KAAVASELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOS 31. KAUPUNGINOSA KARHULA VIIRINKALLION POHJOISOSA. Valmistelija Jarkko Puro, kaavoitusarkkitehti, puh.

Transkriptio

1 KAAVASELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOS 31. KAUPUNGINOSA KARHULA VIIRINKALLION POHJOISOSA Valmistelija Jarkko Puro, kaavoitusarkkitehti, puh KAAVA NRO 0416 Kaupunkisuunnittelu

2 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan tarkoitus 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista ja taustaselvityksistä 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus 3.2 Kaavamuutosalueella voimassa olevat kaavat 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ja luonnosvaiheen lausunnot Luonnosvaiheen lausuntojen vaikutukset kaavaluonnokseen 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus 5.2 Palvelut 5.3 Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntaan 5.4 Kaavan energia- ja ilmastovaikutukset sekä vaikutukset luonnonympäristöön 5.5 Nimistö 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutuksen kustannusarviot 6.2 Toteutuksen seuranta LIITTEET Kaava nro 0416 Kaavaselostus Kotkan kaupunki kaupunkisuunnittelu 2

3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan tarkoitus Viirinkallion asemakaavamuutos numero 0416 koskee Kotkan kaupungin 31. kaupunginosaa Karhulaa, osaa teollisuuden hallinto- ja varastorakennusten korttelialuetta sekä Ahlströmintietä. Kaavan valmistelijana toimii kaavoitusarkkitehti Jarkko Puro, p Kaava on tullut vireille Suunnittelualue sijaitsee Karhulan keskustassa Viirinkallion pohjoisosassa. Aluetta rajaavat Ahlströmintie pohjoisesta, Karhulantie idästä ja Pajatie lännestä. Välittömästi Viirinkallion pohjoispuolella sijaitseva Karhulan kaupunginosakeskus on lähikeskus noin kotkalaiselle. Asemakaavalla tutkitaan uuden yhdyskuntarakenteen, kerrostalovaltaisen asumisen, liiketoiminnan ja palveluiden sekä virkistysalueen sijoittumista Viirinkallion pohjoisosaan. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto sekä laaditut selvitykset: 1. Liikenneselvitys, Strafica Meluselvitys, Sito Rakennuskulttuuriselvitys, Kotkan kaupunki Luontoselvitys, Kotkan siipi Liikenteen ilmastovaikutukset, Kotkan kaupunki Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista ja taustaselvityksistä 2. TIIVISTELMÄ Karhulanniemen kaavarunko, Kotkan kaupunki Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava Kaavamuutosprosessi on alkanut alueen pääasiallisen maanomistajan A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n toimesta. Asemakaavamuutos on tullut vireille Kaavaluonnos on ollut nähtävänä Tavoitteena on kaavamuutoksen käsittely kaupunkisuunnittelulautakunnassa keväällä Kaavaehdotus pyritään saamaan valtuustokäsittelyyn ja lainvoimaiseksi 2018 syksyyn mennessä. Kaavoituksella tutkitaan aikanaan teollisuuden tarpeisiin kaavoitetun, mutta käyttämättä jääneen alueen muuttamista olevan yhdyskunnan uudeksi osaksi. Kaavamuutoksen yhteydessä selvitetään hankkeen taloudellisia, sosiaalisia, rakennushistoriallisia sekä kulttuurisia vaikutuksia sekä erityisesti vaikutuksia alueen arvokkaaseen luonnonympäristöön. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavamuutos laaditaan Kotkan kaupunkisuunnittelun toimesta, kaavan laatijana toimii kaavoitusarkkitehti Jarkko Puro. Kaavamuutos perustuu 2016 laadittuun Karhulanniemen kaavarunkoon, erilaisiin selvityksiin, osallisten näkökantoihin sekä avoimuuteen ja tiedottamiseen maankäyttö- ja rakennuslain velvoitteiden mukaisesti. Kaavan teon yhteydessä laaditaan maankäyttösopimus Kotkan kaupungin sekä A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n välille. Kaava nro 0416 Kaavaselostus Kotkan kaupunki kaupunkisuunnittelu 3

4 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Viirinkallion alue on käytännössä rakentamaton luonnontilainen alue aivan Karhulan keskustan tuntumassa. Karhulanniemen kaavarunkotyössä 2016 on todettu Viirinkallio erityisen hyväksi kehittämisalueeksi, paikallisesti, osana Kotkan kaupunkirakennetta sekä myös seudullisesti. Alue sijaitsee aivan keskustapalvelujen, kaupan alueiden sekä E18 moottoritien tuntumassa. Kaupungin palveluverkko, sosiaali- ja terveyspalvelut, koulut ja päiväkodit sekä joukkoliikenne ovat erittäin hyvin saavutettavissa. Viirinkallion ja sen lähiympäristön luonnonolosuhteet ovat merkittävät. Luonnontilaiset metsät, joen ranta-alue, niittymäiset laaksot sekä kumpuilevat kalliot luovat yhdessä rakennetun kulttuuriympäristön kanssa merkittävän ympäristökokonaisuuden. Alueen puusto on osin Karhulan hovin istutettua pihapiiriä ja osin luonnontilaista metsää. Kaavarungon laatimiseen yhteydessä alueella kartoitettiin maisemankuvan kannalta merkittäviä iältään hyvin vanhoja mänty- eli petäjäryhmiä. Vanhimmat alueen petäjät ovat arviolta kasvaneet paikalla ennen Ruotsinsalmen linnoituskaupungin aikaa. Ilmaston muutoksen seurauksena männyn kasvuolosuhteet ovat helpottuneet merkittävästi ja samalla puun kasvuvauhti on kiihtynyt. Kiihtynyt kasvu on saanut aikaan heikomman puumateriaalin. Näin ollen on oletettavissa, ettei nykyisellä kehityksellä vastaavaa yli 200vuotiasta petäjikköä enää synny. Kaavarunkotyön yhteydessä alueelle laadittiin luontoselvitys (2014 Luontoselvitys Kotkansiipi). Selvityksessä Viirinkallion alueen keskeiseltä lakialueelta havaittiin luonnonsuojelulakikohteita sekä arvokkaita elinympäristöjä, luonnontilaisia vaahterametsiköitä ja avokallioita. Viirinkallio sijaitsee keskustan ja teollisuusalueen väliin jäävällä teollisuudelle tarpeettomaksi jääneellä reservimaalla. Aivan vieressä sijaitsee Karhulan tori sekä keskustamarketit. Myös Jumalniemen kauppakeskus sijaitsee lähellä Korkeakosken jokihaaran takana. Viirinkalliota ympäröi eri aikakausina tehdastyöläisille rakennetut kulttuurihistoriallisesti merkittävät asuinalueet mm. William Ruthin katu, Karhunkatu sekä Sudenkatu. Kaavamuutosalueella rakennuksia on vain muutama. Alueella sijaitsee sodan aikainen väestösuoja (Viirinkallion Korsu), joka toimii nykyisin kerhotilana sekä kaksi Karhulan Hovin pihapiiriin kuulunutta, nykyisin osin huonokuntoista ja vähäisellä käytöllä olevaa rakennusta. Suurempi rakennus on Hovin kivirakenteinen navetta vuodelta Navetta on vaihtanut omistajaa alkuvuonna Navetan Pihapiirissä sijaitsee vaja sekä kaava-alueen ulkopuolella käyttämätön asuinrakennus vuodelta Rakennuskannan pitäminen aktiivisessa ja sille soveliaassa käytössä on paras tapa suojella rakennettua ympäristöä. Lähes koko kaavamuutosalue kuuluu museoviraston rajaamaan Valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön RKY Karhulan teollisuusympäristö. Kaavarunkotyön yhteydessä alueelle on laadittu rakennuskulttuuriselvitys. Kaavamuutosalueen suurin maanomistaja on A. Ahlström Kiinteistöt Oy. Kotkan kaupunki omistaa ympäröivien katualueiden maapohjan. Karhulan Hovin kauppaan liittyvä kaavamuutosalueella oleva Hovin navetta on siirtynyt Ahlströmiltä yksityiselle omistajalle Kaava nro 0416 Kaavaselostus Kotkan kaupunki kaupunkisuunnittelu 4

5 3.2 Kaavamuutosalueella voimassa olevat kaavat MAAKUNTAKAAVA Alueella on voimassa ympäristöministeriön ja vahvistama Kymenlaakson maakuntakaava. Maakuntakaavassa kaavamuutosalueelle on merkitty kolmea eri aluevarausta. Eteläisin osa on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T), keskeinen osa on taajamatoimintojen aluetta (A) ja pohjoisin keskustatoimintojen aluetta (C). Kaikissa kolmessa aluevarauksessa on todettu olevan myös säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita (/s). Kaavamuutosalueen lähituntumassa virtaava Korkeakosken jokihaara on merkitty kulttuuriympäristön tai maisemanvaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Alueen länsipuolella Jumalniemen kauppakeskus on merkitty vähittäiskaupan kehittämisen kohdealueeksi. Idässä kulkee yhdysrata ja pohjoisessa moottoritie sekä seututie. Maakuntakaavassa Viirinkallio kuuluu kaupunkikehittämisen kohdealueen rajauksen sisään. Rajauksella pyritään eheyttämään kaupunkirakennetta. Ote Kymenlaakson ajantasamaakuntakaavasta, 1:100000, alueen rajaus on likimääräinen KOTKAN YLEISKAAVA Kotkan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa, joka on hyväksytty , on alue merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Pohjoisesta kohti aluetta kurottaa keskustatoimintojen alue (C) ja etelästä teollisuus- ja varastoalue (T). Hovin alue on merkitty arvokkaaksi ympäristöksi (SR1). Ahlströmintie on merkitty alueelliseksi pääväyläksi, täydennettynä kevyen liikenteen reitillä. Ote Kotkan yleiskaavasta 1:20000, alueen rajaus on likimääräinen Kaava nro 0416 Kaavaselostus Kotkan kaupunki kaupunkisuunnittelu 5

6 KARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Karhulan oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kaavassa alue on merkitty pääosin liike- ja toimistorakennusten alueeksi sekä sitä tukevaksi paikoitusalueeksi. Lisäksi aluetta kehystää laaja lähivirkistysalue, jossa sijaitsee koulujen biologian ja maantieteen opetuskohde. Hovin suuri navetta on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi. Ahlströmintie on merkitty alueelliseksi pääväyläksi. Hans Ahlströmintie on merkitty osin kevyen liikenteen reitiksi ja osin tonttikaduksi. Ote Karhulan osayleiskaavasta 1:10000, alueen rajaus on likimääräinen ASEMAKAAVA Alueen voimassa oleva asemakaava on vuodelta Viirinkallion alue kuuluu asemakaavaan, jossa käsitellään koko Ahlströmintien alue. Kaavassa alue on merkitty teollisuuden hallintorakennusten korttelialueeksi (TH). Rakennusoikeuden tehokkuusluku on e=0,20. Kerrosluku on rajoitettu kolmeen. Ajoneuvoliittymien sijoittaminen Ahlströmintielle on asemakaavan mukaan kielletty. Ympäröivien markettien alueet on kaavoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueiksi (K). Hovin keskeinen puistoalue on asemakaavoittamaton. Ote ajantasa-asemakaavasta 1:7500, alueen rajaus on likimääräinen KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 Etelä-Kymenlaakson alueelle laadittava strateginen yleiskaava on valmisteilla. Yleiskaavaehdotuksessa Viirinkallion alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi, jolla sijaitsee uusi / tiivistyvä asuinalue. Kaava nro 0416 Kaavaselostus Kotkan kaupunki kaupunkisuunnittelu 6

7 KARHULANNIEMEN KAAVARUNKO Vuonna 2016 valmistuneessa Karhulanniemen kaavarungossa Viirinkallion pohjoisosa on merkitty asuinkerrostalojen sekä liike- ja toimistorakennusten alueeksi. Kallion lakialue on merkitty viheralueeksi, jossa on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita. Pohjoisin osa nyt kaavamuutoksen alla olevasta alueesta on merkitty alueeksi, jossa rakentamisen yhteydessä on huomioitava alueella vallitseva melutaso. Kaavarungon laatimisen yhteydessä on alueella tehty runsaasti myös Viirinkallion alueen käsittäviä selvityksiä mm: rakennuskulttuuriselvitys 2014, luontoselvitys 2014, melutarkastelu 2015 ja ilmastovaikutusten vertailu Ote Karhulanniemen kaavarungosta 1:10000 KOTKAN KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO Viirinkalliota kiertää vuonna 2014 lainvoiman saanut Kotkan kansallinen kaupunkipuisto. Kotkaan perustettu kansallinen kaupunkipuisto on Suomen seitsemäs. Kotkan kansallinen kaupunkipuisto on vihreä virkistäytymisen valtasuoni, joka ulottuu Suomenlahden saaristosta keskustojen ja teollisuuden kulttuuriympäristöjen kautta pitkälle ylös Kymijokeen. Kaupunkipuistostatus vaalii siihen valittujen alueiden kulttuurihistoriaa ja luontoarvoja aktivoiden samalla alueet kaupunkilaisten virkistäytymiseen sekä hyvinvointiin. Viirinkallion ympäristössä kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvat mm. Karhulan Hovi puistoineen, Sudenkadun alue, Kolmikulma sekä William Ruthin katu. Näiden ympäröivien alueiden kautta Viirinkalliokin kuuluu tiivisti kaupunkipuiston vaikutusalueeseen, vaikka ei aivan Ahlströmintien reuna-aluetta lukuun ottamatta, rajauksen sisäpuolella olekaan. Ote Kotkan ansallisesta kaupunkipuistosta 1:20000 Kaava nro 0416 Kaavaselostus Kotkan kaupunki kaupunkisuunnittelu 7

8 RAKENNUSJÄRJESTYS, hyväksytty valtuustossa MUUT SUUNNITELMAT Hovin uuden omistajan myötä on odotettavissa muutospainetta Viirinkalliota ympäröivien alueiden maankäytössä. Viirinkallion kaavaa pyritään laatimaan siten, että se jättää Hovin kehityksen avoimeksi samalla tukien erilaisia kehitysvaihtoehtoja. Hovin navetasta on Ahlström teetättänyt korjattavuusselvityksen vuonna Karhulan alueella tullaan tekemään yleiskaavallinen selvitys tulevina vuosina. Tähän liittyy vahvasti alueidenkäytön painopisteiden hakemista sekä alueella ongelmalliseksi koetun liikenteen järjestelyjä. Näiden hankkeiden vaikutukset ulottuvat todennäköisesti myös Viirinkallion alueen ympäristöön. Nyt työn alla oleva kaava pyrkii huomioimaan mahdollisia muuttuvia tekijöitä. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Karhulanniemen suurteollisuuden laajeneminen pysähtyi 1980-luvulle tultaessa ja teollisuuden laajenemisalueiksi varattu maaomaisuus jäi vaille käyttöä. Tätä reservimaata on erityisesti Karhulanniemen pohjoispuolelle, teollisuusalueen ja keskustan väliin jäävällä vyöhykkeellä. Alueen suurin maanomistaja A. Ahlström Kiinteistöt Oy sekä Kotkan kaupunki kartoittivat yhdessä kaavarunkotyön avulla alueen tulevaisuuden maankäytön mahdollisuuksia. Viirinkallion alue todettiin erinomaiseksi kaupunkirakenteen laajenemisalueeksi. Ympäristöarvoiltaan vertaansa vailla oleva kohde aivan keskustan ja palveluverkon äärellä on luonteva avaus kaavarungon ratkaisujen muuttamisessa asemakaavoiksi. Karhulan keskustassa on tarve uusille kerrostalotonteille sekä keskustamaisille uusille avauksille. Asemakaavamuutoksella tavoitellaan uusia asuinkerrostaloja sekä alueelle soveltuvia palveluita ja liiketiloja. Rakentaminen Viirinkallion pohjoisosassa leimautuu luontevasti keskustan kiviseen kerrostalovaltaiseen ilmeeseen. Etelämpänä, nyt kaavoitettavan alueen ulkopuolella, on rakennuskulttuurisesti merkittäviä alueita, joiden täydennysrakentaminen tulee olla hyvin hienovaraista. Rakentaminen ydinkeskustan tuntumassa voidaan suhteellisen helposti liittää olemassa oleviin liikenteen ja kuntatekniikan verkkoihin. Kaavamuutoksen avulla etsitään myös keinoja Ahlströmintien sekä Viirinkallion alueen liikenneympäristön kehittämiseksi. Kaavamuutoksen yhteydessä on laadittu liikenneselvitys (Strafica Oy). Viirinkallion lakialueen luontoarvot ovat kiistattomat. Voimakkaasti rakennetun uuden alueen vastapainoksi pyritään Viirinkalliolta suojaamaan yhtenäinen ja monimuotoinen lähes luonnontilainen geologinen luontokokonaisuus. Kaava nro 0416 Kaavaselostus Kotkan kaupunki kaupunkisuunnittelu 8

9 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen kiinteistöjen sekä rakennusten omistajat, naapurit ja kiinteistössä toimivat yritykset, eli kaikki ne, joiden asumiseen, työtekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaava koskee. Osallisille tiedotetaan kaavoituksen etenemisestä ja he voivat lausua suunnitelmista mielipiteensä. Viran puolesta osallisia ovat Kotkan kaupungin asiantuntijaviranomaiset kuten kaupunkimittaus, tekniset palvelut, rakennusvalvonta, ympäristökeskus, puistotoimisto, opetus, päivähoito, liikunta, sosiaali- ja terveystoimi sekä Kotkan aluepelastuskeskus lisäksi Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kymenlaakson museo ja museovirasto. Osallisiksi Kotkan kaavoitushankkeissa ovat ilmoittautuneet myös seuraavat yhdistykset; Meri- Kymen luonto ry, Kotkan ympäristöseura ry sekä Kotka-seura ry Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavamuutoksen vireille tulosta ilmoitettiin kirjeitse osallisille ja muille kaupungin ilmoituslehdissä lehti-ilmoituksella. Asemakaavamuutoksen lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavaprosessin aikana on kaavanvalmistelija ollut yhteydessä suureen osaan alueen toimijoista. Osalliset voivat kaavoitusprosessin aikana esittää ehdotuksiaan ja mielipiteitään osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä asemakaavan sisällöstä. Asemakaavan eri vaiheista saatu palaute pyritään huomioimaan suunnitelmassa ja lausuntoihin laaditaan vastineet Viranomaisyhteistyö ja luonnosvaiheen lausunnot Kaavan laatija on ollut yhteydessä eri viranomaisiin sekä osallisiin kaavaprosessin aikana. Kaavaan vaikuttavat näkökannat on pyritty huomioimaan suunnitteluprosessissa. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana kaavanlaatija sai useita lausuntoja asemakaavaluonnoksesta. Kaikki saatu palaute tutkittiin ja pyrittiin huomioimaan mahdollisuuksien mukaan kaavaluonnoksessa. Seuraavassa lausuntojen pääkohdat: Kymenlaakson liiton lausunto: Kymenlaakson liitto toteaa lausunnossaan, että kaavaa laadittaessa on syytä tarkastella myös maakuntakaavan yhdistelmäkarttaa. Kymenlaakson museon lausunto: Kymenlaakson museo pitää lausunnossaan tärkeänä, että kaava mahdollistaa navetan säilymisen. Museon lausunnossa todetaan myös, että parasta rakennuksen kannalta on, että sille löydetään uusi käyttötarkoitus. Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto: Ely-keskus toivoi käytettäväkseen Karhulan alueella tehdyn Karhulanniemen kaavarunkotyön yhteydessä tehtyjä selvityksiä, koska nyt työn alla oleva asemakaavamuutos nojaa vahvasti aiemmin tehtyihin selvityksiin. Ely toivoi lausunnossaan myös alueella 2012 suoritetussa luontoselvityksessä löydettyjen mahdollisten luonnonsuojelulain tarkoittamien luontotyyppialueiden merkitsemistä kaavaan. Elyn lausunnossa todetaan myös tarve ottaa kaavassa tarkemmin kantaa alueella olevien rakennusten suojeluun tai suojelemattomuuteen. Suojeluratkaisujen vaikutuksia tulee Elyn mukaan arvioida alueen kulttuuriarvojen ja erityisesti valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kannalta. Ely toteaa myös ongelman luonnosvaiheessa esitetyssä Kansallisen kaupunkipuiston rajausmuutoksessa. Viirinkallion alueella selvitettiin kaupunkipuiston rajauksen muuttamista asemakaavan muuttamisen yhteydessä. Kaava nro 0416 Kaavaselostus Kotkan kaupunki kaupunkisuunnittelu 9

10 Luonnosteltu muutos kuului osana laajempaa rajojen tarkastamista Karhulan alueella. Ongelmaksi muodostui rajausmuutos Jumalniemen alueella, jossa rajausmuutos on mahdollisesti lainvastainen. Lain mukaan rajaa voidaan muuttaa vain yleisen edun kannalta erittäin tärkeän hankkeen tai suunnitelman toteuttamiseksi. Lisäksi lausuntonsa antoivat Kotkan kaupungin tekniset palvelut, Kotkan kaupungin mittaus- ja kiinteistöpalvelut, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Fingrid Oyj sekä Kotkan ympäristöseura. Näiden lausuntojen sisällöt olivat lähinnä teknisiä tarkennuksia ja korjauksia. Virallisten luonnosvaiheen lausuntojen lisäksi kaavanlaatija sai kaavaluonnoksesta muita kommentteja sekä palautetta seuraavasti: Kaavamuutosalueen pääasiallisen maanomistajan A. Ahlström Oy:n kommentit: A. Ahlström Kiinteistöt Oy toivoi Viirinkallion alueen kaavaluonnokseen merkittyä puuston suojelumääräystä lievemmäksi. Lisäksi Ahlström kommentoi asuinrakentamisen olevan kaavaluonnoksen määräyksillä hankalaa Karhulantien ja Ahlströmintien kulmaan suunnitellun rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen. Kymen Vesi Oy:n kommentit: Kymen vesi ehdottaa kommentissaan kaavamääräykseksi seuraavaa: Hulevesien johtamisesta ja käsittelystä tonteilla on esitettävä suunnitelma rakennuslupaa haettaessa. Hulevesiä on viivytettävä ja / tai imeytettävä tonteilla. Tonttien kuivatus on suunniteltava ja mitoitettava siten, että 100 m2 kattopinta-alaa tai päällystettyä pintaa kohden on viivytettävä 1 m³ hulevettä. Kotkan Energia Oy:n kommentit: Kotkan Energia Oy toteaa kommentissaan, että suunnitellun kaltaisella kaupunkirakenteella ei ole haitallista vaikutusta alueen kaukolämpöverkkoon. Karhulan reserviupseerikerhon Kommentit: Kommenteissa pyydettiin varmistamaan, että kaavamuutos mahdollistaa Viirinkallion Korsun käytön jatkumisen nykyisen kaltaisena Luonnosvaiheen lausuntojen vaikutukset kaavaluonnokseen Kaavamääräyksiin sekä karttaan on luonnosvaiheen jälkeen tehty eri lausunnoissa ja kommenteissa esiin tulleita pieniä teknisiä ja mitoituksellisia tarkennuksia ja muutoksia. Kaavamääräyksiin on mm. lisätty Kymen Vesi Oy:n toiveiden mukainen tarkempi hulevesimääräys. Viirinkallion Korsun osalta kaavamääräystä on muutettu siten, että kalliosuojan nykyisen kaltainen käyttö säilyy edelleen mahdollisena. Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon pohjalta on kaavakarttaan Viirinkallion virkistysalueelle lisätty luonnonsuojelulain tarkoittamien luontotyyppien rajaus. Ely-keskuksen lausunnon pohjalta on kaavaselostuksen kohtaan 5.3 Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntaan, selvitetty tarkemmin olevan rakennetun ympäristön suojelutilannetta. Lisäksi samassa kappaleessa on Ely:n toivomuksesta käsitelty tarkemmin alueen liikennesuunnitelmassa esitettyjä ratkaisuja. Kansallisen kaupunkipuiston rajausmuutoksen osalta päädyttiin jättämään raja nykyiselle paikalleen, koska raskas ja epävarma muutosprosessi saattaa vaikeuttaa ja hidastaa merkittävästi asemakaavan eteenpäinviemistä Viirinkallion alueella. Vaikka kaavaehdotuksessa kaupunkipuiston raja jää nykyisellä paikallaan, ei tämä estä tulevaisuudessa kaupunkipuiston laajentamista myös Viirinkallion alueelle. Kaava nro 0416 Kaavaselostus Kotkan kaupunki kaupunkisuunnittelu 10

11 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Kaavamuutos luo Karhulan ydinkeskustan tuntumaan uuden asumisen, palveluiden, liiketoiminnan ja virkistäytymisen alueen. Uusi alue kiinnittyy saumattomasti olemassa olevaan ympäristöön, pohjoisessa keskustarakenteeseen ja etelässä luonnontilaisiin kallioalueisiin. Uudisrakentaminen on kerrostalovaltaista ja leimallisesti kivirakenteista keskustaa. Uusien kerrostalojen massoittelu on sovitettu olemassa olevaan ympäristöön. Kadun varressa rakennukset ovat lamellitalomaisesti pidempiä ja matalampia ja kauempana kadusta pistemäisiä ja hieman korkeampia. Kerrosmäärä vaihtelee uudisrakennusten osalta viidestä kuuteen. Uusia kerrostaloja syntyy kaavan ehdottamana alueelle yhteensä 7 kappaletta. Luonnos Viirinkallion alueen tulevasta maankäytöstä. Viitteellinen kaavamuutosalueen rajaus punaisella. Punaisen rajauksen ulkopuolella olevat uudisrakentamiskohteet ovat viitteellisiä suunnitelmia Karhulanniemen kaavarunkotyöstä. Uutta asumisen kerrosalaa alueelle syntyy kaavamuutoksen mukaan 14100k-m² (aiemmin 11000k-m² teollisuuden hallinnon rakennuksia). Lisäksi navetan alueelle merkitty tehokkuusluku mahdollistaa alueen täydentämistä toimintaa tukevilla hankkeilla. Oleviin tilastoihin suhteutettuna syntyy alueelle uusia asuntoja noin 185 (uusien rakennusten huoneistoala : asuntojen keskikoko Karhulanniemellä 65m²). Oleviin tilastoihin suhteutettuna voi uusia asukkaita alueelle asettua noin 285 henkeä (uusien rakennusten huoneistoala : asumisväljyys / henkilö Karhulanniemellä 42m²). Alueen rakentuminen vie oletettavasti useampia vuosia. Karhulan alueelle on viime vuosina rakennettu noin 1 kerrostalo vuodessa, mutta toisaalta ydinkeskustassa ei ole viime vuosina ollut riittävän houkuttelevia tontteja tarjolla, kysynnästä huolimatta. Aluetta palveleva uusi tieyhteys mitoitetaan hidaskaduksi ja se voidaan toteuttaa vaiheittain alueen rakennushankkeiden toteutuessa. Autopaikkojen rakennustarpeeksi uusi kaava esittää 1ap / 100 k-m². Mitoitus perustuu ydinkeskustan välittömään läheisyyteen sekä alle 300 metrin päässä sijaitsevaan paikallis- ja kaukoliikenteen linja-autoasemaan. Paikoitusalueet on kaavassa pyritty sijoittelemaan siten, että ne eivät muodosta laajoja yhtenäisiä paikoituskenttiä. Kaava nro 0416 Kaavaselostus Kotkan kaupunki kaupunkisuunnittelu 11

12 5.2 Palvelut Uusi kaavoitettu alue tukeutuu olevaan palveluverkkoon. Kaupallisia palveluita tarjoavat Jumalniemen kauppakeskus sekä Karhulan keskusta. Julkisia palveluita Karhulan alueella on mm. päiväkodit, koulut ala-asteesta lukioon, terveyspalvelut, kirjasto sekä liikuntapalvelut: uimahalli, jäähalli ja urheilukentät. Työpaikka-alueita sijaitsee lähellä mm. Karhulanniemen teollisuusalueella, keskustassa sekä moottoritien liittymäalueilla. Asemakaavamuutos esittää alueelle mahdollisuutta myös liiketoimintaan, toimistoihin sekä julkiseen rakentamiseen. Ahlströmintien sekä Karhulantien risteystä lähinnä oleva uusi rakennus soveltuu asumisen lisäksi sijaintinsa ansiosta erityisen hyvin sekä liike- että palvelurakentamiseen. Kulmaan syntyvää rakennusta voidaan tulevaisuudessa arvioida esimerkiksi Karhulan sivukirjaston sijaintipaikkana. Hovin vanha navetta kuuluu Karhulan Hovin yrityskokonaisuuteen. Navettaa tullaan tulevina vuosina kehittämään ja sen luonteen uskotaan muuttuvan nykyistä julkisemmaksi. 5.3 Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntaan Asemakaavamuutoksella syntyvä uusi alue jakautuu kahteen erilaiseen selkeästi hahmotettavaan osaan, rakennettuun pohjoiseen osaan ja luonnontilaisena säilyvään eteläiseen osaan. Rakennettuun pohjoiseen osaan syntyy kerrostalojen lisäksi pihapiirejä sekä liikennereittejä. Uudisrakentaminen on pyritty sovittamaan Karhulan keskustaympäristön luomaan kehykseen. Lähes koko kaavamuutosalue kuuluu museoviraston vahvistaman valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristö RKY-rajauksen sisäpuolelle. Olevia rakennuksia / rakenteita on kolme: Hovin kivinavetta, sen yhteydessä oleva liiteri sekä sodanaikainen väestösuoja, Viirinkallion Korsu. Vuodelta 1909 oleva kivinavetta on aiemmin kuulunut kiinteänä Karhulan Hovin pihapiiriin. Navetta on jäänyt 1980-luvulla rakennetun Ahlströmintien eteläpuolelle jääden eristyksiin muusta pihapiiristä. Satulakattoisessa rakennuksessa on luonnonkiviperustus ja rapatut massiiviset tiiliseinät joissa sille ominaisilmeen antavat muuta seinää vaaleammaksi käsitellyt tiilipilasterit. Rakennuksen toinen kerros on lautarakenteinen. Navetta on mainittu myös RKY alueen kuvauksessa sekä Kymenlaakson historiallisia kohteita -teoksessa. Museoviranomaisen kanssa käydyissä navetan rakennuskulttuurista merkittävyyttä arvioivissa keskusteluissa on tultu lopputulokseen, jossa navetta jää vahvan rakennussuojelun ulkopuolelle. Irrallisena osana Hovin pihapiiristä ja suhteellisen heikkokuntoisena sen suojeluksi on päätetty osoittaa määräys, jossa alueen ympäristö tulee säilyttää. Määräyksessä viitataan myös hovin aluekokonaisuuden arvoihin, joita navetan alueen kehittämistoimet eivät saa vaarantaa. Navetan pihamaalla oleva lautarakenteinen liiteri on merkittävä osa navetan pihapiiriä, mutta muuten sen rakennustaiteelliset tai -kulttuuriset arvot ovat vähäiset. Kaava pyrkii tukemaan navetan pihapiirin säilymistä omana ympäristönään sekä osana Hovin kokonaisuutta. Kaava pyrkii myös pitämään rakennuskannan käytössä mahdollistamalla liiketoiminnan harjoittamisen alueella (KL/s, liikerakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään). Viirinkallion korsu on sodanaikainen väestösuojaksi louhittu tila. Kalliosuojalla on historiallinen arvo osana sodanaikaista siviiliväestön selviytymistä, mutta suurta rakennustaiteellista arvoa sillä ei ole. Luola on muutettu kerhotilaksi 70-luvulla, jolloin sen sisätila on saanut nykyisen ilmeensä. Kaavamääräyksellä kerhotila pyritään pitämään nykyisessä käytössään kokoontumis- ja harrastetilana, vaikka se teknisesti kunnostettaisiin osaksi uuden alueen väestönsuojelua. Kivinavetta sekä osa navetan pihapiiriä. Oikealla kokous Viirinkallion korsussa (kuva: Karhulan Reserviupseerikerho) Kaava nro 0416 Kaavaselostus Kotkan kaupunki kaupunkisuunnittelu 12

13 VIIRINKALLION ALUEEN LIIKENNE Viirinkallion alueen liikenneolosuhteita on tarkasteltu Strafican laatiman liikenneselvityksen avulla (2017). Selvityksessä on tutkittu uuden alueen rakennetta sekä liittymiä olevaan katuverkkoon. Selvityksen painopiste on ollut luontevan ja turvallisen uuden asuinalueen luomisessa, jossa liikenteen nopeudet ja määrät pysyvät luonnostaan alhaalla ja jossa eri liikennemuodot voivat liikkua tasavertaisessa suhteessa. Lisäksi liikenteelle varattavien alueiden pinta-alaa sekä vaikutuksia ympäröivään luontoon on pyritty minimoimaan. Kaava-aluetta ympäröivän katuverkon ajantasaisuutta ja mitoitusta on arvioitu suoritetuin liikennelaskennoin sekä vertaamalla verkostoa muihin alueen suunnitelmiin. Olevia väyliä, Pajatietä, Ahlströmintietä, Kartanonkatua sekä Karhulantietä sekä näiden teiden risteysten geometriaa ja kaistamääriä on liikenneselvityksessä pyritty muuttamaan turvallisemmaksi ja pienimittakaavaisemmaksi. Kaavamuutoksen myötä syntyvän Viirinkallion uuden alueen keskeinen väylä on merkitty hidaskaduksi, jossa nopeusrajoitus on 20 km/h. Hitaudesta pyritään viestimään myös katuympäristön visuaalisella ilmeellä sekä materiaaleilla. Polkupyörät on ohjattu uudella alueella ajoradalle ja suojatiet on toteutettu korotettuina. Alueen paikoitusratkaisuna on esitetty katuun nähden poikittaista pysäköintiä, joka soveltuu erityisesti hitaille ja pienimittakaavaisille alueille. Poikittaisen kadunvarsipysäköinnin myötä ympäröivää luontoa, ja tulevien rakennusten pihapiirejä säästyy autojen paikoituksen sijaan ihmisten käyttöön. Liikenneselvityksessä esitetyt ratkaisumallit ovat olleet Viirinkallion kaavamuutoksessa liikennealueiden mitoituksen sekä perusperiaatteiden lähtökohtina. Vasemmalla ylijatkettu jalkakäytävä Helsinginkadun varrelta. Liikennekonsultti ehdottaa samaa ratkaisua Viirinkallion uuden alueen molempiin päihin. Kyseisen kaltainen järjestely antaa selkeän viestin autoilijalle eri liikennemuotojen tasavertaisuudesta. (kuva: Niko Palo Strafica). Oikealla poikittaista pysäköintiä Maustetehtaankadulta Helsingin Vuosaaresta (kuva: Google Maps) HULEVESIEN KÄSITTELY Kaavamuutosalueen hulevesien käsittelyä on kehitetty yhteistyössä kaupungin, maanomistajan sekä Kymen Vesi Oy:n kesken. Kaavanlaatimisen sekä alueen suunnittelun yhteydessä pyritään alueen hulevesien käsittely toteuttamaan keskitetysti, vaikka kaavamääräyksissä hulevedet mainitaankin tonttikohtaisena vaatimuksena. Hulevesien käsittelyvaihtoehtoja on kaksi. Toisessa vedet pumpataan Viirinkallionkadun alla Karhulantien yhteydessä kulkevaan hulevesiviemäriin. Laajempaan ratkaisuun pyrkii toinen vaihtoehto, jossa alueen hulevedet ohjataan Hiomonlaaksoon, navetan ja vanhan hiomon välillä pohjois-eteläsuunnassa kulkevaan avo-ojaan, joka päätyy lopulta Korkeakosken jokihaaraan. Tämä ratkaisu vaatii olevan ojan kapasiteetin varmistamisen sekä riittävien vesimäärien turvaamisen. Hiomonlaakson avo-ojasta toivotaan tulevaisuudessa muodostuvan alueelle leimaa antava vesiaihe. Kaava nro 0416 Kaavaselostus Kotkan kaupunki kaupunkisuunnittelu 13

14 VIIRINKALLION ALUEEN MELUTILANNE Karhulan melutasoja on mitattu sekä mallinnettu useaan otteeseen keskusta-alueella tehtyjen aikaisempien kaavamuutostöiden yhteydessä. Vuonna 2016 valmistuneen kaavarunkotyön osana tehtiin yhteenveto Karhulan alueella suoritetuista meluselvityksistä (2015 Sito). Kaavarunkokarttaan on yhteenvedon perusteella määritelty alue, jossa alueen melutasot on huomioitava yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Yhteenvedossa Karhulan keskustan alue on arvioitu ns. vanhaksi alueeksi, jolloin ulko-oleskelualueilla sovelletaan valtioneuvoston asettamia päiväajan 55 db ja yöajan 50 db ohjearvoja. Yhteenvedon mukaan päiväajan ohjearvo on mitoittavampi, koska sen 55 db keskiäänitasoalue leviää yöajan 50 db keskiäänitasoaluetta kauemmas. Viirinkallion asemakaavamuutosalueen pohjoisin osa (Ahlströmintien varsi) kuuluu kaavarungon määrittämään alueeseen, jossa vallitsevien melutasojen vaikutus on arvioitava. Parhaimman kuvan alueella vallitsevasta melutilanteesta antaa Hovinpuiston päiväkodin kaavoituksen yhteydessä tehty Karhulan keskustan meluennuste 2040 (2010 Ramboll). Ennusteen mukaan on Ahlströmintien varrella 2040 päiväaikaan 3.kerroksen korkeudella pahimmillaan 64 db keskiäänitaso. Valtioneuvoston asettaman ohjearvon mukaan tulee rakennuksen ulkovaipan eristää ääntä siten, ettei sisällä asunnoissa päiväajan keskiäänitaso ylitä 35 db. Viirinkallion asemakaavamuutoksessa on melun suuntaan olevissa seinissä merkitty eristävyysvaatimukseksi 30 db (päiväajan keskiäänitaso 3.kerroksen korkeudella 64 db - sisämeluvaatimus 35 db = 29dB 30dB). Parvekkeiden osalta on käytetty ulko-oleskelualueiden meluohjearvoa 55 db. Tämä ohjearvo alitetaan tavallisella parvekelasituksella, jonka äänitasoero on noin 10 db. Kaavamuutoksen määräyksissä on huomioitu melun suuntaan sijoittuvien parvekkeiden lasitustarve. Maanpinnankorkeudella on päiväajan meluennusteessa 2040 alueella mallinnuksen mukaan pääosin 50 db - 60dB keskiäänitaso. Rakennusmassojen ääntä vaimentavan vaikutuksen ansiosta jäävät alueen ulko-oleskelualueet lähes kauttaaltaan alle 55dB ohjearvon. Yllä meluennuste 2040 Karhulan keskustassa. Kaavamuutosalue kuvissa alhaalla Ahlströmintien eteläpuolella. Mallinnus esittää tieliikenteen päiväajan 7-22 keskiäänitasoa maantasossa vasemmalla sekä 3.kerroksen korkeudella oikealla (Ramboll 2010). Kaava nro 0416 Kaavaselostus Kotkan kaupunki kaupunkisuunnittelu 14

15 5.4 Kaavan energia- ja ilmastovaikutukset sekä vaikutukset luonnonympäristöön Kaavamuutosalueen voimakkaammin rakennetusta pohjoisosasta tulee osa kaupunkia ja sen osalta vaikutukset olevaan ympäristöön ovat merkittävät. Rakennusten ja kulkuyhteyksien sijoittelussa on pyritty kuitenkin mahdollisimman hienovaraiseen ympäristön muutokseen sekä maisemankuvan säilymiseen. Olevia kallioita säästetään rakentamiselta ja louhimiselta ja uudet rakennuspaikat on sijoitettu siten, että olevaa puustoa säilyy mahdollisimman paljon. Myös alueen luontaisia kulkuyhteyksiä sekä maanpinnan topografian ominaispiirteitä pyritään kaavamuutoksen myötä säilyttämään ja vahvistamaan. Alueen eteläisempi osa jää kaavoituksessa luonnontilaiseksi virkistysalueeksi. Alueen luontoarvot sekä kulttuuriset arvot on todettu eri selvityksissä sekä katselmuksissa. Alueesta pyritään luomaan merkittävä virkistysalue paikallisesti sekä osana laajempaa virkistysalueiden verkostoa. Alueen käytettävyyttä parannetaan rakentamalla alueelle merkittyjä virkistysreittejä. Reittien avulla voidaan myös suojata kallionlakien herkkää ja hitaasti uusiutuvaa kasvillisuutta. KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO Ahlströmintie koetaan yleisesti melko negatiiviseksi liikenneympäristöksi. Se on aikanaan mitoitettu moottoritien rinnakkaisväyläksi ja tästä syystä sen liikennealueen rajaus on mitoitettu hyvin leveäksi. Ahlströmintie on myös kansallisen kaupunkipuiston eri osia yhdistävä käytävä. Kansallisen kaupunkipuiston rajaus on Viirinkallion kohdalla katualueen rajauksen kanssa identtinen. Ahlströmintien geometriaa ja katualueen rajausta pyritään muuttamaan asemakaavamuutoksella moottoritien rinnakkaisväylästä pienempimittakaavaisemmaksi kaupungin kaduksi. Tähän pyritään mm. muuttamalla kadun mitoitusta, vähentämällä kaistojen määrää risteysalueilla sekä rakentamalla katuun istutettuja keskikorokkeita. Erityisen tärkeänä keinona liikennealueen inhimillistämisessä pidetään rakennusten tuomista lähemmäksi katua. Tämä tarkoittaa Viirinkallion kohdalla rakennusten sijoittamista osin kansalliseen kaupunkipuistoon. Rakentaminen kansalliseen kaupunkipuistoon ei Viirinkallion kohdalla heikennä puiston välittävää luonnetta vaan paremminkin tukee puiston ominaisuuksia ja luo inhimillisempää kaupunkiympäristöä. Rakentamisen laatuun tulee tässä tapauksessa kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota. Sen lisäksi, että rakennukset sijaitsevat osin kansallisessa kaupunkipuistossa, ne muodostavat reunan Karhulan Hovin alueelle sekä portin rakennuskulttuurin kanalta arvokkaille puutaloalueille. Kuvassa Ahlströmintie itään Viirinkallion kohdalta. Ahlströmintie on kansallisen kaupunkipuiston eri osia yhdistävä käytävä. Moottoritien rinnakkaisväyläksi mitoitetun tien olemusta pyritään muuttamaan lähemmäs kaupungin katua mm tuomalla rakennuksia kadun varteen. Kaava nro 0416 Kaavaselostus Kotkan kaupunki kaupunkisuunnittelu 15

16 Taulukko. Energia ja ilmastoasioiden huomiointi kaavassa Aihe: Arvio* YHDYSKUNTARAKENTEEN EHEYTYMINEN 3 Perustelut: Uusi alue tukeutuu tiiviisti olevaan kaupunki- ja kuntatekniseen rakenteeseen. Keskeinen liikenteellinen sijainti, työpaikka- sekä kaupanalueiden, sekä virkistysalueiden välitön läheisyys vähentävät luontaisesti ihmisten yksityisautoilun tarvetta. Uusi asuinalue auttaa myös osaltaan olemassa olevaa yhdyskuntaa säilyttämään elinvoimaisuutensa ja palveluiden kirjon. ALUEEN JOUKKOLIIKENNEYHTEYDET / -OLOSUHTEET 3 Perustelut: Viirinkallion alue sijaitsee alle 300 metrin päässä Karhulan linja-autoasemasta, Kotkan alueen Matkahuollosta sekä Karhulan taksiasemasta. Linja-autoasemalta lähtevät sekä paikallis-, että kaukoliikenteen linja-autot. Vuoro- ja reittitarjonta on Kotkan mittapuussa erinomainen. Kaava-alueen sivuuttava Ahlströmintietä kulkeva bussilinja palvelee lähinnä iltaisin ja viikonloppuisin. Ahlströmintien reittejä ja vuorotiheyksiä tulee tulevaisuudessa kehittää. KÄVELYN HYVIEN OLOSUHTEIDEN HUOMIOINTI 2 Perustelut: Kaavamuutosalue sijaitsee hyvien jalankulkuyhteyksien varrella. Kaavamuutoksen myötä jalankulun olosuhteita Ahlströmintiellä sekä Karhulantiellä pyritään entisestään parantamaan. Lähistöllä sijaitseva virkistysreitistö on kattava. Parannettavaa on mm. Riippusillan puuttuvan yhteyden osalta sekä Korkeakosken jokihaaran itäisen rantareitin jatkuvuuden osalta. PYÖRÄILYN HYVIEN OLOSUHTEIDEN HUOMIOINTI 2 Perustelut: Viirinkallion kaavamuutosalueen sivuuttavat Karhulantien, Ahlströmintien sekä Karhunkadun pyörätiet. Karhulan osalta pyöräilyn olosuhteita tulee laajempana hankkeena kehittää ja reittejä yhtenäistää. KESTÄVIEN ENERGIARATKAISUJEN MAHDOLLISTAMINEN 3 Perustelut: Keskeinen kaupunkikortteli on myös keskeisen kuntateknisen verkoston äärellä. Kaukolämmön tuotanto Kotkassa tapahtuu pääsääntöisesti uusiutuvalla energialla. Kaukolämpöverkko sijaitsee kaavamuutosalueella. Alueen avoin kalliomaasto sekä ohuet peitekerrokset mahdollistavat maalämmön käyttöönoton sekä myös aurinkolämmön tuottamisen. *Asteikko: 0 toteutuu heikosti 1 toteutuu kohtalaisesti 2 toteutuu hyvin 3 toteutuu erinomaisesti? ei arvioitavissa / ei arvioitu Kaava nro 0416 Kaavaselostus Kotkan kaupunki kaupunkisuunnittelu 16

17 5.5 Nimistö 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET Kaavamuutoksen myötä syntyy yksi uusi kadun nimi. Entinen epävirallinen Hans Ahlströmintie muuttuu pohjoisosastaan Viirinkallion kaduksi. Eteläinen osa Hans Ahlströmintiestä jää edelleen teollisuusalueella olevaksi kulkureitiksi. Kaavamuutosalueen eteläosan merkittävä puistoalue on nimetty Viirinkallioksi. 6.1 Toteutuksen kustannusarviot Kaavamuutoksen toteutumisen tukemiseksi solmitaan maankäyttösopimus Kotkan kaupungin ja suurimman maanomistajan A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n välillä. Maanomistaja kumppaneineen vastaa kaavoitusprosessin jälkeen tonttirajojen sisällä tapahtuvan kehittämisen kustannuksista. Ympäröivien katutilojen sekä parannettujen kevyenliikenteen yhteyksien aiheuttamista muutostöiden kustannuksista vastaa pääosin kaupunki. 6.2 Toteutuksen seuranta Hankkeen esiselvityksinä toteutettu Karhulanniemen kaavarunko valmistui Tavoitteena on kaavan lainvoimaisuus syksyyn 2018 mennessä. Rakentamistoimia alueella voidaan suorittaa vaiheittain katuympäristöön kohdistuvien muutosten toteutumisen edetessä. Hankeen osapuolet, maanomistajat, kaupunki sekä muut viranomaiset ovat aktiivisesti yhteydessä toisiinsa koko hankkeen ajan. Kaava nro 0416 Kaavaselostus Kotkan kaupunki kaupunkisuunnittelu 17