Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki"

Transkriptio

1 o s a a Miten toimit työmarkkinoilla tiedä Millaisessa maailmassa työyhteisöt toimivat Miten toimit osana työyhteisöä Miten työyhteisöt toimivat Miten toimit töissä Mikä sinulle on tärkeää Työelämätaidot Sinä oman työelämäsi johtajana Miten hyödynnät työpaikan antim et Miten hyödynnät työmarkkinoiden mahdollisuudet Miten johdat itseäsi h y ö d y n n ä Esimieskoulu Bosnet Palkitsemiskeskus Oy Suomen ISBN Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki Näillä eväillä me molemmat menestymme Haloo, päivitä ittes!! Kohta toi menee musta ohi... No onko siellä muka jotain uutta? Työelämätaidot Sinä oman työelämäsi johtajana

2 Sisältö Johdanto 5 Kiitokset 6 Kirjoittajista 7 1 Mikä sinulle on tärkeää? Kohti sinulle tärkeitä asioita Elämäntilanteen vaikutus arvostuksiin 17 2 Miten toimit? Millaiset ovat toimintatapasi Millainen on toimintatyylisi? 30 3 Miten johdat itseäsi? Itsetuntemuksesta itsensä johtamiseen Työelämän kasvupolun johtaminen Omasta työhyvinvoinnista huolehtiminen 51 Graafinen suunnittelu: Anna Nordling, Annaway Taitto: Jyri Leskinen, Miktor/Vammalan Kirjapaino Kirjan kuvat: Mirva Sopanen Fingerpori-sarjakuvat: Pertti Jarla, 2013 Täysi Käsi Oy / PIB Kirjoittajat, Suomen Palkitsemiskeskus Oy ja Decanet Oy, 2013 tyoelamataidot@ratkaisu.fi ISBN Painopaikka: Bookwell Oy, Porvoo Painos 4 Miten työyhteisöt toimivat? Erilaiset työyhteisöt Työyhteisön toiminnan ohjaaminen 76 5 Miten toimit osana työyhteisöä? Sinä johtamisen tukena Sinä ryhmäsi tukena Sinä hyvän viestinnän rakentajana Sinä palautteen antajana ja vastaanottajana Miten hyödynnät työpaikan tarjoamat antimet? Työ ja tapa toimia Kasvu ja kehittyminen Henkilöstöedut ja tuki Rahallinen palkitseminen Millaisessa maailmassa työyhteisöt toimivat? Jatkuvasti muuttuvat työmarkkinat Lait ja sopimukset velvoittavat työnantajaasi ja sinua Miten toimit työmarkkinoilla? Työn hakemisesta työsopimukseen Koeajasta työsuhteen päättymiseen Miten hyödynnät työmarkkinoiden mahdollisuudet? Kun uutta työtä on vaikea saada Kun sinulla on varaa valita Voit valita yrittäjyyden 173 Liitteet 186 Lähteet ja kirjallisuus 194 Miten kirjoittajista tuli yrittäjät 196

3 Johdanto Tämä kirja on tarkoitettu jokaiselle työssäkäyvälle tai töihin pyrkivälle henkilölle. Eniten uutta pohdittavaa tarjoamme juuri työelämään astuvile, jotka vasta tapailevat työelämässä menestymisen askelia. Mutta monikaan kokenut työntekijä ei tiedä kaikkea, mitä tässä kirjassa on kerrottu. Ja vaikka tietäisikin, monen työtoveri ilahtuisi pienestä kertauksesta. tiedä Millaisessa maailmassa työyhteisöt toimivat Kirjassa on pyritty tuomaan esiin mahdollisimman monipuolisesti asioita, joiden avulla työelämästä voi saada enemmän irti. Kirjan laaja-alaisuudesta johtuen olemme joutuneet jättämään pois monien tärkeiden aiheiden syvällisen käsittelyn ja viitanneet muihin teoksiin. Olemme pitäneet tärkeänä tarjota oleellisimmat asiat ja lisätiedon lähteet yksissä kansissa. Yleensä työelämän mielekkyyteen voi itse vaikuttaa monella tavalla, mutta se vaatii tietoa, osaamista ja kykyä hyödyntää ympärillä olevia mahdollisuuksia. Tämän kirjan tavoitteena on auttaa Sinua rakentamaan mielekästä työelämän polkua vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Miten työyhteisöt toimivat o s a a Miten toimit työmarkkinoilla Mite n toimit osana työyhteisöä Miten toimit töissä Mikä sinulle on tärkeää Miten hyödynnät työpaikan antimet Miten hyödynnät työmarkkinoiden mahdollisuudet Miten johdat itseäsi h y ö d y n n ä Kirja koostuu seuraavista osa-alueista: 1. MINÄ: Itsetuntemus ja itsensä johtaminen Lähtökohta onnistuneelle työelämälle on itsetuntemus ja taito johtaa omaa toimintaa. Saat hyvän perustan työelämässä menestymiselle, kun tiedät, mikä sinulle on tärkeää, miten toimintatapasi vaikuttavat menestymiseesi ja opit johtamaan itseäsi eteenpäin. 2. TYÖNI: Erilaiset työyhteisöt, niissä toimiminen ja niiden antimien hyödyntäminen Jotta löytäisit itsellesi sopivan työpaikan, sinun on tunnettava itsesi lisäksi myös se, miten erilaiset työyhteisöt toimivat. Jotta menestyt työyhteisössä, sinun on osattava sovittaa itsellesi luontaiset toimintatavat työyhteisön toimintaan sekä tukea työyhteisön johtoa ja ryhmiä. Lisäksi tyytyväisyyteesi työelämään vaikuttaa myös, miten osaat hyödyntää työnantajan tarjoamat antimet. 3. TYÖN MAAILMA: Työelämään vaikuttavien tekijöiden tunteminen ja työelämän mahdollisuuksien hyödyntäminen Mikään työyhteisö ei ole suojassa ympäristön vaikutuksilta. Lait ja sopimukset velvoittavat niin työantajia kuin sinua. Työmarkkinoilla tapahtuvat muutokset muuttavat työelämää kaiken aikaa. Sinun on helpompi toimia työelämässä, kun tiedät, millaisessa maailmassa työyhteisöt toimivat. Työmarkkinoilla tarvitset myös monenlaista osaamista työn hakemisesta työsuhteen päättymiseen. Itseä tyydyttävään työuraan vaikuttaa myös se, miten osaat hyödyntää työmarkkinoiden mahdollisuudet. Osaatko esimerkiksi hyödyntää verkostojasi, kun uutta työtä on vaikea saada tai hyödyntää erilaisia rahoitusmahdollisuuksia, kun yrittäjyys kiinnostaa?

4 ... minä a 1. Tiedä Mikä sinulle on tärkeää? 1.1 Kohti sinulle tärkeitä asioita Työn rooli elämässäsi Ura-ankkurit Tärkeiden asioiden muuttuminen 1.2 Elämäntilanteen vaikutus arvostuksiin Työelämän alkuvaihe Perheen perustaminen Terveys Muut elämänprojektit

5 ... minä a Syntyessäsi sinulle on annettu yksi elämä. Sinulla on valta päättää, miten sen elät. Muut ihmiset ja ympäristö vaikuttavat elämäsi kulkuun, mutta sinä teet elämäsi päätökset ja linjaukset. Yksi suurimmista linjattavista asioista on se, millaista työelämää havittelet ja millanen suhde sillä on muuhun elämääsi. Hyvin onnistuessasi saat itseäsi tyydyttävän ja tasapainoisen elämän. Miten onnistut rakentamaan sellaisen työelämän, jonka koet tärkeänä osana elämääsi ja joka täyttää tarpeesi, toiveesi ja odotuksesi? Miten paljon työelämän asioihin lopulta itse voit vaikuttaa? Mitä paremmin tunnistat omat arvosi, tunnet itsesi, tiedostat omien tekojesi ja valintojesi merkityksen ja osaat johtaa itseäsi, sitä paremmat mahdollisuudet sinun on kulkea kohti toiveitasi vastaavaa työelämää. Millaiseen rooliin haluat työn omassa elämässäsi? Työllä voi halutessaan täyttää elämänsä miltei kokonaan. Työ voi myös olla vain tapa ansaita rahaa. Tai jotain siltä väliltä. Parhaimmillaan työ tuottaa tekijälleen nautintoa ja saa hetkeksi unohtamaan kaiken muun. Työllä voi myös olla omaa elämää suurempia merkityksiä, jos työn kautta pääsee parantamaan maailmaa ja muiden ihmisten tai eläinten elämää. Työ voi tarjota valtavan määrän erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa oman elämänsä arvoja. Todennäköisesti työurasi on antoisin, jos rakennat sen niiden asioiden ympärille, joista olet aidosti kiinnostunut ja joita pidät merkityksellisinä. Mikäli työsi vastaa sinulle tärkeimpiä asioita, voit olla valmis luopumaan joistain itsellesi vähemmän tärkeistä asioista. Esimerkiksi joku voi olla niin kiinnostunut tutustumaan erilaisiin kulttuureihin, että päästäkseen matkustamaan hän on valmis luopumaan muista itselleen tärkeistä asioista kuten työn pysyvyydestä ja turvallisuudesta. 1.1 Kohti sinulle tärkeitä asioita Noin puolet työikäisen suomalaisen arjen valveillaoloajasta kuluu työntekoon. Sinun kannaltasi ei ole ollenkaan sama, missä ja miten tuon työaikasi käytät. Työstä saamasi oppi, elämänkokemus, ystävät ja ansiot muodostavat suuren osan elämäsi sisällöstä ja mahdolisuuksista. Työstä saamasi energia auttaa jaksamaan muun elämän vaikeuksissa. Työstä saamillasi ansioilla teet miltei kaikki elämäsi hankinnat. Työn antamat virikkeet aivoillesi kehittävät taitojasi myös elämän muita osa-alueita varten. Työ pitää sinut myös terveenä ja toimeliaana, minkä ansiosta elät pidempään ja voit paremmin. Työ kasvattaa sosiaalista verkostoasi, joka auttaa selviämään elämän haasteellisista tilanteista. Todellisuus voi tuntua joskus juuri päinvastaiselta. Silloin ihminen ei todennäköisesti ole itselleen sopivassa paikassa töissä. Monet vaihtavat työpaikkaa useita kertoja työuransa aikana etsiessään toiveitaan ja tarpeitaan vastaavaa työpaikkaa. Työn rooli elämässäsi Sotien jälkeisen sukupolven ei tarvinnut urapolkuja paljon miettiä. Suomi piti rakentaa uudelleen ja sotakorvaukset maksaa. Työtä lukuun ottamatta kaikesta muusta oli pula. Nykyisessä hyvinvointiyhteiskunnassamme on mahdollista keskittyä omiin valintoihin ja luoda monenlaisia työuria. Suhtautuminen työhön on muuttunut. Työlle pyritään antamaan itselle sopiva rooli osana elämää. Ura-ankkurit Kun annat oman työpanoksesi, haluat kokea tasapainoa sen kanssa, mitä saat työnantajaltasi. Jollekin voi riittää, että työstä saa palkan, jolla voi turvata toimeentulon. Joku toinen puolestaan ei ilman kehittymismahdollisuuksia ja palautetta kauan samassa paikassa viihtyisi. Organisaatiot tarjoavat paljon erilaista vastinetta työnteolle muussakin kuin rahan muodossa. Vastaako tuo tarjonta sinun tarpeitasi? Ensin sinun pitää ymmärtää, mikä sinulle on tärkeää. Pohdi seuraavia arvoja ja laita ne mieleiseesi tärkeysjärjestykseen. Saat selville, mikä sinulle on tärkeää nyt. Turvallisuus ja pysyvyys Haluatko suunnitella asiat hyvin etukäteen, jotta tunnet olosi mukavaksi niitä toteuttaessasi? Onko sinulle tärkeää pystyä ennakoimaan muutoksia? Teetko mielelläsi pitkään samoja asioita? Jotkut ihmiset viihtyvät pitkään samoissa tehtävissä tai samalla työnantajalla. Elämäntilanne voi vaikuttaa paljon siihen, kuinka turvallisuushakuisesti omia asioita haluaa järjestellä. Vastavalmistunut nuori voi ottaa suurempia riskejä kuin asuntovelallinen perheellinen työntekijä. Sairastelu voi myös lisätä turvallisuushakuisuutta, samoin talouden heikko suhdanne. Mikäli sinulle on tärkeää turvallisuus ja pysyvyys, kannattaa hakeutua sellaisiin tehtäviin ja sellaisiin työpaikkoihin, joihin talouden heilahtelut eivät paljon vaikuta. Tällaisia ovat ainakin tähän asti olleet monet julkisen sektorin organisaatiot ja tehtävät. Turvallisuutta voi hakea myös suurista yrityksistä, jotka toimivat vakailla toimialoilla. Perheyrityksiä pidetään myös vakaina työnantajina. On monia töitä, joita ei voi viedä Suomesta kaukomaille, esimerkiksi erilaiset palvelut. Sellaisissa töissä globalisaatio ei luo suoranaista riskiä. 13

6 ... minä a 2. Osaa Miten toimit? 2.1 Millaiset ovat toimintatapasi Reiluus Luottamus Tunnollisuus Yhteistyökyky Organisaatiotaito Aloitteellisuus Tehokkuus Itsensä kehittäminen 2.2 Millainen on toimintatyylisi DISC toimintatyylit Miten toimin erilaisten ihmisten kanssa?

7 ... minä a 3. Hyödynnä Miten johdat itseäsi? 3.1 Itsetuntemuksesta itsensä johtamiseen Itsetuntemus Tavoitteista mielen johtamiseen Muiden vaikutus itsensä johtamiseen 3.2 Työelämän kasvupolun johtaminen Esimerkkejä kasvupoluista Asiantuntijuuden laventaminen tai syventäminen Esimiestehtävät Sisäiset kehitystehtävät Muiden tukemiseen liittyvät tehtävät Yrittäjyys 3.3 Omasta työhyvinvoinnista huolehtiminen Henkinen hyvinvointi Fyysinen hyvinvointi Sosiaalinen hyvinvointi Taloudellinen hyvinvointi Miten hallitsen stressiä ja aikaa?

8 ... minä a Varo ajatuksiasi, niistä voi tulla puhettasi. Varo puheitasi, niistä voi tulla tekojasi. Varo tekojasi, niistä voi tulla tapojasi. Varo tapojasi, niistä voi tulla luontosi. Kuva 3: Itsetuntemuksen arviointi 0% 30% 60% 100% Tunnen itseni huonosti. En ymmärrä miksi toimin kuten toimin tai miksi tunnetilani ailahtelevat. Tunnen itseni melko huonosti. joskus tuntuu että ymmärrän itseäni, toisinaan kuitenkin toimin ja tunnen niin että se yllättää itseni. Tunnen itseni melko hyvin. Kuitenkin tekoni hämmentävät minua usein. Tunnen itseni todella hyvin. Tunnistan omat heikkouteni ja vahvuuteni ja osaan arvioida niiden vaikutusta toimintaani. Yllä oleva ajatusketju kertoo, miten omilla valinnoillasi muokkaat itseäsi ja elämääsi jatkuvasti. Teet päivittäin lukuisia valintoja ajattelematta asiaa sen kummemmin. Mitä paremmin tunnet itsesi, ymmärrät valintojesi merkityksen ja teet valintasi tietoisesti, sitä paremmin johdat itseäsi. Itsensä johtaminen on itseensä vaikuttamista. Miten valitset ammattisi tai miten suunnittelet työurasi? Pohditko tarkkaan, mihin sinulla on taipumusta ja kiinnostusta vai annatko ystävien ja vanhempien vaikuttaa valintoihisi? Annatko sattuman kuljettaa elämääsi vai pyritkö aktiivisesti vaikuttamaan siihen, miten työelämäsi kehittyy? Millaisia valintoja teet, kun puhutaan hyvinvoinnistasi? Nukutko riittävästi, syötkö monipuolista ravintoa ja onko elämässäsi asioita, jotka tuottavat iloa? Hyvinvointisi vaikuttaa koko elämääsi ja myös työskentelysi tehokkuuteen ja laatuun. 3.1 Itsetuntemuksesta itsensä johtamiseen Jotta itsesi johtamisella olisi jokin suunta, sinun on pohdittava elämäsi tarkoitusta ja asetettava itsellesi päämääriä. Jotta päämääräsi olisivat mielekkäitä, sinun on tunnistettava omat arvosi, uskomuksesi, kykysi ja taipumuksesi. Itsesi tunteminen luo myös pohjan sille, millaisilla keinoilla ryhdyt tavoittelemaan omia päämääriäsi. Edellisessä luvussa käsitelty toimintatyylien tunnistaminen on yksi lähestymistapa itsensä tuntemiseen. Koitko tunnistavasi helposti, mikä toimintayyli sopii itseesi parhaiten vai oliko sinun mahdotonta tunnistaa kuvauksista itseäsi? Voit arvioida omaa itsetuntemustasi eri näkökulmista oheisen itsearviointiasteikon avulla. Kirjan ensimmäisessä luvussa käsittelimme sinulle tärkeitä asioita. Omien arvojen tunnistaminen on tärkeää, koska ne kertovat sekä päämääriesi tärkeysjärjestyksen että sen, millainen toiminta on sinulle mielekästä. Jos päädyt tekemään elämässäsi arvojesi vastaisia asioita, voit todennäköisesti huonosti. Millaisiin asioihin sinä uskot? Onko sinun helppo tunnistaa uskomuksiasi? Uskomuksesi vaikuttavat voimakkaasti siihen, miten toimit ja millaisten lasien läpi maailmaa tarkastelet. Jos esimerkiksi uskot, että hyvä alainen ei kyseenalaista esimiehensä ajatuksia, todennäköisesti vältät itse tekemästä niin ja koet esimiehen ajatuksia kyseenalaistavien työntekijöiden toimivan epäasiallisesti. Ihmisillä on samoista asioista erilaisia uskomuksia. Kun edellisessä esimerkissä henkilö uskoo, ettei hyvä alainen kyseenalaista esimiehensä ajatuksia, toinen voi uskoa, että hyvän alaisen velvollisuus on kyseenalaistaa näin voidaan välttyä virheiltä. Uskomuksilla ei siis välttämättä ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä on totta tai parasta. Uskomuksesi syntyvät pitkälti lapsuudestasi, ja ne muovautuvat kokemustesi kautta. Jos esimerkiksi tietynlainen käyttäytyminen on tuonut sinulle onnistumisen kokemuksia, uskot herkästi vastaavanlaisen toiminnan toimivan jatkossakin. On tärkeää tunnistaa omat uskomuksesi, koska toiset uskomukset tukevat päämääriäsi ja toiset rajoittavat niitä. Esimerkiksi uskomus en voi hakea työpaikkaa, jos en täytä kaikkia työpaikkailmoituksessa olevia ehtoja, sulkee työtä etsivältä monta mahdollista työpaikkaa ulkopuolelleen. Myönteiset uskomukset avaavat sinulle mahdollisuuksia, esimerkiksi usko- 41

9 ... minä a mus selviydyn kaikista tilanteista, kunhan vain panostan riittävästi auttaa sinua ottamaan riskejä. Kannattaa myös pohtia, miten omat uskomuksesi vaikuttavat siihen, mitä odotat muilta ihmisiltä. Myönteiset uskomukset itsestä ja myönteinen ajattelu auttavat sinua saavuttamaan tavoitteesi. Pohdi, suhtaudutko asioihin useammin myönteisesti vai kielteisesti. Myönteiset tunteet lisäävät sietokykyä ja avarakatseisuutta, edesauttavat onnistumista erilaisissa tilanteissa ja auttavat näkemään avarasti erilaisia ratkaisuja ongelmatilanteisiin. Tavoitteista mielen johtamiseen Itsensä johtamisen perusta on siis itsetuntemus sekä mielekkäät päämäärät ja tavoitteet. Kun teet tulevaisuuden suunnitelmasi siltä pohjalta, mistä aidosti olet kiinnostunut ja mitä todella arvostat, motivaatiosi ponnistella läpi vaikeidenkin asioiden kumpuaa sisältäsi. Kun tiedät, mitä tahdot, sinun on ryhdyttävä luomaan itsellesi mahdollisuuksia saavuttaa tavoitteesi. Kirjaa tavoitteesi paperille ja kerro niistä muille. Tee väljiä suunnitelmia ja jätä tilaa myös sattumalle. Voit tehdä suunnitelmasi esimerkiksi seuraavaan muotoon: Tietäessäsi, mihin suuntaan aiot kulkea, havaitset odottamattomissa tilanteissa sinua eteenpäin vieviä asioita tai tilaisuuksia. Tästä on syntynyt sanonta sattuma suosii valmistautunutta mieltä. Havaitsemme ympärillämme asioita, joita pidämme tärkeinä. Kuva 4: Suunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi Mikä on tavoitteesi? Tavoite Millaiset ovat ominaisuutesi? Millaiset ovat persoonaasi liittyvät vahvuudet? Mitkä ovat tietosi ja osaamisesi? Mitkä ovat haasteesi? Mitkä ovat resurssisi? Miten korkealle sijalle asetat kyseiset tavoitteet elämässäsi? Miten voimakkaasti uskot saavuttavasi ne? Millaista tukea saat ympäriltäsi? Miten paljon aikaa voit varata työskentelylle kohti tavoitteita? Millaiset taloudelliset mahdollisuudet sinulla on toteuttaa tavoitteesi? Miten saavutat tavoitteesi? Askel 1 Askel 2 Askel 3 Tunne vaikuttaa motivaatioon, toimintaan ja havaintoihin ja päinvastoin. Kiinnitä tietoisesti huomiota myönteisiin asioihin, koska myönteiset asiat herättävät myönteisiä tunteita. Myönteiset tunteet puolestaan vaikuttavat suoraan tekemiseesi. Esimerkiksi kiinnostus edistää oppimishalua, toivo saa uskomaan parempaan tulevaisuuteen ja innostus antaa energiaa tarttua hankaliinkin asioihin. Jos keskityt kielteisiin asioihin, ne aiheuttavat kielteisiä tunteita ja vaikuttavat suoraan tekemiseesi. Esimerkiksi epätoivo saa luovuttamaan, pelko houkuttelee pakenemaan ja epäluulo heikentää luottamusta. Tunteita ei pidä kieltää, koska kieltäminen vie paljon energiaa ja vaikeuttaa siten toimintaa. Kielteisillä tunteilla on oma tärkeä tehtävänsä. Esimerkiksi ahdistus kertoo, että jotain on vialla, syyllisyys auttaa meitä tekemään valintoja oikean ja väärän välillä, ja pelko muutoksen edessä kertoo, että jotain itselle tärkeää on uhattuna. Kielteisen tunteen ei pidä kuitenkaan antaa hallita itseä, vaan kannattaa säädellä siitä syntyviä tulkintoja ja käyttäytymistä. Syvässä masennuksessa se luonnollisesti voi olla mahdotonta. Myönteisen ajattelun avulla voit muuttaa kielteisiä uskomuksiasi ja löytää kielteisistä tunteista myönteisiä asioita. Voit esimerkiksi pohtia, mitä voit kielteisen tunteen aiheuttaneesta asiasta oppia ja miten se vie sinua eteenpäin. Tunnekokemuksiin ja uskomuksiin voi vaikuttaa myös käyttämällä tietoisesti myönteisiä termejä. Vertaile seuraavia sanapareja ja niistä syntyviä tunteita: täytyy saan en osaa voin oppia joudun osaan valvonta seuranta ongelma haaste vaikea opettavainen Omissa tavoitteissaan eteneminen on luonnollisesti helpompaa, kun ajattelee, että voin oppia mieluummin kuin että en osaa. Oppimiskyvyllä on suuri merkitys itsensä johtamiseen. Maailma ympärillä muuttuu nopeasti, ja oma pärjääminen muuttuvissa olosuhteissa on oppimiskyvystä kiinni. Myönteinen asenne auttaa myös oppimisessa. Sen lisäksi sinun kannattaa suosia itsellesi sopivia oppimistyylejä ja kehittää oppimiskykyäsi. Jatkuva opiskelu kehittää oppimiskykyäsi. 43

10 . työyhteisö.... b 4. Tiedä Miten työyhteisöt toimivat? 4.1 Erilaiset työyhteisöt Millaista on työskennellä valtiolla? Millaista on työskennellä kunnissa? Millaista on työskennellä yrityksissä? Millaista on työskennellä voittoa tavoittelemattomassa organisaatiossa? 4.1 Työyhteisön toiminnan ohjaaminen Missio, visio, strategia ja arvot Visiosta toimintasuunnitelmaksi Suunnitelmista työntekijän toiminnaksi Vuosikello

11 . työyhteisö.... b Työyhteisöt ovat monin tavoin erilaisia. On eri asia työskennellä julkisella sektorilla, yrityksessä tai kolmannella sektorilla. Eri sektorit heijastelevat erilaisia arvostuksia. Kun löydät omia arvojasi vastaavan työpaikan, on todennäköisempää, että viihdyt työpaikassasi kuin silloin, jos valitset työpaikkasi sattumanvaraisesti. Kuva 7: Julkishallinto ja valtion keskushallinto. (lähde: Valtion ylimmät toimielimet: eduskunta, tasavallan presidentti, valtioneuvosto Työyhteisöt ovat hyvin erilaisia myös kunkin sektorin sisällä. Jokaiseen organisaatioon muodostuu omat toimintatapansa. Tässä luvussa esitellään tyypilliset tavat ohjata työyhteisön toimintaa suurista päämääristä arjen toiminnoiksi. Tämä toiminnan ohjaus vaihtelee toisissa työyhteisöissä se on tiukasti määriteltyä ja toisissa suurpiirteisempää. Organisaatioihin muodostuu omanlainen kulttuuri, joka heijastelee sitä, millaisin keinoin organisaation uskotaan menestyvän. Myös kulttuuri vaikuttaa siihen, miten sopeudut työyhteisöön. On omalla vastuullasi arvioida tulevaa tai nykyistä työnantajaasi ja huolehtia siitä, että se on sinulle sopiva. Työnantaja puolestaan arvioi sinun sopivuuttasi. Mikäli molemmat hoitavat oman osuutensa arvioinnista hyvin, pitäisi työsuhteen olla antoisa molemmille. Tuomioistuimet Välillinen julkishallinto Valtion keskushallinto: ministeriöt ja virastot Valtion liiketoiminta Millaista on työskennellä valtiolla? Valtion paikallishallinto Aluehallinto Kunnat Kuntayhtymät Muu itsehallinto: Ahvenanmaa, kirkot, yliopistot 4.1 Erilaiset työyhteisöt Työyhteisöt toimivat kolmella sektorilla: julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Julkinen sektori käsittää valtion ja kuntien omistuksessa olevat organisaatiot. Julkisen sektorin organisaatioissa hoidetaan Suomen ja kuntien yhteisiä asioita. Yksityinen sektori koostuu yksityisessä omistuksessa olevista yrityksistä, jotka tavoittelevat taloudellista voittoa. Kolmannen sektorin toimijoita ovat yhdistykset, osuuskunnat ja säätiöt, joilla on jokin eettinen tai yhteiskunnallinen tavoite, ja jotka eivät tavoittele voittoa. Kaikki kolme sektoria ovat omalla tavallaan tärkeitä. Julkinen sektori huolehtii, että Suomi pyörii. Yritykset puolestaan tuottavat innovaatioita, työpaikkoja ja verotuloja. Kolmas sektori täydentää aiemmin mainittuja sektoreita tuottamalla helposti saatavia palveluita usein myös vapaaehtoisvoimin. Millaista on työskennellä julkisella sektorilla? Oheisessa kuvassa näet Suomen julkishallinnon rakenteen. Sen lisäksi EU:n julkishallinnossa on omat ulottuvuutensa. Julkishallintoon kuuluvat valtion organisaatiot sekä kunnat ja kuntayhtymät. Tässä luvussa luodaan kuvaa siitä, millaista on työskennellä julkishallinnon organisaatioissa. Valtion tehtävät ja rooli ulottuvat laajalle. Toimintaa on ympäri Suomen. Valtionhallintoon kuuluvat ministeriöt, oikeuslaitos, joukko tutkimuslaitoksia, maanpuolustus, rajavartiointi, poliisi, pelastustoimi, ympäristöhallinto ja paljon muuta. Valtion palveluksessa voi vaikuttaa Suomen suuntaan, sillä valtion työpaikoilla tehdään työtä hyvinvoivan ja kilpailukykyisen Suomen eteen. Valtion eri organisaatioiden toiminnassa on tärkeää mm. yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja kansalaisten palveleminen, luotettavuus ja korkea etiikka. Koska näissä organisaatioissa hoidetaan yhteiskuntamme yhteisiä asioita ja omaisuutta, on toiminnan menettely- ja muotovaatimuksilla merkittävä rooli. Kaikki päätökset ja toimenpiteet pitää voida luotettavasti ottaa tarvittaessa jälkikäteen julkiseen käsittelyyn. Valtion työnantajia on suuri määrä; erilaisia organisaatioita on noin 120 kpl. Niiden tehtävät liittyvät esim. turvallisuustoimintaan, alue- ja ympäristöpalveluihin, elinkeinotoiminnan palveluihin, kulttuuripalveluihin, liikenteeseen, oikeustoimeen, opetus- ja koulutuspalveluihin, sosiaali- ja terveyspalveluihin, tutkimustoimintaan, valtiovarainhoitoon sekä rahoitus- ja vakuutuspalveluihin. Asiantuntijatyötä laidasta laitaan Valtiolla työskentelee hyvin erilaisissa tehtävissä noin henkilöä. Koska valtion organisaatioiden toiminta ja tehtävät poikkeavat suuresti toisistaan, on niillä kullakin tarjottavana 67

12 . työyhteisö.... b 5. Osaa Miten toimit osana työyhteisöä? 5.1 Sinä johtamisen tukena Hyvän johtamisen elementit Mitä esimiehet ja alaiset odottavat toisiltaan 5.2 Sinä ryhmäsi tukena Ryhmän toiminta pahimmillaan ja parhaimmillaan Roolit työelämässä Ryhmän kehittymiseen vaikuttaminen 5.3 Sinä hyvän viestinnän rakentajana Viestintävälineiden tarkoituksenmukainen käyttö Sähköposti Palaverit ja neuvottelut Vuorovaikutustaidot Palautteen antaminen ja vastaanottaminen Rakentava tapa puuttua epäkohtiin

13 . työyhteisö.... b 5.1 Sinä johtamisen tukena Johtaminen on organisaation tulevaisuuden rakentamista yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Keskeisiä johtamisen elementtejä ovat mm: kokonaisuuksien hallinta mahdollisuuksien havainnointi suunnan näyttäminen työskentelyedellytysten luominen vastuun kantaminen aina kohtaa. Esimiesten tehtävä on kaikilla tasoilla rakentaa hyviä suhteita niin organisaation sisällä kuin sen ulkopuolella. Myös työntekijöiden on kyettävä yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Mahdollisia yhteistyötahojasi oman esimiehesi lisäksi ovat muut työntekijät, asiakkaat, ulkopuoliset yhteistyökumppanit, työyhteisön eri ryhmät ja esimiehet. Kaikilla tahoilla on omat tarpeensa ja tavoitteensa, joita on kyettävä sovittamaan yhteen. Kuva 11: työntekijänä johtamisen pelikentällä Mitä suuremmasta organisaatiosta on kyse, sitä enemmän on tarvetta jakaa johtamistyötä. Ylimmän tason johtajat vastaavat kokonaisuudesta. He huolehtivat, että organisaatiolla on yhteinen missio, visio ja strategia sekä toimivat rakenteet ja hyvät resurssit. He myös vastaavat siitä, että organisaatiossa noudatetaan lakeja ja toimitaan vastuullisesti. Keskijohto vastaa ylimmän johdon suunnitelmien konkretisoimisesta välitavoitteiksi ja toimenpiteiksi yhdessä alaistensa kanssa. Lähiesimiehet puolestaan huolehtivat arkipäivän toiminnan johtamisesta, siitä, että työntekijät toimivat strategisten linjausten mukaisesti kohti asetettuja tavoitteita. Omistajat Ylin johto Keskijohto Organisaation tehtävä Muiden ryhmien tehtävät Muut esimiehet Yhteistyökumppanit Sidosryhmät Asiakkaat Hyvän johtamisen elementit Kaikilla tasoilla hyvän johtamisen elementteihin kuuluvat: yhteistyö ja suorituksen johtaminen osallistuminen ja päätöksenteko osaamisen johtaminen luottamus ja lähestyttävyys oikeudenmukaisuus ja esimerkillisyys Ryhmän tehtävä Esimiehesi Oma tehtäväsi Yhteistyö ja suorituksen johtaminen Johtaminen on vaativa tehtävä, jossa kukaan ei selviä ilman muiden tukea. Siinä missä johtajat ja esimiehet pyrkivät luomaan työntekijöilleen onnistumisen mahdollisuuksia, pitäisi työntekijöiden omalta osaltaan tukea johtajia johtamaan hyvin. Tämä ei tarkoita mielistelyä, vaan vastuunkantoa yhteisistä asioista. Yhteistyötaidot korostuvat niin esimiehen kuin työntekijänkin työssä. Keskijohto ja lähiesimiehet näkevät läheltä työntekijöiden haasteet ja samalla toteuttavat ylimmän johdon päätöksiä. Tasapainoilu työnantajan edustamisen ja omien työntekijöiden puolustamisen välillä voi olla haastavaa. Työnantajan ja työntekijän edut eivät Yhteistyön sujuvuuden näkökulmasta on tärkeää, että jokainen esimies ja työntekijä tarkastelee omaa rooliaan organisaation tarkoituksen ja toiminnan kokonaisuuden valossa. Jos työntekijät tarkastelevat asioita vain itsensä ja ryhmänsä näkökulmasta, korostuu omien asemien puolustelu yhteistyön asemesta. Jokainen työntekijä on palkattu tehtäväänsä toteuttamaan organisaation tarkoitusta. Työnantaja odottaa sinulta hyvää suoriutumista tehtävistä, joihin sinut on palkattu. Suoriutumiseesi vaikuttavat osaamisesi, kokemuksesi, motivaatiosi sekä työolosuhteet, vastuunjaon selkeys ja johtamistavat. 89

14 . työyhteisö.... b laisten mielipiteiden ilmaisemisessa ja hyväksymisessä ryhmänvetäjän kannattaa näyttää esimerkkiä. Tässä vaiheessa ryhmä on parhaimmillaan. Ryhmä toimii kokonaisuutena tavoitteen suuntaisesti ja kantaa vastuuta yhdessä. Hyvin toimiva ryhmä saa paljon aikaiseksi, jolloin haasteena on löytää ryhmälle sellaisia uusia tavoitteita, jotka motivoivat ryhmää pysymään kasassa. Yksi tapa löytää uusia haasteita on kierrättää ryhmän sisäisiä tehtäviä mahdollisuuksien mukaan. Hyvin toimiva ryhmä Tunnistat tämän vaiheen, kun koet kuuluvasi ryhmään ja samalla olevasi yksilö ryhmän sisällä. Asetat tässä vaiheessa ryhmän edun oman etusi edelle ja huolehdit, että teet oman osuutesi ryhmän työstä niin, että muiden ryhmän jäsenten työ sujuisi jouhevasti. Ryhmässä arvostetaan erilaisuutta ja erilaista osaamista, ja sitä osataan myös käyttää hyväksi. Erilaisia mielipiteitä sallitaan ja ristiriitoja pystytään käsittelemään yhdessä. Ryhmä on avoin myös ulkopuolisille ja osaa ottaa vastaan ulkopuolelta tullutta palautetta. Ryhmänvetäjän asema ei ole enää niin keskeinen, vaan monia johtajuuteen liittyviä tehtäviä voidaan hoitaa jäsenten kesken. Tässä vaiheessa vetäjän tehtäväksi jää usein olla yhteyshenkilönä muihin ryhmiin, huolehtia ryhmän resursseista ja olla tukena. Ryhmän lopettaminen Töitä tehdään usein projektiryhmissä, joissa ryhmän olemassaolo lakkaa, kun tavoitteet on saavutettu. Ryhmän lopettamisvaiheessa ryhmän jäsenten väliset sidokset heikkenevät, ja alat irtaantua ryhmästä. Kun ryhmän jäsenten motivaatio ryhmän toimintaa kohtaan laskee, kannattaa sinun kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kannat oman vastuusi loppuun saakka. Ryhmänvetäjän kannattaa huolehtia siitä, että lopettava ryhmä arvioi työnsä tuloksellisuutta ja ryhmän toimivuutta. Saatat kokea ryhmän hajoamisen haikeana, jopa ahdistavana. Tällaisissa tapauksissa ryhmä on perustehtävän toteuttamisen ohella usein tyydyttänyt myös sosiaalisia tarpeitasi. Kertaus: Ryhmän toimintaa edistävät ja estävät teot Ryhmätyöskentelyssä piilee mahdollisuuksia ja uhkia, ja ryhmätyöskentelyä voidaan edistää ja estää. Kun keskitymme ryhmän toiminnan edistämiseen, saamme esiin ryhmätyön mahdollisuudet ja koemme, millaista ryhmätyö on parhaimmillaan. Edistät ryhmän työtä seuraavilla keinoilla: 1. Tehtävään liittyvät keinot selvitä ryhmän tarkoitus, tavoitteet ja toimintatavat, jolloin ryhmän jäsenillä on mahdollisuus ponnistella samaan suuntaan keskity ryhmän perustehtävään, jotta teet asioita, joita varten ryhmä on olemassa tiedota ryhmälle tärkeistä asioista, jotta virheet eivät synny tietämättömyydestä, ja ryhmän kokonaistieto kasvaa 2. Vuorovaikutukseen liittyvät keinot kuuntele ja pyri ymmärtämään toisten näkemykset, jotta huomaat toisten ajatuksissa olevat mahdollisuudet tuo oma näkemyksesi päätöksentekoon, johon saadaan näin useita näkökulmia, ja ryhmän jäsenet oppivat toisiltaan korjaa toisten virheellisiä näkemyksiä, jolloin virheet vähenevät osallistu, niin oma ymmärryksesi kasvaa, ja päätöksiin sitoutuminen on helpompaa 3. Asenteisiin liittyvät keinot arvosta erilaisuutta ja kannusta muita, jolloin ryhmän valmius ottaa riskejä kasvaa, ja erilaisuutta voidaan hyödyntää arvosta osaamistasi ja näytä osaamisesi, niin ryhmässä oleva potentiaali tulee esiin, ja sitä voidaan hyödyntää kanna oma vastuusi ryhmän työstä, jolloin ryhmä voi saada aikaiseksi enemmän kuin yksilöiden panostus yhteensä. Jos suhtaudut välinpitämättömästi ryhmän toimintaan tai estät sitä, ryhmätyöskentely näyttää huonoimmat puolensa ja on tehotonta. Voit saada paljon vahinkoa aikaiseksi, jos toimit jollakin seuraavista tavoista: 1. Tehtävään liittyvät tavat keskityt ryhmän oheistehtävään. Tällöin ihmisten väliset suhteet, vallasta kamppailu tai omat tavoitteet nousevat tärkeämmiksi kuin se tarkoitus, mitä varten ryhmä on olemassa 2. Vuorovaikutukseen liittyvät tavat hallitset ryhmää, jolloin päätökset voivat olla huonompia kuin ryhmässä olisi muuten mahdollista tehdä arvostelet kielteisellä tavalla, jolloin yksilöt voivat ryhtyä pelkäämään arvostelua tai kasvojen menettämistä ryhmässä olet jotakin mieltä sosiaalisen paineen vuoksi, mikä voi latistaa päätöksiä ja luovuutta sekä edistää ryhmäajattelua hyökkäät, kilpailet tai olet jatkuvasti eri mieltä, mikä voi aiheuttaa kaunaa jäsenten välille vetäydyt ryhmästä, jolloin ryhmä jää vaille panostasi 105

15 . työyhteisö.... b Edellisiä tapoja kehittyneempää kuuntelemisesi on, kun tarkkailet, oletko puhujan kanssa samaa vai eri mieltä. Myös tällaisessa tilanteessa osa sanomasta voi mennä ohi. Silloin kun etsit sanomasta merkityksiä ja teet niistä tulkintoja, pyrit todella ymmärtämään viestin. Tällaisessa tavassa kuunnella on pidettävä mielessä, että omat käsityksesi asiasta vaikuttavat tulkintaasi. Kehittyneimmillään kuuntelemisesi on silloin, kun tyhjennät pääsi ennakkokäsityksistä ja kuuntelet ikään kuin kuulisit asiasta ensimmäistä kertaa. Tällaisessa avoimessa kuuntelemisessa asetat oman pätemisen tarpeesi tai omien käsitystesi oikeellisuuden osoittamisen taka-alalle. Puhuminen Koska viestisi tulkitaan helposti eri tavoin kuin olet sen tarkoittanut, kannattaa viestin ymmärrettävyyteen kiinnittää erityistä huomiota. Puheen ymmärrettävyyteen voit vaikuttaa puhumalla riittävän kuuluvasti suosimalla lyhyitä ja yksinkertaisia lauseita kertomalla esimerkkejä ja vertauksia havainnollistamalla puhettasi esimerkiksi kuvilla tai piirtämällä painottamalla tärkeitä asioita pitämällä taukoja. Kun puhut mielenkiintoisesti, kuulijoiden ei tarvitse ponnistella kuunnellakseen sinua. Mielenkiintoinen puhe jää myös paremmin mieleen ja koetaan usein vakuuttavampana kuin yksitoikkoinen kalvosulkeinen. Puheen mielenkiintoisuuteen voit vaikuttaa puhumalla asioista, jotka kiinnostavat kuulijoita puhumalla asioista, jotka koskettavat ja ovat lähellä kuulijoita tuomalla esiin uutuuksia olemalla persoonallinen ja omaperäinen kflla tarinoita olemalla yllättävä tuomalla esitykseesi vaihtelua. Kun haluat saada eteenpäin asioita, joihin uskot, sinun on osattava vaikuttaa ja vakuuttaa. Saat sanomaasi vaikuttavuutta, kun osaat asiasi ja näytät sen kuuntelet muiden mielipiteitä perustelet näkemyksesi asioilla, joita kuulijat arvostavat joustat asioissa, joissa voit olet jämäkkä ja ystävällinen vetoat tarvittaessa auktoriteettiin osoitat, että olet hyvällä asialla ja että sinuun voi luottaa olet sanojesi takana, jotta sanaton viestintäsi tukee puhettasi. Erilaiset tilanteet ja ihmiset vaativat erilaisia vaikuttamisen keinoja. Siksi vuorovaikutustilanteissa sinulla on oltava tilannetajua ja joustavuutta. Jos jokin vaikuttamisen keino ei toimi, kokeile jotain muuta. Vuorovaikutuksessa mm. ilmeet, eleet, asennot, äänensävyt ja sijoittumisesi tilaan ovat sanatonta viestintää. Esimerkiksi palaverissa osoitat sanattomasti sen, ketä ryhmässä eniten arvostat katsomalla häntä puhuessasi enemmän kuin muita. Jos et palaverissa juuri koskaan katso tiettyä henkilöä, pohdi, miten paljon arvostat häntä. Puhuessasi sanaton viestintä joko tukee tai kumoaa sen, mitä haluat viestiä. Esimerkiksi epävarmuus äänessäsi ja hermostunut liikehdintä saattaa tehdä tyhjäksi lausahduksesi Olen varma, että tämä on toimiva ratkaisu.. Viestit jatkuvasti sanattomasti muiden ihmisten seurassa, halusit tai et. Jo pelkkä hiljaisuutesi voi saada monenlaisia tulkintoja riippuen siitä, miten olet pukeutunut, mitä teet tai millainen on asentosi, ilmeesi ja katseesi suunta. Sinun kannattaa olla tietoinen siitä, mitä ilmaiset itsestäsi sanattomasti. Aiheesta löytyy runsaasti kirjallisuutta ja internetmateriaalia. 5.4 Sinä palautteen antajana ja vastaanottajana Sanaton viestintä Mitä hyötyä sinulle on palautteesta? Koko elämäsi ajan kehittyminen on kiinni siitä palautteesta, jota saat jatkuvasti ympäristöstäsi. Lapsesta lähtien toimintaasi vaikuttaa se, millaisilla ilmeillä, eleillä ja äänenpainoilla muut ihmiset vastaavat toimintaasi. Vanhemmiten palautetta tulee myös puheen ja kirjoitettujen viestien kautta. Palautetta ovat myös erilaiset tilastot ja tunnusluvut, jotka esittävät toimintasi mitattavissa olevia vaikutuksia. Palautteen avulla saat tietoa siitä, mitä teet hyvin ja mitä voisit tehdä paremmin. Saamasi palaute muokkaa osaltaan käsitystä itsestäsi. Palaute on siis sinulle hyvin tärkeä asia. Vastaavasti sinun palautteellasi on muille yhtä tärkeä merkitys. Mikäli osaat antaa ja vastaanottaa palautetta rakentavasti, saat hyvät mahdollisuudet kehittyä haluamaasi suuntaan ja pärjäät työelämässä. Palautteella halutaan joko vahvistaa haluttua toimintaa tai korjata toimintaa parempaan suuntaan. Ei ole olemassa kielteistä tai myönteistä palautetta, vaan kaikki palaute on pohjimmiltaan vahvistavaa tai kehittävää. Palaute voidaan toki antaa kielteisessä tai myöntei- 115

16 . maailma c 7. Tiedä Millaisessa maailmassa työyhteisöt toimivat? 7.1 Muuttuvat ja joustavat työmarkkinat Syyt työmarkkinoiden jatkuvaan muutokseen Joustavuus työsuhteissa 7.2 Mitä lait ja sopimukset edellyttävät työnantajaltasi ja sinulta Työlainsäädännön määrittelemät perusasiat Työ- ja virkaehtosopimuksen määrittelemät asiat Normaali- ja yleissitovuus Paikallinen sopiminen

17 . maailma c Työyhteisöt eivät ole suljettuja saarekkeita, joihin muu maailma ei vaikuta. Päinvastoin: työyhteisöjen olemassaolo on riippuvainen siitä, mitä ympäristössä tapahtuu ja miten työyhteisöt osaavat mukauttaa toimintaansa ympäristön muutoksiin ja vaatimuksiin. Yritykset tekevät konkursseja, jos niiden tuotteiden tai palveluiden kysyntä häviää. Työpaikat katoavat, jos ne tulevat tarpeettomiksi. Samaan aikaan toisaalla syntyy uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Työmarkkinoilla tapahtuvat muutokset vaikuttavat varmasti myös sinuun jossain työurasi vaiheessa. Sekä työnantajan että työntekijän on noudatettava työskentelymaan lakeja ja asetuksia. Kun tiedät Suomen työlainsäädännön keskeiset asiat, olet selvillä oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi työelämässä Suomessa. 7.1 Jatkuvasti muuttuvat työmarkkinat Työmarkkinoissa on kysymys siitä, miten työpaikkojen tarjonta ja kysyntä vastaavat toisiaan. Siihen liittyy esimerkiksi se, kuinka paljon, millaisilla aloilla, millaisilla ehdoilla ja missä töitä on tarjolla sekä vastaavasti se, miten paljon eri työtehtäviin ihmisiä koulutetaan ja millaisia työntekijöitä töihin on tarjolla. Työmarkkinat muuttuvat jatkuvasti. Toisaalla työpaikkoja häviää ja toisaalla syntyy uusia. Toisinaan tietyllä alalla tarvitaan paljon työvoimaa, toisinaan vähän. Työttömyyden määrä vaihtelee. Kuluttajien tarpeet vaihtelevat. Muuttuviin työmarkkinoihin vaikuttavat tekijät ovat moninaisia. Suomen työmarkkinoiden muutoksiin eivät vaikuta ainoastaan Suomessa tapahtuvat asiat, vaan koko maailmassa tapahtuvat asiat. Siksi työmarkkinoita on mahdotonta hallita. teknologian kehittyminen mahdollistaa uusien tuotteiden kehittämisen, työntekijöitä tarvitaan lisää. Työpaikkoja häviää tehtävistä, joissa ei tarvita koulutusta ja joita voidaan korvata teknologialla, kun taas asiatuntijatehtävissä olevia työntekijöitä teknologia harvemmin korvaa. Jo tästä näkökulmasta sinun kannattaa kouluttaa ja kehittää itseäsi läpi elämän. Työtapoihin teknologian kehittyminen on vaikuttanut mm. niin, että yhä useampaa työtä voi tehdä ajasta tai paikasta riipumatta. Kysyntä vaihtelee Asiakas tai kuluttaja on yksi erittäin tärkeä tekijä työelämäpelissä. Viime kädessä asiakas on se, joka sinut työllistää ja palkkasi maksaa. Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset määrittävät kysyntää. Asiakkaat haluavat esimerkiksi palveluita normaalityöajan ulkopuolella, ja se aiheuttaa monella alalla paineita aukioloaikojen pidentämiselle. Tämän luvun alussa mainittu väestörakenteen muutos on yksi kysynnän vaihteluihin vaikuttava tekijä. Tuotteiden ja palveluiden kysyntä on myös yllättävää. Jos yritys saa yllättäen ison tilauksen, se saattaa tarvita nopeasti lisää vakituisia tai määräaikaisia työntekijöitä. Toisaalta jonkin tuotteen tai palvelun kysyntä voi yllättäen laskea nopeasti. Kuinka paljon myydään enää kirjoituskoneita? Myös suhdanteet vaikuttavat kysyntään. Laman aikana ihmiset säästävät usein ylellisyystuotteista tai palveluista. He esimerkiksi harventavat kampaajakäyntejä, lenkkeilevät mieluummin kuin menevät kuntosalille, ostavat mieluummin ihonhoitoaineita kuin menevät kosmetologillle ja käyttävät mieluummin kunnallista terveydenhuoltoa kuin maksavat yksityisestä terveydenhuollosta. Tämä kaikki vaikuttaa työn kysyntään. Suhdanteet vaikuttavat myös yritysten alihankintapalveluiden kysyntään. Esimerkiksi laman aikana saatetaan säästää koulutuspalveluista, ja irtisanomiskonsulttien ja verojuristien palveluiden kysyntä voi kasvaa. Syyt työmarkkinoiden jatkuvaan muutokseen Kun eläkeläisten määrä lisääntyy, työmarkkinoilla lisääntyy kysyntä vanhusten hoivapalveluille. Kun lapsia syntyy aiempaa vähemmän, päivähoitopalveluiden tarve vähenee. Väestörakenne on yksi työmarkkinoihin vaikuttava tekijä. Tässä luvussa käymme läpi tyypillisiä työmarkkinoiden muutoksiin vaikuttavia tekijöitä. Teknologia kehittyy Uusi teknologia tekee joistain töistä tarpeettomia, luo uusia työpaikkoja sekä muuttaa työn sisältöä ja työtapoja. Teknologian kehittyminen on mahdollistanut esimerkiksi sen, että voit ostaa elokuvaliput netissä ja tulostaa ne itsellesi sähköpostista. Näin lipunmyyjiä tarvitaan entistä vähemmän. Samoin mahdollisuus tehdä itse lähtöselvitys on vähentänyt työntekijöitä lentokentillä. Sen sijaan aloilla, joilla Kysyntä vaihtelee myös vuodenaikojen tai kausien mukaan. Esimerkiksi kesälomilla tarvitaan paljon sijaisia, jouluna posti- ja paketointipalveluja ja influenssa-aalloissa terveyspalveluita. Tällaisissa tilanteissa on tärkeää, että väliaikaista työvoimaa on saatavilla. Yritykset kilpailevat Yritysten on osattava kohdentaa työpanoksensa oikein asiakkaiden kysynnän mukaan. Yritykset kilpailevat asiakkaista. Sen lisäksi, että asiakkaat saavat sellaisia tuotteita ja palveluita kuin tarvitsevat, heidän ostokäyttäytymiseensä vaikuttaa se, mitä he haluavat. Toiset saattavat haluta tuotteelleen tiettyä hintaa ja keskinkertaista laatua. Toiset vaativat tuotteelta tiettyjä lisäominaisuuksia, eikä hinta ole niin ratkaiseva. Usein kuitenkin kilpaillaan hinnalla. Vaikka yritykset eivät kilpailisi hinnalla, ne pyrkivät kuten kaikki organisaatiot tuottamaan tuotteensa ja palvelunsa mahdollisimman edullisesti. Monien tuotteiden tuotanto onkin 141

18 . maailma c siirretty maihin, joissa työvoima on halvempaa kuin Suomessa ja joissa kyetään tuottamaan riittävän hyvää laatua. Näin monia töitä häviää Suomesta. Jos ostat kiinalaista, lisääntyvät työpaikat Kiinassa. Työllisyys paranee siellä, mihin rahasi kulkevat. Lähellä tuotetusta tavarasta tai palvelusta kannattaa siis maksaa vähän enemmän. Palveluiden ja tuotteiden markkinat ovat muuttuneet internetin myötä globaaleiksi, mikä vaikuttaa voimakkaasti yritysten kilpailukykyyn. Monet yritykset joutuvat lopettamaan toimintansa, elleivät pysty kilpailemaan paikallisesti esimerkiksi hyvällä asiakaspalvelulla. Yritykset kilpailevat myös osaavasta työvoimasta. Jos sinulla on harvinaista ja työmarkkinoilla haluttua osaamista, sinulle on aina tarjolla työtä. Joustavuus työsuhteissa Määräaikaisten ja osa-aikaisten työntekijöiden määrä on reilu neljännes työntekijöiden kokonaismäärästä. Syyt määräaikaisten ja osa-aikaisten työntekijöiden suurelle määrälle ovat sekä työnantajien että työntekijöiden tarpeista kumpuavia. Opiskelijoiden harjoittelujaksot ja oppisopimuskoulutus ovat määräaikaisia. Sijaisuudet, työn projektiluontoisuus ja tilapäistyöntekijöiden tarve lisäävät myös määräaikaisen työvoiman tarvetta. Osa-aikatyö on usein työntekijän valinta. Esimerkiksi kun lapset ovat pieniä, jokin sairaus rajoittaa työntekoasi tai haluat käyttää aikaasi vähemmän työhön ja enemmän johonkin muuhun, osa-aikatyö voi olla sinulle hyvä vaihtoehto. Yritysten omistajien päätökset vaikuttavat kaikkiin työntekijöihin. Tuotanto saatetaan siirtää toiseen maahan tai toimintoja yhdistellään niin, että osa työpaikoista Työvoiman hinta ja muut kulut vaihtelevat maittain poistuu. Ihmisten elämä on paikallista, mutta yritykset toimivat globaalisti. Työtä voidaan siirtää sellaisiin maihin, joissa työvoiman saanti, hyödynnettävyys ja kustannukset ovat helposti ennakoitavissa ja edullisessa suhteessa yrityksen tuottoihin. Työvoiman hinta ja muut kulut vaihtelevat maittain. Esimerkiksi Euroopassa maksettavissa vähimmäistuntipalkoissa on useiden eurojen eroja eri maiden välillä. Eroja on myös yritysveroasteessa, tilavuokrissa sekä sähkön, öljyn ja muiden raaka-aineiden hinnoissa. Tämä kaikki vaikuttaa siihen, missä yrityksen kannattaa toimia. Mille aloille ja kuinka paljon koulutetaan Urallesi ja työllistymisellesi sekä organisaatioiden toiminnalle on merkitystä sillä, miten paljon ja millaista osaamista on tarjolla. Siihen puolestaan vaikuttaa koulutuspolitiikka. On luonnollista, että työmarkkinoilla on avoimia työpaikkoja eniten niillä aloilla, joihin koulutetaan vähemmän kuin on kysyntää. Esimerkiksi lääkäreistä on pulaa monessa syrjäseudun terveyskeskuksessa, koska heitä ei ole koulutettu riittävästi. Kun tarjontaa on vähemmän kuin kysyntää, lääkäri voi hinnoitella työnsä korkeammaksi kuin tilanteessa, jossa lääkäreitä olisi enemmän kuin heidän työlleen kysyntää. Monen vastavalmistuneen insinöörin voi sen sijaan olla vaikea saada lähitulevaisuudessa työpaikkaa. Insinöörien ammattikorkeakoulutuksessa on ollut ylitarjontaa ja insinöörien työttömyys on kasvanut. Kun kesällä 2012 Nokia ilmoitti vähentävänsä 3700 työntekijä Suomessa, uusien insinöörien työllistymisnäkymät koulutustaan vastaavaan ammattiin heikkenevät yhä. Täydennyskoulutus ja uudelleenkouluttautumisen mahdollisuus ovat tärkeitä myös työmarkkinoiden tasapainon näkökulmasta. Sen lisäksi, että työantaja voi palkata työntekijän määräaikaiseen työsuhteeseen, väliaikaista työvoimaa voidaan hankkia vuokratyön ja alihankintojen avulla. Sekä vuokratyö että työn teettäminen alihankintana ovat kasvaneet voimakkaasti 2000-luvulla. Tällöin organisaatio ostaa työsuorituksia vuokrayritykseltä tai alihankkijalta, ja työnantajan velvollisuudet ovat vuokrafirman tai alinhankintaa tarjoavan yrityksen vastuulla. Vuokratyön käyttö helpottaa työnantajan rekrytointia, koska vuokratyövoimaa on monella alalla nopeasti ja helposti saatavilla. Työntekijälle vuokratyön tekeminen voi olla portti vakituiseen työsuhteeseen. Myös työajoissa on paljon joustoa. Ihmiset tarvitsevat monia palveluita, kuten sairaaloiden, poliisin ja palokunnan palveluita ympäri vuorokauden. Monella alalla on tehtävä vuorotyötä. Vuorotyö on työntekijälle vaativaa, mutta se voi olla myös mahdollisuus. Jos omaan tilanteseen sopii parhaiten esimerkiksi yötyö, voi työnantajan kanssa olla mahdollista neuvotella vain yötyön tekemisestä. Joillain aloilla työ ei olla sidottuja tiukkoihin työaikoihin, vaan on sovittu liukuvista työajoista. Näin työntekijän on mahdollista suunnitella elämäänsä joustavammin kuin jos työaika olisi määrätty tiettyyn kellonaikaan. Muita työmarkkinoihin vaikuttavia tekijöitä Teollistumisen alkuaikoina työnantajien valta oli hyvin suuri verrattuna yksittäisiin työntekijöihin. Tasapainon aikaansaamiseksi perustettiin työntekijöiden ammattiliittoja ja työntekijäjärjestöjä, jotka pystyivät joukkovoiman turvin neuvottelemaan parempia työoloja ja suurempia palkkoja. Ajan myötä joidenkin alojen ammattiliittojen valta on kasvanut jopa suuremmaksi kuin työnantajien, minkä seurauksena työnantajien näkökulmasta työvoiman hinta ja ennustettavuus ovat voineet viedä kilpailukyvyn kokonaan. Pääsääntöisesti kuitenkin tasapaino säilyy, koska pitkällä tähtäimellä kaikkien osapuolten kannalta parasta on työn ja sen tuottavuuden kasvu. 143

19 . maailma c Työmaailmassa on valtavasti mahdollisuuksia. Joskus haluamaasi työtä tai ylipäätään mitään työtä on kuitenkin vaikea saada, vaikka erilaista osaamista olisi paljon. Kuten edellä käytiin läpi, suhdanteet ja kysyntä vaihtelevat. Omia mahdollisuuksia työmarkkinoilla voi parantaa erilaisin keinoin, mm. verkostoitumalla hyvin ja olemalla aktiivinen niin kasvokkain tapahtuvissa tilateissa kuin verkossa. Mieti, millaiset tulevaisuuden vaihtoehdot ovat sinulle mieluisia ja mitä niiden eteen voit tehdä Selvitä erilaiset työhakukanavat ja mieti, miten käytät niitä tehokkaasti Arvioi omien voimavarojesi riittävyyttä ja sitä, millaisissa asioissa tarvitset apua Selvitä, mistä saat tarvitsemaasi apua Yrittäjyys ei tänä päivänä ole juurikaan epävarmempi vaihtoehto kuin palkkatyö, kunhan sinulla vain on toimiva liikeidea ja yrittäjäosaamista. Koska uusien yritysten syntyminen on tärkeää yhteiskunnalle ja mahdollisuus sinulle, paneudumme tässä luvussa syvällisemmin myös yrittäjyyteen. 9.1 Kun uutta työtä on vaikea saada Tilanteessa, jossa koet olevasi väärässä työssä, väärällä työnantajalla tai työtön, motivaatiosi hakea uutta työtä kasvaa. Aina uuden työn saaminen ei ole helppoa. Haluamaasi työtä saattaa olla harvoin tarjolla, tai samoista työpaikosta käydään kovaa kilpailua. Silloin on hyvä osata hyödyntää kaikkia mahdollisia keinoja, jotka auttavat selviytymään ja löytämään uuden paikantyömarkkinoilla. Työttömyysjakso Jos työsuhteen päättymistä seuraa työttömyysjakso, ensimmäinen asiasi on ilmoittautua Työja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi saadaksesi työttömyyskorvausta. Viivyttelysi voi johtaa työttömyysturvaetuuksiesi heikentymiseen. Työ- ja elinkeinotoimistosta-toimistosta (TE) saat tietoa myös siitä, kuulutko muutosturvan piiriin. Esimerkiksi jos olet lomautettu vähintään 180 päiväksi tai olet vaarassa joutua irtisanotuksi tuotannollisista tai taloudellisista syistä, olet oikeutettu muutosturvaan. TE-toimistoon kannattaa luonnollisesti ilmoittautua myös heti valmistumisen jälkeen, jos et ole saanut työtä. TE-toimiston kautta saat taloudellisen tuen lisäksi tietoa keinoista, joiden avulla uuden työn saantia pyritään helpottamaan, esimerkiksi erilaisista koulutuksista. Työttömyysjakson aikana kannattaa olla aktiivinen: hakea töitä, verkostoitua, tehdä asioita, jotka itseäsi kiinnostavat, kehittää itseäsi ja pitää huolta omasta hyvinvoinnistasi. Aktiivisuus voi johtaa työhön ja pitää sinut vireänä. Pysähdy kuitenkin ensin kunnolla arvioimaan tilannettasi ja tulevaisuuden mahdollisuuksiasi: Pohdi, miten nykyinen tilanne vaikuttaa sinuun Onnistumisille on yhteistä se, että jaksaa jatkaa toistuvien epäonnistumisten jälkeenkin yrittämistä. Toisinaan onnistumiseen johtaa täysin uuden suunnan valitseminen. Tavoitteellisuus ja itseensä panostaminen Aikana, jolloin on ilman töitä tai jolloin haluaa vaihtaa työtä tai työnantajaa, kannattaa panostaa itsensä kehittämiseen, itsestä huolehtimiseen ja verkostoitumiseen tavoitteellisesti. Tavoitteet tekevät työnhaustasi suunnitelmallista ja tehokasta. Tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi siihen, millaista työtä haet, kuinka monta työhakemusta viikossa vähintään lähetät, kuinka kehität itseäsi eteenpäin tai kuinka monelle työantajalle soitat tiedustellaksesi, tarvitaanko heillä tulevaisuudessa sinulla olevaa osaamista. Mitä enemmän sinulla on verkkoja vesissä, sitä todennäköisemmin löydät mieleistäsi työtä. Jo pienillä asioilla voit lisätä mahdollisuuksiasi työmarkkinoilla ja saada mielekkyyttä elämääsi. Esimerkiksi ATK-ajokortin, ajokortin tai hygieniapassin hankkiminen, esimieskoulutuksen käyminen tai avoimen korkeakoulun kurssien suorittaminen voi parantaa mahdollisuuksiasi sijoittua tietyille aloille. Jatkuvalla itsesi kehittämisellä luot myös myönteistä mielikuvaa itsestäsi. Joskus oma harrastus voi muuttua työksi. Esimerkiksi aktiivisesta liikuntaharrastuksesta voi muodostua liikunnanohjaajan työ. Työmarkkinoilla tarve erilaiseen osaamiseen vaihtelee. Ammatteja häviää ja uusia tulee tilalle. Sen myötä myös osaamistarpeet työmarkkinoilla muuttuvat. Myös tästä näkökulmasta omaan kehittymiseen kannattaa panostaa. Tutki, millaista osaamista sinulla nyt on ja millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan, ja panosta puuttuvaan osaamiseen. Hyödyllistä tietoa kehittymismahdollisuuksista saat mm. osoitteista: (kansalaisopistot)

20 . maailma c Mikäli haluat opiskella ulkomailla, kattavaa tietoa löydät osoitteesta: Voit myös kouluttautua täysin uuteen ammattiin. Oma hyvinvointisi näkyy ulospäin ja siten vaikuttaa osaltaan siihen, millaisen mielikuvan luot itsestäsi mahdollisen työantajan edessä. Kun uutta työtä ei toistuvista yrityksistä huolimatta saa, epäonnistumisen ja ahdistuksen tunteita on vaikea välttää. Alakulo voi johtaa esimerkiksi päihteitten käyttöön tai välinpitämättömyyteen huolehtia itsestä. Tällaisessa tilanteessa henkisen tasapainon kannalta on tärkeää keskustella ystävien tai perheenjäsenten kanssa ja pyrkiä säilyttämään usko siihen, että jonakin päivänä löytää itseään tyydyttävän työpaikan. Hyvinvointia käsiteltiin luvussa 3.3. Hyödynnä palvelua monipuolisesti ja persoonallisesti. Sen lisäksi, että julkaiset palvelussa CV:si, voit tehdä itsestäsi videon ja kirjata tilapäivityksiin omaa ammattialaasi koskevia huomioita, ajatuksia ja oivalluksia. Säännöllisesti päivittyvä profiili luo sinusta mielikuvaa osaavana ja aktiivisena henkilönä. Kannattaa myös liittyä ryhmiin, joissa on oman ammattialasi edustajia ja joissa voit tuoda itseäsi esiin osallistumalla keskusteluihin. Verkossa näkymistä saatetaan pitää riskinä. Riskit liittyvät siihen, miten olet verkossa: millaisia kuvia laitat itsestäsi verkkoon, mitä kirjoitat statuspäivityksiin tai blogiin tai miten kommentoit muiden kuvia ja tekstejä. Esimerkiksi Facebookin tilapäivityksissä rasistiset kommentit ovat aiheuttaneet tappouhkauksia, ja kotihipoista kertominen on johtanut kutsumattomien vieraiden vyöryyn. Jos pidät kiinni turvallisista yksityisyyden rajoista ja kunnioitat kanssaihmisiä verkossa, ei verkossa näkymisellä ole riskejä sen enempää kuin muussakaan elämässä. Miten huolehdit, että sinut löydetään? Yksi tapa tehdä itsensä näkyväksi työantajalle on ottaa suoraan yhteyttä mahdolliseen työnantajaan. Voit ottaa yhteyttä tekemällä avoimen työhakemuksen verkossa ja lähestymällä sähköpostitse tai puhelimitse tiedustellaksesi, onko sinun osaamiselle tarvetta tulevaisuudessa. Kun lähestyt työnantajaa suoraan, voi olla tehokkaampaa soittaa mahdolliselle uudelle esimiehellesi kuin henkilöstöhallintoon. Lähiesimiehet ovat parhaiten tietoisia siitä, mitä osaamista ryhmässä tarvitaan, mitä siellä jo on ja millaista osaamista sieltä puuttuu. Verkostoituminen on tehokas tapa välittää tietoa osaamisestasi ja työnhaustasi. Verkostoituminen kannattaa aloittaa heti. Voit verkostoitua sosiaalisessa mediassa ja erilaisissa kasvokkain tapahtuvissa tilanteissa. Sosiaalisessa mediassa voit tehokkasti luoda ja ylläpitää kontakteja. Linkedin on työnhaun näkökulmasta tärkein palvelu, mutta työnantajat etsivät tarvitsemaansa osaamista myös Twitteristä ja Facebookista. Jos haluaa käyttää edellä mainittuja verkkopalveluja työnhaussa, on profiilin oltava julkisesti nähtävissä. Mikäli haluat käyttää facebookia kaveriverkostona, voit avata henkilökohtaisen profiilin rinnalle ammatilliseen puoleesi keskittyvän profiilin. Tällöin voit rajata henkilökohtaisen profiilin näkyvyyden kavereihisi ja tehdä ammatillista profiiliasi kuvaavat sivut julkisiksi. Kun teet ammatillista profiilia verkkopalveluun, mieti, miten erotut muista. Tuo esille oma osaamisesi olematta vaatimaton. Työantajat etsivät osaajia johonkin tarpeeseen, ja sinun osaamisesi voi vastata juuri siihen. Verkostoitua voi myös erilaisen vapaa-ajan toiminnan kautta, esimerkiksi harrastusten ja järjestötoiminnan kautta. Harrastuskaverit, serkut, ystävät ja entiset koulukaverit voivat olla juuri niitä, joiden kautta voit löytää mielenkiintoisen työpaikan. Messuilla, koulutuksissa ja kaikille avoimissa tapahtumissa voit luoda tehokkaasti uusia kontakteja ja vaihtaa yhteystietoja. Suomessa on lukematon määrä järjestöjä, joiden toimintaan voi osallistua eri tavoin. Todennäköisesti myös sinun kiinnostuksesi kohteita vastaavia järjestöjä on olemassa. Niiden toimintaan osallistuminen voi tuoda sinulle mielihyvää ja uusia tärkeitä kontakteja. Kun olet aktiivisesti ulospäinsuuntautunut, lisäät omaa hyvinvointiasi. Uusi työpaikka voi tulla eteesi tilanteessa, jossa sitä vähiten odotat. Ei riitä, että tunnet paljon ihmisiä. Ihmissuhteidesi toimivuudesta riippuu, mitä saat verkostossasi olevilta ihmisiltä. Ole kiinnostunut verkostossasi olevista ihmisistä niin verkossa kuin kasvokkain. Pyri antamaan heille jotain, esimerkiksi apua, ideoita, tukea tai hyvää mieltä. Auttamasi ihmiset ovat valmiimpia tarjoamaan apuaan sinulle mahdollisuuksiensa mukaan. Avaimet tehokkaaseen työnhakuun esittele osaamisesi houkuttelevasti kirkasta itsellesi, millaista työtä haet aseta itsellesi kehittymiseen ja työnhakuun liittyviä tavoitteita panosta osaamiseesi ja hyvinvointiisi etsi tietoa työnantajiista, jotka vastaavat osaamistasi ja kiinnostustasi käytä tehokkaasti erilaisia työnhakukanavia tee työhakemuksestasi ja CV:stäsi kuvaavia ja kiinnostavia valmistaudu työhaastatteluun 171

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä

Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä Erityisesti Sinulle Työyhteisötaitoja tarvitaan Työpaikka on töiden tekemistä varten. Jokainen varmistaa omalta osalta töiden sujuvuuden. Sujuvaan työn tekemiseen kuuluvat

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Keinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun.

Keinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun. Keinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun. Olisiko nyt jo aika kääntää katse henkilöstökustannuksista kasvun tekijöiksi? 11 % suomalaisista työntekijöistä on sitoutunut työnantajaansa

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Työnhakijoiden arvostukset ja ratkaiseeko kulttuuri työnhaussa. Ammattilaisten työnhakututkimus JUHA VAARA & NIILO MÄKELÄ MPS ENTERPRISES 30.1.

Työnhakijoiden arvostukset ja ratkaiseeko kulttuuri työnhaussa. Ammattilaisten työnhakututkimus JUHA VAARA & NIILO MÄKELÄ MPS ENTERPRISES 30.1. Työnhakijoiden arvostukset ja ratkaiseeko kulttuuri työnhaussa Ammattilaisten työnhakututkimus ESITYS MPS ENTERPRISES JUHA VAARA & NIILO MÄKELÄ 30.1.2019 Työ ja elämä muuttuvat Odotukset työlle: Arvot

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Selkoesite TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Tämä esite kertoo, mitä palveluja TE-toimistot tarjoaa yrityksille ja työnantajille. TE-palveluista

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Selkoesite TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Tämä esite kertoo, mitä palveluja TE-palvelut tarjoaa yrityksille ja työnantajille. TE-palveluista

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 #tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia

Lisätiedot

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 GRADUATES AT WORK Millaisia ajatuksia ja odotuksia nuorilla osaajilla on työelämästä? Nuoret Osaajat työelämässä -tutkimus on Studentworkin vuosittain toteuttama selvitys

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,

Lisätiedot

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä - Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:

Lisätiedot

ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET

ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

TE-toimiston ohjeita/vinkkejä ammattiin 2019 valmistuville

TE-toimiston ohjeita/vinkkejä ammattiin 2019 valmistuville 1) TYÖNHAKUUN LIITTYVÄÄ: - aloita työnhaku ajoissa ENNEN valmistumista (noin ½ v. ennen valmistumista) - hanki itsellesi riittävät hyvät työnhakuvalmiudet eli selvitä kuinka tehdään vapaamuotoisia hakemuksia

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Rohkeus Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Innostus Olet suhtautunut innokkaasti ja energisesti uusiin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Ole kärsivällinen Hae työtä laajalta alueelta Tunne vahvuutesi ja hae työtä usealta alalta monella tavalla

Ole kärsivällinen Hae työtä laajalta alueelta Tunne vahvuutesi ja hae työtä usealta alalta monella tavalla Pieni Työnhakuopas Tervetuloa Pienen Työnhakuoppaan pariin! Opas on tuotettu osana Työllistyvä Keski- Karjala hanketta. Voit hyötyä oppaan vinkeistä oletpa sitten kokenut työnhakija tai vasta-alkaja urapolkusi

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Sykettätyöhön.fi-palvelu 15.12.2014 Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia, energiaa

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi Selkoesite Kiinni työelämään te-palvelut.fi Kiinni työelämään Etsitkö työpaikkaa? Haluatko vaihtaa työpaikkaa? Mietitkö, mitä taitoja sinun pitää opetella, jotta saat kiinnostavan työpaikan? Haluatko perustaa

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Monimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä

Monimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä Monimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä Aulikki Sippola, KTT, monimuotoisuusjohtamisen asiantuntija Ratko-menetelmä tarjoaa keinoja rakentaa monimuotoisuutta arvostavia

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhdessä Pori

Työhyvinvointia yhdessä Pori Työhyvinvointia yhdessä 20.4.2018 Pori Työhyvinvointi ei synny sattumalta Terveys Hyvinvointi Toimintakyky Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja

Lisätiedot

MITEN OLLA HYVÄ TYÖNANTAJA Maaseutuyrittäjä työnantajana-koulutus Pori

MITEN OLLA HYVÄ TYÖNANTAJA Maaseutuyrittäjä työnantajana-koulutus Pori MITEN OLLA HYVÄ TYÖNANTAJA Maaseutuyrittäjä työnantajana-koulutus Pori 6.11.2017 Riitta Seppälä MTK-Satakunta/Varavoimaa Farmarille 044 972 6195 riitta.seppala@mtk.fi Työnantaja Esimies Työkaveri Maaseutuyrittäjällä

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11

Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11 Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11 Miten ohjaustilanteissa voidaan tunnistaa hyvinvoinnin ja opinnoissa onnistumisen yhteys? Arto Saloranta TOTEEMI TOIMIJUUS Itsesäätely Itseohjautuvuus Vastuunotto Päätöksentekokyky

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Miten työstä palkitaan Tampere 10.10.2006

Miten työstä palkitaan Tampere 10.10.2006 Studia generalia Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla Suomen Palkitsemiskeskus Oy Strategiasta tekoihin Miten työstä palkitaan Tampere 10.10.2006 Juhani Kauhanen 040 585 9995 juhani.kauhanen@palkitsemiskeskus.fi

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Kouluttautuminen ja työurat. Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 2018

Kouluttautuminen ja työurat. Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 2018 Kouluttautuminen ja työurat Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 1 Aineiston piirteet Akava selvitti akavalaisten näkemyksiä työuralla kouluttautumisesta ja tulevaisuuden työurista toukokuussa

Lisätiedot

Koulutuspäivän tavoite

Koulutuspäivän tavoite Työnohjauksesta nousevia asioita Kohtaamisia terveydenhuollon arjessa 23.5.2017 Työhyvinvointiylihoitaja, työnohjaaja KSSHP Koulutuspäivän tavoite Herättää ajatuksia ihmisten kohtaamisesta Muuttaa kohtaamisen

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Asenne, motivaatio ja kompetenssi työnhaussa. Työnhakuveturi Seija Utriainen

Asenne, motivaatio ja kompetenssi työnhaussa. Työnhakuveturi Seija Utriainen Asenne, motivaatio ja kompetenssi työnhaussa Työnhakuveturi 22.3.2017 Seija Utriainen Tänään kanssanne Seija Utriainen Urahallinta-asiantuntija Insinööriliitto IL ry Kyky on se, mitä pystyt tekemään. Motivaatio

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Wilson Learning Corporation

Wilson Learning Corporation Wilson Learning Corporation Leader Manager - kysely Sample Survey 7/29/13-10:28 AM Suunta 1. Autat toisia ymmärtämään heidän organisaatiolle antamansa panoksen arvon. 2. Varmistat, että jokainen työyksikössä

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Toteemi Hyvinvointi ja tulevaisuususko

Toteemi Hyvinvointi ja tulevaisuususko Toteemi Hyvinvointi ja tulevaisuususko Miten tunnistat opiskelijan kannalta olennaiset asiat? Miten osaisit tukea hänen ammatillista kasvuaan asiantuntijana kohti työelämää? 22.3.2018 Arto Saloranta 1

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi Selkoesite Kiinni työelämään te-palvelut.fi Kiinni työelämään Etsitkö työpaikkaa? Haluatko vaihtaa työpaikkaa? Mietitkö, mitä taitoja sinun pitää opetella, jotta saat kiinnostavan työpaikan? Haluatko perustaa

Lisätiedot

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Juha Koikkalainen

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Juha Koikkalainen Vuorovaikutustaidot työnhaussa Päivän tavoite Tiedostamme vaikuttamisen merkityksen ja keinot työnhakuprosessissa sekä osaamme täsmentää omaa osaamistamme tulevia työnhakutilanteita varten Päivän sisältö

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 2 Sivu 1 / 15 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Sijais- ja adoptiovanhemmat tekevät

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, Turku/Skype

Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, Turku/Skype Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, 28.8.2019 Turku/Skype Anna Tienhaara Vanhempi konsultti, työterveyspsykologi, organisaatiokonsultti FINOD Pohdittavaksi Millainen minä olen? Millainen on ihmiskuvani?

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot