UUDENMAAN ILMANLAADUN SEURANNAN KUNTAYHTEISTYÖSOPIMUS

Transkriptio

1 UUDENMAAN ILMANLAADUN SEURANNAN KUNTAYHTEISTYÖSOPIMUS 1 Sopimuskohde 2 Sopimuksen voimassaolo 3 Liittyminen HSY:n muuhun toimintaan 4 HSY:n tehtävät Uudenmaan maakunnan kunnat (jäljempänä tilaaja) pois lukien pääkaupunkiseutu (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja tekijänä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (jäljempänä HSY) tekevät ilmanlaadun seurannasta vuosina seuraavan yhteistyösopimuksen. Sopimus koskee liitteenä olevan julkaisun Ilmanlaadun seuranta Uudenmaalla Päivitetty seurantaohjelma vuosille mukaisen ilmanlaadun seurannan toteuttamista pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudenmaan seuranta-alueella seuraavin tarkennuksin: - Luvun 4.4. bioindikaattoriseuranta ei sisälly tämän sopimuksen mukaiseen yhteistyöhön, mutta tuloksia hyödynnetään laadittavassa vuosiraportissa. Tämä sopimus on voimassa , kuitenkin niin että viimeisen vuoden raportointi mennessä kuuluu sopimukseen. Kuntayhteistyö liittyy läheisesti HSY:n omaan ilmanlaadun seurantaan. Sopimus otetaan tarkistettavaksi, mikäli HSY:n päätöksin pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seurantajärjestelmää muutetaan tämän sopimuksen mukaisen kuntayhteistyön kannalta olennaisesti. HSY huolehtii koko ohjelman mukaisesta ilmanlaadun seurannasta: laitteistojen asentamisesta, varsinaisesta mittaustoiminnasta, päästökartoituksesta, raportoinnista ja tiedottamisesta sekä tulosten toimittamisesta valtakunnalliseen ilmanlaadun tietorekisteriin. Tehtävät suoritetaan kiinteästi HSY:n ilmanlaadun omaan seurantatoimintaan liitettynä niin, että toiminta vastaa mahdollisimman hyvin HSY:n omia toimintakäytäntöjä ja laatuvaatimuksia. Muista tehtävien suorittamiseen liittyvistä ehdoista on sovittu tässä sopimuksessa.

2 5 Tilaajan tehtävät 6 Raportointi ja tiedottaminen Yhteistyökunnat vastaavat seuraavista tehtävistä: - toimiminen paikallisena asiantuntijana liikennemääriä arvioitaessa päästöjen laskemista varten - toimiminen paikallisena asiantuntijana mittauspaikkoja valittaessa (kunnat, joissa mittausasema ja/tai passiivikeräin) - mittausasemien pystyttämiseen tarvittavista luvista ja sähkön saannista huolehtiminen (kunnat, joihin tulee mittausasema tai bentso(a)pyreenin mittauspiste) - passiivikeräinten kuukausittainen vaihtaminen (kunnat, joissa passiivikeräimiä käytetään) - kunnan luvittamien ympäristölupavelvollisten laitosten päästötietojen toimittaminen HSY:lle vuosittain mennessä. Edellä mainittujen tehtävien toteutuksesta vastaavat kunnissa tämän sopimuksen mukaiset yhdyshenkilöt. Näiden kanssa HSY sopii töiden yksityiskohdista myöhemmin. HSY tekee seurannasta yhteenvetona vuosiraportin kunakin vuonna mennessä. Lisäksi se julkaisee typpidioksidin ja hiukkasten mittaustulokset reaaliaikaisesti verkkosivuilla, joille tiedot päivitetään tunneittain. Tilaajat voivat vapaasti laittaa omille verkkosivuilleen HSY-linkin. Vuosiraportissa käsitellään myös erillisen bioindikaattoriseurannan tuloksia. Vuosiraportti on suomenkielinen, mutta siihen sisällytetään ruotsinkielinen yhteenveto ja kuvailulehti sekä kaksikieliset kuva- ja taulukkotekstit. Raportti kattaa koko seuranta-alueen, mutta siinä on liitteenä erillinen, tiivis katsaus kustakin kunnasta. Kuntakatsaus laaditaan myös ruotsiksi kaksikielisistä kunnista (Inkoo, Hanko, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Raasepori, Sipoo ja Siuntio). Vuosiraportti laaditaan niin, että se toimii myös yhteistarkkailuun mukaan hyväksytyn teollisuuden ja voimalaitosten ilmapäästöjen vaikutusten velvoitetarkkailuraporttina. Raportissa mainitaan ko. laitosten nimet ja päästötiedot. HSY toimittaa tiedon raja-arvojen numeroarvojen ja varoituskynnysten ylittämisestä asianomaisiin kuntiin, joiden kanssa sovitaan yhdessä tiedottamisesta.

3 7 Kustannukset ja niiden jako 8 Kustannusten suoritus 9 Erimielisyyksien ratkaisu 10 Yhteyshenkilöt ja yhteistyöryhmä Seurantakustannukset ovat seuraavat (ilman arvonlisäveroa): - HSY:lle /vuosi * * Kyseessä ovat aloitusvuoden kustannukset. Jatkossa niitä korotetaan 1,5 %/vuosi yleisen kustannustason nousun korvaamiseksi. Kunnat korvaavat sopimuskaudella vuosittain HSY:lle ilmanlaadun yhteisseurannasta aiheutuvat kustannukset. Kustannusten jakautuminen kuntien kesken on esitetty liitteessä 2. "Kunnat ja kustannusten jako". HSY:n kohtuulliseksi katsottava ilmanlaatua koskeva konsultointi sisältyy kustannuksiin. Jos yhteisseurannan piiriin tulee muita osapuolia tai uusia tehtäviä, kustannusten jaosta sovitaan erikseen. Samoin, jos kustannukset muuttuvat sopimuskaudella olennaisesti, sovitaan näiden korvaamisesta HSY:lle erikseen. Mikäli joku kunta jää pois tästä yhteistarkkailusta ja hoitaa seurantavelvoitteensa muulla tavoin, kokonaiskustannuksia ja seurantaohjelmaa supistetaan tältä osin vastaavasti. Vuosimaksu maksetaan HSY:n laskua vastaan mennessä. Maksamisen ehtona on, että edellisen vuoden seurantaraportti on valmistunut. Sopimusta koskevat mahdolliset erimielisyydet pyritään ratkaisemaan neuvottelemalla. Mikäli yksimielisyyteen ei päästä, asia käsitellään Helsingin hallinto-oikeudessa hallintoriita-asiana. Kunnat ilmoittavat yhteyshenkilönsä ja mahdolliset muutokset yhteyshenkilöissä Uudenmaan ELY-keskukselle ja HSY:lle. Seurantaan liittyviä käytännön asioita hoitaa yhteistyöryhmä, jossa ovat edustettuna kuntatilaajat (kolme jäsentä), Uudenmaan ELY-keskus (yksi jäsen) sekä HSY (kaksi jäsentä). Länsi-Uudenmaan (Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti), keskisen Uudenmaan (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula) ja Itä-Uudenmaan (Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila, ja Sipoo)

4 11 Sopimuksen siirtäminen kuntien yhdyshenkilöt valitsevat keskuudestaan kukin yhden edustajan yhteistyöryhmään. Uudenmaan ELY-keskus kokoaa yhteistyöryhmän näistä sekä muiden edellisessä kappaleessa mainittujen osapuolten nimeämistä edustajista. Ryhmä käsittelee yhteistyöasiat, seuraa yhteistarkkailun toteutusta ja tuloksia sekä seuranta-alueen ilmanlaadun kehitystä. Ryhmällä on valtuudet tilaajilta ja tekijältä sopia toteutukseen liittyvistä käytännön asioista tämän sopimuksen puitteissa. Ryhmä kutsuu kokouksiinsa tarvittaessa asiantuntijoita. Kenelläkään sopijapuolella ei ole oikeutta siirtää tätä sopimusta edelleen ilman toisten osapuolten kirjallista suostumusta. Sopimus voidaan siirtää sellaiselle kolmannelle osapuolelle, jolle sopijapuolen tehtävät siirtyvät kokonaan tai osittain. 12 Sopimuksen tarkistamis- ja purkamismahdollisuus Jos tämän sopimuksen noudattamisessa esiintyy huomattavia, epänormaaleja tai muuten arvaamattomia muutoksia, jotka aiheuttavat kohtuuttomia esteitä tai muuten kohtuutonta taloudellista rasitusta tässä sopimuksessa olevien määräysten tai ehtojen toteutuksessa jollekin sopijapuolelle, on tällä sopijapuolella oikeus vaatia asiasta tämän sopimuksen tarkistusneuvotteluja ja viime kädessä sopimuksen purkamista. Jos sopijapuoli rikkoo olennaisesti tätä sopimusta eikä korjaa rikkomustaan kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tätä koskevan kirjallisen ilmoituksen saatuaan, muilla sopijapuolilla yhdessä on oikeus purkaa tämä sopimus rikkoneen sopijapuolen osalta. Tätä sopimusta on tehty yksi kappale kullekin sopimusosapuolelle. Kappaleet ovat samansanaisia.

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20 KUNNAT JA KUSTANNUSTEN JAKO Uudenmaan ilmanlaadun seurannan mittaus/päästöosan kustannusten jako , seuranta-alue 1 Liite 2. Kunta kustannusosuus % vuosi 2019 vuosi 2020 vuosi 2021 vuosi 2022 vuosi 2023 Hanko 0, Hyvinkää 9, Inkoo 0, Järvenpää 8, Karkkila 0, Kerava 8, Kirkkonummi 8, Lapinjärvi 0, Lohja 29, Loviisa 1, Mäntsälä 2, Nurmijärvi 4, Porvoo 10, Raasepori 2, Sipoo 2, Siuntio 0, Tuusula 3, Vihti 3, Yhteensä Kustannusten nousu 1,5 % vuodessa, lähtövuosi 2019, alv 0% Vuosittaiset mittaus-/päästöosan kustannukset jaetaan seuraavasti: Kokonaiskustannus NN, josta kukin kunta maksaa seuraavaan osuuden - 0,35 x kunnan väkiluku / koko alueen väkiluku x NN + 0,15 kertaa kunnan liikenteen typpidioksidi- ja pölypäästöt/alueen kokonaispäästöt x NN - kunnat (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Porvoo), joissa mittausasema kiertää lisäksi kukin 0,05 x NN - Lohja, jossa pysyvä mittausasema 0,25 x NN