Vapon läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2017/ Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue

Transkriptio

1 Vapon läntisen Suoen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2017/ Etelä-Pohjanaan ELY-keskuksen alue Riina Ruususaari Hanna Alajoki Marika Paakkinen Harri Perälä Karri Reian Asta Laari Kaisa Valkonen RAPORTTI 2018 nro 590/18

2 Vapon läntisen Suoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu vuonna 2017 /Etelä- Pohjanaan ELY-keskuksen alue Tutkiusraportti nro 590/18, Ruususaari, R., Alajoki, H., Paakkinen M., Perälä, H., Reian K., Laari, A. ja Valkonen, K Vapon läntisen Suoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu vuonna 2017 / Etelä-Pohjanaan ELYkeskuksen alue KVVY Tutkius Oy. Tutkiusraportti nro 590/ s. + liitteet. Tekijä: KVVY Tutkius Oy / Tapere Tilaaja: Vapo Oy KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA LÄMPÖTILA VUONNA SADANTA LUMIPEITE VUONNA KÄYTTÖ- JA HOITOTARKKAILU YLEISTÄ VESISTÖTARKKAILUN NÄYTTEENOTTO VESISTÖTARKKAILUT YLEISTÄ VESISTÖTARKKAILUN TOTEUTUS ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA VUONNA PERHONJOEN VESISTÖALUE (49) VENETJOEN VALUMA-ALUE (49.02) Kairinneva (Halsua) Yleistiedot Vesistötarkkailu ULLAVANJOEN VALUMA-ALUE (49.05) Tynnyrikallionsuo (Toholapi) Yleistiedot Vesistötarkkailu KÖYHÄJOEN VALUMA-ALUE (49.06) Jauhoneva (Veteli) Yleistiedot Vesistötarkkailu PERHONJOEN YLÄOSAN ALUE (49.09) Ristineva-Laurinneva-Pollarinneva ja Kapustaneva-Laukkulaineva- Sarvinevan tuotantoalue (Veteli) Yleistiedot Vesistötarkkailu PATANANJOEN VALUMA- ALUE (49.09) Ruissaarenneva (Vipeli) Yleistiedot Vesistötarkkailu ÄHTÄVÄN-, KRUUNUPYYN JA PURMONJOEN VESISTÖALUEET PURMO NORRA ÄN ALUE (46.05) Porrasneva (Evijärvi) Yleistiedot Vesistötarkkailu KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

4 6.2 KUREJOEN ALUE (47.04) Paskoneva (Alajärvi) Yleistiedot Vesistötarkkailu Lainneva (Lappajärvi/Lapua) Yleistiedot Vesistötarkkailu KUNINKAANJOEN VALUMA-ALUE (47.05) Kuninkaansuo (Soini) Yleistiedot Vesistötarkkailu VIERESJOEN VALUMA-ALUE (47.07) Korpisalonneva-Pälvineva (Vipeli) Yleistiedot Vesistötarkkailu VIMPELINJOEN VALUMA-ALUE (47.08) Savonneva (Alajärvi/Soini/Karstula/Kyyjärvi) Yleistiedot Vesistötarkkailu LEVIJOEN VALUMA-ALUE (47.09) Pannuneva (Soini) Yleistiedot Vesistötarkkailu KRUUNUPYYNJOEN VESISTÖALUE (48) Pyyaanneva-Saapasneva-Iso Saapasneva (Evijärvi) Yleistiedot Vesistötarkkailu KYRÖNJOEN VESISTÖALUE (42) JALASJOEN ALUE (42.04) Kyrön-Koiraanneva (Kurikka/Ilajoki) Yleistiedot Vesistötarkkailu Kontio- ja Palloneva sekä Korvaneva (Kurikka, Kauhajoki) Yleistiedot Vesistötarkkailu MUSTAJOEN VALUMA-ALUE (42.05) Vasikkaneva (Jalasjärvi) Yleistiedot Vesistötarkkailu SEINÄJOEN VALUMA-ALUE (42.07) Haukineva (Seinäjoki/Jalasjärvi) KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

5 Yleistä Vesistötarkkailu Näätäneva (Jalasjärvi) Yleistiedot Vesistötarkkailu Linnus-Lainesneva ja Valkianeva (Jalasjärvi) Yleistiedot Vesistötarkkailu Juupa-Jäkäläneva ja Pirjatanneva (Seinäjoki) Yleistiedot Vesistötarkkailu Aerikanneva (Seinäjoki) Yleistiedot Vesistötarkkailu Peurainneva ja Saatineva (Seinäjoki) Yleistiedot Vesistötarkkailu HIRVIJOEN VALUMA-ALUE (42.08) Madesneva ja Vähä-Hautaneva (Jalasjärvi) Yleistiedot Vesistötarkkailu Löyhinkineva ja Liikaneva (Jalasjärvi) Yleistiedot Vesistötarkkailu Pesäneva (Jalasjärvi) Yleistiedot Vesistötarkkailu KAINASTONJOEN VALUMA-ALUE (42.09) Isoneva (Kurikka) Yleistiedot Vesistötarkkailu Laasneva (Teuva) Yleistiedot Vesistötarkkailu KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE (35) TOISVEDEN ALUE (35.42) Mäkikylänsuo (Ähtäri) Yleistiedot Vesistötarkkailu ÄHTÄRINJÄRVEN ALUE (35.43) Naarasneva ja Leväsuo (Soini/Alajärvi) KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

6 Yleistä Vesistötarkkailu Riita- ja Mustasuo (Ähtäri) Yleistiedot Vesistötarkkailu KOLUNJOEN VALUMA-ALUE (35.46) Mato- Teeri- ja Syväjoensuo sekä Kurkisuo (Soini) Yleistiedot Vesistötarkkailu Kalliosuo (Soini) Yleistiedot Vesistötarkkailu NIEMISJOEN VALUMA-ALUE (35.47) Soidinsuo (Ähtäri) Yleistiedot Vesistötarkkailu Sarasuo ja Ruokosuo (Ähtäri) Yleistiedot Vesistötarkkailu Ulpassuo (Soini) Yleistiedot Vesistötarkkailu Puntari-Konttisuo ja Juuvinsuo (Soini/Karstula) Yleistiedot Vesistötarkkailu Mölynsuot (Soini) Yleistiedot Vesistötarkkailu PIHLAJAVEDEN REITIN VALUMA-ALUE (35.48) Loukku-, Tupa- ja Majasuo (Ähtäri) Yleistä Vesistötarkkailu KARVIANJOEN VESISTÖALUE (36) NUMMIJOEN VALUMA-ALUE (36.07) Viitalanneva ja Kapinkeidas (Kauhajoki) Yleistä Vesistötarkkailu Koihnanneva, Säkkineva, Lupikistonneva ja Horaneva (Kauhajoki) Yleistä Vesistötarkkailu NÄRPIÖNJOEN VESISTÖALUE (39) KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

7 10.1 RACKARMOSSEN-ÖSTRAMOSSEN (NÄRPIÖ) Yleistä Vesistötarkkailu TAKANEVA (KURIKKA) Yleistä Vesistötarkkailu LAPVÄÄRTINJOEN VESISTÖALUE (37) KARIJOEN VALUMA-ALUE (37.04 ) Mustaisneva (Kauhajoki) Yleistä Vesistötarkkailu KÄRJENJOEN VALUMA-ALUE (37.06) Helikäiskeidas/Tepakankeidas/Kotokeidas 2 (Isojoki) Vesistötarkkailu TEUVANJOEN VESISTÖALUE (38) PROFEETANNEVA (TEUVA) Yleistä Vesistötarkkailu SÄÄRINEVA (TEUVA) Yleistä Vesistötarkkailu YHTEENVETO VIITTEET LIITTEET Liite 1. Turvetuotannon käsitteitä ja terinologiaa Liite 2. Veden laatuun liittyviä uuttujia Liite 3. Tuotantoalueiden sijaintikartta Liite 4. Analyysienetelien tiedot KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

8 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

9 Vapon läntisen Suoen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2017/Etelä- Pohjanaan ELY-keskuksen alue 1. Johdanto Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailut perustuvat ypäristölupapäätöksissä äärättyihin tarkkailuvelvoitteisiin. Tarkkailun pohjana olivat Pöyry Finland Oy:n laatiat Vapo Oy:n läntisen Suoen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelat vuosille Vesistötarkkailuraportointi suoritetaan ELY-keskuksittain. Tässä raportissa käsitellään Etelä-Pohjanaan ELY:n alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden vesistötarkkailujen tulokset. Niiden turvetuotantoalueiden osalta, jotka kuuluvat useaan kuin yhden ELY-keskuksen alueelle (Etelä-Pohjanaan, Keski-Suoen, Pirkanaan tai Varsinais-Suoen ELY), tarkkailutulokset on sisällytetty vain päävastuullisen ELY-keskuksen raporttiin. Aiepaan verrattuna koko Läntisen Suoen alueen koosteraporttia ei enää laadita, vaan kuoritukset on koostettu ELYkeskuksittain. Näytteenoton ja analysoinnin suoritti vuonna 2017 Eurofins Aha Oy (entinen Aha Ypäristö Oy). Käyttötarkkailusta vastasi toiinnanharjoittaja. 2. Säätila tarkastelualueella Etelä-Pohjanaan päästötarkkailuraportin (Heikkilä ja Sundell 2017) ukaan Vapon Etelä- Pohjanaan alueen turvetuotantoalueet painottuvat aantieteellisesti Ilatieteen laitoksen Ähtärin säähavaintoasean alueelle, ja asean tietoja on hyödynnetty turvetuotantoalueiden sääolosuhteiden tarkasteluun. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

10 2 2.1 Läpötila vuonna 2017 Ähtärin säähavaintoasean vuoden 2017 keskiläpötila (3,7 ) oli hiean korkeapi kuin keskiäärin vuosina (3,0 ). Kuukausittaiset keskiläpötilat olivat alku- ja loppuvuodesta tavanoaista läpiäät ja huhti toukokuun läpötilat olivat tavanoaista kyleät (kuva 2.1). Kylin kuukausi oli helikuu (keskiläpötila -5,8 ) ja läpiin heinäkuu (keskiläpötila 13,6 ). Turpeen nosto alkaa yleensä toukokuussa, joka oli vuonna 2017 koko aassa tavanoaista viileäpi ja kuivepi. Kuun puolivälissä saatiin vielä luisateitakin. Kesä- ja heinäkuu olivat keskiääräistä koleaat, ja sateet jakautuivat epätasaisesti. Helleraja ylittyi vain yksittäisinä päivinä eikä yhtenäistä hellejaksoa ollut. Elokuussa sää jatkui epävakaisena. Ähtäri Tai Heli Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 2.1. Kuukausittainen keskiläpötila vuonna 2017 sekä vuosien keskiarvo Ilatieteen laitoksen Ähtärin säähavaintoasealla (Ilatieteen laitos 2018). Terinen kasvukausi alkoi vuonna 2017 Etelä-Pohjanaan ELY-keskuksen alueella ja päättyi lähes koko tarkkailualueella Vuosien keskiääräisiin arvoihin verrattuna terinen kasvukausi alkoi viikkoa tavanoaista yöhein ja päättyi uutaaa viikkoa tavanoaista yöhein (Ilatieteen laitos 2018). Terinen kasvukausi alkaa kun luipeite on kadonnut aukeilta paikoilta ja vuorokauden leskiläpötila on pysynyt vähintään viisi vuorokautta peräkkäin +5 asteen yläpuolella. Terinen kasvukausi päättyy kun vuorokauden keskiläpötila pysyy syksyllä 5 10 vrk peräkkäin +5 asteen alapuolella. 2.2 Sadanta Vuoden 2017 kokonaissadanta oli Ähtärissä 628, kun piteän ajan ( ) keskiarvo on 650. Eri kuukausista taikuu sekä touko-heinäkuu olivat tavallista niukkasateisepia vuosien keskiarvosadantaan nähden (kuva 2.2). Elokuun sadeäärä oli suuressa osassa aata vähän tavanoaista suurepi ja tuotanto loppui onilla alueilla elokuussa. Syyskuussa sadanta oli tavanoaista niukepaa. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

11 3 Lokakuun alussa runsaita sateita levisi suureen osaan aata. Eniten satoi aan etelä- ja länsiosassa, jossa vuorokausikertyät olivat useita kyeniä illietrejä. Lokakuun loppua kohden sää viileni selvästi ja yös Etelä-Suoeen saatiin kuun loppupuolella uutaaksi päiväksi luipeite. Sää jatkui keskiääräistä lauhepana ja sateisena arraskuussa. Joulukuu oli tavanoaista leudopi ja lähes koko aassa tavanoaista sateisepi. Paikoin sadeäärät rikkoivat paikkakuntakohtaisia ennätyksiä aan etelä- ja keskiosassa. 120 Ähtäri Tai Heli Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 2.2. Sadanta vuosina sekä vuosien keskiarvona Ilatieteen laitoksen Ähtärin säähavaintoasealla (Ilatieteen laitos 2018). 2.3 Luipeite vuonna 2017 Luipeitteen paksuus Ähtärin säähavaintoasealla oli tai-huhtikuussa tavanoaista ohuepi (kuva 2.3). Maksiiarvo havaittiin aaliskuussa, jolloin luen syvyys oli 29 c. c 60 Ähtäri Tai Heli Maalis Huhti Loka Marras Joulu Kuva 2.3. Luipeite vuonna 2017 sekä vuosien keskiarvona Ilatieteen laitoksen Ähtärin säähavaintoasealla (Ilatieteen laitos 2018). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

12 4 3. Käyttö- ja hoitotarkkailu 3.1 Yleistä Käyttö- ja hoitotarkkailusta vastaa toiinnanharjoittaja ja se antaa tärkeää taustatietoa varsinaiselle päästötarkkailulle. Käyttö- ja hoitotarkkailu sisältää vuosittaiset tiedot pinta-aloista, tuotannon aloittaisesta ja loppuisesta, alueella suoritetuista toienpiteistä (ojitukset, altaiden puhdistukset y. hoitotoienpiteet) sekä uista tuotantoon tai vesistökuorituksen vaikuttaneista asioista (esi. rankkasateet ys.). Tilaaja on toiittanut konsultille e. tiedot vesistöraportointia varten. Konsultti käyttää käyttötarkkailuyhteenvetojen sekä poikkeustilanteiden tietoja apuna raportoinnissa. Tarkkailusoiden osalta tiedot ovat erityisen tärkeitä, koska niiden avulla tulkitaan. poikkeuksellisten kuoritustilanteiden syytä. Soiden tyypityksiin, vesiensuojelujärjesteliin, käyttö- ja kuoritustarkkailuun jne. liittyy onia yleiskielelle vieraita terejä ja käsitteitä. Käsitteiden selventäiseksi liitteenä on lueteltu turvetuotantoon ja turvetuotannon vesistövaikutusten seuraaiseen liittyvää terinologiaa (liite 1). 3.2 Vesistötarkkailun näytteenotto Turvetuotantoalueiden alapuolisilta virtahavaintopaikoilta otetaan näytteitä kolasti vuodessa ( välisenä aikana, välisenä aikana sekä välisenä aikana). Järvisyvänteiltä näytteet otetaan lopputalvella ( ) ja loppukesällä ( ) ellei erikseen ole uuta äärätty. Joki- ja puronäytteet otetaan pinnasta (0,1 ) tai kokonaissyvyyden salliessa 1 :n syvyydeltä ja niistä tehdään ohjelan ukaiset ääritykset (taulukko 3.1). Mahdollisuuksien ukana ääritetään yös virtaaat. Järvipisteiden näytteenottosyvyydet ääräytyvät kokonaissyvyyden ukaan. Vakiosyvyydet ovat 1 pinnasta ja 1 pohjasta. Kokonaissyvyyden ollessa yhtä suuri tai suurepi kuin 5 otetaan näyte yös vesipatsaan puolestavälistä tai syvyyden salliessa aina 5 :n välein. Syvänneaseilta kirjataan ylös yös näkösyvyydet (). Taulukko 3.1. Vesistöaseien näytesyvyydet ja niiltä tehtävät ääritykset. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

13 5 4. Vesistötarkkailut Yleistä Vuoden 2017 Vapo Oy:n Läntisen Suoen vesistötarkkailuyhteenvedot on jaoteltu ELY-keskuksittain. Niiltä turvetuotantoalueilta, joiden alueet tai vesistöhavaintopaikat sijaitsevat useaan ELYkeskuksen alueella, vesistötuloksia on tarkasteltu vain päävastuullisen ELY-keskuksen raportissa. Vesistötarkkailussa ukana olevia tuotantoalueita on tarkasteltu havaintopaikkojen vedenlaadun osalta ja esitetty veden laatutulokset sekä taulukkona että kuvaajina siinä uodossa kuin ne on tätä varten saatu Vapo Oy:n toiittaana. Kuivatusvesien vesistövaikutuksia arvioidessa on hyödynnetty tietoja turvetuotantoalueiden vesienkäsittelyrakenteilta poistuneiden vesien laadusta. Tarkastelun yhteydessä on esitetty vesistöaseien valua-alueen pinta-ala ja kullakin vesistöasean valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala, jos vesistöasean valua-alueella on turvetuotantoa. Tarkkailuaseien valua-alueita on koottu eri lähteistä sen ukaan, kun tietoa on saatu. Ensisijaisesti aseien valua-alueet on poiittu SYKE:n ylläpitäästä WSFSvesistöallijärjestelästä (VEMALA). Puuttuvia valua-alueita on arvioitu VALUE-valua-alueen työkalulla K10 (Syke) ja lisäksi arvioissa on hyödynnetty Vesi- ja ypäristöhallinnon julkaisussa 126 (Suoen vesistöalueet) esitettyjä tietoja. Raportissa esitetään yös kunkin turvetuotantoalueen bruttokuorituksen osuus vesistöalueen 3. jakovaiheen kokonaiskuorituksesta WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuustietoja hyödyntäen. Tällöin on huoattava, että kuoritusosuus koskee vain ko. osa-valua-aluetta, eikä esi. jokivesistössä välttäättä koko jokea, jonka kuoritus voi koostua useasta eri 3. jakovaiheen valua-alueesta. Kaikkien tuotantoalueiden vesistötarkkailuhavaintopaikkojen sijaintikartat löytyvät liitteestä Vesistötarkkailun toteutus Etelä-Pohjanaan ELY-keskuksen alueella vuonna 2017 Etelä-Pohjanaan ELY-keskuksen alueella on tai sinne sijoittuu osin yös turvetuotantoalueita, joiden kuoritus uodostuu jonkin uun ELY-keskuksen alueella (taulukko 4.1). Lapuanjoen vesistöalueen Vapon turvesoiden vesistötarkkailutulokset raportoidaan Lapuanjoen yhteistarkkailun puitteissa. Tässä raportissa käsitellään Vapo Oy:n Etelä-Pohjanaan ELY-keskuksen alueella sijaitsevien soiden vesistötarkkailutulokset. Tarkkailussa oli ukana 33 järvihavaintopistettä ja 95 virtavesipistettä. Alueella sijaitsi vuoden 2017 lopulla yhteensä 94 turvetuotantoaluetta, joilla oli tuotannossa 9416 ha, levossa 1602 ha ja valistelussa 441 ha. Tuotannosta on poistunut 2031 ha. Päästötarkkailun tulokset on raportoitu jo aiein. Turvetuotannon vesistövaikutuksia tarkkaillaan lähes jokaisella tuotantoalueella ottaen huoioon yös valuavesien eri purkusuunnat. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

14 6 Taulukko 4.1 Etelä-Pohjanaan ELY-keskuksen alueella kokonaan tai osin sijaitsevat turvetuotantoalueet. Valvova Vesistö- Tuotantoalue/alueet Kunta/kaupunki ELY-keskus tarkkailu Kairinneva Halsua/Kokkola Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Tynnyrikallionsuo Toholapi/Kokkola Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Jauhoneva Veteli Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Ristineva-Pollarinneva-Laurinneva Veteli Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Sarvineva- Laukkulainneva-Kapustaneva Veteli/Perho Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Ruissaarenneva Vipeli Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Porrasneva Evijärvi/Kauhava Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Paskoneva Alajärvi Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Lainneva Lappajärvi/Lapua Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Kuninkaansuo Soini Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Korpisalonneva-Pälvineva Vipeli Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Savonneva *) Soini/Kyyjärvi/Alajärvi/Karstula Keski-Suoen ja Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Pannuneva Soini/Alajärvi Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Pyyaanneva-Saapasneva-Iso-Saapasneva Evijärvi/Lappajärvi Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Kyrön-Koiraanneva Kurikka/Ilajoki Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Kontioneva-Korvaneva-Palloneva Kurikka/Kauhajoki Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Alkkia-Sopaneva ***) Parkano/Karvia Pirkanaan ELY-keskus x Vasikkaneva Kurikka Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Haukineva Seinäjoki/Kurikka Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Näätäneva Kurikka Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Linnus-Lainesneva, Valkianeva Kurikka/Seinäjoki Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Juupa-Jäkäläneva, Pirjatanneva Seinäjoki Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Aerikanneva Seinäjoki Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Hietasalon-Tuuranneva ***) Virrat Pirkanaan ELY-keskus x Peurainneva, Saatinneva Seinäjoki/Virrat Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Madesneva ja Vähä Hautaneva Kurikka Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Löyhinkineva ja Liikaneva Kurikka Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Pesäneva Kurikka Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Isoneva Kurikka/Kauhajoki Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Laasneva Teuva/Kauhajoki Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Mäkikylänsuo Ähtäri Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Riihi-Peuraneva **) Keuruu/Ähtäri/Virrat Keski-Suoen ELY-keskus x Naarasneva, Leväsuo Soini/Alajärvi Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Riitasuo, Mustasuo Ähtäri Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Mato-, Teeri-, Syväjoensuo ja Kurkisuo Soini/Ähtäri Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Kalliosuo Soini Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Soidinsuo Ähtäri Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Sarasuo ja Ruokosuo Ähtäri Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Ulpassuo Soini Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Mölynsuot Saarijärvi/Karstula Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Puntarisuo-Konttisuo ja Juuvinsuo Soini/Karstula Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Loukkusuo, Tupasuo, Majasuo Ähtäri Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Koihnanneva, Säkkineva, Lupikistonneva ja Horaneva Kauhajoki/Karvia Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Viitalanneva ja Kapinkeidas Kauhajoki Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Rackarossen-Östra Mossen Närpiö Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Takaneva Kurikka Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Mustaisneva Kauhajoki/Teuva Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Helikäiskeidas, Kotokeidas 2, Tepakankeidas Isojoki Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Profeetanneva Teuva Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x Säärineva Teuva Etelä-Pohjanaan ELY-keskus x *) osin Keski-Suoen, osin Etelä-Pohjanaan ELY:n toiialue (raportoidaan sekä Keski-Suoen että Etelä-Pohjanaan raportissa) **) Keski-Suoen toiialue, osia Keski-Suoen, Etelä-Pohjanaan ja Pirkanaan alueilla (raportoidaan Keski-Suoen raportissa) ***) Pirkanaan ELY:n toiialue (raportoidaan erikseen Pirkanaan raportissa) KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

15 7 5. Perhonjoen vesistöalue (49) 5.1 Venetjoen valua-alue (49.02) Kairinneva (Halsua) Yleistiedot Kairinneva sijaitsee osin Perhonjoen vesistöalueen Venetjoen alaosan valua-alueella (49.071) ja osin Ullavanjoen Latonevanojan valua-alueella (49.057). Kuivatusvesien käsittelyenetelänä ovat pintavalutuskentät (2 kpl) ja kosteikot (2 kpl). Kosteikkojen vedet johdetaan Venetjokeen, josta ne kulkeutuvat Halsuanjärveen. Pintavalutuskenttien vedet johdetaan Hanhisalonjoen kautta Ullavanjärven suuntaan. Vesistötarkkailupisteet (6 kpl) sijaitsevat Venetjoessa purkukohdan ylä- ja alapuolella sekä Venetjoen alaosalla ennen Halsuanjärveä (taulukko 5.1). Myös Halsuanjärvessä on havaintopaikka lähellä järven luusuaa. Vuonna 2011 tarkkailuun tulivat ukaan Hanhisalonjoki ja Ullavanjärvi. Taulukko 5.1. Kairinnevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Kairinneva Venetjoen alaosan a 4,13 - Venetjoki yläpuoli ,5 - Venetjoki, alapuoli ,3 - Venetjoki, alajuoksu , Halsuanjärven alue - Halsuanjärvi , Latonevanojan va 1,83 - Hanhisalonjoki , Ullavanjärven a - Ullavanjärvi ,2 Kairinnevan tuotantoalueella on Etelä-Suoen aluehallintoviraston yöntää ypäristölupa (päätös19/2010/3, dnro ESAVI/126/04.08/2010, yönnetty ). Kairinnevan turvetuotantoalueen valistelu on aloitettu 1977 ja tuotanto Vuonna 2017 Venetjoen alaosan alueella oli tuotannossa 280,2 ha ja tuotannosta poistunut 132,7 ha. Vastaavasti Latonevanojan vesistöalueella oli tuotannossa 138,5 ha ja tuotannosta poistunut 44,4 ha. Venetjokeen purkautuvista kuivatusvesistä (kosteikko 1) otettujen näytteiden (15 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 7,9 g/l, Kok.N 1157, Kok.P 43 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 25 g/l O2. Kosteikolta 2 purkautuvasta vedestä otettujen näytteiden (5 kpl) perusteella veden keskiääräiset pitoisuudet KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

16 8 olivat kiintoaineen osalta 9,8 g/l, Kok.N 1 036, Kok.P 58 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 36 g/l O2. Ullavanjärven suuntaan purkautuvista kuivatusvesistä (pintavalutuskenttä 2) otettujen näytteiden (6 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 0,8 g/l, Kok.N 875, Kok.P 17 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 29 g/l O2. Pintavalutuskentältä 3 otettujen näytteiden (7 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 0,8 g/l, Kok.N 556, Kok.P 12 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 24 g/l O2. Rakenteilta poistuvien kuivatusvesien kiintoaine- ja fosforipitoisuus oli varsin pieni. Tuotantoalueen kuorituksen osuus Latonevanojan vesistöalueen kokonaiskuorituksesta on vähäinen ja Venetjoen alaosan vesistöalueen kokonaiskuorituksesta suon kuoritus uodostaa 7,2 9,1 % (taulukko 5.2). Taulukko 5.2. Kairinnevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Kairinneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Latonevanojan va , ,5 2,8 1, Venetjoen alaosan a , ,2 9,1 7,8 Sua Vesistötarkkailu Hanhisalonjoen vesi on ollut vuosien keskiääräisten tulosten perusteella väriltään hyvin tuaa, ravinteikasta ja voiakkaan huusleiaista (taulukko 5.3). Vuonna 2017 Hanhisalonjoen veden laatu oli keskiäärin saaa tasoa kuin aiein, joskin rautapitoisuus ja veden väriluku olivat pieneät. Veden -taso vaihteli välillä 6,0 7,1 vuoden aikana ja vedenlaatu oli usean vedenlaatuuuttujan osalta parhaiillaan kevään havaintokerralla. Hanhisalonjoelle ei ole tehty ekologista tyypittelyä. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Venetjoki saa alkunsa suuresta (1620 ha), utta atalasta (keskisyvyys 1,9 ) Venetjoen tekojärvestä. Venetjoen alaosaan ja Halsuanjärveen tulee pistekuoritusta yös Halsuan kunnan jätevedenpuhdistaolta. Vedet ovat olleet ruskeita, happaia ja ravinteikkaita kaikilla havaintoaseilla (taulukko taulukko 5.6). Kairinevan purkuojan alapuolella Venetjoen vedenlaatu on ollut yläpuoliseen pisteeseen nähden heikopaa, sillä siinä on ollut eneän huusaineita ja ravinteita. Veden laadun heikkeneinen johtuu osittain jokieroosiosta ja osittain yös Kairinnevan kuivatusvesistä. Venetjoen alaosalle tulee vesiä yös Venetjoen sivu-uoista ja Halsuan jätevedenpuhdistaolta, ikä lisää vesistökuoritusta. Alajuoksulla onkin pitkän ajan keskiääräisten tulosten ( ) perusteella korkeiat ravinne-, ja rautapitoisuudet sekä väriluku uihin aseiin verrattuna. Vuonna 2017 Venetjoen vesissä oli kaikkien havaintoaseien osalta havaittavissa pienepiä ravinne- ja rautapitoisuuksia vuosien keskiääräiseen tasoon verrattuna. Ekologisen tilan fysi- KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

17 9 kaalis-keiallisiin luokkarajoihin verrattaessa (Aroviita y. 2012) vedenlaatu oli ravinnepitoisuuksiltaan hyvää luokkaa kaikilla aseilla. Venetjoella sijaitsevien Kairinevan kuivatusvesien ylä- ja alapuolisten havaintopaikkojen ravinnepitoisuuksien ja -arvojen perusteella pitoisuudet ovat pääsääntöisesti olleet koholla alapuolisella havaintoasealla (taulukko taulukko 5.6). Yläpuolisella pisteellä on havaittavissa lievä nouseva trendi -arvoissa sekä kiintoaineen pitoisuuksissa, kun taas typen tasossa ei ole havaittavissa selkeää uutossuuntaa ja fosforipitoisuus on lievässä laskussa. Kairinevan kuivatusvesien alapuolisella pisteellä kyseisten vedenlaatuuuttujien pitoisuudet ovat vastaavasti lievässä laskussa kuten yös alajuoksun havaintoasealla fosforia lukuun ottaatta, jonka pitoisuuksissa ei alajuoksulla ole havaittavissa selkeää uutossuuntaa. Ullavanjärvi on suuri (1300 ha), atala ja rehevä järvi, jonka pintaveden laatu ollut vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella rauta- ja ravinnepitoista sekä lievästi saeaa. Levätuotanto on ollut reheville järville tyypillisistä tasoa (taulukko 5.7) ja happitilanne hyvä. Vuonna 2017 Ullavanjärven vesi oli vuosien keskiääräisiin pitoisuuksiin verrattaessa hiean vähäravinteisepaa ja rautapitoisepaa. Myös kiintoainepitoisuus (2,3 g/l) ja huusleia (20 g/l O2) oli tavanoaista alhaisealla tasolla. Halsuanjärvi on hyvin atala (alle 2 ) ja rehevä järvi viljelyaiden keskellä. Vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella järven vesi on laadultaan runsasravinteista, erittäin ruskeaa ja kiintoainepitoisuus on luonnontasosta koholla (7,4 g/l) (taulukko 5.8). Myös pitkän ajan klorofylli-a -pitoisuus indikoi rehevää vedenlaatua. Vedenlaatu on pitkälti saankaltainen kuin Venetjoen alajuoksulla. Vuonna 2017 Halsuanjärven vesi oli pääosin saanlaatuista kuin vuosina , joskin kiintoainepitoisuus oli tavanoaista pienepi ja korkeapi. Talvella 2017 Halsuanjärven vedessä oli suhteellisen vähän fosforia (31 ), utta elokuussa 2017 pitoisuus lähes kaksinkertaistui (55 ). Kesällä klorofylli-a -pitoisuus indikoi erittäin rehevää vedenlaatua. Halsuanjärvi on atala ja avonainen järvi, joten tuulet voivat sekoittaa vedet pohjia yöten, jolloin sedientistä vapautuu kiintoaineen ukana runsaasti yös fosforia veteen. Kairinevan kuivatusvesien vaikutus on ollut Halsuanjärven vedenlaatutuloksien perusteella varsin vähäinen. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

18 10 Taulukko 5.3. Hanhisalonjoen veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Hanhisalonjoki Kairinneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=16) 0,48 0,97 6,23 7, , ,6 4,5 10,1 553 Min 0,2 0,8 5,5 2, , ,3 3 3,5 270 Max 1 1,2 7, , Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,47 1 6, , ,4 7, ,6 1,3 5,98 4, ,4 3,1 0, ,3 0,7 7,09 2, , ,1 11, ,5 1 6,23 4, ,5 4 9, g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

19 11 Taulukko 5.4. Venetjoen alapuolen veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Venetjoki, alapuoli Kairinneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=48) 0,34 0,33 0,69 6,03 6, , ,1 12, Min 0,12 0,06 0,12 5,25 0, , ,5 1,7 1, Max 0,7 1 1,5 6,8 14, ,4 2,6 21, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,24 0,95 6, , ,7 1,9 7, ,1 5,84 5, ,4 1,8 4, ,3 0,7 6,31 3, ,4 32 <3, ,1 1, ,3 1,2 6, ,6 2,2 5,8 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

20 12 Taulukko 5.5. Venetjoen alajuoksun veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Venetjoki, alajuoksu Kairinneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=45) 0,57 0,82 2,64 5,89 7, , ,4 2,7 11, Min 0,3 0,1 0,6 5,12 3, , ,1 2 1, Max 0,8 2 4,5 6, ,6 4,1 20, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,7 4,1 6,16 4, , ,9 2,4 7, ,1 5, ,3 2, ,7 6,34 6, , ,8 2,2 13, ,5 6,25 2, ,5 2,8 6,2 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

21 13 Taulukko 5.6 Venetjoen yläpuolen veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Venetjoki yläpuoli Kairinneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=47) 0,25 0,19 0,5 6,07 4, , ,9 12, Min 0,05 0,01 0,07 5,36 1, , ,6 1, Max 0,7 1 2,5 6, ,7 3,3 22, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,75 6,02 3, , ,7 1,6 7, ,1 5,75 3, ,9 1,6 3, ,2 0,7 6,29 3, <3, ,6 1,4 13, ,2 0,8 6,22 3, ,4 1,7 6,2 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

22 14 Taulukko 5.7. Ullavanjärven veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Ullavanjärvi Kairinneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=13) 1,03 1 1,9 6,49 4, , ,8 4,1 9, ,8 Min 0,7 1 1,5 6,1 0, , ,6 3, ,5 Max 2 1 2, , ,7 5, (pohja) (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 1 1 1,95 6,65 2, , ,8 4, (pohja) 2017 (n=0) ,47 <2, ,1 1, ,9 6,95 3,6 710 <5,0 <5,0 40 6, ,6 3,1 12,5 9, KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

23 15 Taulukko 5.8. Halsuanjärven veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Halsuanjärvi Kairinneva Tynnyrikallionsuon tuotantoalue sijaitsee Toholain kunnan alueella noin 10 k kuntakeskuksesta lounaaseen. Tynnyrikallionsuo kuuluu Perhonjoen vesistöalueen Ullavanjoen valua-alueen Hongistonjoen valua-alueelle (49.056). Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet johdetaan ypärivuotisesti pintavalutuskentän kautta reitille Pieni Hongistonjärvi-Hongistonoja-Vanhaoja- g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=36) 0,74 0,99 1,62 6,11 7, , ,3 2,9 9, ,3 Min 0,2 0,5 1 5, , ,2 2,3 0, ,5 Max , , ,4 3, (pohja) (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,6 0,95 1,65 6,54 4, , ,2 3 6, (pohja) 2017 (n=0) ,4 1 1,5 6,37 2, ,3 0,1 9, ,8 0,9 1,8 6,84 6, , ,4 2,7 12,8 9, Ullavanjoen valua-alue (49.05) Tynnyrikallionsuo (Toholapi) Yleistiedot KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

24 16 Ullavanjoki-Isojärvi-Perhonjoki. Vesistöhavaintopaikat (2 kpl) sijaitsevat Hongistonojassa Tynnyrikallionnevan kuivatusvesien vaikutuspiirissä (taulukko 5.9). Taulukko 5.9. Tynnyrikallionsuon turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Tynnyrikallionsuo Hongistonojan va 0,64 - Hongistonoja Hongistonjärvien alapuoli ,8 - Hongistonoja Norppa ,2 Tynnyrikallionnevan tuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin vuonna 1988 ja tuotanto vuonna Vuonna 2017 tuotannossa oli 41,7 ha. Levossa oli 2,2 ha ja tuotannosta poistunut 20,2 ha. Länsi- Suoen ypäristölupavirasto on yöntänyt Vapo Oy:lle luvan Tynnyrikallionnevan turvetuotantoon (päätös nro 111/2007/4, dnro LSY-2005-Y-396). Vuonna 2017 Tynnyrikallionsuon pintavalutuskentältä lähtevistä kuivatusvesistä otettujen näytteiden (12 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 1,7 g/l, Kok.N 858, Kok.P 16 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 20 g/l O2. Tynnyrikallionsuon kuivatusvesien laatu vuonna 2017 oli typpeä lukuun ottaatta parepaa tai saaa tasoa kuin Hongistonojan veden laatu Hongistonjärven alapuolella, joten sen perusteella kuivatusvesivaikutukset olivat vähäiset. Tuotantoalueen kuorituksen osuus Hongistonojan vesistöalueen kokonaiskuorituksesta on vähäinen (taulukko 5.10). Taulukko Tynnyrikallionsuon turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Tynnyrikallionsuo Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 kg kg kg Hongistonojan va , ,3 1,5 0, Vesistötarkkailu Hongistonojan Hongistonjärven alapuolella sijaitsevan havaintoasean vesi on vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella ollut väriltään erittäin ruskeaa, hapahkoa ja ravinne- sekä rautapitoista (taulukko 5.11). Edellä ainittujen vedenlaatuuuttujien pitoisuustrendit ovat kuitenkin olleet lievässä laskussa. Vuonna 2017 ravinne- ja rautapitoisuuksissa sekä kiintoainepitoisuudessa oli havaittavissa laskua pitkän ajan keskiääräisiin pitoisuuksiin verrattuna. Veden -arvo vaihteli välillä 6,57 5,25 ollen alhaisiillaan lopputalven havaintokerralla. Hongistonojalle ei ole tehty eko- KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

25 17 logista tyypittelyä. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Hongistonojan Norpan vesi on ollut vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella ollut toisen Hongistonojan havaintoasean tavoin erittäin ruskeaa, hapahkoa sekä rautapitoista (taulukko 5.12). Vesistöasea sijaitsee viljelyaiden keskellä, joten sinne tulee yös aatalouden hajakuoritusta. Lisäksi Norpan havaintopaikkaan tulee yksityisten turvetuotantoalueiden kuivatusvesiä. Vedenlaatu on Tynnyrikallionsuota lähepänä sijaitsevan havaintoasean laatuun verrattuna pääosin saankaltaista, joskin rauta- ja fosforipitoisuudet ovat keskiäärin olleet suureat ja typen pitoisuus pienepi. Vuonna 2017 Hongistonojan Norpan havaintoasean vedenlaatu koheni hiean vuosien keskiääräisiin pitoisuuksiin nähden, sillä veden väriluku ja rauta- sekä typpipitoisuus olivat pieneät. Taulukko Hongistonojan veden laatu Hongistonjärven alapuolella vuosien keskiarvona sekä vuonna Hongistonoja Hongistonjärvien alapuoli Tynnyrikallionsuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=38) 0,31 0,15 0,33 5,59 3, , ,4 2,8 11,4 234 Min 0,1 0,05 0,1 4,9 0, ,2 103 Max 0,6 0,3 0,7 6, ,8 4,5 21,9 390 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,34 5,56 2, , ,3 2,9 6, ,1 0,5 5, ,7 2,3 0, ,1 0,2 6,57 3, <3, ,3 2,9 10, ,1 0,3 5,62 2, ,7 3,4 9,3 225 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

26 18 Taulukko Hongistonojan veden laatu Norpan havaintoasealla vuosien keskiarvona sekä vuonna Hongistonoja Norppa Tynnyrikallionsuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=38) 0,33 0,23 0,5 5,58 4, ,6 3,2 10,1 750 Min 0,07 0,07 0,07 4,75 0, , ,6 2,4 0,2 150 Max 0,5 0,5 1,2 6, ,3 4,7 19, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,3 0,67 5,62 3, ,9 7,2 6, ,6 1,2 5,42 2, ,2 2,3 0, ,1 0,2 6, ,2 4,1 10, ,2 0,6 5,52 3, ,2 15 9,2 900 g O2/l Virtaaa g/l 5.3 Köyhäjoen valua-alue (49.06) Jauhoneva (Veteli) Yleistiedot Jauhoneva sijaitsee osittain Vissaveden tekojärven valua-alueella (49.067) ja osittain Pollarinojan valua-alueella (49.025). Kuivatusvesien käsittelyenetelänä on ypärivuotinen pintavalutuskenttä (5 kpl). Pääosa Jauhonevan kuivatusvesistä purkautuu Jauho-ojaa sekä Taviojaa pitkin Vissaveden tekojärveen ja pieneltä osin Pollarinojan kautta Perhonjokeen. Vesistöaseat sijaitsevat osin kuivatusvesien purkureiteillä (Tavinoja, Pollarinoja) ja Vissaveden tekojärvessä (taulukko 5.13). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

27 19 Taulukko Jauhonevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Jauhoneva Vissaveden tekojärven va 2,19 - Vissavesi tuleva ,5 - Tavioja Vissavesi , Pollarinojan va 0,40 - Pollarinoja ,8 Jauhonevan turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin 2010 ja tuotanto Tuotannossa oli Vissaveden tekojärven alueella 60,1 ha, levossa 111 ha ja valistelussa 47,7 ha vuonna Pollarinojan vesistöalueella tuotannossa oli 39,2 ha ja valistelussa 0,3 ha. Jauhonevalla on Länsi- Suoen ypäristölupaviraston ypäristölupa (päätös 13/2003/2, dnro 00040, yönnetty ). Lainvoian ypäristölupa sai Korkeian hallinto-oikeuden päätöksellä (taltio 3723, dnro 1755/1/04). Vuonna 2017 Jauhonevan pintavalutuskentältä 1 Pollarinojan suuntaan lähtevistä kuivatusvesistä otettujen näytteiden (26 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 2,0 g/l, Kok.N 1320, Kok.P 18 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 32 g/l O2. Jauhonevan pintavalutuskentiltä 2-5 Vissaveteen kulkevista kuivatusvesistä otettujen näytteiden (15 28 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 0,9 2,0 g/l, Kok.N , Kok.P ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli g/l O2. Tuotantoalueen kuorituksen osuus Pollarinojan vesistöalueen kokonaiskuorituksesta on vähäinen (0,2 1,1 % eri jakeista) ja Vissaveden vesistöalueen kokonaiskuorituksesta suon kuoritus uodostaa eri jakeiden osalta 7,9 8,8 % (taulukko 5.14). Taulukko Jauhonevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Jauhoneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 kg kg kg Pollarinojan va , ,2 1,1 0, Vissaveden tekojärven va , ,8 9,0 7,9 Sua KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

28 Vesistötarkkailu Pollarinojan havaintoasean vesi on vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella ollut väriltään erittäin ruskeaa, voiakkaan huusleiaista sekä ravinne- ja rautapitoista (taulukko 5.15). Veden -arvo on yös ollut hapan (vaihteluväli 4,8 5,81). Vuonna 2017 ravinne- ja rautapitoisuuksissa sekä väriluvussa oli havaittavissa lievää laskua vuosien keskiääräisiin pitoisuuksiin verrattuna. Veden -arvo vaihteli välillä 6,26 4,76 ollen alhaisiillaan syyskuun havaintokerralla. Pollarinojalle ei ole tehty ekologista tyypittelyä. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Taviojan havaintoasean vesi on vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella ollut Pollarinojan kaltaista: hyvin rautapitoista, erittäin ruskeaa ja voiakkaan huusleiaista (taulukko 5.16). Ravinnepitoisuuksiltaan Taviojan vedenlaatu on ollut Pollarinojaa heikopaa (kok.n 1088, kok.p 76 ). Myös Taviojalla oli havaittavissa laskua ravinne- ja rautapitoisuuksissa sekä väriluvussa pitkän ajan keskiääräisiin pitoisuuksiin verrattuna vuonna Veden -arvo vaihteli välillä 4,9 6,3 ollen alhaisiillaan syyskuun havaintokerralla. Taviojalle ei ole tehty ekologista tyypittelyä. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta välttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Vissaveteen tulevan veden laatu on vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella hyvin saankaltaista kuin Taviojassa (taulukko 5.17). Vuonna 2017 yös täällä havaittiin laskua ravinne- ja rautapitoisuuksissa sekä väriluvussa. pitoisuus laski vuosien keskiääräisestä tasosta jonkin verran (6,8 -> 2,1 g/l). Vissaveden tekojärven vedenlaatu oli vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella niin ikään ravinne- ja rautapitoista, joskin huusleiaisuudeltaan ja väriluvultaan vesi on Pollarin- ja Tavinojaa laadullisesti parepaa (taulukko 5.18). Kohonnut ravinnetaso on näkynyt yös korkeana klorofylli-a -pitoisuutena (24,4 ). tilanne on ollut kokonaisuudessaan hyvä vuosina veden ollessa pohjaan saakka hapellista, joskin pintaveden keskiääräinen hapen kyllästysaste on ollut 67 %. Vuonna 2017 happitilanne heikkeni (pintaveden kyllästysaste 53 %, pohjan lähellä 42 %) ja klorofyllia pitoisuus laski ylirehevästä rehevälle tasolle (15 ). Vissaveteen tulee Vapon Jauhonevan lisäksi runsaasti uiden turvetuottajien alueilta kuivatusvesiä. Tekojärvi on rakennettu pääosin suopohjalle, josta irtoaa aineita veteen kuivatusvesien kuorituksen lisäksi ja siitä johtuen Vissaveden veden laatu on ollut heikko. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

29 21 Taulukko Pollarinnojan veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Pollarinoja Jauhoneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=5) 0,11 0,31 5,2 4, ,2 3,9 9,6 199 Min 0,1 0,23 4, ,4 2,3 3,4 76 Max 0,15 0,45 5, , ,7 360 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,11 0,32 5,1 3, ,6 6,7 8, ,1 0,45 5,23 <2, ,8 2 4, ,01 0,1 6,26 9, , ,2 0,4 4,76 <1, ,9 15 8,5 200 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

30 22 Taulukko Taviojan veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Tavioja Jauhoneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=5) 0,13 0,37 5,28 4, , ,2 3,6 10,5 44 Min 0,1 0,3 4, ,1 2,7 1,4 23 Max 0,15 0,5 6, ,8 16,2 75 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,4 5, ,3 3,2 8,4 98 4, ,1 0,5 5,29 <2, ,7 2,4 4, ,1 0,3 6, ,8 12, ,1 0,4 4, ,1 3,3 8,1 80 4,6 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

31 23 Taulukko Vissaveden tekojärveen tulevan veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Vissavesi tuleva Jauhoneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=5) 0,12 0,3 5,19 6, , ,2 3,2 9,9 295 Min 0,1 0,2 4, ,8 2,5 1,6 105 Max 0,15 0,35 6, ,1 4,6 15,6 560 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,37 4,89 2, ,1 2,9 7, ,1 0,4 4,87 <1, ,1 2,2 1, ,1 0,4 6, ,2 11, ,1 0,3 4,61 1, ,1 8,5 540 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

32 24 Taulukko Vissaveden tekojärven vedenlaatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Vissavesi Jauhoneva Kapustaneva-Laukkulaineva-Sarvinevan tuotantokokonaisuus sijaitsee Perhonjoen yläosan Leppänieen valua-alueella (49.082). Tuotantoalueet ovat olleet pääosin tuotannossa jo vuodesta 2000 alkaen, Laukkulainneva kuitenkin vasta vuodesta Tuotantoalueen kuivatus- g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=5) 0,57 1 4,6 5,27 1, , ,3 10, ,4 Min 0,3 1 3,5 4, ,6 1,7 0, Max 0,7 1 5,2 5,69 4, , ,7 2,9 18, Keskiarvo (pohja) (n=2) 0,7 3,7 4,9 5, ,1 2,5 8, Min 0,7 3,5 4,9 4, ,1 1,7 2, Max 0,7 3,9 4,9 5, ,1 3,2 15, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,5 1 4,2 5,51 1, , ,4 7, Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 3 5,49 4, ,4 2, ,3 1 3,5 5,38 <2, ,7 2,9 0,6 3, ,37 4, <5,0 2,6 3 3,7 1 7, ,7 1 4,9 5,69 1, , ,3 1, , ,1 1,8 14,2 7,8 76 g O2/l Virtaaa Hehkutushäviö g/l Klorofylli 5.4 Perhonjoen yläosan alue (49.09) Ristineva-Laurinneva-Pollarinneva ja Kapustaneva-Laukkulaineva- Sarvinevan tuotantoalue (Veteli) Yleistiedot Ristineva-Laurinneva-Pollarinnevan tuotantoalue sijaitsee osin Perhonjoen vesistöalueella Perhonjoen yläosan Leppänieen valua-alueella (49.082) ja osin yös Patananjoen alaosan valuaalueella (49.091). Kuivatusvesien käsittelyenetelänä on kaikilla alueilla ypärivuotinen pintavalutus. Ristineva-Pollarinnevan kuivatusvedet purkautuvat kahdelle reitille: Patananjoen kautta Perhonjokeen ja Kissahanojan kautta Perhonjokeen. Laurinnevan kuivatusvedet laskevat laskuojaa pitkin Perhonjokeen. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

33 25 vesien käsittelyenetelänä on ypärivuotinen pintavalutus Kapustaneva-Laukkulainnevalla ja kasvillisuuskenttä Sarvinevalla. Kuivatusvedet johdetaan Kapusta- ja Laukkulainnevalta etsäojan kautta Perhonjokeen, Sarvinevalla purkureittejä Perhonjokeen on kaksi. Ristinevan havaintopaikka on Patanan tekojärven alapuolella Patananjoessa kuivatusvesien vaikutuspiirissä. Laurinnevan ja Pollarinnevan vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Perhonjoessa kuivatusvesien purkukohtien ylä- ja alapuolella. Pollarinnevan kuivatusvesiojan (Kissahanoja) ja Perhonjoen yhtyäkohdan alapuolella on yös havaintopaikka (taulukko 5.19). Kapustaneva-Laukkulaineva- Sarvinevan vesistötarkkailuhavaintopaikat ovat saat kuin Laurinnevan ja Polarinnevan Patananjoen havaintopaikkaa lukuun ottaatta. Perhonjoen yläpuoliselle pisteelle ei tule kualtakaan tuotantoaluekokonaisuudelta vesiä. Taulukko Ristineva-Laurinneva-Pollarinnevan ja Kapustaneva-Laukkulaineva -Sarvinevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Risti-, Laurin-, Pollarinneva Leppänieen a *2,87 - Perhonjoki yläpuoli ,56 - Perhonjoki alapuoli ,9 - Perhonjoki Kissahanoja alapuoli , Patananjoen alaosan a *0,92 - Patananjoki, Pulkkisentien silta ,9 Kapusta-, Laukkulain-, Sarvineva Leppänieen a *1,19 - Perhonjoki yläpuoli ,56 - Perhonjoki alapuoli ,9 - Perhonjoki Kissahanoja alapuoli ,3 *Vesienkäsittelyrakenteilta vesistöaseille (ei koske yläpuolista aseaa) kohdistuva turvetuotannon ala Ristineva-Laurinneva-Pollarinneva -tuotantoalueella on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston ypäristölupa (päätös 30/2002/2, dnro 01076, yönnetty ). Lupaääräykset tarkistettiin Länsi- Suoen ypäristölupaviraston päätöksellä (päätös 135/2008/4, dnro LSY-2007-Y-413). Ristinevan turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin 1977 ja tuotanto Laurinnevan turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin 1977 ja tuotanto Tuotannossa vuonna 2017 oli 139,7 ha ja tuotannosta poistunut 1,4 ha. Pollarinnevan turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin 1976 ja tuotanto Ristineva-Pollarinnevan tuotannossa oli 218,8 ha vuonna 2017 ja levossa 6,6 ha. Kapustaneva-Laukkulaineva-Sarvinevalla on ypäristölupa (päätös129/2006/4, yönnetty ). Vuonna 2017 Kapustanevalla ja Laukkulainnevalla oli tuotannossa 67,2 ha, levossa 1,1 ha ja tuotannosta poistunut 0,9 ha. Sarvinevalla tuotantoa oli 49,6 ha alalla. Laurinnevan pintavalutuskentän alapuolelta otettujen näytteiden (26 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 2,3 g/l, Kok.N 938, Kok.P 24 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 18 g/l O2. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

34 26 Ristineva-Pollarinnevan pintavalutuskentän 1 alapuolelta otettujen näytteiden (7 kpl) perusteella pintavalutuksesta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 1,1 g/l, Kok.N 673, Kok.P 11 ja -arvo oli 11 g/l O2. Pintavalutuskentältä 2 poistuvan veden pitoisuudet (n= 8) olivat vastaavasti kiintoaineen osalta 4,0 g/l, Kok.N 1086, Kok.P 25 ja -arvo oli 32 g/l O2. Kapustaneva-Laukkulainnevan pintavalutuskentän alapuolelta otettujen näytteiden (26 kpl) perusteella pintavalutuksesta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 3,0 g/l, Kok.N 1153, Kok.P 34 ja -arvo 31 g/l O2. Sarvinevan kasvillisuuskentän alapuolelta otettujen näytteiden (6 kpl) perusteella kasvillisuuskentältä purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 1,3 g/l, Kok.N 749, Kok.P 19 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 23 g/l O2. Tuotantoalueiden kuorituksen osuus Leppänieen vesistöalueen kokonaiskuorituksesta on vähäinen (taulukko taulukko 5.21). Taulukko Ristineva-Laurinneva-Pollarinneva -turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Ristineva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Laurinneva K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P Pollarinneva kg kg kg kg O 2 % % % Leppänieen a , ,3 6,3 2,6 Taulukko Kapustaneva-Laukkulaineva-Sarvineva - turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Kapustaneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Laukkulainneva K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P Sarvineva kg kg kg kg O 2 kg kg kg Leppänieen a , ,0 4,4 2, Vesistötarkkailu Perhonjoen vedet ovat olleet vuosien (Kissahanojan vesistöasea ) keskiääräisten pitoisuuksien perusteella kaikilla havaintoaseilla väriltään erittäin ruskeita, runsasravinteisia sekä rautapitoisia (taulukko taulukko 5.24). Vedenlaatu on ollut e. vedenlaatuuuttujien osalta pääosin heikointa Kissahanojan vesistöasealla ja laadukkainta yläpuolisella havaintoasealla, joskin erot pitoisuuksissa eivät ole olleet erkittäviä. Vuonna 2017 Perhonjoen kaikilla vesistöaseilla havaittiin edellisvuoden tavoin hiean väheän ravinteita ja kiintoainetta kuin vuosina keskiäärin. Perhonjoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella välttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta tyydyttävää tilaluokkaa KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

35 27 vastaavalla tasolla ja fosforin osalta välttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012) kaikilla aseilla. Taulukko Perhonjoen yläpuolen laatu Hongistonjärven alapuolella vuosien keskiarvona sekä vuonna Perhonjoki yläpuoli Pollarinneva, Laurinneva, Sarvineva, Laukkulainneva, Kapustaneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=48) 0,36 0,22 0,5 6,46 5, , ,4 5, Min 0,2 0,1 0,2 5,98 1, ,6 0, Max 0,6 0,6 1,6 7, , ,6 7,5 21, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,14 0,5 6,61 3, ,9 5 10, ,1 6,57 2, ,7 4 6, ,1 0,5 6,87 3, , ,4 4,8 14, ,2 0,5 6,47 3, ,5 6,1 9,2 g O2/l Virtaaa g/l Ristinevan kuivatusvesien alapuolisen Patananjoen vesistöasean vesi on ollut vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella hapahkoa, kiintoainepitoista ja runsasravinteista (taulukko 5.25). Vuonna 2017 Patananjoen veden laatu oli heikentynyt aiepien vuosien tasosta korkean KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

36 28 kiintoainepitoisuuden (vuositasolla 16,1 g/l, syksyllä havaittu pitoisuus 36 g/l) sekä kohonneiden fosfori- ja rautapitoisuuksien osalta. Havaintopaikan yläpuolella sijaitsevat Patanan voialaitos ja Patanan tekojärvi, joista vettä juoksutetaan ajoittain ja vedenlaatu vaihtelee virtaaien ukaan. Patananjoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella välttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta välttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Taulukko Perhonjoen veden laatu Kissahanojan alapuolella vuosien keskiarvona sekä vuonna Perhonjoki Kissahanoja alapuoli Pollarinneva, Laurinneva, Sarvineva, Laukkulainneva, Kapustaneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=40) 0,43 0,26 0,61 6,54 6, , ,3 13, Min 0,2 0,1 0,28 5, ,2 0,3 1, Max 0,6 0,6 1,5 7, , ,6 20, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,14 0,65 6,66 3, ,4 4,7 10, ,1 6,63 2, ,9 4 7, ,1 0,6 6,97 4, ,8 5,3 14, ,2 0,7 6,5 3, ,5 4,7 8,9 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

37 29 Ristineva-Laurinneva-Pollarinnevan ja Kapustanevan-Laukkulainnevan-Sarvinevan kuivatusvesien yhteisvaikutukset olivat vuonna 2017 vähäisiä Perhonjoen havaintopaikkojen veden laadun perusteella. Patananjoen vesistöasean tuloksista vaikutuksia ei ole eriteltävissä uiden kuoritustekijöiden joukosta. Taulukko Perhonjoen alapuolen veden laatu Hongistonjärven alapuolella vuosien keskiarvona sekä vuonna Perhonjoki alapuoli Pollarinneva, Laurinneva, Sarvineva, Laukkulainneva, Kapustaneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=47) 0,32 0,2 0,42 6,44 5, , ,1 5,6 12, Min 0,17 0,1 0,17 5, ,2 3,5 1, Max 0,6 0,5 1,6 7, ,5 21, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,14 0,55 6,62 3, ,5 5,1 10, ,1 6,51 3, ,9 3,8 7, ,1 0,5 6,92 3, ,4 5,3 14, ,2 0,6 6,54 4, ,2 6,2 9,1 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

38 30 Taulukko Patananjoen veden laatu Pulkkistentien sillan havaintoasealla vuosien keskiarvona sekä vuonna Patananjoki, Pulkkisentien silta Pollarinneva, Laurinneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=6) 0,34 0,83 6,33 9, , ,5 4 12, Min 0,2 0,4 5, , , Max 0,5 1,2 6, ,8 5,2 16, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,14 1,1 6,57 16, ,2 3, ,1 1,2 6,42 7, ,8 4,2 2, ,1 1,2 6,78 4, ,8 3,7 15, ,2 0,9 6, ,6 11, Patananjoen valua- alue (49.09) Ruissaarenneva (Vipeli) Yleistiedot Ruissaarennevan turvetuotantoalue sijaitsee pääosin Kruunupyynjoen vesistöalueella (48), utta vähäisiltä osin yös Perhonjoen vesistöalueen Patananjoen yläosan valua-alueella (49.093). Perhonjoen suuntaan enevien vesien käsittelyenetelänä ovat laskeutusaltaat ja virtaaansäätö. Kruunupyynjoen suuntaan enevät vedet käsitellään pintavalutuskentillä (2 kpl). Ruissaarennevan kuivatusvedet purkautuvat Kalpekinpuron kautta Patananjokeen Patanan tekojärven yläpuolelle Patananjoen yläosan vesistöalueelle. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

39 31 Vesistöaseat (6 kpl) sijaitsevat Patananjoen yläosan vesistöalueella Kalpekinpurossa ja sen yhtyäkohdan alapuolella Patananojassa. Kruunupyynjoen vesistöalueella vesistöaseat sijaitsevat Sääksjärvellä sekä Porasenjoessa Sääksjärven alapuolella (taulukko 5.26). Porasenjoessa on yös turvetuotantoalueen yläpuolinen vesistöasea ja turvetuotantoalueen alapuolinen vesistöasea, jotka on käsitelty Korpisalonnevan osiossa (kappale 6.4.1). Taulukko Ruissaarennevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Ruissaarenneva Porasjoen yläosan va 1,59 - Porasenjoki turvetuotantoalue yp ,8 - Porasenjoki turvetuotantoalue ap Sääksjärvi , Porasjoen alaosan a - Porasenjoki Sääksjärven alapuoli silta , Patananjoen yläosan va 0,20 - Kalpekinpuro Patananoja Kalpekinpuron alapuoli ,6 Ruissaarennevalla on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös 135/2007/4, dnro LSY 2004-Y-173, yönnetty ). Ruissaarennevan turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin 1978 ja tuotanto Ruissaarennevalla ei ollut tuotantoa vuonna 2017, utta Patananjoen yläosan valua-alueella (49.093) oli 18,5 ha levossa sekä 1,7 ha valistelussa. Vastaavasti Porasjoen yläosan valua-alueella (48.006) oli 133,7 ha levossa, 24,6 ha valistelussa ja tuotannosta poistunut 0,5 ha. Ruissaarennevan pintavalutuskentän 1 alapuolelta otettujen näytteiden (8 kpl) perusteella pintavalutuksesta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 3,6 g/l, Kok.N 1314, Kok.P 59 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 43 g/l O2. Vastaavasti pintavalutuskentän 2 pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 4,9 g/l, Kok.N 933, Kok.P 27 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 26 g/l O2. Perhonjoen suuntaan laskevien kuivatusvesien osalta ei toteutettu päästötarkkailua vuonna Tuotantoalueen kuorituksen osuus Porasjoen yläosan vesistöalueen kokonaiskuorituksesta on vähäinen kuten yös Patanajoen yläosan valua-alueen kokonaiskuorituksesta typpeä lukuun ottaatta, jonka osuus on 10,8 % (taulukko 5.27). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

40 32 Taulukko Ruissaarenneva -turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Ruissaarenneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Patananjoen yläosan va , ,4 10,8 0, Porasjoen yläosan va , ,0 1,7 1,2 Sua Vesistötarkkailu Kalpekinpuron vesistäasea sijaitsee kuivatusvesien välittäättöällä vaikutusalueella, ja vesi on ollut vuosien 2010 ja keskiääräisten pitoisuuksien perusteella laadultaan erittäin ruskeaa (väriluku 460 g Pt/l), voiakkaan saeaa sekä kiintoaine- ja rautapitoista (taulukko 5.28). Myös ravinnetaso on korkea. Vuonna 2017 typen taso ja -arvo kohosi tavanoaista korkeaaksi, utta fosforipitoisuus pysytteli saalla tasolla. Kalpekinpurolle ei ole tehty ekologista tyypittelyä. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta välttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Patananojassa Kalpekinpuron alapuolella vesi on ollut vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella erittäin ruskeaa (väriluku 315 g Pt/l), runsasravinteista ja hapahkoa (taulukko 5.29). en, ravinteiden sekä -arvon osalta vedenlaatutuloksissa on havaittavissa lievä nouseva trendi. Vuonna 2017 vedenlaatu kohentui Patananojan vesistöasealla niin rauta- ravinne- kuin kiintoainepitoisuuksienkin osalta. Kalpekinpuroon ja Patananjokeen kohdistuu aatalouden lannoitevaikutuksia, josta johtuen ravinteita niiden vesissä on runsaasti. Porasenjoki laskee suureen (303 ha) ja atalaan (alle 2 etriä) Sääksjärveen. Järven vesi on ollut vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella lievästi saeaa, kiintoainepitoista ja runsasravinteista (taulukko 5.30). Korkeaa rehevyystasoa indikoi yös keskiääräinen klorofylli-a - pitoisuus (30,9 ). tilanne on pintavedessä ollut hyvä. pitoisuus on vaihdellut elko voiakkaasti tarkkailujakson aikana. Vuonna 2017 Sääksjärven vedenlaatu oli pääosin yhtä heikkoa kuin vuosina keskiäärin, joskin veden oli hiean kohonnut ja typen taso laskenut. Sääksjärven alapuolisen Porasenjoen vedenlaatu on vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella ollut hyvin saankaltaista kuin Sääksjärvessä (taulukko 5.31). - ja typpipitoisuus on ollut alapuolisella havaintoasealla hiean suurepi ja typen pitoisuus pienepi. Vuonna 2017 Sääksjärven alapuolisessa Porasenjoen vedessä oli aiepaa tasoa väheän ravinteita, utta silti veden laatu oli heikkoa. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

41 33 Taulukko Kalpekinpuron veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Kalpekinpuro Ruissaarenneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=9) 0,15 0,39 6,56 20, , , Min 0,1 0,3 6,21 8, , ,8 9, Max 0,25 0,54 6, ,5 15, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,29 6,43 6, ,2 5,9 6, ,1 0,2 6,37 5, ,5 4,1 2, ,1 0,4 6, ,8 11, ,1 0,25 6,39 7, ,8 4,4 113 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

42 34 Taulukko Patananojan veden laatu Kalpekinpuron alapuolella vuosien keskiarvona sekä vuonna Patananoja Kalpekinpuron alapuoli Ruissaarenneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=43) 0,43 0,28 0,53 6,13 12, , ,1 4,6 10, Min 0,2 0,1 0,15 5,35 3, , ,4 3,2 0, Max 0,7 1 1, , Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,87 6,23 4, , ,1 0,7 6,43 8, ,6 4 3, ,1 1 6,16 4, ,1 3,9 12, ,3 0,9 6,16 <1, <5, ,1 4, g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

43 35 Taulukko Sääksjärven veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Sääksjärvi Ruissaarenneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=37) 0,7 0,98 1,56 6,14 8, , ,9 5,2 10, ,9 Min 0,3 0,65 1,1 5,77 0, , ,6 3,5 0, ,5 Max , , ,2 25, ,2 (pohja) (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,45 0,9 1,7 6,44 5, ,2 5 8, (pohja) 2017 (n=0) ,5 0,8 1,6 6,25 <2, , ,4 1 1,8 6, <5, ,6 3,9 15,9 8, KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

44 36 Taulukko Porasenjoen veden laatu Sääksjärven alapuolella vuosien keskiarvona sekä vuonna Porasenjoki Sääksjärven alapuoli silta Ruissaarenneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=43) 0,37 0,49 1,14 6, , ,2 4,5 13, Min 0,08 0,08 0,08 5,58 1, ,4 3,3 1, Max 0,7 1,25 2,8 6, ,5 21, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,44 1,7 6,42 5, ,2 3,7 9, ,1 1,8 6, ,9 4, ,2 0,8 6, ,5 4,1 17, ,5 6,5 3, ,9 4,1 5, Ähtävän-, Kruunupyyn ja Puronjoen vesistöalueet 6.1 Puro norra än alue (46.05) Porrasneva (Evijärvi) Yleistiedot Porrasneva sijaitsee pääosin Puronjoen vesistöalueen Puro Norra ån Narsbäckenin valuaalueella (46.054). Kuivatusvesien käsittelyenetelinä ovat ypärivuotiset pintavalutuskentät (4 kpl). Kuivatusvedet kulkevat kahta laskuojaa Kerttuanjärven kautta Puronjokeen ja yhtä ojaa pitkin Narssjön kautta Puronjokeen. Purkureitit ovat: Kielisenpäkki - Narssjön-Puro södra å - Puro å, Särkinen - Seippispuro - Keskijoki - Särkisenjärvi - Särkisen-järven purku - Kerttuanjärvi - Norijoki-Puro norra å-puro å ja Kivijärvi - Tekolapi-Pietilänpäkki - Norijoki - Paalasenjärvi - Norijoki - Kerttuanjärvi - Norijoki-Puro norra å - Puro å. Vesistöaseia on viisi ja ne sijaitsevat kolella eri vesistöalueella (taulukko 6.1). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

45 37 Taulukko 6.1. Porrasnevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Porrasneva Purojärven a 0,53 -ei vesistöaseaa Paalasenjärven a 0,39 - Tekolapi ,91 - Norijoki , Särkisenjärven va 0,42 -ei vesistöaseaa Kerttuanjärven a - Särkisenjärvi, purku-uoa ,14 - Kerttuanjärvi , Narsbäckenin va 1,07 - Narssjö ,34 Porrasnevalla on Etelä-Suoen Aluehallintoviraston yöntää ypäristölupa (päätös nro 49/2012/2, Dnro ESAVI/291/04.08/2010). Porrasnevan turvetuotantoalueen valistelut on aloitettu Vuonna 2017 tuotannossa oli yhteensä 38,3 ha Paalasenjärven alueella (46.062) ja 106,5 ha Narsbäckenin alueella (46.054). Valistelussa Porrasnevalla oli yhteensä 52,9 2 ha Purojärven (46.041) ja 42 ha Särkisenjärven (46.065) alueella. Porrasnevan Narsbäckenin valua-alueelle (46.054) purkautuvan pintavalutuskentän PVK5 alapuolelta otettujen näytteiden (27 kpl) perusteella Porrasnevalta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 5,4 g/l, Kok.N 1480, Kok.P 38 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 52 g/l O2. Paalasenjärven alueelle (46.062) purkautuvilta pintavalutuskentiltä PVK2 ja PVK3 lähtevien vesien pitoisuudet olivat vastaavasti kiintoaineen osalta 1,9 ja 7,8 g/l, Kok.N 1180 ja 2000, Kok.P 68 ja 125 sekä keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 53 ja 35 g/l O2.. Särkisenjärven alueelle (46.065) purkautuvalta pintavalutuskentältä PVK4 lähtevän veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 9,0 g/l, Kok.N 1833, Kok.P 69 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 50 g/l O2. Tuotantoalueen kuorituksen osuus Purojärven, Narsbäckenin, Paalasenjärven ja Särkisenjärven vesistöalueen kokonaiskuorituksesta on lähes kaikilta osin vähäinen (eri kuoritusjakeiden osuus 0,2-2,2 %) (taulukko 6.2). Särkisenjärven alueen typen kuoritus uodostaa 9,1 % ja fosforin kuoritus 6,1 % alueen kokonaiskuorituksesta. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

46 38 Taulukko 6.2. Porrasnevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Porrasneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Purojärven a , ,4 2,2 0, Narsbäckenin va , ,2 0,9 0, Paalasenjärven a , ,4 1,1 0, Särkisenjärven va , ,0 9,1 6,1 Sua Vesistötarkkailu Narssjö on atala (ax. syv. 2 ), suurehko (197 ha) järvi Pedersören kunnan alueella. Vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella järven vesi on ollut laadultaan hyvin rehevää, hapanta sekä rautapitoista (taulukko 6.3). tilanne on ollut keskiäärin tyydyttävä (pintaveden kylläisyysaste 59 %) ja rehevyystaso yös klorofylli-a -pitoisuuden perusteella erittäin rehevä (39,3 ). Ravinnepitoisuuksissa ja -arvoisssa on havaittavissa lievä nouseva trendi. Vuonna 2017 Narssjön vedenlaatu oli hiean heikentynyt kiintoaine-, rauta- ja ravinnepitoisuuksien sekä hapen kylläisyysasteen osalta, utta -taso oli hiean keskiääräistä parepi. Elokuussa 2017 levätuotanto indikoi lähes ylirehevää vedenlaatua (49,4 ). Kuivatusvedet laskevat pintavalutuskentältä 5 Narssjö-järveen, jonka veden laatuun nähden kuivatusvesien fosforipitoisuudet olivat vain noin puolet järven pintaveden pitoisuuksista, utta uun uassa korkeaan kokonaistypen pitoisuuksien ja -arvon perusteella kuivatusvedet lisäsivät Narssjön veden pitoisuuksia. Narssjö on tyypitelty atalaksi runsashuuksiseksi järveksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella tyydyttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Särkisenjärven Kerttuanjärveen laskevassa purkuojassa veden laatu on ollut vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella voiakkaan huusleiaista sekä rauta- ja ravinnepitoista (taulukko 6.5). Vuonna 2017 purkuojan veden laatu oli pääosin aiepien vuosien tasolla, joskin rauta- ja typpipitoisuuksissa havaittiin laskua ja fosforipitoisuuksissa nousua. Kerttuanjärvi on suuri (384 ha), utta atala (ax. syv. 2 ) järvi lähellä Evijärven taajaaa. Kerttuanjärven vesi on ollut vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella erittäin ruskeaa, kiintoaine- sekä ravinne- ja rautapitoista (taulukko 6.4). tilanne on ollut keskiäärin tyydyttävä (pintaveden kylläisyysaste 62 %). Narssjön tavoin yös keskiääräinen klorofylli-a -pitoisuus indikoi erittäin rehevää vedenlaatua. Tätä heijastavat yös pintaveden happivajeet, joita esiintyi yös talvella 2017 (happikyllästys 51 %). Vuonna 2017 Kerttuanjärven vedessä oli ravinteita eneän kuin vuosina keskiäärin, utta -arvo nousi ja rautapitoisuus väheni. Kerttuanjärveen laskevissa vesissä typpiyhdisteiden ja veden huusleiaisuus on suuri, jota kuivatusvesien vaikutukset osaltaan lisäävät. Kerttuanjärvi on tyypitelty atalaksi runsashuuksiseksi järveksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella välttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat huonoa tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

47 39 Taulukko 6.3. Narssjön veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

48 40 Taulukko 6.4. Kerttuanjärven veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Kerttuanjärvi Porrasneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=26) 0,71 0,98 1,6 5,85 8, , ,5 9,4 9, ,4 Min 0,2 0,7 1,4 5,05 2, , ,9 5,7 0, Max , ,2 23, ,2 (pohja) (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,45 0,85 1,55 6,43 5, ,3 8,4 8, (pohja) 2017 (n=0) ,55 0,7 1,5 6,27 4, ,6 7, ,35 1 1,6 6,69 5, ,5 6,7 15,7 7, KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

49 41 Taulukko 6.5. Särkisenjärven purkuojan veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Särkisenjärvi, purku-uoa Porrasneva Tekolaen vesi on ollut vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella pääosin kirkasta ja erittäin hapanta ( 3,8) pohjavettä (taulukko 6.7). Typpiyhdisteitä on ollut vedessä jonkin verran, utta sen sijaan fosforia ei juuri lainkaan. Myös raudan, kiintoaineen, -arvon ja väriluvun arvot ovat olleet hyvin pieniä. Typen pitoisuuksissa on havaittavissa laskeva trendi. Tekolaessa havaitut korkeat sähkönjohtokyvyn arvot johtuvat pohjavesille tyypillisistä suurista angaanitai kloridipitoisuuksista. Tekolaen alhainen voi puolestaan johtua aluiinin runsasta liukeneista aaperästä. Hyvin alhaisesta -arvosta huoliatta Tekolaessa on kuitenkin esiintynyt leväsaennusta keskiääräisen klorofylli-a -pitoisuuden perusteella (30,7 ). Vuonna 2017 Teko- g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=33) 0,39 0,24 0,6 5,84 6, , ,2 5, Min 0,1 0,1 0,1 5, , ,9 4,2 2,6 30 Max 0,6 0,5 1,1 6,9 46, , Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,52 6,11 5, ,9 7, ,1 0,6 5, ,8 4,1 0, ,2 0,5 6,57 5, ,7 13, ,2 0,45 6, ,7 7,3 117 g O2/l Virtaaa Hehkutushäviö g/l Klorofylli KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

50 42 laen vedenlaatu oli hiean heikentynyt happitason osalta, ja typen taso oli laskenut lievästi ja fosforin vastaavasti kohonnut. Taulukko 6.6. Norijoen veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Norijoki Porrasneva Norijoen havaintopaikka sijaitsee Tekolaesta tulevien vesien varrella, utta pääosin Norijoen vedet tulevat joen yläjuoksun laajalta valua-alueelta. Norijoen vesi on ollut laadultaan hapanta, erittäin ruskeaa, kiintoaine- sekä ravinne- ja rautapitoista (taulukko 6.6). Vuonna 2017 Norijoen vedenlaatu heikkeni aiepaan tasoon nähden fosfori- ja rautapitoisuuden osalta. Elokuun havaintokerralla saeus kohosi arvoon 46 jolloin yös kiintoaineen pitoisuudessa havaittiin piikki (52 g/l). Norijoen valua-alueella on varsin runsaasti peltoja, ikä näkyy veden korkeina fosforipitoisuuksina. g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=33) 0,41 0,36 0,81 5,44 10, , ,5 7,7 12, Min 0,2 0,1 0,38 4,5 2, ,1 0,1 120 Max 0,6 1 1,1 6, ,4 20, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 0,65 6,17 24, ,4 7,7 7, ,1 0,65 6,01 6, ,6 5,6 1, ,2 0,5 6, , ,3 0,8 6, ,4 6,5 7,2 770 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

51 43 Taulukko 6.7. Tekolaen veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Tekolapi Porrasneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=24) 1,6 0,98 1,7 3,79 1, , ,3 31,5 10, ,7 Min 0,9 0,45 0,9 3,6 0, , ,3 16 1, ,5 Max 2,1 1 2,1 4,52 3, , ,7 24, ,2 (pohja) (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 1,9 1 1,9 4,43 0, , ,2 18,5 8, ,9 (pohja) 2017 (n=0) ,7 1 1,7 4,36 <2, , ,4 21 1,4 8, ,1 1 2,1 4,52 <1, <5,0 11 6,4 <200 0, , ,5 86 1,9 6.2 Kurejoen alue (47.04) Paskoneva (Alajärvi) Yleistiedot Paskonevan tuotantoalue sijaitsee Alajärven kaupungissa. Turvetuotantoalue sijoittuu Ähtävänjoen vesistöalueen Kurejoen vesistöalueen Vähäjoen valua-alueelle (47.048). Tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ypärivuotisesti pintavalutuskentällä. Paskonevan kuivatusvedet johdetaan reitille laskuoja Isonevanpuro Mertapuro - Vähäjoki - Kurejoki - Lappajärvi. Vesistöasea sijaitsee Mertapurossa (taulukko 6.8). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

52 44 Taulukko 6.8. Paskonevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Paskoneva Vähäjoen va 0,53 - Mertapuro ,0 Länsi-Suoen ypäristölupavirasto on yöntänyt Vapo Oy:lle luvan Paskonevan turvetuotantoon (päätös nro 151/2007/4, dnro LSY-2004-Y-321). Paskoneva on ojitettu vuonna 1984, utta tuotantoa ei aloitettu tuolloin. Paskonevan alueen kuntoonpano turvetuotantoa varten alkoi vuonna 2010 ja tuotanto vuonna Tuotannossa oli 52,7 ha vuonna Vuonna 2017 Paskonevan pintavalutuskentältä lähtevistä kuivatusvesistä otettujen näytteiden (16 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 5,0 g/l, Kok.N 2144, Kok.P 43 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 26 g/l O2. Tuotantoalueen kuorituksen osuus Vähäjoen vesistöalueen kokonaiskuorituksesta on sekin vähäinen (eri kuoritusjakeiden osuus 0,4-1,5 % (taulukko 6.9). Taulukko 6.9. Paskonevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Paskoneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Vähäjoen va , ,4 1,5 0, Vesistötarkkailu Mertapuron vesi on ollut vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella heikkolaatuista, sillä veden ravinne-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet ovat olleet korkeat ja huusleia voiakas (taulukko 6.10). Vuoden 2017 lokakuussa havaittiin erityisen voiakas piikki kiintoainepitoisuudessa (540 g/l), jolloin yös ravinteiden ja raudan pitoisuudet olivat hyvin suuret (kok. N 2200, kok. P 250, ). Tästä johtuen vuosittaiset keskiarvot olivat tavanoaista heikkolaatuiseat. Mertapurolle ei ole tehty ekologista tyypittelyä. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta välttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta huonoa tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

53 45 Taulukko Mertapuron veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Mertapuro Paskoneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=31) 0,28 0,14 0,31 5,78 13, , ,8 9, Min 0,1 0,06 0,1 5,02 2, ,2 3,9 0, Max 0,45 0,4 0,5 6, , Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,25 5,99 187, ,3 4,5 8, ,1 0,3 6, ,8 3,9 5, ,1 0,2 6, , ,1 0,25 5, ,7 5, Lainneva (Lappajärvi/Lapua) Yleistiedot Lainnevan turvetuotantoalue sijaitsee osittain Ähtävänjoen valua-alueen Vähäjoen valuaalueella (47.048) ja osittain Lapuanjoen vesistöalueen Kauhajärven valua-alueella (44.063). Kuivatusvedet käsitellään kosteikkojen (2 kpl) ja pintavalutuskenttien (2kpl) avulla. Kuivatusvedet johdetaan Kauhajärveen ja laskuojaa pitkin reitille Kivipuro Vähäjoki Kurejoki Lappajärvi. Vesistöhavaintopaikat sijaitsevat kuivatusvesien vaikutuspiirissä Kauhajärvessä ja Kivipurossa (taulukko 6.11). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

54 46 Taulukko Lainnevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Lainneva Vähäjoen va 2,09 - Kivipuro , Kauhajärven va 0,67 - Kauhajärvi ,6 Länsi-Suoen ypäristölupavirasto on yöntänyt Vapo Oy:lle luvan Lainnevan turvetuotantoon (päätös nro 150/2007/4, dnro LSY-2004-Y-295). Lohkon 9 lisäalueelle on Länsi- ja Sisä- Suoen aluehallintovirasto yöntänyt ypäristöluvan (päätös LSSAVI/230/04.08/2011). Lainnevan turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin vuonna 1981 ja tuotanto vuonna Tuotannossa vuonna 2017 oli Vähäjoen vesistöalueella 113,2 ha ja valistelussa 63 ha. Tuotannosta oli poistunut 32,3 ha. Kauhajoen vesistöalueella tuotannossa oli 66,8 ha ja tuotannosta poistunut 0,3 ha. Lainnevan Vähäjoen valua-alueelle (47.048) purkautuvan kosteikon 2 alapuolelta otettujen näytteiden (9kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 11,9 g/l, Kok.N 1134, Kok.P 23 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 10 g/l O2. Vastaavasti purkautuvan pintavalutuskentän 4 alapuolelta otettujen näytteiden (24 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 1,0 g/l, Kok.N 952, Kok.P 36 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 69 g/l O2. Lainnevan Kauhajärven valua-alueelle (44.063) purkautuvan kosteikon 1 alapuolelta otettujen näytteiden (8 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 8,7 g/l, Kok.N 1613, Kok.P 116 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 60 g/l O2. Vastaavasti purkautuvan pintavalutuskentän 3 alapuolelta otettujen näytteiden (6 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 0,9 g/l, Kok.N 860, Kok.P 34 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 67 g/l O2. Tuotantoalueen kuorituksen osuus Vähäjoen vesistöalueen kokonaiskuorituksesta on pieni (eri kuoritusjakeiden osuus 1,8 4,3 % ja Kauhajärven vesistöalueen kuorituksesta vielä pienepi (0,3 1,8 %) (taulukko 6.12). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

55 47 Taulukko Lainevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Lainneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Vähäjoen va , ,3 3,1 1, Kauhajärven va , ,3 0,8 1,8 Sua Vesistötarkkailu Kivipuron vesi on ollut vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella erittäin ruskeaa, ravinne- ja rautapitoista sekä hapanta (taulukko 6.13). Veden -arvoissa ja typen pitoisuuksissa on kuitenkin havaittavissa laskeva trendi. Aiepaan tasoon verrattuna Kivipuron vesi oli laadullisesti parepaa tasoa vuonna 2017, ikä ileni niin pienepinä ravinne- ja rautapitoisuuksina kuin huusleiaisuuden väheneisenä. Kivipurolle ei ole tehty ekologista tyypittelyä. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Kauhajärven vesi on ollut vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella hapahkoa, voiakkaan huusleiaista ja runsasravinteista (taulukko 6.14). - ja fosforipitoisuuksissa on havaittavissa e. ajanjaksolla laskeva trendi. Klorofylli-a -pitoisuus indikoi sekin rehevää vedenlaatua (13 ), ja happitilanne on ollut kokonaisuutena hyvä ajoittaisesta pohjanalusveden happivajeesta huoliatta. Vuonna 2017 veden -taso kohosi edellisvuosiin nähden, utta lievää vaihtelua ravinnepitoisuudessa ja tavanoaista pienepää klorofylli-a -pitoisuutta (5,6 ) lukuun ottaatta vesi oli laadultaan pääosin saankaltaista vuosien keskiääräisiin pitoisuuksiin nähden. Kauhajärvi on tyypitelty runsashuuksiseksi järveksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella hyväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

56 48 Taulukko Kivipuron veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Kivipuro Lainneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=32) 0,23 0,14 0,33 4,85 6, , ,4 6,5 10, Min 0,1 0,07 0,12 4,2 0, ,7 3,6 0,3 36 Max 0,5 0,5 1,2 6, ,1 18, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,14 0,34 4,54 2, ,5 6,5 8, ,1 0,2 5,15 2, ,5 3,7 6, ,1 0,3 5,03 4, ,5 4,7 13, ,2 0,5 4,15 1, ,5 11 5,2 220 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

57 49 Taulukko Kauhajärven vesistöasean veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Kauhajärvi Lainneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=37) 1, ,2 6,09 2, , ,6 7,1 10, Min 0, ,25 0, , ,8 5,8 0, ,1 Max , ,5 8,7 27, ,1 Keskiarvo (pohja) (n=33) 2 12,37 6, , Min , ,7 5,9 2,1 1 7 Max 2 13,5 7, ,5 22, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0, ,6 6,53 5, , ,6 6,5 8, ,6 Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 12,6 6, ,6 7,5 6, , ,35 <2, ,3 6,9 0, , ,4 6,2 0, , ,4 7,2 2 9, , ,2 7,9 2,5 6, ,8 1 14,2 6, , ,8 6,1 16,9 7,6 79 5, , ,8 6,1 16,9 7, , ,1 16,7 7, ,2 6, ,1 11,1 1, Kuninkaanjoen valua-alue (47.05) Kuninkaansuo (Soini) Yleistiedot Kuninkaansuon turvetuotantoalue sijaitsee Ähtävänjoen vesistöalueella Kuninkaanjoen yläosan alueella (47.053). Kuivatusvedet käsitellään ypärivuotisella pintavalutuskentällä (2 kpl). Kuninkaansuon kuivatusvedet purkautuvat Kuninkaanlapeen ja edelleen Kuninkaanjokeen Alajärveen ja KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

58 50 sieltä Kurejoen kautta Lappajärveen. Vesistöaseat sijaitsevat kuivatusvesien vaikutuspiirissä Kuninkaanlaessa ja Kuninkaanjoessa (taulukko 6.15). Taulukko Kuninkaansuon turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Kuninkaansuo Kuninkaanjoen yläosan a 0,99 - Kuninkaanlapi ,40 - Kuninkaanjoki ,1 Länsi-Suoen ypäristölupavirasto on yöntänyt Vapo Oy:lle luvan Kuninkaansuolle turvetuotantoon (päätös nro 147/2006/4, dnro LSY-2004-Y-404). Luvasta valitettiin Vaasan hallintooikeuteen, joka osittain hyväksyi valitukset päätöksellään (Nro 07/0527/3). Kuninkaansuon tuotantoalueen kuntoonpano on aloitettu vuonna 1978 ja tuotanto vuonna Vuonna 2017 tuotannossa oli 90,1 ha ja tuotannosta poistunut 8,6 ha. Kuninkaansuon Kuninkaanjoen yläosan valua-alueelle (47.053) purkautuvan pintavalutuskentän 1 alapuolelta otettujen näytteiden (6kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 1,9 g/l, Kok.N 805, Kok.P 21 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 24 g/l O2. Vastaavasti pintavalutuskentältä 2 purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 1,9 g/l, Kok.N 738, Kok.P 18 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 33 g/l O2. Tuotantoalueen kuorituksen osuus Kuninkaanjoen yläosan vesistöalueen kokonaiskuorituksesta on hyvin pieni (eri kuoritusjakeiden osuus 0,6 1,9 % (taulukko 6.16). Taulukko Kuninkaansuon turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Kuninkaansuo Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Kuninkaanjoen yläosan a , ,6 1,9 1, Vesistötarkkailu Kuninkaanlapi sijaitsee aivan Kuninkaansuon tuntuassa. Lapi on pinta-alaltaan noin 3 ha ja syvyydeltään noin 4 oleva suolapi. Kuninkaanlaen vesi on ollut vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella erittäin ruskeaa, rauta- ja ravinnepitoista sekä hyvin niukkahappista (taulukko 6.17). Myös klorofylli-a -pitoisuus on ollut erittäin rehevällä tasolla (29,9 ). Vuonna 2017 veden heikko laatu kohentui hiean uun uassa ravinne-, rauta-, ja happipitoisuuden osalta, ja yös kiintoainepitoisuudessa havaittiin laskua. Kuninkaanlaelle ei ole tehty eko- KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

59 51 logista tyypittelyä. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Kuninkaanjoen vesi on ollut vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella erittäin ruskeaa sekä rauta- ja ravinnepitoista, joskin pitoisuudet ovat Kuninkaanlapeen verrattuna pienepiä esierkiksi rautapitoisuus on täällä enää kolasosa Kuninkaanlaen keskiääräisistä pitoisuuksista (taulukko 6.18). Vuonna 2017 veden laatu kohentui jonkin verran rauta- ja typpipitoisuuden osalta, utta uutoin vesi oli laadultaan edellisvuosien tasolla. Kuninkaanjoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella hyväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Taulukko Kuninkaanlaen veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Kuninkaanlapi Kuninkaansuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=29) 0,67 1,29 3,22 5,91 6, , ,7 5,2 8, ,9 Min 0,2 1 1,2 5,36 1, , ,5 3,1 0, ,8 Max 2 3,1 4,1 6,7 18, ,8 16, ,5 Keskiarvo (pohja) (n=16) 0,69 2,49 3,5 5, ,4 5,5 7, Min 0, , ,2 3,5 1,8 1 1 Max 2 3,1 4,1 6, ,9 8,2 13, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,38 1 3,3 6,31 2, , ,2 8, Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 0,6 2,3 3,6 6, ,5 4 5, , ,22 3, ,5 4,7 0,9 8, , ,1 4,6 1,6 1, ,55 1 3,6 6,42 1, <3, ,5 3,7 15,3 4, ,6 2,6 3, ,8 3,3 9,5 <0,20 <1,0 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

60 52 Taulukko Kuninkaanjoen veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Kuninkaanjoki Kuninkaansuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=37) 0,29 0,15 0,31 5,87 3, , ,4 3,8 10,2 257 Min 0,15 0,07 0,15 4, ,1 2,5 3 1 Max 0,5 0,5 1 6,91 9, ,6 6 17, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,09 0,22 6,3 3, ,5 3,1 8, ,1 0,3 6,08 4, ,1 2,5 4, ,05 0,15 6,83 3, ,2 3,2 12,2 22, ,1 0,2 6,27 3, ,1 3,4 8,1 45 g O2/l Virtaaa g/l 6.4 Vieresjoen valua-alue (47.07) Korpisalonneva-Pälvineva (Vipeli) Yleistiedot Korpisalon- ja Pälvineva sijaitsevat pääosin Ähtävänjoen vesistöalueen Vipelinjoen Savonjoen alaosan (47.081) ja Poikkijoen valua-alueella (47.084) sekä Vieresjoen Pankarinpuron valuaalueella (47.075). Osia tuotantoalueista sijaitsee yös Kruunupyynjoen vesistöalueella Porasjoen valua-alueella (48.006). Saaten Porasjoen ja Perhonjoen valua-alueilla sijaitseva Ruissaarenneva on käsitelty oana kappaleenaan (kappale 5.5.1). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

61 53 Korpisalonnevalla kuivatusvesien käsittelyenetelänä on pintavalutuskenttä (8 kpl) sekä kasvillisuuskenttä. Kuivatusvedet purkautuvat niin Poikkijokea, Reipakanpuroa kuin Kelpäkinpuroa pitkin Lappajärveen, inkä lisäksi vesiä kulkeutuu Ruunuojan kautta Sääksjärveen, Porasenjoen kautta Sääksjärveen ja Sääksjärven kautta Porasenjokeen. Pälvinevalla kuivatusvesien käsittelyenetelänä on ypärivuotinen pintavalutus. Pälvinevan kuivatusvedet purkautuvat kahta laskuojaa pitkin Porasenjokeen hiean Korpisalonnevan purkuojaa yleäs. Pälvinevan tuotantoalueen kuivatusvesien vesistötarkkailupisteet ovat Porasenjoessa saat kuin Korpisalonevalla (taulukko 6.19) Poikkijoen vesistöaseaa lukuun ottaatta. Porasenjoen turvetuotannon yläpuoliselle pisteelle ei tule vesiä kualtakaan suolta. Taulukko Korpisalonneva-Pälvinevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pintaala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Korpisalonneva, Pälvineva Savonjoen alaosan a 1,35 -ei vesistöaseaa Porasjoen yläosan va *5,47 - Porasenjoki turvetuotantoalue yp ,8 - Porasenjoki turvetuotantoalue ap , Pankarinpuron va 0,34 - Kelpäkinpuro , Poikkijoen va 2,53 - Poikkijoki ,6 *Korpisalonneva 5,053 k 2, Pälvineva 0,412 k 2 Korpisalonnevan tuotantoalueella on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston ypäristölupa (päätös 134/2007/4, dnro LSY 2004-Y-401, yönnetty ). Korpisalonnevan turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin 1975 ja tuotanto Tuotannossa vuonna 2017 oli 107,7 ha ja tuotannosta poistunut 27,7 Savonjoen alaosan alueella, Porasjoen yläosan vesistöalueella tuotannossa oli 354,5 ha, levossa 150, 3 ha ja tuotannosta poistunut 0,5 ha, Poikkijoen vesistöalueella tuotannossa oli 205,4 ha ja tuotannosta poistunut 47,2 ha ja Pankarinpuron vesistöalueella tuotannossa oli 33,8 ha. Pälvinevalla on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston ypäristölupa (päätös 136/2007/4, dnro LSY 2005-Y-173, yönnetty ). Pälvinevan turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin vuonna 1978 ja tuotanto vuonna Vuonna 2017 Porasjoen yläosan alueella ei ollut tuotantoa, 41 ha oli levossa ja 0,2 ha poistunut tuotannosta. Korpisalonnevan ja Pälvinevan Porasjoen yläosan valua-alueelle (48.006) purkautuvien rakenteiden alapuolelta otettujen näytteiden (7-27 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 1,5 7,0 g/l, Kok.N , Kok.P ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli g/l O2. Pankarinpuron valua-alueelle (47.075) purkautuvan pintavalutuskentän 4 alapuolelta otettujen näytteiden (8 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

62 54 osalta 9,7 g/l, Kok.N 1299 /l, Kok.P 158 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 36 g/l O2. Poikkijoen valua-alueelle (47.084) purkautuvan pintavalutuskentän 1 alapuolelta otettujen näytteiden (26 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 2,7 g/l, Kok.N 1000 /l, Kok.P 27 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 35 g/l O2. Tuotantoalueen kuorituksen osuus on vähäisintä Poikkijoen alueen kokonaiskuorituksesta (eri jakeiden osuus 2,2 2,8 %) ja suurin Pankarinpuron valua-alueen kokonaiskuorituksesta (eri jakeiden osuus 3,8 14,5 %). Savonjoen alaosan vesistöalueen kokonaiskuorituksesta kuoritusjakeiden osuus on 1,3 8,9 % eri kuoritusjakeista ja Porasjoen yläosan vesistöalueen kokonaiskuorituksesta 3,3 5,4 %) (taulukko 6.20). Suuriat osuudet olivat kiintoaineen kuorituksesta. Taulukko Korpisalonneva-Pälvineva -turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Korpisalonneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Pälvineva K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Pankarinpuron va , ,5 3,8 7, Savonjoen alaosan a , ,9 1,3 2, Poikkijoen va , ,7 2,8 2, Porasjoen yläosan va , ,4 5,4 3,3 Sua Vesistötarkkailu Kelpäkinpuron vesi on ollut vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella erittäin ruskeaa (väriluku 707 g Pt/l), ravinne- ja rautapitoista sekä hapanta. Typen taso on vuosia 2009 ja 2010 lukuun ottaatta pysytellyt varsin tasaisena, utta uissa vedenlaatuuuttujissa on havaittu suurtakin vuosittaista vaihtelua (taulukko 6.21). Hajakuoritusvaikutuksia esiintyy purossa, sillä korkeat fosfaattifosforipitoisuudet indikoivat lannoitevaikutuksia. Ravinne-, kiintoaine-, ja rautapitoisuuksissa havaittiin laskua ja -tasossa nousua vuonna 2017, utta vedenlaatu oli edelleen heikkoa. Kelpäkinpurolle ei ole tehty ekologista tyypittelyä. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta huonoa tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Poikkijoen vesi on ollut vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella sekin erittäin ruskeaa (väriluku 284 g Pt/l), ravinne- ja rautapitoista sekä hapahkoa, utta vesi on laadultaan selkeästi Kelpäkinpuron vedenlaatua parepaa usean vedenlaatuuuttujan osalta. pitoisuudessa on pitkällä aikavälillä havaittavissa selkeä nouseva trendi (taulukko 6.22). Ravinne-, kiintoaine-, ja rautapitoisuuksissa havaittiin laskua ja -tasossa nousua vuonna Poikkijoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoi- KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

63 55 don toisella suunnittelukaudella hyväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Taulukko Kelpäkinpuron veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Kelpäkinpuro Korpisalonneva 1, Pälvineva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=48) 0,23 0,14 0,3 5, ,4 5,1 9, Min 0,05 0,05 0,05 4,58 1, ,6 3,7 0, Max 0,4 0,5 0,8 7,2 23, ,9 19, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,27 6,27 5, ,8 5,9 7, ,1 0,45 6,6 8, ,3 5,2 87, ,1 0,1 7,1 6, ,1 0, ,1 0,25 5, ,3 4,3 4,4 26 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

64 56 Taulukko Poikkijoen veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Poikkijoki Korpisalonneva 1 g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=48) 0,39 0,21 0,45 6, , ,5 4,4 9, Min 0,2 0,1 0,2 4, , ,6 2,4 0, Max 0,6 0,5 1 7, ,6 9, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,14 0,47 6,31 6, , ,9 3,4 6, ,1 0,5 6,24 4, ,6 2, ,1 0,5 6, , ,1 2,9 12, ,2 0,4 6,33 3, ,9 4,5 5, g O2/l Virtaaa g/l Porasenjoen turvetuotannon yläpuolisen vesistöasean vesi on ollut vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella sekin erittäin ruskeaa (väriluku 256 g Pt/l), ravinne- ja rautapitoista sekä hapahkoa, utta vesi on laadultaan selkeästi Kelpäkinpuron vedenlaatua parepaa usean vedenlaatuuuttujan osalta. Ravinnepitoisuuksissa on pitkällä aikavälillä havaittavissa lievä laskeva trendi (taulukko 6.23). Ravinne-, kiintoaine-, ja rautapitoisuuksissa havaittiin laskua ja -tasossa nousua vuonna Porasenjoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

65 57 tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella tyydyttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Porasenjoen turvetuotannon alapuolisen vesistöasean vesi on ollut vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella selkeästi yläpuolista aseaa heikopaa (taulukko 6.24). Havaintopaikkojen välille tulee jonkin verran yös aa- ja etsätalouden haja-kuoritusta, utta pääosin kuoritus on peräisin turvetuotantoalueilta. Ravinnepitoisuuksissa on pitkällä aikavälillä havaittavissa lievä laskeva trendi. Ravinne-, kiintoaine-, ja rautapitoisuuksissa havaittiin laskua ja -tasossa nousua vuonna Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Taulukko Porasenjoen turvetuotannon yläpuolisenasean vedenlaatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Porasenjoki turvetuotantoalue yläpuoli Korpisalonneva 1, Pälvineva, Ruissaarenneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=43) 0,47 0,24 0,53 6,03 6, , ,6 2,8 10, Min 0,2 0,1 0,2 5,22 2, , ,8 2,1 0, Max 0,7 0,5 1,3 7, , Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 0,59 6,16 3, , ,3 8,5 7, ,1 0,45 6,15 3, ,8 20 3,9 708, ,2 0,6 6, , ,1 2,7 13, ,3 0,7 6,09 1, ,8 2, g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

66 58 Taulukko Porasenjoen turvetuotannon alapuolisen asean vedenlaatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Porasenjoki turvetuotantoalue alapuoli Korpisalonneva 1, Pälvineva, Ruissaarenneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=43) 0,49 0,29 0,71 6,04 11, , ,7 4 10, Min 0,2 0,1 0,25 5,3 2, , ,2 2,7 0, Max 0,8 1 1,3 6, ,7 18, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 0,67 6,39 6, ,9 3,4 7, ,1 0,8 6,35 4, ,9 2,8 4, ,2 0,5 6, ,2 3,6 13, ,3 0,7 6, ,5 3, Vipelinjoen valua-alue (47.08) Savonneva (Alajärvi/Soini/Karstula/Kyyjärvi) Yleistiedot Savonnevan tuotantokokonaisuus on suuri ja siitä kuuluu osia eri vesistö- ja valua-alueisiin. Savonnevan tuotantoalueesta kuuluu osia uun uassa Saarijärven reitin Mustapuron valua-alueelle (14.674) ja Nopolanjoen valua-alueelle (14.645). Osia tuotantoalueesta kuuluu yös Kuninkaanjoen Toraspuron valua-alueelle (47.057) sekä Savonjoen yläosan valua-alueelle (47.083). Kuivatusvedet käsitellään kolella erityyppisellä vesienkäsittelyrakenteella (8 pintavalutuskenttää, 2 kosteikkoa, 2 kasvillisuuskenttää). Tuotantoalueen kuivatusvesiä virtaa neljää eri reittiä Vahankaan, Lappajärveen Kuninkaanjoen sekä Savonjoen kautta ja lisäksi Kyyjärvellä sijaitsevilta lohkoilta kuivatusvedet ohjataan pintavalutuskäsittelyn jälkeen Hirvijärveen ja edelleen Keskisen ja Talasjärven kautta Vorspakanjokea pitkin Nopolanjokeen ja Kyyjärveen. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

67 59 Savonnevan turvetuontantoalueella on yhteensä 7 vesistöaseaa eri valua-alueilla (taulukko 6.25). Vesistöaseista Vahanka 1 B kuuluu yös Keski-Suoen toiialueeseen kuuluvan Kaijansuon vesistötarkkailuun ja Nopolanjoki laskussa Kyyjärveen puolestaan kuuluu yös vastaavasti Keski- Suoen toiialueella sijaitsevan Peuralinnannevan vesistötarkkailuun. Vahankaan tulee vesiä yös Kaijansuolta yhteensä 4,80 k 2 alalta. Taulukko Savonnevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä vesistöasealle kohdistuvan tuotantoalueen pinta-ala sekä sen osuus vesistöaseien yläpuolisen valua-alueen pinta-alasta. Turvetuotantoalueeseen on laskettu Savonnevan tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue Turvesuon osuus - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 % Savonneva Nopolanjoen va - Hirvijärvi ,7 0,84 9,6 - Vorspakanjoki ,3 0,84 1,7 - Nopolanjoki laskussa Kyyjärveen ,2 0,84 0, Mustapuron va - Iso-Punsa ,3 2,03 2,3 - Mustapuro ,0 3,67 6,7 - Kortejärvi 1B ,3 5,70 3, Vahangan a - Vahanka 1 B ,6 5,70 1,6 Savonneva käsittää useita suoalueita, joista on annettu erilliset lupapäätökset. Näitä alueita ovat Savonneva (LSY-2004-Y-402), Heiniahonneva (LSY-2005-Y-303), Lypsinneva (LSY-2005-Y-304) ja Koirasuo (LSY-2005-Y-305) sekä lohkot 1-4, jolla on Länsi- ja Sisä-Suoen aluehallintoviraston tarkistaa ypäristölupa (dnro LSSAVI/231/0.08/2011). Savonnevan tuotantoalueen valistelut aloitettiin vuonna 1979 ja tuotanto vuonna Savonnevalla oli vuonna 2017 Mustapuron valua-alueella (14.674) 480 ha tuotannossa, levossa 49,6 ha ja tuotannosta poistunut 40 ha (sis. Koirasuo). Iso-Punsaan vesiä kulkeutuu ainoastaan Koirasuon osalta 202,6 ha alalta. Nopolanjoen valua-alueella (14.645) oli tuotannossa 5,3 ha, levossa 58,9 ha, valistelussa 8,3 ha ja tuotannosta poistunut 11,3 ha. Savonjoen yläosan valua-alueella (47.083) oli puolestaan tuotannossa 93,3 ha, levossa 66,2 ha ja tuotannosta poistunut 43,8 ha (sis. Heiniahonnevan ja Lypsinnevan). Toraspuron valua-alueella (47.057) tuotannossa oli 46 ha Koirasuon tuotantoalueella. Nopolanjoen valua-alueelle (14.645) purkautuvan pintavalutuskentän 12 alapuolelta otettujen näytteiden (25 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 4,8 g/l, Kok.N 1353, Kok.P 73 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 49 g/l O2. Mustapuron valua-alueelle (14.674) purkautuvien rakenteiden alapuolelta otettujen näytteiden (7-26 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 1,7 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

68 60 3,8 g/l, Kok.N , Kok.P ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli g/l O2. Toraspuron valua-alueelle (47.057) purkautuvan pintavalutuskentän 7 alapuolelta otettujen näytteiden (3 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 0,8 g/l, Kok.N 1333, Kok.P 33 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 51 g/l O2. Savonjoen yläosan valua-alueelle (47.083) purkautuvien kosteikon 1 ja pintavalutuskentän 11 alapuolelta otettujen näytteiden (24 ja 1 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 3,6 ja 11,0 g/l, Kok.N 1144 ja 1500, Kok.P 39 ja 33 sekä keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 35 ja 28g/l O2. Savonnevan tuotantoalueen osuus on Nopolanjoen valua-alueella sijaitsevien vesistöaseien valua-alueesta vaihteleva, 0,5-9,6 %. (taulukko 6.25). Vastaavasti tuotantoalueen osuus on Mustapuron valua-alueella sijaitsevien vesistöaseien valua-alueesta 2,3 6,7 %. Tuotantoalueen kuorituksen osuus on vähäisintä Nopolanjoen valua-alueen kokonaiskuorituksesta (eri jakeiden osuus 0,6 1,3 %) ja suurin Savonjoen yläosan valua-alueen kokonaiskuorituksesta (eri jakeiden osuus 4,5 7,2 %) (taulukko 6.26). Taulukko Savonnevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Savonneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Savonneva lohkot 1-4 K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P Heinahonneva, Koirasuo, Lypsinneva kg kg kg kg O 2 % % % Napolanjoen va , ,6 1,2 1, Mustapuron va , ,3 7,2 4, Toraspuron va , ,8 3,4 2, Savonjoen yläosan va , ,2 7,2 4, Vesistötarkkailu Hirvijärvi sijaitsee aivan Savonnevan tuntuassa. Se on kooltaan pieni (syvyys 0,4, pinta-ala 14,9 ha), soistunut etsäjärvi. Hirvijärven vesi on ollut vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella erittäin ruskeaa, rauta- ja ravinnepitoista sekä hyvin niukkahappista (taulukko 6.27). Myös klorofylli-a -pitoisuus on ollut rehevällä tasolla (13,9 ). Vuonna 2017 veden heikko laatu kohentui hiean kokonaistyppi- ja happipitoisuuden osalta, utta kiintoainepitoisuudessa ja saeudessa havaittiin lievää nousua. Turvetuotannon tarkkailuohjeen liitteessä 3 esitetyn luokittelun ukaan (Ypäristöhallinnon ohjeita 4/2017) vedenlaatu oli fosforipitoisuuksiltaan välttävää ja typpipitoisuuksiltaan tyydyttävää luokkaa. Vorspakanjoen vesi on ollut vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella sekin erittäin ruskeaa, ravinne- ja rautapitoista sekä hapanta, utta vesi on laadultaan Hirvijärven vedenlaatua parepaa rauta- ja ravinnepitoisuuksien osalta. pitoisuus on Vorspakanjoessa ollut hiean suurepi ja -arvot alhaisepia (taulukko 6.28). Ravinne-, kiintoaine-, ja rautapitoisuuksissa havaittiin laskua vuonna Turvetuotannon tarkkailuohjeen liitteessä 3 esitetyn luokitte- KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

69 61 lun ukaan (Ypäristöhallinnon ohjeita 4/2017) vedenlaatu oli fosforipitoisuuksiltaan tyydyttävää ja typpipitoisuuksiltaan hyvää luokkaa. Nopolanjoen Kyyjärveen laskevan vesistöasean vesi on ollut vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella erittäin ruskeaa, ravinne- ja rautapitoista sekä hapahkoa, utta vesi on laadultaan Vorspakanjoen vedenlaatua parepaa väriluvultaan sekä typpipitoisuuksiltaan. pitoisuus ja -arvot ovat Nopolanjoen vesistöasealla olleet suurepia (taulukko 6.29). Veden laatuun vaikuttavat yös Peuralinnannevan kuivatusvedet sekä uutaien yksityisten turvetuotantoalueiden vedet. Ravinne-, kiintoaine-, ja rautapitoisuuksissa havaittiin täälläkin laskua vuonna Turvetuotannon tarkkailuohjeen liitteessä 3 esitetyn luokittelun ukaan (Ypäristöhallinnon ohjeita 4/2017) vedenlaatu oli fosforipitoisuuksiltaan tyydyttävää ja typpipitoisuuksiltaan hyvää luokkaa. Taulukko Hirvijärven vedenlaatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Hirvijärvi Savonneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=39) 0,53 0,7 1,04 6, , ,1 7,5 9, ,8 Min 0,25 0,1 0,4 5, , ,2 4 0, ,3 Max 1 1 1,5 7, , (pohja) (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,5 0,45 0,9 6,72 7, ,4 6, (pohja) 2017 (n=0) ,5 0,5 1 6, ,2 0, ,5 0,4 0,8 7 2, ,7 5,6 13,7 7, KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

70 62 Taulukko Vorspakanjoen vedenlaatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Vorspakanjoki Savonneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=51) 0,39 0,19 0,46 5,75 7, , ,8 4,5 10, Min 0,1 0,05 0,1 4, , ,9 2,8 0, Max 0,8 0, ,4 7,3 19, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,27 0,54 5, ,1 4,1 8, ,3 0,7 5, ,9 2,9 3, ,3 0,5 5,81 4, ,4 5,7 12, ,2 0,4 5,83 3, ,8 3,6 8,7 120 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

71 63 Taulukko Nopolanjoen Kyyjärveen laskevan asean vedenlaatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Nopolanjoki laskussa Kyyjärveen Savonneva, Peuralinnanneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=18) 0,36 0,2 0,45 6,1 12, , ,7 4,2 10, Min 0,22 0,1 0,22 5,4 6, , ,3 2,7 0,2 30 Max 0,5 0,5 0,9 6, ,2 19, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,34 0,97 5,87 8, ,2 2,9 8, ,3 0,7 5, ,5 2,3 4, ,4 1,2 5, ,5 3,1 13, ,3 1 5,9 8, ,6 3,2 8, g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

72 64 Iso-Punsa on atala järvi, jonka vesi on ollut vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella erittäin ruskeaa, hapahkoa ja ravinnepitoista (taulukko 6.30). Myös klorofylli-a -pitoisuus on ollut rehevällä tasolla (13,4 ). tilanne on ollut tyydyttävä (keski. kyllästysaste 76 %). Vuonna 2017 veden laatu kohentui hiean rauta- ja kokonaistyppipitoisuuden sekä -arvon osalta, joskin kesän klorofylli-a -pitoisuus oli keskiääräistä korkeapi (18 ). Iso-Punsa on tyypiltään atala runsashuuksinen järvi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella hyväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen ja fosforin osalta hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Taulukko Iso-Punsan veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Iso-Punsa Savonneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=40) 0,75 1 2,1 5,7 2, , ,8 9, ,4 Min 0,4 1 1,4 5,15 0, , ,6 2 0, ,8 Max 2 1 3,1 6,81 7, ,9 5,3 24, (pohja) (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,58 1 2,45 5, , ,3 3,4 8, (pohja) 2017 (n=0) ,45 1 2,2 5,77 <2, ,6 4,6 1,9 7, ,7 1 2,7 6, ,7 35 3, ,1 15,3 8, KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

73 65 Savonnevalta tulevan Mustapuron vesi on ollut vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella sekin erittäin ruskeaa, ravinne- ja rautapitoista sekä hapanta (taulukko 6.31). ja ravinnetasossa on ollut havaittavissa selkeää vaihtelua eri vuosien välillä. Ravinne-, kiintoaine-, ja rautapitoisuuksissa havaittiin laskua vuonna Taulukko Mustapuron veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Mustapuro Savonneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=58) 0,36 0,22 0,53 5,81 8, , ,8 4,1 9, ,2 Min 0,2 0,1 0,2 4,93 2, , ,3 2,5 0, ,2 Max 0,7 1 1,5 7, , ,4 6,7 19, ,2 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,4 1,1 5,73 4, ,5 4 10, ,4 0,8 5,8 3, ,6 9, ,3 1,5 5, , ,2 13, ,5 1 5,7 4, ,5 3 7,7 120 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

74 66 Mustapuro laskee Kortejärveen, jonka keskisyvyys on 2,9, aksiisyvyys 8 etriä ja pinta-ala 50,4 ha. Vesi on ollut vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella erittäin ruskeaa, hapahkoa ja ravinnepitoista (taulukko 6.32). Klorofylli-a -pitoisuus on ollut rehevällä tasolla (13,2 ). tilanne on ollut tyydyttävä. Vuonna 2017 veden -arvo nousi hiean, ja ravinne- sekä a- klorofyllitasossa havaittiin laskua. Kortejärvi on tyypiltään atala runsashuuksinen järvi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella tyydyttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012) ja fosforin osalta hyvän ja tyydyttävän tilaluokan rajalla. Taulukko Kortejärven vesistöasean 1B veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Kortejärvi 1B Savonneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=15) 1,26 1 8,15 5,86 3, ,2 2,9 9, ,2 Min 0,42 1 7,9 5,4 0, , ,1 0, ,4 Max 2 1 8,6 6,5 9, , ,1 3,5 21, Keskiarvo (pohja) (n=14) 2 7,09 5,75 8, ,1 6, Min 2 6,9 5,45 0, ,6 2,7 0,3 1 1 Max 2 7,4 6, , Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,65 1 8,1 6,34 2, , ,8 3 8, ,8 Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 7,1 6, ,2 3 7, ,5 1 8,2 6,33 <2, ,4 3,2 0, ,1 5, ,1 2,8 2,2 8, ,2 5, ,2 4,4 0,77 5, , ,36 3,2 660 <5, , ,2 2,8 16,6 7,6 78 8, , ,5 2,8 14,3 5, , ,3 2,7 11,1 1,7 15 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

75 67 Vahanka on suuri järvi (477 ha) jonka keskisyvyys on vain 1,6 etriä ja aksiisyvyys 6,7 etriä. Vahankajärveä kuorittavat Savonnevan, Kaijansuon, Heposoiden, Juuvinsuon ja Puntari-Konttisuon turvetuotantoalueiden kuivatusvedet. Vahangan vesi on ollut vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella erittäin ruskeaa, hapahkoa ja ravinnepitoista (taulukko 6.33). tilanne on ollut tyydyttävä. Myös klorofylli-a -pitoisuus on ollut erittäin rehevällä tasolla (22,2 ). Vuonna 2017 veden heikko laatu kohentui hiean kokonaistyppipitoisuuden ja -arvon osalta, utta fosforipitoisuuksissa havaittiin lievää nousua. Vahanka on tyypiltään atala runsashuuksinen järvi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella tyydyttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta erinoaista tilaluokkaa (Aroviita y. 2012) ja fosforin osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla. Taulukko Vahankajärven veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Vahanka 1B Savonneva, Kaijansuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=46) 0,84 1,32 6,43 6,08 2, , ,8 3 9, ,2 Min 0,4 1 4,6 5,5 0, , ,9 2,3 0, ,2 Max 2 3,35 6,9 6, ,8 4,3 24, ,8 Keskiarvo (pohja) (n=42) 1,16 5,56 6,3 6,07 10, , Min 0,5 3,5 6 5,5 3, ,3 3,4 1 1 Max 2 6 6,8 6, ,2 5,6 20, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,78 1 6,45 6,37 2, ,9 2,8 9, Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 5,45 6, ,2 3,2 10, ,55 1 6,5 6,29 <2, ,4 3,2 1, ,25 6, ,8 3,4 4, ,5 6, ,5 1,2 9, ,4 6,46 3,8 520 <5,0 <5, ,4 2,3 16,9 8, ,2 6, ,7 2,3 16,6 8, ,4 6, ,4 2,4 16,5 7,7 79 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

76 Levijoen valua-alue (47.09) Pannuneva (Soini) Yleistiedot Pannunevan turvetuotantoalue sijaitsee Ähtävänjoen vesistöalueen Levijoen valua-alueen Latojoen osavalua-alueella (47.092). Pintavalutuskentältä kuivatusvedet johdetaan laskuojan kautta Latojokeen ja edelleen Levijoen kautta Alajärveen. Vesistöaseat sijaitsevat Latojoessa turvetuotantoalueen ylä- ja alapuolella sekä Levijoessa (taulukko 6.34). Taulukko Pannunevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Pannuneva Latojoen va 0,77 - Latojoki yp Latojoki ap , Levijoen alaosan a - Levijoki alajuoksu ,8 Pannunevan tuotantoalueella on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös 51/2009/4, dnro LSY-2008-Y-291, yönnetty ). Pannunevalla aloitettiin kuntoonpano vuonna 2011 ja valistelu tapahtui vuosina Vuonna 2017 alueella ei ollut tuotantoa, levossa oli 77,1 ha. Vuonna 2017 Pannunevan pintavalutuskentän alapuolelta otettujen näytteiden (5 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 1,7 g/l, Kok.N 1356, Kok.P 27 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 36 g/l O2. Tuotantoalueen kuorituksen osuus Latojoen vesistöalueen kokonaiskuorituksesta on vähäinen, eri kuoritusjakeiden osuus on 0,4-3,0 % (taulukko 6.35). Taulukko Pannunevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Pannuneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Latojoen va , ,4 3,0 1,4 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

77 Vesistötarkkailu Latojoen yläpuolisen vesistöasean vesi on ollut vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella voiakkaan huusleiaista, ravinnepitoista sekä hapahkoa (taulukko 6.36). Kuivatusvesien vaikutusalueella sijaitsevaan alapuoliseen pisteeseen verrattuna veden laatu on ollut selkeästi heikopaa (taulukko 6.37). Ravinne-, kiintoaine-, ja rautapitoisuuksissa havaittiin oleilla aseilla laskua ja -arvossa nousua vuonna Latojokeen purkautuvien kuivatusvesien pitoisuudet olivat typen pitoisuuksia lukuun ottaatta alapuolisen pisteen pitoisuuksia alhaiseat, joten kuivatusvesien vaikutukset lienevät olleet vähäisiä. Taulukko Latojoen yläpuolisen vesistöasean veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Latojoki yp Pannuneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=29) 0,5 0,22 0,59 6,35 6, , ,3 5,4 9,4 127 Min 0,2 0,1 0,2 5,77 0, ,4 3,8 0,3 1 Max 0,9 0,5 1,2 7,04 29, ,3 19,7 450 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,3 0,87 6,72 3, ,8 4,2 8, ,1 0,6 6,58 <2, ,2 5, ,3 1 6, ,8 12, ,5 1 6, ,3 5,4 7,7 72 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

78 70 Taulukko Latojoen alapuolisen vesistöasean veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Latojoki ap Pannuneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=28) 0,45 0,21 0,52 6,41 2, , ,9 9,4 603 Min 0,2 0,1 0,2 5, , ,3 3,5 0,1 12 Max 0,7 0,5 1 7, ,7 6, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,3 0,82 6,71 2, ,3 3,7 8, ,1 0,45 6,54 2, ,7 3,8 5, ,3 1 6,82 2, ,8 2, ,5 1 6,84 2, ,2 4,9 7,6 75 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

79 71 Levijoen alajuoksulla sijaitsevan vesistöasean vesi on ollut vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella sekin voiakkaan huusleiaista, ravinnepitoista sekä lievästi hapanta, ja vesi on ollut laadultaan Latojoen alapuolisen pisteen vedenlaatua heikopaa kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksien osalta (taulukko 6.38). Rautapitoisuuksissa havaittiin lievää laskua vuonna 2017, utta vesi oli laadultaan pääosin edellisvuosien kaltaista. Levijoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella hyväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta välttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Taulukko Levijoen alajuoksun vesistöasean veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Levijoki alajuoksu Pannuneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=26) 0,54 0,38 1,32 6,59 5, , ,6 4,2 10, Min 0,23 0,1 0,7 5, ,2 2,6 400 Max 0,7 1 2,2 7,1 12, ,7 5,5 17, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,4 0,9 6,73 5, ,8 4,6 9, ,5 1 6,6 4, ,9 3,1 7, ,4 1 6,91 4, ,9 5,8 13, ,3 0,7 6,72 8, ,5 4,8 7,8 560 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

80 Kruunupyynjoen vesistöalue (48) Pyyaanneva-Saapasneva-Iso Saapasneva (Evijärvi) Yleistiedot Pyyaannevan, Saapasnevan sekä Iso-Saapasnevan uodostaa turvetuotantoalue sijaitsee Kruunupyynjoen vesistöalueella Raisjoen valua-alueella (48.007). Alueen kuivatusvedet käsitellään sulanaan aikaisella ja ypärivuotisella pintavalutuskentällä Pyyaannevalla, kosteikkorakenteella Saapasnevalla ja Iso Saapasnevalla pintavalutuskentällä. Pyyaanneva-Saapasnevojen tuotantokokonaisuuden kuivatusvedet purkautuvat laskuojia pitkin sekä Vallinpuron kautta Raisjokeen että Saalojan kautta Raisjokeen ja edelleen Peckassjön kautta Kruunupyynjokeen. Vesistöaseat sijaitsevat kuivatusvesien purkureitillä Saalojassa, Vallinpurossa ja Raisjoessa (taulukko 6.39). Taulukko Pyyaanneva-Saapasnevojen turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pintaala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Pyyaanneva, Saapasneva, Iso Saapasneva Raisjoen va *3,83 - Saaloja ,3 - Vallinpuro ,7 - Raisjoki ,57 *Pyyaanneva 2,80 k 2, Saapasneva 0,48 k 2, Iso Saapasneva 0,54 k 2 Pyyaannevan tuotantoalueella on Etelä-Suoen aluehallintoviraston ypäristölupa (päätös 75/2010/3, dnro ESAVI 369/04.08/2010, yönnetty ). Turvetuotantoalueen valistelut on aloitettu 1980 ja tuotanto 1981, ja vuonna 2017 tuotannossa oli 185 ha, valistelussa 78,4 ha sekä tuotannosta poistunut 17,1 ha. Saapasnevan tuotantoalueella on Etelä-Suoen aluehallintoviraston ypäristölupa (päätös 76/2010/3). Saapasnevan turvetuotantoalueen valistelut on aloitettu 1980 ja tuotanto Vuonna 2017 tuotannossa oli 17,5 ha, levossa 2,7 ha sekä tuotannosta poistunut 28 ha. Iso-Saapasnevan pohjoisosan tuotantoalueella on Etelä-Suoen aluehallintoviraston ypäristölupa (päätös 77/2010/3). Iso-Saapasnevalla oli tuotannossa 22,4 ha ja levossa 31,6 ha vuonna Vuonna 2017 Pyynaannevan-Saapasnevojen vesienkäsittelyrakenteiden alapuolelta otettujen näytteiden (2-26 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 1,3 7,0 g/l, Kok.N , Kok.P ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli g/l O2. Tuotantoalueen kuorituksen osuus Hongistonojan vesistöalueen kokonaiskuorituksesta on pieni, eri kuoritusjakeiden osuus 2,2 5,6 % (taulukko 6.40). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

81 73 Taulukko Pyyaanneva-Saapasneva-Iso Saapasneva -turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Pyyaanneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Saapasneva K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P Iso-Saapasneva kg kg kg kg O 2 % % % Raisjoen va , ,2 5,6 4, Vesistötarkkailu Raisjokeen laskevan Saalojan vesi on ollut vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella erittäin ruskeaa (väriluku 517 g Pt/l), ravinne-, kiintoaine- ja rautapitoista sekä hapanta (taulukko 6.41). Raisjokeen yös laskevan Vallinpuron vedenlaatu on ollut saankaltaista vuosina , utta ainittujen vedenlaatuuuttujien arvot ja pitoisuudet ovat olleet Saaljokea alhaiseat (taulukko 6.42). Vedenlaatu oli oleilla aseilla aiepiin vuosiin nähden pääosin saankaltaista vuonna 2017, joskin kiintoainepitoisuus oli hiean laskenut. Raisjoen veden laatu on vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella sekin erittäin ruskeaa (väriluku 520 g Pt/l), ravinnepitoista sekä hapanta. Vesi on ollut laadultaan saankaltaista kuin Saalojan (). en sekä fosforin pitoisuuksissa havaittiin lievää nousua vuonna 2017, -tasossa selkeää nousua ja rauta- sekä typpipitoisuuksissa lievää laskua, utta uilta osin vesi oli laadultaan pääosin edellisvuosien kaltaista. Raisjoki on tyypitelty pieneksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella huonoksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012) ja fosforin osalta taso vastasi huonoa tilaa. Veden oli keskiäärin erinoaista tasoa vastaava. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

82 74 Taulukko Saalojan vesistöasean veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Saaloja Saapasneva, Pyyaanneva, Iso-Saapasneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=33) 0,28 0,17 0,34 5,24 13, ,3 5,5 9, Min 0,1 0,05 0,12 4,3 2, ,4 4 0, Max 0,4 0,4 0, ,6 7,6 21, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 0,35 5,92 10, ,6 5,5 6, ,1 0,4 5, ,7 3,9 1, ,4 0,4 6, ,1 11, ,1 0,25 6, , KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

83 75 Taulukko Vallinpuron vesistöasean veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Vallinpuro Pyyaanneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=32) 0,31 0,22 0,44 5,49 7, , ,8 9,5 159 Min 0,1 0,05 0,1 4,7 1, , ,6 4,2 0,2 4 Max 0,4 0,5 1 7,4 20, ,2 10,1 20,6 500 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,07 0,2 6, ,2 5,6 6, ,1 0,33 5,67 <2, ,5 3,9 1, ,01 0,1 6, ,4 11, ,1 0,15 6, ,9 5,3 6,8 72 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

84 76 Taulukko Raisjoen vesistöasean veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Raisjoki Saapasneva, Pyyaanneva, Iso-Saapasneva Kyrön-Koiraanneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella pääosin Matoluoan (42.045) ja osin Ohoonluoan (42.044) valua-alueella. Turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyenetelänä on kasvillisuus- ja pintavalutuskenttä, joilta kuivatusvedet johdetaan laskuojia pitkin Matoluoan kautta Jalasjokeen ja Ohoonluoan kautta Jalasjokeen. Vesistöaseista Järviluoa sijaitsee kuivatusvesi- g/l Keskiarvo (pinta) (n=33) 0,38 0,39 0,89 5,36 13, , ,6 10, Min 0,2 0,1 0,3 4,4 3, ,6 5,2 0, Max 0,6 1 1,7 6, , , Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,84 6, ,7 8,5 7, ,1 1,3 5, ,1 6 3, ,1 0,4 6, , ,3 0,8 6, ,3 6,8 600 g/l g Pt/l Saeus S/ Läpötila g O2/l Virtaaa g/l 7. Kyrönjoen vesistöalue (42) 7.1 Jalasjoen alue (42.04) Kyrön-Koiraanneva (Kurikka/Ilajoki) Yleistiedot KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

85 77 en purkukohdan yläpuolella ja Matoluoa sekä Ohoonluoa kuivatusvesien vaikutuspiirissä (taulukko 7.1). Taulukko 7.1. Kyrön-Koiraannevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Kyrön-Koiraanneva Ohoonluoan va 0,34 - Ohoonluoa , Matoluoan va 0,69 - Järviluoa ,0 - Matoluoa ,4 Kyrön-Koiraannevalle on yönnetty ypäristölupa (LSSAVI/6295/2014). Turvetuotantoalueen ojitukset käynnistettiin vuonna 1984 ja tuotanto aloitettiin vuonna Tuotannossa oli Ohoonluoan vesistöalueella 33,2 ha ja levossa 0,5 ha. Matoluoan vesistöalueella tuotannossa oli 68,8 ha ja levossa 0,1 ha vuonna Vuonna 2017 Kyrön-Koiraannevalta Ohoonluoan (42.044) valua-alueelle purkautuvan pintavalutuskentän 2 alapuolelta otettujen näytteiden (4 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 4,9 g/l, Kok.N 1575, Kok.P 53 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 61 g/l O2. Matoluoan (42.045) valua-alueelle purkautuvan kasvillisuuskentän 1 alapuolelta otettujen näytteiden (5 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 2,8 g/l, Kok.N 2040, Kok.P 65 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 61 g/l O2. Tuotantoalueen kuorituksen osuus Ohoonluoan ja Matoluoan vesistöalueen kokonaiskuorituksesta on hyvin vähäinen, eri kuoritusjakeiden osuus oli 0,2-1,4 % (taulukko 7.2). Taulukko 7.2. Kyrön-Koiraannevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Kyrön-Koiraanneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Ohoonluoan va , ,6 1,4 1, Matoluoan va , ,2 0,7 0,5 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

86 Vesistötarkkailu Kuivatusvesien purkukohdan yläpuolella sijaitsevan Järviluoan veden laatu on vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella saeaa, erittäin ravinnepitoista (keskiäärin kok. P 300, kok. N 3925 ) ja kiintoainepitoista. Myös sähkönjohtavuus on ollut luonnontasosta koholla, ikä viittaa hajakuorituksen vaikutukseen. Vesi oli laadultaan heikkoa yös vuonna 2017 keskiääräistä alhaiseista ravinne- ja kiintoainepitoisuuksista huoliatta (taulukko 7.3). Taulukko 7.3. Järviluoan vesistöasean veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Järviluoa Kyrön-Koiraanneva g/l g/l g Pt/l g O2/l Saeus Läpötila S/ Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=47) 0,41 0,34 0,75 6,38 23, , ,3 28,3 10, Min 0,2 0,02 0,2 5,75 2, , ,7 4,8 1, Max 0,6 1 1,5 7, , Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,24 0,64 5,76 18, ,9 17, ,2 0,4 5, ,5 0, ,1 0,7 6,84 2, ,6 13, ,4 0,8 6,09 2, <200 6,2 33 2,7 11 7,6 2 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

87 79 Purkukohdan alapuolella sijaitsevan Matoluoan veden laatu on sekin vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella saeaa, erittäin ravinnepitoista (keskiäärin kok. P 263, kok. N 3046 ) ja kiintoainepitoista. Vesi on kuitenkin ollut ravinnepitoisuuksiltaan ja sähkönjohtavuudeltaan hiean Järviluoan vedenlaatua parepaa, kun taas huusleiaisuus on voiakkaapaa (taulukko 7.4). Vuonna 2017 veden laatu heikkeni keskiääräisestä tasosta ravinne- ja rautapitoisuuden sekä saeuden ja kiintoainepitoisuuden osalta. Matoluoa on tyypitelty pieneksi kangasaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella välttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat huonoa tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Veden oli keskiäärin hyvää tasoa vastaava. Taulukko 7.4. Matoluoan vesistöasean veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Matoluoa Kyrön-Koiraanneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=48) 0,32 0,16 0,36 6,51 18, , ,6 16,1 11, Min 0,1 0,05 0,1 5,98 4, , Max 0,5 1 0,6 7, ,5 18, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,4 5, ,7 12,7 7, ,3 0,6 5, , ,1 0,18 6, , ,2 16, ,1 0,4 6,68 8, ,7 180 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

88 80 Ohoonluoan veden laatu on vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella erittäin ruskeaa (556 g Pt/l), saeaa, ravinnepitoista (keskiäärin kok. P 109, kok. N 1784 ) ja kiintoainepitoista. Kahteen uuhun vesistöaseaan verrattuna Ohoonluoan havaintoasean vesi on selkeästi vähäravinteisepaa, utta huusleia on voiakkaapi (taulukko 7.5). Vuonna 2017 veden laatu heikkeni keskiääräisestä tasosta kiintoaine- ja typpipitoisuuden osalta, utta veden väriluku oli noin puolet tavanoaisesta ja fosforin pitoisuustaso laski hiean. Taulukko 7.5. Ohoonluoan vesistöasean veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Ohoonluoa Kyrön-Koiraanneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=6) 0,2 0,37 5,45 17, , ,4 9,8 9, Min 0,1 0,15 4,95 6, ,7 8 2, Max 0,3 0,66 6, , Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,75 4,66 29, ,4 8,6 9, ,1 0,8 4, ,5 7 6, ,1 0,45 5, , ,7 0, ,3 1 4, ,1 7, Kontio- ja Palloneva sekä Korvaneva (Kurikka, Kauhajoki) Yleistiedot Kontioneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella Jukaluoan (42.046) ja Pettuluoan (42.047) valua-alueilla. Palloneva sijaitsee osittain Pettuluoan ja osittain Ikkelänjoen valua-alueella (42.093). Korvanevan tuotantoalue puolestaan sijaitsee Jukaluoan (42.046), Koronojan (42.058) ja Vasikka- Liikaluoan (42.057) valua-alueilla. Vesienkäsittelyenetelinä ovat Kontionevalla kasvillisuuskentät (2 kpl) ja kosteikot (2kpl), Pallonevalla pintavalutuskenttä ja kosteikot (2 kpl) sekä Korvanevalla pintavalutuskenttä ja kosteikko. Kontionevan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskuojien kautta reitille Jukaluoa- Jalasjärvi ja edelleen Jalasjoen kautta Kyrönjokeen sekä Pettuluoan kautta Jalasjokeen ja edelleen Kyrönjokeen. Pallonevan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan kahta reittiä pitkin Kyrönjokeen: Pettuluoan kautta Jalasjokeen sekä etsäojasta Ikkelänjokeen ja edelleen Kyrönjokeen. Korvanevan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan kolelle reitille: Jukaluoa-Jalasjärvi- Jalasjoki-Kyrönjoki, Koronoja-Mustajoki-Jalasjoki-Jalasjärvi-Jalasjoki-Kyrönjoki, Korvaluoa Liikaluoa Ilvesjoki Mustajoki Jalasjoki-Jalasjärvi-Jalasjoki-Kyrönjoki. Vesistöaseat sijaitsevat kuivatusvesien vaikutusalueella Ikkelänjoen yläpuolista aseaa lukuun ottaatta (taulukko 7.6). Koronojan valua-alueella ei ole vesistöaseaa. Jalasjärven vesistöaseaa seurataan yös osana Löyhinkinevan ja Liikanevan vesistötarkkailua. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

89 81 Taulukko 7.6. Kontio-, Pallo- ja Korvanevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pintaala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Kontio-, Korva- ja Palloneva Jukaluoan va *0,99 - Jukaluoa, Jalasjärvi , Pettuluoan va **1,58 - Pettuluoa, Jalasjärvi , Jalasjärven a - Jalasjärvi , Koronojan va 2,13 (Korvaneva) -ei vesistöaseaa Vasikkaluoan - Liikaluoan va 0,12 (Korvaneva) -ei vesistöaseaa Ilvesjoen alaosan a - Ilvesjoki , Ikkelänjoen a 3,18 (Palloneva) - Ikkelänjoki alapuoli ,1 - Ikkelänjoki yläpuoli ,8 *Kontioneva 0,59 k 2, Korvaneva 0,39 k 2 **Kontioneva 0,05 k 2, Palloneva 1,54 k 2, Länsi- ja Sisä-Suoen aluehallintovirasto on yöntänyt Kontionevalle ypäristöluvan (Dnro LSSAVI/190/04.08/2010) ja Pallonevalle (Dnro LSSAVI/4936/2014). Korvanevalle on yönnetty ypäristölupa (Dnro LSSAVI/5124/04.08/2014) jota on tarkennettu (päätösnro VHO 17/0281/1). Kontionevan ojitukset aloitettiin vuonna 1975 ja tuotanto vuonna Tuotannossa oli 63,8 ha vuonna 2017 ja levossa 0,1 ha. Pallonevan ojitukset aloitettiin vuonna 1973 ja tuotanto vuonna Vuonna 2017 oli 248,6 ha tuotannossa ja 223,1 ha poistunut tuotannosta. Korvanevan ojitukset aloitettiin vuonna 1974 ja tuotanto vuonna Tuotannossa oli 234,1 ha ja tuotannosta poistunut 30,4 ha. Vuonna 2017 Kontio- ja Korvanevalta Jukaluoan (42.046) valua-alueelle purkautuvien rakenteiden alapuolelta otettujen näytteiden (1-9 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 2,1 4,2 g/l, Kok.N , Kok.P ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli g/l O2. Pallonevalta Pettuluoan (42.047) valua-alueelle purkautuvien rakenteiden alapuolelta otettujen näytteiden (5-6 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 4,4 4,9 g/l, Kok.N , Kok.P ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli g/l O2. Korvanevalta Vasikkaluoan ja Liikaluoan (42.057) valua-alueelle purkautuvan kasvillisuuskentän 1 alapuolelta otettujen näytteiden (13 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 3,0 g/l, Kok.N 935, Kok.P 75 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 29 g/l O2. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

90 82 Korvanevalta Koronojan (42.058) valua-alueelle purkautuvan kosteikon 2 alapuolelta otettujen näytteiden (27kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 7,5 g/l, Kok.N 2075, Kok.P 64 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 95 g/l O2. Pallonevalta Ikkelänjoen (42.093) valua-alueelle purkautuvan kosteikon 3 alapuolelta otettujen näytteiden (27 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 6,1 g/l, Kok.N 1074, Kok.P 60 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 34 g/l O2. Tuotantoaluekokonaisuuden kuorituksen osuus on vähäinen (eri kuoritusjakeiden osuus 0,9-4,2 %) uiden paitsi Pettuluoan vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (eri kuoritusjakeiden osuus 2,9 6,8 %) ja Koronojan vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (eri kuoritusjakeiden osuus 9,1 13,0 %) (taulukko 7.7). Taulukko 7.7. Kontio-, Pallo- ja Korvanevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Kontionneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Palloneva K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P Korvaneva kg kg kg kg O 2 % % % Jukaluoan va , ,1 4,2 3, Pettuluoan va , ,9 5,7 6, Vasikka-, Liikaluoan va , ,6 2,7 3, Koronojan va , ,1 13,0 12, Ikkelänjoen a , ,9 1,3 2,1 Sua Vesistötarkkailu Pallonevan kuivatusvesien yläpuolisen Ikkelänjoen veden laatu on vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella lievästi saeaa, ravinnepitoista ja hapahkoa (taulukko 7.8). Vesi on ollut vastaavana ajanjaksona yös kuivatusvesien alapuolisella Ikkelänjoen vesistöasealla saankaltaista, joskin rauta- ja typpipitoisuudet ovat olleet hiean korkeaat alapuolisella pisteellä (taulukko 7.9). Vuonna 2017 veden laatu koheni oleilla aseilla keskiääräisestä tasosta typpi- ja rautapitoisuuden sekä -tason ja huusleiaisuuden osalta. Ikkelänjoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella hyväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset typen pitoisuudet olivat oleilla aseilla hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012) ja fosforin tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla. Veden oli keskiäärin erinoaista tasoa vastaava. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

91 83 Taulukko 7.8. Ikkelänjoen yläpuolisen vesistöasean veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Ikkelänjoki yläpuoli Palloneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=38) 0,37 0,2 0,51 6,31 5, , ,5 3,9 10,6 630 Min 0,17 0,1 0,17 5,5 1, ,7 3,2 1,6 203 Max 0,6 0,5 1,1 7,1 18, ,5 4,9 16, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,42 6,65 6, ,2 7,7 7, ,1 0,35 6,54 9, ,3 2,8 4, ,1 0,45 6,94 3, ,1 4,2 11, ,1 0,45 6,56 5, ,6 360 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

92 84 Taulukko 7.9. Ikkelänjoen alapuolisen vesistöasean veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Ikkelänjoki Alapuoli Palloneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=38) 0,39 0,18 0,45 6,16 5, , ,7 3,9 10,6 698 Min 0,2 0,1 0,2 5,1 1, ,2 3,2 1,6 176 Max 0,7 0,5 0, ,7 16, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,44 6,64 4, ,6 17,2 8, ,1 0,4 6,56 5, ,1 3,3 5, ,1 0,4 6,92 3, ,5 4,3 11, ,1 0,5 6,54 4, ,1 44 7,6 450 g O2/l Virtaaa g/l Korvanevan kuivatusvesien reitillä sijaitsevan Ilvesjoen veden laatu on vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella ollut erittäin ruskeaa sekä rauta- ja, ravinnepitoista (taulukko 7.10). Vuonna 2017 veden laatu heikkeni hiean ravinnepitoisuuksien osalta, utta rautapitoisuudessa ja huusleiaisuudessa havaittiin laskua. Ilvesjoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella hyväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012) ja fosforin huonoa tilaluokkaa vastaavalla tasolla. Veden oli keskiäärin erinoaista tasoa vastaava. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

93 85 Taulukko Ilvesjoen vesistöasean veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Ilvesjoki Korvaneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=4) 0,3 0,69 6, ,3 9,8 72 Min 0,2 0,6 6,31 3, ,9 4,1 1,9 59 Max 0,4 0,8 6, ,6 84 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,14 1,1 6,71 6, ,3 5,7 10, ,1 1,5 6,66 7, ,4 4,8 7, ,2 0,8 6,92 6, ,6 5,9 14, ,1 1 6, ,7 6,2 9,4 g O2/l Virtaaa g/l Taulukko Pettuluoan vesistöasean veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Pettuluoa, Jalasjärvi Palloneva, Kontioneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=24) 0,25 0,14 0,35 5,34 10, , ,7 5 9,6 75 Min 0,2 0,1 0,2 4,7 2, ,7 3,3 2,5 14 Max 0,3 0,25 0,5 6, ,2 180 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,37 5,63 3, ,7 4,6 8, ,1 0,3 5,89 3, ,9 4,1 6, ,1 0,3 6, ,3 4,7 9, ,1 0,5 5,27 3, ,8 4,8 8,7 65 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

94 86 Pallo- ja Kontionevalta purkautuvien vesien vaikutuspiirissä sijaitsevan Pettuluoan veden laatu on vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella erittäin ruskeaa, rauta- ja ravinnepitoista sekä hapanta (taulukko 7.11). Vesi on ollut vastaavana ajanjaksona yös Jukaluoan vesistöasealla erittäin ruskeaa, hapanta ja rautapitoista, joskin ravinnepitoisuudet ovat olleet etenkin fosforin osalta selkeästi alhaiseat (taulukko 7.12). Jukaluoan veden laatu on yös kiintoainepitoisuuden osalta parepaa. Vuonna 2017 veden laatu koheni oleilla aseilla keskiääräisestä tasosta hiean kiintoaine-, ravinne- ja rautapitoisuuden osalta. Taulukko Jukaluoan vesistöasean veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Jukaluoa, Jalasjärvi Korvaneva, Kontioneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=24) 0,19 0,19 0,24 5,22 5, , Min 0,18 0,05 0,08 4, ,4 3,2 3,1 5 Max 0,2 1 0,57 6, ,2 14,1 220 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,14 0,45 5,21 2, ,1 3,8 7, ,1 0,5 5,29 <2, ,5 3,2 5, ,2 0,4 6,04 6, , ,5 3,8 9, ,1 0,45 4,9 1, ,2 4,2 8,7 84,2 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

95 87 Myös Jalasjärven vesi on huuspitoista, tuaa ja ravinteikasta. Järvi on rehevä, ja vedessä on esiintynyt happivajetta. Vuonna 2017 veden laatu oli pääosin saankaltainen kuin aiepinakin vuosina. Fosforipitoisuus oli kuitenkin koholla aiepien vuosien keskitasoon nähden. Pintaveden fosforipitoisuus vastasi loppukesällä erittäin rehevän veden pitoisuustasoa ja levääärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus rehevää vettä. Jalasjärven vesistöasean vedenlaatuuuttujien tiedot on kuvattu Löyhinki- ja Liikanevan kappaleessa (s. 113). 7.2 Mustajoen valua-alue (42.05) Vasikkaneva (Jalasjärvi) Yleistiedot Vasikkaneva sijaitsee Jalasjärven kunnassa Kyrönjoen vesistöalueella Vasikkaluoan Liikaluoan (42.057) valua-alueella. Turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyenetelänä on ypärivuotinen kasvillisuuskenttä, joilta kuivatusvedet johdetaan Vasikkaluoa-Liikaluoan kautta Ilvesjokeen ja sieltä edelleen Mustajoen-Jalasjoen kautta Jalasjärveen. Vesistöaseat sijaitsevat kuivatusvesien vaikutuspiirissä (taulukko 7.13). Taulukko Vasikkanevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Vasikkaneva Vasikka-, - Liikaluoan va 0,60 - Vasikkaluoa, Jalasjärvi ,2 - Liikaluoa, Jalasjärvi ,4 Vasikkanevalle on yönnetty ypäristölupa Länsi- ja Sisä-Suoen aluehallintaviraston toiesta (Nro 63/2011/1, Dnro LSSAVI/196/04.08/2010). Lupa koskee yös Pikku-Vasikkanevaa. Turvetuotantoalueen kuntoonpano käynnistettiin vuonna 1974 ja tuotanto aloitettiin vuonna Tuotannossa oli 45 ha ja tuotannosta poistunut 14,8 ha vuonna Vuonna 2017 Vasikkanevalta Vasikka-, Liikaluoan (42.057) valua-alueelle purkautuvan kasvillisuuskentän 4 alapuolelta otettujen näytteiden (17 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 5,8 g/l, Kok.N 1379, Kok.P 75 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 29 g/l O2. Tuotantoalueen kuorituksen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta on hyvin vähäinen, eri kuoritusjakeiden osuus on 1,3 3,8 % (taulukko 7.14). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

96 88 Taulukko Vasikkanevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Vasikkaneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Vasikka-, - Liikaluoan va , ,3 2,2 3, Vesistötarkkailu Vasikkaluoan veden laatu on vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella ollut lievästi saeaa, ravinnepitoista ja hapanta (taulukko 7.15). Vesi on ollut vastaavana ajanjaksona yös kauepana kuivatusvesien reitillä sijaitsevan Liikaluoan vesistöasealla pääosin saankaltaista, joskin ravinnepitoisuudet ovat olleet hiean suureat Liikaluoassa ja -taso väheän hapan (taulukko 7.16). Vuonna 2017 veden laatu heikkeni oleilla aseilla keskiääräisestä tasosta hiean typpi- ja rautapitoisuuden osalta. Pitoisuuksien nousu oli suurepaa Liikaluoan asealla, inkä perusteella asean vedenlaatuun vaikuttaa yös hajakuoritus. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

97 89 Taulukko Vasikkaluoan vesistöasean veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Vasikkaluoa, Jalasjärvi Vasikkaneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=24) 0,17 0,12 0,18 5,43 5, , ,1 3,3 9,6 43 Min 0,1 0,05 0,1 4,9 1, , ,5 2,5 2,2 7 Max 0,25 0,2 0,3 6,3 9, ,2 15,2 125 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,32 5,51 6, ,9 3,2 9, ,1 0,4 5,48 8, ,7 5, ,1 0,2 6,97 6, ,3 3,1 13, ,1 0,35 5,23 3, ,2 3, g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

98 90 Taulukko Liikaluoan vesistöasean veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Liikaluoa, Jalasjärvi Vasikkaneva Haukineva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella Seinäjoen keskiosan valua-alueella (42.072) ja Haasojan valua-alueella (42.079). Kuivatusvesiä käsitellään Haasojan valua-alueella pintavalutuskentällä, kasvillisuuskentällä ja keikaloinnilla ja Seinäjoen keskiosan valua-alueella ypärivuotisilla kosteikoilla (2 kpl) ja pintavalutuskentällä. Kuivatusvesien purkureittejä on seitseän. Vesiä johdetaan yhtä reittiä Haasojaan ja kahta reittiä Lyöjysluoaan, josta vedet virtaavat Yliysjärven ja Yliysluoan kautta Haasojaan. Haasojasta vedet virtaavat edelleen Seinäjoen kautta Kyrönjo- g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=24) 0,17 0,13 0,27 6,06 5, , ,4 10,2 79 Min 0,1 0,06 0,1 5, ,2 3,1 2,2 11 Max 0,25 0,25 0, ,4 5,5 16,8 122 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,62 6,31 6, ,1 4,6 10, ,1 1,2 6,55 6, ,4 4,6 7, ,1 0,2 6,66 7, ,5 4,7 13, ,1 0,45 6,01 5, ,4 4,4 8,8 287 g O2/l Virtaaa Hehkutushäviö g/l Klorofylli 7.3 Seinäjoen valua-alue (42.07) Haukineva (Seinäjoki/Jalasjärvi) Yleistä KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

99 91 keen. Vesiä johdetaan lisäksi neljää reittiä Kihniänjokeen, josta vedet virtaavat Seinäjokeen ja lopulta Kyrönjokeen. Vesistötarkkailupisteet (4 kpl) sijaitsevat Haasojassa, Liikaluoassa sekä Hirvijoessa Liikaluoan ala- ja yläpuolella (taulukko 7.17). Taulukko Haukinevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Haukineva Haasojan va 7,80 -ei vesistöaseaa Seinäjoen keskiosan 2,88 - Haasoja , Hirvijärven a - Liikaluoa ,9 - Hirvijoki Liikaluoan yläpuoli Hirvijoki Liikaluoan alapuoli ,6 Haukinevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 1972 ja tuotanto vuonna Vuonna 2017 tuotannossa oli yhteensä 862,3 ha, levossa 18,8 ha ja valistelussa 52,2 ha. Tuotannosta on poistunut noin 134 ha. Haukinevan tuotantoalueella on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös37/2006/4, dnro LSY-2002-Y-372, yönnetty ). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka antaassaan päätöksessä (08/0011/1) hyväksyi valitukset osittain. Haukinevalla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Haukinevalta Seinäjoen keskiosan valua-alueelle purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kosteikoilla 4 ja 7 (n=8) kiintoaineen osalta 7,7 8,4 g/l, kokonaistypen osalta , kokonaisfosforin osalta ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta g/l O2. Pintavalutuskentällä 8 (n=8) veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta11,5 g/l, kokonaistypen osalta 1 675, kokonaisfosforin osalta 69 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 64 g/l O2. Haasojan valua-alueelle purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat keiallisen puhdistuksen havaintopisteellä (n=26) kiintoaineen osalta 13,5 g/l, kokonaistypen osalta 1632, kokonaisfosforin osalta 27 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 27 g/l O2 ja pintavalutuskentältä 9 (n=7) kiintoaineen osalta 3,2 g/l, kokonaistypen osalta 1900, kokonaisfosforin osalta 76 ja keiallisen hapenkulutuksen osalta 102 g/l O2. Tuotantoalueen vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus Seinäjoen keskiosan valua-alueen kokonaiskuorituksesta oli vähäinen (taulukko 7.18). Turvetuotantoalueen osuus Haasojan valuaalueen kokonaiskuorituksesta oli selvästi suurepi (7,2 17,5 %). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

100 92 Taulukko Haukinevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Haukineva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Seinäjoen keskiosan , ,7 0,8 1, Haasojan va , ,3 17,5 7,2 Sua Vesistötarkkailu Haasojan vesi oli vuonna 2017 aiepaan tapaan saeaa, hapanta, tuaa ja runsashuuksista (taulukko 7.19). Ravinnepitoisuudet olivat korkeita ja aiepien vuosien tasolla. Veden laatu oli heikoiillaan elokuun havaintokerralla, jolloin virtaaa oli uita havaintokertoja pienepi. Ojaan kohdistuu yös hajakuoritusta, sillä oja virtaa peltoalueiden keskellä. Taulukko Haasojan veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Haasoja Haukineva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=38) 0,34 0,29 0,63 5,06 13, , ,9 10,9 11, Min 0,1 0,1 0,1 3,7 3, , Max 0,5 1 1,5 6,95 56, ,6 18, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,24 0,65 5, ,1 10,8 9, ,1 0,6 6,25 5, ,1 9,3 5, ,1 0,25 7, ,6 22, ,5 1,1 5,31 6, ,6 60 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

101 93 Liikaluoan vesi on peruslaadultaan Haasojan tapaan hapanta, tuaa ja ravinteikasta huusvettä. Veden ravinnepitoisuudet olivat aiepaan tapaan korkeita (taulukko 7.20). Heikoiillaan veden laatu oli elokuun havaintokerralla. Liikaluoa virtaa peltojen keskellä ja ojaan kohdistuu hajakuoritusta. Taulukko Liikaluoan veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Liikaluoa Haukineva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=37) 0,25 0,18 0,46 6,38 12, , ,4 8,8 10, ,5 Min 0,1 0,07 0,1 5,63 2, ,4 5,3 0,3 6 8,5 Max 0,4 0,5 1,5 7, ,1 17, ,5 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 0,54 6, ,3 11,3 9, ,1 0,7 6, ,9 6,9 6, ,2 0,3 6, ,5 37, ,3 0,6 6, ,8 12 8,1 90 Hirvijoen vesi on peruslaadultaan ravinteikasta ja tuaa huusvettä. Vuonna 2017 ravinnepitoisuudet olivat Liikaluoan yläpuolella hiean pienepiä kuin aiepina vuosina keskiäärin (taulukko 7.21). Liikaluoan alapuolella veden kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet kasvoivat hiean yläpuoliseen pisteeseen nähden (taulukko 7.22) ja olivat aiepien vuosien keskiääräisellä tasolla. Hirvijoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella välttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet alapuolisella pisteellä vastasivat typen osalta tyydyttävää tilaluokkaa ja fosforin osalta välttävää tilaluokkaa (Aroviita y. 2012). Veden oli erinoaista tilaa vastaavalla tasolla. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

102 94 Taulukko Hirvijoen veden laatu Liikaluoan yläpuolella vuosien keskiarvona sekä vuonna Hirvijoki Liikaluoan yläpuoli Haukineva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=37) 0,49 0,32 0,8 6,49 7, , ,6 6,1 11,7 544 Min 0,1 0,1 0,2 5,6 1, ,9 0,6 40 Max 0,8 0,8 2 7, ,7 18, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,34 1,1 6,87 5, ,7 9, ,1 1,2 6,77 3, ,5 4,7 6, ,2 0,9 7,07 5, ,3 6,6 15, ,7 1,2 6,82 6, ,7 7,8 360 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

103 95 Taulukko Hirvijoen veden laatu Liikaluoan alapuolella vuosien keskiarvona sekä vuonna Hirvijoki Liikaluoan alapuoli Haukineva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=37) 0,35 0,22 0,59 6,52 7, , ,7 6,4 11, Min 0,1 0,1 0,15 5,7 0, ,4 4,2 0,6 64 Max 0,6 0,5 2 7,4 19, ,7 18, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 0,57 6,87 6, ,5 6, ,1 0,7 6,74 4, ,8 5 6, ,1 0,3 7, ,2 15, ,4 0,7 6,84 6, ,6 6,3 7,8 420 g O2/l Virtaaa g/l Näätäneva (Jalasjärvi) Yleistiedot Näätäneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella Liikaluoan valua-alueella (42.078). Näätänevan kuivatusvedet johdetaan kasvillisuuskenttäkäsittelyn jälkeen Liikaluoaan noin 300 ennen sen yhtyistä Kihniänjokeen. Kihniänjoesta vedet virtaavat Seinäjoen kautta Kyrönjokeen. Vesistötarkkailupisteet (2 kpl) sijaitsevat Kihniänjoessa Liikaluoan ylä- ja alapuolella (taulukko 7.23). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

104 96 Taulukko Näätänevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Näätäneva Liikaluoan va 1,31 -ei vesistöaseaa Seinäjoen keskiosan - Kihniänjoki Ketola, yp ,8 - Kihniänjoki Jokela, ap ,7 Näätänevan tuotantoalueella on Etelä-Suoen aluehallintoviraston yöntää ypäristölupa (päätös 86/2010/3, dnro ESAVI/88/04.08/2010, yönnetty ).Näätänevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 1982 ja tuotanto vuonna Vuonna 2017 tuotannossa oli yhteensä 92,2 ha. Tuotannosta on poistunut 39,1 ha. Näätänevalla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Näätänevalta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kasvillisuuskentällä 1 (n=24) kiintoaineen osalta 3,4 g/l, kokonaistypen osalta 1179, kokonaisfosforin osalta 28 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 28 g/l O2. en ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat vain elko lievästi koholla luonnonojavesille tyypillisestä tasosta. Tuotantoalueen vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus Liikaluoan valua-alueen kokonaiskuorituksesta olikin elko pieni (taulukko 7.24) Taulukko Näätänevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Näätäneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Liikaluoan va , ,1 4,3 3, Vesistötarkkailu Kihniänjoen vesi on peruslaadultaan ravinteikasta ja tuaa huusvettä. V ravinnepitoisuudet olivat Liikaluoan yläpuolisella havaintopaikalla hiean pienepiä kuin aiepina vuosina keskiäärin (taulukko 7.25). Liikaluoan alapuolisella havaintopaikalla pitoisuudet olivat pääosin saaa tasoa kuin yläpuolisella pisteellä tai jopa pienepiä (taulukko 7.26). Veden laadun paraneista pisteiden välillä selittävät alapuoliselle pisteelle tulevat Liikapuron tekojärven vedet. Tulosten perusteella Näätänevan kuivatusvesien vaikutukset Kihniänjoen veden laatuun ovat vähäisiä. Kihniänjoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella tyydyttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet alapuolisella pisteellä olivat sekä typen että fosforin osalta hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Veden oli erinoaista tilaa vastaavalla tasolla. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

105 97 Taulukko Kihniänjoen veden laatu Liikaluoan yläpuolella vuosien keskiarvona sekä vuonna Kihniänjoki Ketola, yp Näätäneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=27) 0,39 0,27 0,55 6,02 4, ,9 4,4 10, Min 0,3 0,1 0,3 5,3 1, ,2 0, Max 0,5 1 0,8 7,1 7, , Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,67 6, ,2 3,9 10, ,1 0,4 6,38 2, ,9 3,5 7, ,2 0,9 6,9 7, ,6 4,5 16, ,2 0,7 6, ,1 3,6 7,6 42 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

106 98 Taulukko Kihniänjoen veden laatu Liikaluoan alapuolella vuosien keskiarvona sekä vuonna Kihniänjoki Jokela, ap Näätäneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=27) 0,48 0,3 0,7 5,86 3, , ,6 3,4 10, Min 0,3 0,1 0,3 5 0, , ,9 2,5 0, Max 0,7 1 1,4 6,9 7, ,5 5, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 0,69 6,23 4, ,2 3,2 11, ,1 0,4 6,35 4, ,2 3,4 8, ,2 0,9 6, ,3 3,3 16, ,3 0,75 5, ,1 2,7 8,5 300 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

107 Linnus-Lainesneva ja Valkianeva (Jalasjärvi) Yleistiedot Linnus-Lainesneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella Seinäjoen keskiosan valua-alueella (42.072). Kuivatusvesiä käsitellään ypärivuotisella pintavalutuskentällä, kosteikolla ja kasvillisuuskentillä (2 kpl). Kuivatusveden purkureittejä on kole. Vesiä johdetaan Ojaluoaan ja kahta reittiä Kruunuojaan, josta vedet virtaavat Ojajärven ja Linnusluoan kautta Ojaluoaan ja edelleen Seinäjokeen. Lähellä sijaitseva Valkianevan tuotantoalue sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueelle kuuluvilla Seinäjoen keskiosan valua-alueella (42.072) ja Haasojan valua-alueella (42.079). Kuivatusvesiä käsitellään pintavalutuskentällä, kasvillisuuskentällä ja kosteikolla. Kuivatusvesien purkureittejä on 3. Vesiä johdetaan kahta reittiä ojien kautta Ojajärveen, josta vedet kulkevat edelleen Ojaluoan kautta Seinäjokeen. Lisäksi vesiä johdetaan Haasojaan, josta vedet kulkevat Seinäjoen kautta Kyrönjokeen. Linnus-Lainesnevan ja Valkianevan vesistötarkkailupiste (1 kpl) sijaitsee Ojaluoassa (taulukko 7.27). Taulukko Linnus-Lainesnevan ja Valkianevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Linnus-Lainesneva, Valkianeva Haasojan va 0,64 (Valkianeva) -ei vesistöaseaa Seinäjoen keskiosan *4,33 - Ojaluoa ,1 *Linnus-Lainesneva 2,18 k 2, Valkianeva 2,15 k 2 Linnus-Lainesnevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 1974 ja tuotanto vuonna Vuonna 2017 tuotannossa oli 204,4 ha. Tuotannosta on poistunut 13,9 ha. Linnus-Lainesnevan tuotantoalueella on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös 39/2006/4, dnro LSY-2002-Y-374, yönnetty ). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka antaassaan päätöksessä (08/0013/1) hylkäsi pääosin valitukset. Valkianevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 1977 ja tuotanto v (vuonna 2017 tuotannossa 266,6 ha). Tuotannosta on poistunut 12,1 ha. Valkianevan tuotantoalueella on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös 38/2006/4, dnro LSY-2002-Y- 373, yönnetty ). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka antaassaan päätöksessä (08/0012/1) hylkäsi pääosin valitukset. Hallinto-oikeus palautti Valkianevan laskuojaa 3 koskevan valituksen ypäristölupavirastoon, joka yönsi luvan laskuojan 3 alueen turvetuotantoon (LSY-2008-Y-74, ). Linnus-Lainesnevan päästötarkkailun perusteella Linnus-Lainesnevalta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kosteikolla 2 (n=19) kiintoaineen osalta 8,7 g/l, kokonaistypen osalta KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

108 , kokonaisfosforin osalta 53 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 29 g/l O2 ja pintavalutuskentällä 1 (n=19) kiintoaineen osalta 2,6 g/l, kokonaistypen osalta 1405, kokonaisfosforin osalta 41 ja keiallisen hapenkulutuksen osalta 40 g/l O2. Valkianevalla suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Valkianevalta Seinäjoen keskiosan valuaalueelle purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kosteikolla 3 (n=5) kiintoaineen osalta 8,3 g/l, kokonaistypen osalta 3660, kokonaisfosforin osalta 152 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 53 g/l O2 ja pintavalutuskentällä 2 (n=14) kiintoaineen osalta 2,4 g/l, kokonaistypen osalta 1286, kokonaisfosforin osalta 20 ja keiallisen hapenkulutuksen osalta 73 g/l O2. Haasojan valua-alueelle purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat pintavalutuskentällä 1(n=5) kiintoaineen osalta 13,6 g/l, kokonaistypen osalta 1240, kokonaisfosforin osalta 115 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 40 g/l O2. Linnus-Lainesnevan ja Valkianevan tuotantoalueiden vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus Seinäjoen keskiosan ja Haasojan valua-alueiden kokonaiskuorituksesta oli pieni (taulukko 7.28). Taulukko Linnus-Lainesnevan ja Valkianevan turvetuotantoalueiden bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Linnus-Lainesneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Valkianeva K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Seinäjoen keskiosan/l-l.neva , ,3 0,6 0, Seinäjoen keskiosan/valkianeva , ,3 1,0 1, Sua , ,6 1,5 0, Haasojan va/valkianeva , ,5 1,0 2, Vesistötarkkailu Ojaluoan vesi oli aiepaan tapaan saeaa, hapanta, tuaa ja runsashuuksista (taulukko 7.29). Ravinnepitoisuudet olivat korkeita utta kuitenkin vuosien keskiääräistä tasoa atalapia. Ojaan voi kohdistua yös hajakuoritusta, sillä ojan varrella on peltoalueita. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

109 101 Taulukko Ojaluoanveden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Ojaluoa Linnus-Lainesneva, Valkianeva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=39) 0,43 0,3 0,6 6,13 11, , ,2 11, Min 0,3 0,1 0,2 5,33 1, ,9 6, Max 0,7 1 1,1 7, , Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 0,47 6,48 9, ,5 7,8 9, ,1 0,5 6, ,5 6,7 4, ,2 0,4 6, , ,3 0,5 6, ,5 7, Juupa-Jäkäläneva ja Pirjatanneva (Seinäjoki) Yleistiedot Juupa-Jäkäläneva ja Pirjatanneva sijaitsevat Kyrönjoen vesistöalueella Seinäjoen valua-alueen Kalajärven alueella (42.073). Moleilla tuotantoalueilla kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentillä. Juupa-Jäkälänevan vedet johdetaan kahta reittiä Juupaluoaan, josta ne virtaavat edelleen Seinäjokeen. Pirjatannevalla purkureittejä on yksi: Vedet johdetaan Juupäjärveen, josta ne kulkevat Juupaluoan ja Seinäjoen kautta Kyrönjokeen. Juupa-Jäkälänevan ja Pirjatannevan vesistötarkkailupiste (1 kpl) sijaitsee Juupaluoassa (taulukko 7.30). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

110 102 Taulukko Juupa-Jäkälänevan ja Pirjatannevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Juupa-Jäkäläneva ja Pirjatanneva Kalajärven a (bif. 42 ->44) *2,35 - Juupaluoa ,2 *Juupa-Jäkäläneva 1,40 k 2, Pirjatanneva 0,96 k 2 Juupa-Jäkälänevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 1979 ja tuotanto vuonna Vuonna 2017 tuotantoa ei ollut. Levossa oli 109,9 ha ja tuotannosta on poistunut 29,8 ha. Juupa-Jäkälänevan tuotantoalueella on Länsi- ja Sisä-Suoen aluehallintoviraston yöntää ypäristölupa (päätös 92/2017/1, dnro LSSAVI/3999/2015, yönnetty ). Pirjatannevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 1975 ja tuotanto vuonna Vuonna 2017 tuotantoa ei ollut. Levossa oli 68,4 ha ja tuotannosta on poistunut 27,2 ha. Pirjatannevan tuotantoalueella on Länsi- ja Sisä-Suoen aluehallintoviraston yöntää ypäristölupa (päätös 100/2011/1, dnro LSSAVI/156/04.08/2010, yönnetty ). Juupa-Jäkälännevalla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Juupa- Jäkälännevalta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat pintavalutuskentällä 1 (n=23) kiintoaineen osalta 3,7 g/l, kokonaistypen osalta 1351, kokonaisfosforin osalta 58 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 44 g/l O2 ja pintavalutuskentällä 2 (n=8) kiintoaineen osalta 1,9 g/l, kokonaistypen osalta 836, kokonaisfosforin osalta 21 ja keiallisen hapenkulutuksen osalta 41 g/l O2. Pintavalutuskentällä 2 keskiääräiset kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat lähellä luonnonojavesien tyypillistä tasoa, pintavalutuskentällä 1 selvein koholla luonnontasosta. Pirjatannevalla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Pirjatannevalta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat pintavalutuskentällä 1 (n=9) kiintoaineen osalta 1,4 g/l, kokonaistypen osalta 771, kokonaisfosforin osalta 12 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 21 g/l O2. Pitoisuudet olivat siten luonnonojavesille tyypillisellä tasolla. Juupa-Jäkälänevan ja Pirjatannevan tuotantoalueiden vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus Kalajärven alueen kokonaiskuorituksesta oli vähäinen (taulukko 7.31). Taulukko Juupa-Jäkälänevan ja Pirjatannevan turvetuotantoalueiden bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Juupa-Jäkäläneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Pirjatanneva K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Kalajärven a/juupa-jäkäläneva , ,3 0,8 0, Kalajärven a/pirjatanneva , ,2 0,4 0,3 Sua ,5 1,3 1,3 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

111 Vesistötarkkailu Juupaluoan vesi oli vuonna 2017 aiepaan tapaan lievästi saeaa, hapanta, tuaa ja runsashuuksista (taulukko 7.32). Keskiääräinen typpipitoisuus oli aiepien vuosien keskitasoon nähden atalapi ollen lähellä luonnonojavesille tyypillistä tasoa. Fosforipitoisuus oli aiepien vuosien tasolla ja selvein koholla luonnontasosta. Taulukko Juupaluoan veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Juupaluoa Juupa-Jäkäläneva, Pirjatanneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=33) 0,21 0,17 0,25 6,01 4, , ,1 4,1 11,3 486 Min 0,1 0,1 0,15 5, , ,9 3,2 2,9 27 Max 0,35 1 0,5 6, ,5 19, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,14 0,27 6,29 2, ,3 3,8 8, ,1 0,25 6,27 <2, ,5 3,6 7, ,2 0,35 6,57 3, ,7 3,6 10, ,1 0,2 6,13 4, ,7 4,2 8,1 60 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

112 Aerikanneva (Seinäjoki) Yleistiedot Aerikanneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella Seinäjoen valua-alueen Kalajärven alueella (42.073). Aerikannevan kuivatusvedet käsitellään ypärivuotisella kosteikolla. Vedet johdetaan Seinäjoen Kalajärven täyttökanavaan, josta vedet laskevat Kalajärveen ja virtaavat sieltä edelleen Seinäjoen kautta Kyrönjokeen. Vesistötarkkailupiste (1 kpl) sijaitsee Seinäjoessa Kalajärven täyttökanavassa kuivatusvesien purkukohdan alapuolella (taulukko 7.33). Taulukko Aerikannevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöasean yläpuolisen valua-alueen pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Aerikanneva Kalajärven a (bif. 42 ->44) 0,495 - Seinäjoki, kanava, Seinäjoki ,6 Aerikannevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 1974 ja tuotanto vuonna Vuonna 2017 tuotannossa oli 40,7 ha. Tuotannosta on poistunut 8,8 ha. Aerikannevan tuotantoalueella on Länsi- ja Sisä-Suoen aluehallintoviraston yöntää ypäristölupa (päätös 180/2011/1, dnro LSSAVI/515/04.08/2010, yönnetty ). Aerikannevalla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Aerikannevalta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kosteikolla 1 (n=14) kiintoaineen osalta 6,7 g/l, kokonaistypen osalta 1343, kokonaisfosforin osalta 84 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 29 g/l O2. Tuotantoalueen vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus Kalajärven alueen kokonaiskuorituksesta oli vähäinen (taulukko 7.34). Taulukko Aerikannevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Aerikanneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Kalajärven a (bif. 42 ->44) , ,3 0,5 0, Vesistötarkkailu Seinäjoen vesi Kalajärven täyttökanavassa oli aiepaan tapaan lievästi saeaa, ravinteikasta ja tuaa huusvettä. Vuoden 2017 keskiääräinen typpipitoisuus oli aiepien vuosien keskitasoon nähden hiean atalapi ja fosforipitoisuus korkeapi (taulukko 7.35). Seinäjoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella välttäväksi. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

113 105 Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet Kalajärven täyttökanavassa olivat typen osalta hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Veden oli erinoaista tilaa vastaavalla tasolla. Taulukko Seinäjoen veden laatu Kalajärven täyttökanavassa Aerikannevan kuivatusvesien purkukohdan alapuolella vuosien keskiarvona sekä vuonna Seinäjoki, kanava, Seinäjoki Aerikanneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=24) 0,84 0,65 1,72 5,91 3, , ,4 3,5 12,5 727 Min 0,7 0,1 0,9 5, ,4 2,8 2,8 1 Max 1 1,5 2,5 6, , Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,3 1,92 6,17 4, ,3 3,6 11, ,1 1,5 6, ,8 3,5 8, ,1 2,76 6,57 5,8 930 <5, ,9 3,8 16, ,7 1,5 5,91 4, ,3 8, g O2/l Virtaaa g/l Peurainneva ja Saatineva (Seinäjoki) Yleistiedot Peurainneva ja Saatinneva sijaitsevat Kyrönjoen vesistöalueella Seinäjoen valua-alueen Kihniänjoen yläosan valua-alueella (42.077). Moleilla tuotantoalueilla kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentillä ja johdetaan Kihniänjokeen, josta ne virtaavat edelleen Seinäjokeen. Peurainnevan ja Saatinnevan vesistötarkkailupisteistä (3 kpl) yksi sijaitsee Seinäjoessa ja kaksi Kihniänjoessa kuivatusvesien purkukohdan ylä- ja alapuolella (taulukko 7.36). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

114 106 Taulukko Peurainnevan ja Saatinnevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Peurainneva ja Saatinneva Kihniänjoen yläosan va *5,19 - Kihniänjoki yp ,7 - Kihniänjoki ap , Kalajärven a (bif. 42 ->44) - Seinäjoki ,7 *Peurainneva 3,69 k 2, Saatinneva 1,50 k 2 Peurainnevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 1974 ja tuotanto vuonna Vuonna 2017 tuotannossa oli 174,8 ha. Tuotannosta on poistunut 193,7 ha. Peurainnevalla on Länsija Sisä-Suoen aluehallintoviraston yöntää ypäristölupa (päätös 183/2016/1, dnro LSSA- VI/3320/2015, yönnetty ). Saatinnevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 1974 ja tuotanto vuonna Vuonna 2017 tuotannossa oli 134,1 ha. Tuotannosta on poistunut 16,2 ha. Saatinnevalla on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös 88/2005/4, dnro LSY-2002-Y-396, yönnetty ). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka antaassaan päätöksessä (06/0303/4) hyväksyi osittain valitukset. Peurainnevalla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Peurainnevalta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat pintavalutuskentillä 1-3 (n=4-21) kiintoaineen osalta 1,8 3,0 g/l, kokonaistypen osalta , kokonaisfosforin osalta ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta g/l O2. - ja typpipitoisuudet olivat lähellä luonnonojavesille tyypillistä tasoa, fosforipitoisuus korkeapi. Saatinnevalla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Saatinnevalta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat pintavalutuskentällä 1 (n=26) kiintoaineen osalta 7,6 g/l, kokonaistypen osalta 1143, kokonaisfosforin osalta 46 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 49 g/l O2. Pitoisuudet olivat Peurainnevan pitoisuuksia korkeapia. Peurainnevan ja Saatinnevan tuotantoalueiden bruttokuorituksen osuus Kihniänjoen yläosan valua-alueen kokonaiskuorituksesta oli yhteenlaskettunakin elko pieni (taulukko 7.37). Taulukko Peurainnevan ja Saatinnevan turvetuotantoalueiden bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Peurainneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Saatinneva K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Kihniänjoen yläosan va/peur , ,6 1,9 3, Kihniänjoen yläosan va/sa , ,6 0,8 0,8 Sua ,2 2,7 4,5 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

115 Vesistötarkkailu Kihniänjoen vesi on peruslaadultaan ravinteikasta ja tuaa huusvettä. Vuonna 2017 ravinnepitoisuudet olivat purkuvesien yläpuolisella pisteellä hiean pienepiä kuin aiepina vuosina keskiäärin (taulukko 7.38). Veden laadussa ei juuri tapahtunut uutosta ylä- ja alapuolisen havaintopisteen välillä (taulukko 7.39). Kuivatusvesillä ei siten ollut erkittävää vaikutusta Kihniänjoen veden laatuun. Aiepien vuosien tasoon nähden vuoden 2017 ravinnepitoisuudet olivat yös alapuolisella pisteellä atalapia. Kihniänjoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella tyydyttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet alapuolisella pisteellä olivat typen osalta hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Veden oli erinoaista tilaa vastaavalla tasolla. Taulukko Kihniänjoen veden laatu kuivatusvesien purkupaikan yläpuolella vuosien keskiarvona sekä vuonna Kihniänjoki yp Peurainneva, Saatinneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=36) 0,5 0,31 0,85 6,07 5, , ,4 4,8 11,6 263 Min 0,1 0,1 0,3 5,6 1, ,3 3, Max 0, ,73 9, ,4 19,5 560 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,64 6,27 4, ,5 4,3 9, ,1 1 6,46 5, ,6 4 8, ,2 0,5 6,68 3, ,8 5,1 11, ,2 0,4 5,98 3, ,1 3,8 7,7 100 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

116 108 Taulukko Kihniänjoen veden laatu kuivatusvesien purkupaikan alapuolella vuosien keskiarvona sekä vuonna Kihniänjoki ap Peurainneva, Saatinneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=36) 0,48 0,27 0,68 6,06 6, , ,3 4,9 11,7 336 Min 0,1 0,1 0,22 5,6 1, , ,1 3,5 1,6 40 Max 0,9 1 1,5 6,79 20, ,8 7,7 19, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 0,6 6,28 4, ,5 4, ,1 0,7 6,4 3, ,6 4 8, ,3 0,7 6,57 3, ,3 5,2 11, ,2 0,4 6,04 5, ,5 3,9 7, g O2/l Virtaaa g/l Seinäjoen vesi oli vuonna 2017 aiepaan tapaan lievästi saeaa, hapanta, tuaa ja runsashuuksista (taulukko 7.40). Keskiääräinen ravinnetaso vuonna 2017 oli aiepien vuosien keskitasoon nähden atalapi. Seinäjoen yläosa on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella hyväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat sekä typen että fosforin osalta hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Veden oli erinoaista tilaa vastaavalla tasolla. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

117 109 Taulukko Seinäjoen veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Seinäjoki Peurainneva, Saatinneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=36) 0,56 0,36 0,88 5,94 3, , ,2 3,4 12, Min 0,1 0,1 0,3 5,3 0, , ,3 2,6 2,3 176 Max 0,8 1 1,6 6,76 8, ,7 4,8 20, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,27 0,87 6,05 2, , ,4 3,4 9, ,1 0,9 6,2 2, ,4 3,4 8, ,2 0,7 6,39 1, , ,4 3,2 12, ,5 1 5,78 2, ,4 3,4 8, g O2/l Virtaaa g/l 7.4 Hirvijoen valua-alue (42.08) Madesneva ja Vähä-Hautaneva (Jalasjärvi) Yleistiedot Madesneva ja Vähä-Hautaneva sijaitsevat Kyrönjoen vesistöalueella Hirvijoen valua-alueen Madesluoan valua-alueella (42.082). Madesnevalla kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentillä ja Vähä-Hautanevalla kasvillisuuskentällä. Molepien tuotantoalueiden vedet johdetaan Madesluoaan, josta ne virtaavat edelleen Hirvijoen, Hirvijärven ja Jalasjoen kautta kohti Kyrönjokea. Madesnevalla purkureittejä on yksi, Vähä-Hautanevalla kaksi. Vesistötarkkailupisteet (2 kpl) sijaitsevat Madesluoassa, toinen vesien purkupaikan yläpuolella ja toinen alapuolella (taulukko 7.41). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

118 110 Taulukko Madesnevan ja Vähä-Hautanevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Madesneva ja Vähä-Hautaneva Madesluoan va *2,58 - Madesluoa, yp Pärinkylä Madesluoa ,4 *Madesneva 1,95 k 2, Vähä-Hautaneva 0,63 k 2 Madesnevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuosina ja tuotanto vuosina Vuonna 2017 tuotannossa oli 154,3 ha. Tuotannosta on poistunut 40,2 ha. Vähä- Hautanevan turvetuotantoalueella tuotanto alkoi vuonna Vuonna 2017 tuotannossa oli 61,9 ha. Tuotannosta on poistunut 1,4 ha. Madesnevalla ja Vähä-Hautanevalla on Länsi- ja Sisä-Suoen aluehallintoviraston yöntää ypäristölupa (päätös 139/2016/1, dnro LSSAVI/3654/2014, yönnetty ). Päästötarkkailun perusteella Madesnevalta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat pintavalutuskentillä 1-3 (n=12 15) kiintoaineen osalta 3,2 6,5 g/l, kokonaistypen osalta , kokonaisfosforin osalta ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta g/l O2.. Vähä-Hautanevalla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Vähä-Hautanevalta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kasvillisuuskentällä 1 (n=23) kiintoaineen osalta 9,3 g/l, kokonaistypen osalta 1935, kokonaisfosforin osalta 53 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 57 g/l O2. Madesnevan ja Vähä-Hautanevan tuotantoalueiden vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus Madesluoan valua-alueen kokonaiskuorituksesta oli yhteenlaskettunakin elko pieni (taulukko 7.42). Taulukko Madesnevan ja Vähä-Hautanevan turvetuotantoalueiden bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Madesneva ja Vähä-Hautaneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Madesluoan va/madesneva , ,1 3,5 4, Madesluoan va/v-hautaneva , ,9 1,8 1,5 Sua ,0 5,3 6, Vesistötarkkailu Madesluoan vesi on peruslaadultaan ravinteikasta ja tuaa huusvettä. Vuonna 2017 vesi oli laadultaan aiepien vuosien kaltaista (taulukko 7.43). Alapuolisella havaintopaikalla ravinnepitoi- KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

119 111 suudet kohosivat hiean yläpuoliseen havaintopaikkaan verrattuna (taulukko 7.44). Aiepien vuosien keskiääräiseen tasoon nähden ravinnepitoisuudet olivat kuitenkin alhaisepia. Madesluoa virtaa peltoalueiden keskellä, joten kuivatusvesien lisäksi siihen kohdistuu yös aatalouden hajakuoritusta. Madesluoa on tyypitelty pieneksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella välttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet alapuolisella pisteellä olivat typen osalta hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla utta fosforin osalta tyydyttävän ja välttävän tilaluokan rajaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Veden oli erinoaista tilaa vastaavalla tasolla. Taulukko Madesluoan veden laatu kuivatusvesien purkupaikan yläpuolella vuosien keskiarvona sekä vuonna Madesluoa, yp Pärinkylä Madesneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=26) 0,28 0,15 0,31 6, , ,3 4,5 9, Min 0,2 0,05 0,07 5 2, ,7 2,8 0, Max 0,4 0,5 0, ,3 16, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,14 0,32 6,58 8, ,1 4,4 9, ,1 0,4 6,45 5, ,4 3,4 5, ,1 0,15 6, ,6 4,1 14, ,2 0,4 6,48 9, ,2 5,6 8,2 160 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

120 112 Taulukko Madesluoan veden laatu kuivatusvesien purkupaikan alapuolella vuosien keskiarvona sekä vuonna Madesluoa Madesneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=39) 0,43 0,22 0,51 6,13 8, , ,1 5,7 10, Min 0,1 0,04 0,2 5,23 3, , ,1 3,4 0, Max 0,7 0,7 0,9 7, ,2 18, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,69 6,55 8, ,7 5,5 9, ,1 0,8 6, ,7 4,2 5, ,1 0,25 6,56 8, ,2 14, ,3 1 6,54 9, ,3 6,1 8,1 200 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

121 Löyhinkineva ja Liikaneva (Jalasjärvi) Yleistiedot Löyhinkineva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella Hirvijoen valua-alueen Hirvijärven (42.081), Löyhinginojan (42.088) ja Äyrännesojan (42.089) valua-alueilla. Kuivatusvedet käsitellään kasvillisuuskentällä. Hirvijärven alueen levossa olevan alan käsittely on perustasoa eikä alueella saa aloittaa tuotantoa ennen kuin vesien käsittelyä tehostetaan. Löyhinkinevan vesillä on neljä purkureittiä. Vesiä johdetaan kahta eri reittiä Äyrännesojaan ja lisäksi Löyhinginojaan ja Sanasluoaan. Äyrännesojasta, Löyhinginojasta ja Sanasluoasta vedet virtaavat Hirvijokeen ja sieltä edelleen Hirvijärven ja Leväjoen kautta Jalasjokeen ja Jalasjärveen. Liikaneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella Hirvijoen valua-alueen Liikaluoan valua-alueella (42.086). Kuivatusvedet käsitellään kosteikolla, inkä jälkeen vedet johdetaan Liikaojan kautta Liikaluoaan, josta vedet virtaavat edelleen Hirvijoen, Hirvijärven ja Leväjoen kautta Jalasjokeen. Löyhinkinevalla on viisi vesistötarkkailupistettä, joista kole kuuluu yös Liikanevan tarkkailuun. (taulukko 7.45). Yhteiset tarkkailupisteet sijaitsevat Hirvijoessa, Hirvijärvessä ja Jalasjärvessä. Löyhinkinevan vaikutuksia tarkkaillaan lisäksi Löyhinginojassa ja Äyrännesojassa. Kaikki tarkkailupisteet sijaitsevat turvetuotantoalueen tai -alueiden alapuolella. Taulukko Löyhinkinevan ja Liikanevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pintaala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Löyhinkineva ja Liikaneva Löyhinginojan va *1,31 - Löyhinginoja, Valli , Äyrännesojan va *0,42 - Äyrännesoja, Mäntykosk , Liikaluoan va **0,37 -ei vesistöaseaa Hirvijärven a *0,25 - Hirvijoki, Alavalli ,0 - Hirvijärvi , Jalasjärven a - Jalasjärvi ,1 *Löyhinkineva **Liikaneva Löyhinkinevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 1971 ja tuotanto vuonna Vuonna 2017 tuotannossa oli 74,6 ha ja levossa 56,8 ha. Tuotannosta on poistunut 66,5 ha. Löyhinkinevalla on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (dnro LSSA- VI/1/04.08/2013, yönnetty ). Lupaan on haettu uutosta KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

122 114 Liikanevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 1983 ja tuotanto vuonna Vuonna 2017 tuotantoa ei ollut. Tuotannosta on poistunut 36,9 ha. Liikanevalla on Länsi- ja Sisä-Suoen aluehallintoviraston yöntää ypäristölupa (dnro LSSAVI/106/04.08/2010, yönnetty ). Löyhinkinevalla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Löyhinkinevalta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kasvillisuuskentällä 1 (n=26) kiintoaineen osalta 6,1 g/l, kokonaistypen osalta 1259, kokonaisfosforin osalta 41 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 42 g/l O2.. Liikanevalla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Liikanevalta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kosteikolla 1 (n=3) kiintoaineen osalta 3,0 g/l, kokonaistypen osalta 667, kokonaisfosforin osalta 33 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 23 g/l O2. Kokonaistyppipitoisuus oli luonnonvesien tasoa vastaava, kokonaisfosforipitoisuus hiean koholla. Löyhinkinevan tuotantoalueen vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus Hirvijärven alueen kokonaiskuorituksesta oli vähäinen (taulukko 7.46). Äyrännesojan valua-alueen kokonaiskuorituksesta osuus oli suurepi viitaten siihen, että tietyissä valuatilanteissa vaikutukset saattavat näkyä veden laadussa. Löyhinginojan valua-alueen kokonaiskuorituksesta Löyhinkinevan bruttokuoritus uodosti suuren osan, ravinteiden osalta yli neljänneksen. Liikanevan tuotantoalueen vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus Liikaluoan valua-alueen kokonaiskuorituksesta oli vähäinen. Taulukko Löyhinkinevan ja Liikanevan turvetuotantoalueiden bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Löyhinkineva ja Liikaneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Hirvijärven a /Löyhinkineva , ,6 0,7 1, Liikaluoan va/liikaneva , ,7 1,2 0, Löyhinginojan va /Löyhinkineva , ,2 26,3 26, Äyrännesojan va/löyhinkineva , ,5 6,1 9, Vesistötarkkailu Löyhinginojan ja Äyrännesojan vedet ovat ravinteikkaita ja tuia huusvesiä (taulukko 7.47, taulukko 7.48). Vuonna 2017 Löyhinginojan vesi oli laadultaan aiepien vuosien kaltaista. Äyrännesojassa todettiin lokakuun havaintokerralla tavallista korkeapi kiintoainepitoisuus ja yös ravinnepitoisuudet olivat tuolloin tavanoaista korkeaat. Aiepien vuosien keskitasoon verrattuna vuoden 2017 keskitaso olikin Äyrännesojassa lokakuun korkeiden pitoisuuksien vuoksi kiintoaine- ja fosforipitoisuuden osalta selvästi korkeapi. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

123 115 Taulukko Löyhinginojan veden laatu kuivatusvesien purkupaikan alapuolella vuosien keskiarvona sekä vuonna Löyhinginoja, Valli Löyhinkineva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=11) 0,15 0,1 0,2 6, , ,7 6,2 9,8 122 Min 0,04 0,01 0,03 5,93 2, ,9 3,8 2 1 Max 0,4 0,4 0,8 6,96 8, ,5 7,8 14,8 720 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,2 6, ,2 5,9 8, ,1 0,25 6,35 5, ,2 4,4 4, ,1 0,15 7,09 8, ,3 6,8 13, ,1 0,2 5,66 7, ,3 7,8 25 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

124 116 Taulukko Äyrännesojan veden laatu kuivatusvesien purkupaikan alapuolella vuosien keskiarvona sekä vuonna Äyrännesoja, Mäntykosk Löyhinkineva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=13) 0,25 0,18 0,38 6,44 8, ,5 6,1 11,8 50 Min 0,18 0,1 0,18 5,89 3, ,7 4,1 1,3 7 Max 0,4 0,5 0,9 7, ,5 22,3 150 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,44 6,44 20, , ,1 0,35 6, ,9 4,1 7, ,1 0,25 6,52 8, ,9 14, ,3 0,7 6, ,5 8, KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

125 117 Hirvijoen vesi on ravinteikasta, tuaa ja huuspitoista (taulukko 7.49). Vuonna 2017 typpipitoisuus oli aiepien vuosien keskitasolla utta fosforipitoisuus koholla. Hirvijoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella välttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet Alavallin tarkkailupisteellä olivat typen osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla utta fosforin osalta huonoa tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Veden oli erinoaista tilaa vastaavalla tasolla. Taulukko Hirvijoen (Alavalli)veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Hirvijoki, Alavalli Löyhinkineva, Liikaneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=26) 0,35 0,21 0,49 6,3 7, , ,3 6,3 10, Min 0,2 0,05 0,15 5,3 2, ,6 3,9 0, Max 0,55 1 1,2 7, ,5 17, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,14 0,37 6,74 8, ,6 7,3 9, ,1 0,4 6,76 5, ,5 4,8 6, ,2 0,4 6,92 7, ,4 15, ,1 0,3 6, ,1 9,7 8,1 500 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

126 118 Hirvijärven vesi on tuaa ja ravinteikasta huusvettä. Järvi on rehevä, ja yös pintavesissä on esiintynyt happivajetta. Vuonna 2017 veden laatu oli pääosin saankaltainen kuin aiepinakin vuosina (taulukko 7.50). Aiepien vuosien keskitasoon nähden ravinnepitoisuudet olivat hiean alhaisepia sekä pintavedessä että pohjan lähellä. Pintaveden fosforipitoisuus vastasi kuitenkin loppukesällä erittäin rehevän veden pitoisuustasoa kuten yös levääärää kuvaava a- klorofyllipitoisuus. Hirvijärvi on tyypitelty atalaksi runsashuuksiseksi järveksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella tyydyttäväksi. Elokuun 2017 ravinnepitoisuudet olivat typen osalta välttävän ja huonon tilaluokan rajaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta huonoa tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Veden a-klorofyllipitoisuus vastasi tyydyttävää tilaa. Taulukko Hirvijärven veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Hirvijärvi Löyhinkineva, Liikaneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=21) 1,2 1 4,54 6,47 6, , ,3 6, ,5 Min 0,35 1 4,2 5,99 3, ,8 5,6 0, ,7 Max , ,4 8 23, Keskiarvo (pohja) (n=7) 1,31 3,18 4,5 6, , ,4 7,1 14, Min 0,85 2,1 4,5 6, ,6 6,2 2, Max 2 3,6 4,5 7, ,1 8,7 19, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,68 1 4,35 6, ,3 7,3 9, Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 3,35 6, ,1 7,7 9, ,5 6,5 3, ,4 7,6 1, ,5 6, ,2 8,3 2,9 1, ,35 1 4,2 6,98 8, ,1 6,9 16,8 7, ,2 7, ,5 7,3 75 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

127 119 Myös Jalasjärven vesi on huuspitoista, tuaa ja ravinteikasta. Järvi on rehevä, ja vedessä on esiintynyt happivajetta. Vuonna 2017 veden laatu oli pääosin saankaltainen kuin aiepinakin vuosina (taulukko 7.51). Fosforipitoisuus oli kuitenkin koholla aiepien vuosien keskitasoon nähden. Pintaveden fosforipitoisuus vastasi loppukesällä erittäin rehevän veden pitoisuustasoa ja levääärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus rehevää vettä. Jalasjärvi on tyypitelty runsashuuksiseksi järveksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella tyydyttäväksi. Elokuun 2017 ravinnepitoisuudet olivat typen osalta välttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta huonoa tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Veden a-klorofyllipitoisuus oli hyvää tilaa vastaavalla tasolla. Taulukko Jalasjärven veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Jalasjärvi Kontioneva, Löyhinkineva, Liikaneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=21) 1,18 1 4,82 6,61 6, ,1 6,9 16, Min 0,35 1 4,2 6,17 4, ,9 4 0, ,6 Max 2 1 6,1 7,2 9, ,5 23, Keskiarvo (pohja) (n=7) 1,25 3,85 5,1 6, , ,8 7,2 13, Min 0,5 3,5 5,1 5, ,1 6,1 1, Max 2 4,2 5,1 6, ,4 8,8 19, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,55 1 4,25 6,91 8, ,3 8, Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 3,25 6, ,2 6 9, ,75 1 4,3 6,81 6, ,5 0,5 9, ,3 6, ,3 8 1,6 5, ,35 1 4,2 7,03 9, ,9 4 17,2 7, ,2 6, ,9 16,7 7,3 75 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

128 Pesäneva (Jalasjärvi) Yleistiedot Pesäneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella Hirvijoen valua-alueen Sanasluoan valuaalueella (42.087). Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuksen jälkeen laskuojan kautta Soeroluoaan, josta vedet virtaavat Sanasluoaan ja edelleen Hirvijokeen kohti Hirvijärveä ja Jalasjokea. Vesistötarkkailupisteet (2 kpl) sijaitsevat Soeroluoassa, toinen vesien purkupaikan yläpuolella ja toinen alapuolella (taulukko 7.52). Taulukko Pesänevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Pesäneva Sanasluoan va 0,38 - Soeroluoa, Pesänevan yp Soeroluoa, Kallionkylä ,9 Pesänevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 2013 ja tuotanto vuonna Vuonna 2017 tuotannossa oli 36,9 ha. Tuotannosta on poistunut 0,7 ha. Pesänevalla on Etelä-Suoen aluehallintoviraston yöntää ypäristölupa (dnro ESAVI/1/04.08/2010, yönnetty ). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka antaallaan päätöksellä (nro 12/0224/1) uutti aluehallintoviraston vesitalousluparatkaisua osittain. Pesänevalla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Pesänevalta purkautuvan veden pitoisuudet olivat pintavalutuskentällä 1 (n=1) kiintoaineen osalta 1,0 g/l, kokonaistypen osalta 1600, kokonaisfosforin osalta 23 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 32 g/l O2. pitoisuus oli atala ja kokonaisfosforipitoisuus lähellä luonnontilaisten ojavesien tasoa. Kokonaistyppipitoisuus oli selvein koholla luonnontasosta. Pesänevan tuotantoalueen vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus Sanasluoan valua-alueen kokonaiskuorituksesta oli vähäinen (taulukko 7.53). Taulukko Pesänevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Pesäneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Sanasluoan va , ,1 0,4 0,4 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

129 Vesistötarkkailu Soeroluoan vesi on peruslaadultaan hapanta ja tuaa huusvettä. Vuonna 2017 vesi oli laadultaan aiepien vuosien kaltaista (taulukko 7.54, taulukko 7.55). Yläpuolisella pisteellä ravinnepitoisuudet olivat luonnonojavesien tasolla. Alapuolisella pisteellä ravinnepitoisuudet kohosivat hiean yläpuoliseen pisteeseen nähden, ikä viittaa Pesänevan kuivatusvesien vaikutukseen. Korkeiillaan pitoisuudet olivat lokakuun havaintokerralla. Myös veden saeus ja kiintoainepitoisuus kohosivat hiean tarkkailupisteiden välillä. Vesi oli kuitenkin alapuolisellakin pisteellä vain lievästi saeaa. Taulukko Soeroluoan veden laatu kuivatusvesien purkupaikan yläpuolella vuosien keskiarvona sekä vuonna Soeroluoa, Pesänevan yp Pesäneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=6) 0,19 0,48 5,99 2, , ,2 2,9 9,2 42 Min 0,1 0,2 5, , ,2 2,6 2,2 16 Max 0,4 1 6,46 5, , , Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,29 5,71 3, , ,7 3 9, ,1 0,4 5, ,1 2,6 6, ,1 0,15 5,84 2, , ,9 3,1 14, ,1 0,3 5,49 4, ,9 3,1 8,3 45 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

130 122 Taulukko Soeroluoan veden laatu kuivatusvesien purkupaikan alapuolella vuosien keskiarvona sekä vuonna Soeroluoa, Kallionkylä Pesäneva Isoneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella Kainastonjoen valua-alueen Kainastonjoen alueella (42.092) ja Lohiluoan valua-alueella (42.098). Kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentillä. Vesillä on kaksi purkureittiä. Vesiä johdetaan Lohiluoaan, josta ne virtaavat Kyrönjokeen, sekä Hirviluoaan, josta ne virtaavat Kainastonjoen kautta Kyrönjokeen. Kainastonjoen alueella ei ole vesis- g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=10) 0,34 0,21 0,5 5,88 6, , ,9 3,2 7,7 48 Min 0,2 0,1 0,2 5, , ,2 2,4 0,6 5 Max 0,6 0,4 0,75 6, ,2 4,7 14,6 84 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 0,77 5,9 5, , ,3 9, ,1 0,9 5,97 6, ,9 2,8 6, ,2 0,4 6,54 4, , ,3 3,4 14, ,3 1 5,61 6, ,6 3,6 8,3 48 g O2/l Virtaaa Hehkutushäviö g/l Klorofylli 7.5 Kainastonjoen valua-alue (42.09) Isoneva (Kurikka) Yleistiedot KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

131 123 töaseaa. Vesistötarkkailupisteet (2 kpl) sijaitsevat Lohiluoassa, toinen vesien purkupaikan yläpuolella ja toinen alapuolella (taulukko 7.56). Taulukko Isonevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Isoneva Kainastonjoen a 0,66 -ei vesistöaseaa Lohiluoan va 1,20 - Lohiluoa Tuoi (yp) ,9 - Lohiluoa Latvala (ap) ,6 Isonevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 1980 ja tuotanto vuonna Vuonna 2017 tuotannossa oli 162,3 ha.. Tuotannosta on poistunut 23,7 ha. Isonevalla on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös 112/2008/4, dnro LSY-2005-Y-313, yönnetty ). Isonevalla vuonna 2017 suoritetun päästötarkkailun perusteella Isonevalta Kainastonjoen alueelle purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat pintavalutuskentällä 1 (n=15) kiintoaineen osalta 2,4 g/l, kokonaistypen osalta 1665, kokonaisfosforin osalta 28 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 41 g/l O2. Lohiluoan valua-alueelle purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat pintavalutuskentällä 2 (n=6) kiintoaineen osalta 2,4 g/l, kokonaistypen osalta 1317, kokonaisfosforin osalta 97 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 54 g/l O2. Isonevan tuotantoalueen vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus Kainastonjoen alueen ja Lohiluoan valua-alueen kokonaiskuorituksesta oli vähäinen (taulukko 7.57). Taulukko Isonevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Isoneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Kainastonjoen a , ,0 0,3 0, Lohiluoan va , ,2 1,5 2,1 Yhteensä Vesistötarkkailu Lohiluoan vesi on peruslaadultaan erittäin ravinteikasta, tuaa ja huuspitoista. Vuonna 2017 vesi oli laadultaan pääosin aiepien vuosien kaltaista sekä yläpuolisella että alapuolisella tarkkailupisteellä (taulukko 7.58, taulukko 7.59). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

132 124 Alapuolisella pisteellä ravinnepitoisuudet olivat korkeapia kuin yläpuolisella pisteellä, ikä viittaa kuivatusvesien vaikutukseen. Korkeiillaan pitoisuudet olivat elokuun havaintokerroilla. Tuolloin veden fosforipitoisuus oli korkea jo yläpuolisella pisteellä ja kohosi edelleen alapuolisella pisteellä, jolla itattiin vuosien korkein pitoisuus. Elokuun korkeat pitoisuudet kohottivat kokonaisfosforin vuosikeskiarvoa, joka oli etenkin alapuolisella pisteellä selvästi koholla vuosien keskitasosta. Lohiluoa virtaa peltojen keskellä ja siihen kohdistuu yös aatalouden hajakuoritusta, ikä näkyy korkeina ravinnepitoisuuksina jo kuivatusvesien purkukohdan yläpuolisella pisteellä. Taulukko Lohiluoan veden laatu kuivatusvesien purkupaikan yläpuolella vuosien keskiarvona sekä vuonna Lohiluoa Tuoi (yp) Isoneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=48) 0,2 0,13 0,22 6,58 6, , ,3 7,1 9, Min 0,08 0,05 0,01 5, ,3 4,5 0, Max 0,4 0,8 0,4 7, , , Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,27 6,94 8, ,5 5,7 7, ,1 0,25 6,81 5, ,2 5,6 2,4 112, ,1 0,25 7, ,1 7,6 12, ,1 0,3 6,87 6, ,8 7,1 72 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

133 125 Taulukko Lohiluoan veden laatu kuivatusvesien purkupaikan alapuolella vuosien keskiarvona sekä vuonna Lohiluoa Latvala (ap) Isoneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=48) 0,26 0,13 0,27 6,63 7, , ,9 7,1 9, Min 0,1 0,05 0,1 5, ,3 4,9 0, Max 0,5 0,5 0,5 7, ,4 17, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,12 0,25 7,01 6, ,1 6,4 7, ,15 0,3 6, ,3 6 2, ,1 0,25 7, ,2 12, ,1 0,2 6,97 4, ,9 7,2 45 g O2/l Virtaaa g/l Laasneva (Teuva) Yleistiedot Laasneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella Kainastonjoen alueella (42.092). Kuivatusvedet käsitellään kolella kosteikolla, inkä jälkeen vedet johdetaan kolea eri reittiä Kainastonjokeen, josta vedet virtaavat Kyrönjokeen. Vesistötarkkailupiste (1 kpl) sijaitsee Kainastonjoessa kuivatusvesien purkupaikan alapuolella (taulukko 7.60). Pisteelle tulee yös Isonevan kuivatusvesiä. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

134 126 Taulukko Laasnevan turvetuotantoalueen vesistöasea, sen koordinaatit, vesistöasean yläpuolisen valua-alueen pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Laasneva Kainastonjoen a 3,75 - Kainastonjoki Kainasto ,1 Laasnevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 1975 ja tuotanto vuonna Vuonna 2017 tuotannossa oli 368,5 ha. Tuotannosta on poistunut 6,3 ha. Laasnevalla on Länsi- Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös 113/2008/4, dnro LSY-2005-Y-314, yönnetty ). Laasnevalla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Laasnevalta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kosteikoilla 1-3 (n=3-27) kiintoaineen osalta 3,5 4,0 g/l, kokonaistypen osalta , kokonaisfosforin osalta ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta g/l O2. Laasnevan tuotantoalueen vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus Kainastonjoen alueen kokonaiskuorituksesta oli vähäinen (taulukko 7.61). Taulukko Laasnevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Laasneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Kainastonjoen a , ,4 0,9 1, Vesistötarkkailu Kainastonjoen vesi on peruslaadultaan erittäin ravinteikasta, tuaa huusvettä. Vuonna 2017 ravinnepitoisuudet olivat aiepien vuosien keskitasoon nähden pienepiä, utta etenkin fosforipitoisuudet olivat silti erittäin korkeita (taulukko 7.62). oli vuonna 2017 aiepien vuosien keskitasoa atalapi, ja lokakuussa 2017 itattiin tarkkailujakson atalin arvo. Kainastonjoki virtaa peltoalueiden keskellä, ja siihen kohdistuu yös aatalouden hajakuoritusta. Kainastonjoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella välttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet Kainaston tarkkailupisteellä olivat typen osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla utta fosforin osalta huonoa tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Veden oli erinoaista tilaa vastaavalla tasolla. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

135 127 Taulukko Kainastonjoen veden laatu kuivatusvesien purkupaikan alapuolella vuosien keskiarvona sekä vuonna Kainastonjoki Kainasto Laasneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=38) 0,38 0,24 0,62 6,59 15, ,4 9,1 11, Min 0,1 0,1 0,25 6, , ,8 5,4 1,5 24 Max 0, , ,1 20, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,54 6,59 13, ,6 10, , ,1 0,9 6, ,4 5,8 8,6 6, ,1 0,4 6,49 7, ,6 6,5 14, ,1 0,3 6,76 7, ,3 7,3 150 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

136 Kokeäenjoen vesistöalue (35) 8.1 Toisveden alue (35.42) Mäkikylänsuo (Ähtäri) Yleistiedot Mäkikylänsuo sijaitsee Kokeäenjoen vesistöalueella Ähtärin ja Pihlajaveden reitin Toisveden Peränteen valua-alueella (35.424). Kuivatusvedet käsitellään kasvillisuuskentillä ja johdetaan Kivipuroon, josta ne virtaavat Savilapeen ja edelleen Myllypuron kautta Peränne-järveen. Peränteestä vedet kulkeutuvat Pakarinjoen, Vähä ja Iso Vehkajärven, Vuolteenjärven, Soininjoen, Kahilanjärven ja Väliveden kautta Toisveteen. Vesistötarkkailupisteet (2 kpl) sijaitsevat Savilaessa ja Vähä- Peränteessä (taulukko 8.1). Taulukko 8.1. Mäkikylänsuon turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Mäkikylänsuo Peränteen a 1,13 - Savilapi ,6 - Vähä-Peränne Mäkikylänsuon turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 1983 ja tuotanto vuonna Vuonna 2017 tuotannossa oli 106,5 ha. Tuotannosta on poistunut 6,4 ha. Mäkikylänsuolla on Länsi- Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös 54/2008/4, dnro LSY-2006-Y-385, yönnetty ). Mäkikylänsuolla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Mäkikylänsuolta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kasvillisuuskentillä 1-2 (n=26) kiintoaineen osalta 7,1 g/l, kokonaistypen osalta 1171, kokonaisfosforin osalta 48 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 32 g/l O2. Mäkikylänsuon tuotantoalueen vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus Peränteen alueen kokonaiskuorituksesta oli vähäinen (taulukko 8.2). Taulukko 8.2. Mäkikylänsuon turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Mäkikylänsuo Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Peränteen a , ,5 0,9 0,9 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

137 Vesistötarkkailu Savilapi on pieni ja atala lapi (17 ha, suurin syvyys 3,4 ), jonka vesi on ollut ravinteikasta, hapanta, tuaa ja huuspitoista. Pintaveden vuosien keskiääräinen ravinnetaso kuvaa rehevää vettä ja a-klorofyllipitoisuus erittäin rehevää vettä. Rehevyyden seurauksena happitilanne on ollut usein lopputalvisin heikko. Vuonna 2017 veden keskiääräinen laatu oli hiean vuosien keskitasoa parepi (taulukko 8.3). Loppukesällä pintaveden fosforipitoisuus ilensi rehevää vettä saoin kuin levääärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus. pitoisuus oli alentunut sekä lopputalven että loppukesän havaintokerralla, utta happea riitti kuitenkin yös pohjan läheisessä vedessä. Taulukko 8.3. Savilaen veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Savilapi Mäkikylänsuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=47) 0,84 1,15 3,26 6,19 4, , ,4 4,3 10, ,8 Min 0, ,8 0, , ,3 3,1 0, ,1 Max 2 2,7 4 6, ,5 22, Keskiarvo (pohja) (n=35) 0,95 2,37 3,4 6, ,7 4,4 10, Min 0, , ,3 1,1 1 1 Max 2 3 3,7 6, ,8 7,5 21, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,75 1 3,15 6,35 2, , ,3 4,4 9, Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 2,15 6, ,9 4,5 9, ,7 1 3,1 6, ,7 5 1,4 6, ,1 6, ,5 5,2 2,2 5, ,8 1 3,2 6,41 1, ,3 36 5, ,9 3,7 17 7, ,2 6, ,2 3,7 16, KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

138 130 Vähä-Peränne on osa suurta Peränne-järveä (887 ha). Peränteen kautta Ähtärinreitin suurten järvien vedet virtaavat kohti Toisvettä ja Näsijärveä. Vähä-Peränteen vesi on ollut ravinteikasta, hiean hapanta ja sen huusleia on vaihdellut vahvasta voiakkaaseen. Pintaveden vuosien keskiääräinen ravinnetaso kuvaa lievästi rehevää vettä ja a-klorofyllipitoisuus rehevää vettä. Rehevyyden seurauksena alusvedessä on havaittu happivajetta. Vuonna 2017 veden keskiääräinen laatu oli onin osin vuosien keskitason kaltainen (taulukko 8.4). Typpipitoisuudet olivat hiean keskitasoa atalapia utta fosforipitoisuus keskitasolla kuvastaen lievästi rehevää vettä. Myös a-klorofyllipitoisuus ilensi lievää rehevyyttä. Alusveden happipitoisuus oli alentunut sekä lopputalvella että loppukesällä, ja kesällä pohjanläheinen vesi oli lähes tai täysin hapetonta. Peränne on tyypitelty runsashuuksiseksi järveksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella hyväksi. Elokuun 2017 ravinnepitoisuudet olivat sekä typen että fosforin osalta erinoaista tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012). Myös veden a- klorofyllipitoisuus oli erinoaista tilaa vastaavalla tasolla. Taulukko 8.4. Vähä-Peränteen veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Vähä-Peränne Mäkikylänsuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=45) 1,3 1,4 14,29 6,44 2, , ,7 Min 0,5 1 9,5 5,85 0, , ,6 2,2 0, ,8 Max 2,7 5 18,5 6,94 4, ,1 4,5 24, ,2 Keskiarvo (pohja) (n=41) 1,42 13,38 14,06 6, ,6 7, Min 0,5 8,5 9,5 5, ,2 4,2 1,2 1 1 Max ,5 6, ,6 8,8 17, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 1,6 1 14,25 6,72 1, , ,4 3,9 9, ,3 Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 13,25 6, ,5 5,5 7, , ,62 <2, ,1 4,1 1, , ,1 2, , ,3 3,7 4, , ,6 4,5 0,82 6, ,6 1 13,5 6,85 2, ,7 6,1 29 4, ,7 3,6 17,6 8,3 87 9, , ,5 3,6 17,6 8, , ,8 4,8 10,3 0,24 2, ,5 6, ,4 9,9 <0,20 <1,0 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

139 Ähtärinjärven alue (35.43) Naarasneva ja Leväsuo (Soini/Alajärvi) Yleistä Naarasneva sijaitsee Kokeäenjoen vesistöalueella Ähtärin ja Pihlajaveden reitin Ähtärinjärven alueen Myllypuron valua-alueella (35.436) ja Leväjoen valua-alueella (35.437). Kuivatusvesiä käsitellään kosteikolla ja pintavalutuskentällä. Purkureittejä on kaksi. Vesiä johdetaan Myllypuroon, josta ne virtaavat Ruokosen kautta Ähtärinjärveen, sekä Leväjärveen, josta ne virtaavat Leväjoen, Alaisen Leväjärven ja Alasen kautta Ähtärinjärveen. Leväsuo sijaitsee Kokeäenjoen vesistöalueella Ähtärin ja Pihlajaveden reitin Ähtärinjärven alueen Leväjoen valua-alueella (35.437). Kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentällä ja johdetaan Leväjokeen, josta ne virtaavat Alaisen Leväjärven ja Alasen kautta Ähtärinjärveen. Vesistötarkkailupisteet (5 kpl) sijaitsevat Myllypurossa, Ruokosessa, Naarasjärvessä, Leväjärvessä ja Leväjoessa (taulukko 8.5). Myllypuron pisteelle tulee suurin osa Naarasnevan kuivatusvesistä, ja vedet virtaavat pisteeltä edelleen Ruokoseen. Naarasjärveen ei ole koskaan johdettu kuivatusvesiä. Järvi on ukana tarkkailussa sen rannoilla olevan runsaan kesäasutuksen ja turvetuotantoalueen läheisen sijainnin vuoksi. Leväjärven havaintopisteelle tulee Naarasnevan kuivatusvesiä, jotka virtaavat edelleen Leväjoen havaintopisteelle, jolle tulevat yös Leväsuon kuivatusvedet. Taulukko 8.5. Naarasnevan ja Leväsuon turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Naarasneva ja Leväsuo Myllypuron va 1,87 - Myllypuro , Ähtärinjärven a - Ruokonen , Leväjoen va *0,65 - Naarasjärvi ,4 - Leväjärvi ,5 - Leväjoki ,2 *Naarasneva 0,18 k 2, Leväsuo 0,47 k 2 Naarasnevan turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 1974 ja tuotanto vuonna Vuonna 2017 tuotannossa oli 193,9 ha ja levossa 5,1 ha. Tuotannosta on poistunut 5,6 ha. Naarasnevalla on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös 140/2008/4, dnro LSY-2006-Y-390, yönnetty ). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

140 132 Leväsuon turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 2009 ja tuotanto vuonna Vuonna 2017 tuotannossa oli 47,2 ha. Leväsuolla on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös 141/2008/4, dnro LSY-2006-Y-391, yönnetty ). Naarasnevalla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Naarasnevalta Myllypuron valua-alueelle purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat pintavalutuskentällä 4 (n=28) kiintoaineen osalta 1,4 g/l, kokonaistypen osalta 1076, kokonaisfosforin osalta 24 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 44 g/l O2. Leväjoen valua-alueelle purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kosteikolla 1 (n=2) kiintoaineen osalta 1,0 g/l, kokonaistypen osalta 930, kokonaisfosforin osalta 28 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 33 g/l O2. pitoisuudet olivat oleilla tarkkailupisteillä luonnonvesien tasoa. Leväsuolla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Leväsuolta Leväjoen valuaalueelle purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat pintavalutuskentällä 1 (n=3) kiintoaineen osalta 1,1 g/l, kokonaistypen osalta 1243, kokonaisfosforin osalta 50 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 40 g/l O2. Naarasnevan tuotantoalueen vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus Myllypuron valua-alueen kokonaiskuorituksesta oli etenkin typen osalta suuri, lähes neljännes (taulukko 8.6). Myös fosforin osuus korostui viitaten siihen, että tietyissä valuatilanteissa vaikutukset saattavat näkyä veden laadussa yös fosforin osalta. Leväjoen valua-alueen kokonaiskuorituksesta Naarasnevan ja Leväsuon vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus oli yhteenlaskettunakin pieni. Taulukko 8.6. Narasnevan ja Leväsuon turvetuotantoalueiden bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Naarasneva Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Leväsuo K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Myllypuron va/naarasneva , ,9 23,9 8, Leväjoen va/naarasneva , ,1 0,7 0, Leväjoen va/leväsuo , ,1 1,5 0, Yhteensä ,2 2,2 0, Vesistötarkkailu Myllypuron vesi on hapanta, ravinteikasta, erittäin tuaa ja huuspitoista. Vuonna 2017 veden laatu oli pääosin aiepien vuosien kaltainen (taulukko 8.7). Ravinnepitoisuudet olivat kuitenkin hiean vuosien keskitasoa pienepiä. Myllypuroon tulee kuivatusvesiä Naarasnevan lisäksi yös yksityisen Salanteennevalta (kartalla Järvisenneva). Myllypuron valua-alue on pieni ja aiein on todettu puron voivan kuivina jaksoina kuivua. Vuoden 2017 havaintokerroilla virtaaa vaihteli välillä KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

141 133 Taulukko 8.7. Myllypuron veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Myllypuro Naarasneva, Leväsuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=12) 0,19 0,1 0,21 5, , ,9 7,5 119 Min 0,1 0,05 0,1 5, , ,2 3,2 1,5 1 Max 0,3 0,15 0,3 6,48 11, ,9 4,6 17,9 425 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,09 0,22 5,88 4, ,2 3,9 8, ,1 0,3 5, ,8 2,8 6, ,05 0,15 5,83 3, ,8 5 11,3 11, ,1 0,2 5,92 6, ,7 7,8 60 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

142 134 Myllypuron vedet laskevat Ruokoseen. Myös Ruokosjärven vesi on ollut ravinteikasta ja tuaa, ja sen huusleia on ollut voiakas. Vuonna 2017 vedenlaatu oli aiepien vuosien kaltainen (taulukko 8.8). Keskiääräinen typpipitoisuus oli hiean vuosien keskitasoa atalapi utta fosforipitoisuudet olivat hiean keskitasoa korkeapia ja olivat rehevän veden tasolla. Myös a-klorofyllipitoisuus ilensi rehevyyttä. Ruokosen luusuassa valua-alue (noin 24,5 k 2 ) on kooltaan noin kolinkertainen Myllypuron valua-alueeseen (7,9 k 2 ) nähden, joten Ruokoseen kohdistuvat vesistövaikutukset ovat selvästi Myllypuroon kohdistuvia vaikutuksia pienepiä. Taulukko 8.8. Ruokosen veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Ruokonen Naarasneva, Leväsuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=12) 0,76 0,91 1,63 6,27 4, , ,2 4,5 10, ,5 Min 0,4 0,5 1,3 5, , ,4 3,5 0, ,4 Max 1,4 1 1,8 7,04 6, , ,4 6,3 17, ,6 (pohja) (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,63 0,65 1,45 6,65 4, , ,8 5,3 9, (pohja) 2017 (n=0) ,4 0,5 1,3 6,48 4, ,4 6,3 0, ,85 0,8 1,6 6, <5, , ,1 4,2 17, KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

143 135 Naarasjärveen ei johdeta kuivatusvesiä. Järven vesi on ollut tuaa ja huuspitoista. Vuosien keksiääräinen fosforipitoisuus ja a-klorofyllipitoisuus kuvaavat rehevää vettä, ja rehevyydestä kertoo yös pintavedessä todettu happivaje (taulukko 8.9). Vuonna 2017 vedenlaatu oli aiepien vuosien kaltainen. Pintaveden fosforipitoisuudet ja a-klorofyllipitoisuus vastasivat rehevää vettä ja veden huusleia oli voiakas. Lopputalvella happivajetta oli koko vesipatsaassa ja pohjanläheinen vesi oli lähes tai täysin hapetonta. Loppukesällä pohjanläheisen veden happipitoisuus oli alentunut utta kokonaisuutena happitilanne oli tuolloin hyvä. Taulukko 8.9. Naarasjärven veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Naarasjärvi Naarasneva, Leväsuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=31) 0,95 1,76 8,48 6,32 3, , ,3 4, ,6 Min 0,3 1 7,4 5,93 0, , ,8 0, ,2 Max 2 5 9,5 7,08 8, ,8 6,8 21, ,7 Keskiarvo (pohja) (n=34) 1,21 7,42 8,34 6,28 0, ,8 5,8 7, Min 0,5 6, , ,5 3,3 2,1 1 1 Max 2 8,5 8,7 6,92 0, ,3 11,4 14, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,6 1 7,9 6,64 3, , ,9 4,8 8, Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 6,9 6, ,3 5,1 9, , , ,8 5,9 0,5 6, , ,4 5,5 3 2, , ,3 4,3 <0,20 <1, ,9 1 7,8 7,08 3, ,8 7,2 31 3, ,6 16,4 8, , ,2 3,7 16,3 8, ,8 6, ,5 3,9 14,3 3,4 33 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

144 136 Leväjärveen johdetaan Naarasnevan kuivatusvesiä. Järven vesi on ollut Naarasjärveen verrattuna heikopilaatuista. Leväjärven vesi on ollut ravinteikasta, tuaa ja huuspitoista. Vuosien keksiääräinen fosforipitoisuus ja a-klorofyllipitoisuus kuvaavat erittäin rehevää vettä. Rehevyydestä on kertonut yös happivaje. Vuonna 2017 ravinnepitoisuudet olivat hiean aiepien vuosien keskitasoa atalapia (taulukko 8.10). Pintaveden fosforipitoisuudet vastasivat kuitenkin erittäin rehevää vettä. Naarasjärveen verrattuna keskiääräinen typpipitoisuus oli saalla tasolla utta fosforipitoisuus selvästi korkeapi. Levääärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus oli erittäin korkea ja ilensi ylirehevyyttä. Pitoisuus oli selvästi aiepien vuosien keskiarvoa korkeapi, utta vastaava pitoisuus on todettu yös aiein. Rautaa vedessä oli aiepien vuosien keskitasoa väheän. tilanne oli sekä talvella että kesällä hyvä. Taulukko Leväjärven veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Leväjärvi Naarasneva, Leväsuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=30) 0,77 1,25 2,32 6,21 4, , ,8 4,7 9, ,4 Min 0,3 0,5 1 5, , ,2 3,3 0, ,2 Max 3,3 2,5 3,5 6, ,8 20, (pohja) (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,45 0,55 1,1 6,69 4, , ,6 4,2 8, (pohja) 2017 (n=0) ,3 0,5 1 6, ,6 5,1 0, ,6 0,6 1,2 6,89 4, ,3 6,5 52 4, ,5 3,3 16, KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

145 137 Leväjärvestä vedet virtaavat Leväjokeen, jonne johdetaan yös Leväsuon kuivatusvedet. Leväjoen vesi on ollut ravinteikasta, tuaa ja huuspitoista. Vuonna 2017 ravinnepitoisuudet olivat vuosien keskitasoa atalapia (taulukko 8.11). Myös rautaa ja huusta oli keskiääräistä väheän. Taulukko Leväjoen veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Leväjoki Naarasneva, Leväsuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=44) 0,36 0,18 0,44 6,26 6, , ,4 4,7 12,7 948 Min 0,1 0,1 0,1 5, , ,2 3,2 1,5 27 Max 0,7 0,4 1 7, , , Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,74 6,56 3, ,1 4,2 9, ,1 0,5 6,31 2, ,6 2,8 5, ,3 1 6,94 2, ,7 5 15, ,1 0,7 6,65 4, ,7 8,2 350 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

146 Riita- ja Mustasuo (Ähtäri) Yleistiedot Riitasuon ja Mustasuon turvetuotantoalueet sijaitsevat pääosin Kokeäenjoen vesistöalueen Ähtärin ja Pihlajaveden reitin Ähtärinjärven Myllyojan (35.439) valua-alueella ja Mustasuo osin yös Kaijanpuron valua-alueella (35.489). Vesienkäsittelyrakenteina toiivat Mustasuollla kosteikot (4 kpl) ja Riitasuolla pintavalutuskenttä. Kuivatusvedet johdetaan Renkaisenpurosta Myllypuroon ja edelleen Moksunjärveen, inkä lisäksi Mustasuolta vesiä kulkeutuu yös Kaijanpuron kautta Vähä- Suojärveen. Vesistöaseat sijaitsevat kuivatusvesien vaikutuspiirissä lukuun ottaatta Renkaisenpuron vesistöaseaa, jolle ei tule kuivatusvesiä Riitasuolta (taulukko 8.12). Taulukko Riita- ja Mustasuon turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Riitasuo, Mustasuo Myllyojan va *0,25 - Renkaisenpuro ,5 - Myllypuro , Hankaveden - Väliveden a - Moksunjärvi , Kaijanpuron va 0,27 - Kaijanpuro , Pihlajaveden a - Vähä Suojärvi ,4 *Mustasuo 0,14 k 2, Riitasuo 0,11 k 2 Länsi- ja Sisä-Suoen aluehallintovirasto on yöntänyt Vapo Oy:lle luvan Mustasuon turvetuotantoon (päätös nro 88/2012/1, dnro LSSAVI/380/04.08/2010) ja antanut Riitasuon tuotantoalueelle ypäristölupapäätöksen (päätös nro 57/2016/1, dnro LSSAVI/1641/2015). Riitasuon päätös ei ole lainvoiainen. Mustasuolla oli vuonna 2017 tuotantoa Myllyojan sekä Kaijanpuron vesistöalueella 13,2 ha alalla, levossa oli 23,9 ha ja tuotannosta poistunut 4,1 ha. Riitasuolla oli Myllyojan vesistöalueella tuotannossa 10,5 ha ja tuotannosta poistunut 0,4 ha. Vuonna 2017 Riita- ja Mustasuon vesienkäsittelyrakenteilta Myllyojan valua-alueelle (35.439) lähtevistä kuivatusvesistä otettujen näytteiden (26-7kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 3,6 4,2 g/l, Kok.N , Kok.P ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli g/l O2. Vastaavasti Mustasuon kosteikoilta 1-3 Kaijanpuron valua-alueelle (35.489) lähtevistä kuivatusvesistä otettujen näytteiden (1-8 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 2,6 3,5 g/l, Kok.N , Kok.P ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli g/l O2. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

147 139 Tuotantoalueen kuorituksen osuus vesistöalueiden kokonaiskuorituksesta on pieni (eri kuoritusjakeiden osuus 2,5 6,8 % (taulukko 8.13). Osuus on kiintoaineen osalta suurin, 4,8 6,8 %. Taulukko Rita- ja Mustasuon turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Riitasuo Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Mustasuo K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Myllyojan va , ,8 2,8 2, Kaijanpuron va , ,8 2,5 2,5 Sua Vesistötarkkailu Renkaisenpuron veden laatu on vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella ollut erittäin ruskeaa, ravinteikasta ja hapanta (taulukko 8.14). Vesi on ollut vuosina kauepana kuivatusvesien reitillä sijaitsevan Myllypuron vesistöasealla selkeästi laadultaan parepaa, väheän ruskeaa, ravinnepitoista sekä hapanta (taulukko 8.15). Vuonna 2017 veden laatu koheni Renkaisenpuron vesistöasealla keskiääräisiin pitoisuuksiin nähden ja heikkeni Myllypurossa ravinne- ja rautapitoisuuden osalta, veden ollen kuitenkin edelleen laadukkaapaa Myllypuron vesistöasealla. -arvot nousivat oleilla aseilla keskiääräisiin pitoisuuksiin nähden. Moksunjärven pintaveden vuosien keskiääräinen ravinnetaso ja a-klorofyllipitoisuus kuvastavat rehevää vettä. Rehevyyden seurauksena happitilanne on ollut usein lopputalvisin heikko. Vuonna 2017 veden keskiääräinen laatu oli hiean vuosien keskitasoa parepi (taulukko 8.16). Loppukesällä pintaveden fosforipitoisuus ilensi rehevää vettä ja levääärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus erittäin rehevää. pitoisuus oli kohentunut sekä lopputalven että loppukesän havaintokerralla, ja happea riitti yös pohjan läheisessä vedessä. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

148 140 Taulukko Renkaisenpuron veden laatu kuivatusvesien purkupaikan alapuolella vuosien keskiarvona sekä vuonna Renkaisenpuro Mustasuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=20) 0,27 0,18 0,41 5,51 5, , ,7 4,9 9,4 106 Min 0,05 0,05 0,05 4, ,9 3,7 0,1 7 Max 0,5 1 0,85 6, ,8 6 19,5 480 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,12 0,16 6,1 3, ,9 9, ,15 0,3 6,28 <2, ,6 4,3 9, ,1 0,04 6,09 7, ,2 12, ,1 0,14 5,98 2, , g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

149 141 Taulukko Myllypuron veden laatu vesistöasealla 2 vuosien keskiarvona sekä vuonna Myllypuro 2 Mustasuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=28) 0,31 0,15 0,57 5,94 3, , ,4 4,3 9,8 319 Min 0,2 0,1 0,2 5,17 0, ,3 2,6 1,2 7 Max 0,6 0,4 1,5 7,04 13, ,9 5,4 20, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,34 1,21 6,46 2, ,2 4,8 9, ,5 2 6,28 <2, ,8 4,1 9, ,4 1,5 6,56 3, ,9 4,8 12, ,1 0,12 6,62 3, ,8 5, g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

150 142 Taulukko Moksunjärven veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Moksunjärvi Riitasuo, Mustasuo, Loukkusuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=48) 1,04 1,51 10,47 5,89 1, , ,7 2,9 9, ,7 Min 0,56 1 9,5 5,4 0, , ,3 2,5 0, ,5 Max 2 5,2 11,2 6, ,7 3,7 22, Keskiarvo (pohja) (n=44) 1,26 9,42 10,78 6, , Min 0,6 8,5 9,5 5, ,5 2,7 2,5 1 1 Max 2 10,2 11,1 6, ,5 14, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,9 1 10,5 6,18 1, , ,8 2,6 9, Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 9,5 6, ,4 3,4 8, , ,01 <2, ,94 2,5 1, , ,2 3,2 8, , ,8 3,8 4 5, ,45 2,8 580 <5,0 <5,0 31 <3, ,6 2, , ,1 2,9 17 6, , , KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

151 143 Kaijanpuron veden laatu on vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella ollut yös Renkaisenpuron tapaan erittäin ruskeaa, ravinteikasta ja hapanta (taulukko 8.17). Vähä Suojärven veden laatu on vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella selkeästi laadukkaapaa niin huusleiaisuudeltaan kuin ravinne- ja rautapitoisuuksiltaan (taulukko 8.18). Vähä Suojärven happitilanne on e. seurantajaksolla ollut hyvä ja klorofylli-a -taso vain hiean yli rehevän luokitusrajan. Vuonna 2017 vesistöaseien vedenlaatu oli pääosin aiepien vuosien tasolla, joskin Vähä Suojärven rehevyystaso oli kesällä erittäin rehevää luokkaa fosforipitoisuuden osalta ja rehevää luokkaa klorofylli-a -pitoisuuden osalta. Taulukko Kaijanpuron veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Kaijanpuro Mustasuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=17) 0,22 0,12 0,26 5,27 5, , ,6 3,6 9,7 127 Min 0,15 0,05 0,1 4, ,7 2,6 8 Max 0,3 0,3 0, ,3 4,6 18,3 240 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,27 5,51 5, , ,9 3 10, ,1 0,35 5,61 <2, <3, ,2 2,7 9, ,1 0,25 5, ,8 3, ,1 0,2 5,64 3, ,7 3, g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

152 144 Taulukko Vähä Suojärven veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Vähä Suojärvi Mustasuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=13) 1,01 0,85 2,79 6,13 2, , ,8 3 10, ,1 Min 0, , , ,6 2,6 0, ,9 Max 2 1 3,4 6,59 5, , ,7 3,5 23, (pohja) (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,75 1 2,5 6,56 2, , ,7 3 9, (pohja) 2017 (n=0) , ,54 <2, ,8 3,2 0, , ,59 3,2 620 <5, , ,6 2,8 18,1 8, Kolunjoen valua-alue (35.46) Mato- Teeri- ja Syväjoensuo sekä Kurkisuo (Soini) Yleistiedot Matosuo, Teerisuo sekä Kurkisuo sijaitsevat osin Kolunjoen alaosan valua-alueella (35.461) ja osin Alajoen valua-alueella (35.464). Syväjoensuo (Matosuon lisäalue) sijaitsee Syväjoen alueella (35.463). Turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyenetelänä on ypärivuotinen pintavalutuskenttä kaikilla soilla. Matosuolla kuivatusvedet johdetaan Alajoki-Syväjoki -reittiä ja Syväjoensuolla Syväjoen kautta Kolunjärveen ja sieltä Kolunjoen kautta Ähtärinjärveen. Teerisuolla vedet purkautuvat Teeri- ja Likopuron kautta Kolunjokeen ja edelleen Ähtärinjärveen. Kurkisuolla kuivatusvesien reitti on Ryötteenpurosta Löytöjokeen ja edelleen Alajokeen. Vesistöaseat sijaitsevat kuivatusvesien vaikutuspiirissä Iso Ruokosta lukuun ottaatta, joka on Matosuon kuivatusvesien yläpuolella. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

153 145 Taulukossa (taulukko 8.19) on eritelty kutakin aseaa kuorittavan turvetuotantoalan pinta-ala. Syväjoki 2 on Syväjoensuon alapuolinen asea. Vielä alepana Syväjoella on vesistöasea, johon tulee Syväjoensuon lisäksi vesiä Kalliosuolta (käsitelty Kallionsuon yhteydessä kappaleessa 8.3.2). Taulukko Mato-,Teeri- Syväjoen- ja Kurkisuon turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä vesistöasealle kohdistuvan tuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Mato-, Teeri- Syväjoen- ja Kurkisuo Syväjoen a - Iso Ruokonen ,4 - - Syväjoki ,1 0, Alajoen va - Löytöjoki ,3 0,57 - Alajoki ,1 2, Kolunjärven a - Kolunjärvi ,2 2, Kolunjoen alaosan a - Kolunjoki ,3 3, Ähtärinjärven a - Ähtärinjärvi ,6 3,24 Matosuon ja Teerisuon tuotantoalueilla on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntäät ypäristöluvat (Matosuo 115/2008/4 ja Teerisuo 116/2008/4). Lisäksi Länsi- ja Sisä-Suoen aluehallintovirasto on yöntänyt luvan Matosuon lisä-alueen lohkon 13 (Syväjoensuo) turvetuotantoon (päätös nro 221/2012/1, dnro LLSAVI/283/04.08/2012). Kurkisuolla on Länsi- ja Sisä- Suoen aluehallintoviraston yöntää ypäristölupa (ESAVI/385/04.08/2010). Matosuon turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin vuonna 1976 ja tuotanto vuonna Tuotantoa oli 49,3 ha alalla, levossa 117,2 ha ja tuotannosta poistunut 13 ha vuonna Teerisuon turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin 1976 ja tuotanto Tuotannossa oli 62,9 ha ala vuonna 2017 ja tuotannosta poistunut 4,1 ha. Kurkisuon kuntoonpano aloitettiin vuonna 2012 ja tuotanto Vuonna 2017 tuotannossa oli 56,5 ha. Syväjoensuon kuntoonpano aloitettiin 2017 ja kuntoonpanossa oli tuolloin 21,4 ha. Vuonna 2017 Teerisuolta Kolunjoen alaosan (35.461) valua-alueelle purkautuvan pintavalutuskentän 1 alapuolelta otettujen näytteiden (25 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 2,4 g/l, Kok.N 1085, Kok.P 33 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 38 g/l O2. Vastaavasti Kurki- ja Matosuolta Alajoen (35.464) valua-alueelle purkautuvien pintavalutuskenttien alapuolelta otettujen näytteiden (4 26 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat kiintoaineen osalta 1,2 2,4 g/l, Kok.N , Kok.P ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli g/l O2. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

154 146 Tuotantoaluekokonaisuuden kuorituksen osuus Kolunjoen alaosan vesistöalueen kokonaiskuorituksesta on vähäinen (eri kuoritusjakeiden osuus 0,4-2,8 %) ja selkeästi suurepi Alajoen vesistöalueen ravinnekuorituksesta (Kok. N, Kok. P 11,2 % ja 9,6 %) (taulukko 8.20). Taulukko Mato-,Teeri- ja Kurkisuon turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Matosuo Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Teerisuo K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P Kurkisuo kg kg kg kg O 2 % % % Kolunjoen alaosan a , ,4 2,8 2, Alajoen va , ,5 11,2 9,6 Sua Vesistötarkkailu Kurkisuon kuivatusvesien reitillä sijaitsevan Löytöjoen veden laatu on vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella ollut voiakkaan huuksista, ravinnepitoista ja hapanta (taulukko 8.21). Alepana kuivatusvesien reitillä Alajoessa veden laatu on vastaavan jakson keskiääräisten pitoisuuksien perusteella ollut yös voiakkaan huuksista, ravinnepitoista ja hapanta (taulukko 8.22), utta ravinne- ja kiintoainepitoisuudet ovat olleet alhaiseat. Vuonna 2017 veden laatu oli oleilla aseilla keskiääräisellä tasolla. - ja rautapitoisuudessa havaittiin pientä laskua. Matosuon kuivatusvesien purkukohdan yläpuolella olevan Iso Ruokosen veden laatu on vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella ollut erittäin ruskeaa, niukkahappista ja hapanta (taulukko 8.23). Myös kiintoainepitoisuus (6,1 g/l) on ollut järvivesien luonnontasoon nähden koholla. Levääärää indikoiva klorofylli-a -pitoisuus on ollut lievästi rehevällä tasolla. Vesi on ollut vuosina Kolunjärveen johtavan Syväjoen vesistöasealla hapanta ja voiakkaan huuksista, utta rauta- ja ravinnepitoisuudet ovat olleet selkeästi alhaiseat (taulukko 8.24). Vuonna 2017 veden laatu oli heikentynyt talvella voiakkaasti Iso Ruokosen pintavedessä kokonaistypen pitoisuuden ollessa 2400 g/l), kokonaisfosforin 46 ja kiintoaineen 17,5 g/l. Syväjoella veden laatu oli keskiäärin saaa tasoa kuin edellisvuosina. Alajoen ja Syväjoen vesistöaseien alapuolella olevan Kolunjärven veden laatu on vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella ollut erittäin ruskeaa, rauta- ja ravinnepitoista sekä hapanta (taulukko 8.25). Myäs klorofylli-a -pitoisuus on ollut rehevää luokkaa. en sekä fosforin pitoisuuksissa on ollut havaittavissa lievä laskeva trendi. Veden laatu on Kolunjoen vesistöasealla vuosina ollut hyvin saankaltaista, joskin typpi- ja rautapitoisuudet ovat olleet hiean pieneät (taulukko 8.26). Ähtärijärven veden laatu on vuosien keskiääräisten pitoisuuksien perusteella ollut niin Kolunjärven kuin Kolunjoen vedenlaatua parepaa ollen lähes kirkasta, lievästi rehevää ja väriltään vaaleapaa (taulukko 8.27). Vuonna 2017 Kolunjärven ja Kolunjoen veden laatu koheni hiean ravinnepitoisuuksien osalta, ja Ähtärinjärven veden laatu pysytteli saalla tasolla. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

155 147 Ähtärinjärvi on tyypitelty runsashuuksiseksi järveksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella hyväksi. Vuoden 2017 kasvukauden ravinnepitoisuudet olivat typen osalta erinoaista tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita y. 2012), ja fosforin osalta taso oli erinoaisen ja hyvän rajalla. Rehevyyttä kuvaavan a-klorofyllin pitoisuus vastasi hyvää tilaluokkaa. Taulukko Löytöjoen veden laatu kuivatusvesien purkupaikan alapuolella vuosien keskiarvona sekä vuonna Löytöjoki Kurkisuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=43) 0,36 0,22 0,51 5,38 2, , ,6 10,1 382 Min 0,2 0,1 0,2 4,55 0, , ,7 2,4 0,1 1 Max 0,9 0,75 1,2 6, , ,1 5,5 16, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,45 5,28 1, ,9 2,7 9, ,1 0,45 5,37 <2, ,1 2,3 5, ,2 0,5 5,62 1, <5, ,1 2,9 13, ,2 0,4 5,04 <1, ,5 2,9 8,2 240 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

156 148 Taulukko Alajoen veden laatu kuivatusvesien purkupaikan alapuolella vuosien keskiarvona sekä vuonna Alajoki Matosuo 1, Teerisuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=42) 0,35 0,21 0,52 5,47 5, , ,9 3,5 10, Min 0,1 0,05 0,1 4,6 0, , ,5 2,3 2,6 1 Max 0,8 1 1,5 7,18 67, ,7 6, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 0,52 5,58 2, , ,6 3,3 9, ,1 0,55 5,59 4, ,9 2,3 5, ,3 0,5 6,02 2, , , ,3 4,8 13, ,2 0,5 5,36 1, ,6 2,7 8,5 250 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

157 149 Taulukko Iso Ruokosen veden laatu kuivatusvesien purkupaikan yläpuolella vuosien keskiarvona sekä vuonna Iso Ruokonen Matosuo 1, Syväjoensuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=9) 0,52 0,48 0,89 5,41 6, ,3 3 8, ,7 Min 0,3 0,3 0,7 4,73 0, , ,2 2,2 0, ,4 Max 0,7 1 1,2 6, , ,7 17, ,5 (pohja) (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,45 0,4 0,85 6,6 17, , ,8 4,2 8, ,5 (pohja) 2017 (n=0) ,3 0,5 1 6, ,7 0, ,6 0,3 0,7 6, <5,0 <5,0 33 <3, ,6 2,6 17,1 8,2 85 8,5 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

158 150 Taulukko Syväjoen veden laatu vesistöasealla 2 vuosien keskiarvona sekä vuonna Syväjoki 2 Matosuo 1, Syväjoensuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=13) 0,56 0,23 0,82 5,26 2, , ,5 2,3 12,3 364 Min 0,3 0,1 0,5 4,5 0, , ,9 1,8 3,3 70 Max 0,88 0,4 1,2 6, , ,9 2, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,24 1,04 5,25 1, , ,8 2,9 10, ,1 1,4 5,01 <2, ,4 1,6 7, ,3 1 6,14 3, ,2 29 <3, ,4 15, ,3 0,7 5,19 <1, ,8 2,5 8,5 70 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

159 151 Taulukko Kolujärven veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Kolunjärvi Matosuo 1 g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=36) 0,8 1,07 3,9 5,77 3, , ,6 4,4 8, ,2 Min 0,4 1 2,8 5,2 0, , ,4 2,5 0, Max 2 3,3 4,3 7,5 10, , , Keskiarvo (pohja) (n=30) 1,7 3,07 4,3 5,72 4, ,3 3, Min 0,8 2,1 4,3 5,2 4, ,1 2,6 0,8 1 3 Max 2 3,5 4,3 6,85 4, ,9 5,7 22, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,53 1 3,9 6, , ,9 3,8 8, Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 2,9 6, ,5 3,5 9, , , ,8 4,2 1 9, , ,1 3,8 3,2 1, ,55 1 3,8 6, , ,9 3,3 15,9 7, ,8 6, ,9 3,2 15, KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

160 152 Taulukko Kolujoen veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Kolunjoki Matosuo 1, Teerisuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=31) 0,44 0,24 0,58 5,72 4, , ,8 3,1 12, Min 0,14 0,1 0,14 4, , ,6 2,3 1,7 300 Max 0,7 0,6 1,5 6, ,6 4,2 21, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,24 0,67 5,84 3, ,7 11, ,1 0,5 5,54 2, ,4 2 7, ,4 1 6,47 4, ,5 3,2 16, ,2 0,5 5, ,1 2,8 9,8 625 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

161 153 Taulukko Ähtärijärven veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Ähtärinjärvi Matosuo 1, Teerisuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=46) 1,43 1,53 18,39 6,51 1, , ,6 4,1 9, ,5 Min 0,8 1 16,3 5,4 0, , ,1 3 0, ,7 Max ,2 7 3, ,6 4,7 22, Keskiarvo (pohja) (n=43) 1,55 17,49 18,45 6, ,8 5 9, Min , ,7 3,6 0,7 2 9 Max , ,3 7,6 17, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 1, ,25 6,68 1, , ,9 3,8 8, Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 17,25 6, ,1 4,3 8, ,51 <2, ,6 3,9 0, , , , ,4 4,2 1,9 9, , ,4 4,6 2,5 6, , ,6 4,6 2,5 6, ,3 1 17,5 6,97 1, , ,1 3,7 17,5 8, Kalliosuo (Soini) Yleistiedot Kalliosuo sijaitsee Kokeäenjoen vesistöalueella Ähtärin ja Pihlajaveden reitin Kolunjoen valuaalueen Syväjoen alueella (35.463). Kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentillä. Purkureittejä on kaksi. Vesiä johdetaan Pieni-Ruokoseen, josta vedet virtaavat Kukkolanjoen kautta Syväjokeen, sekä Kalliolapeen, josta vedet virtaavat Viitapuron ja Viitajärven kautta Syväjokeen. Syväjoesta vedet virtaavat edelleen Kolunjärveen. Vesistötarkkailupisteistä (4 kpl) kole sijaitsee Kukkolanjokeen johdettavien vesien reitillä Pieni-Ruokosessa, Kukkolanjoessa ja Syväjoessa, ja yksi Kalliolapeen johdettavien vesien reitillä Kalliolaessa (taulukko 8.28). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

162 154 Taulukko Kalliosuon turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Kalliosuo Syväjoen a *0,78 - Kalliolapi ,5 - Pieni Ruokonen ,0 - Kukkolanjoki ,0 - Syväjoki ,8 *Kalliolaen suuntaan kohdistuu 0,17 k 2 ja lopuille aseille 0,61 k 2 Kalliosuon turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 2011 ja tuotanto vuonna 2017, jolloin tuotannossa oli 76,4 ha, levossa 0,4 ha ja valistelussa 1,3 ha. Kalliosuolla on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös 89/2008/4, dnro LSY-2006-Y-384, yönnetty ). Kalliosuolla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Kalliosuolta Kalliolaen suuntaan purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat pintavalutuskentällä 1 (n=17) kiintoaineen osalta 2,1 g/l, kokonaistypen osalta 1239, kokonaisfosforin osalta 32 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 31 g/l O2. Kukkolanjoen suuntaan purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat pintavalutuskentällä 2 (n=17) kiintoaineen osalta 1,9 g/l, kokonaistypen osalta 1512, kokonaisfosforin osalta 34 ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta 29 g/l O2. Kalliosuon tuotantoalueen vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus Syväjoen alueen kokonaiskuorituksesta oli pieni (taulukko 8.29). Taulukko Kalliosuon turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Kalliosuo Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Syväjoen a , ,3 3,4 1,9 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

163 Vesistötarkkailu Kalliolaen vesi on ollut hapanta, ravinteikasta, tuaa ja huuspitoista. Pintaveden vuosien keskiääräinen ravinnetaso ja a-klorofyllipitoisuus ilentävät erittäin rehevää vettä ja noin 3 etriä syvän laen pintavedessäkin on todettu happivajetta. Vuonna 2011 alkanut valistelu näkyy vain lievästi kohonneina pitoisuuksina. Vuonna 2017 veden keskiääräinen laatu oli hiean vuosien keskitasoa parepi (taulukko 8.30) ja ravinne- sekä huuspitoisuudet ovat saaa tasoa kuin ennakkotarkkailuvuosina. Veden fosforipitoisuus ilensi rehevää vettä saoin kuin levääärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus. pitoisuus oli alentunut sekä lopputalven että loppukesän havaintokerralla. Turvetuotantoalue uodostaa lähes kolanneksen laen valuaalueesta (taulukko 8.28). Taulukko Kalliolaen veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Kalliolapi Kalliosuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=29) 0,67 0,92 2,16 4,89 2, , ,8 Min 0,2 0,1 0,5 4,22 0, , ,2 1,8 0, Max 2 1,8 2,9 6,3 18, ,1 4,2 20, (pohja) (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,43 1 2,7 6,19 1, , ,9 3,4 8, (pohja) 2017 (n=0) ,3 1 2,7 6,3 <2, ,1 4,2 1,4 3, ,55 1 2,7 6, ,4 32 3, ,7 2,5 15,5 5, KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

164 156 Pieni-Ruokosen vesi on ollut hapanta, tuaa ja huuspitoista. Pintaveden vuosien keskiääräinen ravinnetaso vastaa lievästi rehevää ja a-klorofyllipitoisuus rehevää vettä. Vuonna 2017 veden keskiääräinen laatu oli ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien osalta vuosien keskitasoa heikopi (taulukko 8.31). Sekä veden fosforipitoisuus että levääärää kuvaava a- klorofyllipitoisuus ilensivät rehevyyttä. Taulukko Pieni-Ruokosen veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Pieni Ruokonen Kalliosuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=7) 0,54 0,62 1,25 5,87 4, , ,3 3 8, ,7 Min 0,2 0,5 1 5, , ,4 0, Max 0,8 1 1,7 6, , ,3 3,6 16, (pohja) (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,4 0,5 1,1 6,26 10, , ,9 3,3 8, (pohja) 2017 (n=0) ,2 0,5 1,1 6, ,3 3,6 0,1 7, ,6 0,5 1,1 6,64 6,5 670 <5,0 <5,0 43 3, ,4 2,9 16,4 7, KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

165 157 Kukkolanjoen havaintopiste sijaitsee Pieni Ruokosen alapuolella, ja vedenlaatu on ollut oleilla pisteillä hyvin saankaltainen. Myös Kukkolanjoen vesi on ollut hapanta, tuaa ja huuspitoista. Vuonna 2017 Kukkolanjoen veden keskiääräinen laatu oli hiean vuosien keskitasoa parepi (taulukko 8.32). Valisteluvuodet eivät juuri näy pitoisuuksissa. Taulukko Kukkolanjoen veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Kukkolanjoki Kalliosuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=40) 0,48 0,25 0,73 5,7 4, , ,3 2,8 12, Min 0,2 0,1 0,2 4, , ,1 2,1 0,1 1 Max 0, , ,5 3, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 1,04 5,96 3, , ,4 2,6 10, ,1 1,4 5,64 <2, ,5 2,1 8, ,2 1 6, <5,0 37 4, ,3 2,8 14, ,3 0,7 6,12 3, ,2 2,7 9,1 32 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

166 158 Kalliosuon vedet päätyvät olepia purkureittejä pitkin lopulta Syväjokeen, utta Syväjoen havaintopisteelle tulevat vain Kukkolanjoen suuntaan johdetut vedet. Kalliolaen suuntaan johdettavien vesien reitillä vedet laskevat Syväjokeen Viitajärvestä laskevan ojan kautta, ja Syväjoen havaintopiste sijaitsee tään ojan yläpuolella. Syväjoen pisteeseen tulevat yös Syväjoensuon kuivatusvedet (valistelussa 2017, Matosuon lisäalue). Syväjoen vesi on ollut hapanta, tuaa ja huuspitoista, ja veden laatu on ollut saantyyppinen kuin Kukkolanjoessa. Keskiääräinen ravinnetaso on kuitenkin ollut Syväjoessa hiean Kukkolanjoen tasoa atalapi. Vuonna 2017 Syväjoen veden keskiääräinen laatu oli hiean vuosien keskitasoa parepi (taulukko 8.33). Ravinnepitoisuudet olivat atalapia kuin Kukkolanjoessa. Taulukko Syväjoen veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Syväjoki Kalliosuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=39) 0,48 0,27 0,84 5,5 3, , ,8 2,6 12,5 951 Min 0,3 0,1 0,3 4, , ,3 108 Max 0,8 0,75 1,5 6, ,2 3,5 21, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,27 0,87 5,47 2, , ,4 2,5 10, ,1 1 5,23 <2, ,1 1,7 7, ,4 1 6,27 3, ,4 31 3, ,9 3, ,3 0,6 5,42 2, ,5 8,7 90 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

167 Nieisjoen valua-alue (35.47) Soidinsuo (Ähtäri) Yleistiedot Soidinsuo sijaitsee Ähtärin kaupungissa Nieisveden vesistöalueella (35.472). Kuivatusvedet johdetaan kahden laskuojan kautta purkuvesistöihin. Laskuoja 1 laskee reitille Kyntöläisenpuro - Häeenlapi - Hokkasenpuro ja laskuoja 2 reitille Tantereenpuro - Häeenlapi Hokkasenpuro. Hokkasenpuron jälkeen vedet laskevat Nieisveden ja Nieisjoen kautta Moksunjärveen. Suon vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Häeenlaessa, Hokkasenpurossa Hokkaskylän kohdalla ja Nieisvedessä (taulukko 8.34). Nieisveden vesistöasean tulokset on käsitelty erikseen Loukkusuon yhteydessä (kappale 8.5.1). Taulukko Soidinsuon turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Soidinsuo Nieisveden a 0,79 - Häeenlapi ,5 - Hokkasenpuron Hokkaskylä (ts) ,7 - Nieisvesi ,2 Soidinsuon tuotantoalueen voiassa oleva ypäristölupa on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää (LSY-2004-Y-2). Tuotantoalueelta nostettiin vuonna 2017 turvetta 78,4 hehtaarin alalta. Tuotannosta on poistunut 0,2 ha. Soidinsuon vedet käsiteltiin vuonna 2017 kahdella ypärivuotisella pintavalutuskentällä. Kokonaisuutena kuoritus oli saalla tasolla tai hiean pienepi kuin edeltävinä kolena vuotena. Turvetuotantoalueen osuudet saalla 3. jakovaiheen valua-alueella syntyneestä kokonaiskuorituksesta oli ravinteiden sekä kiintoaineen osalta noin 0,1-1,4 %:n luokkaa (taulukko 8.35). Taulukko Soidinsuon turvetuotantoalueen bruttokuoritukset sekä osuudet vesistöalueiden kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Soidinsuo Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Nieisveden valua-alue ,1 1,1 1,4 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

168 Vesistötarkkailu Häeenlapi (kok.syvyys noin 1,2 ) on tarkkailutulosten perusteella hapan, tuavetinen huusjärvi. Vesi oli hapekasta ja lievästi saeaa. Rautaa todettiin runsaasti. Typen ja raudan pitoisuudet olivat vuosikeskiarvona hiean pitkän ajan keskiarvoa atalapia. Keskiääräinen typpitaso on luokkaa 1100 µg N/l, utta on huoattava, että typpitaso laskee järvissä luontaisesti kesällä talviaikaan verrattuna. Myös rautaa, huusta ja fosforia oli keskiäärin pitkän ajan keskiarvoa väheän. Pitoisuudet voivat vaihdella runsaastikin eri vuodenaikoina (taulukko 8.36). Kesän klorofyllipitoisuus viittasi lievästi rehevään vedenlaatuun, utta fosforia todettiin reheville vesille oinaisesti. Kunnostus ja tuotanto eivät näyttäisi vaikuttaneen veden laatuun (ennakkotarkkailua ). Hokkasenpuron vesi Hokkaskylän aantiesillan kohdalla oli vuonna 2017 Häeen laen tavoin hapanta, tuaa ja huuksista. Ravinteiden ja raudan pitoisuudet sekä huusleia olivat suurepia loppukesän tarkkailukerralla, jolloin virtaaa oli huoattavasti talvea suurepi (taulukko 8.37). Keskiäärin ravinteiden, huuksen ja raudan äärä oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa tai hiean sen yli. Huuksen ja raudan äärä lisääntyi yläpuoliseen Häeenlapeen nähden. - ja ravinnepitoisuuksissa näkyy piteällä aikavälillä ( ) lievää nousua (taulukko 8.37), utta uutos ei ennakkotarkkailuvuosiin ( ) nähden ole huoattava. Nieisveden tarkkailupiste kuuluu yös Loukkusuon vesistötarkkailuun. Nieisvesi on luokiteltu runsashuuksiseksi järveksi (Rh), jonka ekologinen tila on hyvä. Kyseisen pisteen vedenlaatu on käsitelty tarkein Loukkusuon tarkkailun yhteydessä (kappale 8.5.1). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

169 161 Taulukko Häeenlaen vedenlaatu vuosien keskiarvona sekä vuonna 2017.Vuodet ovat ennakkotarkkailuvuosia Häeenlapi Soidinsuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=31) 0,65 0,78 1,24 5,25 7, , ,2 3,1 9, ,6 Min 0,2 0,1 0,3 4,6 0, , ,1 2,5 0, ,3 Max 2 2 2,4 6,3 62, , (pohja) (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,5 0,8 1,3 5, , ,1 3,3 8, ,3 (pohja) 2017 (n=0) ,3 1 1,4 5,83 <2, ,4 3,8 1, ,7 0,6 1,2 6, , ,7 2,7 15,8 7,1 72 7,3 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

170 162 Taulukko Hokkasenpuron vedenlaatu Hokkaskylän aantiesillalla vuosien keskiarvona sekä vuonna Vuodet ovat ennakkotarkkailuvuosia Hokkasenpuron Hokkaskylä (ts) Soidinsuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=51) 0,34 0,15 0,39 5,24 2, , ,5 3 10, Min 0,2 0,04 0,2 4,47 0, , ,9 2,4 0, Max 0,7 0,4 1 6, ,1 4,1 17, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,44 5,7 3, ,8 3 11, ,1 0,3 5,39 7, ,2 2,6 12, ,2 0,5 5,8 2, , ,8 12, ,2 0,5 6,57 <1, ,1 3,5 9,5 50 g O2/l Virtaaa g/l Sarasuo ja Ruokosuo (Ähtäri) Yleistiedot Sarasuo ja Ruokosuo sijaitsevat Kokeäenjoen vesistöalueella Nieisjoen valua-alueen Kortteisen-Kivijärven alueella (35.473). Sarasuon kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentillä ja johdetaan kolea reittiä Saralapiin, joista vedet virtaavat Kaivuojan, Alapuron ja Teeripuron kautta Kivijärveen. Ruokosuon vedet johdetaan Kortteisensaleen, jonka kautta Kivijärven vedet laskevat Kortteiseen. Ruokosuon valistelua ei ole vielä aloitettu. Sarasuon vesistötarkkailupisteet (3 kpl) sijaitsevat vesien purkureitillä alean Saralaen luusuassa, Teeripurossa ja Kivijärvessä (taulukko 8.38). Kivijärven tarkkailupiste kuuluu yös Ruokosuon tarkkailuun. Ruokosuon toinen vesistötarkkailupiste sijaitsee purkuvesien reitillä Kortteisen luusuassa. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

171 163 Taulukko Sarasuon* ja Ruokosuon** turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Tuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Sarasuo ja Ruokosuo Kortteisen - Kivijärven a 0,75 - Alepi Saralapi luusua * ,8 - Teeripuro alajuoksu ts * ,4 - Kivijärvi syvänne */** , Nieisveden a - Kortteisen luusua ** ,3 Sarasuon turvetuotantoalueen valistelu aloitettiin vuonna 2009 ja tuotanto vuonna Vuonna 2017 tuotannossa oli 75,4 ha. Sarasuolla on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös 167/2006/4, dnro LSY-2005-Y-169, yönnetty ) sekä Länsi- ja Sisä-Suoen aluehallintoviraston antaa päätös lupaääräysten tarkistaisesta (päätös 179/2013/1, dnro LSSAVI/163/04.08/2012, annettu ). Päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka antaassaan päätöksessä (15/0085/1) hylkäsi valitukset. Sarasuolla vuonna 2017 suoritetun kuoritustarkkailun perusteella Sarasuolta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat pintavalutuskentillä 1-3 (n=4-13) kiintoaineen osalta 1,1 2,9 g/l, kokonaistypen osalta , kokonaisfosforin osalta ja keiallisen hapenkulutuksen () osalta g/l O2. Sarasuon tuotantoalueen vuoden 2017 bruttokuorituksen osuus Kortteisen-Kivijärven alueen kokonaiskuorituksesta oli pieni (taulukko 8.39). Taulukko Sarasuon turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Sarasuo Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Kortteisen - Kivijärven a , ,4 2,6 2, Vesistötarkkailu Alean Saralaen vesi on ollut vuosina keskiäärin hapanta, ravinteikasta, erittäin tuaa ja huuspitoista. Pitoisuuksien vaihteluväli on kuitenkin ollut suuri (taulukko 8.40). Vuonna 2017 veden keskiääräinen laatu oli pääosin aiepien tarkkailuvuosien keskitason kaltainen. Vesi oli hapanta, tuaa ja fosforipitoisuuden perusteella rehevää. Veden huuleia oli voiakas. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

172 164 Taulukko Alean Saralaen luusuan veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Alepi Saralapi luusua Sarasuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=20) 0,33 0,14 0,49 5,03 4, , ,1 68 Min 0,2 0,01 0,04 4,46 0, , ,5 2,2 2,5 7 Max 0,5 0,3 1 5,6 12, ,4 4,2 18,6 113 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,27 0,65 5,26 1, , ,5 2,7 11, ,1 0,5 5,11 <2, ,5 2,3 10, ,2 0,745 5,08 2, ,3 6,7 60 6, ,6 2,6 12, ,5 0,7 6,55 2, ,2 3,2 10,8 21 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

173 165 Teeripuron vesi on ollut keskiääräiseltä laadultaan pääosin saankaltaista kuin alean Saralaen vesi. Vesi on ollut hapanta, ravinteikasta, tuaa ja huuspitoista. Keskiääräinen ravinnetaso on Teeripurossa kuitenkin ollut hiean Saralaen tasoa atalapi. Vuonna 2017 ravinnepitoisuudet olivat hiean aiepien vuosien keksitasoa korkeapia ja olivat saalla tasolla kuin Saralaen luusuassa (taulukko 8.41). Taulukko Teeripuron veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Teeripuro alajuoksu ts Sarasuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=21) 0,36 0,17 0,42 5, , ,8 3,1 9,4 184 Min 0,24 0,1 0,05 4,66 0, ,7 2,3 2,4 1 Max 0,7 0,3 1 6, ,5 4 15, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,47 5, ,4 3 10, ,1 0,4 5,54 2, ,4 9, ,2 0,5 5,77 4, ,2 3,3 12,3 62, ,2 0,5 6,39 1, ,1 9,5 125 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

174 166 Kivijärven vesi on ollut hapanta, ravinteikasta ja tuaa. Veden huusleia on ollut voiakas ja veden keskiääräinen happitilanne on ollut hyvä. Vuosien keskiääräinen fosforipitoisuus kuvastaa lievästi rehevää vettä ja a-klorofyllipitoisuus rehevää vettä (taulukko 8.42). Vuonna 2017 vedenlaatu oli aiepien vuosien kaltainen. Pintaveden fosforipitoisuudet vastasivat lievästi rehevää ja a-klorofyllipitoisuus rehevää luokkaa. tilanne oli lopputalvella hyvä ja loppukesällä erinoainen. Kivijärvi on tyypitelty atalaksi runsashuuksiseksi järveksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella hyväksi. Elokuun 2017 ravinnepitoisuudet olivat typen osalta erinoaista tilaluokkaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta erinoaisen ja hyvän tilaluokan rajalla (Aroviita y. 2012). Myös veden a-klorofyllipitoisuus oli erinoaista tilaa vastaavalla tasolla. Taulukko Kivijärven syvänteen veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Kivijärvi syvänne Sarasuo, Ruokosuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=20) 0,82 1,1 4,04 5,4 3, ,7 2,7 9, ,6 Min 0,4 1 3,7 4,8 0, , ,7 2 0, ,6 Max 2 2,8 4,7 6,17 5, , ,5 23, ,2 Keskiarvo (pohja) (n=16) 1,1 3,13 4,07 5,17 3, ,5 2,7 11, Min 0,5 2,7 3,7 4,6 3, ,6 2, Max 2 4 4,7 6,14 3, ,3 3, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,7 1 4,25 5, , ,6 2,6 9, Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 3,25 5, ,5 2,6 10, ,4 1 4,5 5, ,1 3,1 1,5 9, ,5 5, ,1 3,1 4,1 3, , <5, <3, , , ,9 2,1 17 7,6 78 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

175 167 Kivijärvestä vedet laskevat Kortteiseen ja Kortteisesta Peuun. Kortteisen luusuassa veden laatu on ollut elko saankaltainen kuin Kivijärvessä. Vesi on ollut hapanta, tuaa, huuksista ja ravinteikasta. Vuonna 2017 veden laatu oli vuosien keskitason kaltainen (taulukko 8.43). Taulukko Kortteisen luusuan veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Kortteisen luusua Ruokosuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=9) 0,29 0,68 5,49 7, , ,1 2,3 12, Min 0,1 0,4 4, ,6 1,9 2, Max 0,5 1 6, , ,4 18, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 0,7 5,64 3, , ,1 2,2 13, ,1 0,9 5,54 3, , ,2 0,5 5,76 4, ,8 32 4, ,5 2, ,3 0, ,3 11, Ulpassuo (Soini) Yleistiedot Ulpassuo sijaitsee Soinin kunnassa Tyystänjoen vesistöalueella (35.475). Ulpassuolla kuivatusvesien käsittelyenetelänä ovat kaksi ypärivuotista pintavalutuskenttää, joilta vedet johdetaan kahta purkureittiä pitkin Iso-Koirajärveen. Pintavalutuskentältä 3 vedet johdetaan suoraan Lylylapeen, istä edelleen Lylypuroa pitkin Iso-Koirajärveen. Iso-Koirajärvestä vedet kulkevat Hirvijoen, Kivijärven, Kortteisen, Kortteisenjoen, Peun, NIeisveden ja Nieisjoen kautta Moksunjärveen. Ulpassuon vesistötarkkailua tehdään Iso-Koirajärven tarkkailupisteeltä (taulukko 8.44). Lisäksi pintavalutuskentän 3 tarkkailua voidaan pitää saalla Lylylaen vesistötarkkailuna. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

176 168 Taulukko Ulpassuon turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Ulpassuo Tyystänjoen va 1,17 - Iso-Koirajärvi ,8 Ulpassuon tuotantoalueella on voiassa Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (LSY-2006-Y-344) sekä Länsi- ja Sisä-Suoen aluehallintoviraston yöntää ypäristölupa (LSSAVI/4161/2016). Ulpassuon tuotantoalueelta oli vuonna 2017 tuotannossa yhteensä 64,8 ha ja levossa 47,6 ha. Tuotannosta on poistunut 5 ha. Ulpassuon pintavalutuskentiltä lähtevä kuoritus oli vuonna 2017 keskiäärin saalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Typen ja huuksen kuoritus oli suurinta syyskuussa. Turvetuotantoalueen osuudet saalla 3. jakovaiheen valua-alueella syntyneestä kokonaiskuorituksesta oli ravinteiden osalta noin 0,6-5,3 %:n luokkaa (taulukko 8.45). Suurin osuus tuotantoalueella oli fosforikuoritukseen. Taulukko Ulpassuon turvetuotantoalueen bruttokuoritukset sekä osuudet vesistöalueiden kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Ulpassuo Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Tyystänjoen va ,6 3,9 5, Vesistötarkkailu Iso-Koirajärvi on pienehkö (35,9 ha) etsäjärvi, jonka suurin syvyys on noin 4 etriä. Järven vesi on ollut väriltään tuaa, hapanta ja huuspitoista. Myös rautaa todettiin runsaasti. Typpipitoisuus oli lievästi luonnontilasta koholla. Pintavedessä on ollut happivajetta sekä kesäisin että talvisin. Kesän happipitoisuustulos puuttuu vuodelta 2017, utta talvella esiintyi happivajetta. Iso-Koirajärven vesi oli laadullisesti saalla tasolla kuin keskiäärin vuosina Typpeä ja a- klorofyllia todettiin hiean keskiarvoa väheän. Elokuun 2017 a-klorofyllipitoisuus (7 μg/l) olikin lähellä kaikkien aikojen iniiä (taulukko 8.36). Kesän fosforipitoisuuden ukaan vesi oli rehevällä tasolla, utta a-klorofyllipitoisuuden perusteella Iso-Koirajärvi oli lievästi rehevä. tta lukuun ottaatta pitoisuudet vaikuttavat pitkällä aikavälillä laskeneen. Lylylapi on pieni rannoilta heinittynyt suolapi, joka on vedenlaadultaan lievästi hapan ( keskiäärin 6,1) sekä ravinteiltaan ja huuspitoisuudeltaan hyvin saanlaista kuin Iso Koirajärven vesi (kok.n keskiäärin 820, kok.p 36, 36 g/l ja kiintoaine 2,8 g/l). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

177 169 Taulukko Iso-Koirajärven vedenlaatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Iso-Koirajärvi Ulpassuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=27) 0,58 1,03 2,5 5,28 1, ,5 2,9 10, ,8 Min 0,3 1 1,8 4,8 0, , ,6 2,4 0, Max 1,8 1,3 3,2 6, , ,7 4,1 20, ,9 (pohja) (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,43 1 2,35 5,65 2, , ,7 3,3 7, (pohja) 2017 (n=0) ,3 1 2,4 5, ,9 4,1 1, ,55 1 2,3 5,47 <1, ,3 33 <3, ,4 2,5 13, Puntari-Konttisuo ja Juuvinsuo (Soini/Karstula) Yleistiedot Puntarisuo-Konttisuo sijaitsee Soinin kunnassa ja Juuvinsuo Soinin ja Karstulan rajalla. Puntari- Konttisuo sijaitsee vedenjakajalla. Kuivatusvesistä suurin osa virtaa Kyijoen vesistöalueen Mustapuron valua-alueelle (14.674), inne laskevat yös Juuvinsuon kuivatusvedet reittiä Kettujoki Jokijärvi Syväjoki Iso-Punsa Vahanka pitkin. Puntarisuon kuivatusvedet johdetaan Iso Lauttajärven KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

178 170 ohitusuoan kautta Lauttapuroon ja edelleen Kettujoen kautta Jokijärveen, jossa ukana ovat siis sekä Puntarinsuon että Juuvinsuon kuivatusvedet. Konttisuon eteläosista kuivatusvesiä laskee Kokeäenjoen vesistöalueen Tyystänjoen valua-alueen (35.475) Maintaiseen ja edelleen Maintaisenjokeen. Puntari-Konttisuon vesistövaikutuksia tarkkaillaan Maintaisen ja Puntari-Konttisuon sekä Juuvinsuon vaikutuksia tarkkaillaan Jokijärven vesistöasealla (taulukko 8.47). Taulukko Puntari-Konttisuon ja Juuvinsuon turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Puntarisuo - Konttisuo ja Juuvinsuo Tyystänjoen va 0,34 - Maintainen , Mustapuron va *1,81 - Jokijärvi ,58 *Puntari-Konttisuo 1,1 k 2, Juuvinsuo 0,71 k 2 Puntarisuon, Konttisuon ja Juuvinsuon tuotantoalueet siirtyivät Vapon hallintaan vuonna 2009, itä ennen ne kuuluivat Fortuille. Puntari Konttisuon voiassa oleva ypäristölupa on vuodelta 2014 ( annettu päätös nro LSSAVI/203/04.08/2011). Juuvinsuolla on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston antaa ypäristölupa (päätös 149/2007/4, dnro LSY-2006-Y-376). Puntarisuon ja Konttisuon tuotantoalueilta nostettiin vuonna 2017 turvetta 92,7 hehtaarin alalta (levossa 30 ha) ja Juuvinsuolta 63,3 hehtaarin alalta. Tuotannosta poistuneita alueita on yhteensä 28,9 ha (Puntari- Konttisuo 21,7 ha ja Juuvinsuo 7,2 ha). Puntari-Konttisuon vedet käsiteltiin vuonna 2017 neljällä pintavalutuskentällä. Kaikkien neljän pintavalutuskentän lähtevän veden kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet sekä -arvot olivat huoattavan alhaisia. - ja ravinnekuoritus jäivät edellisvuotta pieneiksi. Lisäksi kiintoainekuoritus oli selvästi vuosien tasoa vähäisepää. Juuvinsuolla vesienkäsittelyenetelinä olivat ypärivuotinen pintavalutus ja kosteikko. Juuvinsuon kuoritus pieneni oleilla rakenteilla edellisvuoteen verrattuna (Heikkilä ja Sundell 2018). Turvetuotantoalueiden osuudet saoilla 3. jakovaiheen valua-alueilla syntyneestä kokonaiskuorituksesta oli ravinteiden osalta 1 %:n luokkaa (taulukko 8.48). Taulukko Puntari-Konttisuon ja Juuvinsuon turvetuotantoalueiden bruttokuoritukset sekä osuudet vesistöalueiden kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Vapo Oy Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Puntarisuo - Konttisuo K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P Juuvinsuo kg kg kg kg O 2 % % % Tyystänjoen va / Puntari-Konttisuo , ,1 1,0 0, Mustapuron va / Puntari-Konttisuo , ,2 1,3 1, Mustapuron va / Juuvinsuo , ,3 1,2 1,0 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

179 Vesistötarkkailu Maintainen (kok.syvyys noin 1,5 ) oli vuosina kunnostuksessa (kuivatuksessa). Vuonna 2013 se palasi Vapon vesistötarkkailuun. Järvestä ei ole laadittu ekologista luokittelua. Saadut veden laadun tulokset viittaavat tyydyttävä-välttävä luokkiin. Kasviplanktontutkiuksia ei ole tehty. Maintainen on veden laadun perusteella erittäin rehevä huusjärvi veden ollessa hyvin tuaa. Talvella todettiin huusjärville tyypillisesti lievää happivajetta; kesällä happitilanne oli hyvä. Vedenlaatu ei ole kunnostuksien seurauksena kovin erkittävästi parantunut, sillä ravinteita, rautaa ja huusta on edelleen vedessä runsaasti. Fosforia on ollut edelleen runsaasti, joskin selvästi väheän kuin ennen kunnostuksia ( taulukko 8.49). Keskiääräinen typpitaso on luokkaa 1000 µg N/l, utta on huoattava, että typpitaso laskee järvissä luontaisesti kesällä talviaikaan verrattuna. Puntari-Konttisuon alueelta lähteneiden vesien fosforipitoisuudet olivat vuonna 2017 pintavalutuskentillä PVK1 PVK3 tasolla µg P/l ja Juuvinsuolla µg P/l eli ne olivat alhaisepia kuin alapuolisessa järvessä (Maintainen). Taulukko Maintainen veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Maintainen Puntari-Konttisuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=34) 0,52 0,81 1,23 6,05 22, , ,5 3,6 9, ,6 Min 0,05 0,1 0,2 5, , ,3 2,7 0, ,6 Max 1,2 1 1,9 6,95 532, ,8 21, (pohja) (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,4 0,75 1,45 6,3 3, , ,6 3,4 9, (pohja) 2017 (n=0) ,3 1 1,9 6,12 2, ,2 3,8 1 9, ,5 0,5 1 6,63 5,2 790 <5,0 6,1 49 <3, ,1 7, KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

180 172 Matala Jokijärvi (kok.syvyys 2,5-3 ) sijaitsee Saarijärven reitin Mustapuron valua-alueella. Jokijärven vesi oli vuonna 2017 tuaa huuspitoista vettä ja fosforia oli runsaasti (taulukko 8.50). Veden pysyi tason 6,0 yläpuolella. Talvella todettiin tuntuvaa happivajetta, utta kesällä tilanne oli hyvä. Jokijärvi on luokiteltu atalaksi runsashuuksiseksi järveksi (MRh), jonka ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella tyydyttäväksi. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet olivat typen osalta tyydyttävää tilaluokkaa (Aroviita y. 2012) vastaavalla tasolla. - ja ravinnepitoisuuksissa näkyy piteällä aikavälillä ( ) lievää laskua (taulukko 8.50). Taulukko Jokijärven veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Jokijärvi Puntari-Konttisuo, Juuvinsuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=40) 0,64 1,13 2,48 5, , ,2 3,8 9, ,8 Min 0,3 1 1,6 5,4 0, ,1 2,5 0, ,4 Max 1,8 2,2 3,6 6,57 5, ,1 5,5 22, (pohja) (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,48 1 2,9 6,35 4, ,1 4,2 9, (pohja) 2017 (n=0) ,3 1 2,9 6,4 4, ,3 5,2 2 4, ,65 1 2,9 6,31 3, ,9 3,1 16,9 7, KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

181 Mölynsuot (Soini) Yleistiedot Mölynsuot sijaitsevat Soinin, Saarijärven ja Karstulan alueilla Tyystänjoen vesistöalueella (35.475). Tuotantoalueilta on yksi purkureitti Tervapuro - Ulvonjärvi - Alajoki - Maintainen. Mölynsoiden vesistötarkkailua suoritetaan Tervapuron ja Ulvonjärven tarkkailupisteiltä (taulukko 8.51), inkä lisäksi Puntari-Konttisuolla on tarkkailupiste Maintaisessa. Taulukko Mölynsoiden turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Mölynsuot Tyystänjoen va 1,37 - Tervapuro ,6 - Ulvonjärvi ,6 Mölynsuot siirtyivät vuonna 2009 Fortu Power and Heat:lta Vapolle. Mölynsoilla (Mölynsuo- Mustassuo) on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös nro 97/2008/4, dnro LSY-2006-Y-377) josta tehdystä valituksesta annettiin Vaasan hallinto-oikeuden päätös (VHO 09/0687/3). Länsi- ja Sisä-Suoen aluehallintovirasto on antanut päätöksen turvetuotantoalueen vesienkäsittelyn tehostaisesta (Nro 132/2011/1, Dnro LSSA- VI/272/04.08/2010) sekä yöntänyt luvan Mölynsoiden aiein hylätyille osille (LSSA- VI/517/04.08/2010). Mölynsoiden tuotantoalueilta nostettiin vuonna 2017 turvetta 30,7 hehtaarin alalta (levossa oli 87,4 ha). Tuotannosta on poistunut 19,3 ha. Mölynsoilla kuivatusvedet käsitellään ypärivuotisella kasvillisuuskentällä. Vuonna 2017 kasvillisuuskentältä lähtevä kuoritus oli typen ja kiintoaineen osalta hiean kolea edellistä vuotta pienepi. Fosforin ja huuksen keskiääräiset pitoisuudet olivat edellisten vuosien vaihteluvälissä. Turvetuotantoalueen osuudet saalla 3. jakovaiheen valua-alueella syntyneestä kokonaiskuorituksesta oli ravinteiden osalta noin 0,7-6,2 %:n luokkaa (taulukko 8.52). Suurin osuus oli fosforikuorituksella. Taulukko Mölynsoiden turvetuotantoalueen bruttokuoritukset sekä osuudet vesistöalueiden kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Mölysuot Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P kg kg kg kg O 2 % % % Tyystänjoen va ,7 4,8 6,2 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

182 Vesistötarkkailu Tervapuron vedenlaatu on ollut hapanta, runsasravinteista, huuksista ja hyvin tuaa. Korkeat huuspitoisuudet kuvaavat suoperäisiä valuavesiä ja siten usein yös kuivatusvesien vaikutuksia. Tilanne oli vastaavanlainen yös vuonna 2017, joskin keskiääräiset ravinteiden ja raudan pitoisuudet sekä saeus olivat lievästi vuosien keskitasoa pieneät (taulukko 8.53). Ravinne- ja rautapitoisuudet olivat alhaisiat toukokuun tarkkailukerralla. Pitoisuudet olivat vuosikeskiarvona suureat kuin Mölynsoiden kasvillisuuskentältä lähtevän veden keskiarvoiset pitoisuudet. Taulukko Tervapuron vedenlaatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Tervapuro Ulpassuo, Mölynsuot g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=50) 0,26 0,14 0,27 5,59 5, , ,4 4 9, Min 0,1 0,05 0,04 4,4 0, , ,1 2,4 0, Max 0,6 1 0,7 7, ,5 16, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,14 0,34 5,6 3, ,9 2,8 10, ,1 0,35 5,75 6, ,2 2,4 8, ,2 0,4 5,85 3, ,1 2,7 13, ,1 0,25 5,37 1, ,3 3,1 9,2 85 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

183 175 Ulvonjärven vesi oli Tervapuron tapaan hapanta, runsasravinteisia, huuksista ja tuaa (taulukko 8.54). Vuonna 2017 Ulvonjärven vedessä oli siihen laskevaa Tervapuroa väheän rautaa ja ravinteita. Ravinteiden ja raudan keskiääräiset pitoisuudet olivat yös vuosien keskiarvoja atalaat sekä pinnassa että pohjalla. Myös huusta todettiin hiean aiepaa keskitasoa väheän. Vesi oli silti vahvan huuksista ja sen ravinne- ja rautapitoisuudet olivat koholla. Kesän 2017 fosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet viittasivat Ulvonjärven olevan rehevä, a-klorofyllipitoisuus oli jopa erittäin rehevien vesien luokituksen rajalla. Rehevyydestä johtuen happivajeet ovat olleet yleisiä. Elokuussa 2017 happitilanne oli kuitenkin hyvä. Maaliskuussa happivaje oli suurepi ja happitilanne oli kokonaisuutena tyydyttävä. Taulukko Ulvonjärven vedenlaatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Ulvonjärvi Ulpassuo, Mölynsuot g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=72) 0,77 1,17 5,35 5,79 3, , ,7 3,3 10, ,7 Min 0,3 1 4,5 5,29 0, , ,8 2, ,6 Max ,25 12, ,2 22, Keskiarvo (pohja) (n=68) 1,07 4,46 5,23 5, ,5 4 10, Min 0,5 3,5 4,7 5, ,6 2,5 2,2 1 1 Max 2 5 5,6 6, ,3 19, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,5 1 5,1 6,07 2, , ,7 3,2 8, Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 4,1 6, ,4 3,3 10, , ,98 <2, ,2 3,5 1,2 8, ,6 6, ,8 3,7 3,6 3, , ,6 3,8 4 3, ,7 1 5,2 6, , ,1 2,8 16,6 7, ,5 6, ,9 2,8 16,6 7, ,2 6, ,1 2,8 16,2 6,7 68 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

184 Pihlajaveden reitin valua-alue (35.48) Loukku-, Tupa- ja Majasuo (Ähtäri) Yleistä Loukkusuo, Tupasuo ja Majasuo sijaitsevat Ähtärissä Kokeäenjoen vesistöalueen Ähtärin ja Pihlajaveden reitin Nieisveden (35.472) ja Palojoen (35.476) valua-alueella sekä Liesjärven (35.484) ja Kaijanpuron (35.489) valua-alueilla. Loukkusuon tuotantoalueelle on yönnetty ypäristölupa (päätös 125/2008/4 dnro LSY Y-85), Tupasuolle (päätös 124/2008/4 dnro LSY-2007-Y-85) ja Majasuon tuotantoalueelle (päätös 126/2008/4 dnro LSY-2007-Y-86). Majasuon luvasta valitettiin Vaasan hallintooikeuteen, joka hyväksyi osittain valitukset (päätös nro 10/0287/3). Korkein hallinto-oikeus ei uuttanut (Dnro 2267/1/10, ) hallinto-oikeuden päätöstä. Loukkusuon turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin vuonna 1961 ja tuotanto vuonna Tuotannossa vuonna 2017 oli 169,5 ha. Kuivatusvedet laskevat kahteen eri suuntaan. Suurepi osa alueesta (99,3 ha) laskee pikkupuroja pitkin Hirvijärveen ja edelleen Hirvijoen kautta Liesjärveen. Lisäksi kuivatusvesiä laskee 70,2 ha alalta lapien ja purojen kautta Nieisveteen. Kuivatusvesien käsittelyenetelinä olivat kosteikot (2 kpl) ja kasvillisuuskentät (2 kpl) sekä pintavalutuskenttä. Tupasuo on Loukkusuon tapaan jo hyvin vanha turvetuotantoalue, jonka ojitukset aloitettiin 1962 ja tuotanto Tuotannossa oli vuonna ,6 ha. Ensisijainen purkusuunta on etelään purojen kautta Liesjärveen ja vähäinen osa tuotantoalueesta (13,6 ha) laskee Kaijanpuron kautta Vähä- Suojärveen. Kuivatusvesien käsittelyenetelinä ovat ypärivuotiset pintavalutuskentät (4 kpl) ja kasvillisuuskentät (2 kpl) sekä kosteikko. Majasuon turvetuotantoalueen ojitukset aloitettiin vuonna 1980 ja tuotanto vuonna Tuotannossa vuonna 2017 oli 26,5 ha. Kuivatusvesien käsittelyenetelänä on ypärivuotinen pintavalutus. Majasuon kuivatusvedet purkautuvat laskuojan kautta Hirvijokeen ja edelleen Liesjärveen. Kaikilla e. soilla suoritettiin vuonna 2017 yös päästötarkkailua. Tarkkailtavia kohteita oli useita ja kaikkiin laskusuuntiin (laskusuuntia 3 kpl) (taulukko 8.55). Vesistötarkkailu käsittää 2 järveä (taulukko 8.56). Loukku-, Tupa- ja Majasuon tuotantoalueiden yhteinen vesistöhavaintopaikka sijaitsee Liesjärvellä, inne tuotantoalueiden kuivatusvedet tulevat Hirvijokea pitkin. Majasuon tuotantoalue on vain noin 500 etäisyydellä Liesjärven pohjoispäästä, utta sen sijaan Loukku- ja Tupasuot sijaitsevat varsin kaukana, 5-7 k päässä Liesjärvestä. Liesjärvestä vedet virtaavat Liesjoen ja Vähä Suojärven kautta edelleen Suojärveen ja Martinjärveen ja edelleen Pihlajaveteen ja edelleen Kokeäenjoen reitin Visuveteen. Loukku-, Tupa- ja Majasuon tuotantoalueiden osuus Liesjärven valua-alueesta on vähäinen, joten vaikutukset järven veden laatuun eivät ole yksinään ratkaisevan suuret, ihin yös kuivatusvesien purkureiteillä pitoisuuksia tasaavilla järvillä on oa vaikutuksensa. Jonkin verran kuorittavaa vaikutusta voi kuitenkin olla (taulukko 8.57). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

185 177 Loukkusuon turvetuotantoalueella on vesistöhavaintopaikka yös Nieisvedellä (kuuluu yös Soidinsuon tarkkailuun). Tupasuon osalta vesistöhavaintopaikat ovat yös Kaijanpurossa ja Vähä Suojärvessä, jotka ovat yhteiset Mustasuon tarkkailun kanssa ja esitetty Mustasuon kappaleessa. Taulukko Loukku-, Tupa- ja Majasuon turvetuotantoalueiden eri vesienkäsittelyrakenteilta vuonna 2017 lähteneen veden keskiääräinen laatu laskusuunnittain. Laskusuunta / Vesienkäsittely- lk Kok.N Kok.P tuotantoalue rakenne N g/l g/l O Liesjärven va Loukkusuo KK17 7 2, Loukkusuo kk9 7 3, Loukkusuo KOS10 7 3, Majasuo pvk1 8 2, Tupasuo KK8 2 1, Tupasuo KOS9 6 8, Tupasuo PVK2 8 3, Tupasuo PVK3 4 0, Nieisveden a Loukkusuo KOS16 7 3, Loukkusuo PVK14 7 5, Kaijanpuron va Tupasuo KK4 26 4, Taulukko Loukku-, Tupa- ja Majasuon turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pintaala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Loukkusuo - Tupasuo - Majasuo Liesjärven va 3,07 - Liesjärvi , Nieisveden a 0,81 - Nieisjärvi , Kaijanpuron va 0,17 - Kaijanpuro* ,8 *Vesistöasea käsitelty Mustasuon yhteydessä Taulukko Loukku-, Tupa- ja Majasuon turvetuotantoalueiden bruttokuoritukset sekä niiden osuudet eri vesistöalueiden kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Vapo Oy K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P Loukkusuo - Tupasuo - Majasuo kg kg kg kg O 2 % % % Nieisveden a / Loukkusuo , ,2 0,7 0, Liesjärven va / Loukku-, Tupa- ja Majasuo , ,8 6,7 7, Kaijanpuron va / Tupasuo , ,4 0,9 2,0 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

186 Vesistötarkkailu Liesjärvi on suuri (804 ha) ja atala järvi Ähtärin ja Keuruun kuntien rajaailla. Saalla se on Etelä- Pohjanaan ja Keski-Suoen ELY -keskuksien rajalla. Suurin syvyys (8 ) on järven eteläpäässä, havaintopaikan sijaitessa järven atalassa (2,5 ) pohjoispäässä, inne kuivatusvedet tulevat. Järven valua-alue on suoperäinen, inkä seurauksena vesi on ruskeaa ja huuspitoista. Sisävesissä järvien rehevyystason ääräävän fosforin pitoisuus oli talvella 23 ja kesällä 42. ongelia tällä atalalla alueella ei esiintynyt. Kohonneesta fosforipitoisuudesta huoliatta klorofyllipitoisuus osoitti (tosin vain yhden havaintokerran perusteella) lievää rehevyyttä. Ravinnepitoisuuksien trendi (Taulukko 8.58) on laskeva, joskin fosforipitoisuus oli kesällä 2017 rehevän veden tasoa. Liesjärvi on luokiteltu keskikokoiseksi huusjärveksi (Kh), jonka ekologinen tila on luokiteltu järven keskiosan havaintopaikan ukaan vesienhoidon toisella suunnittelukaudella hyväksi, vaikka nyt käsiteltävän lahtialueen ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori ) olivat osin tyydyttävällä tasolla. Vesiuodostuan fysikaalinen tila on arvioitu hyväksi, utta keiallinen tila on luokiteltu hyvää huonoaksi. Nieisveden alueelle johdetaan vesiä noin 70 hehtaarin alalta turvetuotantoalueen valuaalueosuuden jäädessä alle 1 %:n. Suuria vaikutuksia ei siten ole odotettavissa. Tulosten (taulukko 8.59) perusteella Nieisvesi on rehevähkö huusjärvi. Myös elokuussa 2017 itattu klorofyllipitoisuus osoitti rehevyyttä. kului talvella pohjalta (8 ) vähiin, utta kesällä happitilanne oli läpötilakerrosteisuuden puututtua hyvä. Nieisvesi on luokiteltu runsashuuksiseksi järveksi (Rh), jonka ekologinen tila on hyvä. Fysikaaliskeiallinen luokka on ravinteiden perusteella jopa erinoainen. Myöskään vuonna 2017 ravinteita ei ollut runsaasti, utta fosforipitoisuus oli kuitenkin rehevähköjen vesien luokkaa. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

187 179 Taulukko Liesjärven veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Liesjärvi Tupasuo, Loukkusuo, Majasuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=41) 0,96 1 2,28 6,18 2, , ,3 3,3 9, Min 0,4 1 1,6 5,8 0, , ,3 2,6 0, ,5 Max 2 1 2,6 6, ,1 4,7 23, (pohja) (n=0) Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,55 1 2,15 6,28 2, , ,3 3,5 9, ,1 (pohja) 2017 (n=0) , ,3 <2, ,93 3,4 1, ,7 1 2,3 6,26 3, , ,5 3,6 17,1 7,8 81 6,1 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

188 180 Taulukko Nieisjärven veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Nieisvesi Riitasuo, Mustasuo, Loukkusuo, Soidinsuo g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=46) 1,07 1,45 9,14 5, , ,3 2,8 9, ,8 Min 0, ,15 0, , ,5 2,2 0, ,3 Max ,1 6, , Keskiarvo (pohja) (n=42) 1,18 7,97 8,82 5, ,8 3 10, Min 0, , ,9 2,2 2,8 1 2 Max 2 14,1 11 6, ,4 4,6 20, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,9 1 8,4 6, , ,3 2,6 9, Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 7,4 6, ,1 3,3 10, ,8 1 8,8 5,84 <2, ,82 2,8 1, ,4 5, ,1 2,7 2,2 7, ,8 5, ,5 3,3 4,1 1,1 8, , <5,0 <5,0 30 3, ,7 2,3 16,8 8, , ,7 2,3 16,8 7, , ,7 3,3 16, Karvianjoen vesistöalue (36) Karvianjoen varrella sijaitsee runsaasti turvetuotantoalueita, useita kunnallisia jätevedenpuhdistaoita sekä teollisuutta, jotka laskevat puhdistetut jätevetensä jokeen. Vesistökuorituksen äärää ja vesistövaikutuksia on seurattu erillisinä tarkkailuina 1970-luvun puolivälistä alkaen. Kunnallisten jätevedenpuhdistaoiden osalta velvoitetarkkailua on alusta lähtien suorittanut Kokeäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY). Edellä ainittu erillistarkkailujen käytäntö todettiin hankalaksi koko Karvianjoen vesistön tilan yhtenäisen arvioinnin kannalta, inkä takia alueelle laadittiin vuosien aikana yhteistarkkailuohjela, joka kattaa kaikkien kunnallisten jätevedenpuhdistaoiden tarkkailuvelvoitteet. Yhteistarkkailun yötä EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (Euroopan KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

189 181 parlaentti ja neuvosto 2000) vaatiukset vesistöalueen ekologisen tilan selvittäisestä ja seurannasta voidaan ottaa huoioon erillistarkkailuja kattavain ja taloudellisein. Pääosan Karvianjoen alueella sijaitsevista turvetuotantoalueista oistaa Vapo Oy, utta alueella toiii yös pienepiä turvetuottajia. Turvetuotantoalueet eivät ole ukana e. yhteistarkkailussa. Etelä-Pohjanaan ELY:n valvonta-alueella Vapon soista sijoittuvat vesistön latvoilla Nuijoen valua-alueella sijaitsevat turvetuotantoalueet, joita ovat kauhajoen kunnan alueella sijaitsevat Kapinkeidas, Viitalanneva, Koihnanneva, Lupikistonnneva ja Säkkineva sekä kauhajoen/karvian alueella sijaitseva Horaneva. Suurin osan Vapon turvetuotantoalueista Karvianjoen vesistöalueella sijaitsee Varsinais-Suoen ELY-keskuksen valvonta-alueella. Varsinainen Karvianjoki saa alkunsa Karvianjärvestä (921 ha), jonka yläpuolella e. Vapon turvetuotantoalueet sijaitsevat. Karvianjoki laskee Karvianjärvestä noin 100 k atkan Karvian ja Honkajoen kuntien sekä Kankaanpään kaupungin kautta Kynäsjärveen. Kynäsjärvestä reitti jatkuu Kynäsjokea pitkin Inhottujärveen, joka on reitin keskusjärvi. Inhottujärvestä vedet jatkavat kahta uoaa pitkin: Noorarkun/Eteläjoen kautta Selkäereen ja Pooarkunjoen kautta Isojärveen ja sieltä Merikarvian- ja Pohjajokea pitkin Selkäereen. Karvianjoen vesistöalueella (pinta-ala k 2, järvisyys 4,6 %) sijaitsee lukuisia pieniä järviä ja lapia. Peltojen osuus valua-alueesta on 12 %. Vesistössä on tehty laajoja vesistöjärjestelyjä, jolloin valtaosa joista ja puroista on perattu. Karvianjoen vesistöjen vedenkorkeuksia ja virtaaia säännöstellään useissa kohdissa. Karvianjokeen laskee useita sivu-uoia Karvianjärven ja Kynäsjärven välillä: Nuijoki Nuijärvestä, Suoijoki Suoijärvestä, Aunesluoa, Pikkujoki, Paholuoa, Kodesjoki, Ristiluoa, Pukanluoa sekä Kyynärjärven-, Pitäjän-, Hapuan-, Kahila- ja Tuunaanjärvenojat. Vesistöalueen suuripia järviä ovat Nuijärvi, Karvianjärvi ja Kynäsjärvi. 9.1 Nuijoen valua-alue (36.07) Viitalanneva ja Kapinkeidas (Kauhajoki) Yleistä Viitalannevan ja Kapinkeitaan turvetuotantoalueet sijaitsevat Karvianjoen vesistöalueen yläosalla Nuijärven länsipuolella. Viitalannevan (88,1 ha) vedet laskevat Nuijärveen Yliysluoan valua-alueen (36.077) kautta. Kapinkeidas (35,6 ha, josta tuotannoista poistunutta 0,9 ha) sijaitsee Nuijärven alueella (36.073) ja sen vedet laskevat Nuijärveen Lapinluoan kautta. Viitalannevan ja Kapinkeitaan alueiden ojitukset aloitettiin vuonna 1975 ja tuotanto vuonna Kuivatusvesien käsittelyenetelänä ovat pintavalutuskentät (2 kpl). Vesistötarkkailupisteet (3 kpl) sijaitsevat Nuijärveen laskevissa Yliysluoassa ja Lapinluoassa sekä Nuijärvessä. Viitalannevan ja Kapinkeitaan vedet laskevat siis Yliysluoan ja Lapinluoan kautta Nuijärveen. Yhteensä Nuijärveen kohdistuu vesiä n. 1,23 k 2 alalta (taulukko 9.1). KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

190 182 Taulukko 9.1. Viitalannevan ja Kapinkeitaan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pintaala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Viitalanneva, Kapinkeidas Yliysluoan va 0,88 - Yliysluoa , Nuijärven a 0,36 - Lapinluoa Nuijärvi ,4 Länsi- ja Sisä-Suoen aluehallintovirasto on antaallaan päätöksellä nro 9/2013/1 yöntänyt Vapo Oy:lle ypäristöluvan (Dnro LSSAVI/269/04.08/2010) Viitalannevan ja Kapinkeitaan turvetuotantoalueelle. Lupa ääräaikainen ja loppuu (uusi lupahakeus laitettu vireille ), utta tuotantoa saa jatkaa uuden hakeuksen päätöksen lainvoiaistuiseen saakka jos uusi lupa on laitettu vireille ennessä. Viitalannevan (pintavalutuskenttä PVK1) kuvatusvesien keskiääräiset pitoisuudet (n = 24) olivat seuraavat: kiintoaine 2,1 g/l, Kok.N 1220, Kok.P 63 ja oli 36 g/l O2. Kapinkeitaalla vastaavat pitoisuudet (n = 28) olivat pienepiä, jopa luonnontasoa vastaavia: kiintoaine 0,9 g/l, Kok.N 494, Kok.P 183 ja oli 26 g/l O2. Viitalannevan ja Kapinkeitaan tuotantoalueiden yhteenlasketun bruttokuorituksen osuus Nuijärveen kohdistuvasta ravinnekuorituksesta oli 6 8 % (taulukko 9.2). Taulukko 9.2. Viitalannevan ja Kapinkeitaan turvetuotantoalueiden bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Vapo Oy, Kauhajoki K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P Viitalanneva ja Kapinkeidas kg kg kg kg O 2 % % % Yliysluoan va / Viitalanneva , ,2 10,5 17, Nuijärven a / Kapinkeidas , ,2 1,5 0, Nuijärven a / Kaikki , ,9 8,4 6, Vesistötarkkailu Yliysluoan vesi on peruslaadultaan tuaa ja hapanta huusvettä, jonka ravinnetaso on jonkin verran kohonnut (taulukko 9.3). tta Viitalannevan turvetuotantoalueelta ei juuri tullut, utta ravinnepitoisuudet olivat Yliysluoan vesien keskitasoa korkeapia. Ekologista luokkaa ei ole ääritelty. Viitalannevan koko alue (88,1 ha) oli vuonna 2017 tuotannossa ja sieltä tulleen ravinnekuoran (brutto) osuus Yliysluoan vesistöalueen ainevirtaaista oli selkeä, joten lieviä vaikutuksia esiintyy. en äärä Yliysluoassa on ollut laskussa. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

191 183 Lapinluoan valua-alueella sijaitsevan Kapinkeitaan (vuonna 2017 tuotannossa 34,6 ha) kuivatusvedet olivat varsin hyvälaatuisia eli sieltä ei käytännössä tullut veden laatua heikentävää kuoritusta. Lapinluoan veden laatu (taulukko 9.4) oli kuitenkin selvästi heikopi kuin Yliysluoassa kuten edellisvuonnakin. Sekä kiintoainetta että ravinteita oli selkeästi eneän saoin kuin huusta. Vesiäärät ovat kuitenkin vain viidesosan luokkaa Yliysluoan virtaaista. Vuonna 2017 Lapinluoan vesi oli laadullisesti piteän ajan keskitasoa heikopaa syksyn huonon tilanteen takia. Lapinluoan ekologista tilaa ei ole luokiteltu. Taulukko 9.3. Yliysluoan veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Yliysluoa Viitalanneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=21) 0,53 1,54 5,38 3, , ,6 2,1 11,3 68 Min 0,1 1,5 4, , ,8 1,5 2,2 6 Max 1 1,6 6,4 6, ,9 17,2 196 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,47 1,47 5,3 1, ,5 2,1 9, ,5 1,5 5, ,1 1,8 9, ,1 1,4 5,59 1, , ,6 1,9 11, ,8 1,5 5,07 1, ,6 2,6 8,3 150 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

192 184 Taulukko 9.4. Lapinluoan veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Lapinluoa Viitalanneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=24) 0,19 0,11 0,22 6,39 24, , ,6 10,3 12 Min 0,05 0,03 0,05 5, ,1 2,4 2 5 Max 0,4 0,2 0,4 6,96 146, , Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,12 0,26 5,99 32, ,6 5,6 9, ,05 0,1 6,46 8, ,9 8,3 31, ,1 0,17 6, ,8 4, ,2 0,5 5, ,9 9, KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

193 185 Nuijärvi on laaja (478 ha), utta atala (alle 3 ) keskellä viljelysaita sijaitseva järvi. Valuaalueen koko on järven luusuassa noin 47,5 k 2. Nuijärvestä vedet virtaavat Nuijokea pitkin Karvianjokeen. Seuraavat Vapon turvesuot alavirtaan sijaitsevat Nuijoen valua-alueella. Nuijärven vesi oli talvella 2017 elko kirkasta, utta ravinnepitoisuudet (kok.n 710 ja kok.p 28 ) olivat tällöinkin koholla (taulukko 9.5). tilanne oli lopputalvella tyydyttävä. ltään vesi on huussävytteisille vesille tyypillisesti ruskeahkoa. Elokuussa vesi oli erittäin saeaa, ravinnepitoisuudet olivat erittäin reheville vesille oinaisia ja levää oli erittäin runsaasti. Nuijärven veden laadussa ei ole tapahtunut viie vuosina suurta uutosta. Fosforipitoisuuden vaihtelu kesän ja talven välillä voi olla voiakasta kuten vuoden 2017 tulokset (talvi 28 µg P/l ja kesä 62 µg P/l) osoittavat. Viitalannevan kuivatusvesillä on laskennallisesti arvioituna vesistövaikutuksia Nuijärven tilaan, utta ne peittyvät alueen aa- ja etsätalouden hajakuorituksen vaikutuksien alle. Vuoden 2017 osalta tällöin puhutaan lähinnä Viitalannevan vesistä. Kapinkeitaan kuivatusvedet olivat hyvälaatuisia. Nuijärven pintaveden typpipitoisuus on ollut keskiäärin 1077 ( ) ja fosforipitoisuus 42, kun Yliysluoan vastaavat pitoisuudet ovat olleet 695 µg N/l ja 36 ja Lapinluoan pitoisuudet 950 µg N/l ja 69 µg P/l. Nuijärvi on luokiteltu atalaksi runsashuuksiseksi järveksi (MRh), jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Fysikaalis-keiallinen luokka on arvioitu välttäväksi seuraaville perusteluilla: kok.p tyydyttävä (n=5), kok.n huono (n=4) ja happitilanne on heikentynyt. Vuosi 2017 ei tuonut koheneista luokitukseen. kesän erittäin suuret ravinnepitoisuudet (1800 µg N/l ja 62 µg P/l) huoioiden. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

194 186 Taulukko 9.5. Nuijärven veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Nuijärvi Viitalanneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=47) 0,93 1,28 2,74 5,99 7, , ,1 8, ,3 Min 0, ,23 0, , ,8 2,9 0, ,2 Max , , Keskiarvo (pohja) (n=3) 2 2 6,46 1, ,6 3,8 13, Min 2 2 6,1 1, ,1 3,5 4, Max 2 2 6,9 1, ,4 18, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,5 1 2,4 6, , ,4 4,9 9, Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) ,6 1 2,3 6,1 <2, ,8 3,7 2 7, ,4 1 2,5 7, <5,0 <5,0 62 7, ,4 9, Koihnanneva, Säkkineva, Lupikistonneva ja Horaneva (Kauhajoki) Yleistä Koihnanneva, Lupikistonnneva, Säkkineva ja Horaneva sijaitsevat Karvianjoen yläosalla pääosin Nuijärven alapuolella Nuijoen valua-alueella. E. soista Horaneva sijaitsee vedenjakajalla siten, että osa vesistä laskee Nuijokeen ja osa Karvianjärveen, josta Karvianjoki saa alkunsa. Ypäristöluvan ukaiset pinta-alat ovat seuraavat: Koihnanneva 53,5 ha, Lupikistonneva 68,7 ha ja Horaneva 487,8 ha. Säkkinevan lupa (31,0 ha) on rauetettu Koihnannevan tuotantoalueella on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös nro 80/2010/, dnro LSSAVI/426/04.08/2010). Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi luvasta tehdyt valitukset (päätös nro 12/0201/1). Lupa on voiassa saakka. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

195 187 Koihnannevan turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin 1974 ja tuotanto Vuonna 2017 alue oli jälkikäyttövaiheessa (Heikkilä ja Sundell 2018). Kuivatusvesien käsittely tapahtuu kosteikolla. Koihnanneva sijaitsee pääosin Nuijoen keskiosan valua-alueella (36.072) ja osin yös Koihnanluoan valua-alueella (36.078). Kuivatusvedet purkautuvat Koihnanluoan kautta Nuijokeen. Lupikistonnevalla on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston ypäristölupa (päätös nro 80/2005/4, dnro LSY-2002-Y-346). Vaasan hallinto-oikeus hyväksyi luvasta tehdyt valitukset osittain annetulla päätöksellä (Nro 06/0171/4). Asia eteni Korkeipaan hallinto-oikeuteen, joka päätöksellään (Dnro 2017/1/06) ei uuttanut hallinto-oikeuden päätöstä. Lupa on ääräaikainen ja voiassa Uusi lupahakeus on laitettu vireille Lupikistonnevan tuotantoalueen valistelut aloitettiin vuonna 1981 ja tuotanto vuonna Turvetuotantoalue sijoittuu Karvianjoen vesistöalueen Nuijoen keskiosan alueelle (36.072). Vuonna 2017 Lupikistonnevalla oli tuotannossa 58,4 ha. Kuivatusvedet käsitellään kasvillisuuskentällä. Säkkinevalla on ollut aiein Länsi-Suoen ypäristölupaviraston antaa ypäristölupa (päätös 81/2005/4, dnro LSY-2002-Y-347, yönnetty ), josta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka hyväksyi osittain valitukset (päätös nro 06/0170/4). Asia eteni Korkeipaan hallintooikeuteen, joka päätöksellään (Dnro 2016/1/06) ei uuttanut hallinto-oikeuden päätöstä. Lupa on ääräaikainen ja voiassa saakka. Tään jälkeen on annettu Päätös luvan rauettaisesta (LSSAVI/5962/2017). Säkkinevan ypärivuotisella kosteikolla käsitellyt kuivatusvedet (ei tuotantoa vuonna 2017) purkautuivat Nuijoen keskiosan alueelle (36.072). Horanevan tuotantoalueella on toistaiseksi voiassa oleva yönnetty ypäristölupa (päätös 27/2006/4, dnro LSY-2002-Y-343). Turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin vuonna 1975 ja tuotanto vuonna 1979 (vuonna 2017 tuotannossa oli 480,6 ha). Horanevalta laskee vesiä Nuijoen keskiosalle 368,5 ha:n alalta sekä Horaluoan valua-alueelle 112,5 ha:n Kaikki vedet käsitellään ypärivuotisilla pintavalutuskentillä. Kaikilla e. soilla suoritettiin vuonna 2017 yös päästötarkkailua. Tarkkailtavia kohteita oli useita ja vesien laskusuuntia 3 kpl (taulukko 9.6). Suokopleksin Koihnanneva-Lupikistonneva Säkkineva- Horaneva vesistöhavaintopaikat (taulukko 9.7) sijaitsevat Nuijoessa (3 kpl), Horaluoassa (1 kpl) sekä Karvianjärvessä (1 kpl). Vuodesta 2016 poiketen Horanevan vesistövaikutukset käsitellään kaikkinensa tässä raportissa. Horanevan osuus Karvianjärven kokonaiskuorasta ei ole suuri (taulukko 9.8) KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

196 188 Taulukko 9.6. Koihnannevan, Lupikistonnevan, Säkkinevan ja Horanevan turvetuotantoalueiden eri vesiensuojelurankeilta vuonna 2017 lähteneen veden keskiääräinen laatu laskusuunnittain. Laskusuunta / Vesienkäsittely- lk Kok.N Kok.P tuotantoalue rakenne N g/l g/l O Koihnanluoan va Koihnanneva KOS1 25 2, Nuijoen keskiosan a Horaneva PVK1 28 3, Lupikistonneva KK1 7 3, Säkkineva KOS1 16 2, Horaluoan va Horaneva PVK2 8 1, Taulukko 9.7. Koihnannevan, Lupikistonnevan, Säkkinevan ja Horanevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Koihnanneva Koihnanluoan va 0,38 - ei vesistöaseaa Nuijoen keskiosan a - Nuijoki Jokelanperä Nuijoki Nuikoski ,58 Lupikistoneva Nuijoen keskiosan a 0,78 - Nuijoki Nuikoski ,58 Säkkineva Nuijoen keskiosan a 0,31 - Nuijoki Nuikoski ,58 Horaneva Nuijoen keskiosan a 3,7 - Nuijoki Nuikoski , Nuijoen alaosan a - Nuijoki Koskela , Horaluoan va 1,1 - Horaluoa ts , Karvianjärven a - Karvianjärvi ,55 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

197 189 Taulukko 9.8. Koihnannevan, Lupikistonnevan, Säkkinevan ja Horanevan turvetuotantoalueiden bruttokuoritukset sekä niiden osuudet vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VE- MALA-kuoritusosuus). Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Vapo Oy, Kauhajoki/Karvia K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P Koihna, Lupikisto, Säkki ja Horaneva kg kg kg kg O 2 % % % Koihnanluoan va , ,9 3,7 4, Nuijoen keskiosan a , ,3 17,5 9, Koko Nuijoen valua-alue , ,6 4,7 2, Horaluoan va / Horaneva , ,5 16,8 7, Karvianjärven a / Horaneva , ,0 3,9 1,2 Karvianjärven valua-alue / Horaneva , ,03 1,2 0, Vesistötarkkailu Koihnannevan vesistötarkkailupiste sijaitsee kuivatusvesien vaikutuspiirissä Nuijoen Jokelanperällä. Nuijoen Jokelaan tulee turvetuotannon kuivatusvesiä yös Nuijärven suunnasta Viitalannevalta ja Kapinkeitaalta. Koihnannevan, Säkkinevan ja Lupikistonnevan alapuolinen vesistötarkkailupiste sijaitsee Nuijoen Nuikoskessa ja se on saalla Horanevan yläpuolinen tarkkailupiste. Horanevan ja yös kaikkien Nuijoen valua-alueen uiden tuotantoalueiden kuivatusvesien alapuolinen Nuijoen vesistötarkkailupiste sijaitsee Koskelassa. Nuijoen vesi joen yliällä asealla Koihnannevalta tulevien vesien liittyän alapuolella on lievästi saeaa ja ruskeasävytteistä, utta ei yhtä huuspitoista kuin suovesien yleinen taso on. Ravinnetaso on luonnontasosta kohonnut ylepää tulevan kuorituksen takia. Veden laatu ei ole ainakaan heikentynyt 2010-luvulla (taulukko 9.8). Nuijoen veden happauudessa tapahtuu vaihtelua eri havaintokertojen välillä siten, että aliillaan laskee alle tason 6,0 kuten lokakuussa Veden keskiääräinen typpipitoisuus oli vuonna 2017 eri aseilla yläjuoksulta alaspäin 910, 980 ja 970 ja fosforipitoisuus 48, 79 ja 74. Luonnontasona voidaan pitää huuspitoisille jokivesille noin 600 µg N/l ja 20 µg P/l. Nuijoen alian havaintopaikan (Koskela) veden laadun perusteella vuonna 2016 kuivatusvesien vaikutukset Nuijoen vedenlaatuun olivat vuonna vähäiset (Pöyry 2017). Vuoden 2017 tuloksista ei ole suoritettu vastaava pitoisuuslaskentaa, koska turvetuotannon nettokuoritusta ei ole enää itattu. Nuijoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella ensiäisen kauden tapaan välttäväksi. Välttävän luokan arvot typelle ovat ja fosforille Ekologinen tila on arvioitu välttäväksi fosforin takia, jonka pitoisuus vaihteli vuonna 2017 alialla asealla välillä Typpitaso näyttäisi olevan laskussa (taulukko 9.11). Jokivesille asetettu veden -inii oli tyydyttävällä tasolla. Horaluoaa kuorittaa turvetuotantoalueista vain Horaneva. Horaluoa laskee Karvianjärveen. Veden laatu on ollut heikko, eikä vuosi 2017 (taulukko 9.12) tuonut tähän uutosta. Vesi on hapanta ( alle 6,0), runsasravinteista ja rauta- sekä huuspitoista. Piteällä aikavälillä ( ) typen ja huuksen äärä on vähentynyt, utta fosforin äärä on lisääntynyt. Kuivatusvesien KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

198 190 johtainen Horaluoaan vähentyi oleellisesti vuonna 2007, ikä on näkynyt veden alentuneina typpipitoisuuksina ja keiallisessa hapenkulutuksessa (Pöyry 2017). Horaluoan keskiääräinen typpipitoisuus oli vuonna , fosforipitoisuus 92 ja -arvo 37 g/l O2. Kuivatusvesien vastaavat arvot olivat seuraavat: 1476 µg N/l, 53 µg P/l ja 46 g/l O2. Karvianjärveä rehevöittävää fosforia oli siten selvästi eneän kuin Horanevan turvetuotantoalueen vesissä. Selviin Horanevan kuivatusvedet vaikuttavat Horaluoan typpipitoisuuteen. Karvianjärvi on suuri (921 ha) ja suhteellisen atala (keskisyvyys 1,4, suurin syvyys 8,1.) viljelysaiden keskellä sijaitseva järvi. Veden laatu ääräytyy pitkälle Säkkijoen ja Mustajoen kautta tulevien vesien ukaan, sillä Mustajoen ja Säkkijoen valua-alueiden (50 k 2 ja 48 k 2 ) yhteinen osuus Karvianjärven valua-alueesta (152 k 2 ) on noin 65 %. Horaluoan valua-alueen (13 k 2 ) osuus Karvianjärven valua-alueesta on 8 % ja Horanevan turvetuotantoalueen vain 0,7 %. Karvianjärvi kärsii rehevöityisongelista ja niiden seurauksena talvisessa happitaloudessa esiintyy ongelia (taulukko 9.13). Avovesiaikana happitilanne on kokonaisuudessaan hyvä pääosan järvestä ollessa atalaa aluetta. Fosforipitoisuus on erittäin rehevien tasoa ja levätuotannon äärää kuvaava klorofyllipitoisuus on ollut vuosien keskiarvona 61 (16,7 vuonna 2017). Ravinnepitoisuudet ovat laskeneet lievästi vuosien välisenä aikana, utta pitoisuudet ovat edelleen korkeita (taulukko 9.13). Horanevan valua-alueosuus ja veden laadun tarkkailutulokset huoioiden pääasialliset syyt Karvianjärven rehevyyteen löytynevät uista tekijöistä kuin Horanevan vesistä. Karvianjärveen tulee Vapon Horanevalla harjoitettavan turvetuotannon kuivatusvesien lisäksi turvetuotannon kuivatusvesiä Mustakeitaalta, jonka osalta tulokset on raportoitu erikseen Varsinais-Suoen ELY-keskuksen aluetta koskevassa raportissa. Karvianjärvi on luokiteltu atalaksi runsashuuksiseksi järveksi (MRh), jonka ekologinen tila on välttävä. Fysikaalis-keiallinen luokka on arvioitu ravinteiden äärän perusteella huonoksi. Vuosi 2017 ei tuonut uutosta luokitukseen. Pintaveden typpipitoisuus oli talvella 1400 ja kesällä 1100 ja vastaavat fosforipitoisuudet 77 ja 81. Raja-arvot huonolle luokalle ovat typen osalta 1200 µg N/l ja fosforin osalta 75. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

199 191 Taulukko 9.9. Nuijoen yläosan (Jokelanperä) veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Nuijoki Jokelanperä Koihnanneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=25) 0,59 0,24 0,71 6,64 6, , ,1 3,4 12,1 333 Min 0,35 0,1 0,35 6, ,4 2,7 2,8 65 Max 1 0,5 1,4 6, ,2 4 18,7 908 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,24 0,77 6,01 8, , ,9 4 10, ,2 0,5 6,84 3, ,6 3,4 9, ,1 0,8 6, , ,8 12, ,4 1 5, ,1 3,7 8,8 400 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

200 192 Taulukko Nuijoen Nuikosken veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Nuijoki Nuikoski Koihnanneva, Lupikistonneva, Horaneva, Säkkineva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=28) 0,33 0,17 0,4 6,63 9, , ,4 4,8 11, Min 0,2 0,1 0,2 6, ,3 2, Max 0,5 0,5 0, ,9 17, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,49 6,11 15, , ,1 5,9 10, ,2 0,45 6,86 7, ,3 4,1 9, ,1 0,4 6, , ,3 12, ,2 0,6 5, ,3 8, KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

201 193 Taulukko Nuijoen alaosan veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Nuijoki Koskela Horaneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=28) 0,42 0,24 0,69 6,68 8, , ,7 4,7 11, Min 0,04 0,03 0,04 6,1 1, ,9 3,3 2, Max 1 1 1, ,1 17, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,14 0,47 6,06 15, , ,1 5,6 9, ,2 0,5 6,83 6, ,8 4,2 9, ,1 0,6 7, , ,3 4,7 12, ,1 0,3 5, ,8 8, KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

202 194 Taulukko Horaluoan veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Horaluoa ts Horaneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=50) 0,14 0,14 0,19 5,56 9, , ,2 4,1 9, Min 0,03 0,03 0,03 4, , ,6 2,8 1, Max 0,3 0,5 0,5 7, ,6 17, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,4 0,22 5,84 12, , ,1 0,3 5,99 6, ,4 2,9 7, ,04 6,63 4, ,1 3,6 11, ,1 0,3 5, ,4 8, KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

203 195 Taulukko Karvianjärven veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Karvianjärvi Horaneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ g O2/l Virtaaa g/l Keskiarvo (pinta) (n=36) 0,93 1 7,77 6,2 8, , ,1 4,9 9, ,7 Min 0,2 1 6,9 5,69 0, , ,5 3,6 0, ,6 Max 2 1 8,5 8, , Keskiarvo (pohja) (n=32) 1,65 6,82 7,5 6,43 7, ,2 6, Min 0,75 6 6,9 5,74 7, ,7 3,4 3,3 1 1 Max 2 8 8,2 7,27 7, ,8 20, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=2) 0,68 1 7,15 6,5 7, , ,9 4,7 9, Keskiarvo (pohja) 2017 (n=2) 6,15 6, ,5 7,1 10, ,95 1 7,3 6,27 <2, ,6 5,5 1,9 2, ,5 6, ,1 5,9 3,7 0,21 1, ,3 6, ,1 4,9 <0,20 <1, , , <5,0 81 5, ,1 3,9 17 8, ,5 7, ,4 3 16,9 8, , ,8 8, Närpiönjoen vesistöalue (39) 10.1 Rackarossen-Östraossen (Närpiö) Yleistä Närpiössä sijaitseva Rackarossen-Östraossenin turvetuotantoalue sijoittuu vesistöllisesti Närpiönjoen ylä- ja keskiosan valua-alueille ( ja ). Kyseessä on kaksiosainen suo, jonka yläosan (Rackasossen) ypäristölupapinta-ala on 51.6 ha ja alean osan (Östra Mossen) ypäristölupapinta-ala 53,9 ha. Molepien alueiden vedet laskevat Närpiönjokeen. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

204 196 Rackarossen-Östraossen tuotantoalueen voiassa oleva lupa on vuodelta 2007, jolloin Vaasan hallinto-oikeus hyväksyi (päätös nro 07/0290/1) osittain valitukset Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntäästä ypäristöluvasta (päätös 165/2005/4, dnro LSY 2002-Y-302). Rackarossenin turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin vuonna 1996 (vuonna 2017 oli tuotannossa 49,4 ha). Kuivatusvesien käsittelyenetelänä on ypärivuotinen pintavalutus. kuivatusvedet purkautuvat laskuojia (kaksi) pitkin Närpiönjokeen. Östraossenin turvetuotantoalueen kenttien valistelut aloitettiin 1995 ja tuotannossa oli vuonna ,9 ha. Kuivatusvedet käsitellään ypärivuotisella pintavalutuksella. Molepien soiden vesistöaseat sijaitsevat Närpiönjoessa (taulukko 10.1). Ylepien kenttien (Rackasossen) vedet laskevat yös asean Närpiönjoki 1B yläpuolelle (lähde: Vapo Suoe netissä). Taulukko Rackarossen-Östraossen turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pintaala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Rackarossen-Östraossen Närpiönjoen yläosan a 0,51 -ei vesistöaseaa Närpiönjoen keskiosan a 0,54 - Närpiönjoki 1B (yp) 543,1 - Närpiönjoki 2B (ap) ,2 Rackarossenin tuotantoalueelta otettujen kuoritusnäytteiden (19 kpl) perusteella purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet olivat seuraavat: kiintoaine 2,0 g/l, kok.n 1642 μg/l, kok.p 278 μg/l ja 104 g/l O2. Erityisesti fosforipitoisuus oli korkea. Östraossenin puolella (n 8) pitoisuudet (kiintoaine 1,7 g/l, kok.n 1588 μg/l, kok.p 96 μg/l ja 75 g/l O2) olivat alhaisepia. Tuotantoalueiden osuudet 3. jakovaiheen valua-alueiden kokonaiskuorista jäivät pieniksi (taulukko 10.2). Taulukko Rackarossen-Östraossen turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Vapo Oy, Närpiö K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P Rackarossen-Östraossen kg kg kg kg O 2 % % % Närpiönjoen yläosan a / Rackarossen , ,1 0,3 1, Närpiönjoen keskiosan a / Östraossen , ,0 0,2 0, Vesistötarkkailu Närpiönjoki on saeavetinen ja runsasravinteinen joki keskellä aatalousaluetta. Aseien 1B ja 2B välillä (taulukko 10.3 ja taulukko 10.4) ei todettu suurta eroa, joten erkittävää kuivatusvesien vaikutusta ei todettu. Suuriat Närpiönjoen kiintoainepitoisuudet on itattu vertailujakson KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

205 197 osalta 2000-luvun alkupuolella. Turvetuotantoalueilta Närpiönjokeen johdettujen vesien kiintoainepitoisuudet olivat vuonna 2017 alhaisia. Närpiönjoen alaosa on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella välttäväksi (ensiäisellä kaudella huonoksi). Myös fysikaalis-keiallisessa luokittelussa on päädytty välttävään, koska ravinnepitoisuudet ovat korkeita ja keväisin ja syksyisin on ollut happauusongelia. Vuoden 2017 havaintokerroilla ei itattu alhaisia -arvoja. Välttävän luokan arvot typelle ovat ja fosforille Fosforipitoisuus ylitti vuonna 2017 kahdesti rajan 90, utta ei keskiarvona. Taulukko Närpionjoen veden laatu Östra Mossenin yläpuolella vuosien keskiarvona sekä vuonna Närpiönjoki 1B Rackarossen, Östra Mossen g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=48) 0,6 0,76 1,82 5,58 10, , ,3 11,1 10, Min 0,2 0,1 0,5 4, ,4 4,7 1, Max , ,4 23, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 1,27 6,56 8, ,7 7,3 10, ,1 1,8 6, ,9 8, ,1 <2,00 6, ,7 6,2 14, ,4 1 6,76 5, ,2 7,8 7,8 600 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

206 198 Taulukko Närpionjoen veden laatu Östra Mossenin alapuolella vuosien keskiarvona sekä vuonna Närpiönjoki 2B Rackarossen, Östra Mossen g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=48) 0,52 0,37 0,82 5,58 10, , ,3 11, Min 0,1 0,1 0,3 4, ,4 4,9 1, Max , , Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,8 6,59 10, ,8 6,6 10, ,1 0,9 6, ,9 8, ,1 0,8 6,68 7, ,3 14, ,3 0,7 6, ,2 5,6 7, g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

207 Takaneva (Kurikka) Yleistä Kurikan kunnassa sijaitsevalla Takanevan tuotantoalueella on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös 53/2007/4, dnro LSY 2004-Y-309). Takaneva sijaitsee Närpiönjoen vesistöalueen Kivi- ja Levalaen valua-alueella (39.005). Turvetuotantoalueella oli vuonna 2017 tuotannossa144,6 ha. Tuotannosta poistunutta suota on alueella 20,1 ha. Kuivatusvesien käsittelyenetelinä olivat pintavalutus, 2 kosteikkoa ja 1 kasvillisuuskenttä. Kuivatusvesillä on 4 purkureittiä. Pääosa vesistä purkautuu 3 laskuojaa pitkin Lintuluoan kanavaan ja edelleen Kivi- ja Levalain tekojärven kautta Närpiönjokeen. Osa kuivatusvesistä johdetaan laskuojaa pitkin Kalistanluoaan ja edelleen Vuorusluoaa pitkin Taalinlaen läpi Tainusluoaan ja siitä Lintuluoan kanavan alitse Kyläjokeen ja Närpiönjokeen. Vesistötarkkailuaseia on 1 kpl (taulukko 10.5), joka sijaitsee Lintuluoan kanavassa kuivatusvesien purkukohdan alapuolella. Takanevalla suoritettiin kuoritustarkkailua vuonna 2017 neljällä eri rakenteella (taulukko 10.6). Taulukko Takanevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Takanevan turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k Kivi- ja Levalaen tekojärven va 1,65 - Lintuluoan kanava ,4 Taulukko Takanevan eri vesienkäsittelyrakenteilta lähteneen veden keskiääräinen laatu laskusuunnittain. Laskusuunta / Vesienkäsittely- lk Kok.N Kok.P tuotantoalue rakenne N g/l g/l O Kivi- ja Levalaen tekojärven va Takaneva KK5 6 4, Takaneva KOS10 2 0, Takaneva KOS3 25 3, Takaneva PVK2 6 1, Takanevalla vesistöön purkautuvan bruttokuoran osuus ko. vesistöalueen kokonaiskuorasta jäi vähäiseksi (taulukko 10.7). Taulukko Takanevan turvetuotantoalueen bruttokuoritus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Vapo Oy, Kurikka K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P Takaneva kg kg kg kg O 2 % % % Kivi- ja Levalaen tekojärven va , ,6 1,0 1,4 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

208 Vesistötarkkailu Lintuluoan vesi on peruslaadultaan suhteellisen kirkasta huusvettä. Veden Lintuluoan kanavassa oli vuonna 2017 tasaisesti alle tason 6,0. Typpipitoisuus oli lähellä luonnontasoa. Fosforitaso on pitkän ajan keskiarvona luokkaa (taulukko 10.8, fosforikuva). Lintuluoan kanavan ekologisen tilan luokkaa ei ole ääritelty. Taulukko Närpionjoen veden laatu Östra Mossenin alapuolella vuosien keskiarvona sekä vuonna Lintuluoan kanava Takaneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=32) 0,35 0,27 0,7 5,26 5, ,1 9,4 477 Min 0,2 0,1 0,2 4,5 0, , ,1 2, Max 0,5 1 2,2 6,7 52, , Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 0,94 5,31 3, , ,5 4,3 7, ,4 0,8 5, ,9 2,5 0, ,1 1 5,03 <1,0 710 <5, , ,85 2,6 13, ,1 1 5, ,6 7,8 7,1 100 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

209 Lapväärtinjoen vesistöalue (37) Lapväärtinjoen valua-alue (1098 k²) on lähes järvetön. Lapväärtinjoen-Isojoen vesistöalue saa alkunsa Lauhanvuoren lähteistä ja puroista ja se on erkittävin lähes vapaana virtaava, Selkäereen laskeva jokivesistö. Joen pääuoa on 75 k pitkä. Vesistön pääuoa ja lähes kaikki sivupurot on perattu uittotoiintaa varten ja valua-alueita on lisäksi ojitettu voiakkaasti puuntuotannon ja aankuivatuksen takia. Turvetuotantoalueita on Lapväärtinjoen vesistöalueella noin 500 ha, josta noin 334 ha on Vapo Oy:n oistuksessa. Vapon turvetuotantoalueet sijaitsevat pääosin Lapväärtinjoen vesistöalueen yläosalla Siironjoen valua-alueella Karijoen valua-alue (37.04 ) Mustaisneva (Kauhajoki) Yleistä Kauhajoella sijaitseva Mustaisneva on varsin laaja kokonaisuus sen ypäristölupapinta-alan ollessa 493 ha. Mustaisneva sijaitsee osittain Lapväärtinjoen vesistöalueen Karijoen yläosan valuaalueella (37.043) ja osittain Kyrönjoen vesistöalueen Kainastonjoen Päntäneenjoen valua-alueella (42.097). Mustaisnevalla on tällä hetkellä Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös 137/2007/4, dnro LSY 2004-Y-406). Alueen kuivatusvedet purkautuvat kahteen suuntaan: Lapväärtinjoen vesistöalueelle purkuojaa pitkin Karijokeen ja edelleen Lapväärtinjokeen ja Kyrönjoen vesistöalueella purkuojan kautta Mustaisluoaan ja edelleen Päntäneenjoen kautta Kainastonjokeen. Vesistöaseia on Karijoessa 2 kpl sekä Mustaisluoassa ja Päntäneenjoessa yksi kuassakin (taulukko 11.1). Kaikki havaintopaikat ovat kuivatusvesien vaikutuspiirissä. Päntäneenjoen alapuolinen Kainastonjoki kuuluu Laasnevan tarkkailuun (kappale 7.5.2), eikä siten raportoida edellisvuodesta poiketen tässä yhteydessä. Mustaisnevan turvetuotantoalueen valistelut aloitettiin vuonna 1978 ja tuotanto vuonna Vuonna 2017 tuotannossa oli Karijoen vesistöalueella 186,0 ha ja Päntäneenjoen vesistöalueella 280,5 ha eli yhteensä 466,1 ha. Kuivatusvesien käsittelyenetelinä ovat kaksi ypärivuotista pintavalutuskenttää. Taulukko Mustaisnevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöasea X Y valua-alue k 2 k 2 Mustaisneva Karijoen yläosan va 1,87 - Karijoki Rantatarkka , Karijoen keskiosan a - Karijoki Ylikylä Päntäneenjoen va 2,95 - Mustaisluoa ,0 - Päntäneenjoki ,9 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

210 202 Päästötarkkailunäytteiden (6 kpl) perusteella Karijoen suuntaan purkautuneen veden (PVK2) keskiääräiset pitoisuudet olivat seuraavat: kiintoaine 1,0 g/l, kok.n 1093, kok.p 32 ja 43 g/l O2. kuoraa ei edellisen perusteella käytännössä esiintynyt. Mustaisluoan suuntaan purkautuneen veden (PVK1, n 28) pitoisuudet olivat seuraavat: kiintoaine 2,9 g/l, kok.n 1070, kok.p 42 ja 38 g/l O2. Alapuolisen vesistön osalta kuorittava vaikutus on suurepi Karijoen suunnalla (taulukko 11.2). Taulukko Mustaisnevan turvetuotantoalueen bruttokuoritukset sekä osuudet eri vesistöalueiden kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Vapo Oy, Kauhajoki/Teuva K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P Mustaisneva 1 kg kg kg kg O 2 % % % Karijoen yläosan va , ,4 9,0 4, Päntäneenjoen va , ,5 1,6 1, Vesistötarkkailu Karijoen vesi on ollut hapanta, hyvin tuaa ja ravinteikasta huusvettä (taulukko 11.3). Yleässä havaintopaikalla (Rantatarkka) kuivatusvesien vaikutukset ovat näkyneet ajoittain korkeina aoniutyppi- ja huusainepitoisuuksina (Pöyry 2017). Aleassa havaintopaikassa (Ylikylä) näkyvät aatalouden hajakuorituksen vaikutukset kohonneina fosforipitoisuuksina ja kuivatusvesien vaikutukset ovat valua-alueosuuden laskun yötä lievepiä kuin ylepänä. Karijoen typpipitoisuuden keskiarvo yleällä ja alealla asealla olivat vuonna ja 920 µg N/l eli käytännössä taso oli saa. Vastaavat fosforipitoisuudet olivat 43 ja 60 µg P/l. Piteän ajan ( ) tarkastelu viittaa typpitason lievään laskuun. Fosforitaso on pysynyt korkeana. Karijoki on tyypitelty keskisuureksi turveaiden joeksi ja sen suppeaan aineistoon perustuva ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella hyväksi ja fysikaalis-keiallisten tekijöiden ukainen arvioitu luokka tyydyttäväksi. Karijoen keskiääräinen typpipitoisuus oli vuonna 2017 alealla asealla 920 ja fosforipitoisuus 60, issä hyvät/tyydyttävän veden ekologisen luokan rajat (900 ja 40 ) ylittyivät, ikä sopii hyvin fysikaalis-keiallisen luokituksen perusteeksi. Veden laski yleällä asealla lokakuussa tasolla 4,8, kun jokivedessä yhtenä luokituksen kriteerinä voidaan pitää -iniiä. Alealla asealla taso oli 6,6 7,0. Taulukko Mustaisnevan alapuolisen Karijoen yleän asean veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

211 Karijoki Rantatarkka Mustaisneva 1 g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=32) 0,28 0,12 0,31 5,46 8, ,3 3,5 9,3 54 Min 0,2 0,1 0,2 4, ,4 2,2 7 Max 0,4 0,2 0, ,2 4,9 15,7 160 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,17 0,49 5,14 1, ,1 7, ,1 0,6 5,69 <2, ,1 2, ,1 0,16 5, ,5 2,9 11, ,3 0,7 4,84 1, ,3 3,7 5,7 140 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

212 204 Taulukko Mustaisnevan alapuolisen Karijoen alean asean veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Karijoki Ylikylä Mustaisneva 1 g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=32) 0,27 0,12 0,27 6,83 6, , ,6 7 10,2 283 Min 0,15 0,05 0,15 6,14 1, ,5 3,9 2,1 132 Max 0,4 0,2 0,4 7,6 33, , ,3 660 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,14 0,29 6,83 3, ,4 5,1 8, ,1 0,25 6,97 3, , ,1 0,2 6,95 4, ,9 5,1 13, ,2 0,4 6,64 2, ,1 5,1 6,2 320 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

213 205 Mustaisluoa virtaa laajojen peltoalueiden halki, joten aataloudellakin on oat vaikutuksensa veden laatuun (taulukko 11.5). arvot ovat kuitenkin elko alhaisia. Luoan vesi on peruslaadultaan tuaa huusvettä, jonka fosforitaso on korkea. Vuonna 2017 vesi oli elko kirkasta (saeusarvot 1,5-5 FNU). Happauus laski syksyllä selvästi alle tason 6,0. Fosforitaso oli korkea etenkin kesällä (94 ) vuoden keskipitoisuuden oltua 66. Veden laatu on parantunut aikajaksolla (taulukko 11.5, kts. kuvat). Mustaisluoan ekologista tilaa ei ole luokiteltu. Taulukko Mustaisnevan alapuolisen Lapväärtinjoen vesistöalueella sijaitsevan Mustaisluoan veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Mustaisluoa Mustaisneva 1 g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=31) 0,27 0,15 0,32 5,54 6, , ,3 3,6 9,8 125 Min 0,1 0,05 0,1 4,6 1, ,7 2,9 1,8 3 Max 0,4 0,4 0,7 6,73 26, , Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,23 5,74 3, ,2 8, ,1 0,25 6, ,8 6, ,1 0,14 6,23 3, ,5 3,3 13, ,1 0,3 5, ,5 3,5 5,5 180 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

214 206 Päntäneenjoki on luettavissa keskisuuriin turveaiden jokiin, vaikka vesi ei ole yhtä tuaa kuin Mustaisluoassa. Ravinteita on runsaasti, etenkin fosforia (taulukko 11.6). Ekologisen tilan luokka on tyydyttävä joen ollessa ekologisesti toiiva, utta voiakas hajakuoritus heikentää vedenlaatua. Fosforipitoisuus oli yös vuonna 2017 välttävän/huonon rajaa 90. Happauusongelia ei esiintynyt. Mustaisnevan osuus Päntäneenjoen valua-alueesta (212 k 2 ) on niin vähäinen, ettei vesistön heikentynyt perustila huoioiden erkittäviä/yksilöitävissä olevia vaikutuksia esiinny. Päntäneenjoen korkeat ravinnepitoisuudet kuvastavat lähinnä aatalouden hajakuoritusvaikutuksia, joihin verrattuna turvetuotannon vesistövaikutukset ovat vähäisiä (Pöyry 2017). Taulukko Mustaisnevan alapuolisen Lapväärtinjoen vesistöalueella sijaitsevan Päntäneenjoen veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Päntäneenjoki Mustaisneva 1 g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=32) 0,63 0,48 1,15 6,74 8, , ,7 6,4 10,3 335 Min 0,5 0,1 0,5 6, ,2 3,7 1,8 20 Max 0,9 1 1,8 7,5 51, ,4 780 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,24 1,24 6,73 8, ,8 5 8, ,1 1,2 6, ,3 4,6 6, ,1 1,5 6,67 4, ,9 4,4 13, ,5 1 6,67 2, ,5 500 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

215 Kärjenjoen valua-alue (37.06) Helikäiskeidas/Tepakankeidas/Kotokeidas 2 (Isojoki) Isojoen kunnassa sijaitsevista soista Helikäiskeidas ja Tepakankeidas sijaitsevat Lapväärtinjoen vesistöalueen Kärjenjoen Siironjoen yläosan valua-alueella (37.064) ja osittain Rytiluoan valuaalueella (37.067). Turvetuotantoalueiden valistelut aloitettiin vuonna 1979 ja tuotanto vuonna Vuonna 2017 Helikäiskeitaalla oli tuotannossa 23,1 ha (tuotannosta poistunut 74,8 ha) Rytiluoan alueella ja Tepakankeitaalla 37,8 ha (tuotannosta poistunut 38,5 ha) Siironjoen yläosan alueella. Helikäiskeidas-Tepakankeitaan tuotantoalueen pintavalutuksella käsiteltävät kuivatusvedet purkautuvat kahta eri reittiä Lapväärtinjokeen: 1. Ojaäenluoa - Siironjoki - Kärjenjoki - Lapväärtinjoki, 2. Toristonluoa - Siironjoki - Kärjenjoki - Lapväärtinjoki. Helikäiskeidas-Tepakankeidas-alueella on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää, toistaiseksi voiassa oleva ypäristölupa (päätös 150/2006/4, dnro LSY 2004-Y-405, yönnetty ). Kotokeidas sijaitsee Isojoen yläosan valua-alueella , utta sen kuivatusvedet johdetaan Kärjenjoen valua-alueelle reitille Toristonluoa- Siironjoki. Vesienkäsittelyenetelänä on pintavalutus. Kotokeidas 1 alueella on yös toistaiseksi voiassa oleva ypäristölupa ESA- VI/375/04.08/2010. Kotokeidas oli vuonna 2017 vielä valistelussa pinta-alan oltua vuoden 2016 tapaan 52,7 ha. Valistelut on aloitettu vuonna ,4 hehtaarin alalla. E. soiden yhteiset vesistötarkkailuhavaintopaikat sijaitsevat Siironjoessa purkuojien ylä- ja alapuolella (taulukko 11.7). Lisäksi Kotokeitaan Siironjoen yläpuolisen laskuojan vedenlaatua on tarkkailtu vuodesta 2013 alkaen (vesistöasea Kotokeidas lo3). Taulukko Helikäiskeitaan, Tenkakankeitaan ja Kotokeitaan 2 turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Turvetuotantoalue / Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöaseat X Y valua-alue k 2 k 2 Helikäiskeidas, Tepakankeidas, Kotokeidas Isojoen yläosan a 0,53 -Kotokeidas lo Rytiluoan va 0,98 -ei vesistöaseaa Siironjoen yläosan a 0,76 - Siironjoki 1 (Tepakankeidas) , Siironjoen keskiosan a - Siironjoki 2 (Helikäiskeidas) ,8 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

216 208 Helikäiskeitaalta otettujen päästötarkkailunäytteiden (PVK1, n = 10) perusteella vesistöön purkautuneiden vesien pitoisuudet olivat seuraavat: kiintoaine 2,4 g/l, kok.n 822, kok.p 70 ja 19 g/l O2. Huuskuoraa ei edellisen perusteella käytännössä juuri esiintynyt. Tepakankeitaalta Siironjoen yläosan suuntaan purkautuneen veden (PVK1, n = 9) pitoisuudet olivat seuraavat: kiintoaine 2,1 g/l, kok.n 759, kok.p 41 ja 23 g/l O2. Kotokeitaalta Isojoen yläosan suuntaan purkautuneen veden (PVK2, n = 26) pitoisuudet olivat seuraavat: kiintoaine 1,9 g/l, kok.n 1728, kok.p 23 ja 60 g/l O2. Vuotta aiein (2016) Kotokeitaalla suoritettiin kuntoonpanovaiheen tarkkailua, jolloin pintavalutuskentältä Toristonluoaan purkautuvan veden pitoisuudet (n = 25) olivat kiintoaineen osalta keskiäärin 2,5 g/l, Kok.N 1386, Kok.P 20 ja keiallisen hapenkulutuksen keskiääräinen -arvo oli 64 g/l O2. Taulukko Helikäiskeitaan, Tenkakankeitaan ja Kotokeitaan 2 turvetuotantoalueiden bruttokuoritukset sekä niiden osuudet eri vesistöalueiden kokonaiskuorituksista (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALAkuoritusosuus). Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Vapo Oy, Kauhajoki/Teuva K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P Helikäiskeidas, Tepakankeidas, Kotokeidas 2 kg kg kg kg O 2 % % % Rytiluoan va / Helikäiskeidas , ,5 10,4 21, Isojoen yläosan a / Kotokeidas , ,1 1,8 0, Siironjoen yläosan a / Tepakankeidas , ,3 2,6 6, Vesistötarkkailu Siironjoen vesi on ollut hapanta ja hyvin tuanruskeaa suoperäistä vettä. Ravinteiden äärät ovat selvästi luonnontilasta kohonneita. Siironjoessa sijaitsee 2 aseaa, joista yleän keskiääräinen typpipitoisuus oli vuonna ja fosforipitoisuus 54 (taulukko 11.9). Asealla 2 pitoisuudet olivat 880 ja 166 (taulukko 11.10). Alapuolista pitoisuutta kohotti voiakkaasti kevään korkea arvo (390 ), jolle ei ole selvää syytä veden uu laatu huoioiden (ei saeutta, sähkönjohtavuus noraali ys.). Piteän aikavälin tuloksissa ( ) alapuoliset pitoisuudet ovat jääneet yläpuolta pieneiksi. Siironjoki kuuluu Kärkenjoen vesiuodostuaan, joka on luettavissa keskisuuriin turveaiden jokiin. Sekä vesiuodostuan ekologisen tilan luokka että fysikaalis-keiallinen luokkaa ovat tyydyttäviä. Luokitukseen vaikuttavat. ajoittaiset happauusongelat. Selvästi alle tason 6,0 olevia arvoja on itattu yös Siironjoesta. Kotokeitaan laskuojan vesi on hapanta (vaihteluväli vuonna ,4 5,9), väriltään hyvin tuaa ja huuspitoista sekä ravinteikasta (Taulukko 11.11). en äärä on laskenut vuosien aikana kunnostuksen edetessä. Fosforipitoisuus on asettunut tasolle Kotokeitaalta tulleissa vesissä fosforia oli keskiäärin 23 eli selvästi väheän kuin Kotokeitaan laskuojassa. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

217 209 Taulukko Helikäiskeitaan, Tepakankeitaan ja Kotokeitaan alapuolisen Siironjoen yliän asean veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Siironjoki 1 Helikäiskeidas, Kotokeidas 2, Tepakankeidas g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=21) 0,16 0,41 5,44 9, , ,8 3,7 10,7 174 Min 0,1 0,25 4, ,3 2,6 2,6 38 Max 0,3 0,6 7, ,8 18,5 375 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,2 0,45 5,6 3, ,6 3,8 8, ,2 0,5 6,29 2, ,5 3,1 6, ,1 0,25 6,26 6, ,6 5,3 12, ,3 0,6 5,19 1, ,7 3 6,1 900 g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

218 210 Taulukko Helikäiskeitaan, Tepakankeitaan ja Kotokeitaan alapuolisen Siironjoen alean asean veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Siironjoki 2 Helikäiskeidas, Kotokeidas 2, Tepakankeidas g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=21) 0,21 0,47 6,02 10, , ,8 4,6 10,8 274 Min 0,1 0,3 5,3 2, ,2 3,2 2,2 63 Max 0,55 0,7 7, , Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,3 0,6 5, ,8 4 8, ,3 0,5 6,15 3, ,5 3,9 6, ,1 0,5 6,54 7, ,7 4, ,5 0,8 5,51 1, ,4 6, g O2/l Virtaaa g/l KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

219 211 Taulukko Kotokeitaan alapuolisenlaskuojan lo3 veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Kotokeidas lo3 Kotokeidas 2 g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=10) 0,1 0,25 5,2 6, , ,9 3 10,4 3 Min 0,1 0,2 4, ,5 2,1 2,5 1 Max 0,1 0,3 6, ,2 19,1 8 Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,24 4,61 1, ,7 8, ,1 0,3 5,94 3, ,5 2,8 7, ,1 0,11 4,49 1, ,1 3,6 11,1 16, ,1 0,3 4,39 <1, ,2 4,5 6,2 8 g O2/l Virtaaa g/l 12. Teuvanjoen vesistöalue (38) Teuvanjoki virtaa Etelä-Pohjanaalla koillis-lounaissuuntaisesti. Sen valua-alueen pinta-ala on noin 542 k 2 ja se sijaitsee viiden kunnan, Kristiinankaupungin, Karijoen, Teuvan, Kauhajoen ja Jurvan alueella. Järvet puuttuvat alueelta lähes kokonaan, inkä takia joen virtaaavaihtelut ovat suuria (Pöyry 2017). Kesän kuivina kausina virtaaa saattaa tyrehtyä lähes kokonaan. Jokisuu sijaitsee Selkäeren rannalla, Kristiinankaupungin Pohjoislahdella. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

220 212 Turvetuotantoalueita on Teuvanjoen vesistöalueella noin 260 ha, josta 138,1 ha on Vapon oistuksessa Profeetannevalla (tuotantoala 122,5 ja jo poistunutta aluetta 15,6 ha). Vapon turvetuotannon osuus koko vesistöalueen pinta-alasta on 0,3 %. Maatalouden piirissä valua-alueesta on noin 20 % Profeetanneva (Teuva) Yleistä Profeetanneva sijaitsee Teuvanjoen vesistöalueen yläosan valua-alueella (38.006). Profeetannevalla on Länsi-Suoen ypäristölupaviraston yöntää ypäristölupa (päätös 105/2008/4, dnro LSY 2005-Y-416, yönnetty ). Turvetuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin vuonna 1976 ja tuotanto vuonna Tuotannossa oleva ala oli vuonna ,8 ha (lisäksi tuotannosta poistui 2,8 ha). Kaikki tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ypärivuotisesti kosteikon avulla. Profeetannevan tuotantoalueen kuivatusvedet purkautuvat Heiniluoan kautta Teuvanjokeen. Vesistöhavaintopaikka sijaitsee Heiniluoassa (taulukko 12.1). Taulukko Profeetannevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue. Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue Turvetuotantoalue / - vesistöaseat X Y valua-alue k 2 k 2 Profeetanneva Teuvanjoen yläosan va 1,25 -Heiniluoa (koko valua-alue) ,6 Vuonna 2017 suoritetun päästötarkkailun perusteella kosteikolta purkautuvan veden keskiääräiset pitoisuudet (n = 6) olivat seuraavat: kiintoaine 3,4 g/l, kok.n 1123, kok.p 50 ja 34 g/l O2. Edellisvuoteen verrattuna pitoisuudet olivat alhaisepia. Mitatun kuorituksen osuus Teuvanjoen yläosalle VEMALA:n ukaan kohdistuvasta ainekuorasta (taulukko 12.2) jää pieneksi. Taulukko Profeetannevan turvetuotantoalueen bruttokuoritukset sekä niiden osuus vesistöalueen kokonaiskuorituksesta (lähde: WSFS-vesistöallijärjestelän VEMALA-kuoritusosuus). Vuosikuoritus, brutto Tuotantoalueen osuus kokonaiskuorituksesta (%) Vapo Oy, Teuva K.aine Kok.N Kok.P COD Mn K.aine Kok.N Kok.P Profeetanneva kg kg kg kg O 2 % % % Teuvanjoen yläosan va , ,4 2,1 1,9 KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

221 Vesistötarkkailu Profeetannnevan vedet laskevat Teuvanjokeen Heiniluoan kautta (kuva 12.1). Kuva Profeetannevan alapuolisen Heiniluoan valua-alue (25,6 k 2 ) SYKE:n Value-valuaaluetyökalulla KM10 arvioituna. Heiniluoan vesi on ollut vaihtelevasti hiean saentunutta ja tuanruskeaa huuspitoista vvettä (taulukko 12.3). Veden laatua on tutkittu vuodesta 2004 alkaen. Vuoden 2017 keskiääräiset ravinnepitoisuudet (784 µg N/l ja 54 µg P/l) jäivät edellisvuosien keskitasoa pieneiksi. Fosforitaso oli kuitenkin yli kaksinkertainen puhtaisiin ojavesiin nähden. Happauustaso on vaihdellut elkoisesti; vuonna 2017 inii todettiin ( 5,8) itattiin elokuun suurilla virtaailla. Runsaat valuat lisäsivät selvästi yös huuksen äärää. Kun Profeetannevalta tulleissa vesissä oli typpeä keskiäärin 1123 ja fosforia 50 g/l, niin Heiniluoan typpitaso on ollut piteällä aikavälillä ( ) keskiäärin 1125 µg N/l ja fosforitaso keskiäärin 81 µg P/l. Jos Profeetannevan vesien ravinnepitoisuudet olisivat ilan turvetuotantoa alhaisepia, niin silloin Profeetannevan vesillä voi olla vaikutusta Heiniluoassa. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

222 214 Taulukko Profeetannevan alapuolisen Heiniluoan veden laatu vuosien keskiarvona sekä vuonna Heiniluoa Profeetanneva g/l g/l g Pt/l Saeus Läpötila S/ Keskiarvo (pinta) (n=37) 0,49 0,21 0,55 6,03 17, , ,7 4,7 9,8 412 Min 0,2 0,1 0,2 5,1 1, ,2 3 0,1 3 Max 0,7 1 1,2 7, ,6 20, Keskiarvo (pinta) 2017 (n=3) 0,1 0,39 6,13 5, ,9 4,7 7, ,1 0,25 6, ,3 2, ,1 0,6 5,81 5, , ,2 12, ,1 0,3 6,59 6, ,5 7,5 7,5 40 g O2/l Virtaaa g/l 12.2 Säärineva (Teuva) Yleistä Teuvalla sijaitseva Säärineva on saanut ypäristöluvan (lupapäätös nro 106/2010/1, dnro LSSAVI/104/04.08/2010). Hankealue sijaitsee Teuvanjoen vesistöalueella (38) ja siellä tarkein Majaluoan - Riipinluoan valua-alueella (38.007). Alueella ei ole vielä tuotantoa, vaan se on valistelussa. Koko hankealueen vedet johdetaan Majaluoan - Riipinluoan alueelle reittiä: Laskuoja 1 Kreoonluoa Riipinluoa Teuvanjoki. Vesireitin pituus pintavalutuskentältä Teuvanjokeen on noin 14 k. Majaluoan - Riipinluoan valua-alueen (38.007) pinta-ala on 96,77 k 2, josta valisteltava alue (98,8 ha) uodostaa noin 1 %. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi

223 215 Säärinevalla ei suoritettu vuonna 2017 kuoritustarkkailua alueen ollessa vielä valisteltavana. Vesistönäytteitä on otettu alapuolisesta Riipinluoasta vuosina (taulukko 12.4). Taulukko Säärinevan valisteilla olevan turvetuotantoalueen vesistöaseat, niiden koordinaatit, vesistöaseien yläpuolisten valua-alueiden pinta-ala sekä valua-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pintaala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu ypäristöluvan ukainen alue. Turvetuotantoalue/ Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Vesistöasean Turvetuotantoalue - vesistöaseat X Y valua-alue k 2 k 2 Säärineva Majaluoan - Riipinluoan va 0,99 - Riipinluoa ap , Vesistötarkkailu Riipinluoan vesi on tuaa ja hyvin ravinne- ja huuspitoista vettä. Veden ei kuitenkaan ole ollut vuosina alhainen. tta on keskiarvona runsaasti. Ravinnepitoisuudet olivat vuonna 2017 korkeita kuten edellisvuosinakin. Ekologista luokitusta ajatellen vuoden 2017 keskiarvot (1530 µg N/l ja 120 µg P/l) vievät Riipinluoan pieniin turveaiden jokiin luokiteltuna ravinnepitoisuuksien osalta jopa huonoon luokkaan. Riipinluoan tilan ekologista luokittelua ei ole tehty. Riipinluoan valua-alue on esitetty tarkein kuvassa Kuva Säärinevan alapuolisen Riipinluoan valua-alue (98 k2) ennen Teuvanjokea SYKE:n Value-valua-aluetyökalulla KM10 arvioituna. KVVY Tutkius Oy kvvy.fi