ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 98/07/2 Dnro Psy-2005-y-186 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 98/07/2 Dnro Psy-2005-y-186 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Puutionnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja turvetuotannon lopettamiseen liittyvien ympäristönsuojelutoimien vahvistaminen, Haapavesi ja Oulainen Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO...4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA...4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Tuotteet ja tuotanto... 5 Vesienkäsittelymenetelmät... 5 Liikenne... 6 Poltto- ja voiteluaineet... 6 Tuotannon jälkeiset toimet... 6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 7 Ympäristöhallintajärjestelmä... 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 7 Päästöt pintavesiin... 7 Vesistöön johdettavan veden määrä ja laatu... 7 Kuormitus... 8 Päästöt ilmaan... 8 Melu... 8 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 8 Jätteet... 9 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 9 Alueen hydrologia ja purkuvesistöön kohdistuva kuormitus... 9 Purkuvesistön vedenlaatu... 9 Vesistön käyttö... 9 Pohjavedet Alueen luonto ja suojelukohteet Tuotantoalueen lähiympäristön maankäyttö...10 Asutus ja muu rakennettu ympäristö TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Vaikutus vesistön virkistyskäyttöön Pölyn ja melun vaikutukset Muut ympäristövaikutukset TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Vesistö- ja kalataloustarkkailu Pöly- ja melutarkkailu POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot ja muistutukset Hakijan kuuleminen ja vastine Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Hakijan vastine Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan... 19

3 Melu Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmaksu OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Hakemuksen osittaisen hylkäämisen perustelut Ympäristöluvan harkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmaksu VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vapo Oy on Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut Puutionnevan turvetuotantoalueelle (235 ha) toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. Samalla hakija on pyytänyt vahvistettavaksi Puutionnevan turvetuotannon lopettamiseen liittyvät toimenpiteet. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hankkeen tarkoituksena on jatkaa Puutionnevan turvetuotantoa nykyisellä tuotantoalueella ja kunnostaa tuotantoon 41 ha. Tuotannosta on poistettu 19,8 ha. Hakija on saapuneessa täydennyksessä ilmoittanut, että tuotantoalueen tarkistettu pinta-ala on 235,1 ha, joka ei sisällä tuotannosta poistettua aluetta. Puutionnevan turvetuotantoalue sijaitsee Haapaveden kaupungissa noin 14 km keskustasta länteen Haapavesi Ylivieska -maantien pohjoispuolella. Sen vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta laskuojaan ja siitä Mäyränojaan ja Pyhäjokeen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirastossa käsitellään turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskeva asia, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pohjois-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 6/95/2 myöntänyt toistaiseksi voimassa olevan luvan johtaa Puutionnevan turvetuotantoalueen vedet pintavalutuskenttäkäsittelyn jälkeen Mäyränojaan ja siitä Pyhäjokeen. Vesioikeus on antanut päätöksen nro 3/98/2, jossa luvan saaja määrättiin maksamaan kalatalousmaksua Mäyränojan ja Pyhäjoen kalaston hoitamiseksi sekä korvauksia kalastusoikeuden haltijoille vuoteen 2001 saakka. Lisäksi lupaan sisältyi tarkkailuvelvoite ja velvoite lupamääräysten tarkistushakemuksen tekemiseksi vuoden 2005 loppuun mennessä. Vesiylioikeus poisti kalatalousmaksun ja muutti korvauksia antamassaan päätöksessä. Korkein hallinto-oikeus kumosi antamallaan päätöksellä vesiylioikeuden päätöksen kalatalousmaksujen palauttamista koskevalta osalta ja pysytti päätöksen muilta osin.

5 Puutionneva on merkitty maakuntakaavaan tuotannossa olevaksi turvetuotantoalueeksi. 5 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Puutionneva on ojitettu turvetuotantoa varten vuosina ja tuotanto on aloitettu vuonna Tuotannosta on poistettu 19,8 ha, joka sijoittuu pieninä alueina eri puolille tuotantoaluetta. Hankkeen tarkoituksena on jatkaa turvetuotantoa auma-alueet mukaan lukien tuotantokelpoisella 180,9 hehtaarin alalla, johon sisältyy 25,1 hehtaarin alue (lohko 7), joka ei kuulunut aiempaan lupaan. Lisäksi tuotantoa on tarkoitus laajentaa 41 hehtaarin alalle. Hakija omistaa Puutionnevan alueella 376,2 ha ja on vuokrannut 40,5 ha. Vuokrasopimukset ovat voimassa vuosiin 2016, 2020 ja 2035 saakka. Suunnitellut lisäalueet sijaitsevat nykyisen tuotantoalueen vieressä. Lohko 6 on pinta-alaltaan 5,7 ha ja se on vanhaa peltoa nykyisen tuotantoalueen kaakkoisreunassa. Lohko 9 on metsäojitettu 11,4 hehtaarin laajuinen alue tuotantoalueen lounaisreunassa. Lohkon 8 pinta-ala on 23,9 ha ja se sijaitsee tuotantoalueen luoteispuolella. Sillä on muutamia ojia, mutta se on pääosin ojittamatonta rämettä tai karua nevaa. Kasvillisuuskartoituksen perusteella siellä ei esiinny luonnonsuojelulain tai metsälain nojalla suojeltuja luontotyyppejä eikä uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja. Alueella kasvaa Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin kuuluva vaaleasara. Linnustoselvityksen mukaan alueen linnustollinen arvo on maakunnallisesti tavanomainen. Alueella tavattiin kaksi lintudirektiivin liitteessä I mainittua lajia ja kaksi Suomen uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettäväksi luokiteltua lintulajia. Luonnonsuojelulain mukaan uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lajeja ei tavattu. Hakijan hallussa olevat muut alueet Puutionnevalla eivät sovellu nykytekniikalla kannattavaan turvetuotantoon ja ne ovat tukialueina tai metsätalouskäytössä. Tuotteet ja tuotanto Puutionnevan keskimääräinen vuosituotanto tulee olemaan noin m 3 jyrsinpolttoturvetta ja lisäalueen käyttöönoton jälkeen se voi olla m 3. Turve toimitetaan pääasiassa Haapavedelle ja Pietarsaareen. Aiemmin alueella on tuotettu myös palaturvetta. Turvetta nostetaan kesällä keskimäärin vuorokauden aikana. Tuotantoa voidaan harjoittaa myös muina aikoina. Tuotantokaudella töitä tehdään sääolojen salliessa keskeytyksittä ympärivuorokautisesti. Turve tuotetaan Haku-menetelmällä ja mekaanisella kokoojavaunulla. Turvekerroksen ohentuessa tehdään vuosittain turvemassan siirtoja, joita on jo tehty lohkoilla 3 5. Vesienkäsittelymenetelmät Puutionnevan vesienkäsittelymenetelminä ovat sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet ja kaksi laskeutusallasta. Alueella on pintavalutuskenttä, jolle

6 vedet pumpataan sulan maan aikana. Jäätyneen maan aikaan vedet johdetaan pintavalutuskentän ohi vesistöön. Vesienkäsittelyn tehostamiseksi hakija on toimittamassaan vastineessa esittänyt tuotannosta poistetulle alueelle rakennettavaksi neljä uutta laskeutusallasta, joiden kautta johdetaan tuotantoalueen vedet lukuun ottamatta lohkon 5 vesiä. Toinen vanhoista laskeutusaltaista jää pumppausaltaaksi ja toinen laskeutusaltaaksi, jonka kautta johdetaan lohkon 5 vedet. Pintavalutuskentän pinta-ala on 10,2 ha, joka on noin 4 % valuma-alueesta. Sarkaoja-altaat puhdistetaan lietetilan täytyttyä ja ainakin tuotantokauden jälkeen. Altaat kaivetaan ja niitä ylläpidetään ojissa, joissa ne voidaan kaivaa turpeeseen. Matalakenttävaiheessa sarkaoja-altaat kaivetaan tarvittaessa myös kivennäismaahan, jos ne eivät aiheuta lisääntynyttä eroosioja sortumariskiä. Lohko 9 ojitetaan salaojituksena, jolloin vedet hakemuksen mukaan sisältävät vähemmän fosforia ja kiintoainetta kuin tavallisten sarkaojien vesi. 6 Liikenne Puutionnevan energiaturve kuljetetaan noin 900 rekan suoritteena työmaatietä pitkin Ylivieska-Haapavesi maantielle ja edelleen pääosin Haapavedelle ja jonkin verran Pietarsaareen. Lisäksi tuotantotoiminta aiheuttaa vähäistä henkilöautoliikennettä. Tuotantoon käytettäviä koneita siirretään tuotantoalueen ulkopuolisilla teillä joitakin kertoja tuotantokauden aikana. Poltto- ja voiteluaineet Tuotantokoneissa käytetään kevyttä polttoöljyä l vuodessa. Voiteluaineita käytetään noin 700 litraa tuotantokaudessa. Polttoöljy varastoidaan irrallisissa ja siirrettävissä säiliöissä pääasiassa tukikohta-alueella paloviranomaisten hyväksymissä paikoissa. Pumppaamossa käytettävä dieselpolttoaine säilytetään litran irtosäiliössä pumppaamon lähellä. Tuotannon jälkeiset toimet Puutionnevalla on poistettu tuotannosta 19,8 ha, joka on tuotannon tukialueena. Vuoteen 2008 mennessä tuotannosta poistuu lisäksi 86,5 ha ja vuoteen 2011 mennessä arvioidaan poistuvan 57 ha. Vuonna 2011 vanhalla alueella tuotannossa arvioidaan olevan auma-alueita ja niiden lähialueita 21,5 ha, joilla tuotanto päättyy vuoteen 2017 mennessä. Tämän jälkeen tuotannossa ovat vain uudet tuotantolohkot 6, 8 ja 9, joiden arvioitu tuotantoaika on 25 vuotta. Turvetuotannon päätyttyä alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat puretaan. Eristysojat ja laskeutusaltaat pidetään toiminnassa. Turvetuotannon päätyttyä lohkolla tai laskeutusaltaan valuma-alueella laskeutusaltaat puhdistetaan siihen saakka, kunnes alueet ovat muussa käytössä tai ainakin kahden vuoden ajan. Lohko 3 arvioidaan otettavan viljelykäyttöön vuosina Muut lohkot tultaneen metsittämään tai niitä käytetään laitumina. Lohkolla 5 on vuokra-aluetta, joka voidaan luovuttaa omistajan käyttöön tulevalla lupa-

7 kaudella. Vuokra-alueet luovutetaan sopimuksen mukaisina. Vuokraalueiden omistajat päättävät alueidensa jälkikäytöstä. Hakija on esittänyt, että tuotannossa olevan alueen jälkihoitotoimet vahvistetaan tässä luvassa siten, ettei niiden jälkihoidosta tarvitse tehdä erikseen lupahakemusta. 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakemuksen mukaan Puutionnevan turvetuotantoalueen vedet käsitellään parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla. Tuotantomenetelmät ja koneet ovat uusinta teknologiaa. Ympäristöasiat käydään läpi vuosittaisessa koulutuksessa. Ympäristöhallintajärjestelmä Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä. standardien SFS-ISO ja SFS-ISO 9001:2000 mukaisesti. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Vesistöön johdettavan veden määrä ja laatu Puutionnevan vesien virtaamaa on mitattu vuosina ja Tuotantokauden aikaiset keskivalumat ovat olleet samalla tasolla tai hieman alhaisempia kuin Pohjois-Pohjanmaan alueella keskimäärin. Puutionnevalta lähtevästä vedestä on otettu näytteitä vuosina Vuonna 1998 mitatut pitoisuudet olivat korkeampia kuin muilla pintavalutuskentällisillä tuotantoalueilla. Kentän toimintaa parannettiin vuonna 1999 tukkimalla oikovirtauksia. Sen jälkeen rauta- ja typpipitoisuudet laskivat ja pitoisuudet ovat samalla tasolla kuin muilla pintavalutuskentällisillä alueilla.

8 8 Kuormitus Turvetuotannon kokonaiskuormitus (bruttokuormitus) muodostuu luonnonhuuhtoumasta ja tuotannon aiheuttamasta kuormituksesta (nettokuormitus). Seuraavassa taulukossa on esitetty Puutionnevan turvetuotantoalueen bruttokuormitus vuosina eri vuodenaikoina laskettuna koko vuodelle siten, että koko alue on tuotannossa. Kuormitus on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden tarkkailutuloksista saatujen ominaiskuormituslukujen perusteella. Kuormituksen laskentaan sisältyy epävarmuutta, minkä vuoksi ne ovat suuntaa-antavia. Bruttokuormitus vuorokaudessa Vuosi Pinta-ala ha Kiintoaine kg/d COD Mn kg/d Kok.P kg/d Kok.N kg/d Talvi (161 vrk) ,11 2,2 Kevät (31 vrk) ,53 11 Kesä (129 vrk) ,16 3,4 Syksy (44 vrk) ,10 5,3 Rankkasade ,40 8,3 Vuosikuormitus kg/a Päästöt ilmaan Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon. Pölyämiseen ja pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä sekä sääoloista erityisesti tuulen voimakkuus ja nopeus. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Hakemuksen mukaan turvetuotannon aiheuttaman pölyämisen viihtyvyyshaitan raja on avoimessa maastossa noin 500 m ja pölyn lisäys voidaan erottaan taustalaskeumasta noin kilometrin etäisyydelle. Myös pienhiukkasten pitoisuuden on todettu pienenevän paljon viimeistään 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Melu Jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle ja palaturpeen nosto ja kentän kunnostustoimet metrin etäisyydelle. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Turvetuotanto ei aiheuta päästöjä maaperään. Öljyä, poltto- ja voiteluaineita voi päästä maaperään poikkeuksellisesti onnettomuustilanteissa sekä koneiden tai laitteiden rikkoontumisen yhteydessä. Tuotantoalueella säilytettävät polttoainemäärät ovat melko pieniä ja turvemaa johtaa huonosti nesteitä, joten vuodot rajoittuvat pienelle alueelle ja ovat helposti puhdistettavissa.

9 9 Jätteet Toiminnasta syntyy vuosittain sekajätteitä, jäteöljyä ja muita öljyisiä jätteitä. Jätteet kerätään työmaan tukikohta-alueella sijaitsevaan jätekatokseen. Ongelmajätteet toimitetaan Ekokem Oy:lle. Työmaalle on laadittu jätehuoltosuunnitelma, jota päivitetään tarpeen mukaan vuosittain. Suunnitelmasta käyvät ilmi mm. jätteiden määrä ja toimitus työmaalta. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia ja purkuvesistöön kohdistuva kuormitus Puutionnevan vedet johdetaan laskuojalla Mäyränojaan ja siitä noin 12 km:n päässä olevaan Pyhäjokeen. Tuotantoalue sijaitsee Mäyränojan yläosan (54.028) ja alaosan (54.027) valuma-alueilla. Valuma-alueen pinta-ala laskussa Pyhäjokeen on 119,32 km 2, josta tuotantoalueen osuus on 1,8 %. Mäyränojaan tullaan johtamaan myös Äijönnevan turvetuotantoalueen vedet. Mäyränojan kesäajan keskivirtaamaksi tuotantoalueen vesien purkupisteessä on arvioitu noin 800 l/s ja alivirtaamaksi noin 80 l/s. Pyhäjoen kesäaikainen keskivirtaama Mäyränojan laskukohdassa on noin 18 m 3 /s. Purkuvesistön vedenlaatu Mäyränojasta on otettu vesinäytteitä vuosina 1998, 2001 ja Tulosten mukaan vedenlaatu vaihtelee paljon. Vesi on tummaa ja siinä on paljon ravinteita. Pyhäjoen kevätaikainen vedenlaatu on parantunut 1980-lukuun verrattuna. Veden fosforipitoisuus on Pyhäjoen keskiosalla noin 20 µg/l ja alaosalla noin 40 µg/l. Typpipitoisuus on keskiosalla alle 600 µg/l ja alaosalla noin 800 µg/l. Kesällä vedenlaatu vaihtelee paljon virtaamatilanteiden mukaan. Pyhäjoen yläosan vesi on luokiteltu vedenlaadultaan hyväksi ja alaosan vesi tyydyttäväksi. Vesistön käyttö Mäyränojan varrella on jonkin verran asutusta. Lähimmät asutut rantatilat ovat noin 5 km:n päässä Puutionnevalta. Vähäinen vesimäärä vähentää Mäyränojan virkistyskäyttöarvoa. Sähkökalastuksissa Mäyränojasta on saatu haukia, mutuja, särkiä, mateita, ahvenia, kivisimppuja ja kivennuoliaisia. Mäyränojassa ei juuri kalasteta, vaan kalastus kohdistuu Pyhäjokeen. Pyhäjoki kuuluu Itämeren lohikantojen elvyttämisohjelmaan ja jokeen istutetaan Tornionjoen lohikantaa. Joen alaosan nahkiaiskanta on elinvoimainen ja rapukanta on elpymässä. Haapaveden alapuolista Pyhäjokea on kunnostettu lohikalojen kutu- ja poikasalueiksi. Mäyränojan laskukohdalla Pyhäjoessa kalastetaan pääasiassa vapavälinein, mutta myös katiskoita ja verkkoja käytetään. Tärkeimmät saalislajit ovat hauki, lahna ja ahven sekä kirjolohi ja harjus. Kalastusta haittaa pyydysten likaantuminen.

10 10 Pohjavedet Kivikorvan vedenhankintaa varten tärkeäksi luokiteltu pohjavesialue on 4,5 kilometrin päässä tuotantoalueen koillispuolella. Alueen luonto ja suojelukohteet Puutionnevan itäpuolella 0,9 km:n etäisyydellä on Mustakorven vanhojen metsien suojelualue, joka kuuluu Natura verkostoon (FI ). Tuotantoalueen lähellä ei ole muita luonnonsuojelullisesti arvokkaita alueita tai pienvesiä. Tuotantoalueen lähiympäristön maankäyttö Tuotantoalueen lähiympäristö on pääosin ojitettua turve- ja kangasmaata ja avosuota. Lähimmät viljelyalueet sijaitseva noin 800 metrin etäisyydellä Puutionnevalta kaakkoon. Noin 1,5 kilometrin päässä on Äijönnevan turvetuotantoalue, jonka toiminta on alkamassa. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Lähin talo, joka sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta etelään, on asumaton. Vakituiseen asutukseen Puutionnevalta on noin 1,5 km. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Puutionnevan turvetuotantoalueen aiheuttaman kiintoaineen pitoisuuslisän Mäyränojassa on arvioitu olevan 0,3 mg/l sekä fosforipitoisuuden lisäyksen 2,3 µg/l ja typpipitoisuuden lisäyksen 50 µg/l. Pyhäjoessa lisäykset ovat vastaavasti 0,01 mg/l kiintoainetta, 0,1 µg/l fosforia ja 2,2 µg/l typpeä. Lisäykset on laskettu bruttokuormituksella kesän keskivirtaamilla. Puutionnevan turvetuotannon vaikutuksen arvioidaan näkyvän lähinnä typpipitoisuuden kohoamisena Mäyränojassa. Mäyränojan vedenlaadussa ei ole havaittu muutoksia tuotannon aikana eikä sen jatkumisella arvioida olevan vaikutusta ennestäänkin rehevän Mäyränojan vedenlaatuun, joka vaihtelee vuosittain virtaamien mukaan. Pyhäjoessa Puutionnevan vaikutusta ei enää hakemuksen mukaan voi todeta. Tarkkailutulosten mukaan Pyhäjoen vesistöalueen koko turvetuotannon keskimääräinen vaikutus jokiveden typpipitoisuuteen on keskimäärin µg/l ja vaikutus fosforipitoisuuteen on vähäinen. Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Mäyränojan kalasto koostuu vedenlaadun muutoksia melko hyvin sietävistä lajeista eikä Mäyränojassa juuri kalasteta. Toiminta ei merkittävässä määrin vaikuta kalojen elinolosuhteisiin Mäyränojassa. Pyhäjoella kokonaiskuormitus aiheuttaa haittaa kalastukselle ja kalojen käyttökelpoisuudel-

11 le, mutta Puutionnevan turvetuotannolla ei arvioida olevan vaikutusta sen kalastoon tai kalastukseen. 11 Vaikutus vesistön virkistyskäyttöön Mäyränojan virkistyskäyttö on vähäistä eikä Puutionnevan turvetuotannolla ole siihen vaikutusta. Tuotannon vaikutukset eivät näy Pyhäjoessa. Pölyn ja melun vaikutukset Puutionnevalta ympäristölle aiheutuvan pölyhaitan mahdollisuus on pieni tuotantoalueen ja asutuksen välinen etäisyys huomioon ottaen. Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuotantoalueen lähellä. Melu ei ole jatkuvaa eikä aiheuta haittaa asutukselle. Hakijan tietoon ei ole tullut valituksia pölystä tai melusta. Muut ympäristövaikutukset Puutionnevan tuotannon jatkaminen ei syrjäisen sijainnin vuoksi aiheuta muutoksia maisemaan eikä uusien lohkojenkaan käyttöönotto muuta maisemaa. Lisäalueilla ei ole tavattu suojeltuja luontotyyppejä eikä uhanalaisia tai rauhoitettuja lajeja. Lähialueille jää avosuota lisäalueiden käyttöönoton jälkeenkin. Pohjavesi- ja suojelualueet ovat niin kaukana tuotantoalueesta, ettei tuotannolla ole vaikutusta niihin. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Puutionnenvan käyttö- ja päästötarkkailu tehdään Pyhäjoen yhteistarkkailuohjelman mukaan siten, että tuotantoalue on tehostetussa päästötarkkailussa vuonna 2010 ja lisäksi suppeassa tarkkailussa vuosina 2009 ja Turvetuotantoalueella pidetään käyttö- ja hoitopäiväkirjaa, jonka ylläpidosta vastaa työmaalle nimitetty vastuuhenkilö. Käyttö- ja hoitopäiväkirjaan merkitään säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat, näytteenottoajankohdat, viranomaisten tai muiden ympäristöasioihin vaikuttavien tahojen tarkastukset ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta tuotantoalueelta lähtevään kuormitukseen. Käyttötarkkailusta laaditaan vuosittain yhteenveto vesistötarkkailua hoitavalle konsultille ja erikseen sovittaessa myös Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tarkkailujakson aikana käyttötarkkailutiedot ovat vastuuhenkilön hallussa tai pysyvästi työmaalla. Tuotannon päättämisen jälkeen vesiensuojelurakenteiden toimivuutta tarkkaillaan silmämääräisesti kaksi vuotta tai siihen saakka, kun alue on otettu muuhun käyttöön. Hakija ei ole esittänyt erillistä jälkihoidon aikaista tarkkailua.

12 12 Vaikutustarkkailu Vesistö- ja kalataloustarkkailu Vesistötarkkailua jatketaan Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman mukaisesti siten, että Puutionnevan vaikutusten tarkkailua jatketaan erityisesti Mäyränojassa. Biologista tarkkailua tehdään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja kalataloustarkkailua Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla osana yhteistarkkailua. Pöly- ja melutarkkailu Hakija on katsonut, että perusteita pöly- tai melutarkkailuvelvoitteelle ei ole. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Turvetuotantotyön ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat ympäristölle paloturvallisuusriskin. Muita häiriötilanteita voi syntyä patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien sekä polttoaineen toimitusten ja varastoinnin yhteydessä. Työmaalle laaditaan vuosittain turvallisuussuunnitelma, joka toimitetaan paloviranomaisille. Työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille annetaan koulutusta. Työmaalle on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmaalla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työ- ja ympäristöohjeita. Toiminnalla on ympäristövahinkovakuutus. VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Hakemuksen mukaan Puutionnevan turvetuotannon jatkamisesta ei aiheudu korvattavaa tilakohtaista vahinkoa. Kalastolle ja kalastukselle ei aiheudu korvattavaa vahinkoa eikä perusteita kalatalousmaksun määräämiselle ole. Korvattavaa vahinkoa ei aiheudu myöskään turvetuotannon päättymisen jälkeen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty , saapuneessa vastineessa ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Haapaveden ja Oulaisten kaupungeissa ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemises-

13 ta on lisäksi ilmoitettu Pyhäjokiseutu-lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Haapaveden kaupungilta sekä Haapaveden ja Oulaisten kaupungin ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta. Lisäksi ympäristölupavirasto on pyytänyt Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnon hakijan vastineessaan esittämästä hakemuksen muutoksesta. 13 Lausunnot ja muistutukset 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että alue on merkitty maakuntakaavassa turvetuotantoalueeksi. Lisäalueet on inventoitu, eikä niissä ole ilmennyt sellaista, joka voisi olla luvan myöntämisen esteenä. Lupa vanhalle alueelle voidaan edelleen myöntää. Hakijan on täydennettävä vesiensuojelurakenteiden mitoitustietoja, koska hakemuksen tiedoilla ei voida varmistua siitä, täyttyykö parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate. Jos mitoitukset ovat riittäviä, voidaan lupa myös uusille alueille myöntää. Vesivaraviranomaisen kannalta hakemukseen ei ole huomauttamista. Muuna kuin pumppausaikana käytössä on kaksi laskeutusallasta. Tietous vesiensuojelurakenteiden toimivuudesta sekä kokonaistuotantoajasta on muuttunut. Ympärivuotisen tarkkailun tuloksena on saatu tietoa siitä, että turvetuotannosta syntyy päästöjä ympäri vuoden. Siksi myös muuhun kuin kesäaikaiseen vesiensuojeluun on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Puutionnevan laskeutusaltaille tulee vesiä liian suurelta valumaalueelta. Suositus on, että yhdelle altaalle tulisi vesiä enintään 50 hehtaarilta. Talviaikana Puutionnevalla on käytössä sarkaojarakenteiden lisäksi kaksi laskeutusallasta. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan muun kuin kesäajan vesiensuojelua on tehostettava esimerkiksi laskeutustilaa lisäämällä tai virtaamaa säätelemällä. Koska hakemuksesta ei käy selville, ovatko kaikki tuotannosta poistuneet alueet olleet tuotannon ulkopuolella vähintään kaksi vuotta, tulee jälkihoitovelvoite ulottaa myös poistuneille aloille. Tuotannosta poistuneiden ja poistuvien alueiden vesiensuojelua on jatkettava, kunnes turvetuotannon aiheuttaman kuormituksen katsotaan vähentyneen luonnontilaisen suon tasolle tai kunnes alueella on aloitettu uusi maankäyttö tai alue on luontaisesti kasvittunut ja kuitenkin vähintään kaksi vuotta on kulunut tuotannon päättymisestä. Massansiirroista, matalakenttäojituksista sekä jälkihoitoon siirtymisestä on ilmoitettava etukäteen ympäristökeskukselle ja ne on merkittävä myös päiväkirjaan. Mikäli kenttien mataluuden vuoksi sarkaojiin ei saada kaivettua koossapysyviä lietesyvennyksiä, tulee niitä korvaamaan suunnitella muu vähintään kiintoainetta pidättävä rakenne. Pumppausta on jatkettava syksyllä mahdollisimman pitkään, kunnes jäätyminen estää pumppauksen. Keväisin ei tuotantoalueella saa ryhtyä pintaa irrottaviin toimenpiteisiin ennen kuin pumppaus pintavalutuskentälle on aloitettu. Päiväkirjaan on tehtävä merkinnät pumppauksen aloitus- ja lopetusajankohdista. On huolehdittava, että talviaikainen ohitusreitti on kiinni pumppausaikana.

14 Tuotantoon tai vesien johtamiseen liittyvät merkittävät häiriö- ja poikkeustilanteet on ilmoitettava ympäristökeskukselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Päiväkirjamerkinnöistä on vuosittain tehtävä koosteet, jotka on liitettävä seuraavaan lupamääräysten tarkistamishakemukseen. Tarkkailu voidaan hyväksyä esitetyllä tavalla. Puutionnevan vesistötarkkailuohjelma on hyväksytty osana Pyhäjoen yhteistarkkailua hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että lupa voidaan myöntää seuraavilla ehdoilla: Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2015 loppuun mennessä. Hakija on määrättävä maksamaan vuodesta 2006 alkaen vuotuinen 200 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi hankkeen vaikutusalueella. Hankkeen kalataloudellinen tarkkailu on tehtävä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan tehdä osana yhteistarkkailua. Puutionevan turvetuotantoalueen vesien johtamisesta mm. Mäyräojassa aiheutuvia haittoja koskeneessa katselmustoimituksessa kalataloudellinen asiantuntija totesi kuormituksesta aiheutuvan haittaa alapuolisen vesistön kalastukselle ja kalastolle ja esitti määrättäväksi markan vuotuisen kalatalousmaksun. Toimitusmiehet yhtyivät asiantuntijan arvioon, ja kalatalousmaksu määrättiin esityksen mukaisesti. Vesiylioikeus kuitenkin poisti maksun päätöksellään, jonka korkein hallinto-oikeus niiltä osin pysytti. Mäyränojan kuormitus lisääntyy, kun turvetuotanto läheisellä Äijönnevalla alkaa. Äijönnevan kuormituksesta katsottiin aiheutuvan siinä määrin haittaa kalastolle ja kalastukselle, että kompensaation määrääminen oli tarpeen. Puutionnevan aiheuttama ravinne-, COD Mn - ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan alapuolisen vesistön vedenlaatuun. Kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen liittyvinä haittoina, kuten veden sameutena ja pohjan liettymisenä. Puutionnevan aiheuttama kuormitus ja Mäyränojan ja Pyhäjoen kalataloudellinen arvo huomioon ottaen alueen turvetuotannon kalataloudelliset vaikutukset edellyttävät kompensaatiotoimia. 3. Siikalatvan ympäristöpalvelut Siikalatvan ympäristöpalvelut Haapaveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena on todennut, ettei luvan myöntämiselle ole erityistä estettä. Voimassa olevaa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa tulee jatkaa. Polttoaineiden ja muiden kemikaalien varastointi ja keräily on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön ja maaperään voidaan estää. Metsitys on hyvä käyttömuoto tuotannosta poistuville alueille. 4. Oulaisten kaupungin valvontalautakunta Valvontalautakunta on Oulaisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena todennut, että Puutionnevan vedet tulee käsitellä mahdollisimman te- 14

15 hokkaalla kiintoaineen ja ravinteet poistavalla ympärivuotisella pintavalutuskentällä ja virkistyskäytön estymisestä ja haitasta on määrättävä korvaus osakaskunnalle. 5. Pyhäjokivarren kalastusalue, Matkanivan osakaskunta, Oulaisten osakaskunta ja Petäjäskosken osakaskunta Kalastusalue ja osakaskunnat ovat vaatineet, että Puutionnevan turvetuotantoalueella tulee ottaa käyttöön paras mahdollinen vesiensuojelutekniikka imeytyskenttineen. Taloudellisuus ja kannattavuus eivät saa olla perusteena lupamääräyksiä annettaessa. Lisääntyvä turvetuotanto yhdessä muun kuormituksen kanssa on liettänyt kalojen ja rapujen suojapaikat, minkä vuoksi suvannot ja osin myös nivat ovat menettäneet kalataloudellisen merkityksen pitkälle tulevaisuuteen. Kesän 2005 sähkökalastustulosten ja kalastajien havaintojen mukaan Pyhäjoen harjuskannat ovat romahtaneet, mihin on syynä huonontunut vedenlaatu. Vesialueen kuormitusta ei tule lisätä ja siksi lisäalueille ei tule myöntää lupaa. Puutionnevan turvetuotannosta aiheutuu kalataloudellista haittaa merkittävässä määrin pienivirtaamaiselle Mäyränojalle ja Pyhäjoelle laskukohdan alapuolella. Vahinkojen kompensoimiseksi on perusteltua määrätä 700 euron vuotuinen kalatalousmaksu. Humuksen värjäämä vesistö aiheuttaa mielikuvan kautta haittaa, joka ilmenee kalastuksen vähenemisenä. Lisäksi kuormituksen aiheuttamat makuhaitat koetaan varsinkin kesällä erittäin ongelmallisina. Jälkihoidon ja seurannan tulisi kestää neljä vuotta. Vesipuitedirektiivin edellyttämää pintavesien hyvää tilaa ei koko Pyhäjoen alueella saavuteta ilman kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä, jotka on aloitettava hyvissä ajoin ennen vuotta Näyttää siltä, että viranomaisten lausunnot otetaan huomioon ja vesialueen omistajien mielipiteet jäävät toisarvoisiksi. Myös elinkeino ajaa ympäristöarvojen edelle. Jo nyt on viranomaispäätöksillä luotu tilanne, jossa vuoteen 2015 mennessä Pyhäjoen vedenlaadussa ei ole tapahtunut parannusta. Pyhäjoen vesistöalueella on menossa merkittäviä kalataloudellisia hankkeita kuten lohikannan palauttaminen Pyhäjokeen ja elinvoimaisen rapukannan palauttaminen koko vesistöalueelle, jotka edellyttävät hyvää vedenlaatua. 15 Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastine lausuntojen ja muistutuksen johdosta. Vastineessaan hakija on esittänyt seuraavaa: 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Hakija on täydentänyt hakemusta uusien laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän tiedoilla, jotka on kuvattu edellä kohdassa "Vesienkäsittelymenetelmät" ja tarkentanut tuotantoalueen pinta-alaa. Jos sarkaojiin ei saada kaivettua koossapysyviä lietesyvennyksiä, jätetään ne kaivamatta. Tällöin myös vältetään kaivutöistä aiheutuva lisäkuormitus.

16 Päisteputkirakenne estää osaltaan kiintoaineen kulkeutumista eteenpäin, jolloin kiintoaine jää ojastoon. Jos kiintoainetta pääsee vielä päisteputkirakenteiden läpi, on Puutionnevalla laskeutusaltaat ja pintavalutus. Laskeutusaltaan keskimääräinen kiintoainereduktio roudattomana kautena on % ja pintavalutuksen %. Näin ollen erillisten rakenteiden suunnittelu sellaisiin sarkaojiin, joissa lietesyvennyksien kaivaminen ei onnistu, on tarpeetonta. Tarkkailua ja jälkihoitoa koskevan lausunnon osalta hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Jos ympäristölupavirasto vastoin hakijan esitystä määrää kalatalousmaksun Puutionnevan turvetuotantoalueelle, tulee maksun suuruudessa ottaa huomioon tuotannosta lähitulevaisuudessa poistuva pinta-ala. 4. Oulaisten kaupungin valvontalautakunta Puutionnevan pintavalutuskentän rakenteet on suunniteltu kesäaikaiseen käyttöön, ja niiden muuttaminen kestämään talviajan säätä on taloudellisesti hyvin raskas toimenpide. Lisäaltaiden rakentaminen tehostaa merkittävästi Puutionnevan talviaikaista vesiensuojelua, eikä ympärivuotiseen pintavalutukseen ole tarvetta vanhalla, nopeasti pienenevällä tuotantoalueella. Tarkkailutulosten perusteella Mäyränojan veden heikkoon laatuun vaikuttaa suuresti hajakuormitus. Kuten hakemuksessa on selostettu, rapuja on Mäyränojassa tavattu viimeksi 1960-luvulla ja ne hävisivät useiden ojaperkausten myötä. Ojalla ei juuri ole kalataloudellista arvoa. Kalatalousmaksun osalta hakija on viitannut hakemukseen ja edellä kohdassa 2 asiasta lausumaansa. 5. Pyhäjokivarren kalastusalue, Matkanivan osakaskunta, Oulaisten osakaskunta ja Petäjäskosken osakaskunta Lisäalueella korvataan tuotannosta poistuneita ja pian poistuvia tuotantoalueita, eikä siitä siten aiheudu merkittävää lisäkuormitusta. Parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan toimintojen uusinta kehitystasoa, joka on käytännössä sovellettavissa päästöjen estämiseksi ja minimoimiseksi. Tekniikan tulee olla teknis-taloudellisesti sovellettavissa kyseisellä alueella. Näin ollen taloudellisuus ja kannattavuus ovat myös lupamääräyksiä harkittaessa huomioon otettavia seikkoja. Puutionnevalla on sulan maan aikana käytössä pintavalutuskenttä ja vesiensuojelua tehostetaan. Puutionnevan turvetuotantoalueen vesiensuojelun voidaan katsoa olevan BAT -periaatteen mukaisella tasolla. Vaatimus luvan epäämisestä lisäalueelle on perusteettomana hylättävä. Muistutuksessa on kuvailtu Pyhäjoen vedenlaatua ja kalaston tilaa. Pyhäjoessa ilmenevät vedenlaadun ongelmat ovat seurausta kaikesta valumaalueelta tulevasta kuormituksesta. Hakemuksessa esitetyn arvion mukaan Puutionnevan turvetuotannolla ei ole muistutuksessa esitettyjä vaikutuksia 13 kilometrin päässä sijaitsevaan Pyhäjokeen. Mäyränojan veden heikkoon laatuun vaikuttaa suuresti hajakuormitus. Vaatimus 700 euron suuruisesta kalatalousmaksusta on hylättävä kohtuuttomana aiheutuvaan haittaan nähden. Maksun osalta hakija on viitannut

17 myös hakemukseen ja edellä kohdassa 2 asiasta lausumaansa. Tuotantoalueiden jälkihoitovelvoitteen pituudeksi on ympäristöluvissa yleisesti määrätty kaksi vuotta, joten vaatimus jälkihoitovelvoitteen ja -tarkkailun pidentämisestä neljään vuoteen on hylättävä. 17 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Ympäristökeskus on ympäristölupavirastoon saapuneessa lausunnossaan todennut, että hakijan vastineessa esittämät uudet vesiensuojelurakenteet on mitoitettu ohjeiden mukaisesti, vaikka yhden laskeutusaltaan valuma-alue on suurempi kuin suositusarvo. Oleellista on, että vesi saadaan jakaantumaan tasaisesti rinnakkaisille altaille. Pintavalutuskenttä on kooltaan riittävä myös lisäalueiden vesille. Sarkaojarakenteet ovat tärkeitä perusrakenteita. Jos lietesyvennyksiä ei voida kaivaa eikä niihin voida asentaa lietteenpidättimiä, tilalle on suunniteltava jokin korvaava rakenne. Tällainen voisi olla esimerkiksi useiden ojien alapuolelle sijoitettava yhteinen lietteenpidätin. Päisteputki ei pelkästään ole riittävä. Muuten vesiensuojelurakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. Hakijan vastine Hakija on saapuneessa vastineessaan todennut, että jos mataloituvien kenttien osalta annetaan erityisiä lupamääräyksiä, niissä tulee ottaa huomioon Vaasan hallinto-oikeuden antamissa päätöksissä nrot 06/0126/04, 06/0127/04 ja 06/0128/04 tehdyt ratkaisut vastaavassa kysymyksessä. Mainitut päätökset tulee ottaa huomioon myös polttoainesäiliöitä koskevissa määräyksissä. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Haapaveden kaupungissa sijaitsevan Puutionnevan turvetuotantoon sekä turvetuotantoalueen vesien johtamiseen vesiensuojelurakenteiden kautta laskuojaan ja edelleen Mäyränojan kautta Pyhäjokeen. Tuotannossa oleva pinta-ala on auma-alueet mukaan lukien 235,1 ha ja tuotannosta poistettu pinta-ala 19,8 ha. Turvetuotannon lopettamiseen liittyvien ympäristönsuojelutoimien vahvistamisen osalta hakemus hylätään. Tuotannosta poistetun ja lähivuosina poistettavan alueen jälkihoidosta määrätään tehtäväksi suunnitelma. Kalataloudellisten vahinkojen vähentämiseksi määrätään kalatalousmaksu. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.

18 18 LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 1. Puutionnevan tuotantoalueen vedet on johdettava ympäristölupavirastoon toimitetun vastineen liitteenä 1 olevan piirustuksen "Tuotantosuunnitelma" MK 1: mukaisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden, virtaamaa säätävien rakenteiden, pumppaamon ja pintavalutuskentän kautta laskuojaan. Vedet on johdettava myös pintavalutuskentälle ympärivuotisesti ja alueelle on tehtävä virtaamaa säätävät rakenteet. Virtaamansäädön toteutuksesta esitettävä suunnitelma Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle ennen rakenteiden toteuttamista. Uusien vesienkäsittelyrakenteiden on oltava toiminnassa ennen vuoden 2009 tuotantokautta. Vesiensuojelurakenteille on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. 2. Kaikissa sarkaojissa tulee olla lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja päisteputket. Tuotantoalueen ulkopuolisten alueiden on oltava eristetyt tuotantoalueesta eristysojilla, jotka on varustettu lietettä keräävin rakentein. Auma-alueiden ja ojien väliin tulee jättää riittävä suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. 3. Tuotanto on suunniteltava ja järjestettävä siten, että vesistökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. 4. Kaivumaat on tasattava ja muotoiltava ympäristöön sopiviksi sekä on huolehdittava siitä, ettei niiden taakse jää haitallisia vettymisalueita. Ojien ulottamista kivennäismaahan on vältettävä. Ojituksista, jotka ulottuvat kivennäismaahan, on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Työt on muutoinkin tehtävä niin ja sellaisena aikana, että niiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 5. Vesiensuojelurakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä muutoksia, joilla ei ole haitallista vaikutusta yksityiseen tai yleiseen etuun. 6. Vesiensuojelurakenteet ja -laitteet sekä tuotantoalueen vesien laskuoja on pidettävä kunnossa ja niiden toimivuus on tarkastettava säännöllisesti. Sarkaojat sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaat, pumppausallas ja lietesyvennykset on tyhjennettävä lietetilan täytyttyä, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse takaisin altaisiin tai ojastoon. Laskeutusaltaat ja pumppausallas on varustettava pintapuomilla turvepölyn pääsyn estämiseksi alapuoliseen vesistöön. Tiedot rakenteiden ja laitteiden toimivuudesta sekä altaiden ja syvennysten tyhjennyksestä on merkittävä käyttöpäiväkirjaan ja annettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Vesiensuojelurakenteiden ja -laitteiden sekä ojastojen kunnosta ja puhdistamisesta on huolehdittava myös tuotannon keskeytysten aikana.

19 7. Massansiirtoja ja matalakenttäojituksia sekä niihin liittyviä suunnitelmakartasta poikkeavia vesiensuojelurakenteita ja vesienjohtamisjärjestelyjä koskevat suunnitelmat on esitettävä ennakkoon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja lähetettävä tiedoksi Haapaveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19 Päästöt ilmaan 8. Tuotantotoimet sekä turpeen varastointi, käsittely ja kuljetus on suunniteltava ja ajoitettava niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. 9. Tuulen nopeutta ja suuntaa on seurattava. Melu 10. Kuntoonpano, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 11. Jätehuolto on järjestettävä Haapaveden kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti sekä muutoinkin asianmukaisesti. Ongelmajätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on oikeus niiden vastaanottoon. Luovutettaessa ongelmajätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen ja on laadittava siirtoasiakirja. Varastointi 12. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei polttoainetta pääse vuototapauksissa maaperään tai vesistöön. Voiteluaineet ja jäteöljyt on säilytettävä katetussa tilassa siten, että vuodot maaperään ja vesistöön on estetty. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 13. Tuotantoalueen yhteyteen on rakennettava riittävä määrä paloaltaita siten, että käytössä olevalla kalustolla voidaan torjua tulta kaikkialla tuotantoalueella. Lisäksi alueella on oltava yksi ns. ehtymätön vesilähde, josta tuotantokauden aikana saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa. 14. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Haapaveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Toiminnan lopettaminen 15. Jos lupakauden aikana tuotannosta poistuvilla alueilla tehdään tuotantosuunnitelmasta poikkeavia jälkihoitotoimiin liittyviä vesien johtamisjärjestelyjä tai alue siirtyy jälkikäyttöön, niistä on ennakolta ilmoitettava Pohjois-

20 Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Haapaveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotannosta poistuvien lohkojen vesiensuojelutoimia on jatkettava, kunnes toiminta ei enää sanottavasti aiheuta vesistökuormitusta. Vesiensuojelutoimia ei saa kuitenkaan lopettaa ennen kuin vähintään kaksi vuotta on kulunut tuotannon lopettamisesta. Toiminnanharjoittajan on viimeistään toimitettava Pohjois- Suomen ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi suunnitelma lohkoilla 1 5 tuotannosta vuoden 2011 loppuun mennessä poistettujen tai poistettavien alueiden (noin 160 ha) jälkihoidosta siten, että jälkihoitotoimenpiteet toteutetaan vuoden 2013 loppuun mennessä. 16. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämistä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja tuotantoalueen jälkihoidosta. Hakemukseen on liitettävä esitys toiminnan lopettamisen jälkeisestä tarkkailusta ja niiden toiminnan päättymisen jälkeen mahdollisesti aiheutuvien vesistön pilaantumisvahinkojen korvaamisesta, joista luvan saaja on vastuussa. Vastaava suunnitelma on esitettävä myös, jos lupakauden aikana huomattava osa alueesta poistuu tuotannosta ja kyseisellä alueella tehdään muutoksia vesien johtamis- ja vesiensuojelujärjestelyihin. 20 Tarkkailu- ja raportointimääräys 17. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailua. Vesistötarkkailuohjelmaa ja sen raportointiaikoja voidaan muuttaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja kalataloustarkkailuohjelmaa ja raportointiaikoja Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Kalatalousmaksu 18. Luvan saajan on vuodesta 2007 alkaen maksettava vuosittain Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle 200 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseen Puutionnevan vesien vaikutusalueella Mäyränojassa ja Pyhäjoessa. Vuodesta 2014 alkaen maksu on 100 euroa. Maksu on suoritettava kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä. Ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa erääntyvät maksut on maksettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Maksun käytöstä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus.

21 21 RATKAISUN PERUSTELUT Hakemuksen osittaisen hylkäämisen perustelut Luvan saaja on ilmoittanut tuotannon päättyvän osalla aluetta muutaman vuoden kuluessa ja noin 160 ha:n alueella lohkoilla 1 5 vuoteen 2011 mennessä. Hakemuksessa ei ole kuitenkaan esitetty näille alueille riittävän yksityiskohtaisia jälkihoitotoimenpiteitä, jälkikäyttömuotoa eikä niitä esitetä erotettavaksi tuotantoalueen vesienkäsittelyjärjestelmästä. Tämän vuoksi niille ei voida tässä päätöksessä antaa toiminnan lopettamista koskevia määräyksiä ja hakemus turvetuotannon lopettamiseen liittyvien ympäristönsuojelutoimien vahvistamisen osalta hylätään. Ympäristöluvan harkinnan perusteet Kun hakemuksessa tarkoitettua toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä määrätyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa vesienkäsittely tehostuu ja alueelta johdettavat vedet lisäalueet huomioon ottaenkaan eivät ennalta arvioiden aiheuta niin merkittäviä vaikutuksia vesistössä, ettei lupaa voitaisi myöntää. Koska tuotantoalueen lähellä ei ole asutusta, toiminnasta ei aiheudu pöly- tai meluhaittaa. Lisäalueilla ei ole sellaisia luontoarvoja, jotka estäisivät luvan myöntämisen. Kun otetaan huomioon Puutionnevan tuotantoalueelta tulevien päästöjen ehkäiseminen ja rajoittaminen, toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden vaarantumista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Turvetuotannossa tehokas ja yleisesti käytössä oleva vesienkäsittelymenetelmä on pintavalutus, joka lähtökohtaisesti on turvetuotannon vesien puhdistuksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tuotantoa harjoitetaan laajalla alueella ja viimeaikaisissa selvityksissä on todettu, että suuri osa vesistöön tulevasta kuormituksesta tulee talvella ja keväällä, jolloin maa on jäässä. Sen vuoksi tehostetun vesienkäsittelyn on oltava toiminnassa ympäri vuoden. Vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi annettavat määräykset ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaiset. Turpeen syvimmät kerrokset ovat pidemmälle maatuneet kuin pintakerros ja turvetuotantoalueen kuormitus vesistöön voi tämän takia tuotannon loppuvaiheessa olla tavallista suurempi. Turvetuotannon päästöt rehevöittävät

22 alapuolista vesistöä. Vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen käyttää mahdollisimman tehokkaita vesiensuojelumenetelmiä koko turvekentän käyttöajan. Näin ollen matalien kenttien vesiensuojelua ei voida lieventää sarkaojarakenteiden osalta, vaan rakenteet on tarvittaessa tehtävä kivennäismaahan. Pölyämisestä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi lupamääräykset 8 ja 9 sekä meluhaitan estämiseksi yleisluontoinen määräys 10 ovat riittävät, koska tuotantoalueen läheisyydessä ei ole pölylle tai melulle altistuvaa asutusta tai muita kohteita. Häiriötilanteita varten annetaan tavanomaiset varautumismääräykset. Yksityiskohtaisten määräysten tai ohjeiden antaminen kuuluu asianomaisille viranomaisille. Tuotannon lopettamista ja jälkikäyttöä koskevat määräykset annetaan lupamääräyksistä 15 ja 16 ilmenevinä. Toiminnanharjoittajalla on velvollisuus huolehtia vesiensuojelutoimista, kunnes alueelta ei tule sanottavasti enempää kuormitusta kuin luonnontilaiseltakaan suolta tai maanomistaja on ottanut alueen sellaiseen käyttöön, että turvetuotannosta johtuva kuormitus loppuu. Tuotannosta on lähivuosina poistumassa suuria alueita, joiden jälkihoitotoimenpiteet on päästöjen vähentämiseksi tarpeen tehdä mahdollisimman nopeasti. Sen vuoksi määrätään tehtäväksi erillinen kyseisiä alueita koskeva jälkihoitosuunnitelma. 22 Tarkkailu- ja raportointimääräys Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta on annettava määräykset lupapäätöksessä. Ympäristölupavirasto vahvistaa käyttö- ja päästötarkkailun, ja niiden olennainen sisältö esitetään tämän päätöksen liitteessä 2. Päästötarkkailuohjelma on tarkoitettu tuottamaan tietoa vesistöön joutuvasta kuormituksesta kaikissa olosuhteissa ja toiminnan eri vaiheissa. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarkentaa ohjelmaa. Oleelliset muutokset edellyttävät luvan muuttamista. Luvan saaja on esittänyt, että vesistötarkkailu ja kalataloudellinen tarkkailu tehdään osana Pyhäjoen vesistöalueen yhteistarkkailua ja Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus ovat lausunnoissaan hyväksyneet sen. Kalatalousmaksu Hankkeen päästöt aiheuttavat kalataloudellista vahinkoa, joka on estettävissä kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Maksu pienenee, kun hankealueen turvetuotannosta poistettujen alueiden ei enää arvioida aiheuttavan päästöjä. Maksua määrättäessä on otettu huomioon yhteisvaikutus samaan vesistöön laskevan ja alkamassa olevan Äijönnevan turvetuotantoalueen kanssa.