ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 93/07/2 Dnro Psy-2006-y-195 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 93/07/2 Dnro Psy-2006-y-195 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Isosuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Vaala Vapo Oy PL Jyväskylä

2 2 SISÄLLYSLUTTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO...4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA...4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus... 5 Tuotteet ja tuotanto... 5 Vesienkäsittelymenetelmät... 5 Liikenne... 6 Poltto- ja voiteluaineet... 6 Tuotannon jälkeiset toimet... 6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 6 Ympäristöhallintajärjestelmä... 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 7 Päästöt pintavesiin... 7 Vesistöön johdettavan veden määrä ja laatu... 7 Kuormitus... 7 Päästöt ilmaan... 8 Melu... 8 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 9 Jätteet... 9 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 9 Alueen hydrologia ja purkuvesistöön kohdistuva kuormitus... 9 Purkuvesistön vedenlaatu Vesistön käyttö Kalasto ja kalastus Virkistyskäyttö Pohjavedet Alueen luonto ja suojelukohteet Tuotantoalueen lähiympäristön maankäyttö...11 Asutus ja muu rakennettu ympäristö TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus suojelukohteisiin Vaikutus pintavesiin Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Vaikutus vesistön virkistyskäyttöön Pölyn ja melun vaikutukset Muut ympäristövaikutukset TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailu Kalataloudellinen tarkkailu Pöly- ja melutarkkailut Raportointi POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Ympäristövahinkovakuutus VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine... 27

3 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan Melu Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräys OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Hakemuksen osittaisen hylkäämisen perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräys VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vapo Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut Isosuon turvetuotantoalueelle (79,4 ha) toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Isosuon turvetuotantoalue sijaitsee Vaalan kunnassa noin 10 km kuntakeskuksesta koilliseen. Hankkeen tarkoituksena on kuntoonpanna alue turvetuotantoa varten ja aloittaa tuotanto hankkeen saatua ympäristöluvan. Isosuon vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta laskuojiin. Osa vesistä johdetaan Ylä-Parttuaisenpuron puron kautta Kutujokeen ja osa Isosuonpuron kautta Hyrynpuroon, Ala-Parttuaisenpuroon ja Välijokeen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirastossa käsitellään turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskeva asia, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Isosuo sijaitsee Kainuun maakuntavaltuuston hyväksymän maakuntakaavan turvetuotannon erityisvyöhykkeeksi merkityllä alueella, jossa turvetuotannon suunnittelussa on otettava huomioon vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Kaavassa alueen halki kulkee moottorikelkkailureitti. Alueen eteläpuolelle noin 100 metrin etäisyydelle on merkitty matkailun ja virkistymisen kehittämisen kohdealue. Kaavan vahvistusmenettely on vielä kesken. Voimassa olevassa Kainuun seutukaavassa Isosuo on merkitty turvetuotantoalueeksi. Isosuon pohjoispuolella Otermajärven Salmenselän rannalla on rantakaava, johon on kaavoitettu loma-asuntoja lähimmillään 0,9 km:n etäisyydelle tuotantoalueesta. Muutoin alue on pääosin kaavoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Koko tuotantoalue on vuokrattu.

5 5 TOIMINTA Yleiskuvaus Isosuolla ei ole tehty turvetuotantoon liittyviä kuntoonpanotöitä. Alue on pääosin metsäojitettua rämettä. Suon keskiosissa on noin 20 ha:n kokoinen luonnontilainen karu neva-alue, jonka läpi kulkee oja. Kasvillisuusselvityksen mukaan kasvillisuus on karua. Alueella ei esiinny luonnonsuojelulain eikä metsälain mukaan suojeltavia luontotyyppejä. Alueelta ei ole tiedossa uhanalaisten kasvien esiintymiä. Linnustoselvityksessä alueelta ei tavattu uhanalaisia tai suojeltavia lintulajeja. Linnusto koostuu lähinnä metsälajistosta. Alueen linnuista käki on luokiteltu kansallisessa uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäväksi lajiksi. Suon linnustollinen arvo on lajistollisesti ja määrällisesti maakunnallisesti vähäinen. Alueen kuntoonpano aloitetaan, kun alueelle on saatu lainvoimainen ympäristölupa. Tuotteet ja tuotanto Keskimääräinen vuosituotanto alueella tulee olemaan m 3 jyrsinpolttoturvetta. Turve toimitetaan pääasiassa Oulun alueelle. Pintakerroksista voidaan tuottaa myös maanparannus- ja kuiviketurvetta. Turvetta nostetaan kesällä keskimäärin vuorokauden aikana. Tuotantokaudella töitä tehdään sääolojen salliessa keskeytyksittä ympärivuorokautisesti. Turve voidaan tuottaa HAKU-menetelmällä, mekaanisella kokoojavaunulla, imuvaunulla tai palaturvemenetelmällä. Tuotantoalueen mataloituessa tuotantomahdollisuuksia voidaan tehostaa massansiirroilla, mutta uudella tuotantoalueella ne eivät yleensä kuulu toimintaan. Jos massansiirtoihin liittyy matalakenttäojituksia, ne esitetään etukäteen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi. Vesienkäsittelymenetelmät Tuotantoalue jakaantuu neljään lohkoon. Alueen vesienkäsittelymenetelminä ovat sarkaoja-altaat, sarkaojapidättimet, päisteputkipidättimet ja kaksi laskeutusallasta. Lohkoilta 1 3, joiden pinta-ala on 58,3 ha, vedet johdetaan laskeutusaltaalle A1 ja siitä pumppausaltaaseen, josta vedet pumpataan pintavalutuskentän jako-ojaan. Pintavalutuskenttä on pengerretty niin, ettei sinne pääse ulkopuolisia vesiä. Sen pinta-ala on 2,8 ha eli 4,8 % yläpuolisesta tuotantoalueesta, ja se on käytössä sulan maan ajan. Pumppaamo liitetään sähköverkkoon. Kun pumppaamon toiminta jäätymisen vuoksi ei ole mahdollista, vedet johdetaan pintavalutuskentän ohi vesistöön. Lohkon 4 pinta-ala on 21,1 ha ja sen vedet johdetaan laskeutusaltaalle A2. Laskeutusaltaan yhteyteen rakennetaan virtaamansäätöpato. Hakijan hallussa ei ole pintavalutuskentäksi soveltuvaa aluetta ja hakemuksen mukaan alueen hankinta ja pintavalutuksen järjestäminen on kustannuksiltaan kohtuutonta ottaen huomioon tuotantoalueen pinta-ala sekä kentän maanhankinta- ja rakennuskustannukset. Kentälle olisi rakennettava pumppaamo ja se olisi toiminnassa vain sulan maan ajan. Virtaamansäädön on todettu vähentävän kiintoainekuormitusta keskimäärin 61 %, typpikuormitusta 45 % ja fosforikuormitusta 47 %. Lohko 4 on metsäojitettua aluetta, joten sen tyhjenemisvalunta on jo tapahtunut. Lisäksi valuma-alue on metsä- ja

6 suo-ojitettua eikä alapuolisella vesistöllä ole kalataloudellista merkitystä tai virkistysarvoa. Lietesyvennykset puhdistetaan lietetilan täytyttyä, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Syvennykset kaivetaan niihin ojiin, joissa ne voidaan kaivaa turpeeseen. Pumppaus- ja laskeutusaltaat puhdistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojissa tuotantoalueen ohi. Lasku- ja eristysojina käytetään soveltuvin osin olemassa olevia metsäojia. 6 Liikenne Isosuon turve kuljetetaan rekan suoritteena eteläistä työmaatietä pitkin metsäautotielle ja siitä Vaala-Puolanka tietä etelään. Kuljetuksia voi olla kaikkina vuodenaikoina, mutta ne keskittyvät talviaikaan ja kestävät 1 2 kk. Lisäksi tuotantotoiminta aiheuttaa vähäistä henkilöautoliikennettä. Tuotantoon käytettäviä koneita siirretään tuotantoalueen ulkopuolisilla teillä joitakin kertoja tuotantokauden aikana. Poltto- ja voiteluaineet Tuotantokoneissa käytetään kevyttä polttoöljyä l vuodessa. Voiteluaineita käytetään noin 200 l. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten hyväksymissä säiliöissä ja paikoissa. Siirrettävät polttoainesäiliöt säilytetään rakenteeltaan sellaisessa paikassa, ettei polttoaine pääse leviämään ojiin tai maaperään. Voiteluaineet säilytetään katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Tuotannon jälkeiset toimet Alueen ottaminen muuhun käyttöön kuin turvetuotantoon ei ole ajankohtaista. Kun tuotannosta poistuvat alueet muodostavat järkeviä kokonaisuuksia, alueet siistitään, eristetään ojituksilla tuotantoalueesta ja luovutetaan maanomistajille, jotka päättävät alueen jälkikäytöstä. Lupakauden aikana jälkikäyttöön otettavista alueista ilmoitetaan ympäristökeskukselle ennen siirtoa muuhun käyttöön. Matalimmillakin alueilla tuotannon arvioidaan jatkuvan vähintään 15 vuotta. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakemuksen mukaan Isosuon turvetuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteet ovat alueen olosuhteet ja pinta-ala huomioon ottaen teknisesti ja taloudellisesti alueelle parhaiten soveltuvat ja täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Jätehuolto järjestetään jätelain edellyttämällä tavalla ja ympäristöasiat käydään läpi vuosittaisessa koulutuksessa. Isosuon toiminnassa sovelletaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parasta käytäntöä. Ympäristöhallintajärjestelmä Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä standardien SFS-ISO ja SFS-ISO 9001:2000 mukaisesti.

7 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Vesistöön johdettavan veden määrä ja laatu Kuntoonpanovaiheessa, jonka Isosuolla arvioidaan kestävän 2 3 vuotta, suon kokonaisvalumat ja alivalumat kasvavat. Alue on pääosin ojitettu ja vaikutukset ovat pienempiä kuin ojittamattomalla suolla. Tuotannon aikana turvetuotantoalueen vesien kulkeutuminen poikkeaa luonnontilaisesta suosta. Tuotantoalueen kuiva pintakerros voi varastoida vettä lyhyiden valumahuippujen aikana luonnontilaista suota enemmän ja siten vähentää virtaaman vaihteluja. Rankkasateiden aikana tuotantoalueen vedenvarastointikapasiteetti voi ylittyä ja virtaamat ovat luonnontilaista suota suurempia. Uusilla ja paksuturpeisilla tuotantoalueilla on enemmän varastointikykyä kuin vanhoilla ja matalilla kentillä. Talvella ja kuivan kesän aikana tuotantoalueelta valunta voi loppua kokonaan. Suurimmat valumat ovat keväällä ja kesän rankkasateiden aikana. Turvetuotannon vaikutukset kokonaisvalumiin ja alivalumiin ovat yleensä pieniä. Kuormitus Turvetuotannon kokonaiskuormitus (bruttokuormitus) muodostuu luonnonhuuhtoumasta ja tuotannon aiheuttamasta kuormituksesta. Seuraavassa taulukossa on arvioitu Isosuon turvetuotantoalueen bruttokuormitus Kutujokeen ja Välijokeen kuntoonpanovaiheessa ja tuotantoaikana. Arvio on tehty 81 ha:n pinta-alalle, josta 58 ha:n vedet käsitellään sulan maan ajan pintavalutuskentällä ja 23 ha:n vedet johdetaan laskeutusaltaalle. Arvion perustana on käytetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen kuormitustarkkailun vuosien keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja vesienkäsittelymenetelmittäin. Tuotantovaiheen kuormituksessa on otettu huomioon virtaamansäädön aiheuttama kuormitusvähenemä (30 % kiintoaine, 20 % typpi ja 20 % fosfori) lohkon 3 (19,3 ha) alueella. Erityisesti talviajan vähäisten tarkkailutulosten vuoksi ominaiskuormituslukuihin ja kuormituksen laskentaan sisältyy suurta epävarmuutta, jonka vuoksi kuormitusluvut ovat suuntaa-antavia. Pinta-ala Välijokeen 58 ha Kuntoonpanovaiheen bruttokuormitus Kiintoaine kg/d COD Mn kg/d Kok.P kg/d Kok.N kg/d Tuotantovaiheen bruttokuormitus Kiintoaine kg/d COD Mn kg/d Kok.P kg/a Kok.N kg/a Talvi 2,2 50 0,2 2,6 2,5 3,0 0,02 0,5 Kevät ,08 2, ,18 3,2 Kesä 3,9 30 0,03 0,8 2,2 15 0,02 0,5 Syksy 1,4 20 0,02 0,8 2,6 21 0,02 1,3 Vuosi kg/a Kutujokeen 23 ha Talvi 0,9 20 0,02 1,0 1,2 1,2 0,01 0,2 Kevät 4,1 29 0,03 1, ,09 1,5 Kesä 1,6 12 0,01 0,3 2,3 5,4 0,01 0,3 Syksy 0,6 8,1 0,01 0,3 1,2 7,3 0,02 0,6 Vuosi kg/a ha kg/a

8 Turvetuotantoalueen aiheuttama kuormitus riippuu valuntaoloista. Voimakkaiden sateiden aiheuttamien valuntahuippujen aikana kuormitus voi nousta huomattavasti keskimääräistä suuremmaksi ja merkittävä osa kokonaiskuormituksesta voi tulla vesistöön varsin lyhyinä kausina. Kesän kuivana kautena ja talvella kuormitus voi loppua kokonaan. 8 Päästöt ilmaan Turvetuotannon pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon. Myös liikkuminen kuivalla turvekentällä ja turpeen siirtely kuormauksen, aumauksen ja lastauksen yhteydessä aiheuttavat pölyämistä. Pölyämiseen ja pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä sekä sääolot, erityisesti tuuli. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Turpeen nostosta aiheutuvat pölypäästöt ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy talvikauteen. Vapo Oy:n tuotantoalueilla vuosina tehtyjen pölytarkkailujen tulosten mukaan 10 g/m 2 /kk ylittäviä laskeumia havaittiin noin 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, ajo aumaan ja auman muotoilu) aikana erityisesti, jos sääolosuhteet ovat epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli), vaikutusalue saattaa olla suurempi. Tällaisessa tilanteessa tapahtuu kuitenkin voimakasta laimentumista. Pöly kulkeutuu aina vallitsevan tuulen suuntaan, joten vaikutus ei kohdistu jatkuvasti samaan suuntaan. Yli 1 km:n päässä turvepöly ei juurikaan lisää laskeumaa. Melu Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa. Tuotantopäivinä turvekoneista voi aiheutua melua ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin edetessään maan pintaa pitkin. Turpeen toimitusaikana, loka huhtikuussa, melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä. Melutasoon vaikuttavat kaluston lisäksi mm. tien päällyste, kunto ja kaltevuus. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Ympäristössä koettu melu riippuu mm. etäisyydestä, melun lähteen ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä, onko välissä melun leviämistä estäviä maastomuotoja tai rakenteita. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Mallitarkastelujen ja mittausten mukaan turvetuotannon melu ei muodosta merkittävää ympäristöhaittaa. Useimpien työvaiheiden aikana ympäristömelulle annetut ohjearvot eivät ylity tuotantokentän ulkopuolella. Jyrsintä ja turpeennosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle. Palaturpeennosto ja kentän kunnostus aiheuttavat päivällä 55 db:n ja yöllä 50 db:n melutason metrin etäisyydelle. Kasvillisuus vaimentaa melua tehokkaasti. Väärälammensuon turvetuotantoalueen mittauksiin perustuvasta selvityk-

9 sestä ilmenee, että jyrsin- tai palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 db(a):n meluvaikutus jää noin metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta silloin, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. 40 db(a):n vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 m tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa avointa. 9 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Turvetuotanto ei aiheuta päästöjä maaperään. Öljyä sekä poltto- ja voiteluaineita voi päästä maaperään poikkeuksellisesti onnettomuustilanteissa sekä koneiden tai laitteiden rikkoontumisen yhteydessä. Tuotantoalueella säilytettävät polttoainemäärät ovat melko pieniä ja turvemaa johtaa huonosti nesteitä, joten vuodot rajoittuvat pienelle alueelle ja ovat helposti puhdistettavissa. Jätteet Toiminnasta syntyy vuosittain sekajätteitä noin 1 m 3, akkujätettä 12 kg, jäteöljyä noin 230 litraa sekä kiinteää öljyistä jätteitä noin 40 kg. Romurautaa tulee 155 kg. Jätteet kerätään työmaan tukikohta-alueella sijaitsevaan sateelta suojattuun jätekatokseen. Ongelmajätteet toimitetaan Ekokem Oy:lle. Aumamuovia kertyy vuosittain noin kg. Se kerätään kasoihin ja pyritään toimittamaan hyötykäyttöön. Sekajäte toimitetaan kaatopaikalle. Kannot ja muu puutavara kerätään varastopaikoille, murskataan ja toimitetaan poltettavaksi voimalaitoksille. Työmaalle on laadittu jätehuoltosuunnitelma, jota päivitetään tarpeen mukaan vuosittain. Suunnitelmasta käyvät ilmi mm. jätteiden määrä, toimitus työmaalta ja hyötykäyttö. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia ja purkuvesistöön kohdistuva kuormitus Osalta Isosuota (lohko 4, 21 ha) vedet johdetaan Ylä-Parttuaisenpuron kautta Kutujokeen, joka virtaa Järven-, Keski- ja Alajärven läpi ja laskee Oulujokeen. Järvenjärven ja Keskijärven välinen jokiosuus on nimeltään Välijoki. Isosuolta on matkaa Kutujokeen noin 7 km ja Järvenjärvelle noin 10 km. Osa tuotantoalueen (lohkot 1 3, 58 ha) vesistä johdetaan Isosuonpuron kautta Hyrynpuroa ja Ala-Parttuaisenpuroa pitkin noin 13 km:n päässä sijaitsevaan Välijokeen. Keskijärvestä on matkaa Oulujokeen noin 1,6 km. Tuotantoalue sijaitsee Oulujoen vesistöalueen Ala-Parttuaisenpuron valuma-alueella (59.267) ja Ylä-Parttuaisenpuron valuma-alueella (59.266), joiden pinta-alat ovat 44,30 km 2 ja 11,98 km 2. Tuotantoalueen osuus Ala- Parttuaisenpuron valuma-alueesta on noin 2 % ja Ylä-Parttuaisenpuron valuma-alueesta noin 1 %. Valuma-alueet ovat pääasiassa ojitettua suota ja metsää. Kutujoki alkaa Otermajärvestä, joka sijaitsee tuotantoalueen pohjoispuolella. Kutujoen yläjuoksulla on turvetuotantoalue ja kalankasvatuslaitos. Hyrynpuroon tulee vesiä kunnan kaatopaikalta.

10 Kutujoen alaosan, Ala-Parttuaisenpuron ja Ylä-Parttuaisenpuron virtaamat on arvioitu Hyrynsalmen Myllypuron valuma-alueen vertailujakson valuman perusteella. Vertailukohteen valumat ja niiden perusteella lasketut virtaamat on esitetty seuraavassa: 10 Valuma Kutujoki Ala- Parttuaisenpuro l/s Ylä- Parttuaisenpuro l/s l/s km 2 l/s Koko vuosi MQ 12, Joulu maaliskuu MQ 3, Kesä syyskuu MHQ 51, MQ 8, MNQ 0, Purkuvesistön vedenlaatu Ylä-Parttuaisenpuron vedestä on otettu näytteet vuosina 1996 ja Vesi on tummaa ja ravinnepitoista ja laadultaan välttävää. Isosuonpurosta ja Hyrynpurosta on otettu vesinäytteitä vuosina 2004 ja 2005 ja Ala- Parttuaisenpurosta vuosina 1989, 1996 ja Niiden vesi on tummaa sekä humus-, ravinne- ja rautapitoista ja laadultaan välttävää. Kutujoki kuuluu Oulujoen alueelliseen vesistötarkkailuun ja vuosina 2000 ja 2003 otettujen näytteiden perusteella joen vesi Otermajärven alapuolella oli lievästi hapanta, rautapitoista, humusvaikutteista ja rehevää. Happipitoisuus vaihteli hyvästä välttävään. Veden rauta- ja fosforipitoisuudet ovat korkeampia joen alajuoksulla kuin yläjuoksulla. Välijoen ja Keskijärven alapuolisen Kutujoen vedenlaatu on luokiteltu tyydyttäväksi ja muun Kutujoen vesi on laadultaan hyvää. Järvenjärvestä ja Keskijärvestä on satunnaisia vedenlaatutietoja vuosilta Järvenjärven pinta-ala on 45 ha ja sen vesi on laadultaan välttävää. Järvi on rehevä ja sen veden ravinnepitoisuudet ovat korkeita (kokonaisfosfori µg/l ja kokonaistyppi µg/l). Kesällä happitilanne on hyvä, mutta talvella se on heikentynyt. Järvenjärvi on kasvamassa umpeen. Keskijärven pinta-ala on 49 ha ja se kuuluu vedenlaadultaan luokkaan hyvä. Happitilanne on ollut pääosin hyvä myös talvella ja järvi on lievästi rehevä. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut µg/l ja kokonaistyppipitoisuus µg/l. Vesistön käyttö Kalasto ja kalastus Isosuon alapuolisista puroista ei ole kalastotietoja, eikä niissä tiettävästi kalasteta. Kutujoella kalastetaan vapavälineillä ja se on tunnettu virkistyskalastuskohde. Vuonna 2004 joella kalasti noin 180 kalastajaa. Tärkeimmät saalislajit ovat taimen, kirjolohi, harjus, ahven ja hauki. Taimen- ja kirjolohisaaliit perustuvat istutuksiin. Harjus lisääntyy Kutujoessa luontaisesti ja joen yläosalla on tavattu myös taimenen poikasia. Joen alaosalta saadaan vähän siikaa, lahnaa ja madetta. Joesta on tavattu myös rapuja. Kutujoella kalastaneet ilmoittivat kalojen makuvirheistä enemmän kuin muilla Oulujoen sivujoilla kalastaneet, mutta makuhaitat ovat olleet melko lieviä.

11 Kalastajat arvioivat, että Kutujoen vedenlaadussa alkaa näkyä Oterman alueen isojen soiden vaikutus ja veden humuspitoisuus on lisääntynyt. Kutujoen alaosan järvillä kalastetaan myös verkoilla ja rantarysillä. Järvistä on saatu viime vuosina lahnaa ja madetta sekä jonkin verran haukea, taimenta, siikaa ja kirjolohta. 11 Virkistyskäyttö Isosuon alapuolisten purojen rannoilla ei ole asutusta ja niiden virkistyskäyttö lienee vähäistä. Kutujoella ja sen alaosan järvillä virkistyskäyttöä on enemmän. Joella on melontareitti ja sen varrella on nuotiopaikkoja ja kävelysiltoja. Järvien alapuolella Järvikylässä on uimaranta. Pohjavedet Isosuon läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Lähin alue on Laajakankaan vedenhankintaa varten tärkeäksi luokiteltu pohjavesialue noin 7 kilometrin päässä tuotantoalueen lounaispuolella. Karttatarkastelun perusteella suon lähellä ei ole lähteitä. Alueen luonto ja suojelukohteet Isosuon lounaispuolella noin 1 km:n etäisyydellä on Latvakankaan aarnialue, joka kuuluu Natura verkostoon (FI ). Noin 6 km:n päässä on Tolkansuon Natura alue (FI ), joka on linnustollisesti merkittävä. Tuotantoalueen lähiympäristön maankäyttö Isosuon ympärillä on talousmetsää ja alueen eteläpuolella laaja hakkuualue. Suon pohjoispuolella 3,5 km:n etäisyydellä on hakijan Niskasuon turvetuotantoalue. Tuotantoalueen läpi kulkee moottorikelkkailureitti. Tuotantoalue sijaitsee noin 1 km Otermajärven Salmenselän eteläpuolella, jonka rannalla sijaitsevat lähimmät pellot. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Lähimmät rakennukset sijaitsevat 0,9 1,5 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta pohjoiseen ja koilliseen. Otermajärven etelärannalta on myyty lomaasuntotontteja, jotka sijaitsevat lähimmillään 0,9 km:n etäisyydellä tuotantoalueelta. Latvakankaan kämppä sijaitsee 1,2 km:ä Isosuolta lounaaseen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus suojelukohteisiin Hanke ei sisällä kaivutöitä Latvakankaan Natura alueella eikä sen välittömässä läheisyydessä. Hanke sijaitsee noin kilometrin päässä Natura-alueesta ja välissä on metsäinen alue. Hakijan käsityksen mukaan Natura-arviointia ei ole tarpeen tehdä.

12 Hankealue ulottuu luontodirektiivin liitteessä IVa mainittujen suden, karhun ja ilveksen levinneisyysalueelle, mutta niille sopivaa elinaluetta on ympäristössä paljon. Sen vuoksi hanke ei heikennä niiden suotuisan suojelun tasoa. 12 Vaikutus pintavesiin Turvetuotannosta tulee vesistöön kiintoainetta, ravinteita ja humusta. Lisäksi turvetuotantoalueen valumavesi sisältää rautaa, joka yhdessä humuksen kanssa aiheuttaa veden ruskean värin. Turvetuotannon kuormitus voi aiheuttaa vesistön madaltumista ja liettymistä, veden tummumista, happipitoisuuden heikentymistä ja vesistön rehevöitymistä. Veden ja pohjan laadussa tapahtuvat muutokset heijastuvat eliöyhteisöön laji- ja biomassamuutoksina, jotka ovat epäedullisia muun muassa arvokalastolle. Turvetuotannon kuormitus ja vesistövaikutukset riippuvat paljon valuntatilanteesta. Isosuon turvetuotantoalueen bruttokuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisät Ala-Parttuaisenpurossa ja Ylä-Parttuaisenpurossa on arvioitu keskimäärin seuraaviksi: Virtaama l/s Kiintoaine mg/l COD Mn mg/l Kok.P µg/l Kok. N µg/l Ala-Parttuaisenpuro Kuntoonpanovaihe Talvi 133 0,19 4,4 4,0 225 Kesä 393 0,12 0,9 0,9 24 Tuotantovaihe Talvi 133 0,21 0,3 2,0 44 Kesä 393 0,06 0,4 0,6 14 Ylä-Parttuaisenpuro Kuntoonpanovaihe Talvi 36 0,28 6,4 5,8 330 Kesä 106 0,17 1,3 1,3 36 Tuotantovaihe Talvi 36 0,39 0,4 3,5 76 Kesä 106 0,25 0,6 1,5 33 Kuntoonpanovaiheen typpikuormituksen pitoisuuslisät talvella ovat erittäin merkittäviä kummassakin purossa. Kesän keskivirtaamatilanteessa pitoisuuslisät ovat paljon pienempiä. Ala-Parttuaisenpuron veden kesäaikainen typpipitoisuus nousisi kuntoonpanovaiheessa enimmillään 5 %. Myös fosforipitoisuuslisät olisivat talvella suurempia kuin kesällä. Tuotannon aikana vaikutus fosforipitoisuuksiin olisi suurin kesän alivirtaamien aikana, jolloin pitoisuuden lisäys Ala-Parttuaisenpurossa olisi noin 2 µg/l ja Ylä-Parttuaisenpurossa noin 5 µg/l. Osa kiintoaineesta ja humuksesta ja niihin sitoutuneista ravinteista sedimentoituu puroihin, joten vaikutukset purojen alaosilla ovat laskennallisia vaikutuksia pienempiä. Purojen suvantoihin voi kertyä lietettä, joka virtaaman kasvaessa lähtee helposti liikkeelle. Hakemuksessa on arvioitu, että Ylä-Parttuaisenpuron kautta Järvenjärveen tulevalla Isosuon aiheuttamalla kuormituksella ei ole todennäköisesti vaikutusta järven fosfori- ja kiintoainepitoisuuksiin, koska Järvenjärven nykyiset kiintoaine- ja fosforipitoisuudet ovat korkeat. Järven levätuotantoa rajoittaa typpi, mutta laimenemisen ja sedimentoitumisen vuoksi myöskään typpipi-

13 toisuuden lisäyksen ei arvioida merkittävästi vaikuttavan järven rehevyyteen. Osa kuormituksesta sedimentoituu Järvenjärveen. Isosuon kuormitusta tulee Keskijärveen suoraan Ala-Parttuaisenpuron ja Välijoen kautta sekä Järvenjärvestä. Kuormituksen aiheuttamat pitoisuudenlisäykset jäävät pääosin pieniksi. Kuntoonpanovaiheessa talvella Keskijärven kemiallinen hapenkulutus ja typpipitoisuus kasvavat noin 5 %. Keskijärveen voi kertyä Isosuolta peräisin olevaa kiintoainetta, mutta määrä on pieni suhteutettuna muuhun valuma-alueelta tulevaan kuormitukseen ja luonnonhuuhtoutumaan. Isosuon pinta-ala on alle 0,01 % Keskijärven valuma-alueesta. Ravinteiden ja kiintoaineen ei arvioida kulkeutuvan Keskijärven alapuoliseen vesistöön. 13 Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Hankkeen aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa ajoittain selvästi alapuolisten purojen vedenlaatuun, mutta niillä ei ole paljon kalataloudellista merkitystä. Niiden kalasto koostunee vedenlaadun muutoksia hyvin kestävistä lajeista. Kutujoella ja sen alaosan järvillä on merkitystä kalaston ja kalastuksen kannalta. Isosuon kuormituksen ei arvioida aiheuttavan havaittavia kalataloudellisia vaikutuksia Järvenjärven yläpuolisella Kutujoella, Välijoella ja Keskijärvellä eikä vaikutuksia voida erottaa hajakuormituksen vaikutuksista. Vaikutus vesistön virkistyskäyttöön Isosuon turvetuotannolla on vaikutusta Ala-Parttuaisenpuron ja Ylä- Parttuaisenpuron vedenlaatuun, mutta puroilla ei arvioida olevan merkittävää virkistyskäyttöarvoa. Tuotantoalueelta tuleva kiintoaine, humus ja ravinteet tulevat sedimentoitumaan Keskijärveen, mutta niiden vaikutus jää kuitenkin vähäiseksi eikä hankkeella ole merkittävää vaikutusta järven virkistyskäyttöön. Hanke ei vaikuta Keskijärven alapuolisen vesistön virkistyskäyttöön. Pölyn ja melun vaikutukset Isosuon tuotannosta tai liikenteestä voi ajoittain aiheutua pölyämistä. Asutuksen etäisyys ja välissä sijaitseva puusto huomioon ottaen toiminta ei aiheuta pölyhaittaa lähiasutukselle tai Otermajärvelle. Turvepölyä saattaa epäsuotuisissa olosuhteissa kulkeutua järvelle ja sen ranta-alueen kiinteistöille. Kajaanin sääaseman tietojen mukaan vallitseva tuulensuunta jakautuu tasaisesti eri ilmansuuntien kesken, mutta länsi-, etelä- ja kaakkoistuulia on hieman muita enemmän. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Kuljetusreitin varrella ei ole asutusta, jota kuljetukset voisivat häiritä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Isosuo sijaitsee niin kaukana asutuksesta, että tuotannosta aiheutuva melu ei aiheuta valtioneuvoston päätöksen ohjearvojen (55 db päivällä ja 50 db yöllä) ylityksiä. Kun tuuli on asutukseen päin, tuotannon äänet voivat erottua lähimpien talojen luona.

14 Isokankaan metsäalue suojaa pölyltä ja melulta tuotantoalueen pohjoispuolella. Eteläpuolella on avohakkuualue, jonka vuoksi pöly ja melu voivat kulkeutua kauemmaksi. Haittojen ei arvioida ulottuvan Latvakankaan kämpälle saakka. Hakija on toimittanut suunnilleen hankealueen kokoiselle Ähtärin Sarasuolle tehdyn pöly- ja melumallinnuksen, jota hakija on pitänyt riittävänä osoittamaan, ettei Isosuon turvetuotanto aiheuta lähiasutukselle terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta. Asutuksen ja Isosuon välinen etäisyys on yli 800 m, maasto on metsäistä ja sillä on vähän aukeita alueita. Välimaasto on kokonaan Metsähallituksen omistuksessa. 14 Muut ympäristövaikutukset Tuotanto ei aiheuta päästöjä maaperään tai pohjaveteen eikä merkittäviä muutoksia maisemaan. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Isosuon turvetuotantoalueella pidetään käyttö- ja hoitopäiväkirjaa, jonka ylläpidosta vastaa työmaalle nimitetty vastuuhenkilö. Käyttö- ja hoitopäiväkirjaan merkitään säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat, näytteenottoajankohdat ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön. Käyttötarkkailusta laaditaan vuosittain yhteenveto. Päiväkirja säilytetään niin kauan kuin tuotantoa harjoitetaan. Päästötarkkailu Kuntoonpanovaiheen päästötarkkailu tehdään sulan maan aikaan pintavalutuskentän alapuolisella mittapadolla ja muuna aikana laskeutusaltaalta 1 lähtevästä vedestä. Vesimäärä mitataan jatkuvatoimisesti sulan maan ajan. Vesinäytteitä otetaan kuntoonpanotöiden aikana kerran kahdessa viikossa lukuun ottamatta kevättulvan aikaa, jolloin näytteitä otetaan kerran viikossa ja marras-huhtikuuta, jolloin niitä otetaan kerran kuukaudessa. Näytteistä määritetään kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi sekä ammoniumtyppi. Tuotantovaiheen päästötarkkailua tehdään kahtena vuonna pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä. Virtaama pyritään mittaamaan jatkuvatoimisesti ja otetaan vesinäytteet kahden viikon välein. Näytteistä määritetään kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi sekä ph. Lisäksi kolme kertaa kesässä määritetään fosfaattifosfori, ammoniumtyppi, nitriitti- ja nitraattitypen summa sekä rauta. Vesienkäsittelyrakenteiden tehoa arvioidaan silmämääräisesti pintavalutuskentän kunnon sekä syvennyksiin ja altaisiin pidättyvän lietteen määrän perusteella. Päästöjen laskennassa käytetään Isosuolla mitattuja vedenlaatu- ja virtaamatietoja. Talviaikaisten päästöjen laskennassa käytetään ympärivuotisten tarkkailukohteiden tietoja. Oulujoen alaosan alueella ympärivuotinen tarkkailu on Pehkeensuolla ja Itäsuolla.

15 15 Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailu Alapuolisen vesistön vedenlaatua tarkkaillaan Hyrynpurossa ja Kutujoessa, joka kuuluu Oulujoen alaosan turvetuotannon yhteistarkkailuun. Näytteitä otetaan samoina vuosina kuin päästötarkkailua tehdään. Näytteet analysoidaan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Kalataloudellinen tarkkailu Isosuon lähivesialueilla ei ole kalataloudellista merkitystä eikä niille esitetä kalataloudellista tarkkailua. Kalastovaikutuksia voidaan riittävässä määrin arvioida päästö- ja vesistötarkkailun tulosten perusteella. Kutujoella tehdään kalataloudellista tarkkailua yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Nykyinen ohjelma on voimassa vuoden 2008 loppuun. Pöly- ja melutarkkailut Hakija on katsonut, että tarvetta pöly- tai melutarkkailulle ei ole, koska tuotannosta ei aiheudu pöly- ja meluvaikutuksia kaukana sijaitsevien rakennusten alueella. Raportointi Vesistö- ja päästötarkkailun tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua tai viimeistään kahden viikon kuluttua näytteenotosta sähköpostilla Kainuun ympäristökeskukselle, Vaalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Vapo Oy:lle. Tulosteissa esitetään edellisen tarkkailukauden tulokset ja keskeiset tulokset esitetään myös graafisesti. Poikkeavista tuloksista otetaan yhteyttä heti Vapo Oy:ön sekä Kainuun ympäristökeskukseen. Samoin ilmoitetaan mahdolliset näytteenottajan havaitsemat vedenlaatuun vaikuttavat tekijät. Päästötiedot toimitetaan sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (Vahti). Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymiä menetelmiä. Raportit lähetetään Vapo Oy:lle, Kainuun ympäristökeskukselle, Vaalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle sekä Oulujokivarren kalastusalueelle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Työmaalle laaditaan vuosittain turvallisuussuunnitelma, joka toimitetaan paloviranomaisille. Työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille annetaan koulutusta. Työmaalle on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmaalla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Polttoaineiden säilytys pyritään järjestämään etäälle avo-ojista, jolloin riski aineiden joutumiseen vesistöön on pieni. Laskeutusaltaan tai pintavalutus-

16 kentän pettäessä vesistöön voi joutua tavallista suurempia kiintoaine- ja ravinnemääriä. Pumppauksen häiriintyessä vesiä voidaan tilapäisesti johtaa pintavalutuskentän ohi tai varastoida tuotantokentän ojiin. Häiriötilanteista ilmoitetaan Kainuun ympäristökeskukselle. 16 Ympäristövahinkovakuutus Isosuo liitetään hakijan ympäristövahinkovakuutukseen. VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Hakijan arvion mukaan Isosuon kalataloudelliset vaikutukset eivät edellytä kompensaatiota. Tuotannosta ei arvioida aiheutuvan korvattavaa vahinkoa rantakiinteistöille. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty , saapuneessa vastineessa sekä 3.7. ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Vaalan kunnassa ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Tervareitti-lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kainuun ympäristökeskukselta, Kainuun työvoimaja elinkeinokeskukselta, Vaalan kunnalta sekä Vaalan kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta. Lausunnot 1. Kainuun ympäristökeskus Kaavoitus Alueen maankäyttöä ohjaa tällä hetkellä voimassa oleva Kainuun 3. seutukaava. Viimeisimmässä maakuntakaavaehdotuksessa Isosuo sijoittuu alueelle, joka on merkitty turvetuotantovyöhykkeeksi, jonka rajaus perustuu valuma-aluerajauksiin. Alueella turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti jo ojitettuja alueita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Turvetuotantoa tulee harjoittaa siten, että sen aiheuttama paikallinen ja valuma-aluekohtainen vesistön kuormituksen lisäys ei vaaranna vesistöjen tilaa. Isosuo sijaitsee alueella, jossa turvetuotannon suunnittelussa on otettava huomioon vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään.

17 Maakuntakaavaehdotuksessa Isosuon poikki on osoitettu kaavamerkinnällä moottorikelkkaura. Kelkkauran mahdollinen uusi sijainti tulee osoittaa ja tarvittaessa toteuttaa ennen mahdollisen turvetuotannon aloittamista. Isosuolle aiottu toiminta ei sijoitu (ranta-)asemakaava- tai yleiskaavoitetulle alueelle. Turvetuotantoalueeksi haetun alueen pohjoispuolella on Salmenselän rantakaava. Otermajärven Salmenselän rannassa on kaavoitetulla ja kaavoittamattomalla alueella rantaan tukeutuvaa asutusta. Alueen rantarakentaminen on lähinnä lomarakentamista. Mahdollisella turvetuotannolla on vaikutuksia lähialueen asutukselle. 17 Alueen luonnontilaisuus ja tehdyt selvitykset Kasvillisuus- ja linnustoselvitykset on tehty alueen luonteeseen nähden riittävällä tarkkuudella ja oikea-aikaisesti. Rauhoitettuja ja uhanalaisia kasvilajeja ei ole havaittu eikä niistä ole aikaisempia tietoja. Kohde on ojitettu, ja ojittamaton aluekin on jossain määrin kuivahtanut. Alueen suotyypit ovat seudulle tyypillisiä. Kasvillisuusselvityksessä ei ole tehty johtopäätöksiä kohteen merkityksestä suoluonnon monimuotoisuudelle paikallisesti tai alueellisesti. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan alueella ei ole huomattavaa merkitystä suoluonnon monimuotoisuuden kannalta. Myös linnustoselvityksen tulokset ovat samansuuntaisia. Alueella voi kuitenkin olla paikallista merkitystä mm. marjastuksen ja muun virkistyskäytön kannalta. Noin kilometrin etäisyydellä lounaaseen on Natura verkostoon kuuluva alue, Latvakangas (FI ). Puro, jonka kautta turvetuotantoalueen vesiä johdetaan, näyttäisi sivuavan Natura-alueen rajaa hyvin läheltä. Hakemuksesta puuttuu kannanotto ja perustelut luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura-arviointimenettelyn tarpeellisuudesta. Muuta eläimistöä kuin linnustoa ei ole selvitetty lainkaan. Vähimmäisvaatimuksena olisi laatia selvitys luontodirektiivin IV a-liitteen mukaisten tiukasti suojeltujen eläinlajien mahdollisesta esiintymisestä tai edes näille lajeille sopivista elinympäristöistä alueella, sillä niiden mahdollisella esiintymisellä on suoria oikeusvaikutuksia. Valuma-alueen vedenlaatu ja arvio kuormituksen vaikutuksista Hakemuksessa on tarkasteltu alapuolisen vesistön vedenlaatua yhteistarkkailutuloksiin sekä Isosuon ennakkotarkkailutuloksiin perustuen. Tulosten mukaan Isosuopuron ja Hyrynpuron vedet olivat happamampia ja ainepitoisuuksiltaan korkeampia kuin alapuolisen Kutujoen vedenlaatu keskimäärin. Isosuon alapuoliset Ala- ja Ylä-Parttuaisenpurot ovat hyvin humus-, ravinne- ja rautapitoisia ja kuuluvat yleisen vedenlaatuluokituksen mukaan luokkaan välttävä. Hakemuksessa on arvioitu Isosuon kunnostus- ja tuotantovaiheen kuormitukset eri vuodenaikojen ja virtaamatilanteiden mukaan. Kuormituslaskelmissa ei ole otettu huomioon täydennysvaiheessa lohkolle 4 esitettyjen virtaamansäätöpatorakenteiden vaikutuksia vedenlaatuun. Hakemuksessa ei ole otettu kantaa Isosuon kuormituksen vaikutukseen alapuolisten vesistöjen käyttökelpoisuuteen ja niiden vedenlaadun kehitykseen. Selviä vaikutuksia on todettu lähinnä lähialueen laskuojiin, mutta Kutujoen ja alapuolis-

18 ten järvien tilaan vaikutuksen on katsottu olevia pientä ja osin mahdotonta erottaa alueen muusta kuormituksesta. 18 Vesiensuojelurakenteet Ympäristökeskus on katsonut, että hakemuksessa esitetyt vesiensuojeluratkaisut vastaavat parhaan käyttökelpoisen tekniikan sekä käytännön vaatimuksia lohkojen 1 3 osalta. Lohkolle 4 esitettyä vesiensuojeluratkaisua ympäristökeskus ei sen sijaan ole pitänyt parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisena ja on katsonut, ettei sen kunnostamiseen ja käyttöön tulisi myöntää ympäristölupaa. Tarkkailu Mikäli lohkolle 4 myönnetään lupa turvetuotantoon, tulee Isosuolle esitettyä päästötarkkailuohjelmaa täydentää siten, että lohkolla 4 kuntoonpano- ja tuotantovaiheen päästötarkkailua suoritetaan samoilla periaatteilla kuin lohkoilla 1 3. Päästötarkkailu on tarpeen, koska suon muilla tuotantolohkoilla olisi käytössä eri vesiensuojelumenetelmä. Myös päästöjen laskennassa tulee ottaa huomioon eri vesiensuojelumenetelmät. Tulokset tulee lähettää Hertta-tietokantaan tallennettavassa muodossa. Muutoin tarkkailutulosten toimittaminen sekä raportointi voidaan toteuttaa esitetyn ohjelman mukaisesti. Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on jätettävä lupaviranomaiselle vuoden 2017 loppuun mennessä. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että luvan myöntäminen uudelle tuotantoalueelle edellyttää liukoisia ravinteita poistavan vesienkäsittelymenetelmän käyttöä. Isosuon lohkon 4 vesienkäsittelyyn esitetään vain kiintoaineen laskeuttamiseen perustuvaa menetelmää. Lupaa lohkolle 4 ei saa myöntää. Lohkojen 1 3 vedet johdetaan puroihin, joiden vesi on heikkolaatuista ja joissa kalastus on ilmeisesti vähäistä. Purojen kalastoa ei ole hakemuksessa selvitetty. Yleiselle kalataloudelle aiheutuva haitta jää purkureitin yläosalla vähäiseksi. Lisääntyvä kuormitus voimistaa osaltaan Kutujoen alaosan järvissä havaittavia haittoja. Kalataloudellisen kompensaation määrääminen ei tässä vaiheessa ole tarpeen. Lupa voidaan myöntää ja hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2017 loppuun mennessä. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja voidaan pääosin tarkkailla päästö- ja vesistötarkkailun tulosten perusteella. Ennen lupamääräysten tarkistamista on selvitettävä purkureitin kalasto Välijokeen saakka esim. sähkökalastuksin sekä Keskijärven kalasto ja kalastus.

19 19 Muistutukset ja mielipiteet 3. Metsähallitus Metsähallitus on ilmoittanut myyneensä tai vuokranneensa kymmeniä vapaa-ajantontteja Otermajärven rantakaava-alueelta Salmenselän ja Niskanselän rannalla. Tontit on myyty ja rakennettu ympärivuotiseen lomailuun 2000-luvun alkupuolella. Kaava-alueelta on myymättä/vuokraamatta vain Kutujoen lähistöllä olevat kaksi rantaan rajoittumatonta tonttia sekä Vasarahiekan VR-alue. Tontit ovat lähimmillään noin 800 metrin päässä turvetuotantoalueesta. Loma-asuntoja käytetään eniten kesäaikana, jolloin Salmenselän ranta-alueella ovat vallitsevina etelä- ja länsituulet. Tällöin on myös pöly- ja meluhaitat ovat suurimmillaan. Lupahakemusta varten olisi ollut tarpeellista selvittää myös, miten hanke vaikuttaa Otermajärven vesistön ja rantojen virkistyskäyttöön. Metsähallitus on esittänyt, että alueen virkistyskäytön kannalta olisi syytä harkita mahdollisen turvetuotannon ja lastauksen toimenpiderajoituksia sekä pöly- ja melutarkkailua kesällä tuulisen sään aikana, erityisesti tuulen suunnan ollessa järvelle päin. Metsähallitus on todennut, että Vaalan Isosuo on ojitettu rämealue, jolla on yksi pienialainen korpikuvio. Puustoa on vähän ja se on kehitysluokaltaan taimikkoa. Suon luonnontila on voimakkaasti muuttunut. Metsähallituksella ei ole tietoa kulttuuriperintökohteista. Metsähallituksella ei ole myöskään lajitietoja toimenpidealueelta, mutta lähistöllä olevan lajin elinympäristön turvaamiseksi Isosuon pohjoispuolella olevaa tietä ei saa käyttää häiritsevään toimintaan Häiritsevää toimintaa ovat esimerkiksi metsätyöt ja leiri- tai tulentekopaikat. Isosuolla on tehty kasvillisuus- ja lintuselvitys, joissa ei ole tavattu uhanalaisia luontotyyppejä eikä uhanalaisia, erityisesti suojeltavia tai rauhoitettuja lajeja. Lupahakemuksesta ei käy selville, miten tai kuka selvitykset on tehnyt. Nämä tiedot ovat tarpeen arvioitaessa, ovatko selvitykset riittäviä. Vedet on tarkoitus johtaa lopulta Oulujokeen useiden purojen ja jokien kautta. Laskeutusaltaat oletettavasti estävät kiintoaineksen leviämisen vesistöön. Vaalan alue-ekologisessa suunnitelmassa osa Hyrynpuron reunametsistä on vanhapuustoista korpea, jotka toimivat ekologisina käytävinä ja ovat siten luontokohteita. Suunnitelmassa myös Kutujoki on mainittu arvokkaaksi luontokohteeksi. Näiden tila ei saa huonontua toimenpiteiden seurauksena. 4. Oterman kalaveden osakaskunta Osakaskunta on ilmoittanut vastustavansa ympäristöluvan myöntämistä Isosuon turvetuotannolle. Vastustavaa kantaansa osakaskunta on perustellut seuraavasti: Suunniteltua tuotantoaluetta ei ole nähtävillä olleessa maakuntakaavaluonnoksessa varattu turvetuotantoalueeksi. Isosuo sijaitsee Otermajärven lounais-/eteläpuolella lähimmillään noin 700 metrin päässä järvestä. Kesällä vallitsevat etelä- ja länsituulet. Merkittävä pölykuormitus kohdistuu tuulisina päivinä suoraan vesistöön aiheuttaen turvepölyn kerrostumisen järvelle. Erityisesti haitta näkyy tuulettomina päi-

20 vinä, jolloin pölypyörteet nousevat ylös ja laskeutuvat järvelle heikkojen ilmavirtausten saattelemina. Isosuon ja lupakäsittelyssä olevan Saarisuon tuotanto yhdessä Niskansuon tuotannossa olevan alueen kanssa aiheuttavat Oterma- ja Paatinjärvelle merkittävän ympäristöhaitan. Kaikki kolme aluetta ovat järvien etelätai länsipuolella. Vesistöjen kannalta uusia turvetuotantolupia järvien välittömään läheisyyteen ei tule myöntää. Salmenselän-Niskanselän alueella on viisi vuotta sitten tehty rantakaava, jossa on yli 40 loma-asuntotonttia ja lähes kaikki on myyty tai vuokrattu. Lähimmät kiinteistöt ovat 800 metrin päässä suunnitellusta tuotantoalueesta ja alle kilometrin päässä on 10 kaava-alueen tonttia. Näiden tonttien omistajien mahdollisuus nauttia kesäisestä Otermajärvestä loppuu, jos Isosuon tuotanto pölyineen ja meluineen aloitetaan. Vastarannan 20 tontin omistajien tilanne ei parane nykyisestä. Lisääntyvä pölylaskeuma on Otermajärvessä virkistyshaitta, joka samentaa vettä. Se lisää osaltaan happamoitumista ja rehevöittää ja saattaa aiheuttaa kaloihin makuhaittoja sekä heikentää arvokalojen lisääntymisedellytyksiä. Kalvomainen pölylautta järven pinnalla on myös esteettinen haitta. Isosuon meluhaittaa on selvästi aliarvioitu. Niskansuo sijaitsee kauempana Oterman kylältä kuin Isosuo ja sen aiheuttama melu kuuluu kesäyönä selvästi kylälle ja erityisesti lähimmille asutuksille. Isosuon melu haittaa merkittävästi erityisesti kesäasukkaiden viihtyvyyttä. Turpeen kuljetuksen aiheuttama lisärasitus murtaa Oterma-Vaala -maantien, joka on heikossa kunnossa. Tien korjaus ei ole näköpiirissä lähivuosina. Turvetuotannon vaikutusta alapuolisen vesistön vedenlaatuun on hakemuksessa selvästi aliarvioitu. Kutujoen vedenlaatutietoja on ajalta, jolloin Niskansuo on ollut tuotannossa. Veden alimmalla ph:lla on merkitystä erityisesti harjuksen ja taimenen kannalta ja se on huolestuttavan alhainen Kutujoessa Niskansuon alapuolella. Jos Isosuon kenttä avataan, se tulee merkittävästi rehevöittämään ja samentamaan Kutujoen alaosia. Turvekentän ph laskee turpeennoston edetessä, mitä hakemuksessa ei ole kommentoitu. Tältä osin arvio turvetuotannon vaikutuksesta Kutujoen vedenlaatuun on virheellinen ja liian pieni. Tuotantokenttä on alttiina tuuli- ja vesieroosiolle koko nostohistorian ajan eikä kuormitus pienene vuosien saatossa kuten metsäojituksissa. Kutujoessa on pienoisvoimala, joka ottaa vettä Petäjäkoskesta. Samalla tilalla on myös kalankasvattamo. Vuonna 2006 Kutujoella käynnistyi perattujen koskien entisöinti. Kiveämisen ja kutupaikkojen kunnostamisen avulla Kutujoesta on tarkoitus tehdä lohikaloille sopiva lisääntymispaikka. Lisääntyvä turvetuotanto joen varrella tuhoaa kunnostuksen hyödyt. Jos Oulujoen voimalaitoksiin rakennetaan lohiportaat ensi vuosikymmenellä, meritaimenella ja lohella on mahdollisuus nousta Kutujokeen, ellei joen vedenlaatua heikennetä mm. turvetuotannosta aiheutuvilla päästöillä. Havainnot kalojen makuhaitoista ja veden sameudesta voivat johtua Niskansuon turvetuotantoalueen päästöistä. Niskansuon altaat eivät riittävästi estä huuhtoutumista rankkasateiden tai pidempien sadejaksojen aikana. Tulvien aikaan vedet johdetaan suoraan jokeen, koska altaiden kapasiteet- 20

21 ti ei riitä. Tämä toistuu myös Isosuolla, koska allasmitoitukset ovat riittämättömät. Kymmenen millin ukkoskuuro tukkii käytännössä lietesyvennykset eikä niitä nostoaikana ehditä aukomaan, jolloin ne ovat merkityksettömät. Tuotanto jatkuisi alueella vuoteen 2025 saakka. Ilmaston muutoksen vuoksi sateiden ja lauhojen talvijaksojen ennustetaan lisääntyvän ja ne yhdessä kuormittavat Kutujokea paljon hakemuksessa arvioitua enemmän. Poikkeuksellisiin oloihin ei ole varauduttu mitenkään. Turvemassojen siirto saralta toiselle tuotannon loppuvaiheessa aiheuttaa merkittävän haitan alueen jälkikäytölle. Kotatut sarat ovat paljaina vuosikausia ennen pajuttumista ja sinä aikana kivennäismaa lähtee helposti tuulen ja sateen mukana ojiin ja vesistöön. Vastuu alueen jälkikäytöstä on Metsähallituksella eikä luvan hakijalla ole mitään velvoitteita. Tällöin hakija pyrkii etenkin toiminnan loppuvaiheessa todennäköisesti minimoimaan ylimääräisiä kustannuksia, kuten on käytännössä tapahtunut hakijan Pelson kylässä sijaitsevilla laajoilla tuotantoalueilla, joilla hakijalla ei ole jälkihoitovastuuta. 5. AA (Vasarapoukama RN:o 28:7, Vaala, Oterma), 7. BB (Ahvenvesi RN:o 28:12, Vaala, Oterma), 9. CC ja DD (Ahvenapaja RN:o 28:15, Vaala, Oterma), 10. EE ja Marjatta FF (Ahvenvita RN:o 28:9, Vaala, Oterma), 11. GG (Mattila, Vaala), 12. HH (Ahvenheinä RN:o 28:13, Vaala, Oterma), 13. II ja JJ (Rentoranta RN:o 28:8, Vaala, Oterma), 14. KK (Virtavesi RN:o 28:4, Vaala, Oterma), 15. LL (Kontu RN:o 15:13, Vaala, Oterma), 16. MM (Ahvenlahti RN:o 28:16, Vaala, Oterma), 19. NN (Rantala RN:o 15:12, Vaala, Oterma), 20. OO ja PP, 21. QQ (Tupala RN:o 15:7, Vaala, Oterma), 22. RR (Virtahietikko RN:o 28:2, Vaala, Oterma) sekä 28. SS ja TT (Ahvenruoho RN:o 28:10, Vaala, Oterma) Otermajärven rannan vapaa-ajanasukkaat ovat samansisältöisissä muistutuksissa ilmoittaneet, etteivät he hyväksy turvetuotannon käynnistämistä Isosuolla. Muistuttajien mukaan Isosuon selvitykset on tehty puutteellisesti. Niistä eivät käy ilmi turvetuotannon vaikutukset Niskanselän ja Salmenselän alueelle. Virkistyskäyttöä on käsitelty vain alapuolisella vesistön osalta. Hakemusta varten ei ole tehty sosiaalisten vaikutusten arviointia, jossa olisi selvitetty hankkeen vaikutukset alueen uudelle loma-asutukselle. Salmenselän ja Niskanselän alueella on kymmeniä kaavoitettuja ja suurimmalta osalta 2000-luvulla rakennettuja loma-asuntotontteja, jotka on tarkoitettu ympärivuotiseen lomailuun. Tonttien ostajat eivät ole olleet tietoisia suunnitteilla olevan turvetuotannon pöly- ja meluhaittojen ulottumisesta loma-asuinnoilleen. Hakemuksessakin todetaan melu- ja pölyhaittojen ulottuvan olosuhteista riippuen Salmenselän ja Niskanselän alueelle. Lomaasunnot olisivat kahden mittavan tuotantoalueen Niskansuon ja Isosuon välissä. Rantakaavan laatija ei ole ottanut huomioon lähelle ulottuvaa turvetuotantoaluetta eikä alueen myyjä ole maininnut siitä. Vesihuoltolaki edellyttää, ettei uusi toiminta heikennä vesistön laatua. Hakemuksessa todetaan päästöjen kuormittavan jo ennestään heikkoja vesistöjä. Tuotantoalueen yläpuolisten vesistöjen kuormituksia ei ole edes selvitetty. Kesän aikana vallitsevat etelätuulet ja samaan aikaan loma-asuntoja käytetään eniten. Tällöin myös pöly- ja meluhaitat ovat jatkuvia. Nykyinen turvetuotanto levittää pölyä Niskanselälle ja Salmenselälle ja se näkyy rannalle kertyvänä turpeensekaisena liejuna. Kesällä järven vedenpinnan las- 21