Sivistysvaliokunta OKM Varhaiskasvatuksen lastenhoitajien määrän kehitys ja ennakointi

Transkriptio

1 Sivistysvaliokunta OKM Viite: Asia: Hallituksen esitys eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 40/2018) Varhaiskasvatuksen lastenhoitajien määrän kehitys ja ennakointi Julkisuudessa on esitetty huoli siitä, miten käy varhaiskasvatuksen lastenhoitajille, kun vuoteen 2030 mennessä noin 9000 hoitajan vakanssia tulisi muuttaa varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin vakansseiksi. Kolmasosa henkilökunnasta olisi edelleen uudistuvassa henkilöstörakenteessa lastenhoitajia eli varhaiskasvatuksessa olisi edelleen noin lastenhoitajaa. Lastenhoitajat ovat pääosin lähihoitajia (sosiaali- ja terveysalan perustutkinto) tai lastenohjaajia (lapsi- ja perhetyön perustutkinto). Koulutusmäärät Vuonna 2015 valmistui 638 lapsi- ja perhetyön perustutkintoa ja 2083 sosiaali- ja terveysalan perustutkintoja, joissa oli suoritettu varhaiskasvatuksen tehtäviin soveltuva lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisala. Yhteensä näistä muodostuu 2721 perustutkintoa vuosittain. Eläköityminen Merkittävä osa lastenhoitajien vähentymisestä tapahtuu eläköitymisen myötä. Kevan tietojen mukaan päiväkodeissa toimivista lastenhoitajista jää vanhuuseläkkeelle vuosina ,4 %. Keva ilmoittaa lastenhoitajien määräksi , mutta luvussa on mukana muitakin kuin päiväkodissa työskenteleviä lastenhoitajia ja tilastosta ei selviä, onko mukana myös osa-aikaisesti työskentelevät. Varhaiskasvatuslakia koskevassa hallituksen esityksessä ja myös tässä laskelmassa on käytetty lastenhoitajien määränä lastenhoitajaa sillä olettamalla, että kyseessä on kokopäiväisesti työskentelevät ja lasten varhaiskasvatusaika vastaa hoitajien työaikaa. Lastenhoitajista (18 150) eläköityisi vuoteen 2031 mennessä 5336 henkilöä (29,4 %, vuositasolla 356 hoitajaa olettamalla, että joka vuosi eläkkeelle siirtyisi sama määrä lastenhoitajia). Työvoimaan jäisi hoitajaa, joista tarvitaan työhön vähintään 9080 kokoaikaista hoitajaa. Hoitajista 3734 ei työllistyisi näiden laskelmien mukaan päiväkoteihin. Heistäkin kuitenkin osa voisi työllistyä alalle osa-aikatyöhön tai esimerkiksi jos varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousisi josta syystä työvoimaa tarvittaisiin enemmän. Jos huomioidaan vanhuuseläköitymisen lisäksi myös Kevan ennuste työkyvyttömyyseläkkeelle jäävistä, eläköityviä lastenhoitajia vuosina on yhteensä henkilöä, eli 43,3 prosenttia hoitajasta. Saman prosenttiosuuden käyttäminen hallituksen esityksessä esitettyyn lastenhoitajien määrään tuottaa vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien lastenhoitajien yhteismääräksi vuosina henkilöä. Uudelleen kouluttautuminen ja alalta poistuminen Lastenhoitajista osa myös poistuu alalta muihin työtehtäviin ja yrittäjäksi. Osa lastenhoitajista hakeutuu siirtymäaikana kouluttautumaan uuteen ammattiin, esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajiksi tai sosionomeiksi. Syntyvyys, maahanmuutto ja varhaiskasvatuksen osallistumisaste

2 Syntyvyys on Suomessa vähentynyt, tämä ennakoisi vähentyvää varhaiskasvatuksen määrää. Toisaalta maahanmuuton mahdollinen lisääntyminen saattaa nostaa lasten määrää. Lasten osallistumista varhaiskasvatukseen on myös pyritty edistämään alentamalla varhaiskasvatuksesta perittyjä asiakasmaksuja ja alkavalla 5-vuotiaita koskevalla maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilulla. Mikäli varhaiskasvatuksen osallistumisaste kasvaa, mikä on ollut koulutuspoliittinen tavoite, vaikuttaa se myös lastenhoitajien määrälliseen tarpeeseen lisäävästi. Työllistyminen sosiaali- ja terveysalalle tai lapsi- ja perhepalveluihin Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneella lähihoitajalla on laaja-alaiset perusvalmiudet ammattialan eri tehtäviin ja erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä työelämän toimintakokonaisuuteen liittyvällä osa-alueella. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut lähihoitaja voi työskennellä erilaisissa hoidon ja huolenpidon, vanhus- ja vammaispalvelujen, mielenterveys- ja päihdetyön, kotihoidon, varhaiskasvatuksen, lastensuojelun, lapsiperheiden palveluissa sekä erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon avohoidon sekä laitoshoidon työtehtävissä. Työpaikkoja voi olla myös perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Työpaikat voivat olla julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla. Työnantaja päättää rekrytoinnissaan, minkälaista osaamista työhön valittavalta vaaditaan. Jos työnantaja edellyttää erikoistumista muuhun, kuin mitä tutkinnon suorittanut lähihoitaja on osana tutkintoa suorittanut, on tutkinnon suorittaneella mahdollisuus täydentää osaamistaan suorittamalla toisen osaamisalan. Työsuhteessa olevalle voidaan tehdä oppisopimus tai opiskelija voi hakeutua esimerkiksi työn ohella monimuotokoulutuksena suorittavaan koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen koulutusjärjestelmä mahdollistaa osaamisen täydentäminen joustavasti, kun siihen on tarve mm. uudelleen kouluttautumisen ja alan vaihdon vuoksi. Ammatillisen perustutkinnon tai perustutkinnon osien suorittaminen on opiskelijalle maksutonta. Lastenohjaajat, jotka ovat suorittaneet lapsi- ja perhetyön tutkinnon voivat sijoittua myös seurakuntien lapsityön kerhoihin kuten tapahtuu tälläkin hetkellä. Myös lapsi- ja perhetyön järjestöt ovat mahdollisia työllistymisen paikkoja. Työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointi Ammatillisen koulutuksen järjestäjät vastaavat koulutustarjonnallaan alueensa osaamistarpeisiin. Yhdessä alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa koulutuksen järjestäjät ennakoivat työvoima- ja osaamistarpeita. Koulutuksen järjestäjät voivat suunnata joustavasti koulutustarjontaansa osaamistarpeiden mukaisesti hyödyntäen sosiaali- ja terveysalan perustutkintojen laaja-alaisuutta ja muiden osaamisalojen tuottamaa osaamista. Joustavat urapolut ja jatkokouluttautumisen väylät Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettamassa varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumia, jonka tehtävänä on edistää koulutustahojen välistä yhteistyötä ja seurata varhaiskasvatusten koulutusten kehittämistä ja muutosprosesseja. Kehittämisryhmän tehtävänä olisi myös seurata uusinta koulutusalan tutkimusta ja tehdä esityksiä perus- ja täydennyskoulutuksen sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön urapolkujen ja jatkokouluttautumisen väylistä.

3 Sivistysvaliokunta OKM Viite: Asia: Hallituksen esitys eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 40/2018) Sosionomien toimenkuvan tarkemmasta sääntelystä varhaiskasvatuslaissa Eräissä sivistysvaliokunnan saamissa lausunnoissa on vaadittu, että sosionomien aseman turvaamiseksi toimenkuva näkyisi paremmin laissa. Varhaiskasvatuksen henkilöstön toimenkuvista (lastentarhanopettaja, erityislastentarhanopettaja, ammatillinen ja hallinnollinen johtaja, lastenohjaaja) ei säädetä voimassa olevassa laissa muutoin, kuin että päiväkodeissa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laatimisesta vastaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaava henkilö. Työnantaja päättää toimenkuvista. Tähän vallitsevaan pääsääntöön ei hallituksen esityksessä esitetä muutosta. Työnantajan tehtävä on edelleen laatia varhaiskasvatuksen henkilöstön toimen- ja tehtäväkuvaukset. Harvoin, jos silloinkaan, lain tasolla säädetään henkilöstön tehtävänkuvista, edes niillä aloilla, joissa kelpoisuusehdot ja suojatut ammattinimikkeet ovat voimassa. Lähinnä merkittävän julkisen vallan käyttöön liittyvät tehtävät on laissa joissain tilanteissa säädetty tietyn viranhaltijan tehtäviksi. Onkin poikkeuksellista, että varhaiskasvatuslakiehdotukseen sisältyy jo nykyisellään eräitä varhaiskasvatuksen sosionomeja koskevia säännöksiä ja että perusteluissa on tietyiltä osin ohjattu laintulkitsijoita ohjamaan varhaiskasvatuksen sosionomeille tietynlaisia vastuualueita (23 ja sen perustelut ja sosionomien kelpoisuuden säätämisen kohdalla (27 :n perustelut). Hallituksen esityksessä ei avata tarkemmin varhaiskasvatuksen henkilöstön (erityisopettaja, opettaja, sosionomi, lastenhoitaja, perhepäivähoitaja) toimenkuvia. Paikallisen taso joustavuus on katsottu tehokkaalle työn organisoinnille eduksi. Ongelmana nykykäytännössä on kuitenkin ollut se, että joissain yksiöissä määrittelemätön työnjako on johtanut kaikki tekevät kaikkea - ajatteluun, riippumatta henkilön koulutuksesta ja osaamisen vahvuusalueista. On selvää, että eri koulutukset tuottavat tehtäviin tarvittavaa yhteistä, mutta myös keskenään erilaista osaamista. Laissa säädettäväksi ehdotetut tehtävänimikkeet antavat hyvän pohjan työnantajan toimesta laadittaville toimenkuville ja paremmalle johtamiselle. Varhaiskasvatuksen henkilöstön erilaista koulutusten tuottamaa ja työtehtävissä tarvittavaa osaamista on jäsennetty ja kuvattu useissa yhteyksissä mm. Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan jaostossa koskien varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutusta ja osaamista (STM 2007:7) ja Varhaiskasvatuksen koulutuksia koskevassa arvioinnissa (Korkeakoulujen arviointineuvosto 7:2013). Viimeisin ehdotus varhaiskasvatuksen henkilöstön eri ammattiryhmien tehtävä- ja osaamisprofiileista on tehty Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartassa (OKM 2017:30), josta oheinen liiteteksti. Varhaiskasvatuksen järjestäjät voivat käyttää esimerkiksi Tiekartan jäsennystä tarkempien toimenkuvien laatimisessa. OKM kanta: Opetus- ja kulttuuriministeriön käsityksen mukaan hallituksen esityksessä ei ole syytä avata tarkemmin varhaiskasvatuksen henkilöstön (erityisopettaja, opettaja, sosionomi, lastenhoitaja, perhepäivähoitaja) toimenkuvia. Opetus- ja kulttuuriministeriön käsityksen mukaan sosionomien toimenkuvaa on jo nykyisessä muodossaan avattu riittävästi, ja enemmän kuin muiden tehtävänimikkeiden. Tämä on ollut jossain määrin perusteltua uudesta tehtävänimikkeestä säätämisestä johtuen, mutta tarkempi lakitasoinen määrittely johtaisi muihin aloihin nähden poikkeuksellisen tarkkaan ja toimintaa jäykistävään sääntelyyn.

4 LIITE Poiminta Tiekartasta, sivu 87-: 3.2 Eri ammattiryhmien tehtävä- ja osaamisprofiilit Päiväkoti on moniammatillinen kasvatusyhteisö, jossa tarvitaan monenlaista, toisiaan täydentävää osaamista. Kasvatus, opetus ja hoito ovat päiväkodin toiminnassa toisiinsa kiinteästi nivoutuneina. Olennaista on rakentaa lasten arki kokonaisuudessaan sellaiseksi, että se tukee varhaiskasvatuslaissa ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa esitettyjä arvolähtökohtia, tavoitteita ja painotuksia. Lasten kasvun ja oppimisen kannalta yhtä merkityksellisiä ovat tilanteet, jotka tapahtuvat eteisessä, leikkihetkissä, ulkoilussa, ruokailussa kuin erilaisissa ohjatuissa tilanteissakin. Tästä seuraa se, että kaikki päiväkodin ammattilaiset ovat tekemisissä kasvatuksen, hoidon ja opetuksen kanssa kukin kuitenkin oman tehtäväkuvansa mukaisesti. Toimiva moniammatillisuus edellyttää sekä oman että muiden ammattiryhmien ydinosaamisen ja vastuiden tunnistamista ja tunnustamista. Tällaisen prosessin kautta kaikkien ammattiryhmien erilaisen koulutustaustan tuottama osaaminen voidaan hyödyntää ja kehittää relationaalista asiantuntijuutta (ks. Edwards 2011) Varhaiskasvatus kokonaisuutena ja päiväkodit sen osana, ovat kiinteästi sidoksissa ympäröivään yhteiskuntaan. Varhaiskasvatuksen ammattilaisten tehtäviin kuuluukin toimia eräänlaisina välittäjinä eri toimintatasojen perheiden, päiväkoti-instituutioiden ja kunnan palvelurakenteen välillä. Tällainen vuorovaikutus ja havaintojen välittäminen tukevat palveluiden laadun kehittämistä. Seuraavassa esitetään alustava ehdotus päiväkodin eri ammattiryhmien ammatillisista profiileista tiivistetysti. Varhaiskasvatuksen opettaja vastaa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kokonaisvaltaisesta pedagogisesta suunnittelusta, kehittämisestä ja arvioinnista kasvattajatiimissä. Varhaiskasvatuksen opettaja vastaa ryhmän opetuksesta ja siihen liittyvien suunnitelmien laadinnasta ja niiden toteuttamisesta yhteistyössä kasvattajatiimin kanssa. Varhaiskasvatuksen opettaja osallistuu koko kasvatusyhteisön toimintakulttuurin arviointiin ja kehittämiseen. Hänen vastuullaan on moniammatillinen ja verkostoihin liittyvä yhteistyö koulun, terveydenhuollon sekä lasten erityispalveluiden kanssa erityisesti silloin kun yhteistyö liittyy lapsen kehityksen ja oppimisen kysymyksiin. Hän vastaa myös yhteistyöstä perheiden kanssa mainittuihin asioihin liittyen. Varhaiskasvatuksen opettaja vastaa myös sellaisten käytäntöjen kehittämisestä, jotka mahdollistavat vanhempien osallistumisen varhaiskasvatustoiminnan kehittämiseen. Lisäksi hän vastaa ryhmän pedagogisen toiminnan viestinnästä. Varhaiskasvatuksen sosionomi osallistuu lapsiryhmän hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen sekä yhdessä varhaiskasvatuksen opettajan kanssa lapsiryhmään toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Varhaiskasvatuksen sosionomi osallistuu myös koko kasvatusyhteisön toimintakulttuurin arviointiin ja kehittämiseen. Hänen vastuullaan on moniammatillinen ja verkostoyhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluiden ja erityispalveluiden kanssa erityisesti silloin kun yhteistyö liittyy lapsen elämäntilanteeseen. Varhaiskasvatuksen sosionomin vastuisiin kuuluu myös tiivis yhteistyö perheiden kanssa lapsen hyvinvoinnin ja perheiden keskinäisen verkostoitumisen tukemiseksi. Varhaiskasvatuksen sosionomi tuntee kunnan ja maakunnan perhepalveluiden verkoston, palvelut ja toimintatavat ja osaa ohjata perheitä erilaisissa tukea tarvitsevissa tilanteissa matalalla kynnyksellä. Koska varhaiskasvatuksen sosionomeja ei mahdollisesti toimi kaikissa lapsiryhmissä, kuuluu tehtävään kasvattajayhteisön muun henkilöstön tukeminen tällä erityisvastuualueella. Lastenhoitaja toimii osana kasvattajatiimiä ja osallistuu toiminnan kehittämiseen ja arviointiin. Työssä keskeistä on sensitiivinen vuorovaikutus lasten kanssa. Lastenhoitajan tehtävässä painottuu erityisesti lasten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen. Lastenhoitaja toimii yhteistyössä perheiden kanssa tehtäväalueellaan.

5 Varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtäväkuva vaihtelee riippuen siitä, toimiiko hän konsultaatio- vai ryhmän ohjaustehtävissä. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja toimii asiantuntijana lapsen tuen tarpeen havaitsemiseen suunnitteluun ja arviointiin liittyvissä asioissa, sekä näiden huomioimiseen lapsen, ryhmän, aikuisten ja päiväkodin toiminnassa. Samoin hän toimii asiantuntijana oppimisympäristöjen ja pedagogiikan kehittämisessä sekä lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen edistämisessä. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja tuntee kunnan erityisen tuet palvelut ja osaa ohjata henkilöstöä ja perheitä palveluihin hakeutumisessa. Päiväkodin johtaja vastaa kasvatusyhteisön toiminnasta, päiväkodin pedagogiikan kokonaisuudesta sekä toimintakulttuurin tietoisesta rakentamisesta, arvioinnista ja kehittämisestä varhaiskasvatusta koskevien lakien, asetusten ja toimintaa ohjaavien pedagogistensuunnitelmien mukaisesti. Hän vastaa myös käytettävissään olevien resurssien suuntaamisesta. Päiväkodin johtaja johtaa päiväkotiin liittyviä verkostoja, yhteistyösuhteita ja rakenteita, sekä osallistuu niiden toimintaan ja arviointiin. Hän toimii alueensa varhaiskasvatuksen kehittämisverkostossa ja välittää lasten, perheiden ja ammattilaisten näkökulmia alueen varhaiskasvatuspalveluiden kehittämiseen. Päiväkodin johtaja vastaa päiväkodin viestinnästä.