Sulautetut ja hajautetut automaatiojärjestelmät (SUHA) (RV)

Transkriptio

1

2 Sulautetut ja hajautetut automaatiojärjestelmät (SUHA) (RV) Tiivistelmä Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys, Vaasan yliopisto ja paikalliset yritykset ovat suunnitelleet viisivuotisen tutkimusprofessuurihankeen sulautetut ja hajautetut automaatiojärjestelmät (SUHA). Se mahdollistaa jatkon tutkimusprofessuurille, joka perustettiin vuosina toteutetussa AKEShankkeessa (Agro- ja konepajatekniikan sekä paikallisen energiantuotannon ja energiatehokkaan rakentamisen sulautetut järjestelmät). SUHA-projekti toteutetaan ajalla Sen vuosibudjetti on EUR, jolloin viisivuotisen hankkeen kokonaisbudjetiksi tulee EUR. Professuurin tutkimusalana ovat sulautetut ja hajautetut automaatiojärjestelmät. Niiden keskeisiä sovelluskohteita eteläpohjalaisessa teollisuudessa ovat konepajatekniikka, rakentamisen cleantechratkaisut, paikallinen energiantuotanto ja -jakelu, logistiikan tietotekniset ratkaisut sekä terveydenhuollon ICT-sovellukset. Kaikkien sovellusalueiden läpileikkaavia teemoja ovat energiatehokkuus, kunnonvalvonta ja automaatioasteen nostaminen. Professuuri kuuluu Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen hallinnoimaan Epanet-verkostoon, ja se on osa Seinäjoen yliopistokeskuksen toimintaa. Hallinnollisesti professuuri sijoittuu Vaasan yliopiston teknillisen tiedekunnan tieto- ja tietoliikennetekniikan yksikköön. Professorilla on työtilat Vaasan yliopiston toimipisteen yhteydessä Seinäjoen yliopistokeskuksessa sekä Suomen Yrittäjäopiston tilojen yhteydessä Kauhavalla. Samaa kahden toimipaikan mallia on sovellettu edellisellä viisivuotiskaudella, ja se on osoittautunut alueen teollisuuden sijainti ja yhteistyökumppanit huomioon ottaen tarkoituksenmukaiseksi. Sulautetuilla ja hajautetuilla automaatiojärjestelmillä on keskeinen rooli teollisuuden automaatioasteen nostamisessa sekä digitalisoitumisen myötä avautuvissa uusissa liiketoimintamahdollisuuksissa. Etelä- Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla teknologiateollisuudessa tehdään 70-90% alueen koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Alueen yritysten liikevaihto on n. 6.7 mrd euroa ja työntekijämäärä noin (Pohjanmaan Teknologiateollisuus ry, 2014). SUHA-hanke vastaa suoraan Etelä- Pohjanmaan tärkeimmän toimialan tarpeisiin tuottamalla alan yritysten toiminnassaan tarvitsemaa tutkimustietoa sekä itse että jatkohankkeidensa kautta. Samalla se osaltaan edistää alan yritysten verkottumista ja mahdollisuuksia hyödyntää aihepiirin uusinta tutkimustietoa. Lisäksi hanke toimii yhtenä poikkitieteellisen yhteistyön rakentajana Seinäjoen biotalousklusterin ja Vaasan energiaklusterin välillä.

3 1. Hanke osana Epanet-korkeakouluverkostoa Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkosto Epanet on toiminut vuodesta Verkoston tavoitteena on parantaa yritysten kilpailukykyä ja lisätä alueen hyvinvointia lisäämällä ja kehittämällä tutkimustoimintaa Etelä-Pohjanmaalla. Epanet on osa yliopistojen toimintaa ja Seinäjoen yliopistokeskusta. Verkoston toimintaperiaatteena on muodostaa korkeatasoisia tutkimusryhmiä Etelä- Pohjanmaan tarvitsemille aloille. Jokaista ryhmää johtaa tutkimusprofessori, joka kokoaa ympärilleen erillisrahoituksella tutkimusryhmän. Epanet-tutkimusverkosto on luotu Etelä-Pohjanmaan maakunnan kehittämistyön painoaloille (informaatioteknologia ja maakunnan vahvat toimialat metalli, elintarvike, puu). Tutkimusverkostossa on professoreita ja tutkijoita Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston, Vaasan yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, Sibelius-Akatemian ja Turun yliopiston tehtävissä Etelä-Pohjanmaalla. Verkoston synnyttämisen jälkeen sen toimintaa on suunnattu yhä kansainvälisempään toimintaan. 2. Sulautettujen ja hajautettujen automaatiojärjestelmien tutkimusprofessuuri 2.1 Yleistä Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys, Vaasan yliopiston teknillinen tiedekunta ja paikalliset yritykset ovat suunnitelleet viisivuotisen jatkohankkeen sulautettujen järjestelmien tutkimusprofessuurille. Professuuri perustettiin vuonna 2011 ja sen ensimmäinen viisivuotiskausi toteutettiin AKES-hankkeena (Agro- ja konepajatekniikan sekä paikallisen energiatuotannon ja energiatehokkaan rakentamisen sulautetut järjestelmät) vuosina Professoriksi valittiin Timo Mantere. Ajalla sekä uudelleen professuuria on hoitanut Reino Virrankoski. Kuluneella viisivuotiskaudella professuurin toimiala on täsmentynyt sekä tieteellisten että toiminnallisten painotusten osalta, ja toiminnan jatkuminen katsotaan tärkeäksi. Tutkimusprofessuuri kuuluu Epanet-verkostoon ja sijoittuu hallinnollisesti Vaasan yliopiston teknillisen tiedekunnan tieto- ja tietoliikennetekniikan yksikköön. 2.2 Tutkimusala ja keskeiset sovellusalueet Professuurin tutkimusalana ovat sulautetut ja hajautetut automaatiojärjestelmät. Käytännössä tämä tarkoittaa sekä kokonaan uusia automaatiosovelluksia että olemassa olevien automaatioratkaisujen edelleen kehittämistä. Koska kysymys on sulautetuista ja hajautetuista järjestelmistä, on säätösuunnittelulla ja tietoliikenneratkaisuilla tutkimuksessa keskeinen rooli. Eri sovellusalueiden läpileikkaavia teemoja ovat energiatehokkuus, kunnonvalvonta ja automaatioasteen nostaminen. Viisivuotiskaudella alueen teollisuuden kannalta keskeisiksi määrittyivät seuraavat viisi sovellusaluetta: Konepajatekniikka Etelä-Pohjanmaalla valmistetaan pitkälle jalostettuja konepajateollisuuden tuotteita, joita ovat mm. levyntyöstökeskukset, nykyaikaiset työkoneiden ohjaamot, maatalouskoneet sekä erilaiset elintarviketeollisuuden käsittelyjärjestelmät. Lisäksi Pohjanmaan maakunnan puolella valmistetaan mm. Wärtsilän moottoreita, joiden valmistukseen liittyy merkittävää alihankintaa myös Etelä-Pohjanmaalla.

4 Konepajateollisuuden tuotteisiin liittyy monenlaisia automaation tutkimustarpeita sekä olemassa olevien että tykkänään uusien ratkaisujen osalta. Varsinaisten tuotteiden ohella ns. teollisen Internetin kehittymisellä, etenkin erilaisilla etävalvontaan, etäohjaukseen ja kunnonvalvontaan liittyvillä teknologiaratkaisuilla, on voimakkaasti kasvava merkitys. Tärkeitä ovat myös erilaiset optimointiohjelmistot sekä työstökoneiden energianmittausmenetelmät. Ensimmäisen viisivuotiskauden aikana on käynnistetty mm. Prima Powerin, Veljekset Ala-Talkkarin ja Wärtsilän kanssa merkittävää tutkimusyhteistyötä, jota tullaan jatkamaan ja laajentamaan Rakentamisen cleantech-ratkaisut Energiatehokkuutta koskevat rakennusmääräykset muuttuivat ensimmäisen kerran vuonna 2010 ja toistamiseen Tuolloin muun muassa asetettiin tiukemmat rajat rakennuksen ulkovaipan lämmönläpäisylle ja ilmanvaihdon hyötysuhteelle. Uusissa kiinteistöissä tämä tarkoittaa eristävämpiä seinä- katto- ja lattiarakenteita, eristävämpiä ikkunoita sekä nykyaikaista lämmön talteenotolla varustettua ilmanvaihtokonetta. Vanhoissa asuinkiinteistöissä merkittävä osa huonetilojen lämmittämiseen tarkoitetusta energiasta häviää ilmanvaihdon ja vanhojen ikkunoiden kautta. Energiatehokkuuden lisäksi on samalla huomioitava asumisviihtyvyys ja sisäilman laatu. Heikkolaatuisesta sisäilmasta on tullut Suomessa kasvava ongelma, joka täytyy cleantechrakentamisessa ottaa energiatehokkuuden ohella huomioon ja ratkaista. Materiaalitekniikan ym. mekaanisten rakennusteknisten ratkaisujen ohella sulautetuilla ja hajautetuilla automaatiojärjestelmillä on cleantech-rakentamisessa keskeinen rooli. Talotekniikka on kehittynyt voimakkaasti viimeisen vuoden aikana, ja tullut isojen rakennuskompleksien ohella myös osaksi omakotitalorakentamista. Talotekniikkaan liittyen tutkitaan myös samantyyppisiä etävalvonta ja - ohjaussovelluksia, kun teollisuudessa. Sulautettujen järjestelmien tutkimusprofessuurin puitteissa käynistettiin viisivuotiskaudella merkittävä tutkimusyhteistyö Skaala Oy:n kanssa, ja sen jatkamisesta solmittiin joulukuussa 2014 uusi tutkimussopimus. Yhteistyön puitteissa toteutetussa EDWE-hankkeessa kehitettiin ikkunan karmiosaan integroitu, lämmön talteenotolla varustettu, ilmanvaihtolaite, jotka lanseerattiin julkisuuteen FinnBuildmessuilla lokakuussa Seuraavassa vaiheessa tutkitaan mm. erityyppisten huoneistojen ilmanvaihdon toteuttamista ikkunaan integroitujen ilmanvaihtolaitteiden avulla, sekä järjestelmän integroimista muuhun talotekniikkaan. Laajempana tavoitteena on kokonaisen cleantech-ekosysteemin luominen sekä korjaus- että uudisrakentamista varten. Rakentamisen cleantech-ratkaisuihin liittyvä sulautettujen ja hajautettujen automaatiojärjestelmien tutkimusyhteistyö ei kosketa pelkästään Skaalaa, vaan kokonaista toimialaa. Rakennustoimiala on aina ollut Etelä-Pohjanmaalla merkittävä, ja maakunnassa on useita yrityksiä, jotka voivat tehdä rakentamisen cleantech-ratkaisuihin joko kokonaisia tuotteita tai sitten niiden osia. Jo nyt mm. MSK Plast Oy (entinen Junkkari Muovi) ja EPEC Oy tuottavat alihankintana tietyt osat Skaala Oy:n ikkunan ilmanvaihtolaitteeseen Paikallinen energiantuotanto ja -jakelu Sähkön pientuotannon lisääntyminen, sekä pientuotannon ja entistä taloudellisemman sähkönjakelun mahdollistava älykäs sähköverkko (ns. Smart Grid) ovat globaaleja kehitystrendejä. Älykäs sähköverkko tarkoittaa käytännössä sähköntuotannon ja -jakelun automaatioasteen nostamista ja samalla automaatiojärjestelmien muuttamista entistä hajautetuimmiksi, jotta paikallinen pientuotanto voidaan liittää verkkoon ja suuryksiköissä tuotetun perusvoiman jakelu hoitaa entistä taloudellisemmin. Asia koskettaa sekä sähköverkon automaatio- ja komponenttivalmistajia että sähköyhtiöitä. Etelä- Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella tarjoutuu erinomainen mahdollisuus yhteistyöhön, koska alueella on useita paikallisia sähköyhtiöitä ja toisaalta Vaasan seudulla sijaitsee merkittävää

5 tehoelektroniikkateollisuutta mukaan lukien ABB:n toiseksi suurin yksikkö Suomessa. Tutkimusyhteistyötä paikallisten yritysten ja Vaasan yliopiston kesken on jo tehty sähkönjakeluautomaatioon ja sen uuden IEC standardin soveltamiseen keskittyneessä DEMVEprojektissa, ja sitä on viisivuotiskaudella aloitettu myös professuurihankkeen puitteissa mm. rahoittajiin kuuluvan Jylhän Sähköosuuskunnan kanssa. Tulevalla kaudella aihealueen tutkimusta tullaan jatkamaan ja laajentamaan. Etelä-Pohjanmaalla on merkittävä biopolttoaineiden, erityisesti biokaasun, tuotantopotentiaali. Biokaasun tuotanto- ja hyödyntämismahdollisuuksia on viisivuotiskaudella selvitetty yhteistyössä paikallisten yritysten ja Levón-instituutin kanssa. Tulevalla viisivuotiskaudella työ jatkuu tavoitteena paikalisen biokaasun tuotannon ja biokaasun käyttömahdollisuuksien lisääminen sekä liikennepolttoaineena että energiantuotannossa. Biokaasulla on yhtymäkohtansa myös Wärtsilä Oyj:n kanssa tehtävään biopolttoainetutkimukseen Logistiikan tietotekniset sovellukset Logistisiin järjestelmiin liittyvän tutkimuksen pääpaino on telemetriikan sovelluksissa. Tällaisia ovat mm. kuljetusten olosuhteiden ja ajotavan seuranta, sekä varastojen olosuhteiden seuranta. Olosuhdeseuranta on tärkeää mm. elintarviketeollisuuden kuljetuksissa, joissa lastille on määritelty tietyt olosuhteet joissa sen täytyy olla koko säilytyksen ajan laadun säilyttämiseksi. Määrättyjen olosuhteiden ylläpito taas vaatii energiaa, joten entistä tarkempi olosuhdeseuranta mahdollistaa parantuneen elintarviketurvallisuuden ohella myös energiatehokkuuden parantumisen. Telemetriikan tutkimustyöhön kuuluvat myös rajapintaratkaisut, joilla kehitetyt järjestelmät integroidaan osaksi muuta automaatiojärjestelmää. Samoin tarvittavat datankäsittely- ja visualisointiratkaisut. Erilaisia tietojärjestelmiä on käytetty logistiikan yhteydessä jo pitkään, ja niiden käyttö alkaa olla vakiintunutta. Tietojärjestelmiin liittyy kuitenkin vielä puutteita ja yhteensopivuusongelmia, joiden ratkaisemisessa voi olla myös tutkimustarpeita. Sulautettujen järjestelmien professuurin puitteissa logistiikan tietoteknisten järjestelmien tutkimus aloitettiin vuosina toteutetussa GreenLC-projektissa, jossa olivat mukana Atria, Valio, kolme eteläpohjalaista kuljetusalan yritystä, sekä Epanet-verkostosta logistiikan (Helo) ja sulautettujen järjestelmien tutkimusryhmät. Lisäksi alan yritysten, tutkimuslaitosten ja Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksen kesken perustettiin LogLab-konsortio, jonka tarkoituksena on toimia virtuaaliorganisaationa, joka koordinoi logistiikan tutkimus- ja kehitystoimintaa Seinäjoen talousalueella. Tutkimustoimintaa tullaan jatkamaan viisivuotiskaudella , ja sen erityisinä painopistealueena ovat elintarvike- ja metalliteollisuuden kuljetukset sekä ympäristöystävälliset logistiikkaratkaisut. Sulautettujen ja hajautettujen automaatiojärjestelmien professuurin osalta tutkimus keskittyy logistiikan tietoteknisiin järjestelmiin. Muilta osin logistiikan tutkimus tapahtuu Epanet-verkostossa logistiikan tutkimusprofessuurin puitteissa Terveydenhuollon ICT-ratkaisut Erilaisia terveydenhuollon ICT-ratkaisuja on kehitetty aktiivisesti viimeiset kymmenen vuotta. Alalla on yhtäältä suuria mahdollisuuksia, mutta toisaalta se on myös hyvin haasteellinen ja vaatii teknisen osaamisen lisäksi vahvaa lääketieteellistä osaamista. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alaisen Etelä- Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskuksen (EPTEK), Uumajan yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan, ja sulautettujen järjestelmien tutkimusryhmän yhteistyönä on suunniteltu projekti pohjoismaisen telelääketieteen keskuksen perustamisesta Seinäjoelle ja Uumajaan. Projektille on haettu

6 rahoitusta ja päätökset siitä tehdään vuoden 2015aikana. Lisäksi sulautettujen järjestelmien tutkimusryhmä, EPTEK ja Anvia Oyj ovat mukana puolalaisjohtoisessa EU-hankekonsortiossa, jossa haetaan rahoitusta telelääketieteellisten sovellusten kehittämiseen Itämeren rantavaltioiden alueella. 2.3 Toiminnan organisointi ja keskeiset yhteistyötahot Sulautettujen ja hajautettujen automaatiojärjestelmien professuuri sijoittuu hallinnollisesti Vaasan yliopiston teknillisen tiedekunnan tieto- ja tietoliikennetekniikan yksikköön. Professorilla on työtilat Vaasan yliopiston toimipisteen yhteydessä Seinäjoen yliopistokeskuksessa sekä Suomen Yrittäjäopiston tilojen yhteydessä Kauhavalla. Samaa kahden toimipaikan mallia on sovellettu edellisellä viisivuotiskaudella, ja se on osoittautunut alueen teollisuuden sijainti ja yhteistyökumppanit huomioon ottaen tarkoituksenmukaiseksi. Tutkimusprofessori on vapaa tutkija. Hän suunnittelee ja käynnistää tutkimus- ja kehittämishankkeita yhteistyössä yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Hankkeisiin palkataan erillisrahoituksella tutkijoita, joista osalla on tavoitteena väitöskirjan tekeminen. Professorin työssä painotetaan seuraavia tehtäviä: - tutkimusryhmän kokoaminen, johto ja ohjaus - alan kehitystä tukevan uusimman tiedon kokoaminen sekä uuden tiedon tuottaminen - jatkohankkeiden suunnittelu ja rahoituksen hakeminen yhteistyössä yritysten kanssa - jatkohankkeiden toteutuksen ohjaus ja seuranta - kansallisten ja kansainvälisten verkostojen kokoaminen ja tiedotus: yrityskontaktit, yhteydet alan organisaatioihin - osallistuminen alan keskusteluun ja oman alansa tutkimustiedon käytön edistäminen yhteiskunnassa. Sulautettujen ja hajautettujen automaatiojärjestelmien tutkimusprofessuurin ja tutkimusryhmän työtä tukevat Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkoston muut tutkimusprofessuurihankkeet, erityisesti Vaasan yliopiston logististen järjestelmien tutkimus (prof. Petri Helo) sekä Tampereen teknillisen yliopiston metallirakentamisen (prof. Markku Heininsuo) ja virtuaaliteknologian (prof. Asko Ellman) tutkimus. Epanet-verkostoon kuuluvien Vaasan yliopiston kauppatieteiden alojen osaamista hyödynnetään kohdeyritysten toiminnan liiketaloudelliseen analyysiin sekä heidän tarjoamiensa tuotteiden ja palvelujen kaupallistamiseen ja markkinointiin liittyvissä kysymyksissä (prof. Harri Luomala, prof. Tero Vuorinen). Tutkimusprofessuurin toimialalla on yhtymäkohtansa myös Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivan Helsingin Yliopiston Ruralia-instituutin kanssa (johtaja prof. Sami Kurki et al.). Tällaisia ovat biotalouteen liittyvät tekniset sovellukset esimerkiksi elintarvikelogistiikassa, paikallisessa biopohjaisessa energiantuotannossa ja agroteknologia-alan koneenrakennuksessa. Yliopiston pääkampuksella professorin ja hänen tutkimusryhmänsä toimintaa tukevat erityisesti tietoliikennetekniikan (prof. Mohammed Elmusrati, kehittämispäällikkö Reino Virrankoski), sähkötekniikan (prof. Erkki Antila, prof. Kimmo Kauhaniemi), automaatiotekniikan (prof. Jarmo Alander) ja energiatekniikan (joht. Erkki Hiltunen, prof. Seppo Niemi) tutkimusryhmät. Lisäksi yhteystyötä tehdään Vaasan energiainstituutin kanssa, jolla on oma edustuksensa myös Seinäjoen yliopistokeskuksessa (Alpo Kitinoja). Muita alueellisia yhteistyökumppaneita ovat mm. Into Seinäjoki Oy, Thermopolis Oy, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu ja Suomen Yrittäjäopisto.

7 Epenet-verkoston ulkopuolisista yhteistyökumppaneista tärkeimmät ovat Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu ja VTT. Hankkeella on yhtymäkohtia Seinäjoen biotalousklusteriin sekä Vaasan energiaklusteriin. Biotalouteen liittyvät mm. elintarvikejalostuksen ja -logistiikan sekä maatalouden koneenrakennuksen sulautetut järjestelmät. Biopohjainen paikallinen energiantuotanto ja -jakelu liittyy kumpaankin klusteriin, ja toimii samalla yhdistävänä tekijänä Seinäjoen biotalouden ja Vaasan kestävien energiaratkaisujen välillä. Etelä-Pohjanmaan korkeakoulutoiminnan yhteisistä painoaloista professuuri sijoittuu painoalalle älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät. Ensimmäisen viisivuotiskauden aikana sulautettujen järjestelmien professuurin toimiala on vakiintunut ja täsmentynyt erityisesti edellä mainittuihin viiteen sulautettujen järjestelmien sovellusalueeseen: konepajatekniikkaan, rakentamisen cleantech-ratkaisuihin, paikalliseen energiantuotantoon ja - jakeluun, logistiikan tietoteknisiin ratkaisuihin sekä terveydenhuollon ICT-sovelluksiin. Samalla toiminta on Etelä-Pohjanmaan Epanet-verkoston ja Vaasan yliopiston kautta verkottunut oman tieteenalansa muiden toimijoitten kanssa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Viidentenä vuonna käynnissä olevia merkittäviä tutkimushankkeita ovat mm. rakennustekniikkaan ja -automaatioon liittyvä VY-Cleantech sekä teolliseen Internetiin ja teollisuuden älykkäisiin ratkaisuihin liittyvä Fimeccrahoitteinen S-Step. Uuden hankekauden myötä professuuri, ja näin ollen myös käynnissä oleva tutkimustoiminta samoin kun uusien hankkeiden valmistelu, jatkuu saumattomasti. 3. Hankkeen toteuttajaorganisaatio 3.1 Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys ry (Epky) koordinoi Etelä-Pohjanmaalla Epanet-verkostoa, johon kuuluu noin 20 tutkimusryhmää. Korkeakouluyhdistyksen tehtävänä on koota verkoston yksittäisten tutkimusryhmien avainhankkeiden rahoitus ja tehdä niihin liittyvät sopimukset. Korkeakouluverkoston koordinoijana korkeakouluyhdistys suunnittelee ja kehittää Epanettoimintamallia yhteistyössä yliopistojen, yritysten ja maakunnan kehittäjäorganisaatioiden kanssa sekä kehittää korkeakouluverkoston rahoitusta ja hallinnoi rahoitusjärjestelmää. Epky osallistuu korkeakouluverkoston ulkoiseen markkinointiin sekä tutkimusryhmien, yritysten ja muiden tiedon käyttäjätahojen välisen yhteistyön edistämiseen. Korkeakouluyhdistys kokoaa yhteen sulautettujen järjestelmien professuurihankkeen rahoittajat, jonka jälkeen se tekee sopimuksen professuurihankkeen toteuttamisesta Vaasan yliopiston kanssa. Korkeakouluyhdistyksellä on verkoston koordinaatioon käytössä erilliset resurssit, joten ainoa kustannus, jonka korkeakouluyhdistys laskuttaa sulautettujen ja hajautettujen järjestelmien professuurista, on vuosittainen korkeakouluyhdistyksen kilpailuttama tilintarkastus. Yhdistyksen rooli on olla toimijoita yhteen kokoava päätoteuttaja, joten se ei osallistu hankkeen rahoitukseen omarahoitusosuudella. 3.2 Ohjausryhmä Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys (Epky) perustaa hankkeelle ohjausryhmän, johon kutsutaan jäseniksi rahoittajien edustajat ja tarvittaessa myös muita hankkeen kannalta tarpeellisia tahoja. Myös ohjausryhmä voi halutessaan esittää, että siihen kutsutaan uusia jäseniä. Ohjausryhmän rooli on neuvoaantava. Sen tehtävänä on hankkeen vetäjän tukeminen ja ohjaava keskustelu hankkeen kannalta merkittävistä asioista. Ohjausryhmä kokoontuu noin 3 kertaa vuodessa.

8 Ohjausryhmän tehtävä on toimia hankkeen toteuttajien tukiryhmänä. Se seuraa hankkeen toteuttamista suhteessa projektisuunnitelmaan sekä käsittelee tarvittaessa muutostarpeita. Ohjausryhmän on arvioitava projektin saavuttamia tuloksia suhteessa projektille asetettuihin tavoitteisin. Ohjausryhmälle esitellään tilannekatsaus sekä toiminnan että talouden osalta. Ohjausryhmällä ei ole oikeudellista vastuuta projektista, vaan vastuu projektin toiminnasta on projektin päätoteuttajalla (Epky) ja osatoteuttajalla (Vaasan yliopisto). Epkyn ja yliopiston keskinäisestä tehtävänjaosta sovitaan erillisellä sopimuksella. Hankkeen edistyminen esitetään väli- ja loppuraporteissa, jotka hankkeen ohjausryhmä käsittelee. 4. Kohderyhmä Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat alueen yritykset, jotka toimivat konepajatekniikan, rakentamisen cleantech-ratkaisujen, paikalliseen energiantuotannon ja -jakelun, logistiikan tietoteknisten ratkaisujen sekä terveydenhuollon ICT-sovellusten toimialoilla. Toissijaisena kohderyhmänä ovat alueelliset kehittäjäorganisaatiot. Sulautetuilla ja hajautetuilla automaatiojärjestelmillä on keskeinen rooli teollisuuden automaatioasteen nostamisessa sekä digitalisoitumisen myötä avautuvissa uusissa liiketoimintamahdollisuuksissa. Etelä- Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla teknologiateollisuuden päätoimialoja ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metalliteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka-ala. Toimialalla tehdään 70-90% alueen koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Alueen yritysten liikevaihto on n. 6.7 mrd euroa ja työntekijämäärä noin (luvut Pohjanmaan Teknologiateollisuus ry, 2014). Lisäksi teknologiateollisuus on vientitoimiala ja viennin osuus alan yritysten liikevaihdosta on merkittävä. Hanke vastaa suoraan Etelä-Pohjanmaan tärkeimmän toimialan tarpeisiin tuottamalla alan yritysten toiminnassaan tarvitsemaa tutkimustietoa sekä itse että jatkohankkeidensa kautta. Samalla se osaltaan edistää alan yritysten verkottumista ja mahdollisuuksia hyödyntää aihepiirin uusinta tutkimustietoa. Lisäksi hanke toimii yhtenä poikkitieteellisen yhteistyön rakentajana Seinäjoen biotalousklusterin ja Vaasan energiaklusterin välillä. Hanke hyödyttää kaikkia talousalueen toimijoita lisääntyvän osaamisen kautta. 5. Tavoitteet, tulokset ja vaikutukset Hankkeen toiminnan painopiste on Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeessa Edistetään Etelä-Pohjanmaan teollisuuden kilpailukykyä konepajatekniikan, rakentamisen cleantech-ratkaisujen, paikallisen energiantuotannon ja -jakelun, logistiikan tietoteknisten ratkaisujen ja terveydenhuollon ICT-ratkaisujen toimialoilla vahvistamalla Etelä-Pohjanmaan omaa sulautettujen ja hajautettujen automaatiojärjestelmien teknologiaosaamista Tuetaan jatkohankkein hankkeen tutkimustulosten viemistä yritysten tuotekehityksen kautta tuotteisiin ja markkinoille Verkotutaan Seinäjoen ja Vaasan INKA-ohjelmien kanssa ja rakennetaan poikkitieteellistä yhteistyötä niiden välille

9 Edistetään alueen teollisuuden, Seinäjoen yliopistokeskuksen, Vaasan yliopiston, Into Seinäjoki Oy:n, Thermopolis Oy:n, Seinäjoen Ammattikorkeakoulun, Suomen Yrittäjäopiston ja Teknologiakeskus Merinovan yhteistyötä. Verkotutaan merkittävien kansallisten toimijoiden, kuten Aalto-yliopiston, VTT:n ja Luonnonvarakeskuksen, kanssa. Laajennetaan alueen teollisuuden ja oppilaitosten kansainvälisiä yhteyksiä ja samalla etsitään markkinoita sekä teollisuustuotteille että oppilaitosten osaamiselle. Kehitetään bioenergian tuotantoon liittyvää yritystoimintaa. Samalla pyritään parantamaan alueen maatalouden kannattavuutta energiakasvien ja -puun sekä biokaasun tuotantomahdollisuuksia lisäämällä (Pellolta ja metsästä energiaksi -arvoketju). Professuurin tutkimusala on sulautetut ja hajautetut automaatiojärjestelmät; niihin liittyvät automaatio-, tietoliikenne-, säätösuunnittelu- ja tietotekniikkaratkaisut. Etelä-Pohjanmaan teollisuuden profiilin mukaisesti toiminta painottuu konepajatekniikan, rakentamisen cleantech-ratkaisujen, paikallisen energiantuotannon ja -jakelun, logistiikan tietoteknisten ratkaisujen ja terveydenhuollon ICT-ratkaisujen sovellusalueille. Hankkeen projektipäällikkönä toimiva tutkimusprofessori kokoaa ympärilleen tutkimusryhmän, jonka toiminta rahoitetaan kilpaillusta rahoituslähteistä. Tutkimusryhmä tuottaa alan elinkeinoja maakunnassa vahvistavaa tutkimustietoa ja kehityshankkeita korkealla osaamistasolla, verkostoi alan toimijoita keskenään (yritykset, korkeakoulut, kehittäjäorganisaatiot ml. kunnat) ja alan kansainväliseen tutkimukseen. Tutkimusryhmä tuottaa omalta alaltaan uusinta tutkimustietoa yritysten kehittämistyön tueksi. Hanke auttaa verkostojensa kautta myös yrityksiä omalta osaltaan saamaan liikkeelle niiden toimintaa tukevia erilaisia kehittämishankkeita ja -projekteja. Hankkeen ohjausryhmä käsittelee hankkeen väli- ja loppuraportit. 6. Toimenpiteiden ja tuotteiden kuvaus Hankkeessa suunnitellaan ja käynnistetään konepajatekniikan, rakentamisen cleantech-ratkaisujen, paikallisen energiantuotannon ja -jakelun, logistiikan tietoteknisten ratkaisujen ja terveydenhuollon ICTratkaisujen sovellusalueille kuuluvia tutkimus-, koulutus- ja kehittämishankkeita, jotka liittyvät em. sovellusalueiden sulautettuihin ja hajautettuihin automaatiojärjestelmiin. Hanketta johtaa tehtävään edellisellä viisivuotiskaudella valittu tutkimusprofessori (tai vastaavan tasoinen tutkija), jolta edellytetään syvällistä perehtyneisyyttä osaamisalalta. Hankkeen tuloksina käynnistyy uusia tutkimus-, koulutus- ja kehittämishankkeita, joilla voi olla omia työntekijöitä erillisrahoituksella (ei tämän hankkeen rahoituksella). Tutkimusprofessorin tehtäviin professuurihankkeen projektipäällikkönä kuuluu rakennettujen jatkohankkeiden ja niiden henkilöstön toiminnan johtaminen ja seuranta. Siihen hän käyttää oman hankkeensa työaikaa. Hanke on luonteeltaan vaativa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kehittämishanke, joka edellyttää projektihenkilöstön osallistumista ulkomailla pidettäviin kansainvälisiin konferensseihin, työkokouksiin, koulutuksiin ja seminaareihin sekä hankkeen vaatimaan muuhun kansainväliseen yhteistyöhön. Hanke tuo uutta tietoa sulautetuista ja hajautetuista automaatiojärjestelmistä konepajatekniikan, rakentamisen cleantech-ratkaisujen, paikallisen energiantuotannon ja -jakelun, logistiikan tietoteknisten

10 ratkaisujen ja terveydenhuollon ICT-ratkaisujen sovellusalueilta kattaen kyseisten järjestelmien automaatio-, tietoliikenne-, säätösuunnittelu- ja tietotekniikkaratkaisut. 7. Tavoitteiden seuranta Hankkeen ohjausryhmä seuraa ja arvioi hankkeen toteutumista. Hankkeen edistyminen esitetään väliraporteissa. Ohjausryhmä toimii tutkimusprofessorin työn tukena. Vuonna 2019 hankkeen vaikutuksista tehdään sidosryhmäanalyysi, jossa kootaan sidosryhmien kokemuksia ja näkemyksiä hankkeeseen kohdistuvista odotuksista ja sen vaikutuksista. Arvioinnin tarkemmasta toteuttamistavasta päättää hankkeen ohjausryhmä. 8. Tiedottaminen Projektin toiminnasta tiedotetaan ohjausryhmässä. Lisäksi hanke tiedottaa toiminnastaan järjestämällä seminaareja ja osallistumalla alan tutkimus- ja kehittämisseminaareihin. Seminaareissa raportoidaan tutkimustuloksista ja tiedotetaan hankkeen toiminnasta. Tieteellisten julkaisujen lisäksi hankkeen tuloksista laaditaan popularisoituja esityksiä sidosryhmien tarpeisiin. Hankkeesta laaditaan esite. Lisäksi toiminnasta tiedotetaan toteuttajien www-sivuilla, yleisillä tiedotusvälineillä sekä korkeakouluyhdistyksen julkaisemissa Epanet-tiedotteissa. Hanke tiedottaa itse kaikista tutkimusryhmän aikaansaamista tuloksista. Projekteista, joihin tutkimusryhmä osallistuu, tiedotetaan ko. projekteissa tarkoituksenmukaisella ja riittävän laajalla tavalla. 9. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma KUSTANNUSARVIO Hankkeen kokonaisbudjetti on EUR, eli EUR per vuosi. Kaikki kulut syntyvät Vaasan yliopistossa tehtävästä työstä. Korkeakouluyhdistys kilpailuttaa ja tilaa hankkeen tilintarkastuksen. Kustannus 1 vuosi 5 vuotta yhteensä Palkat ja sivukulut Ostopalvelut Matkakulut Tsto- ja vuokrakust Muut menot Yhteensä

11 RAHOITUSSUUNNITELMA Rahoitusosuudet per vuosi : (Yritysten ja kuntien kanssa neuvottelut käynnissä, sovittuna n. 2/3 niiden rahoituksesta) Seinäjoen yliopistokeskus (15%) Kunnat Alavus Jalasjärvi Kauhava Kuortane 498 Kurikka Ilmajoki Lapua Seinäjoki Yritykset TAVOITE Skaala Ikkunat ja Ovet Oy Wapice Oy Pohjanmaan Osuuspankki EPEE Osuuskauppa MTY EPEC Oy Keskustekniikka Oy Veljekset Ala-Talkkari Oy MSK Group Heikas Oy Jylhän sähköosuuskunta Prima Power / Finn-Power Oy ABB Lillbacka Powerco Oy Suomen Yrittäjäopisto Vaasan yliopisto (25%) Yhteensä