Taulukko 1. Ilmanlaatuindeksien laatuluokittelu mittausvuorokausien perusteella. 5

7 Harjavallan mittauspisteiden tulokset Rikkidioksidi Rikkidioksidia mitataan Harjavallassa sekä Pirkkalan, että Kalevan asemilla. Pirkkalan asemalla tapahtuneen laiterikon takia Pirkkalan mittaustulosten vuosivaliditeetti ei täyttynyt. Pirkkalan mittauspiste Ilman rikkidioksidipitoisuudet pysyivät heinäkuusta joulukuuhun ilman ylityksiä. Vuoden mittausajasta hyväksyttäviä tuloksia oli keskiarvollisesti vain 48,3 % (75 %) laiterikon vuoksi. Uusi laite saatiin kytkettyä mittausverkkoon vasta kesäkuussa ja heinä-joulukuun osalta analysaattorin ollessa käytössä validiteetti saavutettiin. Lokakuussa mitattu toiseksi suurimman vuorokausiarvon maksimi 32µg/m 3 (80µg/m 3 ) alitti ohjearvon selvästi. Suurin 99 %:n tuntiarvo 103µg/m 3 (250µg/m 3 ) mitattiin niin ikään lokakuussa ja oli ohjearvoa alhaisempi. Tuntiarvoista lasketut vuosikeskiarvot olivat 3,4 g/m 3. Kalevan mittauspiste Ilman rikkidioksidipitoisuudet pysyivät koko vuoden ilman ylityksiä. Kalevan rikkidioksidimittausten koko vuoden validiteetin keskiarvo oli 95,8 % (75 %), jota on pidettävä hyvänä. Kesäkuussa mitattu toiseksi suurimman vuorokausiarvon maksimi 47µg/m 3 (80µg/m 3 ) alitti ohjearvon. Suurin 99 %:n tuntiarvo 126µg/m 3 (250µg/m 3 ) mitattiin puolestaan heinäkuussa. Tuntiarvoista lasketut vuosikeskiarvot olivat 4,0 g/m 3. Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Hengitettävien hiukkasia mitataan jatkuvatoimisesti Kalevan ja Pirkkalan mittausasemilla. Niille määritettiin Harjavallan osalta myös alkuainekohtaiset pitoisuudet. Pirkkalan mittauspiste Valtioneuvoston päätöksien 480/96 ja 38/2011 ilmanlaatuohjearvo tai raja-arvo eivät ylittyneet Pirkkalassa hengitettävien hiukkasten osalta. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 97 % (75 %). Suurin ohjearvoon (70µg/m 3 ) verrattava vuorokausipitoisuus 33 µg/m 3 mitattiin Pirkkalassa elokuussa. Suurin mitattu tuntipitoisuus 48µg/m 3 esiintyi sekä maaliskuussa että kesäkuussa. Tuntiarvoista lasketut vuosikeskiarvot olivat 11,4 g/m 3. Yhtään vuorokausiarvon ylitystä ei mitattu. Kalevan mittauspiste Ohje- tai raja-arvot eivät ylittyneet Kalevankaan mittauspisteellä. Mittausvaliditeetti oli hyvä läpi vuoden ja keskiarvollisesti peräti 99,7 % (75 %). Toiseksi suurin vuorokausiarvo oli ylimmillään 45 g/m 3 (70 g/m 3 ) helmikuussa. PM10 24 h:n raja-arvopitoisuutta vastaava arvo 50 µg/m 3 ylittyi vain kerran (35 ylitystä sallitaan) kun mitattiin 55µg/m 3 pitoisuus. Itse raja-arvo ei siis ylittynyt. Alkuainekohtaiset pitoisuudet Hengitettävien PM 10 hiukkasten alkuainekohtaisille pitoisuuksille on määritelty ainoastaan tavoitearvot kalenterivuoden keskiarvoille arseenin, kadmiumin ja nikkelin osalta. Vuonna 2014 sekä Kalevan että Pirkkalan asemilla arseenipitoisuudet nousivat yli tavoitearvon kun taas kadmiumin ja nikkelin osalta arvot ovat selkeästi laskeneet edellisvuosiin nähden. Metallinäytteiden keruusta ja analysoinnista on vastannut 6

8 Boliden Harjavalta Oy. Mittausepävarmuus arseenin ja nikkelin osalta on 30 % ja kadmiumin osalta 25 %. Yksikkö on ng/m 3 eli gramman miljardisosaa kuutiometriä kohden. Pirkkalan mittausaseman vuosikeskiarvot (tavoitearvo suluissa) olivat arseeni 6,48ng/m 3 (6ng/m 3 ), kadmium 0,94ng/m 3 (5ng/m 3 ) ja nikkeli 3,6ng/m 3 (20ng/m 3 ). Kalevan mittausaseman vastaavat olivat arseeni 8,14ng/m 3 (6ng/m 3 ), kadmium 1,69ng/m 3 (5ng/m 3 ) ja nikkeli 5,92ng/m 3 (20ng/m 3 ). EPISODITILANTEET Episoditilanteella tarkoitetaan sitä, että ilmansaasteiden pitoisuudet kohoavat huomattavasti normaalia korkeammiksi pidemmällä aikavälillä. Episoditilanteita voi syntyä sään, kaukokulkeuman tai poikkeuksellisten päästötilanteiden, kuten laiterikkojen takia. Kevään katupölykausi Sääolojen lisäksi katujen kunnossapito vaikuttaa katupölyn kerääntymiseen. Suurin osa katupölystä kuuluu hengitettävien hiukkasten kokoluokkaan. Kevään katupölykauden ajankohta ja voimakkuus vaihtelevat vuosittain, vuonna 2014 kausi oli kuukautta normaalia aikaisemmin, helmi-maaliskuun vaihteessa. Porin keskustassa hiukkasten paikallisia päästölähteitä ovat liikenne, puun pienpoltto ja energiantuotanto. Hiukkasia kaukokulkeutuu myös lähikunnista ja ulkomailta. Suurin osa hengitettävistä hiukkasista on peräisin liikenteen nostattamasta katupölystä. Episoditilanteet Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuus saa olla Valtioneuvoston säädösten mukaan yli 50µg/m 3 35 vuorokautena vuodessa. Jos ylityspäiviä kertyy 36 tai enemmän, hengitettävien hiukkasten raja-arvo ylittyy. Porissa Itätullin asemalla vuorokausipitoisuus ylittyi seitsemän kertaa ja Harjavallassa Kalevan asemalla kerran. Typpidioksidille tuntikeskiarvo saa olla yli 200µg/m 3 18 tuntina vuodessa. Typpidioksidipitoisuuksiin vaikuttavat Porissa eniten liikenteen pakokaasut ja sää. Pitoisuudet pääsevät kohoamaan heikkotuulisella säällä erityisesti ruuhka-aikaan. Korkeita mittaustuloksia saattaa aiheutua inversiosta, jonka takia kylmä ilma ja saasteet sen mukana eivät pääse kohoamaan normaalisti ylemmäs vaan jäävät maan tasalle. Typpidioksidille korkeita tuntipitoisuuksia mitattiin Porissa vuonna 2014 vain kerran. Rikkidioksidille tuntikeskiarvo saa olla yli 350µg/m 3 24 tuntina vuodessa ja vuorokausikeskiarvo saa olla yli 125µg/m 3 kolmena päivänä vuodessa. Nämä arvot eivät ylittyneet Porissa tai Harjavallassa vuonna Otsoniepisodi voi muodostua jos otsonia kaukokulkeutuu muualta Euroopasta huomattavia määriä. Korkeimmat otsonipitoisuudet mitataan yleensä aurinkoisina kevät- ja kesäpäivinä, jolloin ilmavirtaukset saapuvat Keski- ja Itä-Euroopasta. Otsoniepisodiksi voi luokitella tilanteet, jolloin 8 tunnin keskiarvopitoisuudet ylittävät 120µg/m 3. Väestölle tiedottamisen kynnysarvo tuntiarvona on 180µg/m 3. Kumpaakaan ylitystä ei tapahtunut Porissa vuonna

9 VARAUTUMINEN EPISODITILANTEISIIN Ilmanlaatua voi tarkkailla tosiaikaisesti ilmanlaatuportaalissa ( Ilmanlaadun heikkenemisestä tiedotetaan kuntalaisille Porin ympäristöviraston toimesta. Harjavallan rikkidioksidipitoisuuksien valvontaa varten ilmanlaadun mittausohjelmassa on ominaisuus huomattavasti kohonneiden pitoisuuksien ilmoittamisesta tekstiviestihälytyksillä 23 ennalta sovittuun puhelimeen. Tällä toimenpiteellä varmistetaan reaaliaikainen ennakkotieto kohonneista pitoisuuksista tuotantoon sekä Porin kaupungin ympäristövirastoon. Porin ympäristövirastossa on laadittu tiedotus- ja toimintaohje sellaisia tilanteita varten, jolloin valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 38/ :ssä säädettyjen tunti- tai vuorokausipitoisuuksien raja-arvo, taikka kahdeksan tunnin raja-arvon numeroarvo ylittyy. Episoditilanteiden tiedotteet jaetaan niiden vakavuuden mukaan Satakunnan Radiossa, Satakunnan Kansassa ja Porin ympäristöviraston verkkosivuilla. Mahdollisissa tiedotteissa annetaan toimintaohjeet väestölle. On huomattavaa, että episoditilanteet ovat hyvin epätodennäköisiä ja toteutuessaankin aiheuttavat terveyshaittaa todennäköisesti vain herkimmille väestöryhmille. 8