Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi

Transkriptio

1 Puolivuosikatsaus 2018 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/775/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Talous- ja kehittämispäällikkö Huovila Krista Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi puh puh Talouden ja toiminnan puolivuosikatsaus on elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan osalta esitetty oheismateriaalina. Strategian toteutumisen tilannekatsaus ja toimintasuunnitelma esitetään erillisenä asiakohtana. Toimialan keskeiset tavoitteet ja niiden toteutuminen Toimialan tavoitteena on luoda edellytykset työpaikkojen ja asukkaiden määrän kasvulle ja turvata sitä kautta kaupungin kehittyminen ja elinvoima. Asukasmäärän muutosta seurataan vuositasolla. Työttömien työnhakijoiden määrä Lappeenrannassa on vähentynyt 14 % verrattuna vuoden takaiseen. Kesäkuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi 60 % prosenttia, ja niitä oli kesäkuun lopussa 536. Yrityksiä on perustettu Lappeenrannassa 1 6/2018 yhteensä 183, mikä on sama määrä kuin 1-6/2017. Toimialan tavoitteena on kehittää yritystoiminnan toimintaedellytyksiä alueella ja tarjota palveluita yhden luukun periaatteella. Toiminnan tuloksena syntyy viihtyisä, turvallinen ja terveellinen elinympäristö, joka tarjoaa monipuolisia asumis- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Tiivistyvä kaupunkirakenne, laadukas tonttitarjonta ja asiantunteva asiakaspalvelu luovat puolestaan erinomaiset edellytykset yritystoiminnan kehittymiselle ja asumiselle. Maankäytön suunnittelussa, tonttien luovutuksessa, alueiden kunnossapidossa ja rakentamisessa tavoitellaan puhdasta ja

2 viihtyisää asuinympäristöä, elävää kaupunkikeskustaa, elinvoimaisia yrityksiä ja aluekeskuksia. Vuorovaikutus asukkaiden kanssa, ympäristöarvot, luonnon monimuotoisuus ja maankäyttö- ja rakennuslain velvoitteet otetaan huomioon maankäytön ja toiminnan suunnittelussa. Yhdyskuntatekniikan rakentamisohjelma laaditaan yhteistyössä muiden kunnallistekniikan verkostojen omistajien kanssa (tietoliikenne, vesihuolto ja energia). Toimiala tukee asukkaita ja yrityksiä ilmastonmuutoksen hillinnän edistämisessä. Toiminnalla varmistetaan ilmasto-ohjelman sekä Greenreality tavoitteiden toteuttaminen. Toimenpiteenä on konsernin energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen, uusiutuvan energian käytön edistäminen, liikenteen päästöjen alentaminen, uuden tekniikan kehittäminen, asukkaiden sekä yritysten neuvonta sekä viestintä. Yrityspalvelut Wirma Yrityspalvelujen vastuualue Wirma auttaa yrittäjiksi aikovia yrityksen perustamisessa ja seudun yrittäjiä yritystoiminnan kehittämisessä, kasvussa ja kansainvälistymisessä. Wirman yrityspalveluihin kuuluvat yrityksen perustamisneuvonta, toimivien yritysten neuvonta ja sijoittumispalvelut. Lisäksi vastuualue koordinoi ja kehittää alueen energia- ja ympäristöalan (Greenreality Network) ja konepaja-alan (EkMet) yritysverkostoja. Wirma on vahvasti mukana alueellisessa, maakunnallisessa ja kansallisessa energia- ja ympäristöalan kehittämisessä. Wirman päätavoite on luoda yrityksille edellytyksiä kannattavaan ja kasvavaan liiketoimintaan ja sitä kautta lisätä työpaikkoja alueelle. Tätä työtä Wirma tekee yhteistyössä toimialan muiden vastuualueiden, kaupunkikonsernin, alueen yritysten ja oppilaitosten sekä Etelä-Karjalan liiton ja LUT:n GreenCampus Open yrityskiihdyttämön kanssa. Lisäksi Saimaan amk:n kanssa on perusteilla yrityshautomo. Tori- ja tapahtumatoimintojen toteutustapaan on kehitetty uusia ratkaisuja ja toimintatapoja. Kaupungin tavoitteena on tarjota toimiva infra, jota tapahtumien järjestäjät voivat hyödyntää. Maaomaisuuden hallinta Maaomaisuuden hallinnan vastuualue vastaa kaupungin maapolitiikasta hankkimalla maata, luovuttamalla tontteja,

3 isännöimällä kaupungin omistamia maa- ja vesialueita, neuvottelemalla maankäyttösopimuksia asemakaavamuutoshankkeissa sekä laatimalla erilaisia sopimuksia alueiden käytöstä. Maaomaisuuden hallinnan vastuualue hankkii maata suunnitelmallisesti ja oikea-aikaisesti, jotta kaupunkisuunnittelu voi kaavoittaa alueet ja tontit luovutettavaksi asukkaille ja yrittäjille kysyntää vastaavasti. Maanhankinnan painopistealue on Pajarilan alueella. Kesäkuun loppuun mennessä asuintontteja on luovutettu 21 kpl ja yritystontteja 5 kpl. Metsätalouspalvelut hoitaa kaupungin omistamia taajama- ja talousmetsäalueita hyväksyttyjen metsäsuunnitelmien mukaan. Maisematyölupia ei ole myönnetty hyväksytyn metsäsuunnitelman mukaisesti, minkä seurauksena talousarvion mukaisia hakkuutuloja jää saamatta. Kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelun vastuualueen tavoitteena on mahdollistaa viihtyisän asuinympäristön rakentuminen, kilpailukykyisten yritystonttien tarjonta sekä monimuotoinen viherympäristö. Suunnittelun keskeisenä tavoitteena on kaupunkirakenteen eheyttäminen ja tiivistäminen, osallistavan ja vuorovaikutteisen suunnittelutavan hyödyntäminen ja yhteistyö asukkaiden, yrittäjien ja eri toimijoiden kanssa. Kaupunkisuunnittelu vastaa kaupungin yleiskaavojen ja asemakaavojen laatimisesta sekä maankäytön lupien valmistelusta. Kaupunkisuunnittelun painopiste on edelleen keskustan kehittämisessä, ydinkeskustan asemakaavamuutosten laatimisessa sekä erityisesti keskusta-alueen lähivyöhykkeen kehittämishankkeissa. Keskustan kehittämissuunnitelman laatiminen on käynnistymässä. Valmistelussa olevat hankkeet mahdollistavat keskusta-alueen palvelujen monipuolistumisen ja kaupunkirakennetta yhä tiivistävän rakentamisen (mm. Asemanseutu, Opintie, Rakuunamäki). Lappeenranta palkittiin vuoden 2018 kaupunkikeskustana. Kaavojen lisäksi kaupunkisuunnittelussa on valmisteltu erilaisia kehittämishankkeita, kuten monitoimijäähallin ja sisäliikuntahallin selvitystyötä, jota jatketaan yhteistyössä toimialan ja konsernin eri toimijoiden kanssa.

4 Kaupunkisuunnittelun keskeisenä tavoitteena on kaupungin palvelutuotannosta poistuvien alueiden ja rakennusten uusien käyttötarkoitusten suunnittelu ja maa-alueiden kehittäminen. Kaupungin tavoitteena on myydä ylimääräiset kiinteistöt. Sitä ennen kohteet kaavoitetaan ja tutkitaan mahdollisuudet esim. lisärakentamiseen. Suunnittelussa huomioidaan alueiden tarpeet sekä mm. rakennussuojelulliset arvot. Realisointityöryhmä jatkaa toimintaansa uudella kokoonpanolla alkusyksystä. Kadut ja ympäristö Kadut ja ympäristön vastuualue vastaa katujen ja puistojen kunnossapidosta, rakennuttamisesta ja suunnittelusta sekä joukkoliikenteestä. Kunnossapidon tavoitteena on saavuttaa tyydyttävä asukastyytyväisyys (>3, asteikolla 1-5) eri osa-alueilla; liikenneväylät, puistot ja ulkovalaistus. Lisäksi kunnossapidon tulee pärjätä kunnossapitokustannusvertailussa kansallisella keskimääräisellä tasolla (KUVE tutkimus). Kustannus- ja asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset valmistuvat alkusyksystä. Kaupunginvaltuusto päätti hulevesien hallinnan järjestämiseksi seuraavista periaatteista: - julkisoikeudellista hulevesimaksua ei oteta käyttöön. - hulevesien hallinnan järjestäminen rahoitetaan yleisellä kiinteistöverolla. Kiinteistöveroprosenteista vuodelle 2019 valtuusto päättää erikseen viimeistään marraskuun puoliväliin mennessä. - kaupunkikehityslautakunnalle annetaan tehtäväksi solmia tarvittavat sopimukset Lappeenrannan Energian kanssa ja tehdä muut tarvittavat päätökset hulevesien hallinnan järjestämiseksi maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. - lisäksi kaupunkikehityslautakunnalle annetaan tehtäväksi laatia hulevesisuunnitelma. - toimiala jatko valmistelee hulevesiasiaa yhteistyössä konsernipalveluiden ja Lappeenrannan Energia Oy:n kanssa. Varikon toimintojen tulevaisuutta selvitetään osana Opintien kiinteistön kehittämistä. Rakennuttamisen tavoitteena on tuottaa ne investointikohteet, jotka yhdyskuntatekniikan työohjelmaan on kirjattu. Suunnittelun tavoitteena on sovittaa yhteen liikenne ja maankäyttö siten, että liikenneyhteyksistä saadaan sujuvia ja turvallisia.

5 Katuisännöinnissä on painotettu erityisesti työnaikaisten liikennejärjestelyjen toimivuutta. Katualueiden on vuokrattu rakentajille edellisvuotta vähemmän. Kaupungintalon ympäristön ja edustatorin rakentamista jatketaan. Kirkkokadun aukko katetaan ja Villimiehenkadun kansirakenteet uusitaan. Liikenneturvallisuudessa tavoitellaan onnettomuuksien määrän vähenemistä. Lappeenrannan liikenneturvallisuussuunnitelma on päivitetty. Pysäköinnin osalta keskusta alueella selvitetään mahdollisuuksia muuttaa pysäköintipolitiikkaa siten, että varmistetaan keskustan kehittyminen ja varmistetaan toimiva kaupunkikeskusta. Lappeenranta on mukana pysäköinti 2.0 hankkeessa. Joukkoliikenteessä käyttäjämäärien kasvua ja suositeltavuus indeksin parantumista seurataan vuosittain. Tavoitteena on saavuttaa annettu taloudellinen tulos ja kehittää asiakaspalveluja mm. laatimalla joukkoliikennepoliittinen ohjelma. Joukkoliikennepoliittisessa ohjelmassa määritetään mm. joukkoliikenteen visio, palvelutasot ja lipputuotteet. Keskeistä on kehittää reaaliaikaisia mobiilipalveluja joukkoliikenteen asiakkaiden käyttöön. Paikallisliikenteessä valmistaudutaan seuraavaan liikenteen kilpailuttamiseen, jonka mukainen liikennöinti on määrä alkaa Lähiliikenne ja koulukuljetukset kilpailutetaan vuonna Joukkoliikennepoliittinen ohjelma, joka tuodaan päätettäväksi alkusyksystä, ohjaa em. kilpailutuksia. Luumäki-Imatra perusparannus ja kaksoisraide Joutseno-Imatra hanke etenee. Lappeenrannassa rakennetaan ensivaiheessa siltakohteita. Saimaan kanavan ratasillan ratasuunnitelma on hyväksytty ja Joutsenon Putkinotkontien ratasilta on rakenteilla. Melusuojauksen osalta kustannusjakoneuvotteluja jatketaan elokuun loppupuolella. Tavoite on saavuttaa neuvotteluratkaisu vuoden loppuun mennessä. Kaupungin neuvottelulähtökohtana on, että kaupungin maksuosuus on 25 % nykymelun torjuntakustannuksista yömelutasolla 60 db, joka on liikenneviraston käyttämä meluntorjuntataso yöaikaan. Kaupunki soveltaa meluntorjunnan kohtuullistamisperiaatetta liikenneviraston soveltamistavan mukaan, jolloin kaupunki ei osallistu meluntorjuntakustannuksiin, mikäli nykymelun torjuntakustannus on yli 2150 euro/hlö.

6 Kuljetuskeskus tuottaa kuljetuspalveluita kaupunkikonsernin lisäksi Eksotelle. Eksote on päättänyt luopua kuljetuskeskuksen palveluista ja on kilpailuttanut kuljetuspalvelunsa. Maakunnalliset kirjastokuljetukset ovat mukana em. kilpailutuksessa. Palveluhankinnan käynnistyessä kuljetuskeskuksen toiminta nykymuodossaan lakkaa. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Lappeenrannan seudun ympäristötoimi hoitaa myös vain Lappeenrannan kaupungille kuuluvia tehtäviä. Tehtävinä on lakisääteisinä löytöeläinten hoidon järjestäminen ja ilman laadun tarkkailu. Lisäksi toteutetaan ilmasto- ja vesistöhankkeita erillisrahoituksella. Seudullisen ympäristötoimen osalta organisaatiomuutosten valmistelu (maakuntahallinto, kaupunkiorganisaatio, ympäristönsuojelun muutos) sekä niiden toteuttaminen ovat vieneet paljon aikaa ja resursseja. Vesistökunnostustoimintaa on jatkettu Pien-Saimaalla, Kuuksenenselällä ja Kuolimolla. Ilmastoja energiahanketoiminta on vahvistunut. Etelä-Karjalan jätehuolto on saanut valtakunnallista tunnustusta muovinkeräyksestä ja Pien-Saimaan kunnostaminen on saanut valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston palkinnon. Molemmat tunnustukset on myönnetty kesäkuussa Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnan vastuualue toimii rakennuslupajaoston alaisuudessa. Rakennusvalvonnan päätehtävänä on ohjata ja valvoa kaavojen, rakennusjärjestyksen ja eri säädösten noudattamista sekä huolehtia rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelystä ja rakennustyön viranomaisvalvonnasta. Lisäksi se valvoo omalta osaltaan rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa. Rakennusvalvonnan viranomaistyön tavoitteena on asiakaslähtöinen, joustava, sujuva, yhdenvertainen ja riippumaton palvelu ja päätöksen teko. Tällä luodaan terveellistä, turvallista, laadukasta ja kaunista kaupunkia. Asuntotoimen tehtävät siirrettiin rakennusvalvontaan alkaen. Maaseututoimi

7 Maaseututoimen osalta maatilojen tukihakemusten käsittelyä ja tukien maksua on suoritettu tukihaun vuosikellon mukaisesti. Uuteen tukisovellukseen siirtyminen on edennyt loppusuoralle ja sovelluksen käytettävyys on nyt hyvä. Maakuntahallintoon siirtymistä on valmisteltu varsinaisen päätyön ohessa omassa organisaatiossa sekä eri työryhmissä. Näköpiirissä on maaseututoimen ja ELY:n maaseutupalveluiden yhdistyminen maakuntahallinnossa. Ongelmana on ELY:n resurssien jakaminen ja riittävyys kahteen maakuntaan. Taloustilanne ja tilipäätösennuste

8

9

10 Yhteenveto Toimialan perustoiminta on toteutunut pääosin ennakoidusti. Talous on kuitenkin merkittävästi ennakoitua heikommalla tasolla. Kaupunkikehityksen tulosta heikentää erityisen Kadut ja ympäristö vastuualueen taloustilanne. Talven jatkuminen pitkälle keväälle on tuonut lisäkustannuksia katujen kunnossapitoon. Katuvuokrien määrä on puolestaan vähentynyt merkittävästi edellisestä vuodesta, mikä näkyy tulojen laskuna. Lisäksi paikallisliikenne ei tänäkään vuonna pysy talousarviossa asetetussa raamissa. Pääosin näistä johtuen kaupunkikehityksen kehyksen ennustetaan ylittyvän eurolla. Lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvista muista kehyksistä maaomaisuuden myyntituottojen ennustetaan ylittyvän eurolla. Tilakeskuksen arvioidaan alittavan talousarvionsa reilulla eurolla. Maakunnallisista toiminnoista maaseututoimen talous toteutuu talousarvion mukaisena. Jo pelkästään tilinpäätösennusteen pääseminen edellyttää merkittäviä talouden tasapainotustoimia ja mikäli tavoitellaan tilinpäätösennustetta parempaa tulosta, niin sillä on merkittäviä vaikutuksia palvelutasoon. Keskeisimpänä toimenpiteenä taloustilanteen korjaamisessa on palveluostojen vähentäminen. Toimialan tulee myös aloittaa varautuminen talousarvionylityksen kattamiseen tulevina vuosina.

11 Esittelijän ehdotus Joukkoliikennepoliittisessa ohjelmaluonnos sisältää esityksen joukkoliikenteen rahoitustason nostamisesta kestävälle pohjalle. Henkilöstöltä edellytetään rohkeutta kehittää toimialan toimintaa strategian linjausten mukaisesti. Taloustilanteesta huolimatta henkilöstöresurssivajauksiin puututaan ja tarvittaessa henkilöresursseja lisätään ja huolehditaan henkilöstön jaksamisesta ja osaamisesta. Toimialan palveluita mitataan ja verrataan muiden kaupunkien toimintaan olemalla mukana vuosittaisissa kyselytutkimuksissa sekä kustannusvertailussa. Toimiala etsii jatkuvasti uusia tapoja kehittää palveluja asiakaslähtöisiksi. Kuntien väliseen vertailuun perustuen toimialan käytettävissä oleva määräraha erityisesti katujen kunnossapitoon ja joukkoliikenteen on alhainen. Nykytasoista rahoitusta voidaan pitää riittämättömänä halutun palvelutason ylläpitämiseksi. Kaupunkikehityslautakunta merkitsee elinvoiman ja kaupunkikehitystoimialan puolivuotiskatsauksen tehtäväalueensa osalta tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi.