SANTALAHDEN LUONTOPOLKU
|
|
- Jarmo Hukkanen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tule tutustumaan ja virkistäytymään Suomenlahden rannikon luonnon, kulttuurin ja merellisten nähtävyyksien pariin Santalahden luontopolulle! Toivotamme tervetulleiksi tälle luontopolulle kaikki, jotka tuntevat kiinnostusta luontoa ja sen tarjoamia elämyksiä kohtaan! SANTALAHDEN LUONTOPOLKU
2 Tervetuloa Santalahden luontopolulle Santalahden luontopolku on sijoitettu pääosin Kotkan kaupungin omistamille metsämaille ja ranta-alueille. Reitin yhteispituus on noin 4,5 km ja se sisältää kaksi eri reittivaihtoehtoa. Polun ovat suunnitelleet ja rakentaneet Kotkan ympäristökeskus, Kymen Metsäkeskus ja Kotkan puistotoimisto. Mukana rastikohteiden laadinnassa on ollut lisäksi lukuisia eri alojen asiantuntijoita. Polku kertoo monivivahteisen rannikkoalueemme luonnosta ja elämästä sen omimmassa ympäristössä, johon ihminen on omalla toiminnallaan voimakkaasti vaikuttanut. Luontopolku esittelee myös Mussalon alueen maankäytön historiaa, josta esimerkkinä ovat tervahauta ja hiilimiilut. Reitti kulkee erittäin vaihtelevassa maastossa ja rastit esittelevät karujen kallioiden, metsien, merenrannan ja soiden kasvillisuutta ja eläimistöä. Näköalakallioilla voi ihastella saaristomaisemia ja seurata lintujen elämää. Pik-nik paikoille voi pysähtyä vaikka nauttimaan hieman evästä. Jokamiehen oikeuksia ja velvollisuuksia luonnossa Suomessa saa jokamiehen oikeudella kulkea ja oleskella myös toisen omistamalla maa- ja vesialueella. Luonnolle ei kuitenkaan saa aiheuttaa vahinkoa, haittaa tai tarpeetonta häiriötä. Vieraille tonteille ei ole lupaa mennä. Avotulen sytyttäminen ilman maanomistajan lupaa on kielletty, mutta marjojen, sienien ja kukkien (lukuun ottamatta rauhoitetut) poimiminen on sallittua. Jäkälän, sammalen, tuohen sekä puiden ja pensaiden oksien ottaminen ilman lupaa on kielletty. Onkiminen matosyöttiä käyttäen on sallittua yleisillä vesialueilla. Maaston roskaaminen ja kasvillisuuden vahingoittaminen on kiellettyä.
3 1.Kuivahkon kankaan männikkö Mänty on Suomen puulajeista yleisin, mäntyvaltaisia maamme metsistä on noin 60%. Mänty vaatii kasvaakseen valoa ja on kasvu-paikan suhteen hyvin vaatimaton, eikä pärjää kilpailussa varjostavan kuusen kanssa rehevämmillä kasvupaikoilla. Kuivahkolle kankaalle on Etelä-Suomessa tyypillistä runsas varpukasvillisuus sekä lähes yhtenäinen sammalpeite. Tunnusomaisia kasveja tällä maapohjalla ovat mm. metsälauha, puolukka, metsätähti ja mustikka. Sammalista yleisimmät ovat seinä- ja kynsisammal. Kynsisammal Metsätähti Tämä metsä on esimerkki perinteisestä talousmetsästä, jossa on vain yksi pääpuulaji, vähän lahopuuta ja josta puuttuu metsän kerrostuneisuus. Metsä on harvennettu v. 1989, ja harvennuksessa on pyritty nykyisten metsänkäsittelyohjeiden mukaisesti jättämään sekapuustoksi lehtipuita, jotka rikastuttavat maisemakuvaa, parantavat maan rakennetta ja ravinnekiertoa, vähentävät happamuutta ja lisäävät metsikön monimuotoisuutta. Valtaosa maaperän elämästä kukoistaa ylimmässä tummassa, kangasturvekerroksessa. Erilaiset maaperän eläimet, joista suurin osa jää paljaalla silmällä näkemättä, e- dustavat lukumäärältään tähtitieteellisiä lukuja maaperässämme, kuten seuraavan sivun kuva osoittaa. Tämän lisäksi yhdellä neliömetrillä saattaa olla miljoona kilometriä sienijuurta! Kaikki tämä elämä maassa on tarpeellista metsän ja luonnon oman, valtaisan jäteongelman ratkaisemiseksi. Maaperän pikkuväen harteille onkin sälytetty maahan putoavien kasvinosien hajoittaminen ja kallisarvoisten kasviravinteiden saaminen kierrätykseen mm. puiden käyttöön.
4 Maaperäeläinten määrä neliömetrillä Etelä- ja Keski-Suomen kangasmetsissä. (Lähde:H. Jauhiainen 1990, Metsiemme uhanalaiset ) 2. Tervahauta Tässä sijaitsee toinen Mussalon alueen tervahaudoista. Tervanpoltossa terva valmistetaan pihkaisesta havupuusta hakatuista pilkkeistä, jotka poltetaan sammalilla, turpeella ja mullalla peitetyssä tervahaudassa, jossa tuli saa kyteä ja puu hikoilla pihkansa tervaksi. Palavaa hautaa piti tarkasti vartioida yötä päivää. Tervahaudan polttaminen kesti yleensä noin viikon ja yhdestä motista tervaksia saadaan keskimäärin 30 litraa tervaa. Mussalon tervahautojen ikä on ainakin 300 vuotta. Historia kertoo, että vuonna 1658 Mussalon saaren valtiaaksi tuli Sven Olavinpoika, jota syytettiin v Mussalon metsien hävittämisestä vuokraamalla niitä tervanpolttoa varten. Ei ole tarkkaan tiedossa, milloin tervanpoltto Mussalossa loppui ja mihin sitä täältä vietiin.
5 Tervanpolton historiaa: Suuret löytöretket vilkastuttivat laivanrakennusta Länsi-Europassa 1500-luvulla. Puulaivoihin tarvittiin tervaa ja tervasta keitettyä pikeä saumojen tilkitsemiseen. Myös laivan köysistö piti tervata ilman ja veden lahottavaa vaikutusta vastaan. Terva olikin luvun lopulla Suomen päävientitavara ja säilyi tärkeänä vientituotteena tämän vuosisadan alkuun saakka. Kymenlaaksonkin alueella terva on ollut tärkeä vientituote ja sitä kaupattiin luvulla satoja tynnyreitä Viipuriin. 3. Merenkulkijan opas Lukemattomien lauluntekijäin sanoituksissa kerrotaan saapumisesta kotisatamaan ja sen hetken herkkyydestä. Nämä saarille ja rannikon kallioille merenkulkijan avuksi pystytetyt linjaviitat eivät sinällään kuulu luontoon, mutta ovat olennainen osa merellisen ympäristön elämää ja todellisuutta. Merenkulkuun liittyvät merkit ovat lailla suojattuja ja niiden tahallinen vahingoittaminen on rangaistava teko. Tervahaudan polttoa, Keuruu. Kuva: Museovirasto/M.Tuominen, 1958
6 4. Tapion pöytä Tässä kuusessa näet puun sitkeän pyrkimyksen ylläpitää elämää mitä mielikuvituksellisimmin keinoin. Vanhoissa uskomuksissa ja kansankielessä tätä kasvuilmiötä nimitettiin TAPION, metsänjumalan pöydäksi. Teeriparvet kokoontuvat kevättalvella rinteen koivikkoihin hakemaan ravintoa ja valmistautumaan soidinmenoihin. Mussalossa on luontainen teerikanta, joten Santalahden luontopolulla saattaa tämän komean linnun iloksensa nähdä. 5. Pirunpelto Pirunpellot ovat jääkauden jälkeen syntyneitä luonnonmuodostelmia. Ne ovat muodostuneet jäiden työntäessä edellään kiviä valleiksi silloiselle rantavyöhykkeelle. Nimitys pirunpelto on vanhan kansan antama. He kuvittelivat, että itse piru oli kasannut kiviä pelloiksi, joita se sitten viljeli. 6. Kalliometsä Tällä alueella kasvavasta puustosta kuvastuu puiden loputon elämännälkä vakeissakin olosuhteissa niiden pyrkiessä hakemaan ravintoa ja vettä kallion uumenista. Voit havaita mäntyjen juuriston kulun joko aivan avokallion pinnalla
7 tai ohuen sammal- ja jäkäläkerroksen alla sen etsiessä pienimmätkin raot kosteuden löytämiseksi. 7. Tuoreen kankaan kuusikko Tuoreen kankaan kuusikko, josta alikasvuspuusto on korjattu polttopuuksi. Alueella on paljon rannikkometsien pahimman kuusen vihollisen, maannousemasienen lahottamia puita. Maannousema on kääpäsieni, joka elää kuolleiden puiden kannoissa ja juuristoissa sienirihmastona. Sieltä se leviää terveiden puiden juuriston kautta puun runkoon lahottaen puun sisältä päin. Vastaavasti männyllä juurikääpäsieni aiheuttaa ns. tyvitervaksen muodostumisen. Sieni lahottaa juuristoa ja aiheuttaa rungon tyven tervastumisen. Sairastuminen johtaa usein puun kuolemiseen. Hyönteiset ottavat lahot puut helposti temmellyskentäkseen ja ne tarjoavat ravintoa palokärjelle, joka on monien mielestä metsiemme komeimpia lintuja. Palokärjellä on Suomalaisessa mytologiassa pelottava rooli kuoleman sanansaattajana. Jos se lehahti tuvan hirsiä hakkaamaan, ennustettiin jonkun perheenjäsenistä pian kuolevan. Jos tikka hakkasi sivuseinää, tiesi se emännän menoa, jos peräseinää, oli isännälle tulossa noutaja. Sen pitkän ja itkevän huudon sanottiin myös varoittavan talon palamisesta tai tuntemattomasta pahasta. 8. Merenrannan kasveja Tällä kivikkoisella rantaniityllä kasvaa monia merenrannoille tyypillisiä kasveja. Loppukesällä rantoja koristaa syvänpunaisine kukintoineen Kotkan nimikkokasvi, rantakukka. Se ei ole turhan nirso kasvupaikkansa suhteen; sen kasvualusta vaihtelee kallionraosta upottavaan lietteeseen. Paljon vaatimattomampia merenrantakasvillisuuden edustajia ovat mm. merisuolake ja meriluikka. Muiden kasvien lomasta voit löytää samoin ruoholaukan eli ruohosipulin, joka on tuttu kotipuutarhasta.
8 Ylempänä rantavyöhykkeellä kasvaa myös virma-juuri (Valeriana), joka on vanha rohdoskasvi. Sitä käytettiin ennen vaivaa kuin vaivaan: päänsärkyyn, rauhoitusaineena, lemmenjuomissa, mahakatarriin ja moneen muuhunkin pie- nempään tai isompaan vaivaan. Valeriana on nykyäänkin vaikuttavana aineena monissa apteekkivalmisteissa. 9. Rantamännikkö luonnon muovaamana Kilpikaarnainen lähes 200 vuotta vanha männikkö on säästetty hakkuissa suojaamaan saarta meren myrskyiltä ja antamaan ihmissilmälle näkymän luontoäidin mittaamattomasta kauneudentajusta. Tarkastele edessäsi olevien puiden ainutlaatuisia muotoja, joita meren tuulet ovat vuosikymmenten kuluessa muokanneet. Ikihonkien alle syntynyt nuori puusto antaa omalta osaltaan pienriistalle ja metsän eläimistölle suojaisan elinympäristön. 10. Suopainanne kalliolla Rantakukka Muuten niin karulla ja niukkakasvistoisella kalliolla ihmetystä saattavat herättää lähinnä suolta tutut kasvit suopursu, tupasvilla ja rahkasammalet. Itse asiassa tässä kalliopainanteessa onkin pieni suomainen laikku. Painanteeseen kertynyt vesi on tarjonnut kasvun edellytykset rahkasammalille, jotka pystyvät sitomaan tehokkaasti vettä erityisten rahkasolujen avulla. Rahkasammalmatto puolestaan toimii kasvualustana männylle, suopursulle ja muillekin kasveille. 11. Rantakallion kertomaa
9 Näistä näkymistä voit aistia viestin aina peruskallioiden syntyvaiheilta saakka. Virmajuuri Graniitin mineraalirakenteiden ikä on jopa yli 1500 miljoonaa vuotta. Silloin ne olivat kilometrien syvyydessä muiden kivilajien alla, jotka luonnon voimat ja aika vähitellen kuluttivat ja peruskallio tuli näkyviin. Nykymuotoonsa nämä rannat viimeisteltiin vasta lähimenneisyydessä, n vuotta sitten jääkauden aikana. Silloin mannerjää siloitteli ja muotoili maan syvyydessä syntyneitä kulmikkaita graniittipintoja. Graniitin päämineraaleja ovat maasälpä, kvartsi ja kiille. Näistä ja monista muista mineraaleista muodostuneita kuvioita ja juonteita löydät kallioiden pinnasta. Näet myös selviä pohjois-eteläsuunnassa kulkevia uurteita, joita liikkuvan jäätikön kuljettamat kivet ovat kallioon piirtäneet. Jääkauden jälkeisellä ajalla vesi oli vielä niin korkealla, että Linkinkallioiden huiput pilkottivat merestä vain pikkuluotoina. Vuosituhansien kuluessa maan kohoamisena tunnettu ilmiö on tehnyt luodoista saaria ja yhdistänyt niitä. Tämä kehitys jatkuu edelleenkin, tosin melko hitaana. Maan muotoja ja karttoja tutkimalla voit kuitenkin arvailla, miltä nämä rannat näyttävät esim vuoden päästä. 12. Merinäkymä Suomenlahdelle Edessäsi avautuu Äyspään selkä, jonka takaa lounaassa, n. 10 kilometrin päässä hahmottuu Pyhtään Kaunissaaren silhuetti. Suoraan edessä oleva pieni karikkoinen saari on Sarvenniemen kari, joka on määrätty luonnosuojelualueeksi Saarella kasvaa hyvin edustava saaristokasvillisuus, ja joukkoon mahtuu joitakin hieman harvinaisempiakin merenrantakasveja. Saari on myös tärkeä pesimäalue lähistön linnuille. Liikkuminen saarella on sallittu vain maanomistajan luvalla ja maihinnousu lintu- Rakkolevä
10 jen pesimäaikana kokonaan kielletty. Keskiaukeaman kartan avulla pystyt paikallistamaan muitakin lähisaaria. Suomenlahden rannikoille ovat tyypillisiä karut kalliorannat. Aivan vesirajassa kasvaa usein kuin nurmikkona vihreää, rihmamaista levää, joka useimmiten on ahdinpartaa. Jos kalliopohja jatkuu syvemmälle veteen, löytyy sieltä koko Itämeren yleisin rantakasvi, rakkolevä. Se tarjoaa monille vesieläimille suojaa ja ravintoa, ja niinpä sitä onkin sanottu Itämeren metsäksi. Pohjasta irronnutta rakkolevää kasautuu usein myös rannoille tummiksi valleiksi. 13. Harventamaton metsä Oikealla avautuvassa kuusikossa, jossa kasvaa myös sekapuina mäntyä ja koivua, on jäänyt ensiharvennus tekemättä. Puustolla on jatkuva kilpailu elintilasta ja vain vahvimmat yksilöt selviytyvät päätemetsävaiheeseen. Puuntuotannolliselta kannalta metsän kiertoaika hidastuu, koska puuston kasvu on kilpailusta johtuen hidasta. Kuusen ja männyn neulaset estävät varjostuksellaan auringonvalon pääsyn maaperään sekä peittävät ja happamoittavat sitä neulasillaan. Tällöin aluskasvillisuutta ei juuri ole eikä metsästä saatavia luonnonantimiakaan ole saatavilla: marjastuksen, sienestyksen ja ulkoilun kannalta tällaiset metsät ovat varsin kuolleita. Tämänkaltainen on kuitenkin luonnonmetsä, jonne muodostuu jopa kymmenkertainen määrä lahopuuta talousmetsään verrattuna. 14. Tervalepät ja kaivo meren partaalla Suomenlahden rantoja koristavat varsin yleisesti suolaisen meren vesirajalla esiintyvät tervalepät, jotka kiiltävälehtisinä ja tummarunkoisina antavat rannikolle lähes eksoottisen leiman. Keväällä ja alkukesällä muuten vielä niin värittömiä rantoja kaunistavat rentukan suuret keltaiset kukat. Me- Rentukka
11 renpinnan alapuolelta pulppuava raikas vesi on eräänlainen elämänlähde suolaisen veden ehdoilla eläville ja sieltä toimeentulonsa saaville ihmisille. (Lue ympäristökeskuksen veden tutkimustulokset läheisestä puusta.) Oravanmarja Paitsi veneilijöiden vedenottopaikkana on tämä lähde palvellut kauan myös saarelaisten talousveden tuottajana. Tästä saat todisteen jatkaessasi polkua kallioille nousevia kiviportaita, jotka on rakennettu 1800-luvun loppupuolella. Tiettävästi niitä ainakin osittain rakensi Syrak Mussalo Takakylästä, jonka mukaan portaita kutsutaan Syrakinportaiksi. Portaat ovat muinaismuistolain suojaamat. 15. Harvennettu kuusikko Harvennettu kuusikko kasvaa rehevällä maaperällä, lehtomaisella kankaalla, käenkaali-mustikkatyypillä. Lehtomaiset kankaat ovat etelä-suomessa varsin yleisiä ja metsätaloudellisesti hyvätuottoisia metsämaita, joihin rauduskoivu tai kuusi soveltuvat parhaiten. Kasvupaikan rehevyyden huomaa helposti monipuolisesta kenttäkerroksen (0-50 cm) ruoho ja heinälajistosta. Varpukasvillisuus on kookasta ja runsasta. Harvennuksen johdosta valo pääsee maaperään ja monipuolistaa metsän yleisilmettä. 16. Karun rannikon kalliot Itäisen Suomenlahden tyypillinen kalliomaisema, jossa karua kasvualustaansa uhmaten taistelee vähäisen puuston lisäksi lajivalikoimaltaan lukuisa määrä kenttäkerroksen kasveja. Vallitsevina esiintyvät erilaiset jäkälät: poronjäkälä, palleroporonjäkälä, hirvenjäkälä, torvijäkälä ja rupijäkälä kivien pinnalla.
12 Palleroporonjäkälä Poronjäkälä Hirvenjäkälä
13
14 Löydät myös kynsisammalta, kanervaa ja kalliopainanteista suopursua. Yksivuotisten kasvien valikoima on melkoinen, mutta esiintyminen vaihtelee huomattavasti keskilämpötilan, sademäärän ja kukinnan onnistumisen myötä. Alueelta löydät myös rapakiven, joka on Kaakkois-Suomen erikoisuus maailmanlaajuisestikin ajatellen. 17. Kelomänty Kelosta eli pystyyn kuivuneesta ja kaarnasta kuoriutuneesta männystä voit havaita rungon poikkeuksellisen suuren kierteisyyden. Se johtuu puun kasvun aikana tapahtuneesta sairaalloisesta kasvusolukon vinoumasta. Tämä ilmiö on yleinen erittäin karuilla alueilla kasvavissa puissa. 18. Haapa Kelomänty Haavalle on tunnusomaista laaja juuriverkosto, nopea kasvu ja voimakas taipumus vesoa. Haapa on metsäluonnon monimuotoisuuden ja maisemanhoidon kannalta tärkeä puulaji ja on tavallisista metsäpuistamme vaateliaille lajeille arvokkain, sitä kutsutaankin ns. avainpuulajiksi. Haavalta on tavattu yli viisikymmentä uhanalaista lajia. Haapojen hyönteislajisto on erityisen runsas. Lähes kaikki haavan uhanalaiset eliöt elävät vanhojen haapojen lahossa puuaineksessa, joten noin kuudenkymmenen vuoden kuluttua viereinen haavikko kuhisee elämää. Haapa on tärkeä myös kolopesijöille kuten tikoille sekä riistalinnuista metsolle. Haapa toimii männynversoruosteen väli-isäntänä, joten metsätaloudessa sitä on pidetty ei-toivottuna lajina.
15 19. Kolmiomittaustorni Tällä paikalla on sijainnut v rakennettu ja 10,2 metriä korkea kolmiomittaustorni, josta on enää muistona kiinnitysraudat. Kolmiomittaustornit olivat vielä luvun alussa yleisiä lähes koko Suomessa ja ne muodostivat koko Suomen kattavan verkoston. Kolmiomittaus perustuu geometriaan, kulmien mukaan mitattiin paikkojen sijainti ja niiden koordinaatit. Tärkeää oli, että tornien välillä oli näkyvyys. Myöhemmin torneja ei ole enää tarvittu, koska satelliittipaikannusjärjestelmät ovat kehittyneet. Kolmiomittaustornien paikalla sijainneet kolmiopisteet ovat yhä käytössä; nykyisessä sateliittimittauksessa riittää kolmiopisteen näkyvyys taivaalle. Kolmiopisteet eivät ole menettäneet merkitystään, sillä kolmiopisteiden avulla voidaan karttoihin sijoittaa maastoyksityiskohdat oikein suhteellisen tarkasti. Suomeen on laadittu valtakunnallinen nk. I- luokan kolmiverkosto, joka koostuu suhteellisen harvaan sijoitetuista pisteistä. Valtakunnallista verkostoa on täydennetty paikallisilla II ja III- luokan kolmiopisteillä. Tämä mittauspiste kuuluu III- luokan pisteisiin. 20. Hakkuualue Tämä tuoreen kankaan sekametsä on uudistettu muutama vuosi sitten. Hakkuualalle on jätetty siemenpuita luontaista uudistamista ja maiseman elävöittämistä varten. Uudistusalalla menestyvät metsän kehityksen alussa valon suhteen vaateliaat lajit kuten metsälauha, vadelma ja maitohorsma. Hakuualat ovat myös varsinaisia myyräparatiiseja: peltomyyrä viihtyy heinittyvissä metsissä ja metsämyyrä metsän pensoittumisvaiheessa. Puista etenkin koivu on alkanut jo taimettua ja myöhemmin taimettuvat koivua hidaskasvuisemmat mänty sekä kuusi, jotka alkavat varjostaa maaperää yhä enemmän. Tällöin pintakasvillisuus muuttuu ja varjoa sietävät lajit kuten sammalet tulevat yleistymään. Jos hakkuualan annetaan kehittyä luonnontilassa, päätemetsävaiheen tulee muodostamaan pääasiassa kuusi, joka menestyy puulajeistamme parhaiten tuoreilla kankailla ja sitä rehe-
16 vimmillä kasvupaikoilla. Tämän metsikön kehitys muistuttaa luonnonmetsikön kehitystä, jota kutsutaan metsäsukkessioksi. Luonnonmetsät Metsämyyrä ovat Suomessa palaneet ennen järjestelmällistä palontorjuntaa keskimäärin vuoden välein. Suomen metsätalous pyrkii jäljittelemään metsän luontaista kehitystä. 21. Saniaiset Hiirenporras Tässä kosteassa painanteessa huomiota herättävät suuret saniaiset. Näyttäviä ruusukkeita muodostavat mm. hiirenporras ja isoalvejuuri. Saniaiset ovat vanha ja omalaatuinen kasviryhmä. Niillä ei ole lainkaan kukkia ja siemeniä vastaavat pienen pienet itiöt. Useimmiten itiöt ovat pesäkkeinä saniaisten lehtien alapuolella. Monet saniaiset ovat hyvin arkoja hallalle, ja siksi ne yleensä kasvavat melko kosteissa paikoissa. Useimmilla saniaislajeilla on myös omat erityiset kasvupaikkavaatimuksensa. Siksi ne soveltuvat hyvin metsätyyppien opaskasveiksi. Suursaniaiset hiirenporras ja kotkansiipi luonnehtivat kosteita lehtoja, kivikkoalvejuuri on rinne- ja vuorenaluslehtojen tyyppikasvi ja korpi-imarre puolestaan kertoo maastokohdista, joissa pohjavesi kihoaa pintaan. Luonnontilaiset saniaiskorvet- ja lehdot ovat ns. avainbiotooppeja eli metsäluonnon arvokkaita elinympäristöjä, joiden ominaispiirteet tulee säilyttää metsänhoidossa. Korpi-imarre 22. Kosteikko Tässä luhtaisessa kosteikossa on keväällä ja erityisen kosteina aikoina avovettäkin. Sen rannalla viihtyvät rahkasammalet ja monet sarat, jotka muistut-
17 tavat ensinäkemältä heiniä. Tässä runsaana kasvavilla luhta- ja jokapaikansaroilla sekä useilla muillakin saroilla on kuitenkin kolmisärmäinen varsi, kun taas heinien varsi on poikkileikkaukseltaan pyöreä. Kosteikon keskellä rehottaa vehka, jonka syksyllä punaisena hehkuvat marjat ovat myrkyllisiä. rehevöityminen 23. Vesistöjen Ihmisen vaikutus luonnossa ulottuu myös vesistöihin. Monien ihmisen toimintojen yhteydessä vesiin huuhtoutuu typpeä ja fosforia. Näitä ravinteita on toki vedessä luonnostaankin ja ne ovat kasveille elintärkeitä. Toisaalta ylimääräisen typen ja fosforin pääsy veteen saa kasvit kasvamaan entistä innokkaammin ja ve- Vehka sistö alkaa rehevöityä. Niinpä runsasravinteisissa vesissä kasvaakin yleensä runsaasti kaikenlaisia kasveja. Rantavedessä saattaa rehottaa tiheä osmankäämi- tai järviruokokasvusto. Myös veden tietyt kasviplanktonlajit lisääntyvät usein räjähdysmäisesti lisäravinteiden ansiosta. Tällöin vesi on yleensä sameaa ja vihertävää. Merialueilla erityisesti rantavyöhykkeen rihmalevät (mm. ahdinparta ja suolilevät) runsastuvat. Rehevöitymistä aiheuttavat ravinteet voivat olla peräisin monesta lähteestä: maataloudesta, teollisuuden ja asutuksen jätevesistä tai kalankasvatuksesta. 24. Siirtolohkareet Tätä vaikuttavan kokoista kiveä katsellessa alkaa miettiä niitä voimia, jotka on tarvittu sen siirtämiseen tälle paikalle. Ja voimaa jääkauden aikaisilla jäämassoilla onkin ollut. Tämäkin siirtolohkare on saattanut kulkeutua lohkeamispaikaltaan useita, jopa kymmeniä kilometrejä mannerjäätikön mukana. Se on
18 todennäköisesti ollut jään sisällä tai sen päällä, jolloin terävimmät särmät ovat hioutuneet, mutta kivi ei ole sen enempiä pyöristynyt. Siirtolohkareet ovat hyvin yleisiä Kotkan seudulla ja luonnossa liikkuessaan niitä näkeekin useasti. 25. Voimalinja Voimalinjan alapuolella kasvava nuori metsä on yksi esimerkki ihmisen vaikutuksesta metsien pirstoutumiseen, joka estää lajien leviämistä. Nuorten metsien ja taimikkojen osuus on muutenkin lisääntynyt viime vuosikymmeninä tehostuneen metsänhoidon johdosta. Suomen nisäkkäistössä on muutamia lajeja, jotka ovat suoranaisesti hyötyneet nykyajan metsänhoitotoimista. Ympärillä oleva lehtipuuvesaikko tarjoaa oivallisen ruokamaan hirvelle ja metsäjänikselle. 26. Hyttynen Hyttynen on varmasti jokaiselle suomalaiselle tuttu hyönteinen. Keskikesällä kosteissa ja tuulelta suojaisissa paikoissa voi tuskin välttyä hyttysten ininältä ja pistoksilta. Hyttysten esiintyminen juuri kosteikkoalueilla ja vesistöjen äärellä perustuu niiden elinkiertoon: ne munivat tulvarannoille ja muille alueille, jotka keväällä peittyvät veden alle. Munista kuoriutuvat toukat elävät vedessä ja ovat tärkeää ravintoa monille vesieläimille. Hyttysnaaraat ja -koiraat käyttävät erilaista ravintoa. Naaraat imevät verta ihmisistä ja muista selkärankaisista, kun useiden lajien koiraat imevät kukista mettä. Vaikka hyttyset tuntuvat meistä lähinnä kiusallisilta verenimijöiltä, niillä on tärkeä rooli luonnon ravintoverkoissa. Ovathan aikuiset hyttyset monien lintujen ja muidenkin hyönteissyöjien ruokaa. 27. Lahopuut ja niiden merkitys
19 Erityisesti vanhojen metsien, lahoavan puuaineksen, iäkkäiden lehtipuiden ja metsäpalojen väheneminen sekä soiden ojitukset ovat vähentäneet metsäluonnon monimuotoisuutta. Tehokas metsätalous on yksi pääsyistä metsäeliöiden uhanalaisuuteen. Lahopuuta on luonnontilaisessa metsässä jopa monikymmenkertainen määrä verrattuna talousmetsiin ja sen varassa elää satoja lajeja; mm. Kuva: Jari Kostet sieniä, jäkäliä, sammalia, kovakuoriaisia, kaksisiipisiä sekä pistiäisiä. Myös monet kolopesijät, kuten hömötiainen ja palokärki, ovat riippuvaisia lahopuusta. Kolo pesijöiden asuntopulaa voi jokainen luonnonystävä helpottaa ripustamalla metsiin ja pihapiiriin linnunpönttöjä. Seuraavasta kuvasta käy ilmi, että lahoava puu muuttuu jatkuvasti elinympäristönä, ja on tietylle lajille suotuisa vain rajallisen ajan. Uhanalaiset lajit ovat riippuvaisia pitkälle maatuneesta puusta. Olisikin tärkeää, että metsissä olisi eriasteisesti lahonneita puita jatkuvasti. Uusien metsänhoitosuositusten mukaan lahopuita pyritään jättämään metsään sen koko kiertoaikana. Uudistusaloille jätetään yhä useammin säästöpuita, joista muodostuu myöhemmin järeää lahopuuta. 28. Hirskorpi Pyy Tämä Hirskorven metsäalue on uskottavasti saanut
20 nimensä alueella olleesta vankasta hirsimetsästä. Korpimetsä on säästynyt ojitukselta, mikä on ollut hyvin ta- vallinen metsätalouden toimenpide liiallisen veden poistamiseen kosteilta metsäalueilta. Kosteiden korpien lajisto saattaa olla pitkälle kehittynyttä, sillä ne ovat palaneet vain harvoin. Tämä alue on suotuisaa elinympäristöä pyylle, joka viihtyy leppää kasvavissa kuusi- tai mäntyvaltaisissa sekametsissä. Pyy on reviirilintu, jonka elinalueella on oltava riittävästi talviravintoa, joka koostuu pääasiassa lepän norkoista tai niiden puuttuessa koivun urvuista. Pyylle on tärkeää myös vesistöjen ja purojen läheisyys. Hiljaa kulkiessasi saatat kuulla sen korkeaäänisen vihellyksen kuusikosta, pyrähdyksen ja siipien suhinan sen pyyhältäessä ylitsesi uskomattomalla nopeudella. Muita Mussalon alueella tavattavia metsäkanalintuja ovat teeri ja fasaani. 29. Jatkosodan jälkiä Kallion päällä olevat kiviröykkiöt voivat muistuttaa ensinäkemältä hiidenkiukaita, mutta ne ovat itseasiassa merkkejä jatkosodan ajalta. Pian sodan alettua Mussaloon saatiin ensimmäiset valonheittimet ja myöhemmin tuli ilma-
21 Naisylioppilaita koulutetaan ilmatorjuntatehtäviin. Helsinki, Degerö -44 torjuntapatteristo. Tällä kalliolla on sijainnut valonheitinjaos ja kivet on kannettu lähimetsästä valonheittimen tueksi. Valonheitin oli luultavasti sijoitettu matalammalla näkyvän kiviröykkiön keskelle, ja generaattorin paikka oli vasemmalla, rastimerkin kohdalla olevien kivivallien keskellä. Valonheittimien tarkoituksena oli mahdollistaa likimain samanlaiset ammuntaolosuhteet kuin päivällä sekä häikäistä vihollisten pommituskoneita. 30. Mussalon nisäkkäitä Mussalon ja santalahden luontopolun alueella on runsas nisäkäskanta, johtuen osittain siitä, että alueella ei ole vähään aikaan metsästetty. Kesäaikana alueella laiduntaa muutama hirvi, jotka talven tullen siirtyvät muualle ravinnonhankintaan. Jäniskanta on myös runsas. Petoeläimistä Mussalossa esiintyy runsaana kettu, minkki ja supikoira Supikoira on kaikkiruokainen yökulkija ja erittäin hyvin sopeutunut Suomeen. Se on itäaasialaista alkuperää ja on siirtoistutettu maahamme tällä vuosisadalla. Hirsikorvessa asustavat supikoirat ovat hyötyneet asutuksesta, sillä ne tonkivat ruokaa tunkioista ja käyttävät ravinnokseen kalastajien rannoille jättämiä kalanperkeitä. Minkki on pohjoisamerikkalaista alkuperää ja on levinnyt Suomeen lähinnä turkistarhoilta. Minkki ja supikoira ovat usein ei-toivottuja nisäkkäitä, sillä ne voivat aiheuttaa haittaa Suomessa luontaisesti e- siintyville lajeille lisäten lajien välistä
22 kilpailua ja tekemällä tuhoa lintupoikueille. 31. Soranoton vaikutus pohjavesiin Suomessa on melko paljon pohjavettä. Pohjaveden muodostuminen vaihtelee kuitenkin suuresti maalajien mukaan. Erityisesti harjualueilla ja hiekkakankailla suodattuu paljon pohjavettä. Joskus pohjavesi nousee maanpinnalle tai sitä virtaa vesistöön, jolloin puhutaan lähteestä. Tällä paikalla pohjavesi on myös noussut maanpinnalle, mutta syynä on ollut soranotto. Soramonttu on kaivettu liian syväksi, ja pohjavesi on päässyt virtaamaan montun pohjalle. Tällöin riskinä on pohjaveden laadun heikentyminen tai jopa pilaantuminen, koska veden suodattumiskerros on ohentunut. Nykyisin kaivamissyvyyttä on pyritty rajoittamaan, ettei pohjavesi nousisi maanpinnalle ja että suodattumiskerros säilyisi riittävän paksuna. 32. Hiilimiilu Mussalon saaressa on kartoitettu lähes 300 paikkaa, joissa on poltettu ns. hiilimiiluja. Ne erottuvat kumpareina ja niissä on aikanaan valmistettu puuhiiltä eli sysiä. Rastimerkin kohdalla ja sen takana on selvästi erottuvat miilunpolttopaikat. Puuhiili oli aikanaan tärkeä aine raudanvalmistuksessa ja seppien ahjoissa, sillä puuhiilellä on korkea polttoarvo. Miiluista saatavaa puuhiiltä käytettiin erottamaan rautamalmista sen epäpuhtaudet. Miilun paikaksi valittiin kuivakangaskumpare. Jo syksyllä kaivettiin miilunpohjahauta, joka oli pystymiilussa ympyrän muotoinen. Se oli monta metriä syvä, jotta noin kolmimetriset puut voitiin latoa keoksi pohjalle. Miilupuut olivat yleensä huonokuntoista metsää, tavallisesti ohuiden havupuiden runkoja mutta myös lehtipuita käytettiin. Puiden tuli olla kuivia. Sitten puukeko peitettiin ensin havuilla tai turpeella, joiden päälle kasattiin puoli metriä paksu hiekka- tai multakerros. Miilu syty-
23 Hiiltyvä miilu. Kuva: Keskusmetsäseura Tapio tettiin neljästä eri sytytysaukosta ja kun se paloi kunnolla, voitiin sytytysaukotkin tukkia, jotta palaminen jatkuisi kytemällä. Miilun tuli palaa viikkokausia. Se ei saanut sammua eikä palaa ilmiliekillä, ja siksi sitä piti olla jatkuvasti vartioimassa. Mussalon hiilimiilut ovat olleet käytössä arviolta 1700-luvun puoli-välistä1800- luvun puoliväliin. Hiiltä tarvitsivat kyläsepät ja maatalojen isännät. Mahdollisesti hiiltä on tarvittu myös Ruotsinsalmen linnoituskaupungin tykkien vamistukseen. Normaalikokoisissa miiluissa oli puuta 150 kuutiota, ja suurimmissa jopa HYVÄ RETKEILIJÄ, kiitokset mielenkiinnosta rannikon luontoa ja metsiä kohtaan. Toivottavasti sait tällä retkellä itsellesi jotain luonnosta; jotain kaunista... jotain läheistä, menneisyyttä... nykyhetkeä. Kukaties mielikuvituksesi avulla ja ympäristöä tarkemmin tutkimalla pystyt raottamaan hiukan tulevaisuudenkin verhoa. TERVETULOA UUDELLEEN! Mene metsään ilo istuu siellä puiden siimeksessä ja tarjoaa kättään jokaiselle. Timo Pusa Luontopolkuoppaita säilytetään polun opastaulun laatikossa. Ole hyvä ja palauta opas laatikkoon kierrettyäsi luontopolun. Opasvihkoja saa myös Kotkan ympäristökeskuksesta (Kotkantie 6, puh ) tai puistotoimistosta (Kotkantie 1-3, puh ) sekä Santalahden leirintäalueelta ja Santalahden ravintolasta.
24 Jos oppaat ovat loppuneet, ilmoita siitä ympäristökeskukseen tai puistotoimistoon. Teksti: Miska Larjuskin, Sanna Arminen, Kymen metsäkeskus Piirrokset: Sanna Arminen, Dick Forsman, Jari Kostet Taitto: Miska Larjuskin
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN
Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.
Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
Kalkkikallion luonnonsuojelualue
Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Sarkkirannan osa-alueen Kasvihuoneentielle laaditaan asemakaavan
Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:
METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,
Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
Metsänhoidon perusteet
Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn
Sisällys RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT
RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT Sisällys 1 KUIVAHKO KANGASMETSÄ... 2 2 KASVUPAIKKA MUOTOILEE PUUTA... 4 3 UUSI METSÄ SYNTYY / 4 TAIMIKONHOITO... 5 5 KOTIMAISET PUULAJIT... 6 6 TUORE KANGASMETSÄ... 7 7 UUDISTUSKYPSÄ
KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
1. Saaren luontopolku
1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.
JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?
JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ? MITÄ OVAT JOKAMIEHENOIKEUDET? Suomessa jokainen lapsi ja aikuinen saa nauttia luonnosta riippumatta siitä, kuka maan omistaa. Jokamiehenoikeudet eivät katso
Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus
Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).
Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi
Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen
Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen
METSO KOHTEEN LIITTEET
METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen
Metsät ja metsätalous Evolla
Metsät ja metsätalous Evolla Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea Kuivahkon kankaan eli puolukkatyypin metsät
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
Epoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
Heinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
Kestävää luontomatkailua
Ennallistamispoltot Repovedellä Susanna Lahdensalo Kestävää luontomatkailua Repovedelle hanke ESITYKSEN TAVOITE: Sertifioiduille oppailla aineistopankkiin tietoja Repoveden ennallistamispoltoista (erityisesti
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä
Kankaan liito-oravaselvitys
Kankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.7.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa... 3 2.
TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS
Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396
Merkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille
Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry
METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526
HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...
Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita
Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?
Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Vastaus: Ei Tiesitkö: Sammaleen ja jäkälän keruu vaatii maanomistajan luvan. Vastasitko oikein? Jatka matkaa seuraavalle rastille nilkoista kiinni
Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
Rantojen kasvillisuus
Rantojen kasvillisuus KALVOSARJA 3 Rantaniittyjen kasvillisuus Murtoveden alavat merenrantaniityt kuuluvat alkuperäisiin rannikon kasvillisuusmuotoihin. Merenrantaniittyjen muodostumiseen ja laajuuteen
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4
LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa,
Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.
MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE
MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE VANTAAN LUON- NONHELMEKSI Vielä ajanlaskun alun aikoihin Vantaanjoki laski mereen nykyisen Mätäojan kautta. Sitä perua ovat esihistoriallisen ajan merkit asutuksesta Mätäojanlaaksossa
Matalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
Suomen avohakkuut
Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka
Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA
LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan
NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola
ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-
Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa
TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan
Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS
KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW
VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille Auta valkoselkätikkaa talousmetsissä! Elinympäristövaatimukset Tämä ohje esittelee valkoselkätikan elinympäristövaatimuksia
KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa
Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa Juha Honkaniemi Metsätuhot Suomessa Metsikön laatua alentavia tuhoja 25 % ja tuhoja kaiken kaikkiaan 47 % puuntuotannon metsämaan pinta-alasta (VMI10)
Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0
1262 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Rehevä Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta
Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010
Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä
Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu
Metsästys ja riistanhoito saaristossa
Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi
Monimuotoinen metsäluonto
Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Monimuotoinen metsäluonto Virpi Sahi, joulukuu 2013 Koulumetsä on koulua/päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii lasten
Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit
Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit Sisällysluettelo Alkusanat... 1 Puuretki pienimmille oppilaille... 2 Halataan puita!... 2 Erilaiset puut... 2 Elämää vanhoissa puissa... 3 Lempipuu... 3 Vesistöretki
METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4
METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT Joenmäki, 700 474-1-4 Sivu 2/21 METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot Suojelurajauksen metsäalue voidaan jakaa kolmeen pääkuvioon 63, 57 ja 55. Kuvio
Aineisto ja inventoinnit
Pienialaisen täsmäpolton pitkäaikaisvaikutukset kääpälajiston monimuotoisuuteen Reijo Penttilä¹, Juha Siitonen¹, Kaisa Junninen², Pekka Punttila³ ¹ Metsäntutkimuslaitos, ² Metsähallitus, ³ Suomen ympäristökeskus
Metsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584