Pirkanmaan LAPE Pippuri

Transkriptio

1 Pirkanmaan LAPE Pippuri Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE /STM Erityistason palveluiden uudistaminen Työpaja Projektikoordinaattorit Miettinen Sari ja Miettunen Nanna

2 Pirkanmaan muutosohjelma SOTE, MAKU ja LAPE

3 PIRKANMAAN SOTE ja MAKU -UUDISTUS Pirkanmaa Sari Miettinen

4 PIRKANMAAN LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT SOTE-valmistelutyö sekä Pippuri -ohjausryhmä Lasten ja perheiden palveluiden SOTE-ryhmä pj Maria Päivänen Äitiysja lastenneuvola pj. Tuire Sannisto Lasten ja perheiden sosiaalipalvelut Oppilas- ja opiskelijahuolto pj Nina Lehtinen pj Heli Niemi Lasten ja nuorten somaattinen sairaanhoito pj Marja- Leena Lähdea ho Lasten ja nuorten mielenterveys -työ pj Riittakerttu Kaltiala -Heino Maakunnan LAPEryhmä pj Maria Päivänen Kuntien LAPEryhmät Muutosagentti Pirkanmaan LAPE Pippuri -hanke Perhekeskustoimintamalli Eropalvelut Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki Sähköiset palvelut Maahanmuuttajapalvelut Varhaiskasvatus, koulu ja vapaaaikapalvelut Erityis- ja vaativat palvelut Lastensuojelun sosiaalityön kehittäminen Toimintakulttuurin muutos ja Johtamisen ja osaamisen kehittäminen Lapsivaikutusten arviointi 4

5 VALITTUJEN KEHITTÄMISALUEIDEN SISÄLLÖT 5

6 PIRKANMAAN LAPE PIPPURI -hanke Hankehenkilöstö Tehtävä Yhteystiedot Hanna Harju-Virtanen projektipäällikkö p Titta Pelttari muutosagentti p Henna Vanhatalo projektisihteeri p Jaana Koivisto perhekeskustoimintamalli p Maria Antikainen perhekeskustoimintamalli, varhaiskasvatus p Päivi Viitanen-Marchegiano perhekeskustoimintamalli p Tia Kemppainen vanhemmuuden ja parisuhteen tuki p Marja Olli eropalvelut p Suvi Nieminen maahanmuuttajapalvelut p Susanna Raivio varhaiskasvatus, koulu ja vapaa-aika p Sari Miettinen erityis- ja vaativan tason palvelut p Nanna Miettunen erityis- ja vaativan tason palvelut p Tiina Civil 6 lastensuojelun sosiaalityön moniammatillinen toimintamalli tiina.civil@sastamala.fi, p

7 PIRKANMAAN LAPE, PIPPURI-HANKE Pirkanmaan LAPE Pippuri -hankkeen nettisivut: Muistiot: Uutiskirjeet: Facebook: LAPE Pirkanmaa Pirkanmaan LAPE-muutosagentti 7 Sari Miettinen

8 Pirkanmaan LAPE Pippuri Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE /STM Erityis- ja vaativan tason palveluiden kehittäminen Miettinen Sari Projektikoordinaattori 8

9 VALITUT KEHITTÄMISALUEET ERITYIS- JA VAATIVAN TASON PALVELUIDEN KEHITTÄMISESSÄ PIRKANMAALLA Monitoimijainen arviointimalli Pääsy asianmukaiseen palvelutarpeen arviointiin ja tarpeenmukaisiin erityispalveluihin Yksi arviointi ja yksi yhteinen palvelusuunnitelma Horisontaalinen integraatio Palvelukokonaisuus, jossa asiakkaan kannalta oleelliset palvelut toimivat saumattomassa yhteistyössä Vertikaalinen integraatio Asiantuntemusta ja osaamista lasten, nuorten ja perheiden käyttöön perustason palveluissa Konsultaatiomallit ja digitaaliset palvelut Osaamis- ja tukikeskuksen kehittäminen Vaativinta erityisosaamista ja erikoistumista edellyttämien palveluiden laatu, taloudellisuus, vaikuttavuus, alueellinen kattavuus sekä riittävän osaamisen ylläpitäminen Lastensuojelun systeeminen toimintamalli 9 Sari Miettinen ja Nanna Miettunen

10 Monitoimijaisen arvioinnin kehittäjäryhmän tavoitteita 1. Alkuvaiheen arvioinnin kehittäminen 2. Monitoimijaisen arvioinnin yhteistyön rakenteiden kehittäminen Varhaisen vaiheen monitoimijaisen verkoston rakenteet (tiimit, yhteistyökäytännöt, konsultaatiomallit, sopimukset tms.) Lähityöntekijän, vastuutyöntekijän, verkostokoordinaattorin määritteleminen Sosiaalihuoltolain mukaisen palvelutarpeen arvioinnin, lastensuojelutarpeen selvityksen ja muun erityispalveluiden tarpeen arvioinnin toimijat, työparityöskentely ja yhteistyön rakenteet. 3. Yhteisten kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen Yhteinen neuvottelurunko yhteistyön asiakasprosessin eri vaiheissa Palvelutarpeen arvioinnin runko Yhteinen kokoava asiakassuunnitelma horisontaalisessa ja vertikaalisessa yhteisyössä 10 Sari Miettinen ja Nanna Miettunen

11 Monitoimijaisia arviointiprosesseja OT-keskusarviointi Arviointi erityistason palveluissa Yksi lapsi yhteinen suunnitelma Asiakkaan ja lähityöntekijän yhteinen arvio Asiakas Lähityöntekijä esim. neuvolan, koulun, varhaiskasvatuksen, nuorisotyön työntekijä Monitoimijaisen verkoston työntekijä, esim. perheneuvolan tt, järjestön/ srk:n tt, perhetyöntekijä, lääkäri, palveluohjaaja, poliisi, Kelan tt Palvelutarpeen arviointi Varhaisen vaiheen monitoimijainen verkosto Sosiaalihuollon työntekijä Erityistason palveluiden työntekijä OT-keskuksen työntekijä 11

12 Monitoimijainen arviointi ja verkostotyö Prosessinomaisuus Sisältö arviointia laajempi Horisontaalinen integraatio Vertikaalinen integraatio 12 Maria Antikainen

13 Pirkanmaalla erityispalveluissa pilotoitavia toimintamalleja ja työtapoja 13

14 Pilotoitavia toimintamalleja ja työtapoja Yksi lapsi Yksi yhteinen suunnitelma ja työskentely Monitoimijaisen arvioinnin toimintamalli Yhteisneuvottelu-kaavakkeen juurruttaminen monitoimijaiseen verkostotyöhön. Lasu:n ja lastenpsykiatrian yhteisasiakkaiden yhteinen palvelutarpeen arvio Asiantuntijaverkosto, joka kootaan lapsen/perheen tarpeiden mukaan Toimintamalli: DM1 nuoret (huono hoitotasapaino) Risu toimintamalli: Moniammatillinen työote alle 18-vuotiaille rikoksentekijöille Kotikäynti työparityönä: Lastenpsykiatrian akuuttiosastolta perustason työntekijän /perheelle tutun lähityöntekijän kanssa. Aikuisten ja lapsiperhepalveluiden yhteinen työpajatyöskentely 14 Sari Miettinen ja Nanna Miettunen

15 Pilotoitavia toimintamalleja ja työtapoja Tays lastenpsykiatrian etäkonsultaatiot Jalkautuva työryhmä pilotoi etänä toteutettavia monitoimijaisia verkostoneuvotteluita 15 Sari Miettinen ja Nanna Miettunen

16 Pilotoitavia toimintamalleja ja työtapoja Tays nuorisopsykiatrian konsultaatio Toimintamalli ja strukturoitu kokeilu erikoislääkärin konsultaatioista kuntien nuorten mt-tiimeille 16 Sari Miettinen ja Nanna Miettunen

17 Päiväperho pilotti Perhetukikeskus Päiväperhon päihde- ja/tai mielenterveysongelmaisten, raskaana olevien ja lapsiperheiden tuen ja hoidon erityisosaamista kuntien äitiysneuvoloiden terveydenhoitajalle arjen työhön (konsultaatiot ja työparityöskentely). Pilotoitavia toimintamalleja ja työtapoja 17 Sari Miettinen ja Nanna Miettunen

18 Pilotoitavia toimintamalleja ja työtapoja Yleispediatria Yhdyspinnat erityistason ja perhekeskustoimintamallin välille, lähialue- ja maakunnallisten palveluiden osalta. 18 Sari Miettinen ja Nanna Miettunen

19 Systeeminen lastensuojelun toimintamalli

20 Johtaa tiimin työskentelyä, ohjaa keskustelua tiimissä, huolehtii yhteistyösuhteista Lastensuojelun systeeminen, monitoimijainen tiimi Systeemisyys Perheterapeuttinen ymmärrys Suhdeperusteisuus Lapsilähtöisyys Asiakkaiden osallisuus ja kohtaaminen Monitoimijaisuus Tukee tiimiä tuomalla työskentelyyn systeemisen ajattelun ja perheterapian näkökulmia Laadukas, monipuolinen reflektio Kliinikko/ perheterapeutti Konsultoiva sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Koordinaattori Kirjaa tiimikeskustelut, avustaa tiimiä kontaktoimalla asiakkaita, sopimalla aikoja, varaamalla tiloja, hoitamalla hallinnollisia asioita Matalan kynnyksen palvelut: neuvola, varhaiskasvatus, koulu, kotipalvelu, lapsiperheiden sosiaaliohjaus Tiina Civil

21 Pilotoinnit ovat meneillään Systeemisen lastensuojelun toimintamallin pilotoinnit on aikataulutettu keväälle ja syksylle Pilotointiin liittyvät orientaatiokäynnit lastensuojelutiimeihin, lastensuojelutiimien kouluttaminen ja työnohjaaminen systeemisen lastensuojelun toimintamalliin ja systeemiseen ajatteluun. Pilotointiin ovat lähteneet/lähdössä mukaan Akaan, Tampereen, Oriveden, Urjalan, Valkeakosken, Ylöjärven, Sastamalan ja Punkalaitumen lastensuojelutiimit. 21 Tiina Civil

22 Systeemisyys organisaatiossa Systeemisen ajattelun mukainen työskentely ei ole menetelmä. Kyse on ennen kaikkea integraatiosta ja ajattelun muutoksesta. Toimiakseen vaatii muutoksia myös arvoihin, rakenteisiin ja johtamiseen sekä lastensuojelutiimin että muiden yhteistyötahojen tapaan toimia ja ajatella. Kyse on samalla toimintakulttuurin muutoksesta kaikissa lasten ja perheiden palveluissa. Systeemisen ajattelun ja työskentelyn avaaminen muille lasten ja perheiden kanssa työskenteleville tahoille on välttämätöntä työskentelyn mahdollistamiseksi. Systeemisyys näkyy monella tavalla työskentelyssä ja ajattelussa. Lähtökohtana on, että erilaisten näkökulmien ja niihin liittyvien ratkaisuehdotusten avulla pyritään helpottamaan lasten ja perheiden tilannetta ja huolehtimaan lapsen suojelun tarpeesta. Jotta systeemisyys läpäisisi koko organisaation ja yhteisen palvelujärjestämän tarvitaan yhteisiä koulutuksia ja työnohjauksia sekä ennen kaikkea ymmärrystä siitä, että tarvitsemme toistemme näkökulmia saadaksemme parhaan mahdollisen lopputuloksen. 22 Tiina Civil

23 Haasteet ja mahdollisuudet muutostyölle Pirkanmaalla Toimintamallia on voitu ottaa käyttöön pienin askelin ja vain osan asiakkaista on ollut mahdollisuus päästä mukaan systeemisen mallin mukaiseen työskentelyyn. Pilotoinnin ja kouluttamisen yhteydessä on tullut esille, että lastensuojelutiimien työntekijöillä on halukkuutta ja valmiutta työskennellä systeemisen mallin ja ajattelun mukaisesti. Isoin haaste kehittämistyölle on suuret asiakasmäärät ja niiden rajaaminen. Lisäksi haastetta tuovat kuntien erilaiset tilanteet, organisaatiokulttuurit ja rakenteet palveluissa sekä mahdollisuudet lähteä muutostyöhön mukaan. Alustavat kokemukset kertovat työskentelyn olevan perusteellista, tuovan esille erilaisia näkökulmia, vievän paljon aikaa ja vaativan tiimin vetäjältä paljon ohjausta. 23 Tiina Civil

24 OT -keskus Projektikoordinaattori Nanna Miettunen

25 OT-keskus valmistelu Pirkanmaa, Kanta-Häme ja Etelä-Pohjanmaa Tampereen yliopistolliseen sairaalaan linkittyvän OTkeskuksen kehittämistyöhön on koottu moniammatillinen, kaikkien kolmen maakunnan yhteinen työryhmä (SI puuttuu yhä työryhmästä) Sosiaalihuollon porrasteisuus alatyöryhmä Tutkimus- ja kehittämistoimintaa suunnitteleva alatyöryhmä Tällä hetkellä ollaan käynnistämässä kolmatta pienryhmää suunnittelemaan, millainen integratiivinen toimintamalli palvelisi vaikeimmissa erotilanteissa PSHP:ssa myös erillistä OT-suunnittelua 25 Nanna Miettunen

26 Visio: Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteisen OT-keskuksen paikka V I S I O Pyrkii etsimään vastauksia niihin ongelmiin/palvelutarpeisiin, joihin ei olemassa olevalla palvelujärjestelmällä pystytä vastaamaan käytännössä tarkoittaa tilanteita, kun tarvitaan monialaista tiedontuotantoa ja työskentelyä Uusien tilanteiden ja ilmiöiden haltuunottaminen, luomalla toimintamalleja yhdistämällä eri alojen erityisosaamista ja uusinta tutkimustietoa Työnjako viiden OT-alueen kesken: Sovitaan, mihin eri alueet keskittyvät. Erityistason tutkimusperustainen osaamisen vahvistaminen Hakee ratkaisuja koordinaattorin puuttumiseen, työn epätahtisuuteen, tehtävien tiukkaan rajaamiseen jne. Uudenlaisen johtamisen mallintaminen 26 Nanna Miettunen

27 Visio: Koordinoiva johtamistiimi V I S I O 3-5 henkilöä: Sekä substanssiosaamista (si-sote) että tärkeimpänä johtamisosaamista Tärkeää monialainen tiimiytyminen Yhteinen työtila (jossa tiloja myös OTkeskuksessa työskenteleville asiantuntijoille ja tutkijoille?) esimerkiksi Tampereen Kauppiin suunnitteilla olevaan Hyvinvointikeskukseen Tuottaa uudenlaista monialaista työskentelyä, tutkimusta ja ajattelua 27 Nanna Miettunen

28 Visio: OT-keskuksen työntekijät VISIO OT-keskuksen koordinoiva johtamistiimi kokoaa tarvittaessa moniammatillisen ryhmän erityisasiantuntijoita ongelman ympärille Määräaikaisia: OT-tasolla ei työskentele pysyvä joukko ammattilaisia, vaan liikkuvasti ne ammattilaiset, joiden tuottamaa tietoa kyseisellä hetkellä tarvitaan. OT-toimijoiden tehtävä on tehdä itsensä tarpeettomaksi siten, että tarjotun tuen, koulutuksen ja tutkimuksen myötä osaaminen leviää ja ei tarvita OT-tason osaamista kyseisen ilmiön suhteen. Mahdollisesti osa-aikaisia (jatkavat myös päätyössään) Jostain täytyy löytyä rahoitusta huippuosaajien palkkoihin/tutkimusapurahoihin OT-keskuksessa on omia työntekijöitä, työntekijät eivät (pääsääntöisesti?) työskentele otona. 28 Nanna Miettunen

29 Visio: OT-keskuksen toiminta V I S I O Tarjoaa konsultatiivisen tuen erityis- ja perustason palveluihin, tarvittaessa myös jalkautuen Huom. myös OT-tason asiakkaat ovat yleensä koulussa, varhaiskasvatuksessa, sote-keskuksessa jne. asiakkaana. Tehdäänkö malli, jossa ammattilainen voi hakea apua suoraan vai välikäden kautta? Joissain tapauksissa myös mahdollisuus tehdä päätöksiä? Lapsia ja ongelmia ei lähtökohtaisesti siirretä, vaan tuki tuodaan lapsen kehitysympäristöön ja lapsen ja perheen kanssa työskentelevien ammattilaisten tiimiin. Lähtökohta tulisi olla, että esim. lastensuojelussa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä säilyy, mutta hänen ja muiden ammattilaisten rinnalle tiimiin tulee OT-keskuksen osaaja/-t. 29 Nanna Miettunen

30 Visio: OT-keskuksen toiminta VISIO OT-keskus on tuulien haistelija. Valmistautuu tuleviin ilmiöihin kansainvälisen verkoston, kongressien ja tutkimuksen kautta. Huom. useimmat ilmiöt tulevat Suomeen muutaman vuoden viiveellä, jolloin olisi mahdollisuus varautua asioihin etukäteen. Esim. pakolaisaaltoon ja sen mukanaan tuomiin ilmiöihin olisi voitu paremmin valmistautua monialaisesti, jos olisi ollut resurssia tähän. Monialainen tutkimustyön rahoittaminen ja suunnitelma siitä, että miten tutkimustieto viedään arkeen: Voitaisiinko luoda systeemi, jossa maakunta rahoittaa omien työntekijöidensä väitöskirjatyötä, jos se tuottaa uutta tietoa, joka hyödyttää organisaatiota? Yhteistyön tiivistäminen oppilaitosten kanssa mahdollistaa sen, että uusin tieto on käytettävissä tulevien ammattilaisten opetuksessa. Eivät siis tule kentälle vanhan tiedon kanssa, vaan valmiimpina ammattilaisina. 30 Nanna Miettunen

31 Kysymyksiä, selvitettäviä, järjestettäviä asioita Linkittyminen esi- ja perusopetuksen vaativiin erityispalveluihin ym. kuntiin jääviin palveluihin? Tutkimus- ja kehittäminen alatyöryhmän täydentäminen (Taysin edustus puuttuu) ja etenemissuunnitelman laatiminen Mikä tulee olemaan OT-keskuksen resurssointi? Ja toimintamandaatti? Nämä määrittävät paljon sitä, mitä voidaan suunnitella. Tästä tärkeää saada kansallinen yhteinen kuva. Yhteys maakuntien ja yhteistyöalueiden TKKI-rakenteisiin jäsennettävä. Maakunnan kehittämisyksikköön resursoidaan rahaa. Tuleeko OTkeskus miettiä osaksi tätä? Ainakin tutkimuksen ja kehittämisen osalta? OT-keskus tulee vahvemmin nivoa osaksi koulutusrakenteita pitkällä tähtäimellä. 31 Nanna Miettunen

32 Sosiaalihuollon porrasteisuus Todettiin, että sosiaalihuollon porrasteisuutta on mielekkäämpää miettiä ja rakentaa kokonaisuutena asiakkuuden alusta alkaen, ja ryhmä ottaa tämän tavoitteekseen. Porrasteisuuden yhteydessä hyödynnetään suuntima-ajattelua. Sovittiin, että luodaan mittari asiakkuuden vaativuustason määrittelemiseen ja viedään mittari kokeiluun sosiaalityöntekijöille/arviointeja tekeville työntekijöille kevään aikana. Sovitaan työnjaosta SOTE-valmistelun lasten ja perheiden sosiaalipalvelut työryhmän kanssa 32 Nanna Miettunen

33 Kiitos 33

34 KIITOS NANNA MIETTUNEN SARI MIETTINEN TIINA CIVIL #lapemuutos #kärkihanke