ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOSVAIHE

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOSVAIHE ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 70. KAUPUNGINOSAAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 69. KAUPUNGINOSAN LIIKENNE- JA VIRKISTYSALUEILLE, 70. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 240 TONTILLE 1 SEKÄ LIIKENNE-, KATU- JA VIRKISTYSALUEILLE SEKÄ 71. KAUPUNGINOSAN KATU- JA VIRKISTYSALUEILLE. LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE KAAVATUNNUS 70:020 KAAVAN PÄIVÄYS SELOSTUKSEN PÄIVÄYS

2 70:020 / LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan laajennus 70. kaupunginosaan ja asemakaavan muutos 69. kaupunginosan liikenne- ja virkistysalueille, 70. kaupunginosan korttelin 240 tontille 1 sekä liikenne-, katu- ja virkistysalueille sekä 71. kaupunginosan katu- ja virkistysalueille. Kaavan nimi LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE Kaavan tunnus 70:020 Kaavan päiväys Kaavan laatija Jussi Sievänen, kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh etunimi.sukunimi@jkl.fi Kaavan Sanomalehti Keskisuomalainen vireilletulo Hyväksymispäivämäärät Ltk xx.xx.2017 Kh xx.xx.201x Kv xx.xx.201x Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Vaajakoskella Janakan alueen ympäristössä, Leppävedentiellä ja Rahkosentiellä. Suunnittelualueena on Rahkosentie sekä Leppävedentie Janakantien risteyksestä Laukaan rajalle. Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutoksesta käytetään työnimeä Leppävedentie ja Rahkosentie. Keski-Suomen ELY-keskus on laatinut tiesuunnitelman Leppävedentien parantamiseksi. Tiesuunnitelmassa on esitetty muutoksia maantien liikennealueeseen sekä tie- ja katualueisiin Janakan ympäristössä. Asemakaava muutetaan vastaamaan tiesuunnitelman mukaisia liikennejärjestelyitä, jotta tiesuunnitelma voidaan hyväksyä. Kaavamuutoksessa ja laajennuksessa liikennealueita levennetään virkistysalueille Leppävedentiellä mm. Janakantien ja Kivilammentien risteyksissä. Suurimmat kaavalliset ja toiminnalliset muutokset kohdistuvat Rahkosentielle, jonka liittymä Leppävedentielle katkaistaan. Uusi yhteys osoitetaan virkistysalueen läpi Kivilammenkujan kautta. Muutos edellyttää nykyisen kevyenliikenteen väylän muuttamista ajoneuvoliikenteelle sopivaksi.

3 70:020 / LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVA KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT ASEMAKAAVASTA SAATU PALAUTE JA KAAVAAN TEHDYT MUUTOKSET Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset Asemakaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET KAAVARATKAISUN PERUSTELUT KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa Epävarmuustekijät Vaikutusten arviointi YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA... 14

4 70:020 / LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) seurantalomake 4) asemakaavan muutosluonnos, pienennös

5 70:020 / LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Keski-Suomen ELY-keskus on laatinut tiesuunnitelman Leppävedentien parantamiseksi. Tiesuunnitelmassa on esitetty muutoksia maantien kaavalliseen liikennealueeseen sekä tie- ja katualueisiin Janakan ympäristössä. Asemakaava muutetaan vastaamaan tiesuunnitelman mukaisia liikennejärjestelyitä, jotta tiesuunnitelma voidaan hyväksyä. Kaavamuutoksessa ja laajennuksessa liikennealueita levennetään virkistysalueille Leppävedentiellä mm. Janakantien ja Kivilammentien risteyksissä. Suurimmat kaavalliset ja toiminnalliset muutokset kohdistuvat Rahkosentielle, jonka liittymä Leppävedentielle katkaistaan. Uusi yhteys osoitetaan virkistysalueen läpi Kivilammenkujan kautta. Muutos edellyttää nykyisen kevyenliikenteen väylän muuttamista ajoneuvoliikenteelle sopivaksi. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin Sanomalehti Keskisuomalaisessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille Asemakaavaluonnos pidetään MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.yy. - xx.yy.201x. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan hyväksymiskäsittelyssä xx.xx.201x 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista asemakaavamuutoksen tultua voimaan. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Leppävedentie on päällystetty kaksikaistainen yleinen seututie, joka ulottuu Vaajakoskelta Laukaaseen. Rahkosentie on päällystetty ja kapeahko asuntokatu erotetulla kevyenliikenteen väylällä. Rahkosentien varressa sijaitsee 17 pientalotonttia. Kaavamuutosalueen lähiympäristö on maastonmuodoiltaan mäkistä ja metsäistä pientalovaltaista asuinaluetta laajoine virkistysalueineen Luonnonympäristö Luonnonolot

6 70:020 / LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) Suunnittelualue koostuu pääasiassa rakennetusta maantie- ja katuympäristöstä sekä niiden puustoisista reuna-alueista. Luontoselvityksissä suunnittelualueella on havaittu liito-oravia sekä luonnontilaisia lähteitä Rakennettu ympäristö Liikenne Ajoneuvoliikenne: Leppävedentie on luonteeltaan Vaajakosken ja Laukaan välinen tärkeä seututie. Nykyisin tien liikennemäärä on n ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on n. 4 %. Liikennemäärien on arvioitu kasvavan vuoteen 2040 mennessä n ajoneuvoon vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on 5 %. Kevyt liikenne: Suunnittelualueella Leppävedentien varrella on kevyen liikenteenyhteydet Kaunisharjuntien risteyksestä Vaajakosken keskustan suuntaan. Joukkoliikenne: Suunnittelualueella Leppävedentien varressa sijaitsee useita linja-autopysäkkejä. Alueelta kulkee useita linja-autovuoroja Vaajakosken ja Jyväskylän keskustan suuntaan, sekä Laukaan suuntaan. Tekninen huolto ja kunnallistekniikka Suunnittelualueella Janakantien risteyksessä sijaitsee Janakan pumppaamo, joka on toteutettu maanalaisena säiliöpumppaamona. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella sijaitsee tiesuunnitelmaa varten laaditun luontoselvityksen mukaan liito-oravan elinympäristöä sekä luonnontilaisia lähteitä. Leppävedentieltä kantautuu liikennemelua lähiympäristöön Maanomistus Kaava-alueena olevat väylät ja yleiset alueet sekä kunnallisteknisten rakennusten tontti ovat kaupungin ja valtion (Keski-Suomen ELY-keskus) omistuksessa. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Vahvistettu maakuntakaava kumoaa aiemman seutukaavan. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Maakuntakaavassa Leppävedentie on osoitettu seututieksi (st).

7 70:020 / LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) Yleiskaavat Jyväskylän yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa oikeusvaikutteisena (kaava on tullut voimaan ). Yleiskaavassa (1/7 yhdyskuntarakenteen ohjaus) Leppävedentie on osoitettu olemassa olevaksi seututieksi (musta viiva). Liikenteen välityskyvyn kannalta keskeinen tieyhteys tai pääkatu, jolta suorat liittymät pyritään mahdollisuuksien mukaan poistamaan. Risteävä liikenne pyritään keskittämään maaseudulla alempiasteisiin teihin ja yksityisteihin sekä asemakaava alueilla alempiasteiseen katuverkkoon. Yleiskaavan strategiset viheryhteydet tulee turvata jatkosuunnittelussa sopivin teknisin ratkaisuin. Maisema ja virkistys (kartta 3/7) Leppävedentien yli on osoitettu ohjeellinen päävirkistysreitti (musta palloviiva). Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen (kartta 6/7) Leppävedentie on osoitettu pyöräilyn aluereitiksi (sininen viiva) ja lähiympäristö toissijaisen rakentamisen kohdentamisvyöhykkeeksi (keltainen väri). Otteita yleiskaavakartoista 1, 3 ja 6 suunnittelualueelta. Voimassa olevat asemakaavat Kaavamuutosalueen asemakaavat ovat vuosilta 1989 ja Kaavoissa suunnittelualue on liikenne-, katu- ja virkistysaluetta (LYS, VP). Ote ajantasa-asemakaavasta on tämän selostuksen liitteenä. Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan Tonttijako- ja rekisteri Asemakaavan laajennus ja muutos koskee asemakaavan mukaista 70. kaupunginosan korttelin 240 tonttia 1 (YT-1 Janakantien risteys). Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu vuonna 2017.

8 70:020 / LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualueen lähiympäristön asemakaavat ovat pääosin luvulta ja toteutuneet. Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut selvitykset, suunnitelmat ja päätökset Tiesuunnitelma Maantien 638 parantaminen välillä Vaajakoski-Vihtiälä: Keski-Suomen ELY-keskus on laatinut tiesuunnitelman (Ramboll), jossa esitetään toimenpiteitä maantien 638 parantamiseksi sekä kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi Janakantien ja maantien 637 välillä. Suunnitelmassa esitetään uusi tielinjaus Vaajakoski-Tikkamannila maantieltä 638 Hallaperäntielle saakka. Muilta osin tielinjaus säilyy nykyisellä paikallaan lukuun ottamatta vähäisiä muutoksia, joita kevyen liikenteen väylän rakentaminen edellyttää. Suunnitelmaan sisältyy myös kevyen liikenteen alikulkukäytäviä ja meluntorjuntarakenteita maantielle 638. Tiesuunnitelmassa esitetään myös yksityisteiden liittymien järjestelyjä sekä liittymien siirtäminen näkemäolosuhteiden kannalta turvallisiin kohtiin. Myös linja-autopysäkkien sijoitukseen esitetään muutoksia. Koko suunnitelmaosuudelle esitetään rakennettavaksi tievalaistus. Tiesuunnitelman koko suunnittelujakson pituus on noin 7,1 km, josta kaavan suunnittelualueena on noin 1,5 km pituinen osuus. Tiesuunnitelma on ollut nähtävillä alkuvuodesta Tiesuunnitelma voidaan hyväksyä, kun alueen asemakaavaa on muutettu vastaamaan tiesuunnitelman aluetarpeita. Ote nähtävilläolleesta tiesuunnitelmasta suunnittelualueella. Punaisella merkityissä kohdissa tarvitaan muutoksia asemakaavan aluevarauksiin. Luontoselvitykset: Tiesuunnitelman lähtötiedoksi on laadittu luontoselvitys vuonna 2015 (MT 638 Vaajakoski-Vihtiälä, luontoselvitys, Ramboll 2015). Lisäksi tiesuunnitelmaan on laadittu tarkentava luontoselvitys 2016 (Agriborealis). Tarkentavan selvitysten perusteella asemakaavan suunnittelualueella tehtiin havaintoja liitooravista Kaunisharjussa maantien varressa. Lisäksi samalla alueella maantien välittömässä läheisyydessä tiealueella sijaitsee kaksi rakenteeltaan ja kasvillisuudeltaan luonnontilaista lähdettä. Selvityksen mukaan suunnitellun tiehankkeen on arvioitu todennäköisesti hävittävän Kaunisharjun liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä luonnontilaiset lähteet, jotka jäävät kevyen liikenteen väylän alle. Mikäli tiesuunnitelmaa muuttamalla ei pystytä turvaamaan liito-oravan uhattuja lisääntymis- ja levähdys, tulee hanketta varten hakea luonnonsuojelulain 49 :n mukaista poikkeamislupaa. Lähteiden luonnontilan muuttaminen vaatii aluehallintoviraston luvan. Keski-Suomen ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualue on luontoarvojen vuoksi hakenut liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämistä ja heikentämistä koskevaa poikkeuslupaa Keski-Suomen ELY-keskukselta. Poikkeuslupa on myönnetty Lisäksi lähteiden muuttamisen osalta on haettu lupaa aluehallintovirastolta.

9 70:020 / LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) Meluselvitys (Maantien 638 parantaminen välillä Vaajakoski-Vihtiälä,tiesuunnitelma, Ramboll 2015) Tiesuunnitelman lähtötiedoksi on laadittu meluselvitys vuonna 2015, jossa on tutkittu hankkeen meluvaikutuksia sekä tarvittavia meluntorjuntatoimenpiteitä. Meluselvityksessä on mallinnettu liikennemelun leviämistä mm. uuden tielinjauksen ja vuoden 2040 ennustetuilla liikennemäärillä. Tulosten perusteella on tehty esitykset meluntorjuntatoimenpiteiksi tieosuudella. Suunnittelualueelle on selvityksessä esitetty melusuojausta pohjoisosassa väylän itäpuolelle sekä Rahkosentien nykyisen liittymän ympäristöön. Meluselvityksen lisäksi on tehty erillistarkastelu vuonna 2016, koskien Rahkosentien risteyksen ympäristöä meluntorjuntatoimenpiteiden tarpeiden selvittämiseksi kahden tien lähellä olevan kiinteistön osalta. Tiesuunnitelmassa Rahkosentien risteyksen lähimmän kiinteistön kohdalle on esitetty melusuojausta. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN Keski-Suomen ELY-keskus on laatinut tiesuunnitelman Leppävedentien parantamiseksi. Tiesuunnitelmassa on esitetty muutoksia maantien liikennealueeseen sekä tie- ja katualueisiin Janakan ympäristössä, minkä vuoksi on tullut tarve muuttaa asemakaava vastaamaan tiesuunnitelman mukaisia järjestelyitä, jotta tiesuunnitelma voidaan hyväksyä. 3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi Elenia Oy Maankäyttö Rakentaminen ja ympäristö Liikenne ja viheralueet Vireilletulo

10 70:020 / LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (10) Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu ilmestyneessä Sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Kaavoittaja laatii osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). Osallistuminen: Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen internetsivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe Asemakaavan muutosluonnos pidetään nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti välisen ajan, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Asemakaavaan luonnosvaiheen jälkeen tehdyt muutokset kerrotaan kappaleessa 3.5. Asemakaavaluonnoksesta ehdotukseksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Osallisille ja viranomaisille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä ja niihin laadituista vastineista laaditaan kooste, joka liitetään kaavaselostukseen (liite x). Ehdotusvaihe ( talvi 2018) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen (Liite 6: Kooste ehdotusvaiheen palautteesta ja vastineet). Hyväksymisvaihe (talvi 2018) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken olisi pitänyt järjestää (MRL 66 2 mom.).

11 70:020 / LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (11) 3.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan laajennuksen ja muutoksen tavoitteena on mahdollistaa tiesuunnitelman mukaiset parantamistoimet Leppävedentien liikenneympäristössä. Tiesuunnitelman toteutuminen parantaa Leppävedentien liikenneturvallisuutta ja kevyen liikenteen sujuvuutta ja vastaa Jyväskylän oikeusvaikutteisen yleiskaavan kestävän liikkumisen tavoitteita Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Muut tavoitteet Täydennetään tarvittaessa kaavoituksen edetessä ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT Asemakaavaratkaisu pohjautuu Keski-Suomen ELY-keskuksen laatimaan tiesuunnitelmaan. Kaava on luonteeltaan tekninen, eikä varsinaiselle asemakaavallisella vaihtoehtotarkastelulle ole tarvetta. Asemakaavan vaikutukset on esitetty selostuksen loppupuolella vaikutusten arvioinnin (4.4.) yhteydessä. 3.5 ASEMAKAAVASTA SAATU PALAUTE JA KAAVAAN TEHDYT MUUTOKSET Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet Täydennetään luonnosvaiheen jälkeen. Asemakaavan muutosluonnos pidetään nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti välisen ajan, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Tähän kappaleeseen kirjataan luonnosvaiheen palautteen keskeinen sisältö. Kokonaisuudessaan asemakaavan muutosluonnoksesta saatu palaute vastineineen kootaan selostuksen liitteeksi Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Täydennetään tarvittaessa ehdotusvaiheessa Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset Täydennetään tarvittaessa ehdotusvaiheen jälkeen.

12 70:020 / LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (12) Asemakaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Täydennetään tarvittaessa ehdotusvaiheen jälkeen. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavassa liikennealueita on laajennettu tiesuunnitelman mukaisesti ja lisäksi osoitettu uusi katuyhteys Rahkosentieltä Kivilammenkujalle. Asemakaavassa on lisäksi esitetty tarvittavilta osin määräykset liikennemelun torjuntatoimenpiteille ja likimääräiset liittymien sijainnit. Mitoitus Asemakaava alueen kokonaispinta-ala on n. 7,45 ha. Liikennealuetta muodostuu 6,57 ha ja katualuetta muodostuu 0,83 ha. ET-alueen pinta-ala on 463 m². 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavan muutoksen keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa tiesuunnitelman mukaiset parannustoimenpiteet. Asemakaavassa liikennealueita on laajennettu tiesuunnitelman mukaisesti ja lisäksi osoitettu uusi katuyhteys Rahkosentieltä Kivilammenkujalle. Asemakaavassa on lisäksi esitetty tarvittavilta osin määräykset liikennemelun torjuntatoimenpiteille. 4.3 ALUEVARAUKSET Liikennealueet Liikennealueita on laajennettu tiesuunnitelman mukaisesti. Lisäksi liikennealueille on merkitty melumääräykset ja liittymien sijainnit tiesuunnitelmaan ja sen taustaselvityksiin pohjautuen. Rahkosentien katuliittymä esitetään poistettavaksi tiesuunnitelman mukaisesti. Katualueet Asemakaavassa on esitetty uusi katuyhteys Rahkosentieltä Kivilammenkujalle virkistysalueen kautta nykyisen kevyen liikenteen väylän kohdalle. Janakantien risteyksen kohdalla katualuetta on laajennettu tiesuunnitelman mukaisesti. ET-alueet Asemakaavassa Jyväskylän Energia Oy:n nykyiselle jäteveden pumppaamolle on osoitettu ETaluevaraus Janakantien risteyksen tuntumaan. ET-alue on sovitettu tiesuunnitelman aluevarauksiin pohjautuen. 4.4 KAAVARATKAISUN PERUSTELUT 4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa

13 70:020 / LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (13) Vaikutusten arviointia on tehty asiantuntija-arvioina perustuen olemassa oleviin lähtötietoihin ja selvityksiin, joita täydennetään tarvittaessa kaavan edetessä Epävarmuustekijät Asemakaavan aluevarausten ja muiden kaavamerkintöjen luonteesta johtuen ei voida varmuudella sanoa, miten alue tulee tarkemmin kehittymään ja minkälaisia muutoksia alueen ilmeessä voi tapahtua. Kaavamerkinnöillä ja määräyksillä on kuitenkin pyritty ohjaamaan tiesuunnitelman toteutusta niin, että suunnittelun yhteydessä määritellyt periaatteet ja tavoitteet voisivat toteutua Vaikutusten arviointi Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaava koskee nykyisiä liikenne- ja katualueita, eikä sillä ole erityisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Tarkoitus on mahdollistaa nykyisten väylien liikenteellinen parantaminen. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Asemakaava mahdollistaa nykyisten jo toteutettujen liikenneväylien toiminnallisen parantamisen pääasiassa nykyisellä sijainnillaan. Tiesuunnitelman mukaiset parannustoimet muuttavat katuympäristöä, mutta vaikutukset maisemaan tai rakennettuun ympäristöön eivät asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen ole merkittäviä. Vaikutukset luonnonympäristöön Asemakaavan mahdollistavalla tienhankkeella on kohtalaisia vaikutuksia luonnonympäristöön. Kaava-alueella olevat luontoarvot; liito-oravan elinympäristö ja lähteet, ovat ristiriidassa tiesuunnitelman kanssa. Tiesuunnitelman mukaisen väylän alle on jäämässä selvitysten perusteella yksi pesäpuu liito-oravan elinympäristön kolmesta pesäpuusta sekä kaksi luonnontilaista lähdettä. Tiehankkeeseen ei ole löydetty muuta tyydyttävää ja toteutuskelpoista ratkaisua, jolla ristiriita voitaisiin välttää. Suunniteltu kevyen liikenteen väylä on katsottu yleisen edun kannalta tärkeäksi. Tiehankkeen toteuttamisesta huolimatta liito-oravalle jää alueella vähintään kaksi pesäpuuta ja liitooravan esiintymiselle on katsottu olevan edellytykset hankkeen toteutumisesta huolimatta. Lisäksi haitallisia vaikutuksia on sitouduttu vähentämään mm. huomioimalla elinympäristö hankkeen rakennusvaiheessa sekä asentamalla alueelle liito-oraville soveltuvia pönttöjä suojapaikkojen riittävän määrän takaamiseksi. Hankkeelle on myönnetty poikkeuslupa luonnonsuojelulain 49 1 mom. mukaisesta liito-oravan hävittämis- ja heikentämiskiellosta. Hankkeen osalta kahden luonnontilaisen lähteen muuttamiseksi on haettu lupaa Aluehallintovirastolta. Lähteet sijaitsevat maantien välittömässä läheisyydessä. Hakijan arvion mukaan tiehanke ei huomattavasti vaaranna kyseisen vesiluontotyypin suojelutavoitteita. Vaikutukset viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin Liikenne- ja katualueiden laajennukset ja muutokset pienentävät asemakaavallisia virkistysalueita. Asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen muutokset ovat vähäisiä ja kohdistuvat jo toteutettujen liikenneväylien välittömään läheisyyteen ja reunamille. Asemakaava ei heikennä lähiympäristön virkistysmahdollisuuksia, eikä kaavalla ole merkittäviä vaikutuksia viheralueisiin tai virkistysyhteyksiin. Liikenteelliset vaikutukset Asemakaava mahdollistaa tiesuunnitelman mukaiset parantamistoimenpiteet, kuten uusien kevyen liikenteen väylien toteuttamisen ja liittymäjärjestelyjen parantamisen. Rahkosentielle liikennöidään

14 70:020 / LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (14) tiesuunnitelman toteuttamisen myötä tulevaisuudessa Kivlammenkujan kautta. Liikenteelliset vaikutukset ovat myönteisiä. Sosiaaliset vaikutukset Asemakaavalla ei ole merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. 4.6 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Suunnittelualueena on liikenneympäristö eikä siihen liity erityisiä ulkoisia ympäristön häiriötekijöitä. Väylien liikenne itsessään aiheuttaa liikennemelua ympäristöönsä. Asemakaavaan on esitetty tiesuunnitelman mukaiset meluntorjuntatoimenpiteet. 4.7 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Alla on lueteltu kaava-alueen keskeisimmät kaavamerkinnät ja määräykset: LT ET Yleisen tien alue Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue Nuolimerkintä osoittaa ajoneuvoliittymien likimääräisen sijainnin liikennealueella Aaltoviiva osoittaa meluesteen likimääräisen sijainnin. Yksityiskohtaiset meluntorjuntatoimenpiteet, sijainti ja korkeus, suunnitellaan ja ratkaistaan tiesuunnitelmassa. 4.7 NIMISTÖ Asemakaavassa ei ole osoitettu alueelle uutta nimistöä. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Asemakaavakartan, kaavamerkintöjen ja määräykset pohjautuvat Keski-Suomen ELY-keskuksen laatimaan Leppävedentien parantamissuunnitelmaan. 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Asemakaavan toteuttaminen voi alkaa kaavan tultua voimaan. Tien rakentamisen ajoitus riippuu tienpidon rahoituspäätöksistä ja hyväksymisestä. Kaavan laadinnan aikana ei ole ollut tiedossa päätöstä hankkeen toteutusaikataulusta. 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan muutoksen toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja yhdyskuntatekniikan kanssa. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava kaavoituksen edustajan kanssa.