Kauppa- ja teollisuusministeriö

Transkriptio

1 Raportti Kauppa- ja teollisuusministeriö Päästökauppabarometri 2005 HL P

2 Sivu: 1 (13) SISÄLTÖ YHTEENVETO ESIPUHE 1. JOHDANTO VASTAUSPROSENTTI JA VASTAAJIEN PROFIILI VASTAUSTEN ANALYYSI EU PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUKSET KAUPANKÄYNTIÄ EDISTÄNEET JA HIDASTANEET TEKIJÄT VUONNA KAUPANKÄYNNIN KEHITTYMINEN RISKIENHALLINTA JA MARKKINASEURANTA CDM/JI PÄÄSTÖVÄHENNYKSET TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT JOHTOPÄÄTÖKSET... 12

3 Sivu: 2 (13) YHTEENVETO Päästökauppabarometri kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten suomalaiset yritykset ovat toimineet EU päästökaupan ensimmäisen vuoden aikana. Selvityksessä arvioitiin lisäksi sitä, miten toimijat ovat kokeneet päästökaupan ja mitä odotuksia heillä on markkinoiden suhteen. Selvitys toteutettiin helmi-maaliskuussa 2006 internetissä täytettävällä kyselylomakkeella, joka 116 suomalaisen päästökaupan piiriin kuuluvan yrityksen pyydettiin täyttää. Kyselyyn saatiin yrityksiltä 54 vastausta, ja vastausprosentti oli noin 46,5 %. Vastaajista 78 % toimii sähkön- ja/tai lämmöntuotannon kanssa teollisuudelle ja yhdyskunnille, 11 % massa- ja paperiteollisuudessa ja 11 % muulla toimialalla. Kolme neljäsosaa vastaajista on yrityksiä, joille on jaettu päästöoikeuksia vähemmän kuin tco 2 vuodessa kaudelle Vastaajista 61 % edustaa itsenäisiä suomalaisia konserneja tai yrityksiä, 24 % suomalaisen konsernin tytäryhtiöitä ja 15 % ulkomaisen konsernin tytäryhtiöitä. Suurin osa yrityksistä arvioi EU päästökaupan vaikuttavan pitkän aikavälin päätöksentekoon, kuten investointeihin, ja noin neljäsosa pitää vaikutusta yhtenä merkittävimmistä. Päästökauppa ei näytä kuitenkaan kannustavan yrityksiä vähentämään päästöjä laitosinvestoinnein, vaan kehittämään kevyemmin toimin (uusiutuvan energian lisäkäyttö, energiatehokkuuden parantaminen) olemassa olevia laitoksia. Mahdollisuus spot-kaupankäyntiin ja yritysten sisäisten vastuiden määritteleminen ovat edistäneet kaupankäyntiä päästöoikeuksilla, kun taas päästöoikeusmarkkinoiden arvioitu epätäydellisyys ja korkea volatiliteetti sekä epävarmuus kaupankäynnin vaikutuksista toisen kauden päästöoikeuksien jakoon ovat heikentäneet sitä. Noin puolet yrityksistä on käynyt päästökauppaa vuoden 2006 alkuvuoteen mennessä. Yritykset eivät ole juurikaan käyneet spekulatiivista kauppaa. Yritykset, joilla on hallussaan paljon päästöoikeuksia, käyvät kauppaa aktiivisemmin kuin yritykset, joilla päästöoikeuksia on vähän. Noin kaksi kolmannesta yrityksistä käy pääasiallisesti kauppaa välittäjän kautta joko pörssissä tai OTCmarkkinoilla. Noin neljäsosa vastanneista on pääasiassa käynyt kauppaa suoraan jonkin toisen yrityksen kanssa. Vain pieni osa yrityksistä käy pääasiallisesti itse kauppaa pörssissä tai OTCmarkkinoilla. Sekä OTC-markkinoilla että pörssissä suosituin (= % vastaajista) kaupankäyntituote oli spot-toimitus. Monien yritysten riskienhallinta päästökaupan osalta näyttää puutteelliselta. Etenkin vähän päästöoikeuksia saaneilla yrityksillä ei usein ole muodollista riskienhallintastrategiaa, ja ne ilmoittavat sulkevansa päästöoikeuspositionsa mahdollisimman harvoin. Tärkeimpiä ja laajasti käytettyjä keinoja seurata päästökaupan markkinoita ovat päästökauppaan erikoistuneet markkinaraportit ja internetsivut sekä muiden hyödykkeiden, kuten sähkömarkkinoiden, markkinaraportit. Suomalaiset yritykset eivät ole aktiivisia CDM/JI -hankkeissa. Muutama yritys on sijoittanut hiilirahastoihin. Yritykset odottavat voittopuolisesti saavansa päästökauppakaudella jonkin verran vähemmän päästöoikeuksia kuin kaudella , päästökaupan volyymin kasvavan sekä oman yrityksen että koko markkinan osalta ja päästöoikeuksien hinnan laskevan vuoden 2007 alkuun mennessä alkuvuoden 2006 tasolta. Päästöoikeuksien toiset jakosuunnitelmat ulottuvat vuoteen 2012 asti. Koska päästökauppadirektiivi on tehty pysyväisluonteiseksi ja EU on julkistanut aikomuksen vähentää päästöjä lisää vuoteen 2020 mennessä, jatkuu päästökauppa useiden arvioiden mukaan myös vuoden 2012 jälkeen. Päästöoikeuksista on siten tullut tuotannontekijä, joka tulee ottaa huomioon liiketoiminnan suunnittelussa ja riskienhallinnassa ja vaatii erityisosaamista. Päästökauppabarometrin tulokset antavat viitteitä siitä, että kaupankäynnistä päästöyksiköiden markkinoilla on vielä yrityksissä joitakin väärinkäsityksiä ja että monien yritysten toiminta erityisesti riskienhallinnan osalta ei toistaiseksi ole ollut riittävän aktiivista.

4 Sivu: 3 (13) ESIPUHE Vuosi 2005 oli EU päästökaupan ensimmäinen varsinainen toimintavuosi. Useiden maiden päästöoikeusrekisterit avautuivat vuoden aikana, ja kaupan volyymi vuoden 2005 aikana kasvoi merkittävästi. Koko vuoden aikana päästöoikeuksia vaihdettiin noin 267 miljoonaa oikeutta (tonnia) OTC-markkinoilla ja eri pörsseissä. Myös suomalaiset yritykset osallistuivat kaupankäyntiin päästöoikeuksilla. Päästökauppabarometri 2005 kyselytutkimuksella haluttiin selvittää suomalaisten yritysten valmiuksia ja toimia näillä markkinoilla vuoden 2005 aikana. Lisäksi arvioitiin sitä, miten toimijat ovat kokeneet päästökaupan ja mitä odotuksia heillä on markkinoiden suhteen. Selvitys on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta. Työtä ovat ministeriön puolelta ohjanneet erikoistutkija Juhani Tirkkonen sekä neuvotteleva virkamies Päivi Janka. Selvityksen ovat laatineet tuoteryhmäpäällikkö Harri Laurikka ja analyytikko Juha Ruokonen GreenStream Network Oy:stä.

5 Sivu: 4 (13) 1. JOHDANTO Lokakuussa 2003 direktiivistä 2003/87/EY EU:n sisäisestä kasvihuonekaasujen kaupasta tuli osa yhteisön lainsäädäntöä. ( Päästökauppadirektiivi ). Direktiivi käynnisti EU-laajuisen kaupan päästöoikeuksilla ( EU-päästökauppa ). Markkinat kattavat kaikki EU:n 25 jäsenmaata ja linkittyvät Kioton pöytäkirjan hankemekanismien (JI/CDM) kautta myös Euroopan ulkopuolelle. EU päästökaupassa yrityksen kyvylle hallita ja vähentää omia kasvihuonekaasupäästöjä muodostuu lisäarvo. EU päästökauppa tuo myös uuden riskielementin, joka on huomioitava investointipäätöksissä ja yritysjärjestelyissä sekä otettava osaksi yrityksen strategista suunnittelua. Vuosi 2005 oli EU päästökaupan ensimmäinen varsinainen toimintavuosi, ja kaupan volyymi kasvoi vuoden aikana merkittävästi. Koko vuoden aikana kaupan volyymi OTC-markkinoilla ja eri pörsseissä oli noin 267 miljoonaa tonnia 1. Päästökauppabarometri kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten suomalaiset yritykset ovat toimineet EU päästökaupan ensimmäisen vuoden aikana. Selvityksessä arvioitiin lisäksi sitä, miten toimijat ovat kokeneet päästökaupan ja mitä odotuksia heillä on markkinoiden suhteen. Selvitys toteutettiin internetissä täytettävällä kyselylomakkeella, joka 116 suomalaisen päästökaupan piiriin kuuluvan yrityksen pyydettiin täyttää. Yrityksille lähetettiin helmikuun 2006 puolivälissä ennakkoviesti, jossa tiedusteltiin myös oikeaa yhteyshenkilöä. Varsinainen vastauspyyntö kyselylomakkeeseen lähetettiin viikkoa myöhemmin yhteyshenkilölle. Viimeinen vastauspäivä oli maaliskuun 2006 puolivälissä, josta muistutettiin vielä vastaamattomia yrityksiä kolme kertaa. Kyselyyn vastanneet yritykset saivat vertailtavaksi oman vastauksensa suhteessa kaikkiin vastauksiin. 2. VASTAUSPROSENTTI JA VASTAAJIEN PROFIILI Kyselyyn saatiin yrityksiltä 54 vastausta, ja vastausprosentti oli noin 46,5 % 2. Vastaaja oli tyypillisimmin toimitusjohtaja (etenkin pienemmissä yrityksissä), energiaasioista tai energiakaupasta vastaava henkilö tai ympäristöasioista vastaava henkilö. Yrityksistä 78 % toimii sähkön- ja/tai lämmöntuotannon kanssa teollisuudelle ja yhdyskunnille, 11 % massa- ja paperiteollisuudessa ja 11 % muulla toimialalla. Vastaajista 76 % oli yrityksiä, joille oli jaettu päästöoikeuksia vähemmän kuin tco 2 vuodessa. Vastaajista 61 % edustaa itsenäisiä suomalaisia konserneja tai yrityksiä, 24 % suomalaisen konsernin tytäryhtiöitä ja 15 % ulkomaisen konsernin tytäryhtiöitä. 1 Yksi päästöoikeus oikeuttaa päästämään yhden tonnin hiilidioksidia (tco 2 ) 2 Vastausprosentti yksittäisiin kysymyksiin vaihtelee.

6 Sivu: 5 (13) Vastaajien kokoprofiili, jaetut päästöoikeudet kpl < > tco 2 vuodessa Kuva 1. Kyselyyn vastanneiden yritysten profiili, jaetut päästöoikeudet VASTAUSTEN ANALYYSI 3.1. EU päästökaupan vaikutukset Suurin osa vastaajista näkee päästökaupan vaikuttavan yrityksensä pitkän aikavälin päätöksentekoon, kuten investointeihin (noin 78 % yrityksistä). Yli viidesosa (noin 23 %) vastaajista pitää päästökauppaa yhtenä merkittävimmistä pitkän aikavälin päätöksentekoon vaikuttavista asioista. Yli 60 % vastaajista ilmoitti tehneensä toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi vuonna Useimmin käytettyjä keinoja olivat energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian käytön lisääminen (Kuva 2). Vain 7 % vastaajista ilmoittaa uusista laitosinvestoinneista ja noin 11 % vastaajista laitosten modernisoinneista keinoina vähentää päästöjä vuonna Investoinnit ja uusiutuvan energian käytön lisääminen ovat usein olleet tärkeimpiä keinoja vähentää päästöjä, kun ne ovat olleet käytössä. Yritysten mahdollisuuksia vähentää päästöjä ei selvitetty kyselyssä. Yrityksistä 11 % ilmoitti, että päästökauppa on vaikuttanut laitosten ajamiseen väliaikaisesti alas, ja noin neljäsosa kertoi päästökaupan muuttaneen tuotannon määrää. Nämä toimenpiteet kohdistuivat energia-alan yrityksiin. Yksi yritys kertoi päästökaupan vaikuttaneen laitoksen sulkemiseen.

7 Sivu: 6 (13) 60 % 50 % Vähiten tärkeä 3 2,5 Prosenttia vastaajista 40 % 30 % 20 % Tärkein 2 1,5 1 Tärkeysaste 10 % 0,5 0 % Laitoksen modernisointi Investointi uuteen laitokseen Siirtyminen muihin fossiilisiin polttoaineisiin joilla pienempi päästökerroin (esim. maakaasu jätepolttoaineet) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Energiatehokkuuden parantaminen Keinoa käytetty Muu Keinon tärkeys (1 = tärkein jne.) 0 Kuva 2. Päästövähennyskeinojen käyttö ja niiden tärkeysaste vuonna Tulevaisuuden näkymissä mikään yksittäinen keino vähentää päästöjä ei nouse yli muiden (Kuva 3). Yritysten tilanteet vaihtelevat ja siten myös eri keinojen tärkeysaste. Uusiutuvan energian käytön lisäämistä harkitsee noin 45 % vastaajista ja sitä pidetään usein samalla tärkeimpänä keinona (tärkeysasteen keskiarvo 1,6) vähentää päästöjä. Kaksi kolmasosaa yrityksistä aikoo panostaa energiatehokkuuden parantamiseen, mutta sen tärkeysaste koetaan alhaisemmaksi (keskiarvo 2,2). Noin 48 % yrityksistä harkitsee laitosten modernisointeja (tärkeysasteen keskiarvo 2,8) ja noin 33 % yrityksistä investointeja uusiin laitoksiin (tärkeysasteen keskiarvo 2,3), mutta niiden tärkeysaste koetaan vielä alhaisemmaksi. Prosenttia vastaajista 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Laitoksen modernisointi Investointi uuteen laitokseen Siirtyminen muihin fossiilisiin polttoaineisiin j... Uusiutuvan energian käytön lisääminen Energiatehokkuuden parantaminen Laitoksen ajaminen väliaikaisesti alas Laitoksen sulkeminen Vähiten tärkeä Tärkein Tuotannon määrän muuttaminen Muu 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Tärkeysaste Keino suunnitteilla Keinon tärkeysaste (1 = tärkein jne.) Kuva 3. Arvioitu päästövähennyskeinojen käyttö ja niiden tärkeysaste tulevaisuudessa.

8 Sivu: 7 (13) 3.2. Kaupankäyntiä edistäneet ja hidastaneet tekijät vuonna 2005 Monet yritykset arvioivat mahdollisuuden spot-kaupankäyntiin edistäneen kaupankäyntiä päästöoikeuksilla (Taulukko 1). Myös päästökauppastrategian ja riskienhallinnan selkiytyminen yritysten sisällä on yleensä jonkin verran edistänyt kaupankäyntiä. Kaupankäyntiä on puolestaan vähentänyt jonkin verran päästöoikeusmarkkinoiden epäkypsyys ja epävarmuus kaupankäynnin vaikutuksista seuraavaan päästöoikeuksien jakosuunnitelmaan. Taulukko 1. Kaupankäyntiä edistäneet ja hidastaneet tekijät vuonna Tekijä Mahdollisuus spotkaupankäyntiin Päästökauppastrategiasta ja riskienhallinnasta sopiminen (yrityksen sisälllä) Päästökaupan organisointi yrityksen ja/tai konsernin sisällä Päästöoikeuksien verotukseen liittyvät epävarmuudet Päästöoikeuksien kirjanpitoon liiittyvät epävarmuudet Päästöoikeusmarkkinoiden volyymi (vaihto) Päästöoikeuksien hinnan volatiliteetti (vaihtelu) Epävarmuus kaupankäynnin vaikutuksista seuraavaan päästöoikeuksien jakoon Päästöoikeusmarkkinoiden epäkypsyys Edistänyt merkittävästi Edistänyt jonkin verran Neutraali Hidastanut jonkin verran Hidastanut merkittävästi EOS/ Tyhjä 19% 20% 41% 0% 0% 20% 9% 30% 31% 9% 2% 19% 9% 20% 37% 9% 6% 19% 0% 9% 37% 28% 7% 19% 0% 4% 43% 30% 4% 20% 0% 0% 39% 35% 6% 20% 0% 6% 30% 37% 9% 19% 2% 6% 30% 30% 17% 17% 0% 2% 22% 31% 24% 20%

9 Sivu: 8 (13) 3.3. Kaupankäynnin kehittyminen Hieman yli 40 % vastaajista ilmoitti käyneensä päästökauppaa vuoden 2005 aikana. Vuoden 2006 ensimmäisten kuukausien aikana luku on ollut samaa luokkaa kuin koko vuonna Tämä johtunee yritysten vuoden 2005 päästöoikeuspositioiden tasaamisesta vuoden päästötietojen varmistuessa. Hieman yli 40 % yrityksistä ilmoitti, etteivät ne ole käyneet kauppaa päästöoikeuksilla. Erot paljon ja vähän päästöoikeuksia saaneiden yritysten välillä ovat merkittäviä: Kun eniten päästöoikeuksia saaneista yrityksistä kauppaa kävi yli 60 %, on vähän päästöoikeuksia saaneista yrityksistä käynyt kauppaa alle 10 %. Oletteko käyneet kauppaa vuoden aikana? Vuonna 2005 Vuonna 2006 Päästöoikeudet > t/a Päästöoikeudet < t/a Kaikki Päästöoikeudet > t/a Päästöoikeudet < t/a Kaikki 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Prosenttia vastaajista Kyllä Ei Tyhjä Kuva 4. Kaupankäynti vuosien 2005 ja 2006 (tammi-maaliskuu) aikana eri kokoluokissa. Yritykset käyttävät erilaisia kanavia päästöoikeusmarkkinoilla. Suurin osa (noin 64 %) asiaa koskevaan kysymykseen vastanneista yrityksistä (N = 39) käy pääasiallisesti kauppaa välittäjän kautta joko pörssissä tai OTC-markkinoilla. Noin neljäsosa vastanneista on pääasiassa käynyt kauppaa suoraan jonkin toisen yrityksen kanssa. Vain muutama yritys käy pääasiallisesti itse kauppaa pörssissä tai OTC-markkinoilla. Sekä OTC-markkinoilla että pörssissä suosituin kaupankäyntituote oli spot-tuote (56 66 %, N = 32), jossa raha ja päästöoikeudet vaihtavat omistajaa muutaman päivän sisällä kaupantekohetkestä. Noin kolmasosa vastaajista ilmoitti käyvänsä kauppaa pääasiallisesti forward-tuotteilla, joissa rahat ja päästöoikeudet vaihtavat omistajaa sovittuna päivämääränä tulevaisuudessa (usein joulukuun alussa 2005, 2006 jne.) 3.4. Riskienhallinta ja markkinaseuranta Yli 40 %:lla asiaa koskevaan kysymykseen vastanneista (N = 47) ei ole päästökauppaan liittyvää riskienhallintastrategiaa. Yli puolet vastaajista ilmoitti, että riskienhallintastrategia on olemassa joko erillisenä tai osana muuta strategiaa (esimerkiksi sähkökaupan riskienhallintastrategiaa). Tilanne on kuitenkin erilainen yrityksissä, joilla on paljon päästöoikeuksia: näistä yli 90 %:lla on päästökaupan riskienhallintastrategia.

10 Sivu: 9 (13) Vastaavasti alle tco2/a päästöoikeutta saaneista yrityksistä yli puolella ei ole riskienhallintastrategiaa. Riskienhallintastrategian toteutusta varten on laadittu käsikirja n. 30 %:lle yrityksistä. Onko yrityksellänne päästökaupan riskienhallintastrategia? > t/a < t/a Riskienhallinta osana muuta strategiaa Erillinen riskienhallintastrategia Ei riskienhallintastrategiaa Kaikki 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % N = 47 Kuva 5. Päästökaupan riskienhallintastrategian käyttö vastanneissa yrityksissä. Suuri osa yrityksistä sulkee päästöoikeuspositionsa, eli arvioitujen päästöjen ja hallussa olevien päästöoikeuksien suhteen, melko usein. Noin 20 % vastanneista yrityksistä sulkee position kuukausittain tai useammin ja yli puolet vähintään puolivuosittain. Noin kolmasosa ilmoitti sulkevansa position mahdollisimman harvoin. Vähän päästöoikeuksia saaneet yritykset sulkevat position keskimääräistä harvemmin, ja paljon saaneet useammin. Kuinka usein suljette päästöoikeuspositionne? > t/a Kuukausittain tai useammin Yritykset < t/a Kaikki Neljännesvuosittain tai useammin Puolivuosittain tai useammin Vuosittain tai useammin Mahdollisimman harvoin 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % N = 45 Kuva 6. Aktiivisuus päästöoikeusposition käsittelyssä. Yritykset eivät ole käyneet spekulatiivista kauppaa. Vain yksi yritys ilmoitti tietoisesti ottaneensa positiota markkinoilla tehdäkseen päästökaupan kautta voittoa. Tärkeimpiä ja laajasti käytettyjä keinoja seurata päästökaupan markkinoita ovat päästökauppaan erikoistuneet markkinaraportit ja internetsivut sekä muiden hyödykkeiden, kuten sähkömarkkinoiden, markkinaraportit (Kuva 7). Näiden lisäksi noin 10 % kokee jonkin muun tavan seurata markkinoita erittäin tärkeäksi. Näitä ei kyselyssä kartoitettu tarkemmin, mutta vaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi suorat asiantuntijakontaktit,

11 Sivu: 10 (13) konferenssit, seminaarit jne. Energia-alan lehtiä seurataan yleisesti, mutta niiden tärkeysaste on alhaisempi kuin edellä mainittujen tapojen. 70 % 4,5 60 % Vähiten tärkeä 4 Prosenttia vastaajista 50 % 40 % 30 % 20 % Tärkein 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Tärkeysaste 10 % 0,5 0 % Energia-alan lehdet Muiden hyödykkeiden markkinaraportit (esim. sähkömarkkinaraportit) Säännöllinen päästökauppaan erikoistunut markkinaraportti Päästökauppaan erikoistuneet internetsivut Muut internetsivut Muut lehdet Muu Keinon yleisyys Keinon tärkeysaste 0 Kuva 7. Päästökaupan markkinaseurannan keinojen käyttö ja tärkeysaste CDM/JI päästövähennykset Suomalaiset päästökauppasektorin yritykset eivät muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ole olleet aktiivisia CDM/JI -hankkeissa. Yli 90 % vastanneista yrityksistä (N = 46) vastasi, ettei CDM/JI -hankkeissa ole ollut aktiviteettia. Neljä yritystä oli sijoittanut hiilirahastoon. Yritykset eivät ole lähteneet itse mukaan päästövähennysprojekteihin. Noin neljäsosa vastanneista yrityksistä (N = 44) suunnittelee hankkivansa päästövähennyksiä CDM/JI -hankkeista tulevaisuudessa. Kuusi yritystä ilmoitti olevansa kiinnostunut sijoittamaan hiilirahastoon tai ostoyhteenliittymään. Neljätoista yritystä ilmoitti olevansa kiinnostunut hankkimaan päästövähennyksiä yhdessä mahdollisen valtion hankintaohjelman kanssa. Viisi yritystä toivoi yhteydenottoa hankintaohjelman edustajalta. Neljällä vastaajalla oli mahdollisuus toteuttaa CDM/JI -hankkeita omissa laitoksissa Suomen ulkopuolella Tulevaisuuden näkymät Yritykset uskovat saavansa kaudella jonkin verran vähemmän päästöoikeuksia kuin kaudella (Kuva 8). Noin 27 % yrityksistä odottaa määrän pysyvän nykyisellä tasolla tai kasvavan. Kaupankäynnin osalta yritykset odottavat päästökaupan volyymien kasvavan tulevaisuudessa erityisesti koko markkinan volyymin (Kuva 9). Oman yrityksen osalta noin 45 % vastaajista odottaa kaupankäynnin volyymin kasvavan ja 11 % vähenevän.

12 Sivu: 11 (13) Huomattavasti enemmän kuin kaudelle N = 47 Jonkin verran enemmän kuin kaudelle Saman verran kuin kaudelle Jonkin verran vähemmän kuin kaudelle Huomattavasti vähemmän kuin kaudelle % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Prosenttia vastaajista Kuva 8. Yritysten odotukset ilmaisten päästöoikeuksien määrästä kaudella Odotatteko kaupankäynnin volyymin kasvavan tulevaisuudessa? 80% 70% 60% 50% Oma yritys Koko markkina 40% 30% 20% 10% 0% Kyllä Ei, kaupankäynti pysyy nykyisellä tasolla Ei, kaupankäynti vähenee Ei osaa sanoa / Tyhjä Kuva 9. Yritysten odotukset kaupankäynnin volyymin kehittymisestä tulevaisuudessa. Vastaajia pyydettiin myös ennustamaan päästöoikeuden hintaa vuoden 2007 alussa (Kuva 10). Kysymykseen vastanneista yli 50 % uskoo hinnan olevan vuoden 2006 ensimmäisten kuukausien tasoa alhaisemmalla alle 25 euron tasolla. Noin 9 % vastaajista arvioi hinnan olevan yli 30 euroa. Paljon ja vähän päästöoikeuksia saaneiden yritysten välillä ei ole suuria eroja hintaodotuksissa.

13 Sivu: 12 (13) Mikä on arvionne päästöoikeuden hinnasta vuoden 2007 alussa? Yli 35 euroa euroa N = euroa euroa euroa Alle 15 euroa 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % Prosenttia vastaajista Kuva 10. Yritysten odotukset päästöoikeuden hinnasta vuoden 2007 alussa. 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Suurin osa Päästökauppabarometri 2005 kyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi EU päästökaupan vaikuttavan pitkän aikavälin päätöksentekoon, kuten investointeihin, ja noin neljäsosa pitää vaikutusta yhtenä merkittävimmistä. Päästökauppa ei näytä kuitenkaan kannustavan yrityksiä vähentämään päästöjä laitosinvestoinnein, vaan kehittämään kevyemmin toimin (uusiutuvan energian lisäkäyttö, energiatehokkuuden parantaminen) olemassa olevia laitoksia. Erityisesti uusiutuvan energian lisäkäyttöä pidetään merkittävänä keinona. Laitosinvestoinnit ovat eri mittaluokan toimenpiteitä, ja niihin vaikuttavat päästökaupan ohella monet muut tekijät. Investointihalukkuuden puute johtunee myös päästökaupan investointien kannalta melko lyhyestä horisontista ja sen luomasta epävarmuudesta päätöksentekoon. Ilmastopolitiikan pitkäjänteisyys selventää osaltaan yritysten toimintaympäristöä investointien osalta. Mahdollisuus spot-kaupankäyntiin ja yritysten sisäisten vastuiden määritteleminen ovat edistäneet kaupankäyntiä päästöoikeuksilla, kun taas päästöoikeusmarkkinoiden arvioitu epätäydellisyys ja korkea volatiliteetti sekä epävarmuus kaupankäynnin vaikutuksista toisen kauden päästöoikeuksien jakoon ovat heikentäneet sitä. Noin puolet yrityksistä on käynyt päästökauppaa vuoden 2006 alkuvuoteen mennessä. Yritykset eivät ole juurikaan käyneet spekulatiivista kauppaa. Yritykset, joilla on hallussaan paljon päästöoikeuksia, käyvät kauppaa aktiivisemmin kuin yritykset, joilla päästöoikeuksia on vähän. Pienten toimijoiden päästöoikeuksien osto- tai myyntitarve voi olla niin vähäinen, että ne eivät vielä ole aktivoituneet kaupankäynnissä. Noin kaksi kolmannesta yrityksistä käy pääasiallisesti kauppaa välittäjän kautta joko pörssissä tai OTC-markkinoilla. Noin neljäsosa vastanneista on pääasiassa käynyt kauppaa suoraan jonkin toisen yrityksen kanssa. Vain pieni osa yrityksistä käy pääasiallisesti itse kauppaa pörssissä tai OTC-markkinoilla. Sekä OTC-markkinoilla että pörssissä suosituin kaupankäyntituote oli spot-toimitus. On kuitenkin korostettava, että yllä esitetyt tulokset koskevat prosentteja yrityksistä, eivät prosentteja kaupankäyntivolyymistä.

14 Sivu: 13 (13) Monien yritysten riskienhallinta päästökaupan osalta näyttää puutteelliselta. Etenkin vähän päästöoikeuksia saaneilla yrityksillä ei usein ole muodollista riskienhallintastrategiaa, ja ne ilmoittavat sulkevansa päästöoikeuspositionsa mahdollisimman harvoin. Tämä viittaa strategiaan, jossa päästökaupan seurantaan ja kaupankäyntiin liittyvät kulut pyritään minimoimaan. Yritysten toiminnan voi selittää esimerkiksi asian vähäiseksi koettu merkitys ja/tai alhainen tietoisuus. Yrityksen, joka ensimmäisellä päästökauppakaudella on saanut päästöoikeuksia tco 2 /a, salkun arvo koko kaudelle on nykyisillä hinnoilla noin 2 miljoonaa euroa. Päästöoikeusposition arvo voi siten olla helposti luokkaa euroa, joka päästöoikeuden hinnan ja usein myös päästöjen korkean volatiliteetin vuoksi voi muuttua merkittävästi molempiin suuntiin. Position arvon muutos aiheuttaa vaihtoehtoiskustannuksen, vaikka yrityksen toteutuvassa kassavirrassa ei välttämättä näy suuria muutoksia. Siten päästökauppaan liittyvien suorien kulujen minimointiin tähtäävää strategiaa voidaan pitää yritysten kannalta riskialttiina: sillä voi voittaa, mutta myös hävitä paljon. Tärkeimpiä ja laajasti käytettyjä keinoja seurata päästökaupan markkinoita ovat päästökauppaan erikoistuneet markkinaraportit ja internetsivut sekä muiden hyödykkeiden, kuten sähkömarkkinoiden, markkinaraportit. Suomalaiset yritykset eivät ole aktiivisia CDM/JI -hankkeissa. Muutama yritys on sijoittanut hiilirahastoihin. Noin viidesosa yrityksistä kuitenkin suunnittelee päästöyksiköiden hankintaa CDM/JI-hankkeista ja yhteistyö valtion kanssa kiinnostaa yrityksiä. Näyttää siten siltä, että valtio voi omalla toiminnallaan tukea yritysten CDM/JItoimintaa. Yritykset odottavat voittopuolisesti saavansa päästökauppakaudella jonkin verran vähemmän päästöoikeuksia kuin kaudella , päästökaupan volyymin kasvavan sekä oman yrityksen että koko markkinan osalta ja päästöoikeuksien hinnan laskevan vuoden 2007 alkuun mennessä alkuvuoden 2006 tasolta. Päästöoikeuksien toiset jakosuunnitelmat ulottuvat vuoteen 2012 asti. Koska direktiivi on tehty pysyväisluonteiseksi ja EU on julkistanut aikomuksen vähentää päästöjä lisää vuoteen 2020 mennessä, jatkuu päästökauppa useiden arvioiden mukaan myös vuoden 2012 jälkeen. Päästöoikeuksista on siten tullut tuotannontekijä, joka tulee ottaa huomioon liiketoiminnan suunnittelussa ja riskienhallinnassa ja vaatii erityisosaamista. Päästökauppabarometrin tulokset antavat viitteitä siitä, että kaupankäynnistä päästöyksiköiden markkinoilla on vielä yrityksissä joitakin väärinkäsityksiä ja että monien yritysten toiminta erityisesti riskienhallinnan osalta ei toistaiseksi ole ollut riittävän aktiivista.