AIKA klo 16:30-19:16 PAIKKA Kokoushuone Sorjonen, kaupungintalo 2. krs, Villimiehenkatu 1. Nimi Tehtävä Lisätieto

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ AIKA klo 16:30-19:16 PAIKKA Kokoushuone Sorjonen, kaupungintalo 2. krs, Villimiehenkatu 1 Päätöksentekijät Muut osallistujat Nimi Tehtävä Lisätieto Grönlund Joonas Puheenjohtaja Pj Luottamushenkilö Junttila Virpi Pöytäkirjan tarkastaja Luottamushenkilö Karhukorpi Kai Jäsen Luottamushenkilö Kemppainen Sanna Miia Jäsen Luottamushenkilö Klemola Kimmo Jäsen , Luottamushenkilö Näivä Henri Jäsen Luottamushenkilö Thomander-Tiainen Pöytäkirjan tarkastaja Johanna Luottamushenkilö Virolainen Veli Matti Jäsen Luottamushenkilö Hyvärinen Mirva Jäsen , Luottamushenkilö Karhu Jari Varapuheenjohtaja Pj 197 Luottamushenkilö Leimi Pasi Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Hottinen Arja Toimistosihteeri Hirvonen Olli Kaupungininsinööri Pimiä Maarit Kaupunginarkkitehti Puurtinen Riitta Kaupungingeodeetti Ojapelto Mikko Johtaja Grudinschi Elias - Saapui kokoukseen: 16:30 Poissaolevat Asikainen Miia Luottamushenkilö Räsänen Ilkka Räsänen Vesa Luottamushenkilö Jäsen Ympäristöjohtaja -

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/2018 2

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 182 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastus Käsittelyjärjestyksen muutos Suunnittelutarveratkaisu 416 Lappeen Hyttilän kylän tilalle 7 Jussila RN:o 1: Poikkeamislupa 437 Laihian kylän tilalle Kotirinne RN:o 3: Lappeenrannan kaupungin sähkönhankintasopimuksen 18 täydentäminen 188 Hakemus liiketontin vuokran kohtuullistamiseksi Joutsenon S-marketin asemakaavan muutos ja tonttijako, Lintukangas, korttelin 204 ohjeelliset tontit 1 ja Joukkoliikennepoliittinen ohjelma Lainvoimaistuneet katusuunnitelmat Puolivuosikatsaus Strategian toimintasuunnitelma Koulukuljetusten hankinta Sammontalon arkkitehtuurikilpailu Elävät Kaupunkikeskustat ry:n vuosikonferenssiin osallistuminen 197 Muutoksenhakuohjeet 52

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa ja pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan kaupunkikehityslautakunnan jäsenet Virpi Junttila ja Johanna Thomander-Tiainen. Päätös Hyväksyttiin.

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Käsittelyjärjestyksen muutos Strategiajohtaja Markus Lankinen oli saapunut esittelemään strategian toimintasuunnitelmaa. Merkittiin tiedoksi. Pois klo

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Suunnittelutarveratkaisu 416 Lappeen Hyttilän kylän tilalle Jussila RN:o 1:85 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1160/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi puh Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginarkkitehti Pimiä Maarit Kaavasuunnittelija Kettunen Matti etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Ympäristötoimen lausunto Yleiskaavaote Valokuvakooste Sijaintikartta Poikkeamistilannekartta Maakuntakaavaote Asemapiirros, pohja, julkisivut, leikkaus Hakemusasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Yksityishenkilö hakee MRL 137 :n mukaista suunnittelutarveratkaisua olemassa olevan pientalon ja suunnitellun autotallin luvittamiseen 416 Lappeen Hyttilän kylän tilalle Jussila RN:o 1:85 ( ). Omakotitalo on kooltaan 133,9 k-m 2 ja autotalli 41,5 k-m 2. Tilan pinta-ala on 1246 m 2. Rakennuspaikan osoite on Heposaarentie 10. Hakemus ja perustelut Talo sopii hyvin ympäristöön, niin koon kuin muodon perusteella ja on siinä aiemmin olleen talon kokoinen, mutta puolet matalampi, eikä näin ollen haittaa ympäristön kuvaa eikä mahdollista myöhempää kaavoitusta. Käyttövesi tulee omasta kaivosta ja jätevedet ohjataan umpisäiliöön (Rotomon RM 5500). Alueen muu käyttö ei vaarannu, eikä alueen virkistyskäytölle aiheudu muutosta eikä toiminnan vaaraa. Maisemallisesti kohde istuu luontoon ja ei vaikeuta erityisten luonnon ja kulttuuriympäristön arvojen tuhoutumista. Rakentaminen ei ole

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ merkittävää eikä näin ollen aiheuta merkittävää haittaa ympäristölle. Kaavallinen tilanne Alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Simolan osayleiskaava (kv. hyv ). Kaavassa tilan alue kuuluu erillispientalojen alueeseen (merkintä AO). Alueelle voidaan rakentaa korkeintaan kaksikerroksisia yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja asumistarkoituksiin. Alueella voidaan sallia asuinympäristöön sopivia työtiloja. Rakennuspaikan koon tulee olla vähintään 2000 m 2. Suurin sallittu kerrosala rakennuspaikkaa kohden on 360 k- m 2. Rakentamisen on tyyliltään ja sijainniltaan sopeuduttava ympäristöönsä. Julkisivumateriaalina tulisi käyttää lautaa tai tiiltä, kattomuotona harjakattoa ja katemateriaalina huopaa, tiiltä tai niihin verrattavia materiaaleja. Maisemallisesti merkittävät puut on pyrittävä säilyttämään. Etelä-Karjalan maakuntakaavassa alue kuuluu tuotantotoiminnan ja palveluiden alueeseen (TP-1). Alueella on maakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde (ma/km), Simolan asemakokonaisuus. Alueella ei ole asemakaavaa eikä vireillä ole uutta kaavoitusta. Naapureiden kuuleminen ja hankkeesta tiedottaminen Kaupunki on kuullut naapureina tiloja RN:o 1:28, 1:67, 1:70, 1:100 ja 1:128. Naapuri 1 huomauttaa: Rakennuspaikan koon tulee olla vähintään 2000 m 2, tontti on 1246 m 2, eli liian pieni ja rakentamista ei pitäisi sallia. Muille vastaavankokoisille tonteille ei ole rakennuslupaa aikaisemminkaan myönnetty. Autotallin pääty ja asuinrakennuksen päädyt ja terassi ovat liian lähellä tontin rajoja. Tontille rakennettu talo ilman asianmukaista valvontaa ja katselmuksia, mielestäni luvattoman rakennuksen rakennuslupa pitäisi evätä ja rakennus purkaa. Muilla naapureilla ei ollut hankkeeseen huomauttamista. Hakemuksesta on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin internetsivuilla ja ilmoitustaululla Hakemukseen ei kuulutusaikana saapunut huomautuksia.

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Viranomaislausunnot Lappeenrannan seudun ympäristötoimi kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena on tarkastanut suunnittelutarveratkaisuhakemuksen ja toteaa siitä seuraavaa: Kiinteistöllä on pilaantumiselle herkän alueen puhdistusvaatimukset jätevesille. Jätevesisuunnitelma tulee liittää rakennuslupahakemukseen. Wc-vedet tulee ainakin koota umpisäiliöön. Kaupunkisuunnittelun lausunto Hakemuksessa haetaan suunnittelutarveratkaisua jo hyvinkin pitkälle rakennettuun omakotitaloon ja suunniteltuun autotallirakennukseen. Asuintalosta on rakennettuna perustukset, runko eristeineen, ulkovuoraus ja vesikatto sekä sähkö- ja vesihuoltoliittymät talon sisälle. Talon sisäpintojen pinnoittaminen, pesutilat ja keittiö kalusteineen ovat kesken (valokuvat liitteenä). Oikeusvaikutuksettoman Simolan osayleiskaavan mukaan rakennuspaikan minimikoko tulee olla 2000 m 2. Hakemuksen kohteena oleva rakennuspaikka on kooltaan 1246 m 2. Koska kyseessä on vanha (jo ennen Simolan osayleiskaavaa rakennettu) rakennuspaikka, josta on purettu vastaavan kokoinen asuinrakennus, voidaan katsoa, että rakennuspaikka on sovelias asuinrakentamiseen. Hakemuksessa esitetty rakennusoikeus on suhteessa tontin kokoon (360 kerros-m 2 /2000m 2 =0,18, 175,4 kerros-m 2 /1246m 2 =0,14) ja oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa AP-alueelle osoitettuun rakennusoikeuteen. Rakennuspaikka on keskellä Simolan kyläasutusta, jota hakemuksen mukaiset rakennukset täydentävät. Rakennuspaikalla on sijainnut omakotitalo, joka on purettu uuden rakennuksen tieltä. Puuverhoukseltaan, kattomuodoltaan ja väritykseltään pientalo sopeutuu ympäristöönsä ja alueen olemassa olevaan rakennuskantaan. Asuinrakennuksen kattomuoto ei ole puhdas harjakatto vaan ns. murrettu harjakatto. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainen lupaharkinta on laillisuusharkintaa. Lupa on myönnettävä, mikäli sen oikeudelliset edellytykset täyttyvät. Jos lain 137 :ssä säädetyt rakennusluvan oikeudelliset edellytykset täyttyvät, rakennuslupa on myönnettävä eikä hakemusta ole mahdollista hylätä tarkoituksenmukaisuusperusteella. (Opas rakentamisen poikkeamishakemusten käsittelyyn; ELY, Kalervo Hirvonen 2016.)

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Koska rakennuspaikka on suunnittelutarvealuetta, ei hankkeeseen tarvitse olla erityistä syytä, (kuten poikkeamisluvassa) ja hakemus on käsiteltävä ilman tarkoituksenmukaisuusharkintaa, pelkästään laillisuusharkintana. MRL 137 :n mukaan sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen MRL 16 :ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta; ja on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Mikäli suunnittelutarvehakemus olisi tullut normaalissa käsittelyjärjestyksessä, ennen rakennusluvan myöntämistä ja pientalorakennuksen rakentamista, olisi lupa tullut kyseiselle rakennuspaikalle myöntää (MRL 137 :n mukaista laillisuusharkintaa). Ympäristötoimen lausunnon mukaan kiinteistöllä on pilaantumiselle herkän alueen puhdistusvaatimukset jätevesille. Jätevesisuunnitelma tulee liittää rakennuslupahakemukseen ja wc-vedet tulee koota umpisäiliöön. Rakennustoimia ei tule jatkaa ennen rakennusluvan myöntämistä, eikä rakennusta saa käyttää asumiseen ennen rakennusvalvonnan suorittamaa lopputarkastusta. Haettu rakentaminen ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta, on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Se, että hakemus on saapunut vasta rakentamisen aloittamisen jälkeen, aiheuttaa lupamaksun korottamisen 1½ kertaisena.

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Esittelijän ehdotus Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy yksityishenkilön suunnittelutarveratkaisun MRL 137 :n mukaisesti 416 Lappeen Hyttilän kylän tilalle Jussila RN:o 1:85 ( ) seuraavilla ehdoilla: Kiinteistöllä on pilaantumiselle herkän alueen puhdistusvaatimukset jätevesille. Jätevesisuunnitelma tulee liittää rakennuslupahakemukseen. Wc-vedet tulee koota umpisäiliöön. Rakennustoimia ei tule jatkaa ennen rakennusluvan myöntämistä, eikä rakennusta saa käyttää asumiseen ennen rakennusvalvonnan suorittamaa lopputarkastusta. Ennen minkäänlaista rakennustoiminnan jatkamista on hakijan saatava rakennusvalvontaviranomaiselta rakennuslupa. Tätä poikkeamispäätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava kahden vuoden kuluessa. Kaupunkikehityslautakunnan päätös tässä asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Päätös on voimassa kaksi vuotta, jonka kuluessa rakennuslupa on haettava. Tästä päätöksestä annetaan valitusosoitus Itä-Suomen hallintooikeuteen. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antamisesta lukien. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano hakija ympäristötoimi rakennusvalvonta Kaakkois-Suomen ELY-keskus

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Poikkeamislupa 437 Laihian kylän tilalle Kotirinne RN:o 3:228 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1273/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi puh Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginarkkitehti Pimiä Maarit Kaavasuunnittelija Kettunen Matti Liitteet 1. Ympäristötoimen lausunto Yleiskaavaote Sijaintikartta Päärakennus, julkisivut, leikkaus Poikkeamistilannekartta Pohjapiirros päärakennus 2. kerros Museon lausunto Asemapiirros Ote OAS Laihianrannan asemakaava Hakemusasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Yksityishenkilöt hakevat MRL :n mukaista lupaa pientalon ullakon muuttamiseen asuinkäyttöön sekä olemassa olevien talousrakennuksen ja autotallin luvittamiseen sekä rakennuspaikalle sallitun kerrosalan ylitykseen 437 Laihian kylän tilalle Kotirinne RN:o 3:228 ( ). Asuinrakennuksen kerrosala tulee olemaan ullakon käyttötarkoituksen muutoksen jälkeen 170 k-m 2. Talousrakennus on 38 k-m 2 ja autotalli 19 k-m 2. Tilalla on lisäksi olemassa oleva talousrakennus, kooltaan 18 k-m 2, jolla on rakennuslupa. Tilan rakennusjärjestyksen mukainen maksimikerrosala on 116 k-m 2. Muutosten jälkeen rakennusten kerrosala on yhteensä 245 k-m 2. Tilan pinta-ala on 1160 m 2 ja osoite Murheistenrannantie 3. Hakemus ja perustelut Lupa käsitellään rantapoikkeamana, koska alue kuuluu rantavyöhykkeeseen. Alueella ei ole asemakaavaa, yleiskaavassa

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ rakennusoikeutta ei ole määritetty. Lähtökohtana asuinrakennus, jossa huoneistoalat n m 2, kerroksia kaksi. Rakennus toimii yhden perheen ympärivuotisena asuntona. Muutos: yläkerran vinttitilan ottaminen asuinkäyttöön ja lisähuoneiden ja wc:n rakentaminen. Huoneistoala on muutoksen jälkeen m 2. Kerrosala muutoksen jälkeen 170 k-m 2. Lisäksi olemassa olevat autotalli 19 k-m 2 ja ulkorakennus 38 k-m 2 halutaan luvittaa. Kaavallinen tilanne Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen keskustaajaman osayleiskaava 2030 itäinen osa-alue, (kv. hyv ). Kaavassa tilan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP/s-1), jolla ympäristön erityispiirteet säilytetään. Alueen olemassa oleva rakennuskanta pyritään säilyttämään. Korjausrakentaminen ja muut toimenpiteet tulee sovittaa arvokkaaseen kulttuuriympäristöön siten, että aluekokonaisuuden arvot eivät vaarannu. Alueelle voidaan sijoittaa täydennysrakentamista siten, että alueen katutilan, pihaympäristöjen ja rakennuskannan ominaispiirteet ja mittakaava säilyvät. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Kaupunginhallitus päätti määrätä Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 itäisen osa-alueen, pois lukien valitusten kohdealueet, tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman (MRL 201 ). Hakemuksen kohteena olevalle alueelle ei tullut valituksia. Alueelle on vireillä Laihianrannan asemakaava. Alueen asemakaavoituksen tavoitteena on laajentaa Laihianrannan olemassa olevaa asuinaluetta ja lisätä kaupungin itäalueen pientalotonttitarjontaa. Alueen suunnittelussa huomioidaan alueen erityiset rakennuskulttuuri- ja maisema-arvot sekä alueelle tyypillinen rakennustapa. Kiinteistönmuodostushistoria ja rantamitoitus Tilan RN:o 3:228 Kotirinne etäisyys rantaviivasta on noin 80 metriä, joten tila on Saimaan rantavyöhykkeellä. Emätilaselvityksen tarkasteluajankohta on , jolloin vanhan rakennuslain rantakaavasäännökset tulivat voimaan. Tilan emätila on RN:o 3:184 Laihia (rekisteröity , lakkautettu ). Emätilasta on muodostunut useiden lohkomisten ja kiinteistöjen yhdistämisten seurauksena yhteensä 60 olemassa olevaa tilaa (tai tonttia).

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Keskustaajaman osayleiskaavaa 2030 itäinen osa-alue, (oikeusvaikutteinen, kv. hyv ) laadittaessa on tiloille suoritettu tarvittavat mitoitukset. Osayleiskaavassa kohdealue on osoitettu asuinalueena, jonka rakenne ratkaistaan asemakaavalla Naapureiden kuuleminen ja hankkeesta tiedottaminen Poikkeamishakemuksen johdosta hakija on kuullut naapureina tiloja RN:o 3:152, 3:221, 3:254, 3:273 ja 52:8. Lisäksi kaupunki on kuullut naapurina maaomaisuuden hallintaa tilalta RN:o 3:273 ja vuokralaista samalta tilalta. Naapureilla ei ole hankkeeseen huomautettavaa. Hakemuksesta on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin internetsivuilla ja ilmoitustaululla Hakemukseen ei kuulutusaikana saapunut huomautuksia. Viranomaislausunnot Lappeenrannan seudun ympäristötoimi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on tarkastanut poikkeamislupahakemuksen ja toteaa siitä seuraavaa: Rakennuspaikka ei sijaitse vesihuoltolaitoksen hyväksytyllä toiminta-alueella, eikä sillä näin ollen ole vesihuoltolain mukaista liittämisvelvollisuutta verkostoihin. Laajennuksen edellytyksenä on kuitenkin vesihuollon asianmukainen järjestäminen kiinteistöllä ja tässä tapauksessa se on vesijohtoon ja jätevesiviemäriin liittäminen. Etelä-Karjalan museon lausunto: Maankäyttö- ja rakennuslain 118 :n mukaan rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostöissä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. Etelä-Karjalan museo katsoo, että poikkeamisluvalla haetuilla muutossuunnitelmilla ei ole vaikutusta alueen ominaispiirteisiin. Muutokset kohdistuvat lähinnä rakennuksen sisätiloihin, eikä niillä ole oleellista vaikutusta rakennuksen julkisivuihin tai alueen kokonaisarkkitehtuuriin. Pihapiirin itäpuolelle sijoittuva lautaverhoiltu talousrakennus jää asuinrakennuksen taakse. Autotalli on mittakaavaltaan sopusuhtainen. Lautaverhoiltu harjakattoinen piharakennus sijoittuu tontin luoteisrajalle lähelle Murheistenrannantietä. Piharakennukset eivät häiritse rakennuskokonaisuutta, vaan sopivat luontevasti pihapiiriin.

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Murheistenrannantie 3 on kissanpenkkipäädyillä varustettu harjakattoinen, massaltaan suorakaiteen muotoinen asuinrakennus. Rakennuksen julkisivut ovat ilmeisesti luvulla vuorattu valkealla varttikatteella. Alueen muun lukujen ajallisesti ja arkkitehtonisesti yhtenäisen rakennuskannan tyypillinen julkisivumateriaali on lauta (peiterima tai vaakaponttivuoraus). Museo toteaa, että tulevaisuudessa on mahdollista palauttaa julkisivumateriaali arkkitehtuurille ja ympäristölle enemmän luonteenomaiseksi. Täten edesautetaan myös aluekokonaisuuden ominaispiirteiden säilymistä tulevaisuudessa. Etelä-Karjalan museolla ei ole huomautettavaa poikkeamisluvasta. Lappeenrannan kaupungin maaomaisuuden hallinnalla ei ole rakennushankkeeseen huomauttamista naapurina. Poikkeaminen - Poiketaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 43 :n mukaisesta rakentamis- ja toimenpiderajoituksesta yleiskaavan alueelle; Haetaan lupaa oikeusvaikutteisen yleiskaavan pientalovaltaiselle asuntoalueelle, jolle ei ole merkitty rakennusoikeuden määrää, koska alue on tarkoitus asemakaavoittaa. - MRL 171 :n 1 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeamisluvan mm. nyt kyseessä olevassa tapauksessa. - Poikkeamisluvan myöntämisen edellytyksenä on MRL 171 :n mukaan, ettei poikkeaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeamista ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. - Lappeenrannan kaupungin elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan johtosäännön perusteella kaupunkikehityslautakunta ratkaisee kaupungin toimivallassa olevat poikkeamisluvat. Kaupunkisuunnittelun lausunto ja perustelut Hakijat haluavat ottaa asuinrakennuksen yläkerran asuinkäyttöön ja luvittaa tilalla olevat ilman rakennuslupaa olevat rakennukset.

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Hankkeessa pyritään säilyttämään olemassa olevat rakennukset ja pihaympäristön sekä rakennusten ominaispiirteet ja mittakaava säilyvät. Alueella voimassa olevassa yleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaisena asuntoalueena (AP/s-1), jolla ympäristön erityispiirteet säilytetään. Alueen olemassa oleva rakennuskanta pyritään säilyttämään. Korjausrakentaminen ja muut toimenpiteet tulee sovittaa arvokkaaseen kulttuuriympäristöön siten, että aluekokonaisuuden arvot eivät vaarannu. Alueelle voidaan sijoittaa täydennysrakentamista siten, että alueen katutilan, pihaympäristöjen ja rakennuskannan ominaispiirteet ja mittakaava säilyvät. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Hanke on voimassa olevan osayleiskaavan mukainen. Etelä-Karjalan museon lausunnon mukaan haetuilla muutossuunnitelmilla ei ole vaikutusta alueen ominaispiirteisiin. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi ja asemakaavan laadinta on vireillä. Alueen suunnittelussa huomioidaan alueen erityiset maisema-arvot sekä alueelle tyypillinen rakennustapa. Tilan rakennusten säilyttäminen ja kunnostaminen tukee myös tulevaa asemakaavaa. Poikkeamiselle on olemassa erityinen syy, koska rakennuspaikka on jo rakennettu ja sitä halutaan kehittää ja säilyttää olemassa olevat rakennukset ja pihapiiri voimassa olevan osayleiskaavan määräysten mukaisesti. Lappeenrannan seudun ympäristötoimien lausunnon mukaan laajennuksen edellytyksenä on vesihuollon asianmukainen järjestäminen kiinteistöllä. Kiinteistö tulee liittää alueella olemassa olevaan kaupungin vesijohto- ja viemäriverkostoon. Haettu poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä tai virkistystarpeiden turvaamista. Haettu poikkeaminen ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Esittelijän ehdotus Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy yksityishenkilöiden poikkeamislupahakemuksen MRL :n mukaisesti 437 Laihian kylän tilalle Kotirinne RN:o 3:228 ( ) seuraavalla ehdolla: - Kiinteistö tulee liittää kaupungin vesijohto- ja viemäriverkostoon. Ennen minkäänlaiseen rakennustoimeen ryhtymistä on hakijan saatava rakennusvalvontaviranomaiselta rakennuslupa. Tätä poikkeamispäätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava kahden vuoden kuluessa. Kaupunkikehityslautakunnan päätös tässä asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Tästä päätöksestä annetaan valitusosoitus Itä- Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antamisesta lukien. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano hakija ympäristötoimi rakennusvalvonta Kaakkois-Suomen ELY-keskus

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Lappeenrannan kaupungin sähkönhankintasopimuksen täydentäminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1639/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi puh puh Oheismateriaali 1. Lappeenrannan kaupunki, sähkönmyyntisopimus Kaupunkikehityslautakunta Kaupunginhallituksen päätös Kaupunginhallituksen päätös Taustaa Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Energian välinen sähkönmyyntisopimus on solmittu vuonna 2009 ja sen mukaista sähköenergian hankintaa on toteutettu vuodesta 2011 alkaen. Sähkönmyyntisopimus Sähkönhankinnan perustana on ollut yhteisesti luotu suunnitelma ja energianhankintaa on hoidettu aktiivisesti sähkömarkkinoiden hintatilanne huomioiden. Hintariskiä on hallittu hankintahinnan kiinnittämisen määrällisellä ja ajallisella hajauttamisella dynaamisen sopimuksen puitteissa. Sähköenergian hankintaa on suoritettu yhtenä kokonaisuutena kaikille Lappeenrannan kaupungin nimissä oleville sähkönkäyttöpaikoille. Sähkön kulutusprofiili Jokaiselle sähkönkäyttäjälle muodostuu omalaisensa sähkönkulutusprofiili ja tämä voidaan määritellä positiivisena tai negatiivisena hintana per kulutusyksikkö. Profiilikustannusta

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ arvioidessa tarkastellaan kuinka sähkönkäyttö kohdistuu tuntitasolla kokonaisen vuoden aikana. Mitä enemmän sähköntarve ajoittuu yö-aikaan, sitä edullisemmaksi kulutusprofiili muodostuu. Vuoden 2017 kesäkuun alussa Lappeenrannan kaupungilta siirtyi volyymillisesti merkittävä osa sähkönkäyttöpaikkoja Lappeenrannan Kuntakiinteistöille sekä Lappeenrannan Yritystila Oy:lle. Kaupungin sähkönmyyntisopimuksen piiriin jäi pääasiassa kohteita, joiden sähkönkäyttö koostuu ulkovalaistuksesta. Lappeenrannan kaupungin sähkönkulutusprofiiliin tuli tässä kohtaa positiivinen muutos, kulutusprofiili toteutui entistä edullisempana. Muutoksen myötä kaupungin omaan sähkönhankintaan jääneitä kohteita on aihetta tarkastella uutena kokonaisuutena. Haettaessa tälle Lappeenrannan kaupungin ulkovalaistuksen sähkönkäytölle edullisinta hankintatapaa, on vaihtoehdoksi nykyiselle tavalle vahvistunut siirtyminen johdannaismarkkinalta sähkön toimitushetken markkinalle, Spot-markkinalle. Sähköenergian Spot-markkinalla muodostetaan seuraavan päivän tuntihinnat kysynnän ja tarjonnan perusteella Pohjoismaiden, Baltian ja usean Euroopan maiden alueelle. Spot-markkinan hintaa käytetään hintareferenssinä johdannaismarkkinalla. Toteutuneet Spot-markkinahinnat ovat olleet yö-tunteina ympäri vuoden selvästi päivä-tunteja edullisemmat. Elokuun 2018 alusta takaisin Lappeenrannan kaupungille siirtyneitä kiinteistökohteita on tarkoitus tarkastella jatkossa erillisenä kokonaisuutena kaupungin ulkovalaistus-kohteisiin nähden. Näiden sähköenergian hankintaa jatkettaisiin dynaamisen hinnoittelumallin mukaisesti. Ulkovalaistuksen sähköhankinta Esitän, että olemassa olevaa sähkönmyyntisopimusta (21345/E/2009) päivitetään lisäämällä tähän vaihtoehtoisen Spotmarkkinaan perustuvan Tuntispot-hinnoittelun hinnoitteluliitteellä nro 2. Tämän hinnoittelun piiriin siirretään jo tehtyjen hinnankiinnitysten vaikutuksen päättymisestä alkaen kaikki Lappeenrannan kaupungin nimissä olevat sähkönkäyttöpaikat, joiden sähköenergiankulutus perustuu ulkovalaistukseen. Ehdotettua hinnoittelumuutosta tukee kulutusprofiilin päivittyminen yö-painotteiseksi ja yö-ajan edullisena pysytelleet spot-

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Esittelijän ehdotus markkinhinnat. Suurimmat muutokset nykyiseen malliin nähden tulevat olemaan tulevan hintatason heikompi ennakoitavuus ja hinnanvaihtelun lisääntyminen. Yllämainitut edut nähdään kuitenkin suurempina, kuin edellä mainitut tekijät. Jatkossa olemassa olevan sähkönmyyntisopimuksen puitteissa hinnoitteluvaihtoehtoja on sopimuksen liitteiden mukaisesti kaksi, dynaaminen tai tuntispot-perusteinen hinnoittelu. Uusia kohteita sopimuksen piiriin lisätessä valinta hinnoittelusta tehdään sen perusteella, kohdistuuko kohteen sähkönkäyttö ulkovalaistukseen vai muuhun kiinteistön yleiseen käyttöön. Kaupunkikehityslautakunta päättää, että sähkön hankinnassa otetaan käyttöön sekä dynaaminen että tuntispot-perusteinen hinnoittelu. Uusia kohteita sopimuksen piiriin lisätessä valinta hinnoittelusta tehdään sen perusteella, kohdistuuko kohteen sähkönkäyttö ulkovalaistukseen vai muuhun kiinteistön yleiseen käyttöön. Päätetään tehdä edellä kuvatun mukainen lisäys voimassaolevaan sähkönmyyntisopimukseen. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Leimi Pasi Esteellisyys: Kaupunkikehityslautakunnan jäsenet Mirva Hyvärinen ja Kimmo Klemola eivät esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi, Hallintolaki kohta (yhteisöjäävi).

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Hakemus liiketontin vuokran kohtuullistamiseksi Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1494/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi puh Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupungingeodeetti Puurtinen Riitta Tontti-insinööri Kivistö Esko Oheismateriaali 1. Mööpeli-Mekka Oy:n hakemus Vuokrasopimus Lpr kaupunki/mööpeli-mekka Oy 3. Kartta tontin sijainnista_mööpeli-mekka Oy Mööpeli-Mekka Oy / Karjalan Portti hakee vuokraa kohtuullistettavaksi tai pienennettäväksi 5 vuoden määräajaksi. Hakija perustelee hakemustaan tehdyn vuokrasopimuksen jatkamisella siten, että hakijaa ei ole riittävästi informoitu vuonna 2018 maksuun tulevan vuokran määrästä. Lisäksi hakija vetoaa vuokra-alueeseen kuuluvan paljon joutomaata. Hakijalle vuokratun liike- ja toimistorakennusten korttelialueen osan pinta-ala on 9217 m 2 ja rakennusoikeus on 2147 kem 2. Vuosivuokra on (indpl 1935 XII/2017). Vuokra perustuu kaupunginvaltuuston päätökseen ; Maapoliittinen ohjelma Vuokrasopimusta jatkettaessa vuonna 2009 ei ole ollut kenelläkään tietoa, mikä vuokra tulee olemaan vuonna Pääsääntöisesti vuokrasopimuksia jatketaan viimeisenä voimassaolovuotena, jolloin tuleva vuokra on tiedossa. Nyt vuokrasopimuksen jatko tehtiin hakijan aloitteesta poikkeuksellisen aikaisin. Tontin kunnallistekniikka on käyttökunnossa eikä maaperässä ole rakentamista merkittävästi vaikeuttavia ongelmia. Joten näillä Maapoliittisen ohjelman 2017 mukaisilla perusteilla alennusta ei voida myöntää vuokrahintaan. Vuokra-alue on kokonaisuudessaan liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta

22 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Esittelijän ehdotus (asemakaavamerkintä K), joten siinä ei ole hakijan mainitsemaa joutomaata. Hakija ei myöskään halunnut pienentää vuokraamaansa aluetta, sitä erikseen kysyttäessä. Tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu edellyttää, että vuokra määräytyy vuokrattavan kohteen perusteella eikä vuokralaisen perusteella. Maaomaisuuden hallinta toteaa, että hakemuksessa eikä muutoinkaan ole esitetty sellaisia seikkoja, että vuokran kohtuullistamiselle eikä määräaikaiselle alennukselle ole perusteita ja hakemus on hylättävä. Kaupunkikehityslautakunta päättää hylätä Mööpeli-Mekka Oy:n / Karjalan Portti hakemuksen vuokran kohtuullistamisen tai pienentämisen 5 vuoden määräajaksi edellä mainituin perustein. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Mööpeli-Mekka Oy / Karjalan Portti Maaomaisuuden hallinta

23 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Joutsenon S-marketin asemakaavan muutos ja tonttijako, 202 Lintukangas, korttelin 204 ohjeelliset tontit 1 ja 2 ja katualuetta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1043/ /2017 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi puh Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginarkkitehti Pimiä Maarit Kaavasuunnittelija Ihalainen Sivi etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Kaavaselostus ja liitteet 1-6/K2654/Joutsenon S-market 2. Asemakaavakartta/K2654/Joutsenon S-market Asemakaavamuutos on käynnistetty alueen maanomistajan Etelä- Karjalan Osuuskaupan aloitteesta. Asemakaavamuutos koskee Joutsenon taajaman keskustassa sijaitsevaa noin yhden hehtaarin laajuista aluetta. Alue käsittää nykyisen Joutsenon S-marketin kiinteistön ja sen viereisen rakentamattoman kiinteistön sekä osan Välitien katualueesta. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa uuden, toimivamman liikerakennuksen rakentaminen alueelle. Voimassa olevassa asemakaavassa kaavamuutosalue on katualuetta, liikerakennusten korttelialuetta (KL) ja liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, johon tulee varata linjaautoaseman tarvitsemat matkahuolto- ja yleisötilat (K-1). Rakennusoikeutta korttelialueilla on yhteensä k-m 2. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uuden liikerakennuksen rakentaminen Saimaantien varteen. Nykyisen liikerakennuksen paikalle laajennetaan pysäköintialuetta. Kaavaehdotuksessa tontit on yhdistetty ja alue muutettu liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Kaavaehdotuksessa rakennusoikeutta on k-m 2, ja rakennusala on osoitettu kokonaisuudessaan kaavamuutosalueen Saimaantien puoleiseen päähän.

24 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Esittelijän ehdotus Välitien katualuetta on levennetty vajaat neljä metriä noin 37 metrin matkalla. Katualue on kaavaehdotuksessa osoitettu jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi/tieksi, jolla tontille/rakennuspaikalle ajo on sallittu (pp/t). Katualueelle on osoitettu istutettava alueen osa sekä säilytettävä/istutettava puurivi. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella Etelä-Saimaassa ja Joutseno-lehdessä sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. Asemakaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Asukastilaisuus on pidetty Joutseno-talolla. Kaavaluonnoksesta annettiin 12 lausuntoa ja kolme mielipidettä. Saadun palautteen perusteella on mm. täydennetty taajamakuvaa koskevia kaavamääräyksiä sekä laajennettu kaavamuutosaluetta Välitien katualueelle. Rinnan asemakaavan kanssa on valmisteltu poikkeamislupa, joka on hyväksytty kaupunkikehityslautakunnassa Poikkeamisluvalla mahdollistetaan liikerakennuksen rakentaminen asemakaavamuutoksen mukaisesti. Kaupunkikehityslautakunta päättää - merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja mielipiteet ja hyväksyä kaupunkisuunnittelun vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä. - esittää kaupunginhallitukselle asemakaavamuutoksen hyväksymistä ja sen asettamista MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja että se pyytää lausunnon Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Mikäli muistutukset ja lausunnot eivät anna aihetta olennaisesti muuttaa asemakaavaehdotusta, tulisi se saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös Esittelijä täydensi päätösesitystään seuraavasti: Tontilla on varattava polkupyörien pysäköintiä ja säilytystä varten riittävästi tilaa. Polkupyöräpaikkoja tulee järjestää vähintään 1 pp/350-kerros-m 2.

25 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Hyväksyttiin muutettu esitys. Täytäntöönpano kaupunginhallitus

26 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Joukkoliikennepoliittinen ohjelma Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1661/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi puh Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupungininsinööri Hirvonen Olli Liitteet 1. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma 2018_2030 Lappeenrannan kaupungin valtuusto on hyväksynyt edellisen joukkoliikennepoliittisen ohjelman vuonna 2013 ja se on tarpeen päivittää muun muassa paikallisliikenteen tulevan kilpailutuksen vuoksi. Elinvoima ja kaupunkikehitys -toimialan kadut ja ympäristö - vastuualue on laatinut yhdessä konsultin kanssa Joukkoliikennepoliittisen ohjelman ajalle ohjaamaan joukkoliikenteen suunnittelua. Ohjelman laatimisessa on otettu huomioon eri asukasryhmät kehittämistyöpajoissa ja työn laatimista on ohjannut kaupunkikehityslautakunnan jäseniä ohjausryhmässä. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma kattaa koko kaupungin alueen joukkoliikenteen ja laajasti eri toimijoiden näkemyksiä. Työhön on kytketty kiinteästi asiakasnäkökulma ja eri käyttäjätahoja osallistunut uusien ideoiden tuottamiseen. Siinä on määritelty asiakasnäkökulmasta kehityssuunnat ja tavoitteet joukkoliikenteelle, joukkoliikenteen rahoituksen tilanne sekä palvelutaso Lappeenrannan alueelle. Jotta joukkoliikennettä pääsee kehittämään tämän ohjelman mukaisesti, on siihen varattavaa rahoitusta nostettava. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma määrittelee paikallisliikenteen seuraavien sopimuskausien vaatimuksia. Paikallisliikenteen seuraava sopimuskausi alkaa ja se on tarkoituksena kilpailuttaa vuoden 2019 alkupuolella.

27 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Esittelijän ehdotus Kaupunkikehityslautakunta päättää omalta osaltaan hyväksyä joukkoliikennepoliittisen ohjelman ja lähettää sen edelleen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginhallitus

28 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Lainvoimaistuneet katusuunnitelmat Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1451/ /2018 Kaislarannankujan katusuunnitelma (20 Voisalmi) LPR/1452/ /2018 Kalliovillankujan katusuunnitelma (20 Voisalmi) Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi puh (LPR/1451/ /2018) Kaislarannankujan katusuunnitelma (20 Voisalmi) Kaupunkikehityslautakunta on hyväksynyt katusuunnitelman Päätös on tullut lainvoimaiseksi (LPR/1452/ /2018) Kalliovillankujan katusuunnitelma (20 Voisalmi) Esittelijän ehdotus Kaupunkikehityslautakunta on hyväksynyt katusuunnitelman Päätös on tullut lainvoimaiseksi Kaupunkikehityslautakunta päättää merkitä asian tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi.

29 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Puolivuosikatsaus 2018 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/775/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Talous- ja kehittämispäällikkö Huovila Krista Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi puh puh Talouden ja toiminnan puolivuosikatsaus on elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan osalta esitetty oheismateriaalina. Strategian toteutumisen tilannekatsaus ja toimintasuunnitelma esitetään erillisenä asiakohtana. Toimialan keskeiset tavoitteet ja niiden toteutuminen Toimialan tavoitteena on luoda edellytykset työpaikkojen ja asukkaiden määrän kasvulle ja turvata sitä kautta kaupungin kehittyminen ja elinvoima. Asukasmäärän muutosta seurataan vuositasolla. Työttömien työnhakijoiden määrä Lappeenrannassa on vähentynyt 14 % verrattuna vuoden takaiseen. Kesäkuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi 60 % prosenttia, ja niitä oli kesäkuun lopussa 536. Yrityksiä on perustettu Lappeenrannassa 1 6/2018 yhteensä 183, mikä on sama määrä kuin 1-6/2017. Toimialan tavoitteena on kehittää yritystoiminnan toimintaedellytyksiä alueella ja tarjota palveluita yhden luukun periaatteella. Toiminnan tuloksena syntyy viihtyisä, turvallinen ja terveellinen elinympäristö, joka tarjoaa monipuolisia asumis- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Tiivistyvä kaupunkirakenne, laadukas tonttitarjonta ja asiantunteva asiakaspalvelu luovat puolestaan erinomaiset edellytykset yritystoiminnan kehittymiselle ja asumiselle.

30 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Maankäytön suunnittelussa, tonttien luovutuksessa, alueiden kunnossapidossa ja rakentamisessa tavoitellaan puhdasta ja viihtyisää asuinympäristöä, elävää kaupunkikeskustaa, elinvoimaisia yrityksiä ja aluekeskuksia. Vuorovaikutus asukkaiden kanssa, ympäristöarvot, luonnon monimuotoisuus ja maankäyttö- ja rakennuslain velvoitteet otetaan huomioon maankäytön ja toiminnan suunnittelussa. Yhdyskuntatekniikan rakentamisohjelma laaditaan yhteistyössä muiden kunnallistekniikan verkostojen omistajien kanssa (tietoliikenne, vesihuolto ja energia). Toimiala tukee asukkaita ja yrityksiä ilmastonmuutoksen hillinnän edistämisessä. Toiminnalla varmistetaan ilmasto-ohjelman sekä Greenreality tavoitteiden toteuttaminen. Toimenpiteenä on konsernin energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen, uusiutuvan energian käytön edistäminen, liikenteen päästöjen alentaminen, uuden tekniikan kehittäminen, asukkaiden sekä yritysten neuvonta sekä viestintä. Yrityspalvelut Wirma Yrityspalvelujen vastuualue Wirma auttaa yrittäjiksi aikovia yrityksen perustamisessa ja seudun yrittäjiä yritystoiminnan kehittämisessä, kasvussa ja kansainvälistymisessä. Wirman yrityspalveluihin kuuluvat yrityksen perustamisneuvonta, toimivien yritysten neuvonta ja sijoittumispalvelut. Lisäksi vastuualue koordinoi ja kehittää alueen energia- ja ympäristöalan (Greenreality Network) ja konepaja-alan (EkMet) yritysverkostoja. Wirma on vahvasti mukana alueellisessa, maakunnallisessa ja kansallisessa energia- ja ympäristöalan kehittämisessä. Wirman päätavoite on luoda yrityksille edellytyksiä kannattavaan ja kasvavaan liiketoimintaan ja sitä kautta lisätä työpaikkoja alueelle. Tätä työtä Wirma tekee yhteistyössä toimialan muiden vastuualueiden, kaupunkikonsernin, alueen yritysten ja oppilaitosten sekä Etelä-Karjalan liiton ja LUT:n GreenCampus Open yrityskiihdyttämön kanssa. Lisäksi Saimaan amk:n kanssa on perusteilla yrityshautomo. Tori- ja tapahtumatoimintojen toteutustapaan on kehitetty uusia ratkaisuja ja toimintatapoja. Kaupungin tavoitteena on tarjota toimiva infra, jota tapahtumien järjestäjät voivat hyödyntää.

31 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Maaomaisuuden hallinta Maaomaisuuden hallinnan vastuualue vastaa kaupungin maapolitiikasta hankkimalla maata, luovuttamalla tontteja, isännöimällä kaupungin omistamia maa- ja vesialueita, neuvottelemalla maankäyttösopimuksia asemakaavamuutoshankkeissa sekä laatimalla erilaisia sopimuksia alueiden käytöstä. Maaomaisuuden hallinnan vastuualue hankkii maata suunnitelmallisesti ja oikea-aikaisesti, jotta kaupunkisuunnittelu voi kaavoittaa alueet ja tontit luovutettavaksi asukkaille ja yrittäjille kysyntää vastaavasti. Maanhankinnan painopistealue on Pajarilan alueella. Kesäkuun loppuun mennessä asuintontteja on luovutettu 21 kpl ja yritystontteja 5 kpl. Metsätalouspalvelut hoitaa kaupungin omistamia taajama- ja talousmetsäalueita hyväksyttyjen metsäsuunnitelmien mukaan. Maisematyölupia ei ole myönnetty hyväksytyn metsäsuunnitelman mukaisesti, minkä seurauksena talousarvion mukaisia hakkuutuloja jää saamatta. Kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelun vastuualueen tavoitteena on mahdollistaa viihtyisän asuinympäristön rakentuminen, kilpailukykyisten yritystonttien tarjonta sekä monimuotoinen viherympäristö. Suunnittelun keskeisenä tavoitteena on kaupunkirakenteen eheyttäminen ja tiivistäminen, osallistavan ja vuorovaikutteisen suunnittelutavan hyödyntäminen ja yhteistyö asukkaiden, yrittäjien ja eri toimijoiden kanssa. Kaupunkisuunnittelu vastaa kaupungin yleiskaavojen ja asemakaavojen laatimisesta sekä maankäytön lupien valmistelusta. Kaupunkisuunnittelun painopiste on edelleen keskustan kehittämisessä, ydinkeskustan asemakaavamuutosten laatimisessa sekä erityisesti keskusta-alueen lähivyöhykkeen kehittämishankkeissa. Keskustan kehittämissuunnitelman laatiminen on käynnistymässä. Valmistelussa olevat hankkeet mahdollistavat keskusta-alueen palvelujen monipuolistumisen ja kaupunkirakennetta yhä tiivistävän rakentamisen (mm. Asemanseutu, Opintie, Rakuunamäki). Lappeenranta palkittiin vuoden 2018 kaupunkikeskustana.

32 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Kaavojen lisäksi kaupunkisuunnittelussa on valmisteltu erilaisia kehittämishankkeita, kuten monitoimijäähallin ja sisäliikuntahallin selvitystyötä, jota jatketaan yhteistyössä toimialan ja konsernin eri toimijoiden kanssa. Kaupunkisuunnittelun keskeisenä tavoitteena on kaupungin palvelutuotannosta poistuvien alueiden ja rakennusten uusien käyttötarkoitusten suunnittelu ja maa-alueiden kehittäminen. Kaupungin tavoitteena on myydä ylimääräiset kiinteistöt. Sitä ennen kohteet kaavoitetaan ja tutkitaan mahdollisuudet esim. lisärakentamiseen. Suunnittelussa huomioidaan alueiden tarpeet sekä mm. rakennussuojelulliset arvot. Realisointityöryhmä jatkaa toimintaansa uudella kokoonpanolla alkusyksystä. Kadut ja ympäristö Kadut ja ympäristön vastuualue vastaa katujen ja puistojen kunnossapidosta, rakennuttamisesta ja suunnittelusta sekä joukkoliikenteestä. Kunnossapidon tavoitteena on saavuttaa tyydyttävä asukastyytyväisyys (>3, asteikolla 1-5) eri osa-alueilla; liikenneväylät, puistot ja ulkovalaistus. Lisäksi kunnossapidon tulee pärjätä kunnossapitokustannusvertailussa kansallisella keskimääräisellä tasolla (KUVE tutkimus). Kustannus- ja asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset valmistuvat alkusyksystä. Kaupunginvaltuusto päätti hulevesien hallinnan järjestämiseksi seuraavista periaatteista: - julkisoikeudellista hulevesimaksua ei oteta käyttöön. - hulevesien hallinnan järjestäminen rahoitetaan yleisellä kiinteistöverolla. Kiinteistöveroprosenteista vuodelle 2019 valtuusto päättää erikseen viimeistään marraskuun puoliväliin mennessä. - kaupunkikehityslautakunnalle annetaan tehtäväksi solmia tarvittavat sopimukset Lappeenrannan Energian kanssa ja tehdä muut tarvittavat päätökset hulevesien hallinnan järjestämiseksi maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. - lisäksi kaupunkikehityslautakunnalle annetaan tehtäväksi laatia hulevesisuunnitelma. - toimiala jatko valmistelee hulevesiasiaa yhteistyössä konsernipalveluiden ja Lappeenrannan Energia Oy:n kanssa.

33 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Varikon toimintojen tulevaisuutta selvitetään osana Opintien kiinteistön kehittämistä. Rakennuttamisen tavoitteena on tuottaa ne investointikohteet, jotka yhdyskuntatekniikan työohjelmaan on kirjattu. Suunnittelun tavoitteena on sovittaa yhteen liikenne ja maankäyttö siten, että liikenneyhteyksistä saadaan sujuvia ja turvallisia. Katuisännöinnissä on painotettu erityisesti työnaikaisten liikennejärjestelyjen toimivuutta. Katualueiden on vuokrattu rakentajille edellisvuotta vähemmän. Kaupungintalon ympäristön ja edustatorin rakentamista jatketaan. Kirkkokadun aukko katetaan ja Villimiehenkadun kansirakenteet uusitaan. Liikenneturvallisuudessa tavoitellaan onnettomuuksien määrän vähenemistä. Lappeenrannan liikenneturvallisuussuunnitelma on päivitetty. Pysäköinnin osalta keskusta alueella selvitetään mahdollisuuksia muuttaa pysäköintipolitiikkaa siten, että varmistetaan keskustan kehittyminen ja varmistetaan toimiva kaupunkikeskusta. Lappeenranta on mukana pysäköinti 2.0 hankkeessa. Joukkoliikenteessä käyttäjämäärien kasvua ja suositeltavuus indeksin parantumista seurataan vuosittain. Tavoitteena on saavuttaa annettu taloudellinen tulos ja kehittää asiakaspalveluja mm. laatimalla joukkoliikennepoliittinen ohjelma. Joukkoliikennepoliittisessa ohjelmassa määritetään mm. joukkoliikenteen visio, palvelutasot ja lipputuotteet. Keskeistä on kehittää reaaliaikaisia mobiilipalveluja joukkoliikenteen asiakkaiden käyttöön. Paikallisliikenteessä valmistaudutaan seuraavaan liikenteen kilpailuttamiseen, jonka mukainen liikennöinti on määrä alkaa Lähiliikenne ja koulukuljetukset kilpailutetaan vuonna Joukkoliikennepoliittinen ohjelma, joka tuodaan päätettäväksi alkusyksystä, ohjaa em. kilpailutuksia. Luumäki-Imatra perusparannus ja kaksoisraide Joutseno-Imatra hanke etenee. Lappeenrannassa rakennetaan ensivaiheessa siltakohteita. Saimaan kanavan ratasillan ratasuunnitelma on hyväksytty ja Joutsenon Putkinotkontien ratasilta on rakenteilla. Melusuojauksen osalta kustannusjakoneuvotteluja jatketaan

34 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ elokuun loppupuolella. Tavoite on saavuttaa neuvotteluratkaisu vuoden loppuun mennessä. Kaupungin neuvottelulähtökohtana on, että kaupungin maksuosuus on 25 % nykymelun torjuntakustannuksista yömelutasolla 60 db, joka on liikenneviraston käyttämä meluntorjuntataso yöaikaan. Kaupunki soveltaa meluntorjunnan kohtuullistamisperiaatetta liikenneviraston soveltamistavan mukaan, jolloin kaupunki ei osallistu meluntorjuntakustannuksiin, mikäli nykymelun torjuntakustannus on yli 2150 euro/hlö. Kuljetuskeskus tuottaa kuljetuspalveluita kaupunkikonsernin lisäksi Eksotelle. Eksote on päättänyt luopua kuljetuskeskuksen palveluista ja on kilpailuttanut kuljetuspalvelunsa. Maakunnalliset kirjastokuljetukset ovat mukana em. kilpailutuksessa. Palveluhankinnan käynnistyessä kuljetuskeskuksen toiminta nykymuodossaan lakkaa. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Lappeenrannan seudun ympäristötoimi hoitaa myös vain Lappeenrannan kaupungille kuuluvia tehtäviä. Tehtävinä on lakisääteisinä löytöeläinten hoidon järjestäminen ja ilman laadun tarkkailu. Lisäksi toteutetaan ilmasto- ja vesistöhankkeita erillisrahoituksella. Seudullisen ympäristötoimen osalta organisaatiomuutosten valmistelu (maakuntahallinto, kaupunkiorganisaatio, ympäristönsuojelun muutos) sekä niiden toteuttaminen ovat vieneet paljon aikaa ja resursseja. Vesistökunnostustoimintaa on jatkettu Pien-Saimaalla, Kuuksenenselällä ja Kuolimolla. Ilmastoja energiahanketoiminta on vahvistunut. Etelä-Karjalan jätehuolto on saanut valtakunnallista tunnustusta muovinkeräyksestä ja Pien-Saimaan kunnostaminen on saanut valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston palkinnon. Molemmat tunnustukset on myönnetty kesäkuussa Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnan vastuualue toimii rakennuslupajaoston alaisuudessa. Rakennusvalvonnan päätehtävänä on ohjata ja valvoa kaavojen, rakennusjärjestyksen ja eri säädösten noudattamista sekä huolehtia rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelystä ja rakennustyön

35 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ viranomaisvalvonnasta. Lisäksi se valvoo omalta osaltaan rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa. Rakennusvalvonnan viranomaistyön tavoitteena on asiakaslähtöinen, joustava, sujuva, yhdenvertainen ja riippumaton palvelu ja päätöksen teko. Tällä luodaan terveellistä, turvallista, laadukasta ja kaunista kaupunkia. Asuntotoimen tehtävät siirrettiin rakennusvalvontaan alkaen. Maaseututoimi Maaseututoimen osalta maatilojen tukihakemusten käsittelyä ja tukien maksua on suoritettu tukihaun vuosikellon mukaisesti. Uuteen tukisovellukseen siirtyminen on edennyt loppusuoralle ja sovelluksen käytettävyys on nyt hyvä. Maakuntahallintoon siirtymistä on valmisteltu varsinaisen päätyön ohessa omassa organisaatiossa sekä eri työryhmissä. Näköpiirissä on maaseututoimen ja ELY:n maaseutupalveluiden yhdistyminen maakuntahallinnossa. Ongelmana on ELY:n resurssien jakaminen ja riittävyys kahteen maakuntaan. Taloustilanne ja tilipäätösennuste

36 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/

37 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/

38 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Yhteenveto Toimialan perustoiminta on toteutunut pääosin ennakoidusti. Talous on kuitenkin merkittävästi ennakoitua heikommalla tasolla. Kaupunkikehityksen tulosta heikentää erityisen Kadut ja ympäristö vastuualueen taloustilanne. Talven jatkuminen pitkälle keväälle on tuonut lisäkustannuksia katujen kunnossapitoon. Katuvuokrien määrä on puolestaan vähentynyt merkittävästi edellisestä vuodesta, mikä näkyy tulojen laskuna. Lisäksi paikallisliikenne ei tänäkään vuonna pysy talousarviossa asetetussa raamissa. Pääosin näistä johtuen kaupunkikehityksen kehyksen ennustetaan ylittyvän eurolla. Lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvista muista kehyksistä maaomaisuuden myyntituottojen ennustetaan ylittyvän eurolla. Tilakeskuksen arvioidaan alittavan talousarvionsa reilulla eurolla. Maakunnallisista toiminnoista maaseututoimen talous toteutuu talousarvion mukaisena. Jo pelkästään tilinpäätösennusteen pääseminen edellyttää merkittäviä talouden tasapainotustoimia ja mikäli tavoitellaan tilinpäätösennustetta parempaa tulosta, niin sillä on merkittäviä vaikutuksia palvelutasoon. Keskeisimpänä toimenpiteenä taloustilanteen korjaamisessa on palveluostojen vähentäminen.

39 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Esittelijän ehdotus Toimialan tulee myös aloittaa varautuminen talousarvionylityksen kattamiseen tulevina vuosina. Joukkoliikennepoliittisessa ohjelmaluonnos sisältää esityksen joukkoliikenteen rahoitustason nostamisesta kestävälle pohjalle. Henkilöstöltä edellytetään rohkeutta kehittää toimialan toimintaa strategian linjausten mukaisesti. Taloustilanteesta huolimatta henkilöstöresurssivajauksiin puututaan ja tarvittaessa henkilöresursseja lisätään ja huolehditaan henkilöstön jaksamisesta ja osaamisesta. Toimialan palveluita mitataan ja verrataan muiden kaupunkien toimintaan olemalla mukana vuosittaisissa kyselytutkimuksissa sekä kustannusvertailussa. Toimiala etsii jatkuvasti uusia tapoja kehittää palveluja asiakaslähtöisiksi. Kuntien väliseen vertailuun perustuen toimialan käytettävissä oleva määräraha erityisesti katujen kunnossapitoon ja joukkoliikenteen on alhainen. Nykytasoista rahoitusta voidaan pitää riittämättömänä halutun palvelutason ylläpitämiseksi. Kaupunkikehityslautakunta merkitsee elinvoiman ja kaupunkikehitystoimialan puolivuotiskatsauksen tehtäväalueensa osalta tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi.

40 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Strategian toimintasuunnitelma Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1649/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Talous- ja kehittämispäällikkö Huovila Krista puh puh Liitteet 1. Elinvoima ja kaupunkikehitys toimintasuunnitelmaluonnos Oheismateriaali 1. Strategian toimintasuunnitelmaluonnos Kaupunginvaltuusto on vuoden 2018 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaa hyväksyessään päättänyt kahdesta uudesta rahoituskomponentista: strategisesta erillisrahoituksesta, johon on varattu 6 miljoonaa euroa ja strategisesta kehitysrahoituksesta, johon on varattu 5 miljoonaa euroa. Talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen mukaan kaupunginhallitus päättää molempien komponenttien käytöstä. Kaupunginjohtaja voi kuitenkin päättää enintään euron suuruista ja ohjelmajohtajat enintään euron suuruista hankkeista. Yli euron suuruisista strategisen kehitysrahoituksen hankkeista tekee esityksen lautakunta. Kaupungin johtoryhmässä on päätetty, että strategiarahoitussuunnitelmat tulee käsitellä toimialojen ohjausryhmissä. Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen sekä elinvoimaja kaupunkikehityksen ohjausryhmät on elokuusta 2018 lähtien yhdistetty yhdeksi kaupunginjohtajan johdolla toimivaksi toimialojen ohjausryhmäksi. Ohjausryhmässä on toimialojen sekä konsernihallinnon edustus. Toimialojen ohjausryhmä on kokouksessaan käsitellyt strategian toimintasuunnitelmaa :

41 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Lappeenranta 2033 strategian toimintasuunnitelma linjaa kaupungin strategisen erillis- ja kehitysrahoituksen allokointia strategian mukaisiin teemoihin. Valtuustokauden aikana kaupunki rahoittaa kehitystyötä 11 miljoonalla eurolla, 6 miljoonaa euroa kaupungin strategian mukaisiin erillisohjelmiin ja 5 miljoonaa euroa toimialojen strategiseen kehitystyöhön. Lisäksi toimenpiteisiin on saatu ja haetaan merkittävästi ulkopuolista rahoitusta. Strategian toteutumisen kannalta keskeisessä roolissa on toimintasuunnitelman lisäksi koko kaupunkikonsernissa strategian mukaisten linjausten tehtävä työ. Toimintasuunnitelman toimeenpanon osalta seurataan em. strategisen panostuksen tuloksellisuutta. Strategian toimintasuunnitelma muodostuu Lappeenranta 2033 strategian valmisteluprosessin aikana ja sen jälkeen esitetyistä hankkeista ja strategiateoista. Kaupungin henkilöstö ja kaupungin sidosryhmät ovat olleet aktiivisesti mukana ideoimassa strategiatekoja ja esittäneet tähän mennessä 158 ideaa strategiateoiksi. Osa esityksistä näkyy toimintasuunnitelmassa sellaisinaan, osa on ryhmitetty isompiin kokonaisuuksiin ja tarkennettu tukemaan kaupunkiorganisaation eri puolilla toteutettavaa kehitystyötä. Osa ideoista jää työstettäväksi ja edelleen kehitettäväksi toimintasuunnitelman jatkotoimeenpanoa varten. Lasten ja nuorten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin vahvistamiseen ja tasa-arvon toteutumiseen investoidaan lukuisilla toimenpiteillä. Katuverkon korjausvelan kasvun pysäyttämiseen ja liikenneväylien pintauksen lisäämiseen panostetaan merkittävästi kahden vuoden määräajaksi. Kaikilla toimialoilla digitalisaatio ja sähköiset palvelurakenteet valjastetaan kaupungin palvelutuotannon tueksi ja palveluiden jakelun tehostamiseksi eri kohderyhmille. Työssä korostuu eri toimialoilla tuotettavien palveluiden muotoilu yhteisiä työkaluja ja jakelukanavia huomioon ottaen. Lisäksi panostetaan lappeenrantalaisten media- ja digiosaamisen tukemiseen. Toimialojen ja yhteisten palveluiden ohjelmat on laadittu toimialojen esitysten pohjalta ja tarkennettu yhteisissä neuvotteluissa. Kolmessa erillisohjelmassa panostetaan kaupungin valittuihin erityispainopisteisiin: Puhdasta ja kestävää -ohjelmaan, Osaaminen ja kasvua -ohjelmaan sekä Sykettä ja säpinää - ohjelmaan. Kaikissa ohjelmissa on erittäin kiinnostavia

42 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ toimenpiteitä, erityisenä painopisteenä on tässä toimintasuunnitelmassa nuoriin kohdistuvat toimenpiteet. Kasvua ja osaamista -erillisohjelman resursseja sidotaan tässä vaiheessa muiden ohjelmien resursseja enemmän, erityisesti Junior University -kokonaisuuteen ja uudistettuun osana ammattikorkeakoulua toimivaan hautomotoimintaan. Hautomotoiminnalla on merkittävä vaikutus myös opiskelijoiden työllistymiseen Lappeenrannassa. Puhdasta ja kestävää sekä Sykettä ja säpinää -ohjelmissa panostetaan erityisesti kiinteistöjen operoinnin ja käytön tehostamiseen ja uusien tilaratkaisujen kokeilemiseen, lappeenrantalaisten liikkumiseen ja harrastamiseen koulujen yhteydessä sekä kaikkia lappeenrantalaisia liikkumiseen kannustavaan infrastruktuuriin ja puhtaaseen ympäristöön. Erillisohjelmien toimintasuunnitelmat on koottu yhteistyössä sidosryhmien kanssa työstettyjen esitysten pohjalta. Ohjelmat on tarkennettu kaupungin eri organisaatioiden edustajista muodostuvissa koordinointiryhmissä. Osa ohjelmien esityksistä vaatii vielä tarkempaa suunnittelua, joka heijastuu myös ohjelmien rahoitussuunnitteluun. Toimintasuunnitelma tarkentuu näiden osalta tulevaisuudessa. Toimeenpanokauden aikana jatketaan myös ideointia ja esitysten keräämistä uusien toimintatapojen tunnistamiseksi ja kaupungin työn tuloksellisuuden parantamiseksi. Ohjausryhmä käsittelee uudet esitykset ja arvioi myös käynnistettyjen toimenpiteiden tuloksellisuutta ja mahdollisia muutostarpeita koko valtuustokauden aikana. Esitys toimintasuunnitelmaksi on liitteenä 1. Toimintasuunnitelmassa tässä vaiheessa rahoitettavaksi esitetyt toimenpiteet/-kokonaisuudet on korostettu lihavoituna. Puhdasta ja kestävää -ohjelma päivittyy vielä keskiviikkona. Esitys Hyväksytään Strategia toimintasuunnitelma esitettäväksi lautakunnille ja kaupunginhallitukselle. Todetaan kohdassa 7.2.1, että tapahtumatoiminnan uudistetun palvelurakenteen mukainen resurssointi varmistetaan tulevissa rahoitusesityksissä. Rahoitettavaksi esitetyt kohdat merkataan selkeämmin ja päivitetty toimintasuunnitelma liitetään pöytäkirjaan. Päätös Hyväksyttiin.

43 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 14/ Ohjausryhmässä hyväksytty toimintasuunnitelman rahoitusesitys strategiaohjelmille on esitetty alla. Esittelijän ehdotus Toimintasuunnitelmaluonnos Elinvoiman ja kaupunkikehityksen osalta on esitetty liitteenä. Rahoitettavaksi esitettävät kohteet on merkitty punaisella ja lihavoituna. Strategian toimintasuunnitelma on esitetty kokonaisuudessaan oheismateriaalina. Kaupunkikehityslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että strategisesta kehitysrahoituksesta osoitetaan Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialalle euroa liitteenä olevassa Elinvoima ja kaupunkikehitys toimintasuunnitelmaluonnoksessa punaisella ja lihavoituina merkittyihin toimenpiteisiin. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginhallitus