Maapallonkuja Asemakaavan muutos 22. kaupunginosa, Olari Kortteli ja katualueet

Transkriptio

1 (26) Asianumero 2468/206 Aluenumero Maapallonkuja Asemakaavan muutos 22. kaupunginosa, Olari Kortteli 2209 ja katualueet Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29. päivänä elokuuta 208 päivättyä, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 776. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kuitinmäen keskustassa Kuunkadun ja Maapallonkujan risteyksessä, Olarin kaupunginosassa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä

2 2 (26) Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Katri Ervasti puh Katariina Peltola (maisemasuunnittelu) Hannu Granberg (liikennesuunnittelu) etunimi.sukunimi@espoo.fi

3 3 (26) SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaavan mukaiset suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteutuksen seuranta SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Sivu

4 4 (26) LIITTEET: Liite Liite 2 Seurantalomake, Katukartta ja ohjeelliset poikkileikkaukset Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen sekä - Korttelisuunnitelma, Arkkitehtitoimisto KONKRET Oy, Kunnallistekniikan yleissuunnitelma, WSP Finland Oy, 208

5 5 (26) TIIVISTELMÄ. Alueen nykytila Kaavamuutosalue koostuu korttelista 2209 sekä ympäröivistä katualueista. Liike- ja toimistorakennusten tontilla 2209/ sijaitsee vuonna 985 valmistunut kaksikerroksinen liike- ja toimistorakennus, joka on tarkoitus purkaa. Maapallonkuja on katualuetta, joka palvelee pääasiassa viereisiä liike- ja toimistorakennuksia. Maapallonkujalta puuttuu jalankulkuyhteys ja jalankulku tapahtuu ympäröivien tonttien 2209/ ja 22092/ rakennusten sisennyksissä. Maapallonpolku ja Auringonrata ovat yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattuja katualueita. Auringonkehrä on yleinen katuaukio, jossa sijaitsee Auringonkehrän yleinen leikkipaikka..2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuinkerrostalon rakentaminen tontille 2209/. Rakennusmassassa on kahden korkuisia rakennusosia ja osien kerrosluvut vaihtelevat yhden ja kahdeksan välillä. Yksikerroksisen osan muodostaa rakennuksen jalustaosa, jonka päältä kohoaa kaksi seitsemänkerroksista asuintornia. Tontin rakennusoikeus on 6770 k-m 2. Kaavamuutoksessa tontin 2209/ itäreunasta erotetaan metri kaduksi ja alue liitetään Maapallonkujan katualueeseen. Näin Maapallonkujalle on mahdollista toteuttaa jalankulkuyhteys. Maapallonkujan eteläpäässä sijaitsevia yleisiä pysäköintipaikkoja siirretään hieman itään, jolloin Maapallonkujan päähän saadaan tilaa kääntöpaikalle. Katualuetta levennetään kääntöpaikan ja pysäköintipaikkojen vaatiman tilan verran. Maapallonkujan eteläpuolella oleva kevyen liikenteen väylä muutetaan katuaukiosta jalankulun ja pyöräilyn katualueeksi. Maapallonpolku ja Auringonrata säilyvät jalankulun ja pyöräilyn katualueina..3 Suunnittelun vaiheet Kiinteistön omistaja haki asemakaavan muutosta Kaavamuutoshakemuksessa esitettiin, että liike- ja toimistorakennusten tontti 2209 muutettaisiin asuinkäyttöön, jossa rakennusoikeus olisi noin k-m 2 ja kerrosluku kahdeksan alueen korkeimpien rakennusten mukaisesti. Lisäksi Kuunkadun varteen esitettiin erillistä rakennusoikeutta liiketilalle. Tontin suunnittelu eteni kaavamuutoshakemuksen esityksen mukaisesti ja suunnittelussa kiinnitettiin erityisesti huomiota muun muassa rakennusmassojen sijoitteluun. Syksystä 207 alkaen asemakaavan muutosta on työstetty yhdessä Taitokaari Oy:n kanssa ja kaavaehdotuksen mukainen korttelisuunnitelma valmistui heinäkuussa 208. Kunnallistekniikan yleissuunnitelman laatiminen aloitettiin keväällä 208 yhteistyössä Taitokaari Oy:n, Kaupunkitekniikan keskuksen sekä suunnitelman laatineen WSP Finland Oy:n kanssa. Kaavaehdotuksen liitemateriaalina oleva luonnos kunnallistekniikan yleissuunnitelmasta valmistui kesäkuussa LÄHTÖKOHDAT 2. Suunnittelutilanne 2.. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tavoitteet ovat tulleet voimaan Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: 3. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. Suurilla kaupunkiseuduilla vahvistetaan yhdyskuntarakenteen eheyttä.

6 6 (26) Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta. Edistetään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä viestintä-, liikkumis- ja kuljetuspalveluiden kehittämistä. Merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueet sijoitetaan siten, että ne ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvin saavutettavissa. Asemakaavan muutos tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallintooikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 202. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä 206. Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskee Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman huhtikuussa 204. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Maakuntahallitus päätti , että kaava tulee voimaan ennen kuin se saa lainvoiman. Maakuntakaava tuli voimaan, kun siitä kuulutettiin maakuntakaavan alueen kunnissa. Vireillä oleva: Uusimaa-kaava 2050 kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat, jotka tulee ratkaista maakuntakaavalla. Tullessaan voimaan Uusimaa-kaava korvaa nyt voimassa olevat Uudenmaan ja entisen Itä-Uudenmaan alueen maakuntakaavat. Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto oli julkisesti nähtävillä Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM , lainvoimainen ) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi.

7 7 (26) Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 6/208 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Suunnittelualueen sijainti on merkitty punaisella katkoviivalla Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 200. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen ) alue on varattu keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueeksi (C), jolle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. C-alue on merkitty nykyisellään säilyväksi alueeksi. Alueen asemakaavaa muutettaessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen. Alueen pohjoispuolella on varaus yksiajorataiselle alueelliselle kokoojakadulle (Kuunkatu). Lisäksi kartassa on esitetty punaisella viivalla merkittävästi parannettava ja uusi liikenneverkon ja raideliikenneverkon osuus. Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (6/208) Espoon kaupunki. Suunnittelualueen sijainti on merkitty punaisella katkoviivalla.

8 8 (26) 2..4 Asemakaava Tontilla 2209/ on voimassa Kuitinmäki II, asemakaava (lainvoimainen ). Kortteli on siinä osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K), jolle saa sijoittaa myös viihdetarkoituksia ja sosiaalista toimintaa palvelevia tiloja. Tontin itäreunaan sekä keskelle, Maapallonkujan ja Maapallonpolun välille on osoitettu yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Tontin rakennusoikeus on 3500 k-m2 ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Autopaikkoja on rakennettava yksi kutakin 50 kerrosalaneliömetriä kohti. Tontin pohjoispää Kuunkadun varrella on merkitty istutettavaksi alueen osaksi ja sille on osoitettu istutettava puurivi. Kaava-alueeseen sisältyvillä yleisillä alueilla on voimassa Kuitinmäki II, asemakaava (lainvoimainen ). Maapallonkuja on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu kaduksi, Maapallonpolku ja Auringonrata jalankululle ja pyöräilylle varatuksi katualueeksi ja Auringonkehrä katuaukioksi. Jalankululle ja pyöräilylle varatut katualueet ja katuaukio on päällystettävä betonilaatoin vähintään 2,8 m leveydeltä. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta (8/208) Espoon kaupunki. Suunnittelualueen sijainti on merkitty punaisella katkoviivalla Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 2). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Suunnittelualueen tontille 2209/ on laadittu erillinen sitova tonttijako, tunnus Tonttijako on hyväksytty Muut suunnitelmat ja päätökset Matinkylä-Olari, visio 2040 Matinkylän ja Olarin alueelle on laadittu kehittämisvisio, Matinkylä-Olari, Visio 2040,.2.204, A-konsultit arkkitehtitoimisto, jossa tavoitteeksi on asetettu

9 9 (26) muun muassa tehokkaan, monitoimintoisen, jalankulkupainotteisen ja joukkoliikenteeseen tukeutuvan keskustan muodostaminen, kaupunkirakenteen eheyttäminen, palvelurakenteen vahvistaminen ja monipuolistaminen ja Matinkylän ja Olarin liittäminen saumattomammin yhteen. Suunnittelualue on visioon sisältyvässä rakennemallissa esitetty keskustatoimintojen alueena (C), jota kuvaillaan seuraavasti: Tehokkaasti ja rakennustavaltaan kaupunkimaisesti toteutettu alue, jossa on asumista, kaupallisia ja julkisia palveluja, toimistoja ja muita ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työpaikkoja. Keskusta-alue on jalankulku- ja polkupyöräilypainotteinen. Erityisesti alueen vetovoimapaikkoihin metro- ja bussiterminaaliin sekä Ison Omenan kauppakeskukseen johtavien reittien varsilla osoitetaan pohjakerrokset pääosin palveluja, toimitiloja ja yhteistiloja varten. Julkiset tilat toteutetaan korkealuokkaisina ja niiden aktiivista käyttöä tuetaan miljöörakentamisen keinoin ja monipuolisia hyötyrakennelmia kuten kahviloita, kioskeja, myyntikojuja tai esiintymispaikkoja järjestäen. Asuntotarjonnassa otetaan huomioon ikääntyvien ihmisten tarpeet Pohjakartta Olarin kulttuuriympäristöselvitys Olarin ja Kuitinmäen alueille laaditaan asemakaavaehdotuksen laatimiseen aikaan kulttuuriympäristöselvitystä, jossa alueita inventoidaan ja arvotetaan sekä laaditaan niille kehittämisperiaatteet. Työn on tarkoitus valmistua syksyllä 208. Pohjakartta mittakaavassa :000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Olarin ja Kuitinmäen asemakaavoitus ja rakentaminen jakautuu kolmeen eri osa-alueeseen, joista Kuitinmäki II -osa-alue kaavoitettiin viimeisenä. Kuitinmäki II asemakaavaselostuksen mukaan osa-alueen kaavoitus perustuu Espoon kauppalanvaltuuston päätökseen keskusten sijoittamisesta perustuvaan yleiskaavaluonnokseen. Kaava-alue sijoittuu yleissuunnitelmien, yleiskaavaluonnoksen sekä kaupunginosakaavaluonnoksen mukaisesti eteläosiltaan paikallisen keskusta-alueen läheisyyteen. Suunnittelun tavoitteena oli liittää kaavoitusohjelman mukainen asuntoalue mahdollisimman kiinteästi vahvistettuihin, rakennettuihin ja rakenteilla oleviin asuntoalueisiin, sekä varautua liikenteellisesti Matinkylän pohjoisosan tarvitsemiin yhteyksiin ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteen osalta. Kuitinmäki II -asemakaavan perusrakenne, kuten muidenkin Matinkylän rakenteilla olevien asuntokortteleiden perusrakenne, perustui raskaan ja kevyen liikenteen erottamisen periaatteelle. Korttelin sisäiset kevyen liikenteen yhteydet on mahdollista suorittaa ylittämättä ajoneuvoliikenneväylää. Samoin kevyen liikenteen yhteydet tulevaan keskusta-alueeseen, naapurikortteleihin sekä virkistysalueille on tehty mahdollisimman turvallisiksi erottamalla ne raskaan liikenteen väylistä. Kaavan liikennesuunnittelussa noudatettiin kaupunginosakaavaluonnoksen mukaisia tavoitteita, jonka mukaan alue on täysin ulkosyöttöperiaatteen mukainen ja pääraitisto on täysin ajoneuvoliikenteestä erotettu ja pysäköinti keskitetty. Joukkoliikenneyhteyksiä sekä raitistoja pysäkeille on myös painotettu.

10 0 (26) Kuva: Ote Kuitinmäki II asemakaavan lähiympäristösuunnitelman toimintasuunnitelmasta sekä merkinnöistä Espoon kaupunki.

11 (26) Kuva: Ote Kuitinmäki II asemakaavan lähiympäristösuunnitelmasta Espoon kaupunki Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Kuitinmäen keskustassa Kuunkadun eteläpuolella. Kaavamuutosalueeseen kuuluu Maapallonkujan länsipuolella sijaitseva liike- ja toimistorakennusten tontti, Maapallonkuja sekä osa Maapallonpolusta, Auringonradasta ja Auringonkehrästä. Suunnittelualueen tontti 2209/ on rakennettu. Kuva: Ilmakuva, johon kaava-alue rajattu punaisella. Espoon kaupunki.

12 2 (26) Kuva: Viistoilmakuva pohjoisesta. Espoon kaupunki Maanomistus Suunnittelualueeseen sisältyvä tontti 2209/ on yksityisessä omistuksessa. Ympäröivät yleiset alueet omistaa Espoon kaupunki. Kuva: Ote maanomistuskartasta (6/208) Espoon kaupunki. Espoon kaupungin omistamat alueet on esitetty vaaleanpunaisina Rakennettu ympäristö Maankäyttö Kaavamuutosalue on osa Kuitinmäen keskustaa, jossa sijaitsee alueen lähipalvelut. Keskustaan kuuluu tontin 2209/ lisäksi Kuunkadun pohjoispuolella sijaitsevat Kuunkehrän aukio sekä aukion ympärillä olevat rakennukset ja suunnittelualueen itäpuolella sijaitsevat liikerakennukset. Keskustan halkaisee vilkasliikenteinen Kuunkatu.

13 3 (26) Suunnittelualueen tontti 2209/ on rakennettu ja sillä sijaitsee vuonna 985 valmistunut kaksikerroksinen toimistorakennus. Rakennuksen maantasokerroksessa toimii kaavaehdotuksen laatimisen aikaan mm. kampaamo, kirpputori sekä kolme baaria/ravintolaa. Rakennuksen toisessa kerroksessa on toimistotilaa. Rakennuksen alla on maanalaista pysäköintitilaa. Osa tontin 2209/ pysäköinnistä sijaitsee tontilla 22093/ olevassa paikoitustalossa. Tontin 2209/ itäpuolella sijaitsee vuonna 977 valmistunut hybridirakennus, jossa on liike- ja palvelutilaa (mm. päivittäistavarakauppa ja päiväkotitiloja) sekä asumista. Kuunkehrän aukion ympärillä olevat liikerakennukset ovat kaksi- ja neljäkerroksisia, ja ne ovat valmistuneet 975 ja 983. Auringonkehrän aukiolla sijaitsee Auringonkehrän leikkipaikka, jota käyttävät ulkoiluun mm. lähialueen päiväkodit. Muutoin suunnittelualueen ympäristö koostuu 970- ja 980-luvuilla rakennetuista 3-8-kerroksisista asuinrakennuksista sekä pysäköintialueista. Kuunkehrän aukion itäpuolella sijaitsee vuonna 207 valmistunut, entisen Esson pääkonttorin tilalle rakennettu asuinkerrostalo, jonka maantasokerroksessa on liiketilaa. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaavamuutosalueella sijaitseva liike- ja toimistorakennus on vajaalla käytöllä. Maantasokerroksen liiketilat on vuokrattu, mutta toisen kerroksen toimistotilat ovat osittain tyhjillään. Rakennuksessa on myös Espoon kaupungin tiloja, mutta tiloja hallinnoiva Tilapalvelut-liikelaitos on ilmoittanut, että uuteen rakennukseen ei ole tarpeen varata tiloja kaupungin käyttöön. Maantasokerroksessa toimivista anniskeluravintoloista on aiheutunut alueen asukkaille häiriötä ja asukkaat ovatkin yhteydenotoissaan toivoneet, ettei uuteen rakennukseen tulisi tällaista toimintaa. Yhdyskuntarakenne Kuitinmäen ostoskeskus rakennettiin lukujen aikana palvelemaan alueen asukkaita. Ostoskeskuksen palvelut ovat kuitenkin supistuneet painopisteen siirryttyä Ison Omenan kauppakeskukseen. Alueella on tärkeää säilyttää ja kehittää kaupallisia lähipalveluita etenkin ostoskeskuksessa ja kevyenliikenteen raittien varsilla. Kaupunki-/taajamakuva Olarin ja Kuitinmäen asemakaavoitus ja rakentaminen jakautuu kolmeen eri osa-alueeseen, joista Kuitinmäki II -osa-alue kaavoitettiin viimeisenä. Kuitinmäki II -kaava-alue muodostuu pääosin asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueista, joiden pysäköinti on etupäässä osoitettu pysäköintikorttelelihin sekä osin autotalleihin ja korttelialueiden maanalaisiin pysäköintitiloihin. Alueen pohjoisosan keskustassa on asuin- ja liikerakennusten kortteleita. Alue on muodostettu suurkortteliksi, jota rajaavat kokoojakadut. Suurkorttelin sisälle, kevyenliikenteen raittien varsille on muodostettu yleiset tontit ja puistot. Kuitinmäki II - kaava-alueen halkaisee alueen pää kevyenliikenteenraitti, Kuitinmäenraitti, joka yhtyy pohjoisessa Kuitinmäki I -kaava-alueeseen ja etelässä Piispankylän alueeseen. Kaavamuutosalueen ympäristön asuinrakennukset koostuvat pääosin 970- ja 980-luvuilla rakennetuista 3-8-kerroksisista asuinkerrostaloista. Hallitsevina julkisivumateriaaleina ovat Olarin alueelle tyypilliset laatta- tai tiiliverhouksena toteutettu punatiili, joka yleensä on jaoteltu elementtien mukaan tai runkorakennetta korostaviin ruutumaisiin kenttiin sekä vaalea betoni tai tiili. Alueella esiintyy myös tehosteina tai liikekeskustan kortteleissa hallitsevanakin julkisivumateriaalina värilliset julkisivulasit. Kuitinmäen asuntoalue on määritelty Espoon eteläosien yleiskaavan yhteydessä tehdyssä rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnissa 2. lk paikallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.

14 4 (26) Liikenne Ajoneuvoliikenne Alue liittyy liikenneverkkoon Maapallonkuja nimisen päättyvän tonttikadun ja Kuunkatu nimisen alueellisen kokoojakadun kautta. Kuunkadun liikennemäärä nykytilanteessa on noin 300 ajon/vrk. Liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärä on Kuunkadulla noin ajon/vrk vuonna Mikäli Puolarintien ja Ylismäentien välinen katuyhteys päätetään rakentaa, tulee kuunkadun liikenne tulevaisuudessa vähenemään hieman nykytilanteesta. Maapallonkujan ja Kuunkadun liittymä on valo-ohjaamaton. Kuva: Ajoneuvoliikenteen tavoiteverkko alueella. (6/208) Espoon kaupunki. Suunnittelualueen sijainti on merkitty kuvaan keltaisella soikiolla. Kävely ja pyöräily Alue on hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Suunnittelualueen itäpuolella Olarinkadulla kulkee pohjois-etelä suuntainen pyöräilyn laatureitti. Suunnittelualueen länsipuolella Friisinkalliontiellä kulkee myös pohjois-etelä suuntainen pyöräilyn pääreitti. Molemmat reitit yhdistyvät etelässä itä-länsi suuntaiseen Kuitinmäentien varressa kulkevaan pyöräilyn seutureittiin.

15 5 (26) Kuva: Jalankulun ja pyöräilyn tavoiteverkko alueella. (6/208) Espoon kaupunki. Suunnittelualueen sijainti on merkitty kuvaan keltaisella soikiolla. Julkinen liikenne Suunnittelualue sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien alueella. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Kuunkadulla, Friisinkalliontiellä ja Olarinkadulla. Kuunkadulla liikennöivät linjat: 25 (Pohjantie Espoonlahti) 34 (Matinkylä Tuomarila) 37 (Puntaritie Kuitinmäki) 53 (Kalatorppa Jorvi) 543 (Leppävaaran asema Espoonlahti) Olarinkadulla liikennöivät lisäksi linjat: 532 (Matinkylä Leppävaara) 533 (Matinkylä Järvenperä)

16 6 (26) Luonnonolosuhteet Palvelut Kaavamuutosalue sijaitsee Kuitinmäen keskustassa, joten alueen kaupalliset palvelut löytyvät aivan kaavamuutosalueen tuntumasta. Kattavammat kaupalliset palvelut ovat kauppakeskus Isossa Omenassa ja sen läheisyydessä. Isoon Omenaan on kaavamuutosalueelta matkaa noin,5 km, riippuen kulkutavasta. Alueella on kattavat julkiset palvelut. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä toimii sekä kunnallisia että yksityisiä päiväkoteja ja Kuitinmäen yhtenäinen peruskoulu tarjoaa opetusta -9-luokille kahdessa eri toimipisteessä. Aluetta palveleva terveysasema sijaitsee Matinkylässä Matinkadulla. Lähin leikkipuisto, Auringonkehrän leikkipaikka, rajoittuu kaavamuutosalueeseen ja Olarin asukaspuisto on noin 500 metrin päässä. Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueella on olemassa oleva kunnallistekniikka ja kunnallistekniset johdot ja kaapelit sijaitsevat pääosin katualueilla. Nykyiset ja suunnitellut vesihuoltolinjat on esitetty kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa. Kaava-alue on luonteeltaan tiivistä kaupunkiympäristöä eikä alueella esiinny erityisiä luontoarvoja. Kaava-alueen pohjoisosassa kasvaa muutama lehmus osana Kuunkatua reunustavaa puuriviä. Kaava-alueen länsipuoleisella korttelialueella sijaitsee kaava-alueeseen rajautuva avokallioalue ja lähiympäristössä kasvaa muutamia kookkaita koivuja ja mäntyjä. Kaava-alueen länsipuolella sijaitsee katuaukio/torialue, Auringonkehrä, jonne on toteutettu leikkipaikka. Auringonkehrän ympäristössä kasvaa maisemallisesti merkittäviä mäntyjä Suojelukohteet Alueella ei esiinny suojeltuja kohteita Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueelle aiheutuu melua Kuunkadun liikenteestä. Nykytilanteessa kortteliin kohdistuu yli 60 db päivä- ja yli 55 db yömelu. Korttelin nykyisen käyttötarkoituksen mukaiset ohjearvot eivät kuitenkaan ylity. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3. Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Kaupungin tavoitteena ovat kaupunkiympäristön parantaminen, kaupunkirakenteen eheyttäminen sekä toimivan palvelurakenteen tukeminen. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet 3.3 Osallisten tavoitteet Suunnittelualueen keskeisen sijainnin vuoksi kaavamuutokselle asetetaan erityisiä kaupunkikuvallisia tavoitteita. Kaavamuutosalue sijaitsee vilkkaan Kuunkadun varrella, joten etenkin Kuunkatuun rajoittuva pääty on erittäin näkyvällä paikalla. Kuunkadun varressa on yhtenäinen katupuiden rivi, joka halutaan säilyttää kaupunkikuvassa. Olarin ja Kuitinmäen kaupunkikuvallisen ilmeen ja rakennustavan ottamista suunnittelun lähtökohdiksi pidetään tärkeänä. Kaavamuutosalue on osa Kuitinmäen keskustaa, jossa on tarkoituksenmukaista rakentaa tehokkaasti ja kiinnittää erityishuomiota rakentamisen laatuun. Kaavamuutosalue muutetaan liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta asumiseen, mutta sijainnin ja lähipalvelujen säilymisen vuoksi tontille on tärkeää sijoittaa myös liike-, toimisto- tai palvelutilaa. Asukasmielipiteet Maapallonkujan osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui ja se oli nähtävillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin mielipiteitä yhteensä kymmenen kappaletta, joista valtaosa tuli suunnittelualueen lähiympäristön asukkailta. Useissa mielipiteissä kannatettiin hanketta ja pidet-

17 7 (26) tiin hyvänä, että aluetta kehitetään ja sille saadaan uutta vetovoimaa. Vastustusta herätti kuitenkin rakennuksen korkeus ja muutamassa ehdotettiin rakennuksen toimintojen sijoittamista toisella tavalla. Yhdessä mielipiteessä vastustettiin tontin muuttamista asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Mielipiteissä pyydettiin myös ravintolatoiminnan kieltämistä rakennuksessa häiriöiden vuoksi. Myös Maapallonkujan liikennejärjestelyjä käsiteltiin muutamassa mielipiteessä. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4. Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa vajaakäytöllä oleva liike- ja toimistorakennusten tontti 2209/ asuinkerrostalojen korttelialueeksi ja näin tehostaa tontin käyttöä. Tontti 2209/ on osa Kuitinmäen keskustaa ja on yleiskaavassa keskustatoimintojen aluetta, joten tontilla on tärkeä säilyttää myös liiketilaa. Tavoitteena on myös mahdollistaa jalankulkuyhteyden toteuttaminen Maapallonkujalle. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin m 2. Kokonaiskerrosala on k-m 2., josta voidaan käyttää asumiseen enintään k-m 2. Tonttitehokkuudeksi tulee e=3.49. Asemakaavan muutoksen myötä korttelin 2209 rakennusoikeus kasvaa 3 70 k-m Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3. Maankäyttö Korttelialueet Suunnittelualueen tontti 2209/ muutetaan liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta (K) asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Tontin rakennusoikeus on voimassa olevassa asemakaavassa k-m 2 ja kaavaehdotuksessa rakennusoikeus on k-m 2. Korttelialueelle sallitusta kaavakarttaan merkitystä rakennusoikeudesta tulee vähintään 5,0 % käyttää kadun tasossa liike-, palvelu- tai toimistotilojen rakentamiseen. Asemakaavaehdotus mahdollistaa tontille rakennettavan asuinkerrostalon, jossa on yksikerroksinen jalustaosa ja sen päällä kaksi seitsemänkerroksista asuinrakennusta. Rakennusalaa on koko tontti lukuun ottamatta tontin etelä- ja pohjoispäätyjen istutettavaksi alueen osaksi merkittäviä alueita. Yksikerroksisen jalustaosan pohjoispäätyyn Kuunkadun varrelle tulee toteuttaa liike-, palvelu- tai toimistotilaa. Katutasoon ei saa sijoittaa asuntoja, joten sinne voidaan toteuttaa liike-, palvelu- ja toimistotilojen lisäksi apu- ja yhteistiloja. Uuden rakentamisen tulee noudattaa alueen henkeä. On tärkeää, että rakennuksen massa, julkisivujen käsittely ja käytettävät materiaalit ovat sopusoinnussa ympäristön kanssa. Tämä on huomioitu kaavamääräyksissä ja kaavamuutosalueella rakennusten tulee massoittelultaan, mittasuhteiltaan, julkisivujen käsittelyltään sekä käytettävien materiaalien osalta muodostaa hallittu ja harmoninen kokonaisuus olevan ympäristön kanssa. Julkisivumateriaalien tulee olla korkealuokkaisia ja detaljoinnin viimeisteltyä. Kaavaehdotuksen mahdollistama rakennus koostuu yksikerroksisesta jalustaosasta ja sen päältä kohoavista kahdesta seitsemänkerroksisesta asumista sisältävistä tornimaisista osista. Tämä massoittelu jatkaa itäpuolen sekä Kuunkadun pohjoispuolelle Esson entisen pääkonttorin paikalle rakennettujen rakennusten massoittelua. Korttelisuunnitelmassa on otettu Olarille tyypillinen julkisivujen ruutujako osaksi suunnitelmaa julkisivujen reliefemäisellä sommittelulla. Kaavaehdotuksen julksivuja koskevan määräyksen mukaan rakennuksen pääasiallinen julkisivumateriaali tulee olla muurattu tiili tai muu kiviaineinen materiaali punaisen, ruskean tai vaalean sävyissä. Elementtijulkisivujen saumat tulee piilottaa osaksi julkisivujen sommittelua.

18 8 (26) Tontin etelä- ja pohjoispäät merkitään istutettavaksi alueeksi. Voimassa olevassa asemakaavassa Kuunkadun varteen on merkitty istutettava puurivi ja tämä säilytettävä/istutettava puurivi merkitään myös kaavaehdotukseen. Tontti on hyvin pieni eikä sille ole mahdollista toteuttaa maanvaraista oleskelupihaa. Asuinrakennuksen piha-alueet on osoitettu jalustaosan päällä oleville kattopihoille, jotka sijaitsevat asuintornien välissä sekä jalustan pohjoisosan liiketilan päällä. Asuintornien väliin jäävä piha on merkinnällä kp- ja pohjoispäädyn kattopiha kp-2. Molempien kattopihojen yleisilmeiden tulee olla vehreitä. Kattopihaa kp- koskee seuraavat määräykset: kattopihalle tulee istuttaa puita ja pensaita. Kattopiha tulee varata asuinkorttelin yhteiseen leikki- ja /tai oleskelukäyttöön ja istutuksille. Kattopihan pinta-alan tulee olla vähintään 280 m 2.Kattopihalta tulee olla suora porrasyhteys katutasoon ja porrashuoneisiin. Pohjoispäädyn kattopihan kp-2 pinta-alan tulee olla vähintään 230 m 2 ja siltä tulee olla suora yhteys porrashuoneeseen. Tontin pysäköinti sijoitetaan osin rakennuksen alle toteutettavaan maanalaiseen pysäköintihalliin ja osin tontilla 22093/ olevaan pysäköintitaloon. Suunnittelualueen tontille merkittävälle maanalaiselle rakennusalalle I ma- saa sijoittaa yhteen tasoon rakennuksen alaisia pysäköinti-, varasto-, porrashuone-, jätehuolto-, väestönsuoja-, huolto- ja teknisiä tiloja sekä alueen sähkönjakelun vaatimia muuntamotiloja. Pysäköintiä on käsitelty tarkemmin luvussa Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus. Yleiset alueet Kaavamuutosalueeseen kuuluva Maapallonkuja säilyy katualueena. Maapallonkuja levenee hieman, kun metrin levyinen kaistale tontista 2209/ muutetaan katualueeksi. Maapallonkujan katualue laajenee myös eteläosasta, kun Auringonkehrän katuaukio muutetaan kääntöpaikan osalta katualueeksi. Maapallonkujan eteläpuolella oleva kevyen liikenteen väylä muutetaan katuaukiosta jalankulun ja pyöräilyn kaduksi. Kaava-alueeseen sisältyvät osat Maapallonpolusta ja Auringonradasta säilyvät jalankululle ja pyöräilylle varattuina katuina Liikenne Ajoneuvoliikenne Asemakaavaehdotuksessa muutetaan,0 metrin levyinen kaistale tontista osaksi Maapallonkujan katualuetta. Näin mahdollistetaan kunnossapidon kannalta riittävän leveän jalkakäytävän toteutus Maapallonkujan länsireunaan. Ajoradan leveydeksi jää 5 metriä. Viitesuunnitelmassa ajo tontin alla sijaitsevaan pysäköintihalliin tapahtuu Maapallonkujan päästä kääntöpaikan yhteydestä ajoluiskaa pitkin. Ajoluiska on esitetty suunnitelmissa yksikaistaiseksi, joka tarkoittaa, että sisäänajoa odottavan ajoneuvon tulee odottaa vuoroaan kääntöpaikan yhteydessä kadulla. Talon alle johtavan yksisuuntaisen ajorampin käyttöä ohjataan liikennevaloilla. Suunnitteluvaiheessa tutkittiin autohissiä, mutta arkkitehtisuunnittelun yhteydessä se todettiin hankalaksi toteuttaa. Asemakaavamuutoksen yhteydessä nykyistä kääntöpaikkaa laajennetaan ja muotoillaan siten, että henkilöauto pystytään kääntämään ympäri peruuttamatta Jalankulku ja pyöräily Asemakaavaehdotuksessa muutetaan,0 metrin levyinen kaistale tontista osaksi Maapallonkujan katualuetta. Näin Maapallonkujan länsireunaan saadaan toteutettua 2,5 metriä leveä jalkakäytävä ja jalankulkuympäristöä alueella kehitettyä Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Nykytilanteessa tontilla sijaitseva rakennus on rakennettu kolmelta sivultaan kiinni tontin rajaan. Maapallonkujan länsipuolella jalankulku on järjestetty osittain liikerakennuksen sisällä arkadissa.

19 9 (26) Asemakaavaehdotuksessa rakennusmassa on kiinni Maapallonkujan vastaisessa rajassa. Suunnitelmassa muutetaan,0 metrin levyinen kaistale tontista katualueeksi ja Maapallonkujan länsireunaan toteutetaan 2,5 metrin levyinen jalkakäytävä. Hankkeen tuottamat pysäköintipaikat sijoitetaan rakennuksen alle pysäköintihalliin. Lisäksi 30 autopaikkaa sijaitsee tontilla 22093/ olevassa paikoitustalossa. Asemakaavaehdotuksessa määrätään, että autopaikkoja tulee rakentaa vähintään ap asuntokerrosalan 0 k-m² kohti ja kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto sekä ap / liiketilan 00 k-m² kohti. Tontille sijoitettavat autopaikat määrätään sijoittamaan rakennuksen alle I ma- rakennusalalle. Autopaikkoja saa kiinteistöjen välisin sopimuksin sijoittaa myös toiselle tontille. Asemakaavaehdotuksessa määrätään polkupyöräpaikoista seuraavaa: Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään pp / asuntokerrosalan 30 k-m² kohti, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Vähimmäisvaatimusten mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään pp liiketilojen 40 k-m² kohti. Asemakaavan muutoksen yhteydessä ei ole mahdollista osoittaa uusia yleisiä pysäköintipaikkoja. Kokonaisuutena yleistä pysäköintiä on alueella ohjeistuksen mukainen autopaikka 500 kerrosneliömetriä kohden. Lähimmät yleiset pysäköintipaikat sijaitsevat Maapallonkujan varressa. Maapallonkujan päässä olevalla kääntöpaikalla, Auringonkehrän leikkipuiston läheisyydessä säilytetään olemassa olevat kaksi lyhytaikaista saattoliikenteen pysäköintipaikkaa. Kuva: Yleinen pysäköinti alueella (6/208) Espoon kaupunki. Korttelin pelastuspaikat on osoitettu Maapallonpolulle ja Maapallonkujalle. Maapallonkujalla pelastuspaikat sijoittuvat kadulle itäpuoleisen rakennuksen huoltopihan kohdalle ja kääntöpaikan yhteyteen. Maapallonpolun pelastuspaikat sijoittuvat keskimmäisen kansipihan kohdalle ja Maapallonpolun sekä Auringonpihan risteämiskohtaan.

20 20 (26) Julkinen liikenne Suunnittelualueelta on sujuvat Espoon sisäiset julkisen liikenteen yhteydet. Länsimetro liikennöi Matinkylästä Helsingin suuntaan tiheällä vuorovälillä. Länsimetron jatkeen valmistuttua Matinkylästä on entistä sujuvammat yhteydet myös lännen suuntaan Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueella sijaitsee tällä hetkellä sekä julkisia että kaupallisia palveluita. Alueen lähipalveluiden saatavuus on tärkeä säilyttää, joten suunnittelualueen tontille 2209/ edellytetään toteuttamaan liike-, palvelu- tai toimistotilaa vähintään 5,0 % kaavakarttaan merkitystä rakennusoikeudesta. Tämä tarkoittaa, että uudisrakennukseen tulee toteuttaa vähintään 339 k-m 2 liike-, palvelutai toimistotilaa. Liike- tms. tilaa tulee toteuttaa ainakin maantasoon Kuunkadun varteen, mikä on kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti paras sijainti. Korttelisuunnitelmassa liiketilaa on esitetty myös Auringonradan puoleiseen katutasoon. Vastaava vähimmäismäärä liike- tms. tilaa on edellytetty toteutettavaksi myös Kuunkadun pohjoispuolella, Esson entisen pääkonttorin kohdalle laaditussa asemakaavan muutoksessa. Kaava-alueeseen sisältyvä kortteli voidaan liittää Maapallonkujan ja Maapallonpolun kaukolämpö-, tele- ja sähköverkostoon sekä Kuunkadun vesihuolto- ja hulevesiverkostoon. Kiinteistö tarvitsee kaksi kiinteistöpumppaamoa jätevesien ja hulevesien poisjohtamiseen kiinteistöltä. Kiinteistöpumppaamoista vedet johdetaan erillisiin rauhoituskaivoihin, joista ne viedään edelleen HSY:n jäte- ja huleveden liitoskaivoihin. Kiinteistöpumppaamoille on varattava tila tontin pohjoisosasta Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Suunnittelualue sijoittuu pääosin kallio- ja moreenialueelle. Alueen pohjoispäässä on pienehkö alue, missä pohjamaa on katu- ja piharakenteiden alapuolella joko silttistä tai savista. Kallioinen alue työntyy suunnittelualueen keskiosalla lännestä päin tontin puolelle noin 9 m matkalla. Maapallonpolun länsipuolella on nähtävissä avokalliopaljastuma, joka liittyy ko. kallioiseen alueeseen. Kaava-alue on pääosin rakennettavuusluokkaa 2 normaalisti rakennettava. Vain pohjoisosassa on pieni alue, missä rakennettavuusluokka on 4 vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö. Kuva: Ote maaperäkartasta (6/208) Espoon kaupunki.

21 2 (26) Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaava-alueen pohjoispuolella oleva puurivi tulee säilyttää tai sen paikalle tulee istuttaa uusi korvaava puurivi. Kattopihojen yleisilmeen tulee olla vehreä ja asuinrakennusten keskellä olevalle kattopihalle sille tulee istuttaa puita ja pensaita. Kattopihan rakenteiden kantavuutta ja korkeustasoa määriteltäessä tulee ottaa huomioon kasvualustan paksuus ja paino. Hulevesiä tulee viivyttää tontilla. 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet Alueella ei esiinny suojeltavia kohteita. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Liikenteen melu aiheuttaa häiriötä alueella. Asemakaavassa määrätään, että leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa rakennusten ja rakenteiden muodostamaan melukatveeseen siten, etteivät valtioneuvoston asettamat ulko-oleskelualueiden ohjearvot ylity. Lisäksi määrätään, että oleskeluun tarkoitetut parvekkeet ja terassit on suojattava meluntorjunnan kannalta siten, etteivät valtioneuvoston asettamat ulko-oleskelualueiden ohjearvot ylity. Asuntojen yhteiset kattopihat sijaitsevat liiketilan ja asuntojen yhteistilojen päällä toisessa kerroksessa. Meluselvityksen mukaan molemmat kattopihat saadaan suojattua liikennemelulta siten, etteivät valtioneuvoston asettamat ulko-oleskelualueiden ohjearvot ylity. Melua pohjoisella kattopihalla vähennetään vähintään,5 metriä korkealla meluaidalla, joka samalla muodostaa Olarille tyypillisen pergolamaisen rakenteen kattopihan suojaksi. Rakennuksen julkisivuihin ei kohdistu erityisiä ääneneristävyysvaatimuksia, koska meluselvityksen mukaan rakennukseen kohdistuu asuntojen kohdalla suurimmillaan 64 db julkissivumelutaso.

22 Kuva: Päivämelutaso vuoden 2035 ennustetilanteessa (6/208) WSP meluselvitys 22 (26)

23 23 (26) Kuva: Yömelutaso vuoden 2035 ennustetilanteessa (6/208) WSP meluselvitys Ilmanlaadun osalta suunnittelussa on tarkasteltu HSY:n minimi- ja suositusetäisyyksiä asumiselle. Kuunkadun liikennemäärällä 300 ajon/vrk minimietäisyys ajoradan reunasta on 7 metriä ja suositusetäisyys 20 metriä. Lähempi asuinrakennus on sijoitettu 23 metrin etäisyydelle ajoradan reunasta, joten sekä minimi-, että suositusetäisyys asumiselle täyttyy. 4.6 Nimistö Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia nimistöön. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutos mahdollistaa olemassa olevan punatiilisen rakennuksen korvaamisen uudisrakennuksella. Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä, sillä nykyisen kaksikerroksisen, vajaakäytöllä olevan toimistorakennuksen tilalle voi kaavamuutoksen myötä toteuttaa osin yksi- ja osin kahdeksankerroksisen

24 24 (26) asuinrakennuksen. Kaavaehdotuksessa on otettu huomioon suunnittelualueen ympäristön rakennukset ja alueen laajempi kaupunkikuva. Kahdeksankerroksiset asuintornien rakennusalat on sijoitettu kaavaehdotuksessa siten, että kaavamuutosalueen itäpuolen asuinrakennusten pitkät näkymälinjat säilyvät. Tontille 2209/ suunnitellun uudisrakennuksen korkeus vastaa korkeudeltaan lähiympäristön muita seitsemästä kahdeksaan kerroksisia asuinkerrostaloja. Kaavaehdotuksen julkisivumääräyksessä on huomioitu Olarin alueelle tyypillinen ilme ja uudisrakennus tulee toteuttaa muuratulla tiilellä tai muulla kiviaineisella materiaalilla punaisen, ruskean ja vaalean sävyissä. Rakennuksen pohjoisosaan sijoittuvalle kattopihalle on suunniteltu toteutettavaksi meluaita, joka samalla muodostaa Olarille tyypillisen pergolamaisen rakenteen kattopihan suojaksi. Katutasoon Kuunkadun varrelle toteutettava liiketila jatkaa osaltaan Kuunkadun ja Kuunkehrän aukion liiketilojen kokonaisuutta. Tontin eteläosassa rakennusmassan ja tontin rajan väliin jää kaistale istutettavaksi osoitettavaa alueen osaa, jolloin Auringonkehrän ja Auringonradan välille avautuu uusi näkymälinja. Maapallonkujan luonne muuttuu kaavamuutoksen myötä, kun katualeen itäreunaan on mahdollista toteuttaa jalkakäytävä nykyisen rakennuksen sisennyksessä poukkoilevan jalankulkuyhteyden sijaan. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia liikenteen järjestämiseen. Kaavamuutos ei merkittävästi lisää liikennemääriä alueella. Asuntojen lisääminen hyvien joukkoliikenne yhteyksien äärellä lisää potentiaalisia julkisen liikenteen käyttäjiä. Maapallonkujan katualueen leventäminen ja uudelleen järjestäminen parantaa jalankulun olosuhteita Maapallonkujalla. Kääntöpaikan uudelleen muotoilu ja laajentaminen mahdollistavat henkilöauton kääntämisen ilman peruuttamista ja parantavat sujuvaa saattoliikennettä Auringonkehrän leikkipuiston ja ympäröivien päiväkotien yhteydessä. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Asemakaavan muutoksen mukaisella rakentamisella ei ole suuria vaikutuksia alueen luontoarvoihin, sillä alue on tiiviisti rakennettua eikä alueella esiinny luonnonympäristöä. Asemakaavan mahdollistamiseksi Kuunkadun eteläpuolella kasvavat lehmukset joudutaan mahdollisesti korvaamaan uusilla, mikäli niiden säilyttäminen ei ole rakentamisen aikana mahdollista. Maapallonpolulle rakennetaan kaavamuutoksen myötä pelastustie ja nostopaikat. Pelastustoiminnot pyritään sovittamaan mahdollisimman hyvin olevaan ympäristöön, olevaa ympäristöä vaalien, mutta on mahdollista, että nostopaikkojen ja pelastustien rakentamisen mahdollistamiseksi, jalankululle ja pyöräilylle varatulta kadulta joudutaan suorittamaan vähäisesti maisemaa muuttavia töitä; louhimaan avokalliota tai mahdollisesti kaatamaan puustoa. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaavamuutosalue on osa Kuitinmäen ostoskeskusta ja kaavamuutoksessa on pyritty huomioimaan alueen lähipalveluiden säilyminen. Suunnittelualueen tontille 2209/ voidaan kaavamuutoksen myötä toteuttaa asuinrakentamista olevan liike- ja toimistorakennuksen tilalle, joten liike- ja palvelutilojen määrä laskee nykyisestä. Kaavaehdotuksessa edellytetään, että kaavakarttaan merkitystä rakennusoikeudesta tulee vähintään 5,0 % käyttää kadun tasossa liike-, palvelu- tai toimistotilojen rakentamiseen, joten palvelut eivät täysin katoa tältä tontilta. Nykyisessä rakennuksessa on katutasossa useita anniskeluravintoloita, jotka on koettu mm. osallistumis- ja arviointisuunnitelmsta jätettyjen mielipiteiden perusteella häiritseviksi. Kaavehdotuksen mahdollistama liike- ja toimistotiloja sisältävän rakennuksen korvaaminen asuinrakennuksella rauhoittaa osaltaan aluetta.

25 25 (26) Kaavamuutoksen myötä Maapallonkujalle on mahdollista toteuttaa jalkakäytävä, jolloin jalankulkijoiden turvallisuus ja jalankulkuyhteyden esteettömyys parantuvat nykyisestä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6. Rakentamisaikataulu Rakentaminen voi alkaa kaavan voimaantulon jälkeen. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Rakentamisen ohjaamiseksi on laadittu korttelisuunnitelma sekä kunnallistekniikan yleissuunnitelma, jotka yhdessä kaavakartan ja -määräysten kanssa ohjaavat alueen rakentamista. 6.3 Toteutuksen seuranta Kaavan toteutuksen seuranta on rakennuslupaviranomaisten tehtävä. Rakennuslupia myönnettäessä tulee ottaa huomioon asemakaavan laatimiselle asetetut tavoitteet ja asemakaavamääräykset. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7. Suunnittelua koskevat päätökset Kaavamuutosta on hakenut tontin 2209/ omistaja. Sopimukset Asemakaavasta käydään sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä tontin 2209/ omistajan edustajan, Taitokaari Oy:n, Rakennuskaari Oy:n, Arkkitehtitoimisto KONKRET Oy:n sekä WSP Finland Oy:n kanssa. Yleisten alueiden osalta suunnittelussa on ollut mukana myös Espoon kaupunkitekniikan keskus. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Katri Ervasti ja aluearkkitehti Sirpa Sivonen-Rauramo. Liikennesuunnittelusta on vastannut suunnitteluinsinööri Hannu Granberg ja maisemasuunnittelusta maisema-arkkitehti Katariina Peltola. Kaavakartan on piirtänyt suunnitteluavustaja Markku Hyvärinen. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Kaupunkisuunnittelujohtaja allekirjoitti osallistumis- ja arviointisuunnitelman Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti KSL hyväksyi kaavaehdotuksen nähtäville Kaavaehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti

26 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Katri Ervasti Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja

27 K8 22L G VIII IV kt kt Liikerak. IV 22K Liikerak. VII VII II II Paiko I Jordklotsgränden Maapalonkuja Maapalonpolku Kuunkehrä Månskivan Mång Auringonkujanp r r r r r VII VIII VIII VIII Mångatan nskäran Kuunsirppi nkatu r r II III 22K Kuitinmäenraiti Jordklotsgången III VII Liikerak. VII III Auringonkehrä Auringonrata Jordklotsgången Kvisbackastråket Auring L Leikki Leikki III Leikki III kt Leikki Leikki III Solbanan MAAPALLONKUJA MAAPALLONPOLKU 00 m 50 0 KATUKARTTA Asemakaavan muutos Piirtäjä Päivämäärä Asianumero Tasokoordinaattijärjestelmä ETRS-GK25FIN, korkeusjärjestelmä N2000 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Trafikplaneringsenheten Liikennesuunnitteluyksikkö Suunnittelija Koordinaatisto Piir. nro Vaihe Konsultin suun / tark Liite Alue Mittakaava :000 HG MM KSL a MAAPALLONKUJA OHJEELLISET POIKKILEIKKAUKSET : / /206 jalkakäytävä jalankulku- ja pyörätie yhdistetty ajorata katualue pysäköinti 779 kp-2 I VI kp- I ma- I pp pp 6770 VI AK MAAPALLONKUJA jk jk+pp MAAPALLONPOLKU vinopysäköinti 5.5 vaihtelee vaihtelee