Elintarvikekehityksen tutkimusprofessuuri

Transkriptio

1 1 Professuurin työsuunnitelma Elintarvikekehityksen tutkimusprofessuuri Tiivistelmä Professuurin alana on elintarvikekehitys Professuuri on jatkoa Turun yliopistossa vuosina toteutetulle 3-vaiheiselle elintarvikekehityksen professuurille. Professorina on työskennellyt vuodesta 2008 lähtien Anu Hopia Professori tuottaa tutkimusryhmineen tietoa ruuan terveellisyyteen, makuun ja nautittavuuteen liittyvistä tekijöistä. Tavoitteena on vahvistaa maakunnan tutkijoiden ja ammattilaisten yhteisöä niin, että he voivat tukea alan yritysten kehitystyötä. Erityisesti kehitetään uusia menetelmiä tiedonsiirtoon ja vuoropuheluun tutkimuksen, yrittäjien, ruokaharrastajien sekä opiskelijoiden välillä. Rahoituksen kokoaa Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys ry (Epky), joka tekee rahoittajien kanssa lahjoitussopimukset sekä sopimuksen Turun yliopiston kanssa hankkeen toteuttamisesta. Kootulla rahoituksella Turun yliopistoon toteutetaan viisivuotinen ( ) elintarvikekehityksen alan professuuri. Professorin työssä painotetaan seuraavia tehtäviä: - tutkimusryhmän (3 5 tutkijaa) kokoaminen, johto ja ohjaus - elintarvikekehityksen alan kehitystä tukevan uusimman tiedon kokoaminen sekä uuden tiedon tuottaminen alueen yritysten hyödynnettäväksi - jatkohankkeiden suunnittelu ja ulkopuolisen rahoituksen hakeminen yhteistyössä yritysten ja kehittämisorganisaatioiden kanssa - jatkohankkeiden toteutuksen ohjaus ja seuranta - kansallisten ja kansainvälisten verkostojen kokoaminen ja tiedotus: yrityskontaktit, yhteydet alan organisaatioihin - osallistuminen alan keskusteluun ja alan tutkimustiedon käytön edistäminen yhteiskunnassa - korkeatasoisten tieteellisten julkaisujen tuottaminen. Professori työskentelee Seinäjoella. Tutkimusryhmän jäseniä voi olla muuallakin. Professuuri kuuluu Epanet-verkostoon ja on osa Seinäjoen yliopistokeskuksen toimintaa. Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys perustaa professorin työn tueksi ohjausryhmän, johon kutsutaan jäseniksi rahoittajien edustajat ja tarvittaessa myös muita hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisia tahoja.

2 2 Elintarvikekehityksen tutkimusprofessuurihanke Taustaa Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkosto Epanet on toiminut vuodesta Verkoston tavoitteena on parantaa yritysten kilpailukykyä ja lisätä alueen hyvinvointia lisäämällä ja kehittämällä tutkimustoimintaa Etelä-Pohjanmaalla. Epanet on osa yliopistojen toimintaa ja Seinäjoen yliopistokeskusta. Verkoston toimintaperiaatteena on muodostaa korkeatasoisia tutkimusryhmiä Etelä- Pohjanmaan tarvitsemille aloille. Jokaista ryhmää johtaa tutkimusprofessori, joka kokoaa ympärilleen erillisrahoituksella tutkimusryhmän. Epky, Turun yliopisto ja paikalliset yritykset ovat suunnitelleet viisivuotisen jatkon elintarvikekehityksen professuurille ajalle Hankkeen taustalla on kolme rahoitusjaksoa: ja Professuuria hoiti aluksi professori Raija Tahvonen ja vuodesta 2008 lähtien professori Anu Hopia. Hankkeen ympärille on muodostunut aktiivinen noin kahdeksan hengen tutkijaryhmä. Keskeisiä ryhmän tutkimus- ja kehittämishankkeiden teemoja ovat olleet mm. Miten aistinvarainen laatu ja makuyhdisteet muodostuvat suomalaisissa raakaaineissa (liha, kala, kasvikset, sienet)? Kuinka motivoida ihmisiä omaksumaan terveyttä edistäviä elämäntapoja? Kuinka kehittää terveyttä edistävää moniaistista ruokaympäristöä? Professuuri on tuottanut lisäarvoa myös Turun yliopistolle alueellisen näkyvyyden, tutkimusrahoituksen, yrityslähtöisen tutkimuksen, väitöskirjatöiden sekä tieteellisen julkaisemisen kautta. 2. Professuurin hallinnointi Epanet-verkostoa koordinoi Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys (Epky). Sen tehtävänä on suunnitella verkoston professuurihankkeiden sisältö, koota rahoitus ja tehdä toteutukseen liittyvät sopimukset. Korkeakouluverkoston koordinoijana korkeakouluyhdistys suunnittelee ja kehittää Epanet-toimintamallia yhteistyössä yliopistojen, yritysten ja maakunnan kehittäjäorganisaatioiden kanssa sekä kehittää korkeakouluverkoston rahoitusta ja hallinnoi rahoitusjärjestelmää. Epky osallistuu korkeakouluverkoston ulkoiseen markkinointiin sekä tutkimusryhmien, yritysten ja muiden tiedon käyttäjätahojen välisen yhteistyön edistämiseen. Epkyllä on koordinointitehtävään erilliset resurssit.

3 3 Työntekijät Turun yliopisto rekrytoi professorin, joka työskentelee Etelä-Pohjanmaalla. Hallinnollisesti professuuri sijoittuu Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskukseen. Professorilla on työtilat Seinäjoen yliopistokeskuksessa. Professori valmistelee uusia tutkimus- ja kehittämishankkeita, joiden rahoituksella rekrytoidaan jatkohankkeisiin koko- tai osa-aikaisia tutkijoita Seinäjoelle tai muille kehittämistoimien kannalta tarkoituksenmukaisille paikkakunnille. He työskentelevät professorin johdolla tavoitteenaan edistää elintarvikekehityksen tutkimusta ja uusimman tutkimustiedon siirtoa yrityksien ja kehittämisorganisaatioiden osaamispääomaksi. Ohjausryhmä Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys (Epky) perustaa professuurille ohjausryhmän, johon kutsutaan jäseniksi rahoittajien edustajat ja tarvittaessa myös muita tarpeellisia tahoja. Myös ohjausryhmä voi halutessaan esittää, että siihen kutsutaan uusia jäseniä. Ohjausryhmän tehtävänä on professorin tukeminen ja ohjaava keskustelu. Ohjausryhmä kokoontuu kolme kertaa vuodessa. Ohjausryhmä voi sopia työtavoistaan ja järjestää esimerkiksi työpajoja. Ohjausryhmälle esitellään tilannekatsaus sekä toiminnan että talouden osalta. Ryhmässä voidaan myös yhdessä professorin kanssa ideoida tulevia toimia. Tärkeintä on, että kokoukset ovat keskustelevia onhan pöydän ympärillä merkittävä alan asiantuntijajoukko. Ohjausryhmällä on keskeinen rooli tiedonvälityksessä. Toimintasuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Työn edistyminen esitetään ohjausryhmälle väli- ja vuosiraporteissa. Lisäksi viisivuotiskauden päätteeksi laaditaan loppuraportti. Ohjausryhmä voi päättää työskentelytavoistaan ja kehittää uusia työtapoja. Suosittuja ovat olleet esimerkiksi teemalliset kokoontumiset ja kokousten järjestäminen osallistujien tiloissa. Ohjausryhmällä ei ole oikeudellista vastuuta projektista, vaan vastuu projektin toiminnasta on projektin päätoteuttajalla (Epky) ja osatoteuttajalla (Turun yliopisto). Epkyn ja yliopiston keskinäisestä tehtävänjaosta sovitaan erillisellä sopimuksella. 3. Tutkimusala ja professuurin keskeiset toimenpiteet Tutkimusala Ryhmä on tutkinut vuodesta 2008 ruoan terveellisyyteen, makuun ja nautittavuuteen liittyviä tekijöitä. Näitä hyväksi havaituja ja ajankohtaisia tutkmuslinjoja on tarkoitus jatkaa. Ryhmän tutkimusten sisältö muotoutuu kumppanien kanssa keskustellen. Tärkeitä lähivuosien aiheita ovat esimerkiksi terveyttä edistävien, moniaististen ruokailuympäristöjen tutkiminen sekä ruuan ja liikunnan vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin.

4 4 Tutkimusprofessori Anu Hopian lisäksi ryhmässä työskentelee kahdeksan tutkijaa tai projektityöntekijää (tilanne syksyllä 2017). Tutkimuksen tavoitteena on löytää tapoja motivoida ihmisiä omaksumaan terveyttä edistäviä elämäntapoja. Tyypillisiä tutkimuskysymyksiä ovat esimerkiksi suomalaisten raaka-aineiden aistinvarainen laatu ja makuyhdisteiden muodostuminen niissä, taikka terveyttä edistävän moniaistisen ruokailuympäristön kehittämiseen liittyvät teemat. Ryhmän hankkeissa kehitetään myös uusia menetelmiä tiedonsiirtoon ja vuoropuheluun tutkimuksen, yrittäjien, ruokaharrastajien sekä opiskelijoiden välillä. Tutkimusprojektit linkittyvät usein osaksi laajempia tutkimuskokonaisuuksia. Tutkimukset ovat osa alkutuotantoon liittyviä projekteja, elintarviketuotantoon liittyviä projekteja, tai hyvinvointiin, kulttuuriin ja elämyksiin liittyviä projekteja. Näihin monialaisiin hankkeisiin tutkimusryhmä tuo oman näkökulmansa ja erityisosaamisensa. Ryhmä osallistuu myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tiedonsiirto- ja viestintäprojekteilla. Molekyyligastronomia nostaa ruoanvalmistuksen ja ruoasta nauttimisen luonnontieteelliseksi tutkimuskohteeksi. Useissa tutkimushankkeissa ruoan nautinnollisuus on tavalla tai toisella mukana tutkimusasetelmissa ja ryhmä tekee aktiivista yhteistyötä keittiömestareiden ja taiteilijoiden kanssa. Molekyyligastronomiaan liittyvät tutkimushankkeita ovat myös molekyyligastronomian terminologia sekä molekyyligastronomian hyödyntäminen osana elinikäistä oppimista. Professorin työn organisointi Elintarvikekehityksen professorin tehtäviin kuuluu alan tutkimus- ja kehittämishankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen, jatko-opintojen opinnäytetöiden ohjaus sekä oman tutkimusalueen tutkimustiedon käytön edistäminen. Professori edistää Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkoston toimintaa ja vahvistaa verkoston yhteyksiä kansainvälisiin ja kansallisiin yhteistyökumppaneihin. Professori on vapaa tutkija. Hän suunnittelee ja käynnistää tutkimus- ja kehittämishankkeita yhteistyössä yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Hankkeisiin palkataan erillisrahoituksella tutkijoita, joista osalla on tavoitteena väitöskirjan tekeminen. Tutkimusryhmän toiminnan painopiste on Etelä-Pohjanmaalla. Professorin tehtäviin kuuluu tutkimusryhmän jatkohankkeiden ja niiden henkilöstön toiminnan johtaminen ja seuranta. Professorin työssä painotetaan seuraavia tehtäviä: - tutkimusryhmän kokoaminen, johto ja ohjaus - elintarvikekehitystä tukevan uusimman tiedon kokoaminen sekä uuden tiedon tuottaminen alueen yritysten hyödynnettäväksi - jatkohankkeiden suunnittelu ja ulkopuolisen rahoituksen hakeminen yhteistyössä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa - jatkohankkeiden toteutuksen ohjaus ja seuranta - kansallisten ja kansainvälisten verkostojen kokoaminen ja tiedotus: yrityskontaktit, yhteydet alan organisaatioihin - osallistuminen alan keskusteluun ja alan tutkimustiedon käytön edistäminen yhteiskunnassa - korkeatasoisten tieteellisten julkaisujen tuottaminen.

5 5 Työssä: - edistetään Etelä-Pohjanmaan pk-yritysten kilpailukykyä liiketoiminnan kehittämisen tutkimuksen avulla - tuetaan tutkimushankkein tutkimustulosten viemistä yritysten tuotekehityksen kautta tuotteisiin ja markkinoille - edistetään alueen teollisuuden, kehittämisorganisaatioiden ja tutkijayhteisön yhteistyötä. - rakennetaan verkostoa tarpeen mukaan alan johtaviin tutkimuslaitoksiin Suomessa ja kansainvälisesti Professuuri on luonteeltaan vaativa osaamis- ja innovaatiojärjestelmän kehittämishanke, joka edellyttää projektihenkilöstön osallistumista ulkomailla pidettäviin kansainvälisiin työkokouksiin, koulutuksiin ja seminaareihin sekä muuhun kansainväliseen yhteistyöhön. Ulkomaanyhteyksien hyödyn pitää kohdentua rahoittajien toiminta-alueelle. Matkan pitää olla professuurin toimintaa tukevaa. Ulkomaanmatkat ovat alle kuukauden pituisia ja niitä voi olla yhteensä enintään kaksi kuukautta vuodessa. Tästä poikkeavista matkoista tehdään esitys ohjausryhmälle. Keskeinen osa professuuria on sellaisen tutkimuksellisen tiedon tuottaminen, joka tukee alueen yritysten liiketoiminnan kehittämistä. Tämän tutkimustiedon levittämisen kautta professuuri tuottaa arvoa rahoittajille. Professorin toimenkuva on tutkimuspainotteinen. Professorin ja tutkimusryhmän työtä tukevat mm. Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkoston ja Seinäjoen yliopistokeskuksen muut tutkimusprofessuurit, Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Projektin toiminnasta tiedotetaan erityisesti ohjausryhmässä. Lisäksi hanke tiedottaa toiminnastaan järjestämällä seminaareja ja osallistumalla alan tutkimus- ja kehittämisseminaareihin. Seminaareissa raportoidaan tutkimustuloksista ja tiedotetaan hankkeen toiminnasta. Tieteellisten julkaisujen lisäksi hankkeen tuloksista laaditaan popularisoituja esityksiä sidosryhmien tarpeisiin. Lisäksi toiminnasta tiedotetaan esimerkiksi toteuttajien www-sivuilla, yleisillä tiedotusvälineillä, Turun yliopiston ja Seinäjoen yliopistokeskuksen julkaisukanavia käyttäen sekä korkeakouluyhdistyksen julkaisemissa Seinäjoen yliopistokeskuksen Epanet-tiedotteissa. Professori tutkimusryhmineen tiedottaa itse kaikista tutkimusryhmän aikaansaamista tuloksista. Projekteista, joihin tutkimusryhmä osallistuu, tiedotetaan ko. projekteissa tarkoituksenmukaisella ja riittävän laajalla tavalla. ryhmällä on käytössään mm. useita blogeja.

6 6 4. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Hankkeen tavoitteellinen kokonaisbudjetti on per vuosi, viiden vuoden aikana yhteensä Kaikki kulut syntyvät Turun yliopistossa tehtävästä työstä. Korkeakouluyhdistys kilpailuttaa ja tilaa hankkeen tilintarkastuksen. Kustannusarvio vuosi 5 vuotta yhteensä Palkat ja sivukulut Ostopalvelut Matkakulut Tsto- ja vuokrakustannukset Muut menot yhteensä Rahoitussuunnitelma vuosi 5 vuotta yhteensä Turun yliopisto Kuntarahoitus Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiö Seinäjoen yliopistokeskus Yksityiset Domretor Oy Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran säätiö Foodwest Oy (todennäköisesti) Minimani Yhtiöt Pirjon Pakari Oy Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy Yhteensä