Turvemaiden rooli ilmastonmuutoksessa millainen käyttö on ilmaston kannalta järkevää. Kari Minkkinen Metsätieteiden laitos, HY
|
|
- Johanna Saarinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Turvemaiden rooli ilmastonmuutoksessa millainen käyttö on ilmaston kannalta järkevää ja kestävää? Kari Minkkinen Metsätieteiden laitos, HY
2 Sisältö Miten metsäojitus ja metsätalous on vaikuttanut t soihin? Mitä suometsiä tulisi käsitellä ilmastonäkökulmasta?
3 Suomen suot ja metsäojitus tus Metsätaloudellisesti kannattamattomia ojitusalueita vähintään 0.83 milj. ha
4 Kasvihuonekaasut soilla Luonnontilainen Suo Ilmakehän kasvihuonekaasut: CO 2, CH 4 & N 2 O CO CO 2 2 CH 4 Foto- Respiraatio synteesi Metsäojitettu suo Ilmakehän kasvihuonekaasut: CO 2, CH 4 & N 2 O CO CO N 2 2 O CH 2 4 Lannoitus- Foto- vaikutus Resp. synteesi NO 3 Kasvillisuus Puusto Hapellinen turve Hapellinen hajotus Karikevuo Denitrifikaatio OJA Karikevuo Hapeton hajotus Turpeen kertyminen Hapellinen turve Hapellinen hjt hajotus Hapeton turve Hiilen kertyminen Hapeton turve Hapeton hajotus 4
5 Maahengitys kasvaa ojituksen jälkeen Suorassa suhteessa vedenpinnan tasoon (60 cm asti) Jos orgaanisen aineen hajotuksesta aiheutuva päästö ylittää tuotoksen, johtaa tämä maan hiilivaraston vähenemiseen undrained drained (Silvola et al: J. Ecol 1996, 84: )
6 Metsäojitettujen tt j soiden KHK-taseet t Mitä tutkimuksia on olemassa? Kaasupäästömittaukset kammioilla, alkaen 1980-luku (Silvola ym. 1986, 1996) - eivät taseita, vaan hengityksen päästöjä Hiilivarastonmuutosmittauksia (Minkkinen ja Laine 1998, Minkkinen ym. 1999) Kaasumittauksia ja mallituksia (Minkkinen ym. 2007, Ojanen ym. 2010, 2011) Hiilivarastonmuutosmittauksia (Simola ym. 2010) Koko metsikön kaasutasemittauksia (Lohila ym. 2008, 2011, julkaisemattomat) t) Ulkomaisia tutkimuksia niukasti
7 Minkkinen & Laine 1998 turvenäyteaineisto 875 näytepistettä (turveprofiilia) 280 ojitetulla suolla Luonnontilaisten tiheysaineisto i i t n. 400 profiilia/200 koealaa Vertailu: turpeen hiilivarasto samalla paikalla ennen ja 60 v. jälkeen ojituksen Painuminen ja hiilitiheysmuutos 80 cm asti.
8 Turpeen hiilivaraston muutoksen määritys (C ojit C lutil)
9 Lakkasuon aineisto - siitepölyanalyysit yy UD55 UD45 UD35 UD25 UD15 DR5 DR15 DR25 DR35 Depth (cm) Proportion of alnus + betula pollens (%)
10 EC mittaukset Lettosuo, Mtkg Kalevansuo, Vatkg Kuva: Kari Minkkinen
11 Manuaaliset kammio mittaukset CO2, CH4, N2O eri respiraatio-komponentit tit kariketuotos -> hiilitaseen mallitus
12 1000 Maan hiilitaseita metsäojitetuilla boreaalisilla soilla nielu (+), g C m-2 a-1 Hiilen päästö (-) / Minkkinen and Laine 1998 Minkkinen et al 1999 Simola ym Ojanen et al Kalevansuo_EC Lettosuo_EC Alkkia_EC (Lohila 2008) Flanagan2011_EC_dryUD Turetsky 2011 Meyer et al (temp.)
13
14
15 Minkkinen & Laine 1998 vs. Ojanen ym. 2013: suotyyppi Karut nieluja, rehevät lähteitä = Karut nieluja, rehevät lähteitä
16 Minkkinen & Laine 1998 vs. Ojanen ym. 2013: ilmasto Päästöt lisääntyvät pohjoiseen <> Päästöt lisääntyvät etelään
17 Ojanen et al. 2013: The current greenhouse gas impact of forestry-drained boreal peatlands Maan hiilitaseeseen vaikuttaa: Pohjaveden keskisyvyys Suotyyppi: karut vs. rehevät Puuston sidonta suurempi kuin turpeen hajotus: kokonaisvaikutus: KHK-nieluja (Ojanen et al. 2013)
18 Hajotus vs. kariketuotos t Kariketuotos, g CO 2 m -2 vuosi -1 (Ojanen et al. 2013)
19 EC mittaukset Rehevä: lähde Karu: nielu emission of CO g CO month -1 2 m CO 2 m -2 ) Monthly NEE (g Kuva: Kari Minkkinen
20 (Minkkinen et al. 1999) Pitkäaikainen C-taseen muutos Lakkasuo 100 Chang ge in C balance (g C m -2 a -1 ) tree stand peat ground vegetation total VSN 2 - VSR 3 - IR 4 - RaTR
21 Lyhytaikainen y muutos, pieni kuivatus, Lakkasuo VSN Control Drawdown Control Drawdown Control Drawdown Control Drawdown Impact: -195 g CO2 Impact: -306 g CO2 Based on Riutta et al. 2007
22 Biomass, short-term and long term change, Ground vegetation Lakkasuo Trees Sphagna other moss herbs leaves woody mat. Pine Spruce Birch ud dr4 dr44 ud dr4 dr44 ud dr4 dr44 Ombrotrophic Oligotrophic Mesotrophic ud dr4 dr44 ud dr4 dr44 ud dr4 dr44 Ombrotrophic Oligotrophic Mesotrophic (Anttila, 2008)
23 Above ground litter production, short-term and long term change, Lakkasuo 2 season -1 mass, g m -2 dry m Sphagna Other mosses herbs leaves needles woody mat. cones ud dr4 dr44 Ombrotrophic ud dr4 dr44 Oligotrophic ud dr4 dr44 Mesotrophic (Anttila, 2008)
24 Decomposition rates, short-term and long term change, Lakkasuo Fig. 3 Decomposition rates at the community level (weighted average of decomposition rates of the litter types present at the given nutrient and WT regime plot; annual input of each litter type (g m-2) in year 1 and year 2 used as the weight). Strakova et al. 2011
25 Strakova et al Two year litter production- decomposition balance, Lakkasuo
26 Eli ojituksen jälkeen turpeen hajotus lisääntyy kariketuotos lisääntyy pintaan kertyy erityisesti rämeillä uutta humusta, jopa nopeammin kuin luonnontilaisilla Mutta riittääkö tämä kompensoimaan alapuolisen turpeen hajotuksen ja Onko tilanne sama kaikilla suotyypeillä?
27 Case karun rämeen ojitus: Kalevansuo A clear C sink in all years 2006 C sink smaller: Dry summer (low GPP) Late spring (low GPP) Warm fall (high R) Tree stand total C sequestration: 600 g CO2 m -2 a -1 (ag: 460) Soil (litter, peat) CO2 sink of 270 g CO2, i.e. 74 g C m -2 a -1. CH4 sink of 0.1 g m -2 a -1. Net leaching estimated at 10 g C m -2 a -1. The peatland would be a C sink even if trees were harvested.
28 Mutta onko Kalevansuo ollut aina hiilen 20 nielu? Simuloitu kehitys: Soil C stock Tree C stock_unthinned Tree C stock_thinned Soil OM Decay_CO Litter Production_CO L-D_CO2-200 DOC-C -300 CH4-C Soil C-balance
29 Case rehevän suon ojitus: Lettosuo Ecosystem a C source (ca 100 g CO2 m -2 a -1 ) Years very dff different: 2010: : : 238 Tree stand total C sequestration ca 1000 g CO 2 m -2 a -1 (ag: 780) Soil C loss of ca. 300 g C m -2 a -1
30 Ojituksen vaikutus hiilivarastoihin, KHKpäästöihin ja säteilypakotteeseen metaanipäästö pienenee 10 -> 0 g CH4 a-1 turve hajoaa 14 g C m-2 a-1 (netto) Laskelmassa turve hajoaa 14 g C m-2 a-1 (netto) (Laine et al. 1997)
31 Turpeen hajoamisnopeuden vaikutus kg m-2 limäärä tur rpeessa ja puustossa, Peat_ud Peat_dr Total 1 Total 2 Peat_Lettosuo Total 1 Lettosuo Total 2 Lettosuo 14 g C m-2 a-1 (Laine et al. 1997, Lakkasuo) Hiil g C m-2 a-1 (Lettosuo, mittaukset ) (Redrawn from Laine et al. 1997)
32 Onko suometsätalous kestävää? Puuston vs. maan hiilivarastot Ojitettaessa siirtyy keskimäärin 6 kg C m-2 puustoon pois ilmakehästä. Määrä riippuu metsiköstä (kasvupotentiaali) ja metsätaloustoimenpiteistä (kuinka usein hakataan) Puutuotteissa (sellu ja paperi) varasto vain 0.6 kg Jos maaperä (turve) hajoaa ja päätyy ilmakehään, voi metsätalous olla kestävää, jos hävikki on korkeintaan sama 6-7 kg/m2 Luonnontilaisen suon turpeessa hiiltä keskimäärin 50 kg/m3, ojitetussa 75 kg/m3. Luonnontilaista turvetta saa hävitä siis korkeintaan 12 cm. Runsaspuustoisessa korpikuusikossa (Rhtkg, Mtkg) puustoon sitoutuu enemmän hiiltä (8-9 kg/m2), mutta myös alkupuusto on suurempi, joten muutos on samaa luokkaa (6 kg/m2) PtkgII Männikkö (Laine et al. 1997)
33 EC-measured peatland C balances - without harvesting warming impact cooling impact Cropland, barley Cropland, grass Afforested cropland Drained forest, nutrient poor Drained forest, nutrient rich Lohila, presentation in Suoseura 2012
34 EC-measured peatland C balances - with harvesting (= soil balance) warming impact cooling impact Cropland, barley Cropland, grass Afforested cropland Drained forest, nutrient poor Drained forest, nutrient rich Lohila, presentation in Suoseura 2012
35 Entäpä albedo: kompensoi osan puuston nieluvaikutuksesta Ilmastovaikutus samaa luokkaa puuston hiilen sidonnan kanssa mutta vastakkainen eli ilmastoa lämmittävä! (Lohila et al. 2010)
36 Albedo Maan kaasut vs. albedo Maa+puut vs. albedo albedon vaikutus = n. 5 g metaania
37 Muiden metsätaloustoimenpiteiden Hakkuut Hakkuutähteet Maanmuokkaus vaikutuksia
38 O 2 m 2 day 1 gco Hakkuut Hakkuualue selvä hiilen lähde useita vuosia hakkuun jälkeen (~550 g C/season) Pintakasvillisuus kärsii, mutta toipuu hitaasti A R ECO NEE P G Mäkiranta ym
39 Hakkuutähteiden vaikutus turvemaahan RTOT RTOT_LR CO2 m-2 h-1 g N2O N2O_LR mg N2O m-2 day (Mäkiranta et al. 2011) 0 ay-1 mg CH4 m-2 d CH4 CH4_LR Jan Apr Jul Oct Jan Apr Jul Oct Jan Apr Jul Oct Jan
40 Hakkuutähteiden vaikutus turvemaahan Results 3500 suggest priming, or 3000 moisture/ 2500 temperature 2000 effects CO2 eq m-2 season n R TOT _LR R TOT dec_lr dco2 dn2o
41 Maanmuokkauksen k vaikutus (Pearson et al. 2012)
42 Maanmuokkauksen k vaikutus Muokkauksen vaikutus vähäinen mättään pohjalla pidemmälle hajonnutta materiaalia, joka hajoaa hitaasti, vaikka käännetään pintaan. (Pearson et al. 2012)
43 Ojitettujen j soiden hiilitaseet Onko jotain opittu? Taseet vaihtelevia! Vaihtelu ei kuitenkaan kokonaan johdu epätarkoista menetelmistä. Kasvupaikan ravinteisuus vaikuttaa: Nielut karuhkoja soita, mäntyvaltaisia, avoimia, rehevä pintakasvillisuus, huonohko kuivatus Rehevät suot lähteitä: suurempi turpeen hajotus, vähemmän pintakasvillisuutta, parempi kuivatus Puuston hiilensidonta id ja kariketuotos merkittävässä ä ä asemassa. Rehevien ojitusalueiden puuston nopea kasvu ei kuitenkaan näytä kompensoivan vastaavasti turpeen nopeutunutta hajotusta.
44 Ojitettujen j soiden hiilitaseet Onko jotain opittu? Metsätaloudessa pidettävät, puunkasvultaan parhaat paikat ovat lähteitä ja tullevat olemaan lähteitä. Hakkuut lisäävät päästöjä, koska sitova kasvillisuus häviää joksikin aikaa. Metsätaloudesta poistuvat, karut, ovat enimmäkseen nieluja ja tulevat todennäköisesti pysymään nieluina ilman toimenpiteitä niin kauan kun puuston kasvu jatkuu.
45 Entä tulevaisuus?
46 Tg C Hiilen määrä Pohjois-Pohjanmaan Pohjanmaan suopuustossa, skenaariot ojitetut TEM, Risu+, Nykyilmasto H&H, Risu-, Nykyilmasto TEM, Risu+, Ilmastonmuutos H&H, Risu-, Ilmastonmuutos ojittamattomat Salminen & Sievänen, Minkkinen &Ojanen
47 PP:n metsänkasvatuskelvottomat t k tt t Metsänkasvatuskelvottomat, KHK-taseet Metsänkasvatuskelvottomat, GWP100 Gg KHK/ vuosi CO2 CH4 N2O Gg CO2 ekv v. / vuosi CO2 CH4 N2O Yhteensä Minkkinen & Ojanen
48 Soiden päästöskenaariot ilmaston muuttuessa Ilmastonmuutos: monensuuntaisia vaikutuksia, ei yksimielisyyttä lisääntyvätkö päästöt enemmän kuin sidonta. Sateisuus lisääntyy mutta koska k lämpötila ja haihdunta myös kasvavat, maan kosteuden muutoksesta ei luotettavia ennusteita Kasvukauden piteneminen: kevät vs. syksy (lämpö vs. valo- ja sen puute) Myös kasvillisuusyhteisöjen i muutos muuttaa KHK-päästöjä: ombrotrofisoituminen: CO2, CH4 48
49 Johtopäätöksiä: Soiden metsätalouskäyttö? Voidaanko soita ylipäänsä käyttää metsätalouteen kestävästi? Kestävyys hiilimielessä: turvekerrokset säilyvät! Tällöin soiden käytön pitäisi keskittyä alueille, joilla maan hiilitase on positiivinen, vaikka kuivatus on kunnossa ja puut kasvavat. Onko meillä tällaisia paikkoja? On. Ne ovat niitä karuja, puustoisia alueita, varputurvekankaita, joilla sammalkasvu jatkuu ojituksen jälkeenkin. Suuri osa muista alueista, erityisesti ne metsänkasvultaan parhaat kohteet, ovat hiilen lähteitä. Eivät ole kestävällä pohjalla, koska maan hiili siirtyy ilmakehään vähitellen. Näitä paikkoja ovat hyväkasvuiset ojitusalueet, korvet ja ravinteikkaat rämeet (Rhtkg, Mtkg, Ptkg). Todennäköisesti myös kaikkein karuimmat ojitusalueet (Jätkg) ovat lähteitä, koska vedenpinnan lasku on aiheuttanut hajotuksen kiihtymisen, mutta ei tuotoksen lisäystä. Hyvin ohutturpeiset korvet (10 cm) eivät voi menettää maan hiiltä enempää, kuin mitä puusto kerryttää. Periaatteessa kestävää. Kunnostusojituksia kannattaa välttää: lisäkuivatus nostaa päästöjä sekä ilmaan että vesistöihin. PUUSTO huolehtii htii kuivatuksesta! k t Avohakkuiden välttäminen ja siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen voisi olla järkevää ilmastomielessä (kariketuotokseen ei tule katkosta).
50 Johtopäätöksiä: Soiden metsätalouskäyttö? Kestävyys ilmastomielessä: hiilen lisäksi metaani huomioitava, lyhyellä tähtäimellä sen vaikutus on huomattava. Vaikuttaa ennallistamisen järkevyyteen. Toisaalta albedon muutos vastakkainen. Metsätaloudellisesti kannattamattomien soiden käyttö: ennallistumaan jättäminen säilyttää (kasvattaa) hiilivarastot, ja metaanipäästön kehittyminen on hidasta.
51 photo: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Kiitos!
Onko jotain opittu? Metsätieteiden laitos, HY
Havaintoja ojitettujen soiden hiilitaseista Onko jotain opittu? Kari Minkkinen Metsätieteiden laitos, HY Kasvihuonekaasut soilla Luonnontilainen Suo Ilmakehän kasvihuonekaasut: CO 2, CH 4 & N 2 O CO CO
LisätiedotMetsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?
Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut
LisätiedotMetsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?
Metsäojitus ilmaston tuhoaja vai pelastaja? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Nuorten Akatemiaklubi 16.3.216 Ilmastonmuutoksen aiheuttajat (IPCC 215: http://ar5 syr.ipcc.ch/ ) AFOLU 24 % = agriculture,
LisätiedotMetsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt
Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt Kelvottomat käyttöön 13.3.2018 Paavo Ojanen 1, Kari Minkkinen 1, Timo Penttilä 2 1 Helsingin yliopisto / 2 Luonnonvarakeskus Metsänkasvatuskelvottomat
LisätiedotMetsäojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja entä sitten
Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja entä sitten Paavo Ojanen Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos Suoseuran 65 vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo 26.11.2014 Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo,
LisätiedotKasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla
Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen
LisätiedotTurvemaiden hiilitaseen tulevaisuus. Kari Minkkinen Metla, HY
Turvemaiden hiilitaseen tulevaisuus Kari Minkkinen Metla, HY Turvemaiden hiilitaseen tulevaisuus Menneisyys Nykyisyys - Tulevaisuus Kertooko suon menneisyys nykyisyydestä tai tulevaisuudesta? Miten ilmastonmuutos
LisätiedotSisältö. Kalevansuo, Loppi Lettosuo, Tammela
Sisältö Kalevansuo, Loppi Lettosuo, Tammela! ""# $ %&!! Kaamanen: EC + chamber # Lompolojänkkä: EC + chamber Sodankylä: EC + chamber (212 ) Tervalamminsuo: EC + chamber (212 ) Alkkia: EC + chamber Jokioinen:
LisätiedotSuometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen
Suometsien käytön vaikutus ilmastoon kolme tietä tulevaisuuteen Paavo Ojanen, Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Ilmansuojelupäivät, 21.8.2019 Tiedot: VMI11 / Antti Ihalainen Metsäojitus 111 vuotta!
LisätiedotOvatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde?
Funded by LIFEPeatLandUse LIFE12ENV/FI/1 Anne Tolvanen & Miia Saarimaa Ovatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde? Paavo Ojanen (Helsingin yliopisto, paavo.ojanen@helsinki.fi) Kari Minkkinen (Helsingin
LisätiedotLannoituksen pitkäaikaisvaikutukset
Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset vähäravinteisten ja ravinneepätasapainoisten metsäojitusalueiden kasvihuonekaasupäästöihin Paavo Ojanen 1, Kari Minkkinen 2, Timo Penttilä 1, Anne Tolvanen 1 1 Luonnonvarakeskus
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen
Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän
LisätiedotMitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi?
Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi? Raija Laiho Luonnonvarakeskus 1 17.12.2015 Miksi Suomessa on ojitettu niin paljon? Maatalouteen
LisätiedotKunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon
Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon Tuula Larmola, Mika Nieminen, Ari Laurén, Sakari Sarkkola, Aleksi Lehtonen 1 19.11.2015 Tavoitteena tarkentaa metsäojitettujen
LisätiedotSuometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen
Suometsien käytön vaikutus ilmastoon kolme tietä tulevaisuuteen Paavo Ojanen, Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Metsätieteen päivä 26.11.218 Tiedot: VMI11 / Antti Ihalainen Metsäojitus 11 vuotta!
LisätiedotSuometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen
Suometsien käytön vaikutus ilmastoon kolme tietä tulevaisuuteen Paavo Ojanen, Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Metsätieteen päivä 26.11.2018 Tiedot: VMI11 / Antti Ihalainen Metsäojitus 110 vuotta!
LisätiedotHeikkotuottoiset ojitusalueet
Kaikki alun perin metsänkasvatustarkoituksessa ojitetut alueet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta VMI:n - puuston kasvu perusteella ei ole elpynyt - puuston määrä on jäänyt vähäiseksi - sijoittaminen
LisätiedotMiten metsittäisin turvepellon koivulle?
Miten metsittäisin turvepellon koivulle? MMT, Dos. Jyrki Hytönen, Luke Kokkola Ilmajoki 21.11.2017 Koivu hieskoivu (rauduskoivu) Hieskoivu - suokko Sietää hyvin kosteaa kasvualustaa (suot, märät maat)
LisätiedotTurvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla
Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla Metsämaan ravinneolot muuttuvassa ympäristössä Metsäntutkimuslaitos, Muhoksen toimintayksikkö, 26.3.29 Raija Laiho Helsingin yliopisto, metsäekologian
LisätiedotHakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos
Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin 4.3.2013 MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos Sisällys Taustaa ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä haasteista
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen P, 130 Mg Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15-20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha Luonnontilaisen
LisätiedotEhdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous
Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen
LisätiedotPohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,
LisätiedotSuometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot
Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot Metsätieteen päivä 26.11.2018 Tuula Packalen, Juha-Pekka Hotanen, Hannu Hökkä, Kari T. Korhonen, Olli Salminen 1 26.11.2018 Metsämaan pinta-ala on kasvanut 1960-luvulta
LisätiedotMetsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä
Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) hankkeen aloituspaja 15.4.2016 Sisältö Metsien rooli maapallon
LisätiedotIntegrating full climate change impacts balances and management
Integrating full climate change impacts balances and management Frank Berninger and the Henvi Forest team. 1 The Matryoshka analogy is carbon balance a matter of scale 2 The Full picture 3 I am a little
LisätiedotSUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ
SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden
LisätiedotSuomen metsien kasvihuonekaasuinventaario
Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen
LisätiedotSoiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11.
Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11.2014 Työryhmä: Antti Sallinen, Raimo Heikkilä (SYKE), Anu Räty (MTT)
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan turvemaiden kasvihuonekaasutaseet
Soiden ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu tuloksia soisimmasta Suomesta Metlan työraportteja 258: 75 111 Pohjois-Pohjanmaan turvemaiden kasvihuonekaasutaseet Kari Minkkinen 1,2 ja Paavo Ojanen
LisätiedotSoiden hiilivarastojen kehitys
Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä
LisätiedotTurvepeltojen ympäristöhaasteet
Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän
LisätiedotVesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?
Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen
LisätiedotMetsien talouskäytön ja suojelun optimointi ilmastovaikukset huomioiden
HENVI-forest Metsien talouskäytön ja suojelun optimointi ilmastovaikukset huomioiden Optimizing forest management and conservation to account for multiple interactions with the climate Eero Nikinmaa, HY,
LisätiedotMetsäpolitikkafoorumi
Metsäpolitikkafoorumi 17.4.219 Suometsien puuvarat Inventoinnit ja skenaariot Henry Schneider Risto Päivinen Soiden pinta-ala vähentynyt 1 % 196-luvulta 12 8 6 4 2 Ojitetut kankaat Suot - Kaikkiaan Soita
LisätiedotSoiden hiilitase ja ilmastonmuutos
Soiden hiilitase ja ilmastonmuutos Jukka Laine Metsäntutkimuslaitos Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari 23.10.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotEU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää
EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää Aleksi Lehtonen Seminaaripäivä, tiistai 7.5.2019 Sisältö Kasvihuonekaasuinventaario ja sen tulokset EU:n ilmastotavoitteet maa- ja metsäsektorille
LisätiedotMillaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta
Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston
LisätiedotBoreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston
Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative
LisätiedotLIFEPeatLandUse tietoa heikkotuottoisten soiden jatkokäyttöön
LIFEPeatLandUse tietoa heikkotuottoisten soiden jatkokäyttöön Metsätieteen päivä 26.11.2018 Miia Saarimaa, Anne Tolvanen & Artti Juutinen Luke Metsätalouskäyttöön soveltumattomien ojitettujen soiden jatkokäyttö
LisätiedotKestävää metsätaloutta turv la?
Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden
LisätiedotEnergiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?
Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Koneyrittäjien Energiapäivä 8.3.2019 Uusiutuvuus ja päästöttömyys
LisätiedotSuometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia
Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia Hannu Hökkä & Anssi Ahtikoski Luonnonvarakeskus Tapion metsäpolitiikkafoorumin tutkijapaneeli 17.4.2019 Taustaa Suometsien puuntuotantoon
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotIlmasto, energia, metsät win-win-win?
Ilmastonmuutoksen primääri syy globaalilla tasolla on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Suomen metsillä on vain hyvin marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta parhaimmillaan voimme toimia
LisätiedotSoiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa?
Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa? Energiateollisuuden ympäristöntutkimusseminaari Veikko Marttila 20.1.2011 1 Työryhmän tehtävät Laatia ehdotus soiden ja
LisätiedotKommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari
Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari 28.8.2019, Koli Jaana Bäck Professori (Metsien ja ilmaston vuorovaikutukset), Helsingin yliopisto 28/08/2019 1 7.8 PgC y -1 Ihmistoiminnasta syntyvät CO
LisätiedotMetsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus
Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto
Lisätiedotelinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.
Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;
LisätiedotHiilen kierto ojitetuilla turvemailla
Hiilen kierto ojitetuilla turvemailla Kari Minkkinen Hankkeen Hiilen varastot ja virrat kangas- ja turvemailla turvemaaosa Mukana myös mm: Timo Penttilä, Jukka Laine, Raija Laiho, Marjut Karsisto,Tuomas
LisätiedotLIFEPeatLandUse - hankkeen opit
LIFEPeatLandUse - hankkeen opit Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa seminaari 14.11.2018 Miia Saarimaa, Luke Anne Tolvanen, Luke Metsätalouskäyttöön soveltumattomien ojitettujen soiden
LisätiedotMetsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus
Metsät ja ilmastodiplomatia Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Ilmastonmuutos? Ilmastotavoitteet Metsät, maankäyttösektori ja Suomen kasvihuonekaasuinventaario Ilmastotavoitteet
LisätiedotKunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen
Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54
LisätiedotTuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla
Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla Hannu Ilvesniemi, Anna Saarsalmi, Hannu Hökkä & Mikko Kukkola Metsäntutkimuslaitos on perustanut viimeisten vuosikymmenien
LisätiedotERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala
ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE Timo Pukkala Sisältö Eri metsänkäsittelymenetelmät Huomioita hiilitaseesta Hiilitaseen laskenta Tuloksia hiilitaseesta Päätelmiä Tasaikäismetsätalous Uudistusalan
LisätiedotSuomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase
Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa
LisätiedotBIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin
BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin Marjo Palviainen 1, Peng Zhao 2 ja Jukka Pumpanen 3 1 Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos 2 China Agricultural University, Beijing
LisätiedotLuonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
LisätiedotMiten metsiä tulisi käsitellä?
Miten metsiä tulisi käsitellä? Seurakuntien metsäseminaari Koli 28.8.2019 Markku Remes Johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus Sisältö Käsitteitä Kokonaiskestävyys Seurakuntien metsiin kohdistuvia odotuksia
LisätiedotSuometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa
Suometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa Hannu Hökkä & Mika Nieminen Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Oulussa 8.5.2018 Suometsien käytön tutkimus Tällä hetkellä lähes kaikessa läpikäyvänä
LisätiedotMitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta?
Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta? Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 12.-14.6.2018 Anna-Kaisa Ronkanen, Meseret Menberu,
LisätiedotMetsätuotannon elinkaariarviointi
Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella
LisätiedotSuotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston
Metsätieteen aikakauskirja 2/2 Raija Laiho, Timo Penttilä ja Jukka Laine Riittävätkö ravinteet suometsissä? e e m t a Turvemaiden ravinteisuuden kuvaaminen Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston
LisätiedotKunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla
Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitukset taustaa Kunnostusojitusten tavoitteena
LisätiedotKunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
Lisätiedot4.3 Metsien hiilitaseet
Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers//mwp.htm.3 Metsien hiilitaseet Risto Sievänen, Aleksi Lehtonen, Paavo Ojanen ja Olli Salminen Metsien hiilivarastot ovat puissa ja muussa
LisätiedotSoiden ennallistaminen missä ollaan, minne mennään?
Kuva: Metsähallitus/J.Ilmonen Soiden ennallistaminen missä ollaan, minne mennään? Tuomas Haapalehto Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa seminaari
LisätiedotSoiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt
Soiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Hiiltä Suomen luonnossa miniseminaari 4.2. 2011, Helsinki Suomen luonnonsuojeluliitto Luonnon hiilivarastot Suomessa
LisätiedotMetsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team.
Metsähiilen monet mahdollisuudet Frank Berninger Based on discussion with the HENVI team Esitelmän tarkoitus Herättää keskustelua enemmän kuin esittää ratkaisuja Rohkeita ideoita enemmän kuin ratkaisuja
LisätiedotHannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä
Hannu Mannerkoski Hannu.mannerkoski@joensuu.fi Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä Sisältö Johdanto Mitä pohjavesi on Miksi metsätalous voi vaikuttaa pohjaveteen Eri metsätaloustoimenpiteiden
LisätiedotIlmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari, 8.5.2014
Ilmastonmuutosnäkökohdat Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari, 8.5.2014 Ilmastonmuutosnäkökohdat 1. Ilmastonmuutoksen hillintä metsien avulla 2. Ilmastonmuutoksen
LisätiedotMaaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen. Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja
Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja Metsätien kantavuuden mittaus Pudotuspainolaitteet Loadman ja
LisätiedotMitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?
Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta? Liisa Pietola, MTK OPAL-seminaari 5.2.2018 www.opal.fi Kun puuta ei saisi kaataa eikä lihaa syödä - haukutaanko oikeaa puuta? Miksi ilmastonmuutos?
LisätiedotTurvemaiden metsätalouden uudet vaihtoehdot tutkimuksen tavoitteet ja toteutus
Turvemaiden metsätalouden uudet vaihtoehdot tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Raija Laiho ja Sakari Sarkkola Luonnonvarakeskus (Luke) Tutkimusryhmä Luke: Raija Laiho, Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Meeri
LisätiedotMaaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa
Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa Paula Ollila Taksaattoriklubin kevätseminaari 11.4.2018 Sisältö Taustaa Raportointivaatimukset Karikesyötteen laskeminen Laskenta mineraalimailla Laskenta
LisätiedotSuopeltojen kasvihuonekaasujen taseet
Suopeltojen kasvihuonekaasujen taseet Veli-Matti Komulainen, Jyrki Hytönen ja Jukka Laine KANNUKSEN TUTKIMUSASEMA 21 1 Kirjoittajat:Veli-Matti Komulainen 1, Jyrki Hytönen 1 ja Jukka Laine 2. Kirjoittajien
LisätiedotPohjoiset suot ja ilmastonmuutos. Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto
Pohjoiset suot ja ilmastonmuutos Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Tutkimusryhmä ECRUn motivaatio tutkia arktista 1990 ->: Ympäristömuutokset voimakkaampia, selvempiä ja nopeampia
LisätiedotRavinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski
Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability
LisätiedotKuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk
Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk Mikko Peltoniemi Tieteiden talo 29.11.2011 www.metla.fi/life/climforisk LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought
LisätiedotIlmastoviisautta ja yhteiskunnallisia hyötyjä soita ennallistamalla?
Kuva: Metsähallitus/J.Ilmonen Ilmastoviisautta ja yhteiskunnallisia hyötyjä soita ennallistamalla? Tuomas Haapalehto Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut Hiilivarastot ja hiilinielut ilmastonmuutoksen
LisätiedotEri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä
Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Voiko metsänhoito muuttaa ilmastoa? seminaari, Helsinki 17.4.2013. HENVI & TAPIO Ilmasto on jo muuttunut
LisätiedotMetsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,
Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari, 9.12.2014 Mikko Peltoniemi, Annikki Mäkelä, Tuomo Kalliokoski, Aleksi Lehtonen, Sanna Härkönen, ym. www.metla.fi/life/climforisk
LisätiedotMetsien ja puunkäytön ilmastovaikutukset keskeiset argumentit ja niiden johdonmukaisuus
Metsien ja puunkäytön ilmastovaikutukset keskeiset argumentit ja niiden johdonmukaisuus Dosentti, ryhmäpäällikkö, Sampo Soimakallio, Suomen ympäristökeskus, 43. Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta, 21.8.2018
LisätiedotValuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto
Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Vesistöjen ja valuma-alueiden tila Muutostekijät, vesistöjen
LisätiedotMetsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta
Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta Antti Kilpeläinen Itä-Suomen yliopisto Metsätieteiden osasto Pielisen Karjalan TULEVAISUUSFOORUMI, 4.10.2018 Sisältö 1) Metsikön
LisätiedotEri kaasujen ja metsänhoitotöiden merkitys metsien kasvihuonekaasutaseessa: esimerkkinä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Jaakko Hautanen ja Paavo Ojanen Jaakko Hautanen Eri kaasujen ja metsänhoitotöiden merkitys metsien kasvihuonekaasutaseessa: esimerkkinä Etelä-
LisätiedotIlmasto on jo muuttunut ja muutosnopeus kiihtyy
Metsänkasvatusketjut puuntuotannon, hiilitaseen ja monimuotoisuuden näkökulmasta muuttuvassa ilmastossa Raisa Mäkipää 1, Tapio Linkosalo 1, Alexander Komarov 2, Vladimir Shanin 2, Markku Larjavaara 1,
LisätiedotHuuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa
Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa Ravinteiden riittävyys Vesiensuojelu Mika Nieminen 26.3.2009 27.3.2009 1 Ravinteiden riittävyys Yleensä huuhtoutuminen vähäistä ravinnevaroihin
LisätiedotMETSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus
METSÄOJITUS Uudisojitus Kunnostusojitus 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus 1 Historia Ojitustoiminta käynnistyi 1900-luvun alkupuolella ensimmäinen mp-laki 1920-luvun alkupuolella ojitettu 5
LisätiedotLahden kaupungin metsien hiililaskennat
Lahden kaupungin metsien hiililaskennat SIMO-seminaari 23.3.2011 Jouni Kalliovirta Laskenta pääpiirtein Tehtävä: Selvittää Lahden kaupungin metsien hiilivirrat Hiilensidonnan kannalta optimaalinen metsänkäsittely
LisätiedotPeltomaiden rooli hiilensidonnassa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä
Peltomaiden rooli hiilensidonnassa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä MMV 10.10.2018 Kristiina Regina Luonnonvarakeskus Hiilen varastoituminen maahan http://www.hiilipuu.fi/fi/artikkelit/hiilen-kierto
LisätiedotMitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?
Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot? Artti Juutinen Luke ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Metsätieteen päivä Metsäbiologian kerho: Soiden uudet käyttömahdollisuudet ja monimuotoisuuden
LisätiedotTehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day Lauri Valsta
Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day 17.4.2013 Metsätieteiden laitos / 17.4.2013 1 Ilmastolliset tavoitteet metsänkasvatuksessa Metsän hiilivarasto Tuotteiden hiilivarasto
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase
Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Pro gradu -tutkielma maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkintoa varten Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos Tammikuu 2012 Jaakko Hautanen HELSINGIN
LisätiedotTurvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin
Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin Leena Finér, Luke Vesistöpäivä 15.6.2018 Haukivuori Teemat: 1. Ojitustilanne ja maankäyttö 2. Paljonko ojitusalueilta tulee kuormitusta? 3. Keinot kuormituksen
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Kaakkois-Suomen metsien hakkuukertymä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat Toteutunut hakkuukertymä Suurin kestävä hakkuukertymä Metsätalouden vesistökuormitus - kiintoainekuormitus
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n
LisätiedotIlmastonmuutos ja siihen varautuminen
Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen Liisa Pietola, MTK 6.9.2018, Vantaa ProAgria Maitovalmennus 2018 Tuotosseuranta ja jalostus 120 v Ratkaisu MAAPERÄSSÄ & juurissa- sadossa Viljelijöille sankariviitta
Lisätiedot