SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1

Transkriptio

1 HATTULAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1 KUNNAN ORGANISAATIO, HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 2 Kunnan hallinto-organisaatio... 2 Henkilöstömäärä ja palvelussuhteen päätoimisuus... 3 Palvelussuhteen luonne toimialoittain... 3 Vakituisen henkilöstön ikärakenne Vakituisen henkilöstön palvelussuhteen pituus... 5 Eläkkeelle siirtymiset... 5 Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus... 7 TYÖAIKA JA TYÖPANOS Henkilötyövuosi Poissaolot... 8 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI JA TYÖKYKY Työtapaturmat Työkykyä ylläpitävä toiminta Työpaikkaruokailu Yhteistoiminta HENKILÖSTKUSTANNUKSET Viranhaltijoiden erityinen ratkaisuvalta, HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET LIITE 1 Hattulan kunnan palveluksessa ollut vakituinen henkilöstö LIITE 2 Yhteenveto työhyvinvointikyselystä 2014 LIITE 3 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 2014 LIITE 4 Työsuojelun toimintaohjelma 2014

3 JOHDANTO Kunnan on työnantajana tunnettava henkilökuntansa rakenne, työpanos, osaaminen, työhyvinvointi ja kehittämistarpeet. Tällöin pystytään paremmin ennakoimaan, miten on mahdollista myös tulevaisuudessa turvata laadukkaat kunnalliset palvelut ja säilyttää kunnan kilpailukyky. Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon pohjaksi. Raportti kuvaa toteutunutta kehitystä antamalla tietoa henkilöstöresurssien määrästä, rakenteesta sekä henkilöstön tilasta numeroin ja kuvauksin. Se sisältää myös varautumisen tulevaan auttamalla päätösten vaikutusten ennakoinnissa. Henkilöstöraportti on tarkoitettu kytkeytymään kunnan henkilöstöstrategiaan. Hattulan kunnassa ei varsinaista henkilöstöstrategian nimellä olevaa ohjelmaa ole tehty, mutta kunnalla on valtuustokausittain tarkistettu henkilöstöohjelma, joka sisältää monilta osin samoja asioita kuin henkilöstöstrategiaan sisällytetään. Henkilöstöohjelma uusittiin vuonna 2014 ja se tuli voimaan Henkilöstöohjelma muodostuu kahdesta osiosta: Henkilöstöhallinnon käsikirja (opas esimiehille) ja Työhyvinvointi, työssä jaksaminen ja jatkaminen (opas henkilökunnalle). Myös Hattulan kunnan strategiassa keskeinen strateginen päämäärä on motivoitunut ja osaava henkilöstö, jonka mukaan henkilökunta nähdään koko kuntaorganisaation voimavarana. Rekrytoinneissa tulee myös onnistua ja henkilökunnalle tulee mahdollistaa nykyaikaisten työmenetelmien oppiminen. Hattulan kunnan talouden tasapainottamisohjelman henkilöstöön liittyvät tavoitteet/toimenpiteet ovat: Huolimatta muuttuvasta toimintaympäristöstä sekä taloudellisista haasteista työn ilo ja työhyvinvointi ovat tavoitteena. Kunta haluaa tukea ja edistää työnantajana vakaan ilmapiirin luomista. Muutoksessa ratkaisut löytyvät yhteistyöllä. Irtisanomisiin ei tässä tilanteessa ryhdytä. Henkilöstön kehittämisen ja TYHY -toiminnan määrärahat säilytetään entisellä tasolla. Kunnan henkilöstöstä koostuva TYHY -ryhmä valmistelee esitykset TYHY -ohjelmaksi. Elokuussa 2014 Hattulan kunta sai Tekesin rahoituspäätöksen NASTAkunta ohjelmalle. Kyse on koko henkilökuntaa koskevasta kehittämistyöstä, joka kestää syksystä 2014 vuoden 2016 loppuun asti. Kustannusarvio on euroa, johon saatiin 50 %:n rahoitusosuus euroa. Omarahoitusosuus euroa katetaan oman työn osuudella. Tekesin rahoitus mahdollistaa koko organisaatiota koskevan Hattulan kunnan asiakas- ja henkilöstölähtöisen kehittämisohjelman toteuttamisen. Sen tavoitteena on parantaa kunnan tuloksellisuutta ja tuottavuutta työelämän laatua kehittämällä niin, että kunnan koko henkilöstö osallistuu uusien toimintamallien ideoimiseen, toteuttamiseen ja arviointiin. Vaikutukset näkyvät asiakaspalvelun laadun parantumisena, tuloksellisuuden lisääntymisenä, verkostoitumisena ja yhteistyön lisääntymisenä. Henkilöstöraportti täydentää kunnan vuosittaista tilinpäätöstä. Raportti käsitellään kunnan yhteistoimintaryhmässä, kunnanhallituksessa ja valtuustossa. Raportti pyrkii tuottamaan suurelta osin ne tiedot, mitkä kuntatyönantajan henkilöstöraporttia koskevan suosituksen mukaan tulee tuottaa. (KT:n suositus /10 ja suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen 5/2013). Raportin tiedot esitetään tilanteen mukaan. Hattula Annu Kalliaisenaho Talous- ja henkilöstöjohtaja

4 2 KUNNAN ORGANISAATIO, HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Kunnan hallinto-organisaatio Henkilöstöraportin tiedot on ryhmitelty kunnan hallinto-organisaation mukaisesti. KUNNANJOHTAJA Heidi Rämö JOHTORYHMÄ Kunnanjohtaja Yksiköiden päälliköt Talous- ja henkilöstöjohtaja HALLINTO- YKSIKKÖ Hallintojohtaja Harri Toivonen PERUSTURVA- YKSIKKÖ Perusturvajohtaja Mirja Saarni asti, va. perusturvajohtaja Anitta Leinonen alkaen SIVISTYS- YKSIKKÖ Sivistysjohtaja Jari Wihersaari TEKNINEN YKSIK- KÖ Va. kehittämisjohtaja Janne Teeriaho Vs. tekninen johtaja Arja Kauppi TEHTÄVÄALUEET TEHTÄVÄALUEET TEHTÄVÄALUEET TEHTÄVÄALUEET Vaalit Keskushallinto Toimistopalvelut ICT-palvelut Henkilöstöpalvelut Tarkastustoimi Sosiaalitoimen hallinto Sosiaalityö Koti- ja asumispalvelut Terveydenhuolto Sivistystoimen hallinto Varhaiskasvatus Peruskoulut Lukio asti Kirjasto Aamu/iltapäivätoiminta Muut opetuspalvelut Kulttuuritoimi Liikuntatoimi Nuorisotoimi Matkailutoimi Tekninen hallinto ja toimistopalvelut Maankäyttö Kunnallistekniikka Tukipalvelut Pelastustoimi Joukkoliikenne Rakennusvalvonta

5 3 Henkilöstömäärä ja palvelussuhteen päätoimisuus Koko henkilöstö Kokonaisuutena henkilöstömäärä on lisääntynyt viime vuoteen verrattuna kolmella henkilöllä. Henkilöstöstä valtaosa, 88,5 % (v n. 90,6 % ), tekee työtä kokoaikaisesti. Kokoaikaisen henkilöstön määrä on laskenut kahdeksalla henkilöllä ja osa-aikaisen henkilöstön määrä noussut 12 henkilöllä. Osa-aikaiset muodostuvat osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkeläisistä, oppisopimussuhteisista, työllistetyistä sekä erilaisissa kausiluonteisissa tehtävissä olevista. Sivuvirkojen määrä on vähentynyt yhdellä. Koko henkilöstö toimialoittain Naiset Miehet Yhteensä Kokoaikaiset Osa-aikaiset Sivuvirat/-toimet Yhteensä Hallinto Perusturva Sivistys Tekninen Kokoaikaiset Osa-aikaiset Sivuvirat/-toimet Yhteensä Miehet Naiset Palvelussuhteen luonne toimialoittain Yksiköt Vakituiset Määräaikaiset/sijaiset Työllistetyt/ Oppisopimus Yhteensä Hallinto Perusturva Sivistys ja vapaa-aika Tekninen ja rakennusvalvonta Yhteensä Hattulan kunnan koko henkilöstön määrä oli 514, josta vakituisten osuus oli 409 henkilöä (79,6 %). Vakituisen henkilöstön määrä lisääntyi sivistys- ja vapaa-aikayksikössä 92 henkilöllä ja laski perusturvayksikössä 88 henkilöllä. Muutoksia selittää se, että varhaiskasvatus siirtyi hallinnollisesti sivistysyksikön alaisuuteen, Parolan lukio Koulutuskeskus Tavastian alaisuuteen ja Juteinikodin henkilöstö siirtyi Etevalta Hattulan kunnan palvelukseen. Teknisessä yksikössä vakituinen henkilöstömäärä on vähentynyt viidellä henkilöllä ja hallintoyksikössä lisääntynyt kahdella, koska vuoden vaihteessa hallintoyksikön lukuihin sisältyi kaksi kehittämispäällikön tehtävää. Kehittämispäällikön tehtävien hoitamisesta päätetään vuoden 2015 aikana.

6 4 Työllistettyjä ja oppisopimussuhteisia oli vuoden lopussa 23 henkilöä ja muita määräaikaisia mukaan lukien sijaiset oli yhteensä 82 henkilöä. Vakituisten ja sijaisten palkkaamiseen vaadittiin erityiset perustelut ja lupa kunnanjohtajalta/johtoryhmältä. Osa-aikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 20,4 %. Henkilöstön sukupuolijakauma palvelussuhdetyypeittäin Palvelustyyppi Miehet % osuus miehistä %-osuus koko henkilöstöstä Naiset %- osuus naisista %-osuus koko henkilöstöstä Yht. Palvelustyypin %-osuus koko henkilöstöstä Vakituiset 58 72,5 11, ,9 68, ,6 Määräaikaiset 6 7,5 1,2 23 5,3 4,5 29 5,6 Sijaiset 6 7,5 1, ,6 8, ,1 Työllistetyt 9 12,5 1,9 8 1,8 1,5 17 3,5 Oppisopimus 0 0,0 0,0 6 1,4 1,2 6 1,2 Yhteensä , , Naisten osuus henkilöstöstä on 84,4 %. Taulukosta käy ilmi, että jokaisessa yksikössä hallintoyksikköä lukuun ottamatta on selkeä naisenemmistö. Prosentuaalisesti suurin eroavaisuus on perusturvayksikössä, jossa naisia on 96 % henkilöstöstä. Perusturvayksikön ja sivistysyksikön naisenemmyys selittyy hoito- ja opetusalan naisvaltaisuudella. Vakituisen henkilöstön ikärakenne Vakituisen henkilöstön ikäjakaumassa suurimmaksi ryhmäksi muodostui vuotiaiden ryhmä vuoden 2013 tapaan. Ryhmän koko on pienentynyt viime vuodesta neljällä henkilöllä. Suurimmat ikäryhmät olivat ja vuotiaiden ryhmät. Eniten kasvanut ryhmä oli alle 30-vuotiaat. Ryhmän koko kasvoi kahdeksalla henkilöllä. Yli 50-vuotiaita oli vakituisesta henkilöstöstä 164 henkilöä eli 40,1 % (v ,1 %). Ikärakenne toimialoittain Yksiköt 30 v v v. 50 v. - Yhteensä Hallinto Perusturva Sivistys Tekninen yht Vakituisen henkilöstön keski-ikä toimialoittain Yksiköt Hallinto 55,3 51,6 55,2 Perusturva 43,0 42,8 40,9 Sivistys 43,8 44,9 45,5 Tekninen 50,2 51,4 52,5 Kaikki 48,1 45,5 45,8

7 5 Koko henkilöstön keski-ikä on hieman noussut edellisestä vuodesta. Yksiköittäin tarkasteltuna nousua on tapahtunut hallinto-, sivistys- ja teknisessä yksikössä. Perusturvassa keski-ikä on laskenut. Vakituisen henkilöstön palvelussuhteen pituus Palvelussuhteen pituus vuosina toimialoittain Yksiköt Alle Yli 30 Ka. Hallinto ,5 Perusturva ,0 Sivistys ,9 Tekninen ,5 Yhteensä ,9 Vakituisesta henkilöstöstä kunnan palveluksessa on ollut yli 10 vuotta 190 henkilöä eli 46,5 %. Vuonna 2014 alle 10 vuotta palveluksessa olleiden määrä oli 219 (213 vuonna 2013). Eniten henkilöitä on edelleen 5 9 vuotta palvelleiden ryhmässä. Miehillä keskimääräinen palvelussuhteen pituus on 12,7 vuotta ja naisilla 10,9 vuotta. Pisimmät palvelussuhteet ovat hallintoyksikössä. Eläkkeelle siirtymiset Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Osa-aikaeläke Yhteensä / henkilöä Eläkepoistuma % koko henkilökunnasta 3,1 1,8 2,7 Vanhuuseläkkeelle siirtymisen keski-ikä 62,3 62,9 63,1 Hattulan kunnan palveluksesta jäi vuoden 2014 aikana vanhuuseläkkeelle 12 henkilöä, mikä on enemmän kuin kahtena edellisenä vuotena. Eläkepoistuma oli 2,7 % koko henkilökunnasta. Vanhuuseläkkeelle jäävien keski-ikään vaikuttaa ammatillisen eläkeiän valinneiden opettajien eläkeikä, joka on 60 vuotta. Vuoden lopussa osa-aikaeläkkeellä oli viisi työntekijää.

8 6 Vanhuuseläkkeelle voi jäädä vuoden iässä. Tämän vuoksi eläköitymisen tarkka ennustaminen ei ole mahdollista. Henkilöt, joilla on ns. henkilökohtainen eläkeikä, pyrkivät olemaan työssä ainakin siihen saakka. Henkilökohtainen eläkeikä sijoittuu yleensä 63 ikävuoden jälkeen. Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Eläkepoistuma yhteensä Eläkepoistuma % , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Kevan taulukko: Hattulan kunnan eläkepoistuma (KuEL ja VaEL) Vuoteen 2020 mennessä eniten eläköityviä ammattiryhmiä ovat perus- ja lähihoitajat (17) ja perhepäivähoitajat (14). Myös ammattiryhmiin lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset, luokanopettajat, siivoojat ja sihteerit kuuluvien osuus on suuri. Kunta järjesti syyskuussa 2014 eläkeinfon lähitulevaisuudessa eläkkeelle siirtyville. Tilaisuudessa asiantuntijana oli Kuntien eläkevakuutuksen Kevan juristi, osallistujia oli 13. Varhe-maksu ja eläkemenoperusteinen maksu Varhe-maksu Varhe: % palkkauskustannuksista Eläkemenoperusteinen maksu , , , Taulukossa vuosi 2014 on ennakkotieto. Varhaiseläkemenoperusteista varhe-maksua maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli silloin kun työntekijä alkaa saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Varhe-maksut ovat huomattava menoerä työnantajalle johtuen työntekijän aikaisesta siirtymisestä työkyvyttömyyseläkkeelle. Varhe-maksu voidaan usein välttää, jos työntekijän työkyvyn menetyksen vaaraan kiinnitetään ajoissa huomiota. Eläkemenoperusteista maksua kunta suorittaa niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005.

9 Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus 7 Vuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet toimialoittain Alkaneet Päättyneet Hallintoyksikkö Perusturvayksikkö Sivistysyksikkö Tekninen yksikkö Yhteensä Vaihtuvuus-% 14,6 9,3 13,2 9,0 7,1 11,0 (ei sisäisiä siirtymisiä työsuhteesta toiseen tai työajan muutoksia; sisältää eläkkeelle siirtyneet) Kunnan palveluksessa vakituisessa työsuhteessa aloittaneiden määrä on lisääntynyt 16 henkilöllä verrattuna vuoteen 2013 ja palveluksesta lähteneiden osuus on lisääntynyt 16 henkilöllä. Eniten vaihtuvuutta on perusturvayksikössä. Lähtövaihtuvuusprosentilla (11,0 vuonna 2014) tarkoitetaan päättyneiden palvelussuhteiden ja henkilöstömäärän välistä suhdetta. TYÖAIKA JA TYÖPANOS 3.1. Henkilötyövuosi Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työmäärää kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä Henkilötyövuodet lasketaan henkilöiden palveluksessa olo kalenteripäivät/vuoden kalenteripäivät. Luku ottaa huomioon, mikäli henkilö on työskennellyt vain osan vuotta ja osa-aikaisena. Raportissa käytetään henkilötyövuotta 3 (HTV 3) = palveluksessa olopäivien (vähennettynä kaikki poissaolot ml. vuosiloma ja koulutus) lkm kalenteripäivinä / 365 * (osa-aika % /100). Henkilötyövuodet (vakituiset) vuosina ovat seuraavat: Muutos % vuodesta ,7 292,2 297,3 1,7

10 3.2. Poissaolot 8 Koko henkilöstön poissaolot toimialoittain ja syittäin (kalenteripäivät) Sairauslomat Poissaolo % Työtapaturmat Perhevapaat Hallinto ,1 4, Perusturva ,9 5, Sivistys ,9 4, Tekninen ,4 5, Yhteensä ,4 5, Koulutus Vuorotteluvapaat Kuntoutus Muut syyt Hallinto Perusturva Sivistys Tekninen Yhteensä Muu poissaolo = mm. ylityövapaat, VES -päivät, 50- ja 60-vuotispäivät, kertausharjoitukset, palkattomat vapaapäivät, opintovapaat, kannustevapaat Poissaolot ovat lisääntyneet sairauslomien ja koulutuksen osalta. Sairauslomien määrä on lisääntynyt 862 päivää ja koulutuspäivien määrä 52 päivää. Eniten poissaolojen määrä on prosentuaalisesti vähentynyt muissa poissaoloissa. Työterveyshuollon palvelun tarjoajan Suomen Terveystalon raportista ilmenee, että vuonna 2014 Yleisimmät syyt lääkärissäkäyntiin: 1. Flunssa ja muut hengitystieinfektiot 2. Selkäkivut 3. Olkapää- ja polvivaivat 4. Muut tuki- ja liikuntaelinvaivat 5. Sydän- ja verisuonisairaudet Eniten sairauspoissaoloja aiheuttivat: Selkävaivat 2. Mielenterveysongelmat 3. Flunssa ja muut hengitystieinfektiot 4. Olkapäävaivat 5. Polvivaivat

11 9 Sairauspoissaolopäivien vuositason kehitys per henkilö toukokuu 2014 huhtikuu henkilöllä sairauspäivää vuoden sisään. Työterveystoimet on aloitettu viidellä henkilöllä. 6 henkilöllä yli 10 sairauspoissaolojaksoa viimeisen vuoden aikana päivää sairauspoissaoloa 7 henkilöllä 90+ sairauspoissaolopäivää 14 henkilöllä Koko henkilöstön sairauspoissaolot toimialoittain (kalenteripäivät) Poissaolopäivät Päivää/henkilö Hallinto ,6 26,4 16,7 Perusturva ,2 10,8 16,7 Sivistys ,0 9,7 14,6 Tekninen ,0 16,9 20,7 Yhteensä ,7 11,8 16,3 Vuoteen 2013 verrattuna vakituisen henkilöstön sairauspoissaolot koko kunnassa ovat vähentyneet hallintoyksikössä lähes 10 % ja lisääntyneet perusturvayksikössä 4,8 %, sivistysyksikössä 4,9 % ja teknisessä / rakennusvalvonnassa 3,8 %. Poissaolopäivä/henkilö on lisääntynyt koko kunnan tasolla 4,5 päivällä. Perusturvan ja sivistyksen vertailussa kannattaa huomioida varhaiskasvatuksen hallinnollinen siirtyminen perusturvalautakunnan alaisuudesta sivistyslautakunnan alaisuuteen. Vakinaisen henkilöstön poissaoloajan palkkakustannukset v. 2014

12 10 Ohessa vakinaisen henkilöstön välilliset palkat eli poissaolojen palkkakustannukset Poissaolo Palkkakustannukset Hinta/työpv 2014 Hinta/kalenteripv 2014 Hinta/kalenteripv 2013 Sairaus ,33 66,47 71,27 Perhevapaat ,24 11,31 20,71 Työtapaturma ,65 80,31 56,99 Lomat ,19 80,22 78,34 Koulutus ,84 69,10 63,27 Kuntoutus ,67 70,80 102,65 Muut ,46 29,67 18,88 Yhteensä ,04 40,79 52,11 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI JA TYÖKYKY Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa Työhyvinvointikysely Hattulan kunnan henkilöstölle suunnattu toinen työhyvinvointikysely toteutettiin Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään työhyvinvointia kunnan eri työpaikoilla. Kyselyyn vastasi 284 kunnan palveluksessa olevaa, kokonaisvastausprosentti oli 55,8 % (edellisenä vuonna 34,2 %). Vakituisista kyselyyn vastasi 57,5 % ja määräaikaisista 39,5 %. Vastaajien lukumäärä kasvoi huomattavasti, ja kysely antaa kattavan kuvan Hattulan kunnan henkilöstön hyvinvoinnista. Yhteenveto työhyvinvointikyselystä on henkilöstöraportin LIITTEENÄ 2. Kyselyn tulokset käytiin läpi yhteistoiminnassa ja tulosten perusteella työyksiköt esittivät kolme eniten työhyvinvointia edistävää asiaa. Ne ovat tiedonkulun parantaminen, esimiestyön kehittäminen ja selkeät pelisäännöt. Tavoitteena on, että työhyvinvointikysely uusitaan säännöllisin väliajoin. Kyselyn tuloksia käytetään työhyvinvoinnin parantamiseksi ja kehittämiseksi sekä epäkohtien poistamiseksi työympäristöstä. Työhyvinvoinnin kehittäminen työpaikoilla edellyttää henkilöstön antamaa palautetta kaikista työhön liittyvistä kokemuksista ja olosuhteista. Seuraavassa muutamia huomioita annetuista vastauksista: Henkilöistä 54,9 % arvioi oman työkykynsä hyväksi ja 42,5 % melko hyväksi. Vastanneista 58,7 % oli tyytyväisiä työtoverien apuun ja tukeen ja 35,1 % oli melko tyytyväisiä. Henkilöistä 83,5 % ilmoitti, ettei ollut tullut lainkaan kiusatuksi työyhteisössään (edellisenä vuonna 75,7 %). Hieman kiusattuja oli 14,3 % (22 %) ja melko paljon kiusattuja 1,5 % (2,3 %). Työyhteisössä toteutettuun johtamistapaan oli tyytyväisiä 23,3 % (edellisenä vuonna 30,8 %), melko tyytyväisiä 40 % (edellisenä vuonna 40,7 %), melko tyytymättömiä 21,1 % (19,2 %) ja tyytymättömiä 15,6 % (edellisenä vuonna 9,3 %). Kehityskeskusteluiden vaikutuksiin oli tyytyväisiä ja melko tyytyväisiä 73,4 % (edellisenä vuonna 68,8 %) ja melko tyytymättömiä ja tyytymättömiä 26,6 % (edellisenä vuonna 31,2 %).

13 11 Työpaikkakokousten vaikutuksiin työyksikön kehittymisessä oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä 65,4 % (edellisenä vuonna 71,4 %). Työyksikön tiedonkulkuun oli melko tyytymättömiä tai tyytymättömiä 42,9 % (edellisenä vuonna 30,5 %). Hattulan kuntaan työnantajana oli tyytyväisiä 29,2 % (edellisenä vuonna 37,9 %) vastanneista ja melko tyytyväisiä 43,8 % (edellisenä vuonna 44,3 %). Tyytyväisyyden melko huonoksi arvioi 18,4 % (edellisenä vuonna 13,8 %) ja huonoksi 8,6 % (edellisenä vuonna 4 %) Työterveyshuolto ja yhteistyö työnantajan kanssa Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveyshuolto sisältää sekä lakisääteisen, ehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan että työnantajan kustantaman vapaaehtoisen sairaanhoidon. Työterveyshuollon palvelun tarjoajana toimi Suomen Terveystalo Oy. Työhyvinvointikyselyyn vastanneista 95,5 % (edellisenä vuonna 95,2 %) oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä kunnan järjestämään työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon kustannukset olivat ,66 euroa eli 304,73 euroa/työntekijä. Tämä on 19,9 % vähemmän kuin vuonna 2013, jolloin kustannukset olivat euroa. Kela korvaa kustannuksia kahden korvausluokan mukaan. Korvausluokasta riippuen kustannuksista korvataan enintään 50 % tai 60 %. Kelan korvausta haetaan seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 2014 on henkilöstöraportin LIITTEENÄ 3. Hattulan kunta julistautui savuttomaksi työnantajaksi alkaen. Kunta korvasi tupakoinnin lopettaville kolmen kuukauden vieroitushoidon syksyllä. Tilaisuutta käytti hyväksi 22 henkilöä. Vuoden lopussa oli edelleen tupakoimatta 14 henkilöä. Hattulan kunta tarjosi syksyllä 2014 mahdollisuuden ottaa työterveyshuollon kautta ilmainen influenssarokotus. Mahdollisuutta käytti hyväkseen 61 työntekijää. Hattulan kunta järjesti joulukuussa työntekijöille kaksi yhden päivän ensiapukoulutusta, joiden laajuus oli hätäensiavun ja EA1:n väliltä. Osallistujia oli yhteensä 18. Koulutus oli henkilöstölle ilmainen. Palvelun tuotti Terveystalo. Työnantaja ja Terveystalo järjestivät toukokuussa yhteistilaisuuden, jonka aiheena oli varhaisen tuenmalli ja siihen liittyvä puheeksi ottaminen. Toinen tilaisuus järjestettiin marraskuussa esimiehille ja YT-ryhmän jäsenille. Aiheena oli työhyvinvoinnin johtaminen työkaluja esimiehille. Alustajina Terveystalon psykologi Piia Kaulio ja talous- ja henkilöstöjohtaja Annu Kalliaisenaho Työtapaturmat Vakuutusyhtiön tilastotietojen mukaan tapaturmista aiheutuneita korvattuja sairauspäiviä oli yhteensä 93 ja niiden osuus vakituisen henkilöstön sairauspoissaolopäivistä oli 1,3 %. Vuonna 2013 vastaavat luvut olivat 226 ja 3,7 %. Työmatkatapaturmia ei ollut lainkaan (neljä v. 2013). Tapaturmat olivat pääosin lieviä, lähinnä erilaisia vahinkoja ja onnettomuuksia, kuten liukastumisia ja venähdyksiä. Eniten korvatusta tapaturmasta aiheutui noin 72 % vuoden 2014 kustannuksista. Tapaturmien määrä, niiden aiheuttamat sairauslomat ja maksetut korvaukset ovat laskeneet edelliseen vuoteen verrattuna. Erilaisia kaatumisia ja liukastumisia oli kaikkiaan 7. Vakuutusyhtiö oli käsitellyt mennessä 17 työtapaturmaa ja korvannut 93 sairauspäivää.

14 Osuus vakituisten sairauspoissaolopv:stä % Työtapaturmat, kpl joista korvauspäiviä ,3 työmatkatapaturmat, kpl Maksetut korvaukset Työkykyä ylläpitävä toiminta TYHY -toimintaa varten on perustettu organisaatio, jota johtaa kunnan johtoryhmä. Käytännön toimintaa hoitaa ohjausryhmä sekä jokaisella työpaikalla esimies ja TYHY -asiamies. TYHY -rahaa käytettiin mm. kulttuuri- ja liikuntaseteleihin. Niitä kyettiin tarjoamaan hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Seteleitä myytiin henkilökunnalle kaikkiaan kpl, niiden kustannukset olivat euroa ja työntekijöiden omavastuu oli puolet setelien arvosta. Ilmaiset kuntosalivuorot, kuntopiirit ja voimatankojumpat jatkuivat. Kuntokorttiarvonnat järjestettiin edellisten vuosien tapaan tammikuussa. Hattulan Askel -kampanjaan osallistui 49 kunnan työntekijää. Työnantaja tuki heidän osallistumistaan 5 eurolla/henkilö. Sekä keväällä että syksyllä kokoontuivat Terveystalon painonhallintaryhmät, joihin osallistui seitsemän henkilöä. Osallistumismaksut 242,40 euroa/henkilö korvasi työnantaja. Hattulan kunta tuki aiempien vuosien tapaan myös vakinaisten työntekijöidensä omaehtoista kuntoutusta. Tukea myönnettiin yhteensä 811 euroa. Vuonna 2014 edellytettiin tukea myönnettäessä, että kuntoutukseen on lääkärin lähete. Koko henkilöstölle ja päätöksentekijöille kohdistettu virkistystapahtuma tilinpäätösjuhlana järjestettiin Pekolan lavalla Työpaikkaruokailu Henkilökunnalla oli mahdollisuus ruokailla Palvelukeskus Punojanportissa ja Parolan koululla toimivassa keskuskeittiössä sekä päiväkotien, koulujen, Tuulia-kodin ja Pappilanniemen ruokaloissa. Kunta tarjosi henkilökunnalleen jouluaterian Yhteistoiminta Yhteistyöryhmä Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia koskevat periaatteet perustuvat lakiin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (yhteistoimintalaki). Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistyöryhmän tehtävänä on osaltaan käsitellä yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita. Työsuojeluasiat käsitellään myös yhteistyöryhmässä. Yhteistyöryhmän jäseninä ovat ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu, kunnanjohtaja sekä talous- ja henkilöstöjohtaja. Henkilöstöjaoston edustaja kuului yhteistyöryhmään asti. Jäsen Pajuoja Irma, JHL:n pääluottamusmies, puheenjohtaja 5 Läsnä

15 13 Immonen Jorma, KTN:n pääluottamusmies 2 Järvinen Auni, SUPER:n pääluottamusmies 4 Manninen Pirkko, JYTY:n pääluottamusmies asti 5 Ijäs-Räikkönen Tuula, JYTY:n pääluottamusmies alk. - Peltonen Jari, JUKO:n pääluottamusmies 5 Heikkinen Sanna, TEHY:n pääluottamusmies, työlomalla - Jokela Alpo, työsuojelupäällikkö 4 Ketola Kirsti (JUKO), työsuojeluvaltuutettu 4 Viitala Ritva, henkilöstöjaoston edustaja, asti 2 Kalliaisenaho Annu, talous- ja henkilöstöjohtaja 4 Rämö Heidi, kunnanjohtaja 1 Toivonen Harri, hallintojohtaja, sihteeri 1 Lehtonen Leena, ICT- ja talousvastaava 1 Rounala Pilvi, toimistosihteeri, sihteeri 3 Yhteistyöryhmän käsittelemiä asioita: vuoden 2013 tilinpäätös, toimintakertomus ja henkilöstöraportti henkilöstöhallinnon esimiesoppaan hyväksyminen henkilöstöohjelman päivittäminen ohjeistus säästö- ja kannustevapaiden myöntämisestä sekä lomarahan vaihtamisesta vapaaksi luettelo paikallisista sopimuksista ohjeistus koulutussuunnitelmien laatimiseksi YT-ryhmän ehdotus Hattulan julistautumisesta savuttomaksi työnantajaksi ja lopettaville vieroitushoidon korvaaminen alkaen työryhmän nimeäminen kehittämään palkitsemisjärjestelmää vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille Työsuojelu Työsuojeluvaltuutettuina ovat olleet toimihenkilöiden edustajana asti Marko Seppälä (JUKO) ja alkaen Kirsti Ketola (JUKO). Työntekijöiden edustajana toimi Sirpa Jussila (JHL). Työsuojelupäällikkönä toimii valvontainsinööri Alpo Jokela. Työsuojeluryhmä kokoontui 7 kertaa. Tärkeimpiä käsiteltyjä asioita olivat sisäilma- ja kosteusongelmat, hoitohenkilökunnan läheltä piti tilanteet ja työtapaturmat, työsuojelun toimintaohjelma sekä työhyvinvoinnin ja työterveyden raportit. Työsuojelun toimintaohjelma 2014 on henkilöstöraportin LIITTEENÄ 4. Kunnan valmiussuunnitelma kattaa mm. perusturvan, sivistystoimen, teknisen toimen ja hallintoyksikön. Työhyvinvointikyselyn mukaan oman työyksikkönsä turvallisuustekijöihin oli tyytyväisiä 28,3 % (edellisenä vuonna 25,8 %) henkilöstöstä ja 58,2 % (edellisenä vuonna 56,7 %) oli melko tyytyväisiä. Työyksikön ergonomisiin tekijöihin oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä 79,5 % (edellisenä vuonna 77,8 %) ja tyytymättömiä tai melko tyytymättömiä 20,5 % (edellisenä vuonna 22,2 %) vastanneista Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

16 14 Tasa-arvosuunnittelu antaa mahdollisuuden kehittää työoloja ja parantaa henkilöstön työhyvinvointia. Se hyödyttää sekä työnantajia että työntekijöitä. Kunnan tasa-arvosuunnitelma on vuodelta Yhdenvertaisuussuunnitelma on valmisteilla ja valmistuu vuoden 2015 aikana. Hattulan kunnan tasa-arvosuunnitelma on laadittu naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta säädetyn lain eli tasa-arvolain asettaman velvoitteen mukaisesti. Lain tarkoituksena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa Palkitseminen Kunnan henkilöstöä on muistettu 10-, 20-, 30- ja 40-vuotisen Hattulan kunnan palvelun sekä 50- ja 60-vuotismerkkipäivien johdosta henkilöstöohjelman mukaisesti. Tämän muistamisen piiriin pääsi yhteensä 52 työntekijää. Vuosittain anotaan myös itsenäisyyspäivän kunniamerkkejä, ja merkit luovutetaan niiden arvolle sopivissa tilaisuuksissa. Vuonna 2014 merkki myönnettiin yhdelle työntekijälle. Suomen Kuntaliiton kultainen ansiomerkki 30-vuotisesta kunnallisesta palvelusta myönnettiin kolmelle henkilölle. Hattulan kunta muistaa myös eläkkeelle jääneitä. Uusi henkilöstöohjelma tuli voimaan Siinä muutettiin mm. henkilöstön merkkipäiväsääntöä eli muistamisia. Muistamisilla työnantaja haluaa erityisesti panostaa henkilöstön työssäjaksamisen ja jatkamisen sekä hyvinvoinnin tukemiseen ennaltaehkäisevänä toimintana NASTAkunta -ohjelma NASTAkunta perustuu Hattulan kuntastrategiaan ja talouden tasapainottamisohjelmaan. Kehittämisohjelma kestää syksystä 2014 vuoden 2016 loppuun saakka. Ohjelma alkoi taustakartoituksella, johon kuuluivat avainhenkilöiden haastattelut sekä muun ohjelman toteuttamisessa tarvittavan aineiston kokoaminen. Kehittämistoiminta aloitettiin johtoryhmälle suunnatulla NASTAjohto -kehitysohjelmalla. Johtoryhmäläisten on tärkeätä ymmärtää henkilöstölähtöisen kehittämisen ja osallistavan johtamisen ideologia. Esimiehet ovat myös tärkeässä roolissa ja heidän on tärkeätä olla "askeleen edellä" koko henkilöstöä, jotta he kykenevät johtamaan oman työyhteisönsä henkilöstölähtöisen tuloksellisuuden kehittämistä. Koko henkilöstö osallistui syksyllä starttipajoihin, joiden tavoitteena oli antaa ymmärrys siitä, mitä henkilöstölähtöinen kehittäminen tarkoittaa ja miten jokainen voi itse vaikuttaa omassa roolissaan. Starttipajoissa käynnistettiin lisäksi sisäisten uudistajien haku. Ohjelmassa keskeisessä roolissa toimivat sisäiset uudistajat, jotka valmentautuvat oman työnsä ohella toimiviksi kehittäjiksi. Valmennuksen avulla he saavat ymmärryksen työelämän laatuun ja tuottavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Valmennuksessa he saavat myös työkaluja tavoitteellisen ryhmätyöskentelyn menetelmistä, jolloin he voivat toimia jatkossa sisäisinä valmentajina muulle työyhteisölle. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat kunnanjohtaja, yksiköiden päälliköt, talous- ja henkilöstöjohtaja ja Pihlajalinna Oy:n edustaja. Henkilöstön edustajana on JHL:n pääluottamusmies ja sihteerinä ictja talousvastaava. Yhteistyökumppanit hankkeessa ovat Rondo Training Oy ja Dazzle Oy. HENKILÖSTKUSTANNUKSET

17 Muutos % Henkilöstön määrä ,3 Palkkauskustannukset Palkat ja palkkiot ,4 Eläkekulut ,7 Muut henkilösivukulut ,2 Henkilöstökorvaukset ,3 Yhteensä ,2 Palkkauskustannuksiin sisältyvät säännöllinen palkkatulo, lisä- ja ylityökorvaukset, lomaraha ja lomapalkat, palkallisen poissaoloajan palkkakustannukset sekä muut tehtyyn työhön liittyvät palkkakustannukset. Henkilöstökorvaukset ovat kunnalle maksettuja sairausvakuutuskorvauksia, tapaturmakorvauksia ja muita Kelan korvauksia. Henkilöä kohden laskettuina henkilöstökustannukset olivat noin euroa ( euroa vuonna 2013). Muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli 1,6 %/henkilö. Vuoden 2014 talousarviossa määriteltiin sitovat tavoitteet, jotka velvoittavat kunnan palkitsemisjärjestelmän valmistelemiseen ja palkkausjärjestelmän päivittämiseen vuoden 2014 aikana. Ensimmäisessä vaiheessa alkaen siirryttiin ylimmän viranhaltijajohdon (kunnan johtoryhmä) osalta kokonaispalkkaukseen ja -työaikaan. Ylimmän viranhaltijajohdon tehtäväkuvaukset tehtiin syksyn aikana. Vuoden 2015 aikana tehdään muiden esimiesten palkkavertailu sekä käydään läpi koko henkilökunnan tehtäväkuvat ja tehtäväkohtaiset palkat. Koko henkilöstöä koskeva palkitsemisjärjestelmä valmistuu keväällä Henkilöstökustannukset toimialoittain Yksiköt Muutos % Hallinto ,6 Perusturva ,5 Sivistys ,4 Tekninen ,4 Yhteensä ,2 Seuraavat uudet tai muutetut virat/toimet perustettiin: Hallintoyksikkö: Kehittämispäällikön toimen jatkaminen toistaiseksi voimassa olevana. Perusturvayksikkö: Juteinikodin siirto kunnan toiminnaksi ja siihen liittyneet toimien perustamiset alkaen Palveluesimiehen virka Sairaanhoitajan virka 16 ohjaajan tointa Avustajan toimi Laitoshuoltajan toimi (50 %) Emännän toimi Koti- ja asumispalvelut:

18 16 Vastuualueen johtaja/nimikemuutokset lukien Vanhustyön johtajan virka muutettiin koti- ja asumispalveluiden johtajan viraksi. Avopalvelun ohjaajan virkanimike muutettiin palveluesimieheksi. Ympärivuorokautiset palvelut: 2 vastaavan sairaanhoitajan tehtävän lakkauttaminen 1 sairaanhoitajan tehtävän perustaminen (Tuulikello) 1 palveluesimiehen viran perustaminen (vanhusten ympärivuorokautiset asumis- ja laitospalvelut; Tuulikello + Rauhala + Iltatuuli). Kokonaispalkkakustannukset eivät muuttuneet. Sivistysyksikkö: Sivistystoimen hallinto/nimikemuutokset ja lakkauttaminen alkaen Johtavan rehtorin virka sivistysjohtajan viraksi Liikuntasihteerin nimike liikunta- ja vapaa-aikatoimenpäälliköksi Vapaa-aikatoimenjohtajan viran lakkauttaminen Peruskoulut, Yhteiskoulu/ tuntiopettajien vakinaistaminen Historian ja yhteiskuntaopin lehtorin virka n:o 0231) Liikunnan ja terveystiedon lehtorin virka n:o 0232) Matemaattisten aineiden lehtorin virka n:o 0233) Tekstiilityön lehtorin virka n:o 0234) Nuorisotoimi Etsivän nuorisotyöntekijän toimi alkaen. Lakisääteisen tehtävän vakinaistaminen. Lukio Parolan lukion siirto Koulutuskeskus Tavastian toiminnaksi ja siihen liittyneet virkojen ja toimien lakkauttamiset alkaen: Virka n:o 0301: Parolan lukio rehtori Toimi: Toimistosihteeri Virka n:o 0302: Lukion ranskan, saksan ja venäjän kielen lehtori Virka n:o 0303: Lukion ja Yhteiskoulun englannin kielen vanhempi lehtori Virka n:o 0304: Lukion ja Yhteiskoulun ruotsin ja englannin kielen lehtori Virka n:o 0305: Lukion ja Yhteiskoulun äidinkielen vanhempi lehtori Virka n:o 0307: Lukion ja Yhteiskoulun biologian ja maantiedon vanhempi lehtori Virka n:o 0308: Lukion ja Yhteiskoulun matematiikan vanhempi lehtori Virka n:o 0309: Lukion ja Yhteiskoulun uskonnon vanhempi lehtori Virka n:o 0310: Lukion ja Yhteiskoulun matemaattisten aineiden lehtori Virka n:o 0311: Lukion ja Yhteiskoulun yhteiskuntaopin ja historian vanhempi lehtori Virka n:o 0312: Lukion opinto-ohjaaja Tekninen yksikkö: Kunnossapitopalvelut / kunnossapito / toimentäyttö Kunnossapitohenkilö marraskuusta lukien Tukipalvelut / ruokapalvelut/ nimikemuutokset 2 vastaavan keittäjän tointa > 2 ruokapalveluvastaavan tointa 5 keittäjän tointa > 5 suurtalouskokin tointa 3 keittäjän tointa > 3 kokin tointa Kunta-alan uudet virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta, joista ensimmäinen on ja toinen Ensimmäisellä jaksolla kunta-alan palkkoja korotettiin sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla oli keskimäärin 0,8. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) sekä Teknisten sopimuksen (TS) piiriin kuuluvilla tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin 20 eurolla. Opetusalalla (OVTES) korotusvarat käytettiin yleiskorotukseen, kiertävien opettajien matkakustannuskorvausten tarkistuksiin, vuosisidonnaisten lisien painoarvon pienentämiseen sekä 1. ja 2. kalleusluokan lähentämiseen.

19 17 Osana talouden tasapainottamistoimenpiteitä tehtiin paikallinen virka- ja työehtosopimus lomarahan vapaaehtoisesta vaihtamisesta vapaa-aikaan. Ammattijärjestöistä mukana olivat JHL ja KTN. Sopimus oli voimassa vuoden Myös kannustevapaat olivat käytettävissä edellisen vuoden tapaan. Vakituisen henkilöstön jakautuminen sukupuolen mukaan sopimusaloittain 2014 KVTES OVTES Tekniset TS Yhteensä Miehet Naiset yht KVTES = 77,4 %, OVTES = 18,3 ja TS = 4,3 % Naiset % Miehet % KVTES 94,3 5,7 OVTES 68,0 32,0 TS 88,2 11,8 Kaikki sopimusalat 86,0 14,0 Palkkauksen rakenne keskimäärin (% -osuudet kokonaisansioista) KVTES OVTES Tekniset TS Tehtäväkohtainen palkka , ,10 miehet Kokonaisansio 3 022, , ,75 miehet Tehtäväkohtainen palkka 94,0 77,4 91,0 miehet % Tehtäväkohtainen palkka , ,46 naiset Kokonaisansio 2 402, , ,72 naiset Tehtäväkohtainen palkka naiset % 92,3 76,4 88,6 Naisten tehtäväkohtainen palkka on KVTES;n sopimusalalla keskimäärin 22 % pienempi kuin miesten, OVTES:n osalta 9,5 % ja teknisten sopimusalalla 1,8 %. KVTES:n suurta palkkaeroa naisten ja miesten välillä selittää se, että naiset työskentelevät matalapalkkaisissa tehtävissä, kuten ruoka- ja siivouspalveluissa, toimistotehtävissä ja hoiva- ja hoitoalalla. KVTES:n alaiset miehet ovat pääasiassa esimies- ja johtotehtävissä. OVTES:n eroa selittää se, että rehtorin tehtävissä työskentelee pääasiassa miehiä. Henkilöstöjaosto asti Jäsen Läsnä Henkilökohtainen varajäsen Läsnä Ventola Kari, puheenjohtaja 1 Yli-Pirilä Pia Viitala Ritva, varapuheenjohtaja 1 Lindeman Aarre Mäenpää Tuula 1 Myllymäki Ville Kalliaisenaho Annu, esittelijä 1 Johtosääntöjen tarkistamisen yhteydessä henkilöstöjaosto lakkautettiin ja henkilöstöasioiden hoito järjestettiin uusien johtosääntöjen mukaisesti lukien.

20 18 Hattulan hallintosäännön mukaan alkaen Viranhaltijoiden erityinen ratkaisuvalta, Talous- ja henkilöstöjohtaja päättää alla olevista henkilöstöasioista vähäisistä kunnan harkinnassa olevista virka- ja työehtosopimusten, suositussopimusten yms. soveltamisista; pakollisista palkantarkistuksista; henkilökunnalta perittävästä ateriahinnasta; henkilökunnan omaehtoiseen koulutustoimintaan ja fysikaalisen hoidon korvaukseen tarkoitetun määrärahan käytöstä; viranhaltijan ja työntekijän palkka- tai muun palvelussuhteeseen perustuvan vaatimuksen ratkaisemisesta; olennaisiin tehtävänkuvaus- tai tehtävänvaativuusmuutoksiin liittyvistä palkantarkistuksista yksikön päällikön valmistelusta; vuosittain työllisyystyöntekijöiden sijoittamisesta työyksiköihin; pitää luetteloa henkilökunnan sivutoimista; julkisuuslain piiriin kuuluvien asiakirjojen antamisesta hallintosäännön 62 :n mukaisissa asioissa. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Osaaminen vaikuttaa sekä henkilöstön työhyvinvointiin että tulokselliseen toimintaan. Osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen on osa johtamisen kokonaisuutta, johon kuuluvat myös osaamisen ylläpito, osaamisen siirtäminen ja uuden osaamisen hankkiminen. Toimintaympäristön muutosten ennakointia tarvitaan, kun kartoitetaan tulevaisuuden osaamistarpeita ja tehdään pitkän aikavälin suunnitelmia henkilöstön kehittämiselle. Tulevaisuudessa on tärkeää myös henkilöstön oma aloitteellisuus ja luovuus. Osaamisen kehittämiseen sisältyvät sekä ammatillinen henkilöstökoulutus (täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutus) että erilaiset työssä oppimisen ja osaamisen kehittämisen tavat. Osaamisen kehittäminen on jatkuva prosessi Osaamisen kehittämisen tavoitteena on parantaa sekä palvelutuotannon tuloksellisuutta että työelämän laatua samanaikaisesti. Osaamisen kehittäminen on osa strategista henkilöstöjohtamista. Työn muuttuvat vaatimukset ja uudet haasteet edellyttävät jatkuvaa oppimista. Sitä voidaan tukea koulutuksen lisäksi erilaisilla työssäoppimisen ja henkilöstön kehittämisen menetelmillä kuten työkierrolla, mentoroinnilla, tiimityöllä, itseopiskelulla jne. Myös oppimiselle myönteinen ilmapiiri on tärkeä tekijä. Osaamista kehitettävä suunnitelmallisesti Töiden organisoinnilla sekä työtapoja ja -kulttuuria kehittämällä voidaan lisätä organisaation osaamista. Esimerkiksi hyvä perehdytys, kehittävät työtehtävät sekä tiimi-, pari- ja projektityöskentely tukevat osaamisen kehittämistä. Myös mentoroinnin avulla on saavutettu hyviä tuloksia. Tehtäväja henkilökierto ovat myös tehokkaita tapoja laajentaa osaamista. Kehittämistarpeiden kartoitus

21 19 Jokaisen työntekijän kehittämistarpeet selvitetään kehityskeskustelussa. Myös erillisiä osaamiskartoituksia ja koulutustarveselvityksiä voidaan tehdä. Jotkut toimintayksiköt laativat myös henkilökohtaisia kehittämissuunnitelmia. Työntekijän osaamista kehitetään kaikissa työuransa vaiheissa työtehtävien vaatimusten perusteella sekä toimintayksikön tehtäväalueen kehittymisen mukana. Suositus osaamisen kehittämiseen Kunnallisen henkilöstön osaamisen kehittämistä koskeva suositus sekä työ- ja virkaehtosopimus ammattiyhdistyskoulutuksesta on ammatillisen henkilöstökoulutuksen osalta suositus sekä aykoulutuksen osalta ves/tes. Osaamisen kehittämistä koskevassa suosituksessa ammatillinen henkilöstökoulutus on määritelty täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutukseksi. Suosituksessa on myös todettu verkkoavusteinen koulutus osana ammatillista koulutusta. Koulutussopimuksessa määritellään ay-koulutuksen osallistumisoikeus ja siihen oikeutetut henkilöt, ay-koulutuksen palkallisuus ja korvaukset sekä koulutuksen laajuus. Vakituisen henkilöstön osallistuminen koulutuksiin kalenteripäivinä v Osaamisen kehittäminen Osallistujien määrä Kalenteripäivät Päiviä/ osallistuja Kustannukset euroina/vuosi Ammatill. koulutus, johtamis- ja esimieskoulutus ja muu osaamisen , kehittäminen yhteensä Opintovapaalla oleva henkilöstö ,3 - Yhteensä , Hattulan kunta tuki aiempien vuosien tapaan myös vakinaisten työntekijöidensä omaehtoista koulutusta. Tukea myönnettiin yhteensä 120 euroa. Valtakunnallisen työolobarometrin 2013 mukaan työnantajan maksamaan koulutukseen osallistui vuonna 2013 noin 57 % palkansaajista ja koulutukseen käytettiin keskimäärin 4,9 työpäivää. Luku kattaa kaikki palkansaajaryhmät (teollisuus, yksityiset palvelut, kunnat ja kuntayhtymät sekä valtio). Hattulan kunnassa koulutuksiin osallistui noin 52 % henkilöstöstä ja koulutukseen käytettiin keskimäärin 4,8 työpäivää. Lait ammatillisen osaamisen kehittämisestä Säädöskokonaisuus ammatillisen osaamisen kehittämisestä tuli voimaan 1. tammikuuta Sääntelyn tavoitteena on kehittää osaamista palvelutoiminnan tarpeista lähtien. Vuoden 2014 alusta työnantajan on mahdollista saada työntekijän koulutuksesta verovähennys tai muu taloudellinen kannuste. Verovähennyksen tai koulutuskorvauksen saaminen edellyttää, että työnantaja on laatinut koulutussuunnitelman. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat on saatettava uuden lain tasalle vuoden 2014 aikana. Ensimmäisen kerran koulutuskorvausta voi hakea Työttömyysvakuutusrahastolta vuodelta Korvaus on 10 % koulutukseen käytetyistä palkkakustannuksista. Koulutuksena hyväksytään niin sisäinen kuin ulkoinen koulutus, NASTA -koulutuspäivät, VESO -päivät ja yleensä kaikki palkalliset koulutustilaisuudet, myös osapäiväkoulutukset. Hattulan kunnan kaikki työyksiköt tekivät lakisääteisen koulutussuunnitelman ja tammikuussa 2015 haettiin Työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta. Korvauksen tarkoituksena on parantaa työantajan mahdollisuuksia järjestää työntekijöilleen ammatillista osaamista kehittävää koulutusta. Korvauksen myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus perustuu työnantajan etukäteen laatimaan koulutussuunnitelmaan ja edistää työntekijän ammatillis-

22 20 ta osaamista. Korvaus vähennetään työnantajan työttömyysvakuutusmaksusta. Koulutuskorvauksen saa enintään kolmelta päivältä työntekijää kohden. JOHTOPÄÄTÖKSET Henkilöstöraportin tunnuslukujen perusteella on todettavissa mm. seuraavaa: Vakituisen henkilöstön (409) osuus koko henkilöstömäärästä (514) pysyi ennallaan ollen 79,6 %. Määräaikaisissa työsuhteissa ja sijaisina olevien osuus vähentyi edelliseen vuoteen verrattuna. Määräaikaisuuden pitää olla tilapäinen, selkeään syyhyn perustuva. Yleisin syy määräaikaisuuteen on avoimen viran tai toimen hoito, kausiluonteinen työ, sijaisuus, määräajan kestävä projekti tai palkkatuella työllistäminen. Vakituisesta henkilöstöstä on yli 50-vuotiaita 40,1 %. Hattulan kunnassa eläkkeellesiirtymisikä on 63,1 vuotta, kun se vuonna 2013 oli 62,9 vuotta. Työnantajan tulee omalta osaltaan huolehtia siitä, että henkilöstön työkyky saadaan säilymään eläkkeelle siirtymiseen saakka. Sairauden vuoksi vakituinen henkilöstö oli poissa keskimäärin 16,9 kalenteripäivää/henkilö (vuonna 2013 n. 14,8). Hattulan kunta on selkeästi naisvaltainen työpaikka. Naisten osuus henkilöstöstä on 86,0 %. Kunnan kehittämisohjelmassa vuoteen 2015 on henkilöstön näkökulma, jonka toimenpidelinjaukset ovat: henkilöstön työkyky ja osaaminen turvataan oikealla henkilöstömitoituksella, aktiivisella henkilöstöpolitiikalla sekä työkykyä ylläpitävällä toiminnalla ja koulutuksella henkilöstön palkkauksessa huomioidaan palkkauksen kannustavuus, kilpailukykyisyys ja työtehtävien asettamat vaatimukset henkilöstön koulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen osoitetaan riittävät voimavarat henkilöstön eläkkeelle siirtymisen aiheuttamaan työvoiman tarpeeseen varaudutaan tiedonkulkua ja tiedonvälityksen kanavia parannetaan johtamis- ja kehittämisvalmiuksia parannetaan Hattulan kunta edistää työnantajana henkilöstön tasa-arvoisten ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumista palkkauksessa, urakehityksessä sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa henkilöstöä ja kunnan henkilöstöpolitiikkaa koskevat suunnitelmat ja raportit pidetään ajan tasalla, ja niiden tarjoamaa tietoa hyödynnetään kunnan päätöksenteossa ja toiminnan suunnittelussa. Työpaikan vetovoimatekijöiksi on tunnistettu esimerkiksi oikeudenmukainen johtaminen, mahdollisuus osallistua päätöksentekoon, yhteisöllisyys ja toimiva työterveyshuolto. Vetovoimaiset työpaikat onnistuvat myös rekrytoimaan uusia työntekijöitä ja tukevat nykyisten työntekijöiden työssä jatkamista. Hattulan kunta käyttää rekrytoinnissa Kuntarekry.fi palvelua. Valtakunnallinen sivusto on kuntatyön markkinointipaikka. Työn tuottavuusvaatimukset lisääntyvät ja työympäristö muuttuu. Palvelujen tarve kasvaa varsinkin hoitopuolella. Jotta työtä pystytään paremmin hallitsemaan ja työn rasittavuutta vähentämään, on panostettava hyvään johtamiseen, osaamiseen ja työkykyyn. Johtamisosaamista onkin lisätty enenevässä määrin mm. JET -tutkinnoilla. Kunta varaa vuosittain talousarvioon määrärahan työkykyä ylläpitävään toimintaan. Työntekijöitä ohjataan myös kuntoutukseen entistä enemmän työterveyshuollon toimesta. ASLAK-, TYK- ja yksi-

23 21 löllinen kuntoutus ovat palkallisia. Työnantajan kannattaa panostaa myös sellaiseen työterveydenhuollon kautta toteutetun kuntoutuksen palkallisuuteen tai muulla tavoin tukemiseen, jolla turvataan vielä suhteellisen hyvässä työkunnossa olevan työntekijän työkyvyn säilyminen. Kevan vastikään julkistaman tutkimuksen mukaan työyhteisöt ovat julkisen alan suuri jaksamista ja innostusta tukeva voimavara. Toisaalta työn suuri henkinen kuormittavuus on saman tutkimuksen mukaan tällä hetkellä ongelma julkisella sektorilla. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy Ahosen mukaan työhyvinvointi vaikuttaa organisaation kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen ja maineeseen. Hyvin suunnitellut ja toteutetut työhyvinvointia lisäävät toimenpiteet voivat olla taloudellisesti hyvin kannattavia. Saatu hyöty on Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan keskimäärin kuusinkertainen panostuksiin nähden. Yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuo kuusi euroa takaisin.

24 22 LIITE 1 VAKITUINEN HENKILÖSTÖ Nimi Nimike Vakituinen palvelusuhde alkoi Kesto vuosia HALLINTOYKSIKKÖ Aaltonen, Rauno ICT-tukihenkilö ,9 Heino, Petri ICT-asiantuntija ,7 Kalliaisenaho, Annu Talousjohtaja ,9 Karhula, Maija-Liisa Hallintosihteeri ,4 Kontkanen, Arja Hallintosihteeri ,8 Lehtonen, Leena ICT- ja talousvastaava ,0 Rämö, Heidi Kunnanjohtaja ,2 Sopanen, Pekka Armas Kehittämispäällikkö ,1 Toivonen, Harri Hallintojohtaja ,2 Viertonen, Simo Kehittämispäällikkö ,6 PERUSTURVAYKSIKKÖ Aarnisalo, Satu Sairaanhoitaja ,4 Ahola, Minna Hoitaja ,6 Ahvonen, Satu Päihdetyöntekijä ,8 Arvela, Kati Etuuskäsittelijä ,8 Auraneva, Leena-Maija Lähihoitaja ,2 Autio, Marja Hoitaja ,3 Enqvist, Kirsti Palveluesimies ,3 Halonen, Marika Ohjaaja ,0 Heinonen, Anna-Maija Tuulikki Ohjaaja ,0 Helander, Pinja Hoitaja ,6 Helin, Jenni Hoitaja ,9 Holopainen, Hely Hoitaja ,7 Hovila, Mirja Hoitaja ,2 Hyvärinen, Tiia Hoitaja ,2 Hämäläinen, Arja Hoitaja ,9 Hänninen, Janika Hoitaja ,6 Ihamäki, Maaria Hoitaja ,4 Iivonen, Eeva Talvikki Sosiaalityöntekijä ,4 Immonen, Sanna Hoitaja ,8 Jokelainen, Jenni Palveluohjaaja ,8 Järvenpää, Katja Sairaanhoitaja ,0 Järvi, Jenni-Maaret Ohjaaja ,0 Järvinen, Auni Lähihoitaja ,0 Järvinen, Essi Karoliina Hoitaja ,1 Järvinen, Joonas Hoitaja ,9 Kaarne, Heli Toimistosihteeri ,7

25 23 Kaitala, Anne Lähihoitaja ,9 Kallio, Marja Ohjaaja ,7 Kallio, Riina Sairaanhoitaja ,0 Kallio, Sari Marja-Terttu Lähihoitaja ,0 Kallio, Sisko Ohjaaja ,7 Kalliokoski, Katja Eliisa Sairaanhoitaja ,7 Kanerva, Merja Orvokki Hoitaja ,2 Karjalainen, Virve Ohjaaja ,0 Karlsson, Kirsi Tukiasuntotoiminnan ohjaaja ,7 Karppanen, Laura-Maria Ohjaaja ,0 Katainen, Jenni Hoitaja ,0 Keinänen, Tarja Maari Hoitaja ,4 Kiviranta, Sari Sosiaalipalveluohjaaja ,8 Kopra, Kati Palveluesimies ,0 Korhonen, Raija Hoitaja ,2 Korkatti, Tea Pauliina Hoitaja ,6 Koskinen, Anne Hoitaja ,2 Koskinen, Niina Katja Lähihoitaja ,4 Koskinen, Päivi Lähihoitaja ,7 Kosonen, Eliisa Lähihoitaja ,8 Kostamo, Lotta Elina Lähihoitaja ,6 Kotovuo, Silja Hoitaja ,0 Kylväjä, Jenni Ohjaaja ,0 Lahti, Suvi Sosiaalipalveluohjaaja ,3 Laine, Ritva Sinikka Toimistosihteeri ,0 Leppimäki, Tiina Hoitaja ,3 Lipponen, Tuula Perhetyöntekijä ,8 Loikkanen, Emmi Lähihoitaja ,2 Loikkanen, Mervi Sisko Lähihoitaja ,1 Löytty, Tuulia Ohjaaja ,0 Manninen, Pirkko Avopalveluohjaaja ,8 Matoniemi, Kirsi Ohjaaja ,0 Mattila, Anna Sosiaalityöntekijä ,4 Munnukka, Maija Helen Hoitaja ,2 Myllymäki, Mirva Lähihoitaja ,3 Mäkelä, Marika Psykologi ,7 Mäkelä-Rantanen, Paula Sairaanhoitaja ,5 Mäkinen, Iida Ohjaaja ,0 Mäkinen, Merja Vastaava sairaanhoitaja ,7 Niemelä, Merja Palveluesimies ,4 Niemelä, Tanja Lähihoitaja ,2 Niemi, Ulrika Ohjaaja ,7 Paju, Jukka Vastaava ohjaaja ,9 Paunonen, Tiina Hoitaja ,4 Peltola, Tarja Hoitaja ,0 Peltonen, Marja Hoitaja ,3 Perkiömäki, Outi Hoitaja ,4 Pietilä, Mirja Hoitaja ,0 Pietiläinen, Sari Hoitaja ,3 Pitkänen, Kristiina Hoitaja ,2

26 24 Pulkki, Eija Hoitaja ,2 Pulkkinen, Susanna Ursula Sairaanhoitaja ,3 Pynnönen, Maritta Lähihoitaja ,1 Rantanen, Anna Katari Lähihoitaja ,7 Rantanen, Karoliina Hoitaja ,7 Rantanen, Marika Anna-Liisa Ohjaaja ,0 Rekola, Outi Marjatta Emäntä ,1 Rinne, Heidi Hoitaja ,3 Rintakoski, Aila Perushoitaja ,9 Rintakoski, Taia Lähihoitaja ,5 Rintamäki, Suvi Kaarina Fysioterapeutti ,3 Runonen, Päivi Lähihoitaja ,8 Rämö, Katri Elina Sosiaalityöntekijä ,4 Räntilä, Riikka Hoitaja ,0 Salminen, Outi Hoitaja ,8 Salo-Kallioinen, Nina Ohjaaja ,0 Salonen, Juhani Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja ,9 Salonen, Minna Perhetyöntekijä ,4 Sappinen, Tiina Sairaanhoitaja ,9 Sipponen, Annika Hoitaja ,6 Smeds, Seija Sinikka Avustaja ,0 Suomalainen, Minna Lähihoitaja ,8 Suomela, Leena Annikki Laitoshuoltaja ,0 Tiitto,Tuire Ohjaaja ,1 Toukovalkama, Merja Ohjaaja ,0 Tuomi, Iida-Mari Perhetyöntekijä ,1 Tyrväinen, Suvi Lähihoitaja ,6 Törmä, Jenni Hoitaja ,2 Vaasvainio, Tuula Hoitaja ,2 Vainionpää, Tuija Hoitaja ,5 Waljakka, Virpi Hoitaja ,2 Valkila, Hanna Hoitaja ,7 Valli, Heidi Hoitaja ,7 Varjo, Hanna Lähihoitaja ,4 Vehkasaari, Sari Hannele Sairaanhoitaja ,3 Viitaniemi, Irina Kodinhoitaja ,0 Virtanen, Anette Hoitaja ,0 Vorobjev, Marika Hoitaja ,2 Vuorinen, Nina Kodinhoitaja ,6 Vuorinen, Riitta Lähihoitaja ,9 Ylämurto, Eeva Koti- ja asumispalvelujen johtaja ,8 SIVISTYSYKSIKKÖ Aalto, Hanna-Kaisa Lastentarhanopettaja ,4 Aalto, Johanna Lastentarhanopettaja ,4 Aaltonen, Katri Johanna Päivähoitaja ,4 Ahonen, Emmi Päivähoitaja ,4 Ahonen, Marja-Leena Peruskoulun lehtori ,4 Ahonen, Riitta Katriina Kirjastovirkailija ,4

27 25 Ala-Jaakkola, Raija Varhaiskasvatuksen palveluesimies ,6 Ala-Kauhaluoma, Ismo Luokanopettaja ,4 Alander, Linda Lastentarhanopettaja ,3 Aronen, Katri Marjatta Varhaiskasvatuksen palveluesimies ,4 Eklund, Aila Päivähoitaja ,2 Estemaa, Riitta Tellervo Englanninkielen lehtori ,4 Fagerholm, Sara Tuntiopettaja (sivutoiminen) ,2 Fagerholm, Sara Katariina Kouluohjaaja ,4 Forss, Maiju Lastentarhanopettaja ,4 Grönberg, Päivi Kouluohjaaja ,4 Haanpää, Sari Päivähoitaja ,0 Haapalainen, Jaana Erityisluokan opettaja ,4 Harjanne, Marianne Luokanopettaja ,4 Harju, Sirpa Lastentarhanopettaja ,2 Hartikainen, Minna-Liisa Erityisluokanopettaja/erityisopettaja ,4 Heikkilä, Jaana Erityisluokanopettaja/erityisopettaja ,4 Heikkilä, Teemu Mikko Juhani Lastentarhanopettaja ,4 Heikkinen, Sanna Mari Päivähoitaja ,3 Heikurinen, Mirja Luokanopettaja ,4 Helminen, Eija Perhepäivähoitaja ,2 Hietala, Elisa Päivähoitaja ,4 Hokkanen, Minna Erityislastentarhan opettaja ,4 Horma, Maija Päivähoitaja ,4 Hulkkonen, Sami Päivähoitaja ,4 Huotari, Jonna-Maija Nuoriso-ohjaaja ,6 Hurme, Emilia Yläasteen ja lukion yhteinen lehtori ,4 Hyvönen, Anna-Maija Lastentarhanopettaja ,9 Hämäläinen, Eija Perhepäivähoitaja ,2 Härkönen, Teija Päivähoitaja ,4 Ihaniemi, Pirjo Lastentarhanopettaja ,4 Ijäs-Räikkönen, Tuula Toimistosihteeri ,4 Jalava, Tuula Kristiina Luokanopettaja ,4 Jalonen, Päivi Yläasteen ja lukion yhteinen lehtori ,4 Jarho, Johanna Päivähoitaja ,4 Jenu, Liisa Toimistosihteeri ,3 Jokiniemi, Maria Koulupsykologi ,4 Juhala, Henna Koulunkäynnin ohjaaja ,3 Juntumaa, Eeva Kouluohjaaja ,4 Juppo, Markus Luokanopettaja ,4 Juutinen, Juha Luokanopettaja ,4 Järvinen, Anne Yläasteen ja lukion yhteinen lehtori ,4 Järvinen, Heidi Kristiina Perusopetuksen ja lukion lehtori ,4 Järvinen, Jaana Lastentarhanopettaja ,3 Järvinen, Leena Päivähoitaja ,3 Kaartinen, Liisa Päivähoitaja ,4 Kakko, Sinikka Perhepäivähoitaja ,0 Kallio, Minna Luokanopettaja ,4 Kari-Koskinen, Kirsti Toimistosihteeri ,3 Karjalainen, Helena Perhepäivähoitaja ,8 Kattelus, Marianne Lastentarhanopettaja ,4

28 26 Kervinen, Arja Maija Ruotsin- ja englanninkielen lehtori ,4 Keränen, Johanna Koulukuraattori ,6 Keski-Rauska, Pipsa Perusopetuksen erityisluokanopettaja ,4 Keskitalo, Heidi Päivähoitaja ,4 Keto, Seija Siirtokirjakokoelmanhoitaja ,0 Ketola, Kirsti Peruskoulun lehtori ,4 Kinnunen, Pirjo Luokanopettaja ,4 Kivistö, Marjo Päivähoitaja ,8 Kokko, Katja Elina Päivähoitaja ,4 Kopra, Seppo Peruskoulun luokanopettaja ,4 Kortemaa, Taina Lastentarhanopettaja ,4 Kosk, Irja Kouluohjaaja ,4 Koskinen, Elina Luokanopettaja ,4 Koskinen, Tero Luokanopettaja ,0 Koskivuori, Jenni Nuorisotyöntekijä ,6 Kosonen, Tuula Perhepäivähoitaja ,8 Kotkavuori, Kirsi Kouluohjaaja ,4 Kuisma, Marja Päivähoitaja ,0 Kujala, Linda Avustaja päivähoidossa ,5 Kutilainen, Sinikka Päivähoitaja-ryhmäperhepäivähoitaja ,1 Kymäläinen, Arja Perhepäivähoitaja ,1 Kämäri, Leena Luokanopettaja ,4 Kärkkäinen, Tarja Lastentarhanopettaja ,0 Laakso, Katja Marika Päivähoitaja ,4 Laakso, Sanni Päivähoitaja ,4 Lahti, Pekka Erityisluokanopett., mukautettu opetus ,4 Laine, Päivi Lastentarhanopettaja ,4 Laitila, Esko Sauli Yläasteen ja lukion yhteinen lehtori ,4 Lampainen, Sanna Varhaiskasvatuksen palveluesimies ,6 Lehtilä, Inkeri Perhepäivähoitaja ,4 Lehtinen, Anne Päivähoitaja ,6 Lehtinen, Jussa Jaakko Luokanopettaja ,4 Lehto, Anna Äidinkielen- ja kirjall. lehtori VAEL ,4 Lehtola, Tiina Päivähoitaja ,4 Lehtonen, Anne Lastentarhanopettaja ,4 Lehtonen, Anu Yläasteen ja lukion yhteinen lehtori ,4 Lehtonen, Raija Perhepäivähoitaja ,1 Leino, Satu Pirita Päivähoitaja ,4 Leppänen, Anni Kouluohjaaja ,4 Leppänen, Sirpa Luokanopettaja ,4 Linna, Raija Kirjastovirkailija ,0 Lokinperä, Pirkko Luokanopettaja ,4 Lyly, Anne Katriine Päivähoitaja ,4 Löytynoja, Arja Kiertävä erityislastentarhan opettaja ,7 Malinen, Liisa Lastentarhanopettaja ,1 Marjanen, Ilkka Joonas Kirjasto-kulttuuritoimenjohtaja ,7 Markkanen, Anne-Liise Lastentarhanopettaja ,3 Mattila, Esa Lastentarhanopettaja ,1 Maunula, Seija Annel Päivähoitaja ,4 Mether, Ralf Kirjastoautonkuljettaja ,2

29 27 Mikkola, Mikko Yläasteen ja lukion yhteinen lehtori ,4 Mikkola, Satu Luokanopettaja ,4 Mustiala, Minna Lastentarhanopettaja ,4 Mäenpää-Kapanen, Pirjo Luokanopettaja ,4 Mäentausta, Tiina Päivähoitaja ,3 Mäki, Pirjo Luokanopettaja ,4 Mäkinen, Elina Luokanopettaja ,4 Mäkinen, Hanna Lastentarhanopettaja ,4 Mäkinen, Salla Päivähoitaja ,4 Mäkitalo, Hannele Päivähoitaja ,0 Männistö, Soja Helena Luokanopettaja ,4 Niemelä, Tuija Päivähoitaja ,0 Nieminen, Kati Linnea Päivähoitaja ,1 Nihti, Kai Luokanopettaja ,4 Nikula-Heino, Sari Varhaiskasvatusjohtaja ,2 Niskanen, Minna Liisa Peruskoulun lehtori ,4 Nyman, Marjut Päivähoitaja ,2 Nyman, Tuula Kouluohjaaja ,4 Ohvo, Tuula Tekstiilityön lehtori ,4 Ojala, Jenni Erityisavustaja ,4 Ojanen, Eija Luokanopettaja ,4 Ormala, Markku Jaakko Uskonnon lehtori ,4 Paasimaa, Kaija Johanna Lastentarhanopettaja ,4 Pajasmaa, Eija Yläasteen ja lukion yhteinen lehtori ,4 Pajuoja, Irma Kouluohjaaja ,0 Peltola, Hanne Ryhmänohjaaja ,2 Peltonen, Jari Peruskoulun lehtori ,4 Peltoniemi, Antti Luokanopettaja ,4 Poikulainen, Kirsi Päivähoitaja ,3 Pulkkinen, Taru Päivähoitaja ,4 Pylkkänen, Mervi Päivähoitaja ,5 Pärssinen, Anni Koululaisten iltapäivätoiminnan ohjaaja ,4 Ranta-Knuuttila, Unni Kouluohjaaja ,4 Rantalainen, Soile Englanninkielen lehtori ,4 Rasku, Jenna Luokanopettaja ,4 Riihilahti, Anne Johtava koulukuraattori ,9 Rinne, Samu Luokanopettaja ,4 Rintala, Mervi Päivähoitaja ,4 Rintaneva, Kaisa Lapsiperhetyöntekijä ,8 Roisko, Heli Anniina Kirjastonhoitaja ,6 Rossi, Heini Yläasteen ja lukion yhteinen lehtori ,4 Ruoho, Rauha Päivähoitaja ,0 Ruuska, Pirkko Maarit Luokanopettaja ,4 Ruuskanen, Jenni Liikunnan lehtori ,4 Rättyä, Maritta Päivähoitaja ,4 Saarinen, Mika-Petteri Peruskoulun rehtori ,4 Sabel, Mikko Henrik Matemaattisten aineiden lehtori ,4 Salmela, Jari Liikuntapäällikkö ,2 Salmivaara, Ilpo Luokanopettaja ,4 Salo, Anna-Sofia Päivähoitaja ,3

30 28 Salonen, Marja Johanna Tuntiopettaja (päätoiminen) ,4 Santanen, Petra Päivähoitaja ,5 Sarviluoma, Päivi Lastentarhanopettaja ,2 Savonen, Heli Perhepäivähoitaja ,0 Sederholm, Leila Matemaattisten aineiden lehtori ,4 Seppälä, Marko Luokanopettaja ,4 Sikiö, Seija Perhepäivähoitaja ,8 Simola, Anu Päivähoitaja ,0 Siukola, Hilppa Erityisopettaja,peruskoulussa ,4 Sjöberg, Sami Erityisopettaja,peruskoulussa ,4 Sovio, Seppo Juhani Kirjastovirkailija ,0 Suokas, Tiina Luokanopettaja ,4 Syrjälä, Sirkku Päivähoitaja ,4 Syyrilä, Heini Johanna Peruskoulun ja lukion yhteinen lehtori ,3 Takaniemi, Jukka Peruskoulun lehtori ,4 Talja, Hanna Päivähoitaja ,3 Tammi, Erja Perhepäivähoidon ohjaaja ,0 Tamski, Marika Päivähoitaja ,5 Tanttu, Jani Historian ja yhteiskuntaopin lehtori ,4 Tapio, Juha Tuomas Opinto-ohjaaja ,4 Toivonen, Arja Kouluohjaaja ,4 Tuomela, Mari Pauliina Erityisluokan opettaja ,4 Turkki, Päivi Tuntiopettaja (päätoiminen) ,4 Tuulio, Margit Lastentarhanopettaja ,4 Tyventö, Irma Luokanopettaja ,4 Tähtivalo-Halme, Katja Päivähoitaja ,4 Uschanoff, Anu Elisa Hannele Lapsiperhetyöntekijä ,8 Vainio, Mari Eveliina Lastentarhanopettaja ,4 Valkonen, Anne Päivähoitaja ,7 Vallinen, Eeva Kouluohjaaja ,3 Valo, Johanna Päivähoitaja ,2 Vanha-Kämppä, Satu Maria Luokanopettaja ,4 Waulu, Laura Toimistosihteeri ,0 Venemies, Jori Luokanopettaja ,4 Vesala, Sinikka Perhepäivähoitaja ,5 Vesterinen, Anne Päivähoitaja ,0 Wiegand, Leena Lastentarhanopettaja ,4 Wihersaari, Jari Sivistysjohtaja ,4 Vilen, Sanna Päivähoitaja ,0 Virtanen, Päivi Perhepäivähoitaja ,9 Virtanen, Sanna Kristiina Perhepäivähoitaja ,4 Visakivi, Tuula Päivähoitaja ,2 Visala, Liisa Luokanopettaja ,4 Vuorela, Outi Luokanopettaja ,4 Vuorenoja-Tuominen, Jaana Peruskoulun lehtori ,4 Yli-Heikkuri, Outi Johann Peruskoulun lehtori ,4 Yli-Malmi, Kirsi Marja Toimistosihteeri ,9 Ylitalo, Elina Marjatta Matemaattisten aineiden lehtori ,4 Ypyä, Kyösti Historian ja yhteiskuntaopin lehtori ,4

31 TEKNINEN YKSIKKÖ 29 Aalto, Tuija Ruokapalvelutyöntekijä ,5 Allenius, Marika Toimistosihteeri ,3 Anttila, Pekka Kiinteistönhoitaja ,3 Forsström, Tanja Siivooja ,8 Hakulinen, Marja Hallintosihteeri ,9 Hantunen, Päivi Suurtalouskokki ,5 Hautaniemi, Reijo Maalari, vanh ,0 Hautaniemi, Seija Tuulikki Suurtalouskokki ,9 Heikkilä, Armi Siivoustyönjohtaja ,8 Helen, Kaija Siivooja ,3 Helenius, Mari Laitosapulainen ,6 Ilkka, Ritva Siivooja ,0 Immonen, Jorma Tapio Rakennustarkastaja ,3 Jalasvirta, Sari Ruokapalveluvastaava ,7 Jokela, Alpo Valvontainsinööri ,5 Jussila, Sirpa Siivoustyönohjaaja ,8 Järvi, Ari Juhani Ammattimies ,0 Järvi, Harri Kiinteistönhoitaja ,0 Järvinen, Juhani Rakennuspäällikkö ,3 Järvinen, Leena Marja Ruokapalvelutyöntekijä ,5 Kallio, Leo Jorma Antero Ulkoilualueiden työntekijä, vanhempi ,5 Kallio, Petri Olavi Työnjohtaja ,3 Karkinen, Marianne Laitosapulainen ,0 Karonen, Kirsti Palvelusihteeri ,6 Kauppi, Arja Toimistopäällikkö ,6 Kiprianoff, Lea Laitosapulainen ,0 Koivisto, Erja Siivooja ,4 Koivula, Arja Siivooja ,0 Kopo, Minna Ruokapalvelutyöntekijä ,9 Koski, Sari Siivooja ,3 Kovero, Piritta Ruokapalveluesimies ,3 Kuisma, Maria Siivooja ,4 Kulmala, Ari-Pekka Kiinteistönhoitaja ,0 Kulmala, Soile Kartoittaja ,0 Lehtonen, Helinä Siivooja ,5 Lehtonen, Natalia Ruokapalvelutyöntekijä ,4 Luhtala, Ilkka Kunnossapitotyöntekijä ,2 Luopajärvi, Marjo Ruokapalvelutyöntekijä ,4 Mansikka, Mikko Kiinteistönhoitaja ,4 Mantila, Maritta Suurtalouskokki ,8 Mikkola, Elina Siivooja ,4 Mutikainen, Tarja Ruokapalvelu- ja siivoustyöntekijä ,6 Mäkelä, Riitta-Leena Kokki ,5 Mäkinen, Jukka Kiinteistönhoitaja ,2 Nikanti-Falck, Terttu Siivooja ,2 Oksanen, Anna Elisa Ruokapalveluvastaava ,0 Ovaskainen, Anita Siivooja ,4 Paloposki, Sari Tuulia Ruokapalvelutyöntekijä-siivooja ,5

32 30 Pelamo, Tarja Tuulikki Siivooja ,9 Pietilä, Jonna Laitosapulainen ,6 Pärssinen, Heli Ruokapalvelu- ja siivoustyöntekijä ,4 Rajalampi, Outi Ruokapalvelupäällikkö ,9 Rantakangas, Marianne Laitosapulainen ,0 Saarenkanta, Hannele Laitosapulainen ,0 Saari, Jaana Aulaemäntä ,0 Saarinen, Veli Autonkuljettaja ,9 Salo, Päivi Suurtalouskokki ,4 Salonen, Tarja Laitosapulainen ,0 Salotaipale, Anne Siivooja ,4 Setälä, Eija-Liisa Suurtalouskokki ,2 Siiankoski, Jenni Ruokapalvelu- ja siivoustyöntekijä ,6 Siren, Maarit Ruokapalvelutyöntekijä-siivooja ,4 Suomalainen, Sirpa Ruokapalvelutyöntekijä ,3 Taivalmaa, Sami Ruokapalvelutyöntekijä ,5 Tauru, Leena Toimistosihteeri ,5 Teeriaho, Janne Tekninen johtaja ,3 Teiskonlahti, Riitta Siivooja ,0 Tupala, Päivi Kokki ,4 Valmu, Marja-Liisa Suurtalouskokki ,0 Vesala, Markku Kunnallistekniikan työntekijä, täys.amm ,7 Viitaniemi, Timo Kiinteistönhoitaja ,3 Yrjälä, Sari Ruokapalvelutyöntekijä ,9

33 31 YHTEENVETO TYÖHYVINVOINTIKYSELYSTÄ 2014 LIITE 2 Vastausprosentti 55,8; vastaajia 284. TAUSTATIEDOT Vastaajista vakituisia 84,5 % ja määräaikaisia 15,5 % Toimipaikka: sivistysyksikkö 136 hlöä / 49,1 % perusturva 79 hlöä / 28,5 % tekninen yksikkö 50 hlöä / 18,1 % hallinto 10 hlöä / 3,6 % johtoryhmä 2 hlöä / 0,7 % Suluissa olevat tiedot ovat vuoden 2013 kyselystä. TYÖHÖN LIITTYVIÄ TEKIJÖITÄ Oma ammattitaito tyytyväinen 60,6 % (63,9 %) melko tyytyväinen 38,6 % (35,6 %) melko tyytymätön 0,8 % (0,5 %) tyytymätön 0 % Onko oma toimenkuva selkeä kyllä 87,1 % ei 12,9 % Tätä ei kysytty v Mahdollisuudet omien kykyjen, tietojen ja taitojen käyttöön työssä tyytyväinen 49 % (57,3 %) melko tyytyväinen 39,2 % (37,6 %) melko tyytymätön 9,1 % (4,5 %) tyytymätön 2,7 % (0,6 %) Osallistuminen saadun palautteen käsittelyyn (ei osaa sanoa: 36 hlöä) tyytyväinen 27,4 % (34 %) melko tyytyväinen 54,7 % (52,8 %) melko tyytymätön 12,5 % (10,1 %) tyytymätön 5,4 % (3,1 %) Mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä omassa työssä tyytyväinen 30,8 % (37,1 %) melko tyytyväinen 48 % (45,3 %) melko tyytymätön 16,4 % (14,7 %) tyytymätön 4,8 % (2,9 %) Työn vaihtelevuus ja monipuolisuus tyytyväinen 54,2 % (63,2 %) melko tyytyväinen 41,7 % (33 %) melko tyytymätön 3,8 % (3,8 %) tyytymätön 0,3 % (0 %) Vastuun saaminen työssä tyytyväinen 59 % (71,8 %) melko tyytyväinen 36,4 % (26,5 %) melko tyytymätön 4,2 % (1,1 %) tyytymätön 0,4 % (0,6 %) Mahdollisuudet osallistua työyhteisön töiden kehittämiseen tyytyväinen 29,8 % (41,9 %) melko tyytyväinen 44 % (40,8 %) melko tyytymätön 18,5 % (14,5 %) tyytymätön 7,7 % (2,8 %) Koulutusmahdollisuudet tyytyväinen 30,4 % (38,4 %) melko tyytyväinen 40,9 % (43,6 %) melko tyytymätön 19,4 % (12,8 %) tyytymätön 9,3 % (5,2 %) (Tyytyväisyys mahdollisuuksiin tehdä työt työaikana; ei kysytty v. 2014) tyytyväinen 34,6 % melko tyytyväinen 41,9 % melko tyytymätön 19 % tyytymätön 4,5 %)

34 TYÖYHTEISÖÖN LIITTYVÄT ASIAT Tyytyväisyys omaan panokseen työyhteisössä (toimivuuden edistämisessä) tyytyväinen 51,5 % (41,4 %) melko tyytyväinen 44,6 % (53,4 %) melko tyytymätön 2,5 % (4,6 %) tyytymätön 1,4 % (0,6 %) Tyytyväisyys työtoverien apuun ja tukeen tyytyväinen 58,7 % (59 %) melko tyytyväinen 35,1 % (36,5 %) melko tyytymätön 5,1 % (3,9 %) tyytymätön 1,1 % (0,6 %) Työyhteisön pelisäännöt tyytyväinen 21,9 % (22,3 %) melko tyytyväinen 51,7 % (56,6 %) melko tyytymätön 20,1 % (18,8 %) tyytymätön 6,3 % (2,3 %) Oman työyksikön työmoraali tyytyväinen 43,7 % (52 %) melko tyytyväinen 45,1 % (41,7 %) melko tyytymätön 8,3 (5,2 %) tyytymätön 2,9 % (1,1 %) Tiedonkulku omassa työyksikössä tyytyväinen 10,5 % (14,3 %) melko tyytyväinen 46,6 % (55,2 %) melko tyytymätön 28,7 % (20,7 %) tyytymätön 14,2 % (9,8 %) Lähiesimieheltä saatu palautteen määrä (palaute toiminnasta) tyytyväinen 26,9 % (43,8 %) melko tyytyväinen 42,3 % (41,4 %) melko tyytymätön 20,8 % (13 %) tyytymätön 10 % (1,8 %) Esimiehen tapa toiminnan ohjaamiseksi tavoitteiden suuntaan tyytyväinen 27,4 % (32,3 %) melko tyytyväinen 41,5 % (48,8 %) melko tyytymätön 18,6 % (14,6 %) tyytymätön 12,5 % (4,3 %) 32 Mahdollisuudet vaikuttaa oman työn asioihin tyytyväinen 32,7 % (36 %) melko tyytyväinen 48,7 % (48 %) melko tyytymätön 13,5 % (14,9 %) tyytymätön 5,1 % (1,1 %) Omassa työyhteisössä toteutettu johtamistapa tyytyväinen 23,3 % (30,8 %) melko tyytyväinen 40 % (40,7 %) melko tyytymätön 21,1 % (19,2 %) tyytymätön 15,6 % (9,3 %) Oman työyksikön tapa ratkaista ristiriitoja tyytyväinen 17 % (24,6 %) melko tyytyväinen 49,8 % (46,9 %) melko tyytymätön 24,9 % (20,5 %) tyytymätön 8,3 % (8 %) (Työ- ja palveluprosessin toimivuus; ei kysytty v. 2014) tyytyväinen 23,6 % melko tyytyväinen 66,9 % melko tyytymätön 8,9 % tyytymätön 0,6 %) Lähiesimiesten tuki tyytyväinen 34,7 % (48,6 %) melko tyytyväinen 41,1 % (35,3 %) melko tyytymätön 16,4 % (14,4 %) tyytymätön 7,8 % (1,7 %) Lähiesimiehen toiminnan oikeudenmukaisuus tyytyväinen 36,7 % (48,6 %) melko tyytyväinen 44,5 % (37,4 %) melko tyytymätön 14,9 % (10,5 %) tyytymätön 3,9 % (3,5 %) Työyksikön tavoitteiden selkeys tyytyväinen 26,1 % (30,6 %) melko tyytyväinen 47,4 % (55,3 %) melko tyytymätön 16,9 % (12,9 %) tyytymätön 9,6 % (1,2 %)

35 Työyhteisön tavoitteiden toteutuminen (toiminnan tulokset) (ei osaa sanoa: 30 hlöä) tyytyväinen 18,8 % (31,2 % ) melko tyytyväinen 60,8 % (63,8 %) melko tyytymätön 15 % (5 % ) tyytymätön 5,4 % (0%) 33 Koetko edellisen työhyvinvointikyselyn jälkeen asioiden muuttuneen (ei osaa sanoa: 77 hlöä) parempaan 11,2 % ei muutosta 54,6 % huonompaan 34,2 % TYÖYMPÄRISTÖN ASIAT Oman työyksikön työaikajärjestelyt tyytyväinen 49,6 % (47,7 %) melko tyytyväinen 32,5 % (42,9 %) melko tyytymätön 14 % (8,2 %) tyytymätön 3,9 % (1,2 %) Oman työyksikön työvälineet; ei kysytty v tyytyväinen 24,7 % melko tyytyväinen 50,6 % melko tyytymätön 20,5 % tyytymätön 4,2 % Onko kanssasi käyty kehityskeskusteluja? Ei kysytty v kyllä 73,3 % ei 26,4 % Työpalaverien määrä ja sisältö tyytyväinen 22,1 % melko tyytyväinen 44,3 % melko tyytymätön 21,7 % tyytymätön 11,9 % Työpaikkakokousten vaikutukset työyksikön kehittymisessä (ei osaa sanoa: 31 hlöä) tyytyväinen 14,5 % (21,7 %) melko tyytyväinen 50,9 % (49,7 %) melko tyytymätön 24,5 % (23 %) tyytymätön 10,1 % (5,6 %) Oman työyksikön ergonomiset tekijät tyytyväinen 28,7 % (22,2 %) melko tyytyväinen 50,8 % (55,6 %) melko tyytymätön 17 % (18,7 %) tyytymätön 3,5 % (3,5 %) Oman työyksikön turvallisuustekijät tyytyväinen 28,3 % (25,8 %) melko tyytyväinen 58,2 % (56,7 %) melko tyytymätön 12,3 % (14,6 %) tyytymätön 1,2 % (2,9 %) Tyytyväisyys kehityskeskusteluiden vaikutuksiin (ei osaa sanoa: 62 hlöä) tyytyväinen 27,7 % (23,4 %) melko tyytyväinen 45,7 % (45,4 %) melko tyytymätön 18,1 % (24,8 %) tyytymätön 8,5 % (6,4 %) (V kysytty seuraavasti: Työpalaverien määrä tyytyväinen 32,9 % melko tyytyväinen 47,6 % melko tyytymätön 17,1 % tyytymätön 2,4 % Työpalaverien sisältö tyytyväinen 27,8 % melko tyytyväinen 59,2 % melko tyytymätön 11,2 % tyytymätön 1,8 % ) Tyytyväisyys kunnan järjestämään työterveyshuoltoon tyytyväinen 61,3 % (66,5 %) melko tyytyväinen 34,2 % (28,7 %) melko tyytymätön 4,5 % (3,6 %) tyytymätön 0 % (1,2 %)

36 OMAAN TYÖKYKYYN LIITTYVÄT ASIAT 34 Stressin sietokyky hyvä 46,4 % (50,3 %) melko hyvä 48,9 % (42,9 %) melko heikko 4,7 % (5,7 %) huono 0 % (1,1 %) Motivoiva työ hyvä 44 % (55,4 %) melko hyvä 47,2 % (38,3 %) melko huono 8,4 % (4,6 %) huono 0,4 % (1,7 %) Fyysinen jaksaminen työssä hyvä 45,8 % melko hyvä 48 % melko huono 5,5 % huono 0,7 % Työn ja yksityiselämän tasapaino hyvä 54,6 % (55,1 %) melko hyvä 39,9 % (36,4 %) melko huono 5,1 % (7,9 %) huono 0,4 % (0,6 %) Suosittelisitko nykyistä työnantajaa toisille? Tätä ei kysytty v kyllä 42,5 % ehkä 32,5 % en todennäköisesti 16 % en 9 % Voimavarat kohdata muutoksia ja uusia haasteita työssä hyvä 41,2 % (44,6 %) melko hyvä 52,6 % (51,4 %) melko heikko 5,5 % (3,4 %) huono 0,7 % (0,6 %) (Terveydentila fyysinen/psyykkinen; kysyttiin v. 2013) hyvä 47,5 % melko hyvä 45,8 % melko huono 5,6 % huono 1,1 %) Psyykkinen jaksaminen työssä hyvä 34,2 % melko hyvä 53,1 % melko huono 11,6 % huono 1,1 % Tyytyväisyys Hattulan kuntaan työnantajana hyvä 29,2 % (37,9 %) melko hyvä 43,8 % (44,3 %) melko huono 18,4 % (13,8 %) huono 8,6 % (4 %) Onko kokenut tulleensa kiusatuksi työyhteisössä ei lainkaan 83,5 % (75,7 %) hieman 14,3 % (22 %) melko paljon 1,5 % (2,3 %) paljon 0,7 % (0 %) Oma arvio työkyvystä hyvä 54,9 % (62,1 %) melko hyvä 42,5 % (34,5 %) melko huono 2,2 % (2,8 %) huono 0,4 % (0,6 %)