Tuuliannevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja vesiensuojelurakenteiden muutos, Ilmajoki ja Kurikka

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 156/2013/1 Dnro LSSAVI/72/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA HAKEMUS Tuuliannevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja vesiensuojelurakenteiden muutos, Ilmajoki ja Kurikka Vaskiluodon Voima Oy Frilundintie Vaasa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon saapunut hakemus koskee Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin rajalla, noin 16 km Ilmajoen keskustasta etelään sijaitsevan 161 ha:n Tuuliannevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista ja vesiensuojelurakenteiden muutoshakemusta. HAKEMUKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, puh Vaasan päätoimipaikka kirjaamo.lansi@avi.fi Wolffintie 35 PL 200, Vaasa Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa Vaskiluodon Voima Oy:n Tuuliannevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 83/2004/4 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla annettuun määräykseen, jonka mukaan luvan saajan oli mennessä tehtävä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen tarvitaan ympäristölupa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Vaskiluodon Voima Oy:lle on myönnetty lupa Tuuliannevan turvetuotannolle Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä (nro 83/2004/4). Vaasan hallinto- oikeus on antamallaan päätöksellä nro 05/0161/4 muuttanut kuivatusvesien käsittelyn osalta lupamääräyksen 2) ensimmäisen kappaleen ja lupamääräyksen 3. Päätöksen mukaan luvansaajan tuli jättää viimeistään ympäristölupavirastoon kuivatusvesien puhdistamisen tehostamista koskeva hakemus lupamääräysten

2 Sopimukset tarkistamiseksi. Korkein hallinto-oikeus antamallaan päätöksellä (taltio 550) hylkäsi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyn valituksen ja pidensi hakemuksen jättämisen määräaikaa saakka. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut kuivatusvesien käsittelyn tehostamista koskeneesta hakemuksesta päätöksensä (nro 132/2008/4). Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 09/0737/3 muuttanut ympäristölupaviraston antaman lupapäätöksen lupamääräystä 2 sekä määrännyt toimenpiteiden toteuttamiselle määräajaksi Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä (taltio 2783) on jäänyt voimaan Vaasan hallinto-oikeuden valitusasiassa antama päätös, jonka mukaan lohkojen 1 ja 2 kuivatusvedet tuli johtaa pumppaamalla pintavalutuskentälle ja lohkojen 3 ja 4 kuivatusvedet kasvillisuuskentille. Korkein hallinto-oikeus pidensi määräajaksi toimenpiteiden toteuttamiselle mennessä. Hakija on neuvotellut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa Tuuliannevan vesiensuojeluratkaisujen toteutustavasta. Neuvottelussa on sovittu, että Vaskiluodon Voima Oy jättää aluehallintovirastolle marrasjoulukuulla 2010 Tuuliannevan ympäristöluvan tarkistamishakemuksen ja tekee samassa yhteydessä muutosesityksen vesiensuojelurakenteiden toteuttamisesta neuvottelussa olleen muutosesityksen mukaisena. Tuuliannevan alueesta pääosa on hakijan omistuksessa. Vuokramaita alueella on 33,95 ha. Lisäksi hakija on tehnyt sopimuksia alueen teiden ja ojien käytöstä. Turvetuotantoalueen luoteisosan halki lounais-koillissuunnassa kulkevan sähköjohdon omistaa Fortum Sähkönsiirto Oy. 2 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat ympäristölupapäätökset Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 83/2004/4 myöntänyt ympäristöluvan Tuuliannevan turvetuotannolle, jossa tuotantoalueen pinta-ala on noin 157,5 ha. Ympäristölupaan sisältyvät mm. seuraavat lupamääräykset: Tarkistamisen kannalta keskeiset lupamääräykset 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojien lietesyvennysten, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. Lisäksi kuivatusvedet on käsiteltävä pintavalutuskentällä tai vähintään vastaavantehoisella puhdistusmenetelmällä. Lohkojen 3 ja 4 kuivatusvedet voidaan käsitellä vaihtoehtoisesti kasvillisuuskentällä, jonka pintaala on vähintään 3,3 ha.

3 Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennykset ja päisteputket, joiden päissä on virtausta säätelevät sihdit. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Alueella on oltava riittävän suuret laskeutusaltaat valuma-alueen koon ja veden virtausnopeuden mukaan mitoitettuina ja niiden poistopäihin on rakennettava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaat on varustettava pintalietepuomeilla. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista ja ojastosta poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja laskeutusaltaiden ohitse. 3) Virtaamansäätöpatojen rakentaminen on toteutettava viimeistään ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja tiedoksi Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laskeutusaltaan jälkeisestä tehostetusta vesienkäsittelystä on esitettävä suunnitelma Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta ja niiden on oltava käytössä vuoden 2006 tuotantokaudesta alkaen. 4) Luvan saajan on pidettävä virtausta säätelevät padot, laskeutusaltaat ja muut vesiensuojelurakenteet sekä ojastot jatkuvasti toiminta-kunnossa ja niiden toiminta on tarkistettava säännöllisesti. Tuotannon päättymisen jälkeenkin rakenteet on säilytettävä ja niitä on hoidettava Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tarpeelliseksi katsoman ajan. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloin tarpeen vaatiessa. Poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu ylimääräistä vesistökuormitusta. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteen 1 ohjelman mukaisesti. Ohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13) Luvan saajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutusta alapuolisessa vesistössä sekä ainakin 2 vuoden aikana tuotantotoiminnasta aiheutuvaa pölyä ja melua Takanevan ja Majamäen talojen pihapiirissä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja kuivatusvesien kalatalousvai- 3

4 kutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutulokset on toimitettava vuosittain kesäkuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin ympäristösuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. 14) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu kuivatusvesien johtamisesta. 15) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 05/0161/4 muuttanut Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman lupapäätöksen lupamääräyksen 2 ensimmäisen kappaleen ja lupamääräyksen 3 kuulumaan seuraavasti. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojien lietesyvennysten, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. 3) Virtaamansäätöpatojen rakentaminen on toteutettava viimeistään ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja tiedoksi Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Virtaaman säätöpatojen on oltava käytössä vuoden 2007 tuotantokauden alusta lähtien. Päätöksen mukaan luvan saajan tuli viimeistään jättää ympäristölupavirastoon kuivatusvesien puhdistamisen tehostamista koskeva hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen tuli liittää suunnitelma pintavalutuskenttien, kasvillisuuskenttien tai teholtaan vastaavan puhdistusmenetelmän käyttöön ottamisesta mahdollisimman pian. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä (taltio 550) hylännyt Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyn valituksen ja pidentänyt lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävän hakemuksen ympäristölupavirastolle toimittamiselle asetetun määräajan päättymään Kuivatusvesien käsittelyn tehostamista koskevan lupahakemuksen aiempi käsittely Vaskiluodon Voima Oy on toimittanut ympäristölupavirastolle suunnitelman Tuuliannevan turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyn tehostamisesta. Suunnitelman mukaan Tuuliannevan tuotantoalueen kui- 4

5 vatusvesien käsittelyä tehostetaan lohkoilla 1 ja 2 pintavalutuskentän avulla ja lohkolla 3 virtaamansäätöpadon rakentamisella laskeutusaltaan alapuolelle ja lohkolla 4 kosteikko/kasvillisuuskentällä ja yläpuolisella virtaamansäätöpadolla varustetulla laskeutusaltaalla. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto ( , nro 05/0161/4) on hyväksynyt muutettuna Vaskiluodon Voima Oy:n suunnitelman Tuuliannevan vesienkäsittelyn tehostamisesta virtaamansäätörakenteilla ja kasvillisuuskentillä ja täydentänyt Tuuliannevan turvetuotantoa koskevassa Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen ( , nro 05/0161/4 ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellään ( , taltio 550) pysyttämää lupamääräystä 2 lisäämällä siihen seuraavan kappaleen: Täydennys lupamääräykseen 2 (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto ) Lohkojen 1 ja 2 kuivatusvedet on johdettava päivättyjen suunnitelmapiirustusten nrot ja mukaisesti pumppaamalla pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava. Lohkojen 3 ja 4 kuivatusvedet on johdettava päivätyn suunnitelmapiirustuksien mukaisesti kasvillisuuskentille, joiden pintaala on vähintään 5 % valuma-alueen pinta-alasta. Kuivatusvedet on käsiteltävä pintavalutuskentällä ja kasvillisuuskentillä ympäri vuoden. Pintavalutuskentän ja kasvillisuuskenttien on oltava toiminnassa ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja tiedoksi Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään ( , nro 09/0737/3) muuttanut ympäristölupaviraston lupamääräykseen 2 lisäämän kappaleen kuulumaan seuraavasti: Lohkojen 1 ja 2 kuivatusvedet on johdettava päivättyjen suunnitelmapiirustusten nrot ja mukaisesti pumppaamalla pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava. Lohkojen 3 ja 4 kuivatusvedet on johdettava päivätyn suunnitelmapiirustuksien mukaisesti kasvillisuuskentille, joiden pintaala on vähintään 5 % valuma-alueen pinta-alasta. Kuivatusvedet on käsiteltävä pintavalutuskentällä ja kasvillisuuskentillä ympäri vuoden. Pintavalutuskentän ja kasvillisuuskenttien on oltava toiminnassa ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja tiedoksi Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi Vaasan hallinto-oikeus on määrännyt, että päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään (taltio 2783) hylännyt Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyn valituksen. Vaasan hallintooikeuden päätöstä ei muuteta. Ympäristölupaviraston lupamääräykseen 2 lisäämään kappaleeseen, sellaisena kuin se on hallinto-oikeuden päätöksellä muutettuna, sisältyvä määräaika pidennetään päättymään

6 6 Alueen kaavoitustilanne Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) Tuuliannevan alueelle on osoitettu maakunnalliseen runkoverkostoon kuuluva yleiseen käyttöön kehitettävä moottorikelkkailureitti. Suunnittelumääräyksen mukaan reitin yksityiskohtainen sijainti tulee suunnitella yhteistyössä maanomistajien ja viranomaistahojen kanssa. Reittejä ei tule suunnitella kulkemaan Natura 2000 verkoston tai suojelualueiden kautta. Maakuntakaavassa on osoitettu myös Tuuliannevan suoalueen halki kulkeva sähkönsiirron voimajohto (400 kv/220 kv/110 kv). Tuuliannevan eteläpuolella on maaseudun kehittämisen kohdealue mk-2. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa tuetaan hyvien peltoaukeiden säilyttämistä viljelykäytössä ja kulttuurimaiseman kehittämisedellytyksiä sekä maatilataloutta ja sen liitännäiselinkeinoja. Alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota laajenevan asutuksen ja tilaa vaativien elinkeinojen, kuten teollisuuden ja suurimuotoisen eläintuotannon, välisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiseen. Asutuksen sijoittumista tulee ohjata olemassa olevia kyliä ja taajamia tukevaksi. Uudet tielinjaukset on sovitettava aleen kulttuuriympäristön ja maiseman erityispiirteisiin. Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset Tuulianneva on kunnostettu turvetuotantoon vuosina Turvetuotanto on aloitettu osalla aluetta vuonna 1994 ja koko alueella vuonna Tuuliannevan tuotantoalueen sarka-ala on 154 ha. Auma-alueita on yhteensä 10 kpl ja niiden yhteispinta-ala on 7 ha. Tuotantoa harjoitetaan neljässä lohkossa. Lohkojen 1 ja 2 sarka-ala on 95 ha ja lohkojen 3 ja 4 ala 59 ha. Laskeutusaltaiden pinta-alaksi on ilmoitettu 2 ha. Tukikohta-alue (noin 1 ha) sijaitsee lohkon 2 kaakkoisosassa auma-alueen yhteydessä. Tuotannon ulkopuolista aluetta on 9 ha. Tuuliannevalla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta Haku menetelmällä. Turve varastoidaan 10 aumaan. Tuuliannevan vuosituotantomäärä on vaihdellut m 3 vuodessa. Keskimääräinen tuotanto on noin m 3 vuodessa. Tuotantoa on kesäkautena keskimäärin noin 40 vuorokauden aikana. Muina aikoina tehdään tarvittaessa tuotantoalueen kunnostusta kuten sarkojen muotoilua, ojien ja altaiden kunnostusta ja puhdistusta. Tuuliannevan tuotantoalueelta vuosittain kuljetettava turvemäärä on keskimäärin m 3. Turve kuljetetaan yleensä joulu-maaliskuussa (600 rekka-autokuormaa). Turvekuljetuksiin käytetään tuotantoalueen pohjoispuolista Lahden metsäautotietä ja edelleen Pojanluoman kautta Rengonkylään valtatielle 19 ja Seinäjoelle. Tuotantoalueen eteläosasta olevalta alueelta turvetta voidaan kuljettaa myös kesällä Luovantien kautta Pojanluomalle.

7 Hakemuksen täydennyksen ( ) mukaan Tuuliannevan turve on kuljetettu pääosin tuotantoalueen eteläosan kautta Luovantielle. Pohjoisosan aumojen turve on kuljetettu tuotantokentän kautta em. reitille talviaikaan. Aivan poikkeustilanteissa turve on kuljetettu tuotantoalueen pohjoispuolisen Lahden metsäautotien kautta. Hakijalla on tienkäyttösopimus Lahden metsäautotiestä. Sarka-alasta on poistunut tuotannosta noin 3 ha ja alkuperäisen hakemuksen mukaan tuotannon on arvioitu päättyvän vuonna Täydennyksessä ( ) arvioidaan, että tuotannosta poistuu seuraavan 10 vuoden aikana 80 ha tuotantoaluetta. Tuotannon loputtua alueelta poistetaan turvetuotantotoimintaan liittyvä kalusto ja rakenteet. Turvetuotannon päätyttyä alueelle jää kuivatusojasto. Alueen jälkikäyttömuotona tulee olemaan maa- ja/tai metsätalouskäyttö. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Tuuliannevan kuivatusvedet on puhdistettu sarkaojien lietesyvennyksin, päisteputkin tai päisteputkipidättimin ja neljässä laskeutusaltaassa. Kuivatusvedet on johdettu sarkaojien lietesyvennyksistä päisteputkien tai veden viipymää pidentävien päisteputkipidättimien kautta kokoojaojiin. Kokoojaojista vedet on johdettu laskeutusaltaisiin, josta lohkojen 1 ja 2 (tuotantoala 95 ha) vedet on johdettu Tuoresluomaan ja lohkojen 3 ja 4 (tuotantoala 59 ha) vedet Härkiluomaan. Kuivatusvesien käsittelyn tehostaminen Lupahakemuksessaan hakija esittää muutosta voimassa olevan ympäristöluvan vesiensuojelurakenteiden toteutukseen. Vesiensuojelurakenteiksi esitetään ympärivuotisessa toiminnassa olevia pintavalutuskenttiä, joiden toteutuksesta hakija on sopinut Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen kanssa käydyssä neuvottelussa. Perusteluna on ollut se, että hakijalla ei ole ollut hallinnassaan yli puolta voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesta lohkojen 1 ja 2 pintavalutuskentän alueesta. Lohkojen 1 ja 2 kuivatusvedet esitetään johdettavaksi tuotantoalueen itäpuolella olevalle pintavalutuskentälle ja lohkojen 3 ja 4 kuivatusvesiä ei johdettaisi kasvillisuuskentälle, vaan Kortesnevan pohjoispuolella sijaitsevalle pintavalutuskentälle. Hakija on saanut haltuunsa pintavalutuskenttien rakentamiseen tarvittavat maa-alueet. Täydennyksen ( ) mukaan pintavalutuskentät on toteutettu vuosien aikana. Pintavalutuskentät on ympäröity penkereellä, joka estää pintavalutuskentän vesien purkautumisen pois kentältä. Pintavalutuskentän vedet virtaavat kentän alimpaan kohtaan, jonne on kaivettu pieni keräilyallas. Keräilyaltaasta vedet purkautuvat mittapadon kautta ulos pengerretyltä pintavalutuskenttäalueelta. Kentillä olleet metsäojat tukitaan. Kokoojaojissa vesien keräily on toteutettu siten, että eristysojien vedet eivät ohjaudu kuivatusvesien käsittelyrakenteisiin (mm. tarvittaessa kokoojaojien vesien johtaminen rumpuputkessa eristysojien yli, ns. eritasoristeykset). Tuuliannevalla on tarkastettu kesällä 2012 tuotantoalueen reuna- 7

8 Varastointi ja jätteet alueiden ojitus ja ympäristövesien mahdolliset tulokohdat tuotantoalueelle ja tätä tarkastustoimintaa jatketaan myös tulevaisuudessa. Hakijan pyrkimyksenä on toteuttaa pintavalutuskentät niin, että niiden toiminta on pintavalutuskenttien yleisen tason mukainen. Lisäksi kenttien toimintaa seurataan. Lohkot 1 ja 2 Pintavalutuskenttä PV1 sijaitsee Tuuliannevan tuotantoalueen itäpuolella noin kilometrin päässä tuotantoalueesta. Lohkoilta 1 ja 2 tulevat kuivatusvedet johdetaan avo-ojaa pitkin pintavalutuskentän pumppaamoa edeltävälle tasausaltaalle (tilavuus 210 m 3, pituus 32 m, leveys 5 m ja syvyys keskimäärin 1,1 m). Kuivatusvedet nostetaan pintavalutuskentälle pumppaamolla, (laskennallinen mitoitus 129 l/s). Pintavalutuskentän PV1 toteutunut pinta-ala on 5,4 ha, mikä vastaa 5,2 % valuma-alueesta (103 ha) ja 5,6 % tuotantoalueesta (95 ha) (täydennykset ja ). Pintavalutuskentältä PV1 vedet johdetaan mittapadon kautta Tuoresluomaan, joka laskee Kyrönjokeen noin 13 km:n päässä tuotantoalueesta. Pintavalutuskentän PV1 pinnassa on paksu täysin maatumaton tai hyvin heikosti (H1-3) maatunut turvekerros, joka vaihtuu syvemmällä heikosti maatuneeksi turvekerrokseksi (H4). Kentän yläosassa H1-3 kerroksen paksuus on 0,6-0,8 m ja kentän keski- ja alaosassa yli 1 m (täydennys ). Lohkot 3 ja 4 Lohkoilta 3 ja 4 tulevat kuivatusvedet johdetaan painovoimaisesti kokoojaojassa tuotantoalueen luoteisnurkasta noin 1,5 km:n päässä Kortesnevan pohjoispuolella sijaitsevalle pintavalutuskentälle (PV2). Täydennyksen ( ) mukaan pintavalutuskentän PV2 toteutunut pinta-ala on 4,3 ha, mikä vastaa 6,1 % valuma-alueesta (70 ha) ja 7,2 % tuotantoalueesta (59 ha). Pintavalutuskentältä PV2 vedet johdetaan mittapadon kautta Härkiluomaan, joka laskee Kyrönjokeen. Vesien laskureitin pituus on 6,3 km Pintavalutuskentän PV2 pinnassa on 0,2-0,3 m paksu maatumaton tai hyvin heikosti maatunut (H1-3) turvekerros, jonka alapuolella on 0.1-0,2 m paksuinen heikosti maatunut turvekerros (H4), (täydennys ). Tuuliannevan työkoneissa käytetään yhtä kautta kohden polttoaineita m 3 ja voiteluöljyjä 0,25 0,3 m 3. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten hyväksymällä tavalla ja lisäksi palavien nesteiden varastointipaikat merkitään vuosittain päivitettävään pelastussuunnitelmaan. Tuotantokaluston tarvitsema polttoaine varastoidaan maanpäällisessä polttoainesäiliössä, joka on sijoitettu Tuuliannevan tuotantoalueen lohkon 2 koillispuolella sijaitsevalle tukikohta-alueelle. Vetokoneiden tankkausta varten on käytössä useita siirrettäviä polttoainesäiliöitä (1-5 m 3 ). Ne sijoitetaan tiiviille ja kantavalle kivennäismaa-alustalle tai asfaltti- tai betonialustalle riittävän etäälle avo-ojista. 8

9 Jätteitä syntyy lähinnä tuotantokoneiden huollosta tukikohta-alueella. Vuosittain syntyy työkoneiden voiteluaineita ( kg), suodattimia ja öljyisiä huoltojätteitä (60 70 kg), akkuromua (20 kg), sekä teräsromua ja mahdollisesti aumamuovia. Vaaralliset jätteet varastoidaan jätekatoksessa säilytykseen tarkoitetuissa astioissa. Vaaralliset jätteet noutaa keräysyritys. Muun kiinteän jätteen keräilystä on tehty jätehuoltosopimus kuljetusyrittäjän kanssa. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä pintamaata, kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, kivennäismaita sekä lietteitä. Pintamaat (2 000 m 3 ) sekoitetaan tuotantoalueen kenttään ja hyödynnetään energiana. Kannot ja muu puuaines (800 m 3 ) murskataan tuotantokentän pintakerrokseen ja käytetään myöhemmin energiana. Kivet (250 m 3 ) sijoitetaan tuotantoalueen ulkopuolelle ja käytetään maa- ja vesirakennusmateriaalina ja maisemoinnissa. Kivennäismaat (2 500 m 3 ) käytetään varastoalueiden ja teiden rakenteisiin sekä loppuvaiheessa kenttien muotoiluun ja maanparannukseen. Laskeutusaltaiden lietteet (4 000 m 3 ) tyhjennetään valuma-altaisiin ja siirretään jaksoittain tuotantokentälle sekä hyödynnetään energiana. Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön Tuulianneva sijaitsee Kyrönjoen (14) vesistöalueen Härkiluoman (42.036) ja Tuoresluoman (42.035) valuma-alueella. Tuoresluoman koko pituus on noin 13 km ja sen valuma-alue on noin 102 km 2. Tuoresluoman keskivirtaama laskussa Kyrönjokeen on 0,9 m 3 /s. Tuoresluomaan tulee kuivatusvesiä kahdelta Peurainnevan pohjoisosan turvetuotantoalueelta (noin 45 ha) ja Tuuliannevalta. Turvetuotantoalueiden osuus valuma-alueesta on noin 5 %. Tuoresluoman vedenlaatua on tarkkailtu vuodesta 1989 lähtien kahdella eri näytepisteellä (Luovantien piste Tuuliannevan kuivatusvesien purkupaikan yläpuolella ja Tuuliannevan kuivatusvesien purkupaikan alapuolella Sahanloukko). Vedenlaatu on ollut heikkolaatuinen korkeiden ravinne-, kiintoaine- ja humuspitoisuuden vuoksi. Tuoresluoman ylä- ja keskiosien vesi on tummaa ja ravinteikasta. Vuosien vesistötarkkailutulosten perusteella Sahanloukon kiintoainepitoisuudet ovat olleet kasvussa, mutta ravinnepitoisuuksissa ei ole suuria vuosivaihteluja lukuun ottamatta ollut havaittavissa yksiselitteisiä suuntauksia. Turvetuotannon kuormitusvaikutus on selvästi havaittavissa Tuoresluoman yläosassa, mutta Sahanloukon alueella luoman veden laatuun vaikuttaa todennäköisimmin enemmän peltomailta tuleva kuormitus. Vuonna 2002 tehdyn Tuoresluoman biologisen kartoituksen perusteella Tuuliannevan turvetuotantoalueelta huuhtoutuva kiintoaines oli suurilta osin sedimentoitunut tuotantoalueen alapuoliseen metsä-/ pelto-ojaan. Lisäksi Luomaan kulkeutuu runsaasti ravinne- ja kiintoainekuormitusta ympäröiviltä peltoalueilta. Vesikasvien esiintymisen tai runsauden kannalta turvetuotannon kuormituksella ei ole merkitystä. Härkiluoman pituus on noin 7,5 km ja valuma-alue on laajuudeltaan 27,06 km 2. Härkiluoma laskee Kyrönjokeen 6,3 km:n etäisyydellä Tuuliannevas- 9

10 ta. Härkiluoman keskivirtaama laskussa Kyrönjokeen on 0,25 m 3 /s. Turvetuotantoalueet muodostavat 4,4 % Härkiluoman valuma-alueesta. Tuuliannevan lisäksi Härkiluomaan johdetaan kuivatusvesiä myös Kortesneva- Salviannevan 79,5 ha:n suuruiselta turvetuotantoalueelta. Härkiluomassa noin 3,0 km:n etäisyydellä Tuuliannevasta sijaitsee pinta-alaltaan noin 1,0 ha:n suuruinen Myllylampi, joka on Härkiluoman suvantoalue. Myllylammen vesitilavuutta säädellään sen luusuassa olevan padon avulla. Myllylammen valuma-alue on 19,7 km 2 ja yläpuolisten turvetuotantoalueiden (Tuulianneva ja Kortesneva-Salvianneva) osuus siitä on 6,0 %. Härkiluoman vedenlaatua on tarkkailtu Myllylammen näytepisteellä, johon tulee kuormitusta myös Kortesneva-Salviannevan turvetuotantoalueelta. Myllylammen vesi on ollut tummaa, ravinteikasta ja ajoittain myös hapanta. Vuosina Myllylammen ravinne- ja kiintoainepitoisuuksissa on esiintynyt suuria vaihteluita. Ravinneainepitoisuuksissa ei ole ollut havaittavissa yksiselitteistä suuntausta. Sen sijaan korkeita kiintoainepitoisuuksia on viime vuosina esiintynyt useammin kuin vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Härkiluoman biologisessa kartoituksessa 2002 ei ilmennyt sellaisia vesiekosysteemimuutoksia, jotka voitaisiin tulkita turvetuotannosta johtuviksi. Tutkimusaloilla ei myöskään ollut esiintynyt tai kerääntynyt turvetta rannoille. Täydennyksessä ( ) on tarkasteltu suunnitellun hankkeen vaikutuksia suhteessa Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren alueen vesienhoitosuunnitelmaan, jossa on esitetty turvetuotannon nykykäytännön mukaisina toimenpiteinä mm. laskeutusaltaita, sarkaojarakenteita ja lietteenpidättämiä, ympärivuotisia pinta- ja kasvillisuuskenttiä ja joissain kohteissa kemiallinen käsittely saattaa olla tarpeen. Virtaaman säätöä on lähinnä edellä mainittuja toimenpiteitä täydentävä toimenpide. Läntisellä vesienhoitoalueella ei ole esitetty lisätoimenpiteitä turvetuotannolle. Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 todetaan, että pintavalutuksella ja kasvillisuuskentillä voidaan periaatteessa vähentää ravinne- ja kiintoainekuormitusta tavoitteiden mukaisesti (50 70 %), jos ja kun myös perustoimenpiteet (sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat) ovat kunnossa kaikilla alueen turvetuotantoalueilla. Tuuliannevan turvetuotannon vesistövaikutukset Tuuliannevan turvetuotannon vaikutuksia alapuolisessa vesistössä on tarkkailtu osana yhteistarkkailua Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän ympäristöluvan tarkkailu- ja raportointimääräysten mukaisesti Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vuosien tarkkailutietojen perusteella laskettujen ominaiskuormituslukujen (brutto) vaihtelut ovat hyvin suuria. Vuosina kiintoaineen kuormituslukujen mediaani on vaihdellut välillä g/ha/vrk, kokonaisfosforin välillä 1,57 29 g/ha/vrk ja kokonaistypen välillä 0, g/ha/vrk. Kiintoaineen osalta suurin kuormitusluku (2 068 g/ha/vrk) on 10

11 mitattu lokakuussa 2008 ja kokonaisfosforin osalta heinäkuussa 2008 (42 g/ha/vrk) ja kokonaistypen osalta lokakuussa 2008 (331 g/ha/vrk). Hakemuksen täydennyksessä ( ) on arvioitu vuosien kuormitustarkkailutulosten perusteella Tuuliannevan turvetuotantoalueen vesistökuormitusta sekä Tuoresluomaan että Härkiluomaan. Laskelmissa on lisäksi otettu huomioon vesiensuojelun tehostamisen teoreettinen vaikutus. 11 Tuoresluoman suunta Härkiluoman suunta Kiintoaine kg/a Kok. fosf. kg/a Bruttopäästöt Kok. typpi kg/a COD Mn kg/a Kiintoaine kg/a Nettopäästöt Kok. fosf. kg/a Kok. typpi kg/a Vuosien kuormitustarkkailutulosten perusteella Tuuliannevan COD Mn nettopäästöt ovat Tuoresluomaan keskimäärin kg vuodessa ja Härkiluomaan kg vuodessa. Kuivatusvesien keskimääräinen COD Mn arvo on 58 mg O 2 /l, mikä on suunnilleen samaa suuruusluokkaa kuin Tuores- ja Härkiluomassa, mutta noin 40 % korkeampi kuin Kyrönjoen pääuomassa. Tarkkailuun perustuvat tiedot päästöjen vaikutuksista vesistöön Tuuliannevan kuormituksen vaikutus alapuolisiin vesistöihin vuosien tarkkailutulosten perusteella arvioidaan lieviksi. Tuuliannevan turvetuotannolla ei ole vaikutuksia Kyrönjoen vedenlaatuun. Tuuliannevan turvetuotantoalueen nettokuormituksen aiheuttama ravinneja kiintoainepitoisuuksien lisäys vesistössä tuotantovaiheessa (kesän keskimääräinen valunta- ja kuormitustilanne). Kok.fosf. (µg/l) Kok.typpi (µg/l) Kiintoaine (µg/l) Tuoresluoma laskussa Kyrönjokeen (* 0,4 12 0,1 Härkiluoma laskussa Kyrönjokeen (* ,2 *Laskelmissa on otettu huomioon kuivatusvesien käsittely pintavalutuskentällä (puhdistusteho 50 % kiintoaine ja kokonaisfosfori, 40 % kokonaistyppi ja 5-20 % kemiallinen hapenkulutus). Kalatalousvelvoitteet ja toimenpiteiden tuloksellisuus. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston (nro 83/2004/4) myöntämässä ympäristöluvassa luvansaaja on määrätty tarkkailemaan kuivatusvesien kalatalousvaikutuksia. Tuuliannevan turvetuotantoalueen vaikutuksia kalastoon tarkkaillaan Pohjanmaan TE-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Yhteistarkkailuun sisältyvät myös Peurainneva ja Kortesneva-Salvianneva. Kalataloustarkkailuja on tehty vuosina 2007 ja 2011 (Täydennys ).

12 Pöly ja melu Vuosien 2007 ja 2011 kalataloustarkkailutulosten mukaan Tuoresluoman kalataloudellinen tila on heikko ja ainoastaan hauella sekä ahvenella voi olla vähäistä merkitystä keväisten katiskapyyntien saaliina. Kalastustiedustelun mukaan saaliskaloiksi on saatu ahvenia, muutamia särkiä, haukea ja lahnoja. Aiemmin luomassa on ollut rapuja jopa pyyntivahvana kantana, mutta rapu oli hävinnyt Tuoresluomasta jo ennen vuotta 1990 aloitettua seurantaa. Myös kalakanta on ollut aiempina vuosikymmeninä parempi. Kala- ja rapukantojen taantumisen syytä ei tiedetä. Härkiluoman ja Myllylammin kalataloudellinen merkitys on nykyisin vähäinen. Kalastustiedustelun mukaan saaliskaloiksi on saatu vähäinen määrä lahnaa. Myllylammen luusuan patorakenteiden vuoksi kalojen luontainen nousu Härkiluomasta ei ole mahdollista, joten Myllylammesta saatujen kalojen arvellaan olleen istukkaita. Arvio tulevista päästöistä ja niiden vaikutuksista. Pintavalutuskenttien puhdistustehoksi kenttien tarkkailun perusteella arvioidaan kiintoaineen ja fosforin osalta noin 50 %, kokonaistypen osalta 40 % ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta 5-20 %. Turvetuotannon aiheuttamia melu- ja pölypäästöjä on mitattu vuosina 2008 ja 2009 kolmesta pisteestä, joista yksi on ollut vertailupisteenä. Pölymittaustulosten perusteella kuukausilaskeumat olivat kaikille asemilla pieniä. Haku menetelmällä tapahtuvassa turvetuotannossa korkeimmat pölypäästöt aiheutuvat kuormauksesta. Kuitenkin tarkastelun mukaan Tuuliannevan lähimmän asutuksen (noin 100 m) turvetuotannosta aiheutuva vuorokausipitoisuuslisä jää alle 50 µg/m 3. Muu asutus on etäällä (yli 500 m) tuotantoalueesta eikä muulle asutukselle aiheudu pölyhaittoja Tuuliannevan turvetuotannosta. Melumittaustulosten perusteella melun A-painotettu ekvivalenttitaso (L Aeq ) päiväsaikaan tehdyssä mittauksessa alitti ympäristöluvassa määrätyt melutasot asuinkiinteistöjen osalta. Loma-asunnon pihamaalla (noin 130 m etäisyys) turvetyömaan koneiden äänet olivat kuultavissa ja melutaso vaihteli välillä db (L Aeq ) eli päiväajan ja yöajan lupamääräyksen mukaiset melutasot ylittyivät ajoittain. Tuuliannevan tuotantoalue sijaitsee suurelta osin etäällä asutuksesta. Alueen lähiympäristö maankäytössä ei ole tapahtunut muutoksia lupakauden aikana. Lähin melulle ja pölylle altistuva kohde on turvetuotantoalueesta koilliseen noin 130 m:n päässä sijaitseva loma-asunto. Täydennyksen mukaan loma-asuntoa lähinnä on erillinen pienialainen lohko (3,5 ha), mutta lohkon ja loma-asunnon välissä on puustoa kasvava metsäalue. Muun tuotantoalueen reuna on 480 m etäisyydellä mökistä. Lomaasunnon ja tuotantoalueen välissä on kaksi metsäaluetta. Pöly- ja meluhaittojen arvioidaan estyvän puustoisella metsäalueella. Muu asutus on yli 500 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. 12

13 13 Muut vaikutukset Tuuliannevaa lähinnä olevat luonnonsuojelualueet (Tuohiranta- lehtojen suojeluohjelman kohteet) sijaitsevat koillisen suunnassa noin 5 km päässä tuotantoalueesta Tuoresluoman varrella. Lähin pohjavesialue Meskaisvuori ( ) sijaitsee lännen suunnassa 4 km päässä tuotantoalueesta. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Tuuliannevan turvetuotantoalueella on nykyisin toiminnassa sarkaoja ja laskeutusallasrakenteet. Suunniteltu kuivatusvesien puhdistus virtaamansäädöllä, laskeutusaltailla ja sarkaojarakenteilla lisättynä pintavalutuskentillä täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimustason ottaen huomioon tuotantoalueen koon ja olosuhteet tuotanto- ja vesiensuojelumenetelmien käytölle sekä hankkeesta aiheutuva vesistökuormitus ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön. Ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Tuuliannevan vesiensuojelurakenteiden rakentamistyö ja turvetuotanto toteutetaan ko. toiminnan osaavilla toiminnanharjoittajilla. Hakija tarkkailee turvetuotantoa ja valvoo urakoitsijoita ympäristöluvan ehtojen täyttämiseksi. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu tehdään Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen hyväksymillä tarkkailuohjelmilla ulkopuolisen tahon tekemänä. Tuuliannevan turvetuotannosta tehtäviin sopimuksiin liitetään turvetuotantoa koskevat ympäristölupamääräykset sekä toimintatavat tuotantoalueen ympäristönsuojelurakenteiden käytössä ja hoidossa. Ympäristöriskit Turvetuotantotoimintaan ei sisälly erityisiä ympäristövaikutusten kannalta poikkeuksellisia riskejä. Tuotantoalueen vesistökuormitukseen vaikuttaa tuotantoalueelta lähtevän virtaaman suuruus. Tuotantoalueella voi syntyä poikkeustilanteita paloturvallisuudessa, polttoaineiden toimitusten ja varastoinnin yhteydessä sekä poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien yhteydessä. Tuotantokaluston polttoaineen varastosäiliötä tarkkaillaan säiliön käytön ja täytön yhteydessä. Säiliöt myös sijoitetaan etäällä ojista. Tuotantoalueen pelastussuunnitelmassa esitetään työmaan pelastusorganisaatio, työmaan palovalvonta, toiminta hätätilanteissa ja koulutus hätätilanteita varten. Vahingot Hakija katsoo, että Tuuliannevan turvetuotannon kuormitus ei ole muuttanut vesistön laatua Tuuliannevan alapuolisessa vesistössä. Turvetuotannosta ei siten aiheudu korvattavaa haittaa kalastolle, kalastukselle, vesistön virkistyskäytölle eikä tonttien arvolle. Lisäksi Tuoresluoma ja Härkiluoma ovat valuma-alueensa metsä-, pelto- ja suo-ojien kokoomauomia, joiden kalataloudellinen merkitys on vähäinen.

14 14 Esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi Hakija esittää Tuuliannevan tarkkailua jatkettavaksi Vaskiluodon Voima Oy:n soiden yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Täydennyksen mukaan vesistönäytteet otetaan joka toinen vuosi. Vaikutustarkkailuun sisältyy kolme vedenlaatuasemaa (Myllylampi, Tuoresluoma Luovantie ja Tuoresluoma Sahanloukko), joista Tuoresluoman asemat ovat myös biologisen tarkkailun havaintopaikkoja. Biologisen tarkkailun ajankohdasta sovitaan tarkemmin Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen kanssa, kun lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Hakijan mielestä laskeumamittauksiin perustuvaa pölytarkkailua ei ole tarpeen muuttaa leijumamittauksiksi. Melumittauksia esitetään toteutettavaksi kuten aiemminkin kolmesta eri pisteestä, joista kaksi sijaitsee lähimpien loma- ja asuinkiinteistöjen läheisyydessä ja yksi on vertailupiste. Melumittaukset tehdään sellaisena ajankohtana, jolloin turvetyömaan melu on voimakkaimmillaan. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on täydentänyt hakemustaan kuivatusvesien käsittelyä, tuotantoaluetta sekä ojasopimuksia ja tienkäyttöoikeuksia, tarkastusmuistiolla sekä voimassa olevaa ympäristölupaa, kalataloustarkkailua koskevilla tiedoilla, pintavalutuskentän tarkistettuja pintaalatietoja koskevilla tiedoilla ja sähköisellä omistajaluettelolla. Tiedot on kuvattu tarkemmin Hakemuksen sisältö -osassa. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa ja Ilmajoen kunnassa ja Kurikan kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Ilmajoki-lehdessä ja Kurikka-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Ilmajoen kunnalta ja Kurikan kaupungilta ja Ilmajoen kunnan ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemuksesta on annettu kolme lausuntoa. Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on huomauttanut, että Vaskiluodon Voima Oy on esittänyt lupahakemuksen mukaisia pintavalutuskenttien paikkoja ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti lohkojen 1 ja 2 vedet olisi tullut johtaa ojitetulle suolle rakennetulle pintavalutuskentälle ja lohkojen 3 ja 4 vedet vanhalle tuotanto-

15 alueelle perustettavalle kasvillisuuskentälle. ELY-keskus on todennut, että nyt esitetyt, toiminnassa olevat kentät tulevat todennäköisesti toimimaan vähintään yhtä tehokkaasti kuin voimassa olevan ympäristöluvan mukaiset kentät. Tuuliannevan läheisyydessä ei ole juurikaan ojittamatonta suoaluetta, johon kenttiä olisi mahdollista perustaa. Vuoden 2012 tarkkailutulosten mukaan sekä kenttä 1 että kenttä 2 ovat poistaneet tehokkaasti kiintoainetta (kenttä 1 noin 70 % ja kenttä 2 noin 60 %) sekä ammoniumtyppeä. Muuten kenttien puhdistustehot ovat olleet huonoja tai reduktiot ovat olleet negatiivisia. Tuuliannevan pintavalutuskentiltä lähtevän veden laatu oli keskimäärin runsasravinteista verrattuna Länsi-Suomen turvetuotantoalueiden ojitetuilta pintavalutuskentiltä lähtevään keskimääräiseen veden laatuun. Etenkin kentällä 1 näkyi keväällä 2012 tehdyn tarkastuksen aikana puuston poistamisesta aiheutuneita selviä uria ja kentän pinnan rikkoontumista, joka saattaa heikentää kentän toimintaa. Kentällä 2 puusto oli poistettu jo aikaisemmin ja kentän pinta on jonkin verran tasoittunut. Kenttien toimintaa pitää pyrkiä parantamaan johtamalla vesi kentälle mahdollisimman tasaisesti ja tukkimalla mahdolliset oikovirtaukset. Kentille ei kuitenkaan saa aiheuttaa lisää ajouria. Tuuliannevan tarkkailu voidaan järjestää yhteistarkkailuna kuten aikaisempinakin vuosina. Jotta pintavalutuskenttien toiminnasta saataisiin lisää tietoa, tulisi näytteenottotiheyttä ainakin toisella kentällä lisätä. Myös pölyn- ja melun tarkkailua tulee jatkaa ja tehdä myös suunniteltua biologista tarkkailua. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on todennut, että Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa Kyrönjoen pääuoman ekologinen tila Tuoresluoman kohdalla ja siitä alajuoksulle päin on arvioitu välttäväksi tai huonoksi riippuen jokiosuudesta. Tuoresluoman ylä- ja keskiosien vesi on ollut tummaa ja ravinteikasta ja myös Härkiluoman Myllylammen vesi on ollut tummaa ja ravinteikasta. Vesienhoidon edellyttämän hyvän tilan saavuttaminen vaatii merkittävää panostusta vesiensuojeluun tulevina vuosina. Tilanteen parantamiseksi turvetuotantoalueilta tulevaa kuormitusta ei tulisi lisätä tämän päivän tasolta. Turvetuotanto vaikuttaa omalla osuudellaan vesistön rehevöitymiskehitykseen ja tuotantoalueilta tulevaa kuormitusta tulisi vähentää merkittävästi tämän päivän tasolta. Turvetuotantoalueen merkittävin vesistökuormitus syntyy yleensä ravinteista ja kiintoaineesta, joiden pitoisuudet kohoavat. Kuivatusvedet ovat myös happamia. Vesistövaikutukset kohdistuvat myös virtaamiin. Latvavesien pidätyskyky heikkenee, jolloin tulvista tulee runsasvetisempiä ja lyhytkestoisempia kuin luonnontilan aikaan. Eroosio joki- ja purouomissa lisääntyy ja kesän kuivan vähävetisen kauden pituus pitenee. Veden laadun ja elinympäristön muutokset voivat vaikuttaa kaloihin joko suoraan, niille tarjolla olevan ravinnon tai lisääntymisen kautta. Happamuuden sekä happi-, kiintoaine-, ja ravinnepitoisuuksien muutokset voivat vähentää kalojen ak- 15

16 Muistutukset ja mielipiteet tiivisuutta ja lisätä mädin ja poikasten kuolleisuutta. Kalojen ravintona toimivan pohjaeläimistön määrä, lajisto ja kokorakenne voivat muuttua haitallisesti. Kiintoainepitoisuus aiheuttaa veden samennusta ja pohjan liettymistä, mikä vähentää kutupohjia ja suojapaikkoja. Kalojen lisäksi vaikutukset voivat kohdistua rapuihin ja myös kalastukseen. Seisovat pyydykset limoittuvat (rehevöityminen) ja likaantuvat (kiintoaine). Tämä vähentää pyydysten kalastavuutta ja saalista. Pyydysten puhdistamisesta aiheutuu lisätyötä. Kaloissa voi esiintyä myös makuvirheitä. Tietoisuus edellä mainituista haittatekijöistä ja vähemmän houkuttelevasta kalalajistosta voi vähentää kalastusta. Pohjanmaan ELY-keskus esittää, että luvan saajan on vuosittain maksettava euron kalatalousmaksu Pohjanmaan ELY-keskukselle käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun. Kalatalousmaksulla kertyneet varat voidaan käyttää esimerkiksi kalojen istutuksiin. Luvansaajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa myös yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 3) Kurikan kaupunginhallitus on todennut, että sillä ei ole huomauttamista asiassa. 4) A ja B (Ketola RN:o 141:1, Peurala, Ilmajoki) Muistutuksessa esitetään turvekuljetuksiin käytetyn tien nro päällystämistä alkaen Unkurista noin 2 km Luopaan päin tärinä- ja pölyhaittaongelmien ratkaisemiseksi. Suurin ongelma on kuitenkin liikenteen ajonopeudet ja muistutuksessa vaaditaan tielle 50 km/h nopeusrajoitusta alkaen Unkurista jatkuen noin 2 km Luopaan päin muistuttajien kiinteistön ohi. Tuuliannevan kuivatusvesien Tuoresluomaan johtamisen osalta ongelmalliseksi todetaan se, että Tuoresluoman perkaus syksyllä 2011 tehtiin vain Nokionkosken yläpuolisella osalla. Syksyn tulva osoitti, että perkaus tulisi tehdä myös Nokionkoskesta alajuoksulle päin tarpeeksi pitkälle. Tulvaveden alle jäi mm. Nokionkoskesta noin 1 km alavirtaan päin sijaitseva lähde, joka jouduttiin saneeraamaan. Veden virtaus ei vastaa yläjuoksulta tulevaa kuormitusta 5) Kyrönjoen kalastusalue / isännöitsijä. Muistutuksessa ei vastusteta luvan myöntämistä, mutta vaaditaan seuraavien asioiden ottamista huomioon ympäristöluvasta päätettäessä. 16

17 - Tuotantoalueella on käytettävä parasta käyttökelpoista puhdistustekniikkaa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kiintoainespitoisuuden alentamiseen ja kiintoaineen pääsyn estämiseen alapuolisiin vesistöihin. - Laskeutusaltaat ja pintavalutuskentät tulee mitoittaa riittävän suuriksi niin, että ne kestävät myös ennalta arvaamattomat tulvahuiput. Laskeutusaltaiden ja lietetaskujen säännönmukainen puhdistusjärjestelmä (vähintään kahdesti tuotantokauden aikana ja muutoinkin tarpeen vaatiessa) tulee toteuttaa parasta mahdollista tekniikkaa käyttäen. Tyhjennysten yhteydessä ei saa aiheutua haittaa alapuolisille vesistöille esim. runsaana kiintoaineskuormituksena. - Luvansaajalle on määrättävä tarkkailuvelvoite tuotantoalueen alapuolisten lasku-uomien (Tuoresluoma ja Härkiluoma) vedenlaadun seurannalle eri vuodenaikoina tehtävin pistokokein koko turvetuotantoprosessin ajan vähintään kuusi kertaa vuodessa. Tarkkailun tuloksista on lähetettävä vuosittain raportti myös Kyrönjoen kalastusalueelle. - Luvansaajalle on määrättävä kalataloudellinen tarkkailuvelvoite. Myös kalataloustarkkailun tuloksista on lähetettävä vuosittain raportti Kyrönjoen kalastusalueelle. - Hakijalle on määrättävä vähintään euron suuruinen vuosittainen kalatalousmaksu, jolla kompensoidaan Tuuliannevan turvetuotantoalueelta tulevien kuivatusvesien Kyrönjoen kalastolle ja kalastukselle aiheuttamaa haittaa. Kalatalousmaksua määrättäessä tulee soveltuvin osin ottaa huomioon mm. Kyrönjoen kalataloudellisen yhteistarkkailujen ja kalastustiedustelujen tulokset. Vaatimuksia on perusteltu Kyrönjoen kalataloudellisella merkityksellä. Kalastoa on hoidettu aktiivisesti viime vuosina mm. istutuksin. Muistutuksessa katsotaan, että kaikki ylimääräinen ja haitallinen turvetuotantoalueilta tuleva kuormitus (ravinteet, humus, kiintoaines) vaikuttaa haitallisesti kalojen menestymiseen ja erityisesti kalojen herkkään mäti- ja poikasvaiheeseen sekä siten koko Kyrönjoen kalataloudelliseen merkitykseen. Kuormituksesta aiheutuu myös pyydysten limoittumista ja siten pyyntitehon laskua. Vesistöä kuormittavilta päästöiltä ei voida välttyä parhainta mahdollista vesiensuojelutekniikkaa käytettäessäkään. Ilmastollisten ääri-ilmiöiden yleistyessä turvetuotantoalueilta tulevien kuormituspiikkien määrä tullee kasvamaan. Tästäkin syystä kalatalousmaksun määrääminen kalataloudellisten haittojen kompensointiin on välttämätöntä. 17 Hakijan vastine Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnon osalta hakija on todennut, että ELY-keskus on hyväksynyt kenttien rakentamisen nykyiseen paikkaan ja perusteluna on ollut arvio, että kentät toimivat nykyisessä paikassaan vähintään yhtä tehokkaasti kuin ympäristöluvan mukaisessa paikassa. Pintavalutuskenttien tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Hakija toteaa, että asutus hankealueella on pääosin etäällä tuotantoalueen reunasta. Pölyn ja melun tarkkailutarve on vähäinen. Muutoin hakijalla ei ole huomautettavaa ELY-keskuksen lausuntoon. Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnon osalta hakija esittää kalatalousmaksun kohtuullistamista 500 euroa/vuosi, koska hankkeen vaikutukset

18 alapuoliseen vesistöön ovat vähäiset ja välittömästi hankkeen alapuolella olevan vesistön kalataloudellinen arvo on vähäinen. Kyrönjoessa hankkeen kuormitus on vähäinen. Kyrönjoen kalastusalueen muistutuksen osalta hakija toteaa, että hakijasta hankkeen tarkkailu voidaan toteuttaa turvetuotantosoiden yhteistarkkailuohjelman mukaisesti kuten ELY-keskuksen lausunnossa todettu. Kalatalousmaksun suuruuteen ja kalataloustarkkailuvelvoitteen osalta viitataan Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnosta annettuun vastineeseen. Hankkeen vesienkäsittelytekniikka on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. A:n ja B:n muistutuksen osalta hakija toteaa, että muistutuksessa tarkoitetun tien kunnossapito ja nopeusrajoitukset kuuluvat ELY-keskukseen Liikenne vastuualueelle. Hakija katsoo, että Tuuliannevan tuotantoalue (95 ha) edustaa hyvin pientä osaa Tuoresluoman valuma-alueesta ( ha) eikä Tuuliannevan tuotantoalue aiheuta muistutuksessa kuvattua tulvahaittaa luomassa. 18 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto tarkistaa Tuuliannevan turvetuotantoalueen toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräykset 1) siltä osin kuin niistä on määrätty Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 83/2004/4 siten muutettuna kuin ne kuuluvat Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä ( , nro 05/0161/4) ja jonka Korkein hallinto-oikeus päätöksellään (taltio 550) pysytti voimassa ja 2) siltä osin kuin niistä on määrätty Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 132/2008/4 siten muutettuina kuin ne kuuluvat Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä ( , nro 09/0737/3) ja jotka Korkein hallinto-oikeus päätöksellään pysytti ja 3) myöntää luvan vesiensuojelurakenteiden (pintavalutuskenttien) sijaintipaikan muuttamiselle. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 161 ha. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava piirustuksen nro (pvm , päivitetty ) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta lohkoilta 1 ja 2 Tuoresluomaan ja edelleen Kyrönjokeen ja lohkoilta 3 ja 4 Härkiluomaan ja edelleen Kyrönjokeen.

19 2. Tuotantoalueen lohkoilta 1 ja 2 vedet on johdettava päivätyn piirustuksen nro A mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden sekä tasausaltaan kautta ja pumpattava käsiteltäväksi ympärivuotisesti pintavalutuskentällä hakemussuunnitelmasta ja sen täydennyksistä ilmenevällä tavalla. Tuotantoalueen lohkoilta 3 ja 4 vedet on johdettava päivätyn piirustuksen nro A mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta ja käsiteltävä ympärivuotisesti pintavalutuskentällä hakemussuunnitelmasta ja sen täydennyksistä ilmenevällä tavalla. Kenttien toimintaa tulee parantaa johtamalla vesi kentälle mahdollisimman tasaisesti ja tukkimalla mahdolliset oikovirtaukset. Kentille ei saa kuitenkaan aiheuttaa lisää ajouria. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Mikäli kaivu ulottuu hienojakoiseen pohjamaahan ja alueelta purkautuvan veden ph:n havaitaan olevan hapanta pohjamaasta johtuen, on mahdolliset hienot kaivumassat kalkittava tai peitettävä turpeella. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Eristysojien ja kokoojaojien risteämäkohdat on toteutettava piirustuksen (pvm ) mukaisesti ja rakenteen toimivuus on tarkastettava vuosittain. 3. Pintavalutuskentän PV1 ja pintavalutuskentän PV2 puhdistustehon vuosikeskiarvona kummankin osalta erikseen on oltava alkaen vähintään seuraava: Kiintoaine 50 % Kokonaisfosfori 50 % Kokonaistyppi 20 % Puhdistusteho lasketaan keskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien. 4. Jos pintavalutuskentän PV1 tai PV2 puhdistusteho ei tarkkailun perusteella täytä puhdistustehovaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kurikan kaupungin ja Ilmajoen kunnan ympäristön- 19

20 Päästöt ilmaan ja melu suojeluviranomaiselle. Jos puhdistusteho on seuraavanakin vuonna tehovaatimuksia pienempi, luvan saajan on toimitettava sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä. Mikäli kolmen ensimmäisen tarkkailuvuoden tulosten perusteella todetaan pintavalutuskenttien toimivuuden tasaantuneen ja päästöjen olevan ennakoidulla tasolla, voidaan tarkkailua harventaa Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. 5. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä mennessä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 6. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 7. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle loma- tai asuinrakennuksista. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty tuotantoalueen erillisellä 3,5 ha:n suuruisella lohkolla (päätöksen liitekarttaan merkityllä alueella), kun tuulee lännen ja lounaan väliltä. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 8. Alueen turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinraken- 20

21 Varastointi ja jätteet nusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Lomaasuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo Tuotantoalueen erillisellä 3,5 ha:n suuruisella lohkolla (päätöksen liitekarttaan merkityllä alueella) ei saa tehdä tuotantotoimia klo Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 10. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 11. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 21 Tarkkailut 12. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 13. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.

22 Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailujen kattavuutta. 14. Vesistötarkkailut on toteutettava hakemuksessa esitetyn Vaskiluodon Voima Oy:n Etelä-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Kalataloustarkkailu on tehtävä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla ja tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Melun leviämistä tuotantoalueen ympäristössä on tarkkailtava tarvittaessa mittauksin Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvansaajan on tarkkailtava tarvittaessa tuotantoalueelta asutukseen päin kulkeutuvan pölyn määrää ja sen vaikutuksia Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvansaajan on tarkkailtava vähintään viiden vuoden välein tuotantoalueen kuivatusvesien johtamisen biologisia vaikutuksia Tuoresluomaan ja Härkiluomaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Pöly- ja melutarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle sekä Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Kyrönjoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 22

23 23 Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 15. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. 16. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 500 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, jos sitä ole vielä tältä vuodelta maksettu. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 17. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja sen velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ole aiheutunut eikä ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa.

24 24 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset ja yhteenvedot tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osilta. Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu ympäristölupaviraston antamassa päätöksessä. Ennalta arvioiden toiminnasta aiheutuvien päästöjen voidaan katsoa vähenevän vesienkäsittelyn tehostamisen johdosta. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista sijaintipaikan olosuhteissa. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Tuuliannevan vesiensuojelurakenteet eli kaksi pintavalutuskenttää vastaavat Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liitetyn Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 esitettyjä nykykäytännön mukaisia toimenpiteitä. Tuoresluoma on luokiteltu keskisuureksi turvemaiden joeksi ja sen osalta hyvän tilan saavuttamiseksi on esitetty ravinnekuormituksen vähentämistä siten, että keskimääräinen fosforipitoisuus on tasolla µg/l ja ph-mimini yli 5,5. Kyrönjoen ravinnekuormituksen turvetuotannon osalta fosforikuormituksen vähentämistavoitteeksi on asetettu 50 % -70 % ja typpikuormituksen vähentämistavoitteeksi %. Ottaen huomioon Tuuliannevan tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyn tehostamisen pintavalutuskentillä ja turvetuotannon päästöjen melko pienen osuuden alapuoli-

25 Lupamääräysten perustelut Päästöt vesiin Päästöt ilmaan ja melu sen vesistön kuormituksesta lupahakemuksen mukainen turvetuotanto ei heikennä Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmaan vuoteen 2015 liitetyn Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 tavoitteiden toteutumista. Tuuliannevan turvetuotantoalueen lähiympäristössä ei ole Natura2000- verkostoon kuuluvia alueita. Natura- vaikutusten arvioinnin tekeminen ei ole ollut tarpeen. Toimittaessa hakemuksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti turvetuotannosta ei yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, mikä tässä tapauksessa on kaksi ympärivuotista pintavalutuskenttää. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pintavalutuskentille määrätään kiintoaineen, fosforin ja typen puhdistustehovaatimukset. Puhdistustehovaatimuksilla varmistetaan, että vesienkäsittely toimii odotetulla tavalla eikä toiminnasta ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumista tai sen vaaraa. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 7-8. Yhtenäisestä turvetuotantoalueesta erillään, idän suunnassa, on pinta-alaltaan noin 3,5 ha:n suuruinen turvetuotantolohko. Tästä lohkosta noin 130 m etäisyydellä sijaitsee loma-asuntokäytössä oleva rakennus. Muu ympäröivä asutus on yli 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen lupamääräyksen 7 mukaisesti rajoittaa pölyävää toimintaa loma-asunnon läheisyydessä sekä määräämällä auman sijoittamiselle asutuksesta vähimmäisetäisyys. Asumiseen / loma-asumiseen käytettyjen alueiden melutasoa koskeva määräys perustuu valtioneuvoston asetuksen (993/1992) mukaisiin ohjearvoihin. Alueella tehtyjen melumittauksien mukaan loma-asunnon pihapiirissä tuotanto on aiheuttanut 40 /45 db:n melutason ylittymisen, joten tuotannon keskeyttäminen yön ajaksi loma-asuntoa lähimmällä erillisellä 3.5 ha:n tuotantolohkolla on tarpeen lupamääräyksen 8 mukaisesti kohtuuttoman rasituksen estämiseksi. 25

26 26 Määräykset 9 ja 10 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 28 :n (1072/1993) 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteenhaltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Selvyyden vuoksi käytetään nykyisen jätelain vaarallisen jätteen käsitettä vanhan jätelain ongelmajätekäsitteen sijasta. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Tarkkailut Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Tarkkailun muuttaminen on tarpeen lupamääräyksien 13 ja 14 mukaisesti, jotta tuotantoalueen päästöjen vaikutukset alapuoliseen vesistöön ja kalastoon voidaan selvittää kuivatusvesien käsittelyn tehostamisen jälkeen. Pintavalutuskenttien puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuuko kentille asetettu puhdistustehovaatimus. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Melumittauksia on tehtävä tarvittaessa melun selvittämiseksi esimerkiksi silloin, kun on perusteltua epäillä meluraja-arvon ylittyvän tai kun melusta tulee valituksia. Samoin pölyvaikutuksia on määrätty tarkkailtavaksi tarvittaessa. Mittaukset tehdään valvovan viranomaisen kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Turvetuotannon biologisten vaikutusten tarkkailu on katsottu tarpeelliseksi vähintään kerran lupakauden aikana. Lupamääräyksessä 15 määrätty kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Voimassa olevassa luparatkaisussa luvansaajalle ei ole määrätty kalatalousmaksua koskevaa velvoitetta. Koska hakija vastineessaan ei kuitenkaan ole vastustanut kalatalousmaksun määräämistä, aluehallintovirasto on katsonut aiheelliseksi määrätä hakijalle kalatalousmaksu (lupamääräys 16). Kyrönjoen kalataloudellinen merkitys on lisääntynyt siitä, mitä se oli, kun toiminnalle myönnettiin lupa vuonna Turvetuotantoalueelta tulevalla

27 kuormituksella (ravinteet ja kiintoaines) on haitallisia vaikutuksia kalojen luontaiseen lisääntymiseen ja kuormituksesta aiheutuu myös pyyntitehon laskua pyydysten limoittumisen seurauksena. 27 Jälkihoito VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 17 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Vastaus lausuntoihin Etelä-Pohjanmaan elinkeino -, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen vesienkäsittelyä ja tarkkailua koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 2, 13 ja 14. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen tarkkailua ja kalatalousmaksua koskevat vaatimukset on otettu osittain huomioon lupamääräyksissä 14 ja 16. Vastaus muistutuksiin A:n ja B:n vaatimus tien nro päällystämisestä on hylätty, koska kyseessä on yleiseen liikenteeseen tarkoitettu tie, joten sen päällystämiseen liittyviä vaatimuksia ei voida ratkaista ympäristöluvassa, vaan ne käsitellään yleisistä teistä annetun lain mukaisesti. Myös vaatimus Tuoresluoman perkaamisesta Nokionkoskesta alajuoksulle on hylätty. Tuuliannevan turvetuotantoalueen valuma-alue on vain noin 1 % koko Tuoresluoman valuma-alueesta. Kyrönjoen kalastusalueen muistutus on otettu osittain huomioon lupamääräyksissä 2, 3, 14 ja 16. Vastaus hakijan vastineeseen Aluehallintovirasto on määrännyt kalatalousmaksun hakijan vastineessaan esittämän mukaisena ja tältä osin viitataan lupamääräysten perusteluosassa lausuttuun. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan muutoksenhausta huolimatta jatkaa voimassa olevan luvan mukaisin lupamääräyksin. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta.

28 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 66 68, 71, 72, 90, 100, 103 a, 103 c Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 Jätelaki 8,13 ja 29 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Toiminnan olennaista muuttamista ja lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Hakemuksen käsittelyyn on sisältynyt kahden eri lupapäätöksen lupamääräysten tarkistamisen lisäksi myös toiminnan olennainen muuttaminen kuivatusvesien käsittelyn osalta. Tämän vuoksi asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä ja luvan käsittelymaksuna peritään taulukon mukainen maksu. 28 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vaskiluodon Voima Oy Jäljennös päätöksestä Ilmajoen kunta Kurikan kaupunki Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille listan LSSAVI/72/04.08/2011 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Ilmajoki lehdessä ja Kurikka lehdessä.

29 29 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Mikaela Rudnäs Kaija Kuivasniemi Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Mikaela Rudnäs. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Kaija Kuivasniemi

30 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35, Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

31 Liite 2 Tuuliannevan tuotantoalueen kartta Erillinen lohko (3.5 ha), toiminta-aikarajoituksia koskien melun ja pölyn aiheuttamista